liikennemerkkien rakenne ja pystytys - julkaisut · 2006. 2. 1. · sfs-en 12899-1: 2001. luokka r1...

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys

Rakenteita ja laatua koskevat vaatimukset

SFS-EN 128991-1 Liikennemerkit ja vastaavat liikenteenohjauslaitteet. Osa 1: Liikennemerkit


Rakenteita ja laatua koskevat vaatimukset

Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus

TiehallintoHelsinki 2004

ISBN 951-803-184-3 TIEH 2000004-04

Verkkojulkaisu pdf ( www.tiehallinto.fi/julkaisut)ISBN 951-803-185-1 TIEH 2000004-v-04

Edita Prima Oy Helsinki 2004

Julkaisua myy: [email protected] Telefaksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011

TiehallintoOpastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 150

MÄÄRÄYS/OHJE 7.1.2004 306/2002/20/4

VASTAANOTTAJA Tiepiirit, Suomen Kuntaliitto, Suomen Tieyhdistys

SÄÄDÖSPERUSTA KORVAA/MUUTTAA Tieliikennelaki 50 §; Laki yleisistä teistä 117 §

Liikennemerkkien pystytys TIEL 2131911/1994TYLT Varusteet ja erityisrakenteet TIEL 2212461-93 liikennemerkkien osalta Liikennemerkkien rakenne TVH 741911/1983 Tietoa tiensuunnittelun nro 48 Liikennemerkkien ja opastus-taulujen törmäysturvallisuus ja mitoituskuormat (22.5.2000)

KOHDISTUVUUS VOIMASSA Tiehallinto: koko julkaisu 1.2.2004 alkaen toistaiseksi

Kunnat ja yksityistiet: kohta 2

ASIASANAT Liikenteen ohjaus, liikennemerkit


Julkaisussa käsitellään liikennemerkkien kalvon, pohjamateriaalin ja pysty-tysrakenteiden valintaperusteet ja laatuvaatimukset.

Kohta 2.1 ja 2.2 Liikennemerkkien kalvon valinta on määräys ja se koskee Suomessa kaikkia tienpitäjiä. Muut kohdat koskevat vain yleisiä teitä, ellei myös muu tienpitäjä päätä käyttää laatuvaatimuksena tätä julkaisua. Koh-dat 1, 3, 4, 5 ja 6 kuuluvat luokkaan ohje. Kohta 7 Liikennemerkkien han-kinta kuuluu luokkaan muu ohjaus.

Tähän julkaisuun on yhdistetty suunnitteluohje ja tienrakennustöiden ylei-set laatuvaatimukset ja työselitykset, ja sitä voidaan käyttää laatuvaati-muksena rakennusurakassa, johon kuuluu suunnittelu.

Tiehallinto voi hyväksyä myös tässä esitetyistä laatuvaatimuksista poik-keavia materiaaleja ja ratkaisuja, jos niillä saavutetaan vähintään sama kokonaistaloudellisuus ja toimivuus. Tällöinkin hankintalainsäädäntö edel-lyttää aihetta koskevien EN-standardien (EN 12899-1 jne.) huomioon ot-tamista.

LISÄTIETOJA JAKELU/MYYNTI Mikko Karhunen, Kari Lehtonen, Esko Tuhola www.tiehallinto.fi/julkaisut Tiehallinto, tekniset palvelut, kunnossapidon hankinta [email protected] Puh. 0204 22 2289, 0204 22 2317, 0204 22 2288 Telefaksi 020 450 2470

Tämä julkaisu on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY mukaisesti sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY.

Johtaja Aulis Nironen

Apulaisjohtaja Pauli Velhonoja

TIEDOKSI Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö

TIEDOKSI ilman liitettä Liikennemerkkien valmistajatTiekonsultit Tiehallinnon prosessit Tp/liikennetekniikka Tp/tietekniikkaLehtonenKarhunenLinsénTuhola

Kari Lehtonen

ESIPUHE

Tämän julkaisun on laatinut työryhmä Esko Tuhola Tiehallinto Kari Lehtonen Tiehallinto Mikko Karhunen Tiehallinto Per-Olof Linsén Tiehallinto Ville Voltti Linea-konsultit Hanna Linna Linea-konsultit

Julkaisussa on yhdistetty asiaa koskevat suunnitteluohjeet ja tienrakennus-töiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset osalta. Lisäksi tässä on esi-tetty, miten standardia SFS-EN 12899-1:2001 Liikennemerkit ja vastaavat liikenteen ohjauslaitteet. Osa 1: Liikennemerkit (Road equipment, Fixed, ver-tical road traffic signs, Part 1: Signs) sovelletaan Suomessa.

Nykykäytäntöön verrattuna muuttuneita asioita ovat: Liikennemerkkien kalvoluokkien numerointi ja määrittely on muuttunut,

mutta käytäntö pysyy lähes ennallaan. Liikennemerkkien varrelle ja perustuksille on annettu toiminnalliset Euro-

codien käyttöön perustuvat vaatimukset, jotka suurentavat joissakin ta-pauksissa perustuksen ja pystytysrakenteen kokoa.

Tyyppipiirustuksia Ty 12/51…53 ei käytetä laatuvaatimuksena, koska niissä ei ole otettu huomioon uusia EN-standardeihin perustuvia tuuli- ja aurauskuormia.

Opastusmerkeissä käytetään törmäysturvallisia tai suojattuun paikkaan sijoitettuja rakenteita vilkasliikenteisillä teillä (KVL > 1500 ja nopeus > 50 km/h); ja vakiomerkeissäkin vältetään 114 mm putkea.

Merkeissä käytettäville kalvoille ehdotetaan uutta kylmänkestävyystestiä. Hankintojen osalta esitetään tapa, jolla mitoitusvastuuta siirretään ura-

koitsijalle.

Työmaalla tarvitaan lähinnä kohtaa 3.6 Vakiomerkkien varren ja perustuksen valinta ja kohtaa 5 Asennusta koskevia vaatimuksia.

Tiehallinto seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa ohjeet nii-den mukaisiksi uusien standardien valmistuttua.

Helsingissä 2004

TiehallintoLiikennetekniikka

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 7 YLEISTÄ

Sisältö

1 YLEISTÄ 9 1.1 Soveltaminen 9 1.2 Käyttöönottoaikataulu 9 1.3 Muussa maassa valmistettu tuote 10 1.4 Liikennemerkkejä koskevat muut ohjeet 10

2 LIIKENNEMERKKIEN KALVON VALINTA 11 2.1 Yleiset tiet 11 2.2 Kadut ja yksityistiet 12

3 VAKIOMERKIT 13 3.1 Koon valinta 13 3.2 Pohjamateriaali 13 3.3 Kalvon ja pohjamateriaalin kylmänkestävyys 14 3.4 Vakiomerkkien varret 15 3.5 Vakiomerkkien perustaminen 16 3.6 Varren ja perustuksen valinta 16 3.7 Varren ja perustuksen tarkemmat mitoitustaulukot 18 3.8 Vaihtoehtoiset varret ja tarkemmat kuormalaskelmat 21 3.9 Vakiomerkkien sijoittaminen 23

4 OPASTUSMERKIT 25 4.1 Opastusmerkkien sijainti 25 4.2 Opastusmerkkien tekstin koko 25 4.3 Opastusmerkkien kuormat 25 4.4 Rakenteiden mitoitus 27 4.5 Perustukset 27 4.6 Törmäysturvallisuus 28 4.7 Ulkonäkövaatimukset ja varaosatarve 29

5 ASENNUSTA KOSKEVIA VAATIMUKSIA 31 5.1 Merkin kiinnitys pylvääseen 31 5.2 Pylvään kiinnitys jalustaan 31 5.3 Jalustan asentaminen 32

6 PORTAALIT 33

7 LIIKENNEMERKKIEN HANKINTA 35 7.1 Liikennemerkkien valmistuksen laadunvalvonta 35 7.2 Hankekohtaiset laatuvaatimukset 35 7.3 Urakkamuotojen eroja 35

8 Liikennemerkkien rakenne ja pystytys

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 9 YLEISTÄ

1 YLEISTÄ

1.1 Soveltaminen

Tämä liikennemerkkien rakennetta ja pystytystä käsittelevä työselitys ja laa-tuvaatimus koskee yleisen liikenteen ohjauksessa käytettäviä liikennemerk-kejä ja niiden pystytysrakenteita lukuun ottamatta muuttuvia opasteita.

Julkaisu on tarkoitettu liikennemerkkien tilaajille, suunnittelijoille, valmistajille ja asentajille. Asiakirja sisältää liikennemerkkejä koskevat laatuvaatimukset, periaatteellisia esimerkkejä rakenteista sekä kelpoisuuden toteamisohjeet.

Liikennemerkkejä ovat tieliikenneasetuksen ja liikenneministeriön (LVM) lii-kenteenohjauslaitteita koskevan päätöksen mukaiset merkit lisäkilpineen se-kä tiehallinnon hyväksymät tiemerkit. Opastusmerkit ovat liikennemerkkejä, joita käytetään tiellä kulkevan opastusta ja suunnistusta varten.

Tässä julkaisussa viitataan standardiin SFS-EN 12899-1:2001 Liikennemer-kit ja vastaavat liikenteen ohjauslaitteet – Osa 1: Liikennemerkit. Sitä tarvi-taan tuotekehittelyssä. Lisäksi viitataan opastustaulujen mitoitusohjelmaan Opta2.xls. Sitä tarvitaan opastustaulujen pystytysrakenteiden mitoituksessa kaikissa kohteissa. Ilman sitä on vaikea laskea tuuli- ja aurauskuormaa. Oh-jelman voi kopioida korvauksetta Tiehallinnon internetsivulta; www.tiehallinto.fi/tlohje

Tiehallinnon tyyppipiirustuksissa esitetyt pystytysrakenteet eivät kaikissa ta-pauksissa täytä uusiin Eurocodeihin perustuvia kuormia.

Laki julkisista hankinnoista ja siihen liittyvät asetukset edellyttävät, että laa-tuvaatimuksina käytetään ensisijaisesti EN -standardien toiminnallisia vaati-muksia, kuten lujuus, turvallisuus törmäyksessä, säänkestävyys. Tietyn tuot-teen vaatiminen tiettyyn kohteeseen voi kuitenkin olla perusteltua esim. ul-konäkösyistä tai varaosahuollon kannalta.

Liikennemerkkien ja niiden pystytysrakenteiden suunnittelu vaiheistetaan si-ten, ettei etukäteen suljeta mitään valmistajaa tai tuotetta pois. Laatuvaati-mukset kuvataan toiminnallisina vaatimuksina ilmoittamalla, mitä rakentei-den tulee kestää ja miten niiden pitää toimia törmäyksessä. Eräitä rakenteis-ta laadittuja tyyppipiirustuksia ei vaadita noudatettavaksi, mutta niitä voidaan käyttää esimerkkeinä.

1.2 Käyttöönottoaikataulu

Liikennemerkkien kalvojen laatuvaatimukset otetaan käyttöön uusissa uusia liikennemerkkejä sisältävissä tarjouspyynnöissä, kun riittävän moni tuote on todettu uudet laatuvaatimukset täyttäväksi, viimeistään, kun CE-merkintään liittyvä menettely on toiminut kolme vuotta. Tämä ohje ei edellytä vanhojen merkkien korvaamista tai vanhojen urakkasopimusten päivittämistä.

10 Liikennemerkkien rakenne ja pystytysYLEISTÄ

Opastustaulujen tukiin sovelletaan uusia vaatimuksia laadittaessa uusia hankekohtaisia tuotevaatimuksia. Liukulaippoja koskevaa rajoitusta aletaan soveltaa vuonna 2004 laadittavissa tarjouspyynnöissä. Tämä ohje ei edellytä vanhojen tukien korvaamista eikä vanhojen urakkasopimusten päivittämistä.

1.3 Muussa maassa valmistettu tuote

Tuotteet, jotka on valmistettu tai saatettu markkinoille toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa, tulee katsoa hakemuksesta tässä julkaisussa esitettyjen laatuvaa-timusten mukaiseksi seuraavin edellytyksin: testaukset ja tarkastukset valmistajamaassa on suoritettu Suomessa käy-

tettävien tai vastaavan laatu- ja turvallisuustason antavien muiden mene-telmien ja vaatimusten mukaisesti ja tulokset osoittavat tuotteen täyttä-vän sille asetetut vaatimukset; sekä

testaukset ja tarkastukset suorittanut laitos on valmistajamaan näihin tehtäviin hyväksymä.

1.4 Liikennemerkkejä koskevat muut ohjeet

Liikennemerkkien suunnittelua, valmistusta ja hyväksyntää koskevat seuraa-vat ohjeet: liikennemerkkien käyttöohjeet ja lainsäädäntö: Yleisohjeet liikennemerk-

kien käytöstä TIEL 2000006-03. liikennemerkkien symbolien ja tekstien mitoitus: Liikennemerkkipiirustuk-

set, TIEH 2131908; viitoituskohteiden, taulutyyppien sekä tekstikoon määrittely: Viitoitus,

TIEL 2130006-96; perustukset: Sivukuormitetut pilariperustukset TIEH 2100006-01; opastustaulujen kuormitus ja mitoitus, taulukkolaskentaohjelma: Op-

ta2e.xls tai uudempi (www.tiehallinto.fi/tlohje); käyttöohje: Varusteluette-lot TIEL 3200625

liikennemerkkejä koskeva standardi: SFS-EN 12899-1:2001 Liikenne-merkit ja vastaavat liikenteen ohjauslaitteet – Osa 1: Liikennemerkit (Fi-xed, vertical road traffic signs - Part 1: Fixed signs EN 12899-1: 2001 E) Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna 2002, Tietoa tiensuunnitteluun 69A tai uudempi (www.tiehallinto.fi/tlohje )

Liikennemerkkien kunnossapitoa koskevat ohjeet:

Liikennemerkkien ja reunapaalujen kuntoluokitus, TIEL 2230007 Teiden talvihoito, Laatuvaatimukset 2001, TIEH 2230018-01, kohta 6.2 Teiden talvihoito, Menetelmätieto TIEH 2230006-01, kohta 6.1 Hoidon tuotekortit 2.1

Asetus julkisista rakennusurakoista ja asetus julkisista hankinnoista edellyt-tää, että laatuvaatimuksena käytetään eurooppalaisia eritelmiä: EN-standardia tai eurooppalaista teknistä hyväksyntää (ETA tai CUAP), jos sel-lainen on voimassa hankittavasta tuotteesta.

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 11 LIIKENNEMERKKIEN KALVON VALINTA

2 LIIKENNEMERKKIEN KALVON VALINTA

2.1 Yleiset tiet

Uudet liikennemerkit valmistetaan tarkoitukseen soveltuvasta levymateriaa-lista, jonka toimiva osa on heijastavaa kalvomateriaalia. Kalvotyypit on jaettu luokkiin R1, R2 ja R3, jossa suurempi numero tarkoittaa kalvomateriaalin pa-luuheijastuvuuden suurempaa arvoa. Luokkien R1 ja R2 paluuheijastuvuu-den minimiarvot on määritelty liikennemerkkejä koskevassa standardissa SFS-EN 12899-1: 2001. Luokka R1 vastaa standardin luokkaa ref 1 ja luok-ka R2 vastaa standardin luokkaa ref 2. Luokan R3 paluuheijastavuusvaati-mukset ovat oheisen taulukon mukaiset. Muilta osin sovelletaan SFS-EN 12899-1: 2001 vaatimuksia.

Mittausgeometria cd/(lux*m2)1

( 2 = 0)Valkoinen Keltainen Punainen Oranssi Sininen Vihreä

5 o 300 195 60 150 19 30 0,33 o30 o 165 110 33 83 11 17

Liikennemerkkien kalvo suositellaan valittavaksi taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1: Liikennemerkkien kalvotyypin valinta.

Tieliikenneasetuksen mukaiset lii-kennemerkit

Pimeäympäristö

Tievalaistus tai vilk-kaat päätiet

Vakiomerkit

151, 152 ja 153 Muut varoitusmerkit

R 2 R 1

R 2 R 2

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit R 1 R 2 Kielto- ja rajoitusmerkit R 1 R 2 Määräysmerkit: 421 – 427 Muut

R 1 R 1

R 1 R 2

Ohjemerkit:511Muut

R 2 R 1

R 2 R 2

Opastusmerkit

Opastusmerkit:643, 644, 645, 752 710 – 745 Muut

R 1 R 1 R 1

R 1 R 1 tai R 2 R 2

Ajoradan yläpuoliset merkit(jos portaali on valaistu niin voi-daan käyttää vaihtoehtoisesti R2-luokan kalvoa)

R 3 R 3

12 Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LIIKENNEMERKKIEN KALVON VALINTA

Jos vanhan vakiomerkin kanssa samaan pylvääseen kiinnitetään uusi merk-ki tai tieto, tulee varmistaa, ettei materiaalien heijastavuusominaisuuksissa ole merkittävää eroa.

2.2 Kadut ja yksityistiet

Kaduilla ja yksityisteillä käytetään kalvotyyppejä R1, R2 ja R3. Taulukkoa 1 voi soveltaa myös kaduille ja yksityisteille.

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 13 VAKIOMERKIT

3 VAKIOMERKIT

Vakiomerkkejä ovat tieliikenneasetuksen mukaiset varoitusmerkit, etuajo-oikeus- ja väistämismerkit, kielto- ja rajoitusmerkit, määräysmerkit ja ohje-merkit.

3.1 Koon valinta

Vakiomerkkejä on kolmea kokoa: suuri koko, normaali koko ja pieni koko. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä, ellei liikenteen ohja-uksen yleissuunnitelmassa ole määritelty käytettäväksi normaalikoosta poik-keavaa kokoa. Merkkien yksityiskohtaiset piirustukset on esitetty Tiehallin-non Liikennemerkkipiirustukset kansioissa 1 ja 2, TIEH 2131908. Jos yleis-suunnitelmaa ei ole, noudatetaan ohjetta Yleisohjeet liikennemerkkien käy-töstä (TIEL 2000006-03).

LisäkilpiLiikenneministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista (203/1982, muu-tettu 384/1994 23 §) määrätään:

”Lisäkilpi sijoitetaan päämerkin alapuolelle sen kanssa samaan pystytasoon. Lisäkilven koko määräytyy liikennemerkin koon mukaan. Lisäkilpi ei saa olla olennaisesti leveämpi kuin varsinainen liikennemerkki. Tiehallinto antaa lisä-kilpien mitoista tarkemmat ohjeet. Liikennemerkin ja lisäkilven vastaavien värien tulee olla samalla tavalla heijastavia.”.

3.2 Pohjamateriaali

Liikennemerkit voidaan valmistaa tarkoitukseen soveltuvasta levymateriaa-lista kuten vanerista tai alumiinista. Merkit voidaan valmistaa myös muusta materiaalista, jonka tulee kestää säätä ja kuormitusta laatuvaatimuksia vas-taavasti. Jos materiaalista ei ole kokemuksia Suomen ilmastoa vastaavista olosuhteista, materiaalin toimivuus on osoitettava selvityksin. Pohjamateriaa-lin ja kalvon yhteensopivuus tulee varmistaa sekä optisten ominaisuuksien että kylmänkestävyyden osalta. Optisten ominaisuuksien osalta testit on ku-vattu standardissa SFS-EN 12899-1:2001 Liikennemerkit ja vastaavat liiken-teen ohjauslaitteet – Osa 1: Liikennemerkit. Kylmänkestävyysvaatimus, joka perustuu em. standardin kohtaan 1 on kuvattu tämän ohjeen kohdassa 3.3. Kun merkit valmistetaan vanerista, paksuutena käytetään yleensä 9 mm pin-ta-alaltaan alle 0,5 m2 merkeissä ja 12 mm pinta-alaltaan yli 0,5 m2 mer-keissä. Pintaviilun syysuunnan on oltava yhdensuuntainen merkin pidem-män sivun kanssa. Tasasivuisissa tai pyöreissä merkeissä on pintaviilun syysuunta vaakasuunta.

Kun merkit valmistetaan alumiinista, käytettävän alumiinilevyn tulee olla paksuudeltaan 3 mm (kaduilla myös 2 mm).

Liikenneministeriön päätöksen liikenteen ohjauslaitteista (203/1982, muutet-tu 384/1994 12 §) mukaan liikennemerkin takasivun on harmaa.

Merkkien takasivulla tulee olla merkintä valmistajasta, valmistusajankohdas-ta ja kalvomateriaalista.

14 Liikennemerkkien rakenne ja pystytysVAKIOMERKIT

3.3 Kalvon ja pohjamateriaalin kylmänkestävyys

Kalvon kylmänkestävyys osoitetaan vaihtoehtoisesti jollakin seuraavista ta-voista:a) Näytettä säilytetään 2 vuotta ulkona sateelle ja auringonvalolle alttiina

alueella, jolla esiintyy useina vuorokausina alle –35o C lämpötiloja b) Näytettä säilytetään vähintään 2 vuotta sateelle ja auringonvalolle alttii-

na, minkä jälkeen se viedään 3 vuorokaudeksi –35o C lämpötilaan c) Osoitetaan muulla Tiehallinnon hyväksymällä tavalla, että kuvatunlainen

sääaltistus ei vaikuta haitallisesti kalvon eikä pohjamateriaalin kestävyy-teen ja yhteistoimintaan, ja viedään näyte 3 vuorokaudeksi –35o C läm-pötilaan.

Tutkittava näyte sisältää pohjamateriaalin ja kalvon, siten kuin niitä normaa-listi käytetään. Jokainen kalvon ja pintamateriaalin yhdistelmä on tutkittava, jos ei voida muuten osoittaa, että materiaali toimii samalla tavalla kuin jokin aikaisemmin tutkittu ja hyväksytty pohjamateriaalin ja kalvon yhdistelmä.

Näytepalan koko on vähintään 1,0 m x 0,2 m. Testissä ei saa syntyä kalvon läpäiseviä halkeamia, kalvon irtoamista eikä haitallisia värimuutoksia. Kent-täkokeen tarkoituksena on todeta kosteuden ja auringonvalon vaikutus kal-voon ja sen kiinnittymiseen. Esimerkiksi haihtuuko kalvosta pehmittimiä, syn-tyykö pohjamateriaaliin kuivumisesta tai kostumisesta halkeamia tai kerään-tyykö kalvon alle kosteutta, mistä seuraisi kylmässä kalvon kutistumishal-keama tai kalvon irtoaminen.

Tienpitäjä voi antaa luvan myös testaamattomien tuotteiden käyttöön. Tällöin on harkittava riittävän pitkän takuun vaatimista.


3.4 Vakiomerkkien varret

Vakiomerkeille sovelletaan samoja kuormia kuin opastusmerkeille (kohta 4.3). Pinta-alaltaan alle 0,8 m2:n vakiomerkkien kuormia ei kuitenkaan yleen-sä ole tarpeen laskea erikseen, kun sovelletaan kohtaa 3.5.

Liikenneministeriön päätöksen liikenteen ohjauslaitteista (203/1982, muutet-tu 384/1994 12 §) mukaan liikennemerkkien pylväät ovat harmaita, mutta erityisistä syistä voidaan käyttää keltaisia pylväitä. Keltaisia pylväitä voidaan käyttää tietyömailla ja muiden tilapäisten liikennemerkkien pylväinä.

Vakiomerkkien pystytyspylväinä käytetään tavallisesti standardin SFS-EN 10219 mukaisia pyöreitä teräsputkipalkkeja. Suomessa käytettävien putkien ulkohalkaisijoiden nimellismitat ovat 60,3; 88,9 ja 114,3 mm kiinnikkeiden ja jalustojen yhteensopivuuden vuoksi. Jäljempänä käytetään pyöristettyjä ar-voja.

Kun teräslaatu on S355J2, riittävät seuraavat putkikoot.

taajamissa ulkohalkaisija 60 mm tai (90 mm) ja ainepaksuus 2 mm taajamien ulkopuolella ulkohalkaisija 90 mm (tai 114 mm) ja ainepak-

suus 2 mm.

Toissijaista 114/2 mm putkikokoa tulisi välttää, koska se voi aiheuttaa tör-mäyksessä turhia vahinkoja ja on ulkonäöltään raskas. Jos sitä käytetään nopean liikenteen teillä, on käytettävä nykyisenkaltaista betonijalustaa, joka murtuu törmäyksessä. Taajamissa 90 mm putki voi olla tarpeen, kun auraus-lumi osuu merkkiin tai kun merkkejä on kaksi.

Kivettyyn saarekkeeseen upotetussa jalustassa käytetään enintään 60/2 mm pylvästä tai paksumpaa pylvästä, johon on asennettu törmäyksessä taipuva tai murtuva nivel. Muuten auto tai saarekkeen kivetys vaurioituu tarpeetto-man paljon mahdollisessa törmäyksessä.

Teräsputkien ruostuminen estetään vähintään 0,055 mm kuumasinkityksellä tai 0,015 alusinkkikerroksella tai vastaavalla, tai sinkkikäsittelyllä ja vähin-tään 0,2 mm sintratulla muovikerroksella. Kerrospaksuudet tarkoittavat ISO 1461 mukaisia keskimääräisiä kerrospaksuuksia.

Kuumasinkittävyysvaatimuksesta johtuen ja värien säilymisen vuoksi teräk-sen Si pitoisuus on korkeintaan 0,03 % ja Si+P pitoisuus korkeintaan 0,04 %.

Putkikoko päätetään tavallisesti hankkeittain tarvittaessa erikseen päätielle ja sivuteille, jotta varaosatarve ei kasva tarpeettomasti. Samaa hankekoh-taista putkikokoa voidaan yksittäistapauksissa käyttää myös tilanteissa, jois-sa kuormituslaskelmat edellyttäisivät korkeintaan 40 % suurempaa moment-tikestävyyttä.


3.5 Vakiomerkkien perustaminen

Liikennemerkeissä käytetään yleensä seuraavia perustustapoja: elementtivalmisteinen betonijalusta maahan lyöty teräsjalusta maahan kierretty teräsjalusta

Betonijalustojen tavallisimmat koot on esitetty taulukossa 3. Koko valitaan kohdan 3.6 tai 3.7 perusteella.

Taulukko 2. Esimerkkejä yleisesti käytössä olevista jalustoista ja nii-hin liittyviä DL3 mittoja.

Jalustan halkaisi-ja merkin tasossa

Pylvään halk.

Jalustankorkeus

Mitoitusarvot

D1 D2(mm)

h(mm)

L(mm)

D(mm)

DL3(m4)

200 160 60 500 450 180 0,016 210 160 60 700 650 185 0,051 315 260 90 900 850 285 0,175 490 300 114 1300 1250 395 0,771

3.6 Varren ja perustuksen valinta

Kun käytetään taulukon 3 mukaisia betonijalustoja, jalustan koko voidaan valita kuvien 1…4 perusteella. Kun käytetään muita perustamistapoja, vaa-dittava DL3-mitta valitaan taulukosta 3…5 tai perustus mitoitetaan tarkemmin kohdan 3.7 tai 3.8 mukaan.

L = h – 50 mm


> 2,2 2,2...2,4

n. 1,5m

> 2,22,2...2,4

1...4 m

60/2 60/2

H500 päällystetyssä paikassa1:3

H700 muissa maalajeissa( pehmeässä savessa kapea mursketäyte)

Kuva 1. Liikennemerkin varren ja jalustan koko taajamateideillä ja väistämis-velvollisissa liittymissä, kun aurauslumi ei osu liikennemerkkeihin.

> 2,2 2,4...2,5

n. 1,5m

2,4...2,5

1...4 m

60/2

H700 murskeessa 1:3H900 muissa maalajeissa( pehmeässä savessa kapea mursketäyte)

> 2,2

90/260/2

Kuva 2. Liikennemerkin varren ja jalustan koko taajamien sisääntuloteillä ja yleisrajoituksen (80 km/h) teillä, joilla aurauslumi osuu merkkiin ja aurausno-peudeksi oletetaan 50 km/h. Varren koko riippuu merkkien määrästä ja jalus-tan koko maalajista.


Kuva 3. Liikennemerkin varren ja jalustan koko maaseudun teillä, joil-la aurausnopeudeksi oletetaan 60 km/h. Tuulikuorma on maastoluo-kan 2 mukainen.

n.1,5 m(ei paksumpi, jos ei törmäyksessätaittuvaa niveltä)

H 500 päällystetyssä paikassa

60/2

Kuva 4. Liikennemerkin varren ja jalustan koko saarekkeiden mata-lassa liikennemerkissä.

3.7 Varren ja perustuksen tarkemmat mitoitustaulukot

Taulukoiden 3…5 perusteella nähdään tarkemmin eri olosuhteissa tarvitta-van betonijalustan tai varren koko. Niistä saadaan myös muiden perustamis-tapojen edellyttämä perustuksen koko.


Taulukko 3. Liikennemerkin varren ja jalustan koko taajamateiden ja väis-tämisvelvollisissa liittymissä, kun aurauslumi ei osu liikennemerkkeihin. Tuu-likuorma on maastoluokan 3 mukainen. Taulukko koskee tapausta, jossa alimman merkin alareunan korkeus on 2,2…2,4 m tien tai jalkakäytävän pin-nasta. Vaihteluväliä pienempi korkeus antaa pienemmän momentin ja jalus-tan koon.

Vaadittava jalustan DL3- mitta (m4) ja esimerkkijalusta

Merk-kienlukumäärä

Luiska Mitoittava mo-mentti M pyl-vään tyvessä

Vaadittavavarren koko

Tiivis murske SiMr, löyhä Hk

1 tasamaa tuuli: 0,5 kNm 60/2 mm 0,017 (H700) 0,034 (H700) 1 1:3 tuuli: 0,7 kNm 60/2 mm 0,023 (H700) 0,056 (H700) 1)2 tasamaa tuuli: 1,2 kNm 60/2 mm1) 0,038 (H700) 0,076 (H700) 1)2 1:3 tuuli: 1,4 kNm 60/2 mm1) 0,065 (H700)

1)0,130 (H900)

1) Yksittäisissä tapauksissa kuorma saa ylittää varren ja jalustan laskennalli-sen momenttikapasiteetin 40 %:lla

Nähdään, että betonijalustaksi riittää D185/H700 (DL3 = 0,051 m4) useim-missa tapauksissa. Pylvääksi riittää 60/2 mm (Mu = 1,7 kNm, jolloin sallittu M = 1,7 kNm/1,5 = 1,1 kNm).

Taulukko 4. Liikennemerkin varren ja jalustan koko taajamien sisääntuloteil-lä ja yleisrajoituksen (80km/h) teillä, joilla aurauslumi osuu merkkiin ja au-rausnopeudeksi oletetaan 50 km/h. Tuulikuorma on maastoluokan 3 mukai-nen. Taulukko koskee tapausta, jossa merkin alareunan korkeus on 2,4…2,5 m tien pinnasta. Vaihteluväliä pienempi korkeus antaa suuremman momen-tin ja jalustan koon, kun mitoittavana on auraus ja suurempi korkeus antaa suuremman momentin ja jalustan koon, kun mitoittavana on tuuli.


Merk-kienluku-määrä




1 tasamaa auraus: 0,9 kNm 60/2 mm 0,03 (H700) 0,06 (H900) 1 1:3 auraus: 1,3 kNm 60/21) mm 0,06 (H700) 1) 0,12 (H900)2 tasamaa tuuli: 1,2 kNm 90/2 mm 0,04 (H700) 0,08 (H900)2 1:3 tuuli: 1,5 kNm 90/2 mm 0,07 (H700) 1) 0,14 (H900)

1) Yksittäisissä tapauksissa kuorma saa ylittää varren ja jalustan laskennalli-sen momenttikapasiteetin 40 %:lla

Nähdään, että pylvääksi riittää 60/2 mm, kun merkkejä on yksi (Mu = 1,7 kNm, jolloin sallittu M = 1,7 kNm/1,5 = 1,1 kNm), ja 90/2, kun merkkejä on kaksi, ja jalustaksi tiiviissä murskeessa D185/H700 (DL3 = 0,51 m4) ja siltti-moreenissa D285/H900 (DL3 = 0,175 m4).


Taulukko 5. Liikennemerkin varren ja jalustan koko maaseudun teillä, joilla aurausnopeudeksi oletetaan 60 km/h. Tuulikuorma on maastoluokan 2 mu-kainen. Taulukko koskee tapausta, jossa merkin alareunan korkeus on 2,5 m tien pinnasta. Pienempi korkeus antaa suuremman momentin ja jalustan koon, kun mitoittavana on auraus ja suurempi korkeus antaa suuremman momentin ja jalustan koon, kun mitoittavana on tuuli.


Merk-kienlukumäärä




1 1:3 auraus: 1,4 kNm 90/2 mm 0,065 (H900) 0,13 (H900) 1 1:1,5 auraus: 1,4 kNm 90/2 mm 0,09 (H900) ei esiinny 2 1:3 tuuli: 1,7 kNm 90/2 mm 0,08 (H900) 0,16 (H900) 2 1:1,5 tuuli: 1,7 kNm 90/2 mm1) 0,10 (H900) 1) ei esiinny

1) Yksittäisissä tapauksissa kuorma saa ylittää varren ja jalustan laskennal-lisen momenttikapasiteetin 40 %:lla

Nähdään, että pylvääksi riittää 90/2 mm ja betonijalustaksi D285/H900 (DL3 = 0,175 m4)..


3.8 Vaihtoehtoiset varret ja tarkemmat kuormalaskelmat

Paalumaisten perustusten mitoituksen perusteet on kuvattu ohjeessa Sivu-kuormitetut pilariperustukset, TIEH 2100006-01, jonka perusteella on lasket-tu myös edellä esitetyt tyypilliset DL3-arvot. Vakioliikennemerkeissä var-muuskerroin F on kuitenkin 1,0 ja pilariperustusohjeen kohdan 2.3 mukai-sessa mitoituksessa käytetään viereisen paremman maalajiluokan maapa-rametreja.

Edellisistä esimerkeistä poikkeavat tilanteet mitoitetaan tarvittaessa Op-ta2.xls taulukolla ja julkaisun Sivukuormitetut pilariperustukset kaavoilla. Yk-sittäisissä (enintään joka kymmenennessä) enintään 0,8 m2 vakiomerkeissä sallitaan 40 % suurempi kuorma kuin, mitä laskennallinen mitoitus sallisi, jos siten vältetään varaosatarvetta lisäävä varsi- tai jalustavalikoiman kasvu.

Opta2.xls taulukossa vakiomerkkien a (korkeus) ja b–mitoiksi (leveys) anne-taan:

pienille vakiomerkeille 0,4 m normaalikokoisille vakiomerkeille 0,6 m suurille vakiomerkeille 0,9 m lisäkilpiä ei oteta huomioon

Opta2.xls-laskennoissa aurausnopeudeksi valitaan 60 km/h vapaassa maastossa 50 km/h taajamien sisääntuloteillä 0 taajaman sisäisillä väylillä ja väistämisvelvollisissa liittymissä (jolloin

varren mitoituksessa käytetään momenttia 1,5xMtuuli ja perustuksen mi-toituksessa momenttia Mtuuli, joka syötetään julkaisun Sivukuormitetut pilariperustukset kaavan 9 tekijän e x H paikalle).

Opta2.xls-laskennoissa tuulen maastoluokaksi valitaan 3 taajamissa 2 pelto- ja metsämaastossa 1 aavan meren rannalla tai erityisen tuulisella penkereellä.

Julkaisun Sivukuormitetut pilariperustukset kaavaa 9 käytettäessä tekijän e x H paikalle sijoitetaan tapauksesta riippuen suurempi momentti Mtuuli tai Mauraus.

Erityisesti maahan painettavia tai kierrettäviä perustuksia käytettäessä pe-rustusten kapasiteetti voidaan määrittää myös pilariperustusohjeen kohdan 5 koekuormitusten avulla, ja tuloksia voidaan käyttää muutenkin kuin paikalli-sesti, jos koekuormituskohteita on riittävän kattavasti.


Suurehkoissa hankkeissa voidaan tilaajan luvalla käyttää myös muita kuin 60/2, 90/2 tai 114/2 mm putkia merkkien varsina. Ratkaisun tulee kestää tuuli- ja aurauskuormat ja pylvään jäykkyyden tulee olla laatu-vaatimusten mukainen. Rakenteen suunnittelijan on osoitettava, että rakenne täyttää vaatimukset näiden tekijöiden osalta. Profiilin mo-menttikapasiteetti MU on taivutusvastus W kertaa sallittu jännitys jaet-tuna aineosavarmuuskertoimella (teräksellä 1,1). Momenttikapasitee-tin on oltava vähintään Opta2.xls-taulukon antaman Md:n suuruinen. Pienissä kohteissa vaihtoehtoiset profiilit lisäävät varaosatarvetta, mi-tä ei pitäisi suosia. Yksittäisten merkkien lisääminen toteutetaan vallit-sevan järjestelmän mukaisesti.

Yleisimpien betonijalustojen sijasta voidaan käyttää muun kokoisia be-tonijalustoja tai esimerkiksi maahan lyötävää tai kierrettävää teräsja-lustaa, jonka DL3-mitta on riittävä. Liikennemerkin varsi on voitava ir-rottaa ja kiinnittää uudelleen jalustaan. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa tienpitäjän luvalla.


3.9 Vakiomerkkien sijoittaminen

Liikenneministeriön päätöksessä liikenteenohjauslaitteista 203/1982, muutet-tu 384/1994 on määrätty liikennemerkkien sijoittamisesta seuraavaa:

”7§Liikennemerkki sijoitetaan yleensä kohtisuoraan sitä liikennesuuntaa vas-taan, jonka nähtäväksi se on tarkoitettu. Liikennemerkki ei saa kuitenkaan näkyä muuhun tulosuuntaan siten, että merkin tarkoituksesta saattaa aiheu-tua väärinkäsityksiä.

Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnittää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä varustettuna tarvittavilla lisäkilvillä. Tämä määräys ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolisia merkkejä.

8§Jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee alimman liikennemerkin tai lisäkilven alareunan korkeuden olla 1,5 – 3,2 metriä ajoradan pinnasta, jalkakäytävällä tai pyörätiellä kuitenkin 2,0 – 3,2 metriä näiden pinnasta mitattuna.

Jollei jäljempänä toisin määrätä, saa liikennemerkin lähimmän reunan etäi-syys ajoradan reunasta olla enintään 3,5 m tai pientareen ulkoreunasta 1,5 metriä. Merkin vähimmäisetäisyys ajoradan reunasta on 0,5 metriä. Taaja-massa merkki voidaan kuitenkin sijoittaa edellä mainittua lähemmäksi ajora-dan reunaa, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä kohtuutonta haittaa kunnossapi-dolle.”

Tiehallinnon ohje Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä, TIEL 2000006-03 sisältää tarkempia ohjeita liikennemerkkien sijainnista.

Merkkien sijainti tien pituussuunnassa Kuvat, joissa esitetään sijainti poikkileikkauksessa Jalankulku- ja pyöräteillä ja välikaistoilla lisäkilven alareunan korkeus

vähintään 2,2 m maanpinnasta merkin kohdalla Luiskassa lisäkilven alareunan korkeus vähintään 2,0 m tien pinnasta

Tässä ohjeessa esitetyn aurauskuorman kannalta voi kuitenkin olla parempi valita varsinaisen liikennemerkin (ei lisäkilven) korkeudeksi 2,3…2,5 m tien pinnasta, kun tiellä käytetään suurta aurausnopeutta.


Liikennemerkit sijoitetaan suunnitelmassa esitettyyn paikkaan. Merkin näkyvyys tarkistetaan ennen asennusta maastossa, jolloin varmiste-taan, että merkki näkyy havaintosuunnassa. Jos merkin suunniteltu si-jainti ei ole tyydyttävä, sitä siirretään parempaan paikkaan säädösten sallimissa rajoissa. Siirtoon tarvitaan kuitenkin suunnittelijan hyväk-syntä taajamassa aina sekä taajaman ulkopuolella, kun sivusuuntai-nen muutos on suurempi kuin yksi metri tai pituussuuntainen muutos yli 10 metriä.

Erityisesti taajamaympäristössä liikennemerkkejä voidaan kiinnittää valaisin- tai liikennevalopylväisiin taajamakuvallisista syistä. Liiken-nemerkit kiinnitetään valaisin-, liikennevalo- tai portaalipylvääseen si-ten, että kytkentäluukut voidaan avata.

Muita sijoituksessa huomioon otettavia asioita ovat: merkkejä ei saa sijoittaa pylvään tai muun näkemäesteen taakse merkkejä ei saa sijoittaa ojan pohjaan. Varsinkaan pohjaveden

suojausalueilla merkkiä ei saa sijoittaa 1 m lähemmäksi ojan poh-jaa, koska vesitiivistä läpivientiä ei voida tehdä

Erikoiskuljetusten reiteillä oleville korotetuille saarekkeille ei asenneta sellaisia irrotettavissa olevia liikennemerkkejä, joiden jalustaan jää yli 20 mm korkeudella maan pinnasta olevia rakenteita. Irrotettavien merkkien tulee olla irrotettavissa myös talviolosuhteissa.

Liikenteenohjauslaitteiden sijoittelussa kiertoliittymiin tulee ottaa huo-mioon, että ajoradan ulkopuoliset alueet sekä liikennesaarekkeiden sisäpuoliset alueet tulisi jättää vapaaksi kiinteistä esteistä 1 m:n etäi-syydelle. Lisäksi erikoiskuljetusten vaatima lisätila tehdään yleensä kiertosaarekkeen ulkoreunalle yliajettavana, joten vapaaksi jätettävän tilan tarve on tapauskohtaisesta varmistettava ajouramallien avulla.

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 25 OPASTUSMERKIT

4 OPASTUSMERKIT

4.1 Opastusmerkkien sijainti

Moottoriteillä ja mahdollisuuksien mukaan muillakin pääteillä sovelletaan ku-vaa 5.

4...6 m

2,0 m

> 1m

1:4

Kuva 5. Opastustaulun sijoittaminen pääteillä. Taulu sijoitetaan 4…6 m etäisyydelle tien reunasta. Pylväiden sijoittamista 1 m lähemmäksi ojan pohjaan vältetään. Leikkauksessa lähimmän pylvään suositelta-vin sijainti on vähintään 1,5…2 m ojan pohjaa ylempänä. Taulun ala-reunan korkeus tien pinnasta on normaalisti 2 m. Ulkoluiskaan sijoitet-taessa taulun etäisyys maan pinnasta on vähintään 1 m, ettei lumi tai kasvillisuus peitä liian helposti merkkiä. Muita ohjeita on kohdassa 4.6 ja julkaisussa ohje Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä, TIEL 2000006-03.

4.2 Opastusmerkkien tekstin koko

Opastusmerkeissä viitoitettavien kohteiden tekstikoko sekä taulujen ulkonä-kö esitetään liikenteen ohjauksen yleissuunnitelmassa. Jos tekstikokoa ei ole esitetty yleissuunnitelmassa, se määritellään Viitoitus-ohjeen (TIEL2130006-96) mukaisesti (taulukot 1 ja 2). Taulujen ulkonäkö sekä värit mää-ritellään myös kyseisen ohjeen periaatteiden mukaan.

4.3 Opastusmerkkien kuormat

Tiehallinnon kohteissa sovelletaan liikennemerkkistandardin SFS-EN 12899-1 mukaisia aurauskuormia, tuulikuormia ja taipumaluokkia seuraavalla taval-la:

26 Liikennemerkkien rakenne ja pystytysOPASTUSMERKIT

Aurauskuorma Aurauskuorma on esitetty kuvassa 6 ja taulukossa 6. Se ei vaikuta yhtä ai-kaa tuulen kanssa. Tilaaja voi määritellä aurausnopeuden hankekohtaisesti-kin.

Kuva 6. Aurauskuorma kohdistuu enintään 2 x 2 m alalle. Kuormitus-alueen alareuna on 0,5 m ja yläreuna 2,5 m korkeudella tien pinnasta. Yksitukisissa rakenteissa on otettava huomioon myös toispuolinen kuorma, joka voi pyöräyttää merkkiä. Voima kohdistuu kohtisuoraan taulua vastaan.

Mitoittava aurausnopeus ja kuorma valitaan taulukon 6 perusteella. Epäsel-vissä tapauksissa tilaaja voi määritellä nämä hankekohtaisesti.

Taulukko 6. Aurauskuormat

Etäisyys d (m) auratun alu-een reunasta

Aurausnopeus 60 km/h (pääteiden vapaa maasto)

Aurausnopeus 50 km/h (taajamat ja yleisrajoituksen tiet)

Aurausnopeus niin alhainen, ettei lumi osu tauluun *)

0…3,4 4 kN/m2 2,5 kN/m2 0 3,5…4,9 3 1,5 0 5…5,9 2,5 0 0 6….6,9 1,5 0 0

*) valo-ohjatut ja väistämisvelvolliset liittymät, tontti- ja kokoojakadut, linja-autopysäkit ja tienpitäjän päätöksen mukaan mahdolliset muut tiet

TuulikuormaOpastaulujen ja liikennemerkkien tuulikuorma voidaan laskea SFS-EN 12899-1 mukaan. Käytännössä ne mitoitetaan yleensä Opta2.xls -ohjel-malla. Tuulikuorma ei saa aiheuttaa materiaalin sallittujen jännitysten ylitty-mistä eikä tuulikuorma saa aiheuttaa rakenteen taipumisen vuoksi taulun


yläreunaan ylisuurta siirtymää. Tiehallinnon kohteissa tien reunassa olevan taulun yläreunan sallittu siirtymä on 10 % (100 mm/1m) rakenteen korkeu-desta. Tuulikuorma on alle 4 m korkuisissa tauluissa yleensä alle 0,6 kN/m2ja 4…6 m korkuisissa yleensä enintään 0,67 kN/m2 Suomessa maastoluo-kassa 2 (avoin, ei kuitenkaan rannikko). Tuen osuus tuulikuormasta on yleensä 5…10 %. Tauluun nähden epäkeskeistä tuulta ei oteta huomioon. Verrattaessa kuormia sallittuun jännitykseen tai momenttiin kuormat kerro-taan 1,5:llä. Suomessa mitoittava tuulen nopeus on 23 m/s.

4.4 Rakenteiden mitoitus

Opastusmerkkejä tai pelkästään merkkien tukia koskeva luettelo on helpoin-ta tehdä Excel-taulukon Opta2.xls -ohjelman avulla (saatavissa www.tiehallinto.fi /tlohje), johon täytetään kunkin taulun sijainti ja mitat (osoi-te, leveys, korkeus, korkeus tienpinnasta, luiskan korkeus, etäisyys tien reu-nasta). Lisäksi annetaan törmäysturvallisuutta ja ulkonäköä koskevat vaati-mukset. Taulukko laskee EN –standardien mukaisesti taulun tuilta vaaditta-van jäykkyyden ja perustusten mitoituskuomat sekä laatii tarjouspyyntöä var-ten luettelon. Taulukossa on neljä toisiinsa linkitettyä lomaketta:

1. Suunnittelulomake, johon syötetään sijainti- ja mittatiedot ja joka las-kee vaadittavat jäykkyydet. Lähtötiedot voidaan syöttää suoraan muista ohjelmista. Lisäksi lomakkeeseen voidaan kirjoittaa ulkonäköä ja tör-mäysturvallisuutta koskevat vaatimukset. Lomake laskee automaatti-sesti rakenteeseen kohdistuvat kuormat ja tuilta vaadittavan jäykkyyden.

2. Tarjouspyyntölomake, johon tulostuu suunnittelulomakkeelta suunnis-tustaulujen mitat ja tuilta vaadittava jäykkyys. Tarjoaja lisää luetteloon tarjoamansa tuotteen. Taulukosta näkyy helposti, onko tauluihin tarjottu liian heikkoja tukia. Hyväksytty tarjouslomake toimii myös rakennus-suunnitelmana.

3. Kapasiteettilomake, johon urakoitsija voi lisätä tukien tarkemmat mitat asentajia varten. Lomake tarkistaa vielä lopullisen mitoituksen monitu-kisten taulujen tapauksessa.

4. Asennuslomake, jonka perusteella asentajien on helppo tehdä asen-nus. Lomake päivitetään lopuksi toteutuneen mukaiseksi ja luovutetaan tien kunnossapitäjän käyttöön. Silloin se toimii laiterekisterinä.

4.5 Perustukset

Perustukset mitoitetaan kohdan 3.8 mukaan. Varmuuskerroin F on 1. Yksit-täisissäkään merkeissä ei kuitenkaan sallita 40 % alimitoitusta kuten vakio-merkeillä. Ympärystäytteet on tiivistettävä heti.


4.6 Törmäysturvallisuus

Liikennemerkit luokitellaan seuraaviin luokkiin törmäysturvallisuuden perus-teella:

A. EN 12676 mukaisesti törmäysturvalliset: Tuote tai sen suurikokoisempi versio on testattu törmäyskokeella ja hyväksytty standardin mukaisesti. Luokkien HE100,3; LE100,3 ja NE 100,1...3 tuotteet kelpaavat kaikille teille ja luokkien HE70,3; LE70,3 ja NE70,1...3 tuotteet kelpaavat enin-tään 80 km/h teille (teoreettinen iskunopeus THIV < 27 km/h). Kun opas-tusmerkki tulee tien ja kevyen liikenteen tien väliin tulisi harkita energiaa vaimentavaa luokan HE tai LE rakennetta, joka hidastaa auton nopeutta. Tieosuuksilla, joilla merkkejä asetetaan jyrkempään kuin 1:4 sisä- tai ul-koluiskaan tai heti luiskan taitteen taakse, on varmistettava, että tör-mäysturvamekanismi toimii luiskassa.

B. Rajatapaukset, jotka eivät täytä em. vaatimuksia mutta, jotka eivät ole aiheuttaneet runsaasti henkilövahinkoja mm. opastusmerkit, joissa on kaksi tai kolme 114 mm putkea betonijalustassa.

C. Selvästi vaaralliset rakenteet: Portaalien tuet, opastusmerkit, joissa on vähintään neljä 114 mm:n putkea sekä muut rakenteet, joissa on yli 120/3 mm:n teräsputki ilman erityistä turvalaitetta.

Kun liikennemäärä ylittää 1500 ajon/d tai nopeusrajoitus on vähintään 80 km/h, vanhat vaaralliset portaalit suojataan uusien ohjeiden mukaisella kai-teella.

Vilkasliikenteisillä teillä uusissa opastusmerkeissä käytetään kohdan A tör-mäysturvallisia rakenteita. Vaihtoehtoisesti rakenteet sijoitetaan riittävän etäälle tai riittävän pitkän kaiteen taakse. Etäisyys- ja kaiteen pituusvaati-mukset on esitetty julkaisussa Teiden suunnittelu V 2 Kaiteet ja suistu-misonnettomuuksien ehkäisy. Vähäliikenteisillä teillä (alle 1500 ajon/d tai nopeus enintään 50 km/h) voidaan käyttää myös ryhmän B rajatapausra-kenteita.

Suuret opastustaulut sijoitetaan kaiteen taakse, koska riittävän turvallisia ja kestäviä tukia on vaikea saada niihin.

Törmäysturvallisen opastusmerkin perusratkaisut ovat

Yksi liukulaipallinen pylväs ja tavallinen taulu Kokemusten mukaan liu-kulaippa ei toimi yli 1:4 sisä- tai ulkoluiskassa tai heti luiskan taitteen ta-kana luotettavasti, eikä sitä asenneta tällaisiin olosuhteisiin kohdan 1.2 siirtymäajan jälkeen.

Yksi testattu kaikilla testinopeuksilla murtuva tuki (esim. murtuva muovi- tai puupylväs tai ristikko) ja tavallinen taulu

Kaksi (> 2 m välein sijoitettua) testattua kaikilla testinopeuksilla murtu-vaa tukea ja taulu, joka ei rajoita törmätyn pylvään väistymistä, vaikka toinen pylväs olisi pystyssä.

Yksi tai kaksi tukea, joka murtuu tai taipuu auton alle törmäyksessä, ja törmäyskokeessa näiden kanssa turvalliseksi todettu taulu.


4.7 Ulkonäkövaatimukset ja varaosatarve

Opastusmerkkien pohjamateriaalina voidaan käyttää säätä kestävää vane-ria, alumiinilevyä tai muuta laatuvaatimukset täyttävää rakennetta. Tarkem-pia vaatimuksia kohdassa 3.2.

Maaseutuoloissa vanerista valmistettu taulu on usein käyttökelpoinen ja hy-vin lumen aurauksen rasituksia kestävä. Tämä vaihtoehto on sopiva ja kus-tannuksiltaan edullinen olosuhteissa, joissa merkin pystytys on ratkaistu usean pylvään periaatteella.

Vaativissa olosuhteissa ja korkealuokkaisilla teillä pystytysjärjestelmän pe-rustuessa yksi- tai kaksijalkaiseen tukeen alumiinilevystä tai -profiilista val-mistettu taulu on usein tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Taulun korkeus-asema voidaan myös tällöin valita aurauskuorman ulkopuolelle, jolloin levy-jen lommahtamisvaaraa ei ole.

Alumiinilevystä valmistettu taulu kootaan yleensä alumiinilamelleista, joiden mitat ovat 240, 400, 480, 600 tai 720 mm. Kiinnitys tapahtuu reunataivutuksessa olevasta rei'ityksestä.

Tilaaja voi asettaa erityisiä vaatimuksia myös taulun taustan ulkonäölle.

Uusia suurehkoja tiekohteita rakennettaessa urakoitsija saa tavallisesti valita liikennemerkin pohjamateriaalin ja pystytysrakenteissa käytettävä materiaa-lin, kunhan se täyttää rakenteen lujuudelle ja kestävyydelle annetut tässä julkaisussa annetut vaatimukset ja hankekohtaiset ulkonäkö- ja erityisvaati-mukset. Lisäksi vaaditaan, että kaikki taulut tehdään käyttäen samaa järjes-telmää. Vakiomerkeissä, suurissa ja pienissä opastusmerkeissä ja portaa-leissa voi olla kussakin oma järjestelmä. Tällöin samalle tielle ei tule häiritse-västi vuorotellen putkesta, puusta ja ristikosta koottuja tukia. Menettely hel-pottaa myös varaosien ylläpitoa. Tilaaja voi edellyttää laitteiden pintakäsitte-lyltä (kuumasinkitys, väritys) yhtenäisyyttä.

Uusilla teillä tilaajan tulisi päättää vaaditaanko suurissa ja keskisuurissa opastusmerkeissä ulkonäkösyistä ristikko, vai sallitaanko sekä ristikko että putkirakenne. Uusilla teillä ei tavallisesti sallita ulkonäkösyistäkään yli 2-putkisia rakennelmia, ellei Tiehallinto erikseen anna lupaa. Jos vilkasliiken-teisellä tiellä käytetään yksi- ja kaksiputkisia törmäysturvallisia tukia, käyte-tään ulkonäkösyistä myös kaiteiden takana samannäköisiä yksi- ja kaksiput-kisia tukia samankokoisissa opastusmerkeissä, vaikka tuen ei tarvitse kai-teen takana olla törmäysturvallinen.

Pienissä rakennuskohteissa ja vanhaa liikenteen ohjausta täydennettäessä käytetään varaosatarpeen vähentämiseksi tavallisesti samanlaisia tukia kuin alueella on käytetty aiemmin. Jos vanha rakennesarja ei täytä nykyisiä vaa-timuksia tai on selvästi epätaloudellisempi kuin uudenaikaiset, voidaan käyt-tää muita ulkonäöllisesti hyväksyttäviä nykyiset laatuvaatimukset täyttäviä rakenteita. Yksittäiset merkit toteutetaan aikaisempaa järjestelmää noudat-taen.


Vakiomerkissä halkaisijaltaan 114 mm putki on ulkonäöltään raskas.

Jalustojen määrä pienenee, kun käytetään monijalkaisten suunnistustaulujen sijasta yksijalkaisia liukulaipallisia putkia tai ristikoita. Samalla jalustan koko kasvaa. Se helpottaa asennustöitä ja parantaa routimisen sietoa.

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 31 ASENNUSTA KOSKEVIA VAATIMUKSIA

5 ASENNUSTA KOSKEVIA VAATIMUKSIA

5.1 Merkin kiinnitys pylvääseen

Merkin kalvoon ei saa tulla kuljetuksen tai asennuksen aikana läpi meneviä halkeamia tai luettavuutta haittaavia naarmuja, eikä kalvo saa irrota.

Liikennemerkki kiinnitetään pylvääseen kuumasinkityillä kiinnittimillä tai muil-la, ominaisuuksiltaan vastaavilla kiinnittimillä. Kiinnittimien tulee kestää sa-mat kuormitukset kuin muiden rakenneosien.

Kilpien läpi menevissä kiinnityksissä käytetään ruostumattomia teräsruuveja.

Hankekohtaisissa tuotevaatimuksissa tai tarjousvertailuissa voidaan suosia kilpeä lävistämättömän kiinnitysmenettelyn käyttöä.

Korroosion torjunta arvioidaan SFS-ENV 1993-1-1, Eurocode 3 mukaan: Kuumasinkitystä koskevat vaatimukset ovat standardissa EN-ISO 1461. Yh-teen liitettävät tukirakenteen osien teräs valitaan niin, että sinkityksestä tulee yhtenäisen värinen. Tukirakenteissa voidaan käyttää myös yhdistettyä sinkki ja maalipinnoitetta, jos yhdistelmän pitkäaikaiskestävyys voidaan osoittaa.

Kiinnitystarvikkeiden tulee kestää aurauksen ja tuulen aiheuttamat kuormat, sekä näissä tilanteissa mahdollisesti syntyvä vääntö.

Kun puuosia käytetään vain opastustaulun taustatukena, käytetään AB-luokan puutavaraa, jossa ei ole CCA-kyllästettä. Tukirakenteiden maahan upotettavat puuosat ja pystytuet tehdään A-luokan puutavarasta, jolloin muutkin puuosat voidaan tehdä samasta materiaalista. (Suomen ympäristö-keskus on hyväksynyt CCA- ja CC-kyllästeiden käytön 1.5. 2007 saakka. Näillä kyllästeillä saa kyllästää vain puutavaraa, joka on tarkoitettu jatkuvaan maa- tai vesikosketukseen taikka pitkäaikaista suojausta vaativiin rakentei-siin.)

Tukirakenteen ratkaisusta riippuen voi olla tarpeen lisätä liikennemerkkiin lisätukia, jotka voidaan valmistaa esim. teräsputkesta. Myös erilaisia kehys-rakenteita voidaan käyttää. Valmistajan tulee varmistaa rakenteen kestävyys maaston mukaisessa kuormitustilanteessa, ja lisätä tarpeen mukaan lisätu-kia.

5.2 Pylvään kiinnitys jalustaan

Pylväs kiinnitetään jalustaan lukitusrenkain, kiinnitysruuveilla tai kuumasinki-tyillä kiinnittimillä. Niiden tulee estää pylvään kiertyminen tai irtoaminen ja-lustasta. Lisäksi niiden tulee kestää samat kuormitukset kuin muiden raken-neosien.

Pylvään sallittu poikkeama luotisuorasta on enintään 20 mm 1,5 m korkeu-della.

32 Liikennemerkkien rakenne ja pystytys ASENNUSTA KOSKEVIA VAATIMUKSIA

5.3 Jalustan asentaminen

Käytettäessä kaivamalla asennettava (betoni)jalustaa, ympärystäyte on tii-vistettävä niin hyvin, että liikennemerkin varsi ei heilu haitallisesti sitä käsin puisteltaessa. Perusmaan tiivistäminen on vaikeaa, jos maa on hienorakeis-ta, märkää tai osittain jäätynyttä. Silloin käytetään ensisijaisesti mursketäyt-töä.

Maahan lyötävällä tai kierrettävällä jalustalla vastaavaa ongelmaa ei ole, jos maa on muuten kantavaa. Louheessa, lohkareisessa maassa ja jyrkillä pen-kereillä lyötävän tai kierrettävän perustuksen sijaan käytetään porapaalua.

Puiset tuet voidaan upottaa suoraan maahan.

Perustamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta, sillä katu- ja tiealu-eilla on runsaasti johtoja ja kaapeleita, jotka voivat vahingoittua kaivutyössä tai lyöntiputkia ja kierrettäviä jalustoja käytettäessä.

Törmäysturvallisia tukia käytettäessä jäykän jalustan tienpuoleinen reuna ei saa ulottua yli 100 mm luiskan yläpuolelle. Ulkoluiskassa raja on 150 mm. Tarvittaessa luiskaa muotoillaan. Myös valmistajan mahdollisesi tiukempia asennusohjeita on noudatettava.

Kuva 7. Taulujen sijoit-taminen peiliheijastusten estämiseksi.

Taulu asennetaan tukiin siten, että taulun pinnan tasaisuuspoikkeama ei ylitä 10 mm 2 m: n pituu-della.

Opastusmerkit asenne-taan 3…5 asteen kul-massa tiehen nähden peiliheijastuksen estämi-seksi. Kuva 3.

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 33 PORTAALIT

6 PORTAALIT

Portaalit suunnitellaan yleensä käyttäen apuna Tiehallinnon tyyppipiirustuk-sien sarjaa Ty 12/111 - ….Sekä putki- että ristikkorakenteisista portaaleista on laadittu tarkat detaljiesitykset. Piirustuksissa on esitetty portaalityypin ja perustustavan valinta eri tilanteissa sekä jalustoihin, taulujen kiinnitykseen ja mahdollisen valaistukseen liittyviä ratkaisuja.

Vaihtoehtoisesti käytetään muita Tiehallinnon laatuvaatimukset täyttäviä por-taaleita. Toimittajan on laskelmin osoitettava, että portaali täyttää Tiehallin-non laatuvaatimukset.

Portaalit mitoitetaan standardin SFS-ENV 1991-2-4 Eurocode 1: Suunnitte-luperusteet ja rakenteiden kuormat mukaan: tuulikuorma valitaan tuulenno-peuden 23 m/s mukaan, tavallisesti maastoluokassa II. Laskettaessa raken-teen kestävyyttä murtorajatilassa pysyvien kuormien osavarmuuskerroin on 1,2 ja muuttuvien 1,5. Lisäksi otetaan huomioon oma paino ja lumikuorma. Käyttörajatilassa tuuli saa aiheuttaa ulokeportaalin päähän pylvään ja orren taipuman vuoksi siirtymän, joka on suurin sallittu siirtymä on 0,1 x H + L, missä H + L on pylvään ja orren yhteenlaskettu pituus. Lisäksi pylvään vään-tymä saa aiheuttaa 1,15o/m x H kulmamuutoksen orteen. Siirtymät lasketaan 0,49-kertaista tuulenpainetta käyttäen. Lisäksi hyväksytään Suomessa 1990-luvulla voimassa olleiden Rakenteiden kuormitusnormien mukaan niiden voimassaoloaikana mitoitetut tuotteet.

Korroosiontorjuntaan ja kiinnityksiin sovelletaan kohtaa 5.

Uudet portaalit varustetaan aina kaiteilla. Kaiteen pituus määräytyy julkaisun Teiden suunnittelu ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy mukaan ja portaalin ja kaiteen välillä tarvittava tila arvioidaan julkaisujen Tietoa tiensuunnitteluun nro 61 ja 62 (uusin www.tiehallinto.fi/tlohje) mukaan. Poikkeuksena on kes-kikorokkeelle tuettu kehä, koska keskikorokkeelle ei mahdu toimivaa kaidetta voidaan kuitenkin sijoittaa myötäävä aputuki, kun portaali mitoitetaan pysy-mään pystyssä törmäyksen jälkeen ulokkeena ilman aputukea.

34 Liikennemerkkien rakenne ja pystytysPORTAALIT

V

S

P

S

Taulu orsi

2...4O

Kuva 8. Pystytetyn portaalin osien sallitut suoruuspoikkeamat (ulkonä-kösyistä) ilman tuulikuormaa taulut asennettuna: pylvään sallittu poikkeama pystysuoruudesta (p) –0,0…+0,02 x H,

missä positiivinen poikkeama on tieltä poispäin ja H pylvään pituus orren poikkeama vaakasuoruudesta (v) ulokeportaalissa –

0,0…+0,04 x L, missä positiivinen poikkeama on ylöspäin, ja kehä-portaalissa –0,02…+0,02 x L

pylvään suoruuspoikkeama (s) 0,02 x H orren suoruuspoikkeama (s) 0,04 x L, missä L on orren pituus taulut asennetaan 2…4 astetta alaviistoon.

Pystysuoruusvaatimukset hoidetaan asennusvaiheessa säätämällä rakenne pystysuoraksi. Rakenneosien suoruus hoidetaan mitoituslaskelmia tehtäes-sä ja konepajalla ottamalla rakenteiden oman painon aiheuttama taipuma huomioon.

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys 35 LIIKENNEMERKKIEN HANKINTA

7 LIIKENNEMERKKIEN HANKINTA

7.1 Liikennemerkkien valmistuksen laadunvalvonta

Tiehallinto hyväksyy auditointimenettelyllä yleisille teille liikennemerkkejä valmistavat yritykset ja ylläpitää luetteloa internet -sivuillaan auditoiduista valmistajista. Auditointi käsittää valmistajan laatujärjestelmän sekä valmiin tuotteen auditoinnin. Tulevaisuudessa hyväksymisen hoitaa rakennustuote-direktiivin mukainen hyväksymislaitos. Tarkemmat tiedot tullaan myöhem-min esittämään standardissa hEN 12899-1:200X.

7.2 Hankekohtaiset laatuvaatimukset

Tämä julkaisu riittää yleensä laatuvaatimukseksi yhdessä viitoituksen yleis-suunnitelman kanssa. Laatutasoa voidaan kuitenkin täydentää seuraavilla asioilla: 1. Opastustaulujen tukien ja portaalien ulkonäkövaatimukset: Vaaditaanko

ristikkorakenne tai maksetaanko maisemallisesti arvokkailla paikoilla normaalia siistemmistä tukirakenteista bonus?

2. Sallitaanko merkin läpäisevien kiinnikkeiden käyttö? Voidaan esimerkik-si periä arvonvähennys xx €/vakiomerkki ja xx €/m2 muista merkeistä, joissa käytetään kalvon läpäiseviä kiinnityksiä.

3. Sallittujen pystysuoruus- ym. poikkeamien lievistä ylityksistä, kalvon lie-västä naarmuuntumisesta jne. voidaan määrätä arvonvähennys.

7.3 Urakkamuotojen eroja

7.3.1 ST -urakka (Suunnittelu ja toteutus)

Kun hankintaan kuuluu sekä liikennemerkkien suunnittelu että rakentaminen (ST-urakka), noudatetaan tavallisesti seuraavaa vaiheistusta:

Tilaaja (Tiehallinto) kuvaa laitteiden sijainnin ja toiminnalliset vaatimukset, mahdolliset ulkonäkövaatimukset sekä tuotteen valinnan kannalta välttämät-tömät lisätiedot, joilla täydennetään tämän julkaisun vaatimuksia. Näiden tie-tojen perusteella pyydetään tarjous. Tarjouspyynnössä on määrättävä, esite-täänkö ratkaisut tilaajalle heti tarjousvaiheessa vai vasta myöhemmin. Tuo-tevaatimuksissa voidaan viitata tähän julkaisuun.

Toteuttaja (Pääurakoitsija) valitsee materiaalit ja mitoittaa rakenteet toimin-nallisten vaatimusten mukaisesti. Apuna voidaan käyttää perustusten mitoi-tuksessa käytettävää opta2.xls -ohjelmaa, jonka avulla voidaan laatia myös tarvittavat tarjouspyyntölomakkeet aliurakoitsijalle.

36 Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LIIKENNEMERKKIEN HANKINTA

Toteuttajalla on mahdollisuus ja velvollisuus tarkentaa liikennemerkkien si-jaintia varsinkin sivusuunnassa siten, että esim. näkemävaatimukset toteu-tuvat tai ettei merkkejä sijoiteta ojan pohjaan. Tien pituussuunnassa merkit sijoitetaan Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä -ohjeen mukaan. Pituus-suuntaisten siirtojen avulla opastusmerkit voidaan sijoittaa törmäysturvalli-seen paikkaan. Tilaajalle varataan mahdollisuus sijaintien tarkistamiseen.

Toteutuksen jälkeen laaditaan toteutumaluettelo, joka luovutetaan tilaajalle. Tilaaja käyttää sitä hoidon urakoinnissa.

Jos urakan takuuaika on vähintään 5 vuotta vakioliikennemerkkien pystyttä-misestä, tuotevaatimuksessa voidaan ilmoittaa, että kohdan 3.4…3.8 (pyl-väät ja perustukset) vaatimukset voidaan osittain korvata pylväiden suoruut-ta koskevilla seurantaan perustuvilla vaatimuksilla.

7.3.2 Perinteinen urakka

Perinteistä suunnittelukäytäntöä, jossa tilaaja on tehnyt rakennussuunnitel-man, noudatetaan edelleen tyypillisesti pienemmissä hankinnoissa. Tällöin urakkatarjoukset pyydetään valmiiden rakennussuunnitelmien ja määräluet-teloiden pohjalta, jolloin tuote ja mitoitus määritellään jo tilaajan suunnitelmassa.

7.3.3 Hoitourakka

Tavallisesti urakoitsija valitsee materiaalit ja mitoittaa rakenteet toiminnallis-ten vaatimusten mukaisesti paikallisen käytännön mukaan varaosahuollon vuoksi.

Yksittäisten merkkien uusiminen voidaan tilata suoraan urakoitsijalta ilman erityistä suunnitelmaa. Opastukseen liittyvien merkkien uusiminen on hoidon urakassa yleensä liikenteen tai kunnossapidon vaurioittamien merkkien uu-simista. Ennen uuden vastaavan merkin tilaamista urakoitsijan on oltava ti-laajaan yhteydessä kohteen opastuksen mahdollisten muutosten ottamiseksi huomioon.

Jos urakan takuuaika on vähintään 5 vuotta vakioliikennemerkkien pystyttä-misestä, tuotevaatimuksessa voidaan ilmoittaa, että kohdan 3.4…3.8 (pyl-väät ja perustukset) vaatimukset voidaan osittain korvata pylväiden suoruut-ta koskevilla seurantaan perustuvilla vaatimuksilla.

ISBN 951-803-185-1TIEH 2000004-v-04

liikennemerkkien rakenne ja pystytys - julkaisut · 2006. 2. 1. · sfs-en 12899-1: 2001. luokka r1...

Documents