laatukÄsikirja - kimppa · web viewkun on kyse palvelusta, laatu koostuu siitä miten työtä...
TRANSCRIPT
LAATUKÄSIKIRJA
2
Lasten- ja Nuortenkoti Kimpan laatukäsikirjaSisällysluettelo:
Johdanto…………………………………………. 3
Perustiedot………………………………………. 3
Toimintaympäristö………………………………. 4
Toimintaa ohjaava lainsäädäntö………………. 6
Organisaatio……………………………………… 6
Toiminnan perusta, arvot ja periaatteet………. 7
Toiminnan perusta.. 7
Arvot……………….. 8
Periaatteet………… 9
Raportointi, palaverikäytännöt sekä tiedotus… 9
Koulunkäynti……………………………………. 10
Perheen tukeminen……………………………. 12
Harrastustoiminta………………………………. 12
Henkilöstö,
työn tukeminen sekä sen kehittäminen………. 13
Töiden organisointi……………………………… 13
Työsuojelu……………………………………….. 14
Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys………… 14
Lasten- ja Nuortenkoti Kimpan yhteiset säännöt… 15
Kasvunpolku…………………………………….. 16
Palveluprosessin kuvaus pääpiirteittäin……… 17
3
JOHDANTO Kun on kyse palvelusta, laatu koostuu siitä miten työtä tehdään. Lasten- ja Nuortenkoti
Kimpassa laatu tarkoittaa sitä, että saadaan aikaan kodinomainen henki, joka toimii
luottamuksen ja vuorovaikutuksen kautta. Tärkeää on nuoren, perheen ja Kimpan
aikuisten välinen rehellinen ja avoin toiminta.
PERUSTIEDOTLasten- ja Nuortenkoti Kimppa Oy on yksityinen lastensuojeluyksikkö, joka tuottaa
sosiaalialan laitoshuollon palveluja lapsille ja nuorille (Y-tunnus: 2120243-7). Kimppa
on saanut Oulun lääninhallitukselta luvan toiminnalleen 01.08.2007 alkaen.
Kimppa on 7 -paikkainen ympärivuorokautinen kasvatus-, hoito- sekä asumisyksikkö
käyttäytymisellä oireileville lapsille ja nuorille sekä niille joiden vanhemmat/huoltajat
eivät kykene huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista.
Ympärivuorokautisten paikkojen lisäksi Kimpan pihapiiristä löytyy erilliset tilat
itsenäistymisen harjoittelulle.
Lasten- ja nuortenkodin asiakkaat ovat 7 – 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka on otettu
huostaan tai sijoitettuja avohuollon tukitoimin yksikköömme. Jälkihuollossa nuoret
voivat olla tarpeen mukaan aina 21 ikävuoteen asti. Koko perheen tukeminen on
ensiarvoisen tärkeää nuoren turvallisen kasvun ja kehityksen takaamiseksi. Tiivis
yhteistyö nuoren sosiaalityöntekijän kanssa edesauttaa perheen tilanteen
kartoituksessa sekä perheen voimavarojen lisäämisessä. Pääsääntöisesti Kimpan
tarkoituksena on auttaa ja tukea yksikössämme asuvia lapsia ja nuoria heidän
kokonaisvaltaisessa kehityksessään.
4
TOIMINTAYMPÄRISTÖLasten- ja Nuortenkoti Kimppa sijaitsee Paltamon kunnan Melalahden kylässä,
Iso - Melasen järven rannalla, noin 12 km Paltamosta Ouluun päin. Matkaa maakunnan
keskukseen, Kajaaniin on 50 km.
Toimivien
junayhteyksien lisäksi
linja – autoyhteyksiä
Paltamosta lähtee
päivittäin Kajaaniin,
Ouluun, Rovaniemelle
sekä Kuusamoon.
Lentokenttä sijaitsee
Kajaanissa noin 55 km
yksiköstämme.
Lasten- ja nuortenkodilla
on noin viiden hehtaarin
rantaan sijoittuva tontti.
Yksiköllä on käytössään päärakennuksen lisäksi erillinen kaksio, rantasauna ja
puuliiteri- sekä varastotiloja. Päärakennuksessa on lapsille ja nuorille seitsemän
huonetta, jotka ovat kooltaan noin 16 m2. Huoneissa on oma WC ja suihku.
Päärakennuksesta löytyvät lasten ja nuorten huoneiden lisäksi yhteisiä tiloja sekä
harrastetiloja. Alakerrassa on sauna- ja pesutilat sekä pyykkihuoltoon tarvittavat tilat.
Asuinneliöitä on noin 500.
Lasten- ja nuortenkodin toimistorakennuksessa on pienkonekorjaamo, iso sali
harrastustoiminnoille (erilaisia pelejä, karaoke, sähkökitara, tietokone ym.),
takkahuone, henkilökunnan toimisto sekä yksi kahden huoneen ja keittiön asunto, jota
käytämme nuorten itsenäistymisharjoittelussa sekä mahdollisesti turvakotitoiminnassa.
Kokonaisuudessaan rakennuksessa on tilaa noin 270.
5
Edellä mainittujen rakennusten lisäksi tontilla on hirsirakenteinen rantasauna.
Rantasaunassa on runsaasti tilaa yhteisiin illanviettoihin, sillä rakennuksesta löytyy
keittiö sekä kaksi erillistä huonetta, joissa toisessa on lisäksi takka.
Saunarakennuksessa on 110 neliötä.
Lasten- ja nuortenkodin lähiympäristö on rauhallista kainuulaista vaaramaisemaa, jota
pyrimme hyödyntämään toiminnassamme tehokkaasti, jotta lapsen ja nuoren maailma
avartuisi ja kokemusmaailma lisääntyisi.
6
TOIMINTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Lastensuojelulaki
Lastensuojeluasetus
Laki yksityisten sosiaalipalvelujen
valvonnasta
Asetus yksityisten
sosiaalipalvelujen valvonnasta
Laki sosiaalihuollon henkilöstön
kelpoisuudesta
Laki lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta
Velvollisuutemme on huolehtia siitä, että lapsen ja nuoren oikeudet toteutuvat kaikissa
toiminnoissa ja ratkaisuissa.
ORGANISAATIOKimppa on osakeyhtiöpohjainen kahden tasavertaisen osakkaan omistama yksikkö.
Osakkaina ovat: Virpi Mäkäräinen (lastenhoitaja/lasten- ja nuorten erityisohjaaja),
Mikko Seppänen (kirkon nuorisotyönohjaaja/ sosionomi AMK). Molemmilla osakkailla
on pitkä kokemus sijaishuoltoyksiköistä ja he tekevät arkipäivän kasvatustyötä sekä
kantavat vastuun yksikön toiminnasta tasavertaisesti.
Yksikön vastuuhenkilönä toimii Mikko Seppänen ja vastaavana ohjaajana Heidi
Kilpiäinen.
Yhteystiedot:Lasten- ja Nuortenkoti KimppaRaappananmäentie 21 D 88310 MelalahtiPuhelin: (08) 871000GSM: 0440 768112www.kimppa.info.
7
TOIMINNAN PERUSTA, ARVOT JA PERIAATTEET
TOIMINNAN PERUSTALasten- ja nuortenkoti tarjoaa 7 – 18 – vuotiaille huostaan otetuille tai avohuollon
tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille kodinomaisen ja turvallisen ympäristön kasvaa
ja kehittyä kohti tasapainoista aikuisuutta. Lasten- ja nuortenkodilta tapahtuva
jälkihuolto tarjoaa nuorille tarvittaessa tuen aina 21 ikävuoteen saakka. Ennen
jälkihuoltoa tai pois muuttoa nuoret harjoittelevat itsenäistymistä yksilöllisen
itsenäistymisharjoitteluprosessin myötä, jossa he saavat välitavoitteiden myötä ottaa
koko ajan enemmän vastuuta omasta arjestaan. Erillinen asumisharjoitteluyksikkö
sijaitsee samassa pihapiirissä.
Lasten- ja nuortenkodin tavoitteena on tukea lasten/nuorten kasvua ja kehitystä ottaen
huomioon ihmisen eri kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Tavoitteena on
kasvattaa lapset/nuoret toimimaan aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa itseensä,
toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Lähtökohtaisesti lapset ja nuoret
tarvitsevat selkeät ja turvalliset rajat tuekseen kohti aikuiseksi kasvamista. Lapsen ja
nuoren turvallinen kasvu ja kehitys kohti aikuisuutta vaativat myös sitoutuneen ja
luotettavan aikuisuuden läsnäolon arjen jokaisessa hetkessä. Lasten- ja nuortenkoti
tekee tässä tapauksessa työtä heidän hyväkseen.
Lasten- ja nuortenkodin arki on kuin suomalaisen perheen elämää siihen liittyvine
iloineen ja suruineen. Arkipäivät on omistettu koulunkäynnille ja illat yhteiselle
tekemiselle, kavereille ja harrastamiselle. Turvalliset, luotettavat ja välittävät aikuiset
tukevat lapsia ja nuoria kiinnostumaan itsestään, etsimään tavoitteita elämäänsä sekä
saavuttamaan elämänhallintansa kokonaisvaltaisesti. Arjen rutiinit, turvalliset ja selkeät
rajat sekä kasvatusmenetelmät, koulun käynti, kasvattavat harrastukset,
luonnonläheisyys sekä elämyksellisyys auttavat lapsen ja nuoren tervettä psyykkistä,
fyysistä ja sosiaalista kehitystä.
8
ARVOT Läsnäolo ja Kanssaeläminen – Turvallisuus; mahdollisuus olla oma itsensä
– Rehellinen, aito ja avoin
– vastuullinen ja välittävä aikuinen
– Nuorten kanssa oleminen ja tekeminen, asioihin puuttuminen sekä loppuun
vieminen heti, ei siirtäminen
– Elämään oppimista, tekemään oppimista, merkityksen antamista
Luonnon”läheisyys”– Elämyksellisyys arjen tekemisestä
KIMPASSA TÖITÄ– Yhdessä tekeminen, toisten kunnioittaminen
– Verkostojen kanssa yhdessä tekeminen
– Vanhemmuuden tukeminen
– Kumppani, jonka kanssa on helppo toimia
Oman itsen ja toisen arvostus sekä kunnioitus
Toimintaa ohjaavia arvoja ovat turvallisuus, avoimuus, rehellisyys, oman itsensä sekä
toisten arvostus ja kunnioitus, tasavertaisuus, tasa-arvo sekä elämyksellisyys. Jokaisen
lapsen ja nuoren omia vahvuuksia korostamalla, turvallisen, selkeän sekä johdonmukaisen
kasvatuksen myötä ja vahvalla aikuisuuden esimerkillisyydellä saadaan lapsille ja nuorille
loistavat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä kohti tasapainoista aikuisuutta.
9
PERIAATTEETLasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi tekee koko
työyhteisö tiivistä yhteistyötä. Normaali, aikuinen - lapsi/nuori vuorovaikutussuhde on
tärkeää saada rakentumaan heti sijoituksen alusta alkaen. Jokaiselle lapselle/nuorelle
valitaan henkilökunnasta omaohjaaja, joka keskittyy oman asiakkaansa kasvun ja
kehityksen tukemiseen perehtymällä asiakkaan problematiikkaan ja ratkaisumalleihin.
Lasten ja nuorten vääristyneet käyttäytymis- ja toimintamallit pyrimme korjaamaan
aikuisten esimerkin, keskustelun, ohjauksen sekä selvän syy – seuraamussuhteen
avulla.
Yksikkömme lapset ja nuoret elävät turvallista ikätasonsa mukaista elämää siihen
kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Oman ja toisten ihmisyyden arvostus ja
kunnioitus on arjessa opittavia asioita. Hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän
tunnistaminen, eettinen ja moraalinen käyttäytyminen on toimintamme periaatteita.
RAPORTOINTI, PALAVERIKÄYTÄNNÖT SEKÄ TIEDOTUSKimpan asiakkaita ovat nuori, hänen perheensä sekä sijoituksesta vastaavan kunnan
sosiaalityöntekijä. Yhteistyö sijoitetun nuoren perheen kanssa aloitetaan tiiviillä
yhteydenpidolla vanhempiin sekä mahdollisiin sisaruksiin. Sijoitetut lapset /nuoret
pitävät yhteyttä omaisiinsa säännöllisesti (esim. päivittäin / viikoittain) puhelimen
välityksellä. Mikäli luottamuksellista ja luontevaa yhteydenpitoa ei lapsella ja nuorella
omaisiin ole, sen syntymistä tuetaan. Tärkeintä yhteydenpidossa lasten/ nuorten sekä
heidän omaisten välillä on oikeiden roolien löytyminen perheen sisällä.
Raportoimme sovitusti vanhemmille ja sosiaalityöntekijöille säännöllisesti lasten/
nuorten kasvun ja kehityksen tilanteesta myös kirjallisesti. Tapaamme vanhempia ja
muita nuoren kasvatukselle tärkeitä aikuisia verkostopalavereissa.
Perheen kanssa tuloksiin pääseminen vaatii vanhemmilta avointa ja rehellistä
yhteistyötä sekä yhdenmukaista kasvatusta kanssamme. Vanhemmat sekä muut
omaiset voivat sovitusti vierailla yksikkömme heille varatuissa erillisissä tiloissa.
Lasten ja nuorten kotona käynnit ja lomat sovitaan yksilöllisesti verkostopalavereissa
yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa. Perusajatus kotona käyntien sekä
lomien vietossa on, että ne sujuvat palaverissa sovittujen sääntöjen mukaisesti.
10
Lasten- ja nuortenkodin ajantasainen ja avoin sisäinen tiedottaminen sekä raportointi
ovat työn hyvin tekemisen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Jokaisesta työvuorosta
laaditaan kirjallinen raportti mikä vuoronvaihdon yhteydessä puretaan seuraavan
vuoron kaikille työntekijöille suullisesti. Henkilöstöpalaverit pidetään säännöllisesti,
joissa käsitellään sekä asiakkaiden että työyhteisön asioita. Henkilöstöpalavereiden
tarkoitus on, että koko työyhteisö pysyy ajan tasalla talon sisäisistä asioista koskevat
ne sitten asiakkaita tai muuta toimintaa.
Johtoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja asiat tiedotetaan henkilöstölle.
Johtoryhmä toteuttaa myös henkilöstön kehityskeskustelut.
Sijoittavien kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa tehdään avointa, rehellistä sekä
tiivistä yhteistyötä. Lasten/nuorten sijoituksen alkuvaiheessa pidetään ensimmäinen
verkostopalaveri, jossa laaditaan asiakassuunnitelma. Verkostopalavereihin
osallistuvat myös asiakkaat sekä heidän huoltajansa. Nuoren kasvun ja kehityksen
ehdoton lähtökohta on, että kaikki aikuiset jotka osallistuvat lasten/nuorten
kasvatustyöhön pitävät verkostopalaverissa sovituista asioista kiinni.
Asiakassuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti tai tarpeen mukaan.
KOULUNKÄYNTIPeruskoululaisten koulunkäynti järjestetään yhteistyössä Paltamon kunnan
sivistystoimen kanssa. Lapset ja nuoret käyvät koulua Paltamon keskustassa, jossa on
perusopetuksen lisäksi tarvittava erityisopetus. Paltamoon valmistui syksyllä 2007 uusi
koulukeskus, jossa on alakoulu, yläkoulu sekä lukio.
Lasten- ja nuorten kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta on tärkeää, että he
pystyisivät käymään ns. normaalissa koulussa muiden lapsien tavoin. Päätavoite
koulunkäynnissä on turvata päättötodistuksen saaminen peruskoulusta, jotta jatko –
opintoihin on mahdollista hakeutua.
Kainuun Opistolla toimiva 10-luokka tarjoaa mahdollisuuden saada peruskoulun
päättötodistus, mikäli se jostain syystä jää saamatta. 10-luokka antaa myös
mahdollisuuden korottaa päättötodistuksen arvosanoja.
11
Toisen asteen oppilaitoksia löytyy Paltamosta mediapainotteinen lukio sekä Kajaanista
Kainuun Ammattiopisto.
Lasten ja nuorten kulkeminen kouluun tapahtuu kunnan järjestämällä koulukyydillä.
Kyyti lähtee n. 200 metriä piha-alueen ulkopuolelta, postilaatikoilta,
Raappananmäentien varresta ja iltapäivällä kyyti palaa samaan paikkaan. Toisen
asteen opintoihin kulkeminen tapahtuu julkisilla kulkuneuvoilla (linja-auto), joiden
aikataulut sopivat erinomaisesti koulupäivien keston mukaan.
Teemme tiivistä ja avointa yhteistyötä koulun sekä oppilaitosten kanssa
turvataksemme lasten ja nuorten koulunkäynnin sekä opiskelun. Koulunkäynti on
lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta isossa roolissa. Koulunkäynnissä korostamme
ja tuemme lapsen/nuoren omaa vastuullisuutta sekä työn teon merkitystä.
12
PERHEEN TUKEMINENLasten/ nuorten vanhempien, sukulaisten sekä muiden läheisten ihmisten kanssa
tehtävä yhteistyö luo hyvän pohjan lasten/nuorten kasvatukselle. Lapset/ nuoret ovat
koko Kimpan kasvuprosessin ajan osa jotain perhettä ja sitä arvostamme työssämme.
Ensisijaisesti omaohjaaja vastaa perheen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Perheen kanssa yhteistyö aloitetaan konkreettisesti ennen ensimmäistä kotilomaa.
Yhteistyötä voidaan tarvittaessa syventää. Vanhemmille voidaan suunnitella Lasten- ja
Nuortenkoti Kimpan henkilöstön tukemana erilaisia perheviikonloppuja Kimpan tiloihin
sekä retkiä. Mahdollista on käyttää myös ulkopuolista konsultaatiota perhetyöhön,
mikäli sijoittajakunnan sosiaalityöntekijä sekä perhe niin haluavat. Oikeiden roolien
löytyminen vanhempien ja lasten välillä on perhetyössä tärkein asia.
HARRASTUSTOIMINTALasten- ja Nuortenkoti Kimpassa tuetaan lasten/nuorten monipuolista
harrastustoimintaa. Yksiköstä löytyy harrastusvälineistöä (sukset, luistimet, mailat,
pallot, pyörät, vavat, vieheet, madot ym.) sekä retkeilyn perustarpeisto sekä hyvät tilat
harrastamiselle. Lähtökohtaisesti lasten/nuorten jo aloittamia harrastuksia pyritään
jatkamaan ja uusien harrastuksien aloittamista tuetaan. Henkilökunnasta löytyy vahvaa
osaamista erilaisiin harrasteisiin, esimerkiksi liikuntaan, retkeilyyn ja kädentaitoihin.
Harrastustoiminnassa tehdään yhteistyötä sekä Paltamon että Kajaanin
palveluntarjoajien kanssa.
Perusajatuksena on saada lapset/nuoret mahdollisimman hyvin integroitua
yhteiskuntaan, sillä heidän kehityksensä voi saada vahvistusta harrastetoiminnan
kautta. Lasten- ja nuortenkodin tiloissa on monipuolista toimintaa. Yksikkömme tontti ja
sen sijainti mahdollistaa erinomaisesti myös kalastuksen ja retkeilyn (tonttimme
vierestä lähtevät ulkoilureitit).
13
HENKILÖSTÖN JA TYÖN TUKEMINEN
Henkilöstömme on mitoitettu lastensuojelulain mukaan.
Työyhteisöllämme on vankka työkokemus lastensuojeluyksiköissä tehtävästä työstä.
Työyhteisömme työssä jaksamista tuetaan työnohjauksella. Työnohjausta toteutetaan
ryhmätyönohjauksena, mutta tarvittaessa työntekijöillä on mahdollisuus
yksilötyönohjaukseen. Työnohjaajana toimii Tuula Koivunen.
Käytämme työyhteisömme työn tukemiseen myös psykologin palveluja (HR-Ratkaisut),
joka konsultoi kasvatustyötämme, arvioi sekä kehittää yksikön toimintaa kanssamme.
Työterveydenhuoltopalveluissa työntekijöillä on sekä lääkärin että sairaanhoitajan
palvelut.
Työyhteisön sisäisiä koulutuksia järjestetään erilaisten teemojen ympärille. Sisäisen
koulutuksen lisäksi työntekijöitä kannustetaan osallistumaan työyhteisön ulkopuolisiin
alan koulutuksiin.
Jokaisella Kimpassa työskentelevällä on oikeus nauttia ammattitaitonsa sekä
pätevyytensä suomaa kunnioitusta sekä johdon että muiden työntekijöiden taholta.
Hänellä on velvollisuus käyttäytyä ammattinsa edustamien eettisten periaatteiden ja
Kimpan arvojen mukaisesti.
TÖIDEN ORGANISOINTIOsakkaat ovat vastuussa yksikön kasvatustyöstä, henkilöstöhallinnasta sekä valvovat
lasten ja nuorten hyvinvointia ja toiminnan lainmukaisuutta. Yksikön vastaava on
pääasiallisesti vastuussa yksikön suhteista yhteistyökumppaneihin.
Vastaava ohjaaja toimii työntekijöiden lähiesimiehenä.
Yksikön vastaava ja vastaava ohjaaja ovat vastuussa uusien työntekijöiden
perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen on olemassa kansio, jossa on muistilista
perehdyttämiseen. Perehdyttämiseen osallistuu käytännön tasolla koko työyhteisö.
Henkilökunnan panos yksikön kehittämiseen ja omavalvontaan saadaan jakamalla
ohjaajille vastuualueet osaamisen sekä oman halun mukaisesti, kuten esimerkiksi
liikunta, pajatoiminta, retket ja leirit jne. Lasten- ja nuortenkodin kasvatustyössä
jokainen työyhteisön jäsen osallistuu niin käytännön tason kasvatustyöhön kuin sen
suunnitteluunkin.
14
Asiakkaalle nimetään omaohjaaja, joka on lapsen/nuoren lähin tukihenkilö. Omaohjaaja
huolehtii asiakassuunnitelman toteutumisesta sekä sen päivittämisestä.
Erilliset ohjeistukset on laadittu työntekijöiden perehdyttämiskansioon mm. lasten ja
nuorten tulotilanteeseen, seuraamusten sekä rajoitusten kirjaamiseen, työvuorojen
tehtäviin jne.
TYÖSUOJELUTyösuojelupäällikkö vastaa työsuojelun toteutumisesta apunaan työyhteisön edustaja
eli työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelupiirin kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa.
Työntekijöiden työssä jaksaminen sekä turvallisuus ovat tärkeä asia yksikkömme
toiminnassa. Viikkovapaat järjestetään mahdollisesti peräkkäin sekä viikonloppuvapaita
pyritään järjestämään koko työyhteisölle tasapuolisesti. Yksikön vaara- ja riskitilanteet
arvioidaan vuosittain ja niitä varten laaditaan työntekijöille ohjeistukset. Kaikki läheltä
piti – tilanteet kirjataan ylös ja ne käsitellään koko työyhteisössä.
Tyky - toimintaa järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti, jonka painoalueet ovat
mm. työntekijöiden vapaa-ajan liikunnan harrastamisen mahdollistaminen sekä erilaiset
tapahtumat ja retket. Koko henkilökunnalle järjestetään työsuojelun koulutuksia, kuten
esimerkiksi turvallisuuteen sekä ensiaputaitoihin liittyviä.
Toiminnan arvioinnissa käydään kehittämiskeskusteluja työyhteisön kanssa,
toteutetaan säännöllisesti arviointikyselyjä niin asiakkailta kuin
yhteistyökumppaneiltakin sekä tehdään tiivistä
yhteistyötä muiden alan toimijoiden ja virkamiesten
kanssa
DOKUMENTOINTI JA ASIAKIRJOJEN SÄILYTYSLasten- ja nuortenkodissa dokumentoidaan kaikki
kasvatukseen sekä hoitoon liittyvät suunnitelmat ja
tapahtumat (kuten esimerkiksi kasvatus- ja
huoltosuunnitelmat, koulunkäynti, seuraamukset ja
rajoittamiset, lääkehoidon eteneminen, kotona käynnin
käytännöt, rahankäyttö sekä hankinnat) lasten/nuorten
omiin henkilökansioihin. Vuorokohtaiset sekä muut
15
raportit kootaan myös lasten/nuorten henkilökansioihin. Kaikki asiakirjat säilytetään
työntekijöiden lukitun toimiston lukitussa kaapissa ja ne luovutetaan nähtäväksi vain
niille, joilla on siihen lainmukainen oikeus. Lapsen/nuoren sijoituksen päättyessä
dokumentit toimitetaan sijoittajakuntaan arkistoitavaksi.
LASTEN- JA NUORTENKOTI KIMPAN YHTEISET SÄÄNNÖTLasten- ja Nuortenkoti Kimpan yhteiset säännöt kannustavat lapsia ja nuoria oikean ja
väärän erottamiseen, itsensä sekä toisen arvostamiseen, rehellisyyteen, avoimuuteen,
oikeudenmukaisuuteen, tasavertaisuuteen sekä tupakoimattomuuteen ja
päihteettömään elämään. Työntekijät ohjaavat lapsia ja nuoria keskustelujen,
tekemisen sekä esimerkillisyyden avulla. Tämä työskentelytapa opettaa nuoren
ymmärtämään arjessa tekemiensä valintojen vaikutuksen omaan ja muiden elämään.
Lasten- ja Nuortenkoti Kimpassa nuorelta edellytetään, että hän käy koulua, noudattaa
sääntöjä ja sopimuksia, osallistuu sovittuihin arkitöihin ja kohtelee huomaavaisesti
muita.
Toiminnassamme korostuvat säännölliset viikko- ja päiväohjelmat. Säännöllinen ja
ennakoitava päiväohjelma sekä aikuisten ennustettavissa oleva toiminta auttavat niitä
nuoria, joilla on käytösongelmia, masennusta, puutteita oman toiminnan ohjauksessa
tai tarkkaavuuden vaikeuksia.
Lasten ja nuorten vapaa – aika painottuu iltoihin sekä viikonloppuihin niin kuin
kotonaan asuvilla koulua käyvillä lapsilla ja nuorillakin. Koulutyön jälkeen lapset ja
nuoret tekevät läksynsä, valmistautuvat kokeisiin ym. lukutunnin aikana. Iltaisin ja
viikonloppuisin on mahdollisuus ulkoiluun, harrastuksiin, kavereiden tapaamiseen,
television katseluun sekä yhteisiin ajanviettoihin. Nukkumaanmenoajoissa huomioidaan
ikä ja yksilölliset tarpeet. Säännöllinen sekä tarpeeksi pitkä yöuni on äärimmäisen
tärkeää lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kehityksen takia.
Lapset ja nuoret saavat käyttää omia matkapuhelimiaan vapaa – ajallaan, mikäli
heidän kehitykselleen siitä ei ole haittaa (puhelinhäiriköinti, karkailut jne.). Kouluaikana
ja yöllä puhelimet säilytetään ohjaajien toimistossa. Tv – ohjelmissa sekä elokuvissa
noudatamme suositeltavia ikärajoja. Television sekä elokuvien katselu tapahtuu
yleisissä tiloissa. Lapsilla ja nuorilla on käytössään tietokone koulutehtäviä sekä
tiedonhakua varten yleisissä tiloissa. Internet-yhteyden käytössä pätevät samat
säännöt kuin television ja elokuvien katselussa.
16
Rahankäytössä ohjaamme lapsia ja nuoria suunnitelmallisuuteen sekä
säästäväisyyteen. 15 vuotta täyttäneiden nuorten kuukausiraha on 52 euroa ja
nuoremmat saavat viikkorahaa 26 euroa. Nuorilla on myös mahdollisuus hankkia
pientä lisätienestiä erilaisten ”talontöiden” kautta. Nuorille hankitaan Visa Elektron -
kortti, mikäli sitä heillä ei yksikköön tullessaan ole.
Lasten ja nuorten keskinäinen seurustelu yksikössämme on kielletty. Lapset ja nuoret
elävät normaalin perheen tavoin sisarussuhteessa toisiinsa. Isompien nuorten
oikeanlaisia seurustelusuhteita tuetaan, mikäli heidän kehityksensä sen kestää.
Yksikön tiloissa sekä toiminnoissa seurustelu ei kuitenkaan etene kädestä pitoa
pidemmälle.
KASVUN POLKUNuoren kasvunpolku voidaan kuvata eri vaiheina:
Elämä ennen sijoitusta
Sijoitus
Kimpassa olo aika
itsenäistymisharjoittelu / tukiasuminen
jälkihuollon valmistelu
mahdollinen jälkihuolto
Nämä vaiheet luovat kehyksen lapsen/ nuoren henkilökohtaisen hoidon ja kasvatuksen
suunnittelulle. Kasvun polun kulun ohjaajana käytämme UMBRELLA –kansiota, jota
nuori yhdessä oma ohjaajan kanssa täyttää ja täydentää.
17
PALVELUPROSESSIN KUVAUS PÄÄPIIRTEITTÄIN- yhteydenotto sosiaaliviranomaiselta
- asiakkaan taustan tarkka selvitys yhteistyössä sosiaaliviranomaisen ja huoltajien
kanssa
- asiakkaan tutustumiskäynti yksikössä, tarkoituksena tutustuttaa asiakas ja hänen
huoltajansa toimintaympäristöön ja yksikön toimintatapoihin sekä henkilökuntaan
- asiakkaan saapuminen yksikköön (terveydentilan kartoitus, toiminnallisten sekä
sosiaalisten taitojen kartoitus, kokonaisvaltaisesti tukimuotojen selvittäminen,
koulunkäynnin etenemisen selvitys ja kasvatustavoitteiden sekä koulunkäynnin
tavoitteiden asettaminen)
- asiakkaan tutustuminen ja kiinnittyminen yksikköön, jonka aikana kartoituksia
jatketaan
- tutustumisvaiheen lopussa pidetään verkostopalaveri, jossa käydään läpi asiakkaan
kokonaisvaltaisen kehittymisen tuen tarpeet sekä laaditaan toimintasuunnitelma
niiden toteuttamiseen (asiakassuunnitelma).
- koulunkäynnin ja arjen hallinnan opettelua
- sosiaalisten taitojen lisääntyminen
- varsinainen lasten- ja nuortenkodin kasvatustyö; asiakkaan myönteisen itsetunnon
sekä minäkuvan kehittymisen tukeminen, ammatinvalinnan ohjaus, mielekkäiden
harrasteiden löytymisen tukeminen sekä tukiverkon rakentaminen tulevaa
itsenäistymistä varten
- itsenäistymisprosessin aloitus pienin askelin vahvasti tuettuna
- elämänhallinnan syveneminen
- elämän vastuun ja velvollisuuksien lisääntyminen
- mahdollisuus jälkihuoltosopimukseen ja turvalliseen lähtemiseen
- sijoituksen loputtua yksilöllisesti määritelty tuki asiakkaalle (puhelimitse ja
sähköpostitse henkinen tuki sekä asiakkaan ja hänen omaisten vierailut lasten- ja
nuortenkodilla)
18
Lasten- ja Nuortenkoti Kimppa Oy
Raappananmäentie 21 D
88310 MELALAHTI
Puh. (08) 871 000, gsm. 044 076 8112
www.kimppa.info
Paltamon kunta
Vaarankyläntie 7
88300 PALTAMO
Kunnanvirasto puh. (08) 615 5461
www.paltamo.fi