25.9.2014

1

LAPSEN OSALLISUUS

Perhepäivähoidon valtakunnallinen

seminaari

24.-25.9.2014, Oulu

LAPSEN OSALLISUUSSUHTEESSA MUIHIN AJANKOHTAISIIN TEEMOIHIN

VUOROVAIKUTUKSEN LAATU JA MÄÄRÄ

AITO KOHTAAMINEN, SENSITIIVISYYS

ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN KOKONAISUUS

Millaisia vaikutuksia näillä on:

Lapsen kuulemiseen, kuulluksi (hyväksytyksi) tulemiseen,

toimijuuteen, osallisuuteen?

25.9.2014

2

TAUSTAA…

Moderni käsitys lapsuudesta ja lapsista

- Lapsen oikeuksien sopimus

-Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

-Aktiivisia, kyvykkäitä toimijoita (toimijuus)

Lapsuudentutkimus

- Lasten näkökulma ja ”ääni”, lasten tuottama tieto

(Kyrönlampi-Kylmänen, T. 2007; Raittila, R. 2008;

Viljamaa, E. 2012; Vuorisalo, M. 2013)

OSALLISUUS KÄSITTEENÄ

Osallistuminen vs. osallistaminen vs. osallisuus (yhteistoiminta)

Osallisuus (toimijuus) suhteessa mihin?

Leena Turja (2010)

1. Valtaistuminen (vaihtoehdoista valitseminen, kuulluksi tulemisen kokemus → oma aloitteellisuus,

tasavertainen neuvottelu)

2. Vaikuttamisen laajuus (osallisuuden aihe, vaikutuspiiri)

3. Ajallinen ulottuvuus (yksittäiset leikkihetket vs. leikkiprojekti)

4. Kokemuksellisuus (tunnetaso, emotionaalinen kiinnittyminen)

25.9.2014

3

OSALLISUUDEN PORTAAT

Turja 2011 (Hart 1992)

TOIMIJUUS KÄSITTEENÄ

Kehityspsykologinen näkemys, korostaa käsitystä lapsesta passiivisena,

riippuvaisena ja ei-vielä-osaavana

Sosiologinen suuntaus, luo kuvaa lapsuudesta omana tärkeänä elämänvaiheena

Lasten oman äänen kuuleminen, osallisuus ja toimijuus nousevat keskeisiksi periaatteiksi

Lapsi määrittyy aktiivisena ja kompetenttina toimijana, jolla on oikeus ja tarvittavat taidot vaikuttaa

omaan elämäänsä

Kehityspsykologinen lapsikäsitys näkee lapsen ”joksikin tulevana” (becoming) ja

sosiologisen käsityksen mukaan ”lapset ovat jo jotakin” (being)

25.9.2014

4

TAVOITTEET VS. KÄYTÄNTÖ?

Lapsen osallisuus ja sen vahvistaminen on tavoiteltavaa

Lasten osallisuus nähdään vallitsevana arvona

Monenlaiset tavat tukea lasten osallisuutta ovat vakiintuneet varhaiskasvatuksen arkeen

MUTTA….

Arki määrittyy edelleen aikuislähtöisen

Toimintaa ohjaa enemmän sen vaivattomuus kuin lapsen tarpeet ja toiveet

Osallisuushetket vs. jatkuvasti läsnä oleva osallisuuden kulttuuri (osa päivittäistä kanssakäymistä lasten

kanssa)

OSALLISUUS JA VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ

Varhaiskasvatuksen vuorovaikutusmuodot

joko edistävät tai estävät lasten

osallisuuttaVuorovaikutus, jossa kaikki osallistujat

jakavat toimijuutta, on

varhaiskasvatuksen käytännöissä vielä

harvinaistaAikuinen

Lapsi

Vuorovai

kutus

Toiminnan

rakenteet

Yksilölliset

ominaisuu

det

Kasvatus-

tavoitteet

25.9.2014

5

PERHEPÄIVÄHOITO VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ

Se mistä päiväkoteja kritisoidaan, siitä perhepäivähoitoa kehutaan,

mutta…

…myös päinvastoin

PPH haasteet suhteessa lasten osallisuuteen???

OSALLISUUDEN NÄKÖKULMIA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA?

VUOROVAIKUTUKSEN LAATU JA MÄÄRÄ

AITO KOHTAAMINEN, SENSITIIVISYYS

ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN KOKONAISUUS

= = > Lapsen kuuleminen, kuulluksi (hyväksytyksi) tuleminen,

toimijuus, osallisuus?

25.9.2014

6

MITEN AIKUINEN KOHTAA LAPSEN? ESIMERKKI

Ryhmässä vallitsee toimintatapa, että kun aikuiset juttelevat keskenään, lapset eivätsaa keskeyttää. Eräässä hakutilanteessa Joonaksen 2v. äiti keskustelee ryhmänvarhaiskasvattajan kanssa. Joku lapsista tulee keskeyttämään, johon kasvattajatokaisee melko kovalla ja epäystävällisellä äänellä: ”Etkö muista, mitä on sovittu, nytmenet heti pois, sillä aikuisia ei saa keskeyttää!”

Seuraavalla kerralla Joonaksen äiti keskustelee hakutilanteessa toisen kasvattajankanssa, kun jälleen joku lapsista tulee keskeyttämään. Kasvattajan silmissä on iloa japilkettä, kun hän katsoo lapseen ja kuiskaa: ”Mahtavaa, me laittamaan tuo valmiiksi,niin tulen heti kun olen jutellut Joonaksen äidin kanssa.” Lapsi poistuu hymyillentekemään sen, mitä aikuinen kehotti.

Laura Repo (2013, 103)

…PERUSTURVALLISUUS, KAIKEN PERUSTA JA LÄHTÖKOHTA!

Jo hyvin pieni lapsi osaa lukea ympäristönsä tunnekieltä

Kehittyy ja vahvistuu arjen kohtaamisissa aina kun lapsia saa osakseen hyväksyntä ja

läheisyyttä

Syntyy;

Sitoutumisesta – ”olen ja pysyn lähelläsi”

Hyväksynnästä – ”sinulla on lupa olla oma itsesi”

Tuen antamisesta – ”autan ja kannustan sinua”

(Mikkola, P. & Nivalainen, K. 2009. Lapselle hyvä päivä tänään – näkökulmia 2010 –luvun varhaiskasvatukseen)

25.9.2014

7

AIKUISEN ROOLI SUHTEESSA OSALLISUUTEEN

Lasten osallisuuden edellytyksenä on se, että lapset voivat välittää kokemuksiaan, ajatuksiaan ja

tunteitaan…

…yhdessä sellaisten aikuisten kanssa, jotka yrittävät kuulla lasta ja tulkita hänen viestejään

AIKUISILLA ON VALTA PÄÄTTÄÄ OTETAANKO LASTEN NÄKEMYKSET HUOMIOON JA MISSÄ

LAAJUUDESSA

ENTÄ OSALLISUUS SUHTEESSA OMATOIMISUUDEN JA ITSENÄISTYMISEN TAVOITTEISIIN?

Lapsi voi kokea aitoa osallisuutta vain siinä tapauksessa, että aikuiset tavoittavat lasten

näkökulman asioihin

MILTÄ MAAILMA NÄYTTÄÄ (JA TUNTUU) LAPSEN SILMIN?

Lapsen ja aikuisen erilainen tapa

kokea, kuulla, nähdä…

Tässä ja nyt!

Päivähoidon arki on täynnä pieniä,

mutta erittäin merkityksellisiä kohtaamisia …

25.9.2014

8

Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta

Roos, P. 2014/2015

HETKET, JOISSA KUUNTELU JA KESKUSTELU MAHDOLLISTUVAT

”OLLAAN VAAN” vs. TIUKASTI STRUKTUROIDUT PÄIVÄT

Miten ja milloin kuuntelemme lapsia?

Mitä teemme lasten ajatuksille, ideoille, kertomuksille? Viihdyttäviä ja hauskoja, mitä muuta?

Mihin lasten kuuleminen johtaa?

25.9.2014

9

LASTEN OSALLISUUS ARVIOINNISSA JA SUUNNITTELUSSA

Varhais-

pedagogiikan

suunnittelu

Vanhempien näkemykset ja

toiveet

Lapsen näkemykset ja

toiveet

Varhaiskasvatustietous ja

-suunnitelmat

Kasvattajan pedagoginen

asiantuntijuus

MITEN SENSITIIVISIÄ OLEMME LASTEN VIESTEILLE?

Lasten tuottama tieto haastaa arvioimaan varhaiskasvatuksen käytäntöjä

Pedagogisen kulttuurin kehittäminen lasten kerronnalle suotuisammaksi…

- Ohjattu toiminta vs. lapselle luontainen toiminta

- Keskustelutaidot ja niiden tukeminen

→→→Osallisuuden vahvistaminen

25.9.2014

10

”Tytöt kaipaavat leikkitiloihin kampaamoa ja toivovat, että siitä

tulisi prinsessakampaamo. Yhdessä kasvattajan kanssa lapset

ideoivat, millainen kampaamosta tulisi ja miten se toteutetaan

olemassa olevilla tavaroilla. Koko ryhmän voimin kannetaan

tuoleja, siirrellään pöytiä ja liikutellaan sermejä. Tämän tuloksena

saadaan rakennettua kampaamoleikille sermeillä erotettu nurkkaus,

joka somistetaan pitsiverhoilla prinsessamaiseksi. Lapset etsivät

kampaamoon tarvittavia tavaroita muista leikeistä, järjestelevät

tavarat kampaamoon ja leikkaavat vanhoista lehdistä kuvia

erilaisista hiustyyleistä. Muutama perhekin innostuu asiasta niin,

että kampaamoleikkiin saadaan tykötarpeita myös kodeista.

Kampaamoleikki muotoutuu tilanteiden mukaan kampaamosta

prinsessaleikiksi ja toisinaan myös kauneussalongiksi.”

(Kuusimetsän pk, Lempäälä)

Valokuva poistettu

TARJOTTU TILA VS. ELETTY TILA

Kunnon leikit?

Millaiset leikit ovat sallittuja?

Kuka määrittelee?

Miten?

Mihin säännöt (kiellot)

perustuvat?

(Kuusimetsän päiväkoti, Lempäälä)

Valokuva poistettu

25.9.2014

11

LASTEN KUULEMISEN KÄYTÄNTÖJÄ, ESIM…

Haastattelut, havainnointi (leikki), videointi

Sadutus, lasten keskinäiset keskustelut (myös aikuinen-lapsi)

Piirros + siitä kertominen

Erilaiset arjen toiminnat valokuviksi, valitseminen, järjestäminen

Lauseiden täydentäminen, väittämät

Draama, nukketeatteri

Erilaiset lasten ideoista lähtevät ja lasten toteuttamat projektit

Lasten kokoukset

MILLAINEN ON OSALLISUUDEN JA KUULEMISEN KULTTUURI…

Lasten neuvottelutaidot?

Millaisissa tilanteissa ja miten osallisuus ja kuuleminen mahdollistuu?

Kuka vastaa osallisuuden ja kuulemisen ”rakenteista”?

Lasten tuottama (arvionti)tieto? Hyödyntäminen?

25.9.2014

12

ENTÄ LAPSEN OSALLISUUS KASVATUSPROSESSISSA?

Lapsi ja hänen erityislaatunsa

Lapsen persoonallisuus, identiteetti, erilaisuus

Sukupuolikysymykset;

PÄIVÄNSÄDE VAI MENNINKÄINEN? PEPPIPITKÄTOSSUT JA RUNOPOJAT?

”Hyvän lapsen prototyyppi” vs. lapsi on aina oikeanlainen?

Aikuisen luoma kuva/käsitys kasvatuksen suunnasta

LOPPUTULEMA…..

Lapsen yksilöllinen kohtaaminen

Suunnitelmallisuus, dokumentointi, tavoitteellisuus

Tietoisuus

Osallistuminen vs. osallisuus

25.9.2014

13

KIITOS!

piia.roos@uta.fi

Kuva Kristiina Louhi

LUETTAVAA

Heikka, J.; Fonsén, E.; Elo, J. & Leininen J. (toim.) 2014. Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen Varhaiskasvatus ry. (Ilmestyy 3.10!)

Mäkitalo, A-R.; Nevanen, S.; Ojala, M.; Tast, S.; Venninen, T. & Vilpas, B. (toim.) Löytöretkellä osallisuuteen. Kehittämistä ja tutkimista päiväkodin arjessa II. Socca.

Repo, L. 2013´. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus.

Turja, L. 2010. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa l. Turja & E. Fonsen (toim.) Suuntana laadukas varhaiskasvatus. Professori Eeva Hujalan matkassa. Suomen varhaiskasvatus ry, 30-47.