Lohikoski päivillä sivu 7

uudistuva huhtasuo

Huhtasuolle, Kangaslam-melle ja Pupuhuhtaan kuu-luu hyvää. Tulossa on uusi terve päiväkoti –koulukam-pus. Ensimmäinen vaihe on valmis, josta kuva.

Kaupunki on valinnut hyvinvointiohjelman pilot-tihankkeeksi ”Hyvinvoin-tia Huhtasuolle”. Hank-keen tarkoitus on edistää

huhtasuolaisten hyvinvoin-tia yhdessä alueen asukkai-den ja eri toimijoiden kans-sa. Työttömyysluvut ovat Jyväskylän pahimmat, sik-si mukana on Työllisyyden kuntakokeilu 2013 – 2015. Nuorten ja pitkäaikaistyöt-tömien työllistämiseen on panostettava.

Huhtasuon terveysaseman

hoitajavetoinen palvelumal-li on saanut paljon kiitosta. Pupuhuhta on pessyt kasvo-jaan, monia taloja on kun-nostettu. Alueesta on tullut viihtyisä alue asua. Kylätoi-miston toiminta on turvat-tu kaupungin ja asukkai-den yhteisin ponnistuksin. Samanlaisia kylätoimistoja tarvitaan Jyväskylään useita.

aluelehti 2/2013Lohikosken • paLokan • vesangan • tikkakosken • huhtaSuON

huhtasuon kylätoimistolla sivu 9

huhtasuon uusi päiväkoti sivu 9

taitoajoa Lohikoskipäivillä sivu 4

Pohjoinen Jyväskylä2

Olemme saaneet nähdä tämänkin tapahtuman, että Jyväskylän kau-punki aloitti yhteistoimintamenet-telyn rahavarojen puutteen takia

Mitä olemme tehneet väärin, kun emme ole saaneet asioita hallintaan. Kaikelta pitkäaikaiselta tulevaisuu-den suunnittelulta meni pohja pois. Nytkö eletään kädestä suuhun –menetelmällä? Luodaan kauhuku-via henkilökunnalle, kaupunkilai-sille ei anneta vaihtoehtoja, vaikka veronmaksajat ovat valmiita mak-samaan palveluista yhteiskunnalle. Onko poliitikkojen niin suuri hä-peä korottaa jälleen veroja, jotta sai-simme maksaa velkaamme.

Jyväskylä on varakas kaupunki myytävän omaisuuden muodossa. Olemme monessa mukana. Olisi-ko mahdollisuus myydä omaisuut-tamme tai muuttaa hankittuja yh-tiöitä rahaksi? Meidän ei myöskään tarvitse olla joka paikassa mukana. Olemme useasti maksajana näissä kohteissa. Näihin kohteisiin eivät hallituspaikat voi olla niin houkut-televia ja niistä saadut palkkiot niin kannustavia, että emme voi hävittää nyt, kun tarvitsemme varoja yhteis-ten toimien ylläpitämiseksi. Jyväs-

kylästä kyllä löytyy myytäviä kohtei-ta, joita olemme pyörittäneet ja yllä-pitäneet. Eivät ne aina voi olla kau-pungin ydinliiketoimintaa. Mihinkä veromme on tarkoitettu? Tämä olisi osoitus siitäkin, että kaikki ovat tosi-tarkoituksella korjaamassa kaupun-gin kassavajetta. Tämäkin olisi sitä rakennemuutosta. Nyt todella tar-vittaisiin sitä niin kutsuttua yhteen hiileen puhaltamista yli puoluerajo-jen ja todellisten tekojen muodos-sa, jotta selviämme tästä suosta. Toi-von, että seuraavan lehden nume-rossamme, olisi jo saatu aikaan nä-kyviä muutoksia.

Allan Kemiläinenpäätoimittaja

Jyväskylä rakennemuutosten kourissa

Kolikkotie 2 on saamassa uuden uljaan ulkomuodon. Kolikkotupa on remontin ajan työntekijöiden sosiaalitilana. Taloon laitetaan lisäeristystä seiniin, tehdään räystäät katolle, ikkunat ja ulko-ovet uusitaan, parvekkeet uusitaan ja seinät levytetään. Re-montin jälkeen taloa ei samaksi tunnista. Mahtavaa!Lohikosken Sosialidemokraattien ja Lohikosken Eläkkeensaajien toiminta on tästä syystä vaikeutunut. Näillä näkymin remontti on valmis tammikuun lopulla.

Lohikosken Eläkkeensaajien syyskokous on siirretty Lohikosken päiväkeskukseen, Nuottakatu 3, maanantai 11.11.2013 kello 15.00. Tervetuloa.

Lohikosken Sosialidemokraattien syyskokous on siirretty Visalaan, Visalan tie 5, Palokka, sunnuntaina 24.11.2013 kello 15.00. Tervetuloa!

Raimo Rajanen

lohikosken sosialidemokraatitwww.sdplohikoski.fi

yleisötilaisuusPalokan visalassa

kansanedustaja tuula Peltonenkertoo ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta

tilaisuuden jälkeen

24.11.2013 klo 15.00

yhdistyksen sääntömääräinen

syyskokousosoite

visalantie 5, 40270 Palokka

tervetuloa!Syksy on tullut ja meillä tulisi olla jo kerhotoiminta täydessä käynnissä. Näin ei kuitenkaan ole, koska ta-lo on remontissa ja korjausporukka on ottanut Kolikkotuvan käyttöönsä. Joulukuun puoleen väliin saak-ka se on heidän käytössään, tähän tietoon. Toivotaan, että silloin pääsemme taas jatkamaan. Tässä joi-tain tapahtumia toisista yhdistyksistä, joihin voimme osallistua sekä omat syyskokous ja Kuopion retki.

ekL:n piirin virkistyspäivä Äänekosken Hietamalla Kartano Kievarissa to 31.10. Alkaa ruokailulla klo 12.00. Mukana EU-parlamentaarikko Mitro Repo sekä lopuksi tanssia. Jyväskylän Eläkkeensaajien au-ton kyytiin voi kysyä Katriina Karttuselta, p. 0400 832 049. Ruokailu 20 €.

Ma 11.11. klo 15.00 sYYskokoUs Nuottakadun Päiväkeskuksessa ,Nuottakatu 3. Käsitellään syys-kokouksen määräämät asiat. Tervetuloa!

ti 19.11. syksyn retki kuopioon. Käymme Ikeassa ja Kuopion uusitussa kauppahallissa ym. Lähtö Kolikkotieltä klo 10.00. Matkan hinta n. 10 – 20 €. Tarkentuu syyskokouksessa lopullisesti. Ilm. Pirkol-le 12.11. mennessä, p. 041 544 4901 tai 014 676 918.

Toivomme runsasta osallistumista syyskokoukseen, koska tämä tiedon kulku on nyt vähän vaikeaa. Minuun voitte aina ottaa yhteyttä, jos tulee kysyttävää.

terveisin pirkko puh. 041 544 4901

LOHIKOSKEN ELÄKKEENSAAJATtervehdys täältä kolikkotieltä!

maanantaina 4.11.2013 kello 18.00kansalaistoimintakeskus mataran Gloria-salissa,

matarankatu 4-6, tourula, Jyväskylä

illan aikana kuulemme terveisiä ja kokemuksia useiden maiden kulttuureista.

maistelemme sushia ja nautimme itämaisesta teestä.

tilaisuus on avoin kaikille. olet sydämellisesti tervetullut!

Järjestäjänä: monikko ry ja lohikosken toimijat

itämainen ilta

PohJoinen Jyväskylä

Pohjoinen Jyväskylä 3

keski-suomen osuusPankin omistaJaJäsen – käytä ääntäsi Ja vaikuta!

edessä rankkoJa Päätöksiä

Keski-Suomen Osuuspank-ki on asiakkaidensa omistama ja heidän tarpeistaan johdet-tu pankki, osuuskunta, jossa asiakkaan ja omistajan intres-sit yhtyvät. Pankin ylin päät-tävä elin on pankin edustajis-to, joka mm. myöntää vastuu-vapauden hallitukselle ja toi-mitusjohtajalle edelliseltä tili-kaudelta. Edustajisto valitsee myös tilintarkastajan ja hallin-toneuvoston jäsenet.

Edustajisto on tärkeä link-ki asiakkaiden ja pankin vä-lillä. Omistajajäsenten toiveet kulkevat edustajiston kautta pankkiin, ja toisaalta edusta-jisto tarjoaa jäsenille tuorein-ta tietoa esimerkiksi pankin palveluista.

- Edustajiston vaaleissa pan-kin omistajajäsenillä on aito vaikutusmahdollisuus ja mar-raskuun 4.-17. välisenä aika-na käytävissä vaaleissa jokai-nen äänioikeutettu omistajajä-

sen voi nyt käyttää omaa ään-tänsä ja vaikuttaa, kertoo Kes-ki-Suomen Osuuspankin toi-mitusjohtaja Keijo Manner.

- Äänestämällä edustajiston vaaleissa pankin omistajajäsen voi osallistua pankin toimin-taan valitsemalla oman ehdok-kaansa edustamaan ajatuksi-aan ja näkemyksiään pankin toiminnan kehittämiseksi seu-raavien vuosien aikana, jatkaa Manner.

Vaaleissa on ehdokkaina naisia, miehiä, nuoria, per-heellisiä, senioreita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään yhteisiä asioita. Ehdokkaisiin voi tutustua Keski-Suomen Osuuspankin internetsivujen vaalikoneessa osoitteessa op.fi/keski-suomi.

- Pankin toive omistajajä-sen- ja asiakaskunnan näköi-sestä edustajistosta näyttää toteutuvan. Oli hienoa, että saimme kokoon varsin moni-

puolisen ehdokasjoukon. Us-kon että jokainen äänestäjä löytää heidän joukostaan so-pivimman edustamaan itseään pankin päätöksenteossa, Man-ner sanoo.

Keski-Suomen Osuuspan-kin edustajiston vaalien ää-nestys käynnistyy maanan-taina 4.11. Ehdolle on il-moittautunut 242 pankin omistajajäsentä ja edustajis-toon valitaan 60 jäsentä seu-raavaksi neljäksi vuodeksi.

Äänestää voi 4.11. alka-en netissä tai postitse. Keijo Manner uskoo nettiäänestyk-sen suosioon.

– On kätevää, kun ei enää tarvitse kantaa äänestyskuorta postiin. Keski-Suomen Osuus-pankin omistajajäsenistä noin 74 %:lla on verkkopalveluso-pimus, joten he voivat äänes-tää vaikka kotisohvaltaan sa-

malla kun he hoitavat pankki- ja vakuutusasioitaan op.fi:ssä, Manner toteaa.

Keski-Suomen Osuuspan-

kin kanssa järjestetään edus-tajiston vaalit samanaikaisesti yhteensä 62 osuuspankissa eri puolilla Suomea. Äänioikeu-

tettuja omistajajäseniä on ko-ko maassa yli 900 000.

Kuva: Matti Salmi

Jyväskylän tulevai-suuden menestys on kiinni innovatiivises-ta ajattelusta ja vii-saasta vähenevien re-surssien käytöstä.

Syksy kääntyy talveksi; en-silumi on jo maassa ja talvi-renkaat paikoillaan. Eläm-me vuoden pimeintä ai-kaa. Kulunut vuosi on ol-lut täynnä epävarmuutta. Tuleeko maailmantaloudes-sa jo käänne parempaan? Kuinka Suomi pärjää talo-udessaan globaaleihin kil-pakumppaneihinsa verratta-essa? Kuinka ratkaisemme kestävyysvajeemme? Kuin-ka saamme enemmän ihmi-siä työvoimaan, pois työt-tömyydestä? Kantaako pai-nostus suurempiin ja vah-vempiin kuntiin hedelmää? Tuleeko sosiaali- ja tarveys-palvelujen järjestämisuudis-tus onnistumaan? Onko mi-nulla vuoden päästä tähän aikaan työpaikkaa? Suuria kysymyksiä tosiaan.

haastava taloustilanne

Jyväskylän taloudellinen ti-lanne on surkea, mutta me jaamme samat haasteet kuin moni muukin suomalainen kaupunki. Työttömyys, jo-ka koskettaa tällä hetkel-lä 16 prosenttia työvoimas-ta, on kuitenkin alhaisem-pi kuin Oulussa tai Tampe-reella – kaupungeissa, jotka tunnetaan yleisesti taloudel-lisesti menestyvinä. Jyväsky-län kaupungin järjestämät palvelut eivät ole edes kal-

liita verrattuina maan kes-kiarvoihin, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen nopea nousu viime vuosi-na kertoo kasvavasta ongel-masta. Tosiasiassa ongelma on yksinkertainen: Jyväsky-län työttömyys on korkea ja työssä olevien palkat niin matalat, etteivät verotulot enää riitä kustannusten kat-tamiseen. Kannamme myös raskasta velkataakkaa, kii-tos viime vuosien suurin-vestointien. Lisäksi Jyväsky-lässä on ainoastaan muuta-mia merkittäviä verotuloja tuovia keskisuuria tai suuria yrityksiä – vertailukaupun-kina esimerkiksi Vaasa, joka on kooltaan Jyväskylää huo-

mattavasti pienempi, mutta jossa kohtuullisen kokois-ten menestyvien yrityksien osuus on paljon suurempi.

velkataakka kasvaa

Ennustukset kaupungin ta-lousahdingosta vuonna 2013 ovat taas happamia: verotulot pienenevät enna-koiduista ja samanaikaisesti varsinkin terveyspalvelujen kulut ylittävät selvästi niille budjetoidun summan. Bud-jettivaje tulee todennäköi-sesti olemaan noin 60 mil-joonaa euroa, lisälainaa ote-taan 50 miljoonaa ja käyttö-kate kattaa ainoastaan juuri ja juuri 15 prosenttia pois-

toista. Suomeksi sanottuna, me emme voi rahoittaa tu-loillamme uusia investoin-teja, vaan joudumme jatku-vasti ottamaan lisää velkaa.

rakennemuutos vaatii leikkauksia

Myös valtio on tehnyt osan-sa huonontaakseen kuntien taloudellista asemaa. Vain vähän aikaa sitten sovittu-jen valtionosuuksien vähen-tämisen lisäksi hallitus on nyt lastannut kuntien har-teille suuren rakennemuu-toksen ja menoleikkausten ohjelman vuosille 2014–2016. Jyväskylän kohdal-la se tarkoittaa 50 miljoo-nan euron lisäsäästöjen löy-tämistä - henkilötyövuosissa mitattuina 900 työpaikkaa – jo ennestään rankkaan bud-jetin tasapainottamistehtä-vään. Tästä syystä Jyväskylä on aloittanut henkilöstönsä kanssa yt-neuvottelut tavoit-teenaan löytää ratkaisuja tä-hän itkettävään tilanteeseen.

Väistämättä keskustelua tullaan käymään siitä, kuin-ka hyödynnetään henkilös-tön luonnollinen poistuma, työntekijöiden eläköitymi-nen ja muu työpaikan jät-täminen. Jos voisimme jät-tää täyttämättä kaikki noin kolmensadan vuosittain elä-köityvän henkilön työpai-kat, 50 miljoonan euron ta-voite ei olisi läheskään niin haastava. Valitettavasti to-tuus on toisenlainen: luok-kahuone täynnä lapsia tar-vitsee opettajan, vanhuk-set riittävän määrän hoito-henkilöstöä ja lumikin täy-tyy aurata kaduilta. Emme

myöskään yksinkertaises-ti voi antaa hallintohenki-löstön kärsiä suhteettomas-ti verrattuina toisiin – täl-laisina vaikeina aikoina tar-ve hyviin päälliköihin ja ke-hittäjiin on itse asiassa entis-tä akuutimpi.

sote -uudistus mahdollisuutena

Näyttää selvältä, että jul-kisten palvelujen laajuus ja saatavuus tulevat hivenen alenemaan. Toisin sanoen meidän täytyy organisoida palvelut radikaalisti uudel-leen taloudellisesti kestäväl-le pohjalle myös pitkällä ai-kavälillä tarkasteltuina se-kä suhteutettuina Suomen ja Jyväskylän taloudellisiin tulevaisuusnäkymiin. Lä-hestyvä sote-uudistus Suo-messa tulee nähdä mahdol-lisuutena, ei uhkana. Mei-dän täytyy tarkastella asi-aa pragmaattisesti ja kes-kittää rajalliset resurssimme sosiaali- ja terveyspalveluis-sa niille, jotka palvelujam-me kipeimmin tarvitsevat sekä antaa entistä enemmän painoarvoa ennaltaehkäisyl-le ja kuntoutukselle. Perus- ja erikoissairaanhoidon in-tegraatio ei ole ainoastaan loogista, vaan säästää myös rahaa ja tuottaa paremmat tulokset pitkällä aikavälillä.

Monet ihmiset mieltävät kirjastot ja terveyskeskukset välttämättömiksi lähipalve-luiksi. Ymmärrän sen kyl-lä, mutta vain silloin tällöin auki oleva kirjasto tai ali-miehitetty terveyskeskus, jo-ka ei pysty tarjoamaan kun-talaisille nopeaa ja riittävää

hoitoa, eivät ehkä voi kuu-lua osina kestävään ratkai-suun. Kirjastoista puhutta-essa, myös käyttäjien tavat ovat muuttuneet yhä use-amman käyttäessä uutisten lukemiseen ja tiedon saami-seen kirjastojen sijaan säh-köisiä palveluja. Ajatus pai-kallisista monipalvelupis-teistä sekä keskitetyistä kir-jastopalveluista ja terveys-keskuksista on lähtökohdil-taan hyvä – mutta vain yhdellä ehdolla: julkinen lii-kenne on järjestettävä siten, että ihmiset pystyvät saavut-tamaan nämä uudelleenor-ganisoidut palvelut helpos-ti ja edullisesti.

kevättä kohti

Me olemme nyt ryhtymäs-sä radikaaleihin muutoksiin – muutoksiin, jotka epäi-lyksettä haastavat monen uskon ja herättävät vilkas-ta keskustelua siitä, millai-sia julkisten palvelujen tu-lisi olla. Tavoitteena on kui-tenkin löytää järkeviä, kestä-viä ratkaisuja, jotka sopivat muuttuviin kulutustottu-muksiimme ja elämäntyy-liimme - ja joihin meillä en-nen kaikkea on varaa. Tal-ven pimeys on nyt yllämme ja kaikki näyttää harmaalta, mutta minä lähestyn näitä vaikeita ratkaisuja optimis-tisena, tiedostaen, että va-loisampi kevät on taas pi-an ovella.

Tony MelvilleKaupunginhallituksen

jäsenPuheenjohtaja,

Jyväskylän Sos. Dem. Kunnallisjärjestö

PohJoinen Jyväskylä

Pohjoinen Jyväskylä4

lohikoski

osuusPankinvaaliehdokasSahlberg Salmeeläkeläinen,vientisihteeri 231

osuusPankinvaaliehdokasSaarinen Anttiherastuomari,eläkeläinen 230

osuusPankinvaaliehdokasRajanen Mikapostityöntekijä 226

Lohikosken koululla on ollut rehtorin vaihto. Kari Asikai-nen jäi ansaitulle eläkkeelle.

Hänen töitään lisäsi usei-ta vuosia jatkunut koulun re-montti. Oli välillä vaikeita ai-koja myös lasten kanssa Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja hyviä eläkepäiviä.

uutena rehtorina toimii helena Peltonen. tervetuloa lohikoskelle!

Kerro jotain itsestäsi? Mil-loin aloitit Lohikoskella? Missä työskentelit aikaisem-min? Mitä aineita opetat? Asutko Lohikoskella ?

Olen Helena Peltonen ja lupauduin ensin Kari Asikai-sen vuorotteluvapaan sijaisek-si kolmeksi kuukaudeksi vuo-den 2012 alussa. Sijaisuus jat-kui uudelleen vuoden 2013 alusta ja pesti vakinaistettiin kesän kynnyksellä Karin jää-tyä eläkkeelle. Olen työsken-nellyt pitkään Keljonkankaan koulussa luokanopettajana ja apulaisrehtorina. Pidän paljon luokanopettajan työstä, mut-ta rehtorilla ei ole omaa luok-kaa. Opetan tällä hetkellä eri ryhmille käsitöitä, historiaa ja uskontoa. Lohikosken alue ei ole minulle entuudestaan ko-vin tuttu, sillä asun Kuokka-lan perällä, Nenäinniemessä.

Millainen on rehtorin työ-päivä? Rehtorin työpäivään kuuluu omien oppituntien

valmistelu ja pitäminen, tie-dottaminen, sijaisjärjestelyistä huolehtiminen, hallinnolliset työt, koulun arjen sujuvuudes-ta ja turvallisuudesta vastaa-minen, koulun kehittäminen, erilaisten tapahtumien järjes-tely ja monenlainen yhteistyö eri tahojen kanssa.

Paljonko koulussa on oppi-laita ja henkilökuntaa? Lohi-kosken koulussa on n. 250 op-pilasta ja kolmisenkymmen-tä koulussa eri tehtävissä työs-kentelevää aikuista.

Ovatko koulun sisäilmaon-gelmat ohi? Sisäilma-asioita seurataan ”kontrolliluonteises-ti”. Tilanne on nyt hyvä, kiitos perusteellisen remontin.

Lohikoskella oli nuorisoti-lat, jossa iltaisin kävi 30 -40 nuorta. Suunnitelmat ovat olemassa nuoriso - ja asukasti-lasta nykyisen puku - ja huol-torakennuksen paikalle.

Olisiko mielestäsi tarvetta uusille tiloille? Olisi ihanteel-lista, että nuorisolle ja muille-kin asukkaille olisi omat va-paa-ajan kokoontumistilat. Tällä hetkellä kaupungin ta-lous on kovin tiukalla ja ym-märrettävästi lakisääteiset pal-velut ovat silloin etusijalla.

Lohikoski Päivät vietettiin koululla ties monennenko kerran lauantaina 14.9. Las-ten vanhemmat, lapset ja koulun henkilökunta olivat

tehneet valtavan työn. Pöy-dät notkuivat monipuolisia herkkuja. Uutena oli mm. taitoajoa pyörillä siirtolavo-jen päällä.

Voisiko jatkossa Lohikos-ki Päiville osallistua myös

Lohikosken muut toimijat, esim. urheiluseurat, seura-kunta, nuorisojärjestöoja, eläkeläisjärjestöt ja poliitti-set puolueosastot?

Järjestöt saisivat esitellä omaa toimintaansa, mutta ei-

vät saisi pitää myyntipöytiä. Lohikoski-päivä on ollut op-pilaskunnan ideoima ja järjes-tämä tapahtuma, jossa myös vanhemmilla on suuri rooli. Kunnioitan oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen toi-

vetta siitä, että tapahtuma on pääsääntöisesti vain luokka-toimikunnille suunnattu. Yk-sityishenkilöinä jokainen on tervetullut osallistumaan päi-väämme.

mitä kuuluu lohikosken koululle

Lohikosken kirkko ei ole säännöllisessä käytössä toistaiseksi, syynä sisäilmaongelmat. Vuonna 1966 valmistuneen ja Erkki Kantosen suunnitteleman kirkon mahdollisesta korjauksesta ja ajankohdas-ta kirkkovaltuusto päättänee vielä tänä vuonna.

Yksittäisiä tilaisuuksia, kuten muisto- ja kastetilaisuuksia, on edelleen mahdollisuus järjestää kirkossa. Muskarin ja partion li-säksi kirkossa pidetään joitakin urku- ja lauluharjoituksia.

Lapsi- ja nuorisotoiminta on siirretty vuokratiloihin kirkon asuntosiipeen. Perhekahvila kokoontuu keskiviikkoisin 9.30-11.30 ja pyhäkoulu parittoman viikon keskiviikkona klo 18.00. Samoissa tiloissa kokoontuvat myös askartelukerho ja kokkikerho.

Lahjaharjun kappeliin on siirretty sunnuntain messut, kau-neimmat joululaulut, lasten joulukirkko ja jouluaaton hartaus.

Messut sunnuntaisin 10.11., (Isäinpäivän kunniaksi täytekakku-kahvit)24.11.,1.12.,8.12.,15.12. ja 22.12. klo 12.00La 2.11. Pyhäinpäivän messu klo 15.00, messun jälkeen tarjolla pikkuleipiä ja kuumaa juotavaaSu 3.11. Sukupolvien kirkko klo 15.00 ja kirkkokahvitKe 11.12. Lasten joulukirkko klo 9.15 ja klo 10.15To 12.12. Kauneimmat joululaulutTi 24.12. Jouluaaton hartaus klo 16.00

Seija Pekkala

lohikosken seurakuntakeskuksen taPahtumia

Viimeisen kymmenen vuoden aikana pankkien toiminnoissa on tapahtunut merkittävää muutosta. Niin maaseu-dulla kuin kaupungeissa palvelupistei-den määrä on supistunut huomatta-vasti. Kilpailun kiristymisen seurauk-sena kannattavuuden turvaaminen on esitetty palvelujen supistusten peruste-luiksi. Jatkuvan kasvun pakote ohjaa toimintaa joka on aiheuttanut kyseisen kehityksen. Maailman muuttuessa toi-minnan muutokset ovat välttämättö-miä kunhan muutokset toteutetaan si-ten että palvelujen saatavuus turvataan korvaavilla järjestelyillä alueellisuus ja eri väestöryhmät huomioiden.Voisimmeko tulevaisuudessa sekä maaseudun että eri kaupunkialueiden pankkipalveluja täydentää "pankkipal-veuautoilla" pyörillä kulkevilla kontto-reilla, päivä ja aikatauluilmoituksin kir-jastoautojen toimintojen tavoin.Tietoteknisen aikamme suomat mah-dollisuudet ovat osaltaan vaikuttaneet asioinnin joustavuuteen. Palvelujen

etäasioinnin ulkopuolelle on jäänyt huomattava määrä pankkien asiak-kaita joiden asiointi on vaikeutunut. Monien ikääntyneiden ihmisten ai-noa mahdollisuus selviytyä laskuista on maksaa lasku konttoreissa jotka sijaitse-vat heille monesti vaikeiden kulkuyhte-yksien päässä. Perittävä palvelumaksu-kin voi joskus olla laskua kohden suu-rempi kuin maksettava lasku .Luottamushenkilöiden vaikutus pan-kin toiminnan kehittämisessä on tule-vaisuudessa merkittävässä osassa asiak-kaan edunvalvontaa Asiakkaiden ja jäsenistön tyytyväi-syys toimintojen määrään sekä laa-tuun luo mahdollisuuksia välttämät-tömälle asiakkaiden määrän ja toimin-nan kasvulle.Mielestäni luottamushenkilön tehtä-viin kuuluu toimia mm, asiakkaiden mielipiteiden " viestin välittäjänä " . päätöksentekijöitä ja johtoa evästäen.

Kyösti Takkinen n;o 237

PankkiPalvelut Jatkuvan muutoksen myllytyksessä !

Sahlbergin Salme on 52-vuotias lohikoskelainen työkyvyttömyyseläkeläinen. Työelämästä suurin osa vie-rähti markkinointityön pa-rissa sihteerin erinäisissä toi-missa, pääasiassa vientisih-teerinä. Olemme asuneet Jy-väskylässä 1980-alkupuolel-ta lähtien ja marraskuus-ta 1985 alkaen kotimme on ollut Lohikoskella. Perhee-seeni kuuluu aviomies Kari ja japaninpystykorva Justus. Harrastan käsitöitä, ruuan-laittoa ja leipomista, luke-mista, nettailua ja viimeisin aluevaltaus on toimiminen puoluepolitiikassa Lohikos-ken demareissa. Puoluee-seen liityin elokuussa 2010. Työelämässä ollessani toi-min ay-aktiivina ja työelä-mästä luopumisen jälkeen oli luontainen jatko liit-tyä puolueeseen. Näin pys-tyn edelleen osallistumaan yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen jaksamiseni ja kykyjeni mukaan.

Olen ollut uskollinen osuuspankkilainen ainakin 12-vuotiaasta lähtien. Sel-vittäessäni pankillista histo-riaani ensimmäiset tunnis-tetut jäljet löytyivät Rauta-lammin Osuuspankista hei-näkuulta 1972. Papalta ja mummolta saadut lahjara-hat syntymä- ja nimipäivi-nä talletettiin pankkiin ke-rättyjen pikku kolikoiden li-säksi. Ensimmäisistä pikku palkoista osa vietiin tilille. Pankkikirjan panot ja otot eivät olleet kovin ihmeelli-siä; harjoittelua aikuisuut-ta varten.

Tie vei Rautalammilta Jy-väskylään. Aluksi tili vie-lä oli odotti lähtöpaikka-kunnalla tuleeko Jyväsky-lästä oikeasti kotikaupunki

ja kun niin tapahtui, tili siir-rettiin Nisulan Osuuspank-kiin joulukuussa1981.

Palkat ohjautuivat pank-kiin ja kun oman asunnon hankinta tuli ajankohtaisek-si, nuoripari säästi ASP-ti-lille (asuntosäästöpalkkio). Asunnon hankinta tapah-tuikin hieman aiottua aiem-min ja käytiin pankin kans-sa neuvotteluja siitä, millais-ta lainaa voisimme saada. Siinä vaiheessa lainaneuvot-teluja käydessä meinasi tul-la ryppy rakkauteen pan-kin kanssa, kun en millään meinannut hyväksyä, että pankin omaan kohteeseen saisimme enemmän lai-naa kuin siihen itse valitse-maamme. Korkotasosta piti soittaa ihan Suomen Pank-kiin saakka, jossa ystävälli-sesti suhtauduttiin suivaan-tuneeseen lainananojaan – vaikka siellä vähän isompia asioita käsitelläänkin.

Lopulta se asunto sitten löytyikin ihan muualta kuin siitä itse aiemmin valitus-ta kohteesta tai pankin esit-tämästä kohteesta ja laina-asiat järjestyivät kun saim-me vähän lisälainaa vakuu-tusyhtiöltä. Tässä yhteydes-

sä meistä molemmista tu-li myös osuustodistuksellisia pankin jäseniä.

Olihan se mahtava tunne, kun saatiin Osuuspankissa asunnon kauppakirjat myy-jän kanssa kuntoon ja men-tiin ”omaan” taloon. Lainan lyhennyksen yhteydessä pi-ti aina miettiä, että nyt taas omistamme osan lisää talo-amme ja kun laina lopul-ta saatiin maksettua, koko talo oli ihan oikeasti koko-naan oma.

Vuosien mittaan Osuus-pankki on ollut muka-na niin ilossa kuin surus-sa. Lahjakortit, kauppakir-jat, perunkirjoitukset ja pe-rinnönjaot on yhdessä lä-pi koettu. Neuvoja ja opas-tusta on aina halutessaan ja tarvitessaan saanut. Nettiai-ka tullessaan on helpottanut omaa asiointiani; yhteyden-pito pankin kanssa on help-poa kotoa käsin ja pysyn ajan tasalla koko ajan, miten raha-asiani voivat. Toisaalta ymmärrän niiden ihmisten harmistuksen, joilla ei ole nettipankki käytössä syystä tai toisesta ja jotka kaipaa-vat henkilökohtaista palve-lua - varsinkin vanhempi-en ihmisten arki on hanka-loitunut nettipankin myötä.

Olen keskittänyt pank-kiasiointini Osuuspankkiin luottaen siihen, että asioi-tani hoidetaan siten, että ne hyödyttävät myös yhteis-kuntaa ja samalla saan sat-sauksilleni vastinetta esim. bonusten muodossa. Miel-län Osuuspankin yhdeksi kansalliseksi instituutioksi kuten Kekkonen aikanaan. -60 –luvun lapsella ei ol-lut muita presidenttejä ku-ten minulla ei ole ollut mui-ta pankkeja. Ei ole ollut tar-vetta vaihtaa ja luottamus on kannattanut ja kantanut vuosikymmenien ajan.

Edustajiston jäsenyys an-taa mahdollisuuden olla mukana arvostamani pan-kin hallintotyössä. Yhteis-kunnan ja pankkimaailman kokiessa suuria uudistuksia edustajistotyö olisi mielen-kiintoinen haaste ja mah-dollisuus vaikuttaa omalta osaltani yhteiskunnassa. Ta-panani on hoitaa hyvin ja huolella se, minkä hoidetta-vakseni olen ottanut tai saa-nut. Uskon olevani luotta-muksenne arvoinen.

Salme Sahlberg n:o 231

Pohjoinen Jyväskylä 5

lohikoski

osuusPankinvaaliehdokasMelville Tonylehtori,toimittaja 219

Lohikosken Metsikkötie on kokenut täy-dellisen muutoksen kesän aikana. Kuop-painen, routiva hiekkatie on muuttu-nut asfaltoiduksi, tasaiseksi pihakaduk-si ja kaupungin vesiputkisto on ajanmu-kaistettu. Kärsivällisesti metsikkötieläi-set ovat kärsineet remontin mukanaan tuomat haasteet; ajoittaisen motissa ole-misen, jolloin on ollut kuljettava naapu-rien pihojen kautta tai kierreltävä pitkin metsiä, koneiden äänet ja kuivan, kuu-man kesän mukanaan tuoman koneiden nostattaman pölyn.

Puita kaadettiin kadun viereltä le-veämpää linjausta tehdessä ja mieleen tu-li, että pian täytyy miettiä kadullemme uutta nimeä, sen verran vähiin metsik-kö kadulta on kadonnut. Kevään ja ke-sän aikana puita kaadatettiin myös omil-ta pihoilta ja kaupungin tekemä metsä-

pohjan puhdistus on tuonut avaruutta kotikadullemme.

Yllätyksittä ei remontti sujunut. Van-ha vesiputkisto ei osittain kestänyt aio-tun kaltaista uusimista, vaan jouduttiin muuttamaan suunnitelmia. Myös maa-pohja toi mukanaan muutamia yllätyksiä ja jouduttiin räjäyttämään kiviä.

Meneillään on kadun viimeistelytyöt. Tonttien ojien laidoille on tuotu kas-vumultaa ja parhaillaan niille kylvetään nurmikon siemeniä. Kuuleman mukaan tulossa on myös kasvumultaa ja aita-taimia niille tonteille, joiden raja-aidat kärsivät remontin aikana.

Metsikkötien remontti on konkreetti-nen osoitus siitä, minne maksamamme verot kohdentuvat.

Salme Sahlberg

veroille vastinetta metsikkötiellä

Jyrkkä oli monttu tontin reunalla.

Syksyinen Metsikkötie uudessa kuosissaan.

Perusasiakkaan koke-musta edustaJistoon

Olen Antti Saarinen ja eh-dokkaana Osuuspankin vaa-leissa. Eläkeläisenä olen huo-lissani vanhempien ihmisten pankkipalveluista. Kaikilla ei ole tietokonetta ja palvelu-maksut ovat liian kalliita. Konttoriverkkoa ei saa lii-kaa karsia.

Antti Saarinen n:o 230

huoli konttori-verkostosta

osuusPankinvaaliehdokasTakkinen Kyöstieläkeläinen,metallimies 237

muistaäänestää!

Pohjoinen Jyväskylä6

Matti Vanhasen, kepu, ja Jyr-ki Kataisen (valtiovarainmi-nisteri) kokoomus, porvari-

hallitus antoi yhden lapiolli-sen euroja Kreikalle. Porvari-hallitus olisi ollut valmis jatka-

maan muittenkin kriisimait-ten avustamista.

Sen jälkeen on annettu lai-

naa. Osalle lainoista on ny-kyisen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen peräänanta-mattomuuden ansiosta saatu myös vakuudet. Vakuusraho-ja on tullut jo Suomen Pank-kiin satoja miljoonia, jotka on sijoitettu turvallisesti tuotta-maan euroja.

Laina- ajat tuntuvat olevan kreikkalaisille liian kovat. Eh-kä niitä voisi pidentää.

Siellä menee työläisillä to-della huonosti. Mutta ei lai-noja pidä antaa anteeksi kuten

Vasemmistoliiton puheen-johtaja Arhinmäki yhden lai-nan osalta on esittänyt.

Loppu päätelmä on, ettei Kreikkaan eikä mihinkään muuallekaan ole rahaa lapioi-tu niin kuin persut väittävät.

Raimo Rajanen

Lohikoskipäiviä vietettiin kauniissa syyssäässä. Lapset ja heidän vanhempansa olivat leiponeet monenlaisia herkkuja. Oli arpajaiset, sai vetää lämäriä ja mittari näytti pallon nopeuden. Uutena oli esitys taitoajosta siir-tolavojen päällä.Ensi vuonna on tarkoitus tehdä Lohikoskipäivästä samanlainen kuin muissakin kaupunginosissa. Myyntioike-us on vain koululla. Mukana voisivat olla Lohikosken toimijat esittelemässä toimintaansa, esim. partio, seura-kunta, poliittiset puolueosastot, eläkeläisjärjestöt, Lohikosken palvelutalo ja urheiluseurat

Osuustoiminta voi Suomessa hyvin ja sitä on monenlaista vesiosuuskunnista aina teolli-seen yritystoimintaan asti. Esi-merkkinä Osuuskunta Trade-kan hallinnoima Restel, jo-ka on Suomen suurin ravinto-la- ja hotelliyrittäjä. Sekä SOK Keskimaa, joka hallinnoi vä-hittäiskauppaa.

Keski - Suomen Osuus-pankki on myös menestynyt hyvin ja on monella paikka-kunnalla ainoa pankki. Meillä Jyväskylässä pankkimme tarjo-aa hyvät palvelut ja esimerkiksi omaan lähipankkiini Seppälän Citymarketissa olen ollut tyy-tyväinen. Tulossa ovat nyt Op-

edustajiston vaalit, johon olen asettunut ehdokkaaksi.

Demokraattisissa vaaleis-sa jokaisella osuuskunnan jä-senellä vain yksi ääni toisin kuin ulkomaalaisten omista-missa liikepankeissa, joissa ää-niä on osakkeiden määrän mu-kaan. Mahdollisena edustajis-ton jäsenenä haluan toimia markkinoijana ja viestin viejä-nä omiin sidosryhmiini.

Näin ammattiyhdistysaktii-vin näkökulmasta YT-neu-vottelujen aloitus tuo tietys-ti omat haasteensa, mutta us-kon että ne käydään hyväs-sä hengessä. Moni pankki on joutunut lopettamaan kont-

torinsa. Tavoite on ettei niitä tarvitse lopetetta, koska lähel-lä oleva pankki on aina asiak-kaan paras etu.

Minulle tärkeää on myös, että yritystoiminta on suo-malaista

Paitsi halu valvoa Op-asi-akkaiden etuja tuli kiinnos-tus osuustoimintaan veren pe-rintönä. Isäni Raimo Rajanen ollut mukana Op-pankkimme johtokunnassa ja Osuuskunta Tradekan hallitonneuvostossa.

Äänestäminen on demokra-tiaa, joten käytä ääntäsi!

Mika Rajanen n:o 226

euroJa ei ole laPioitu kreikkaan

Katurakentaminen on ollut vilkasta. Heinälammelle on tehty kolmelle alueelle aivan uusia katuja. Hols-tissa on uusittu katujen putket ja johdot sekä ne ovat saaneet uudet pinnoitteet (kuva holstista).

Moni iäkäs ihminen toivoo, että sai-si asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Heidän kotona asumistaan ja selviytymistään arjesta pyritään tukemaan yhteiskunnan puolesta monin eri tavoin ja se tulee halvem-maksi kuin palveluasuminen. Askel ja liikkeet usein hidastuvat, tarvitaan apuvälineitä, uuden oppiminen on vaikeampaa, etenkin uuden tekno-logian käyttö. Onko tämä maailma suunniteltu vain nuoria ja työtäte-keviä varten? Kehitellään uusia pal-veluja mm. matkapuhelimiin, mutta useimmiten niistä ei ole mitään hyö-tyä iäkkäälle ihmiselle. Kaikki huu-tavat yhteen ääneen, että yhteiskun-nan tulee huolehtia iäkkäistä. Mikä on minun, sinun ja meidän kaikki-en osuus, jotta he selviytyisivät ko-tonaan mahdollisimman pitkään? Ikäihmiset käyttävät palveluja siinä, missä me muutkin, mutta huomi-oidaanko sitä tarpeeksi eri palvelu-ammateissa. Seuraavana kerron ta-rinan, joka on tosi ja annan samal-la miettimisen aihetta, miten sinä omassa työssäsi voit osallistua, välit-tää ja huolehtia aidosti.

Asiakas oli arviointi- ja kuntou-tusjaksolla eräässä eteläsuomalaises-sa palvelutalossa. Jaksoon kuuluu kotikäynti, missä arvioidaan asiak-kaan liikkumista ja asiointia lähiym-päristössä ja kotona. Hän käy ker-ran viikossa palvelutalossa vertaistu-kiryhmässä. Hän on vähävarainen ja käyttää taksimatkoja säästeliääs-ti kortista. Fysioterapeutin sekä toi-mintaterapeutin kanssa oli mietit-ty, että hän kulkisi matkan julkisil-la kulkuvälineineillä ja mahdollises-ti toisinaan myös ryhmään. Palvelu-talon edestä suoraan ovelta kulkee palvelulinja, joka nimenomaan on tarkoitettu ikäihmisille ja huonos-ti liikkuville. Harjoitellessa reittiä henkilökunta pyysi kuljettajaa las-kemaan rampin, jotta asiakas pääsi-si nousemaan linjaan. Kuljettaja tuli puhallellen ja pamautti rampin au-ki. Asiakkaalla oli jo tässä vaiheessa paha mieli, kun joutui vaivaamaan. Ramppi on autossa ja sitä käytetään tarpeen mukaan. Paluumatka oli-

kin vielä uskomattomampi. Paluu-matkalla turvauduttiin paikalliseen linja-autoon. Kuljettajaa pyydettiin laskemaan ramppi alas, kun asia-kas nousisi sivuovesta sisään. Kul-jettaja totesi vain, että kyllä te pää-sette, kun bussikin on siinä heti ka-tukivetyksen vieressä. Asiakas yritti, mutta ei itse päässyt, ainoastaan ar-vioinnissa mukana olevan henkilö-kunnan avulla. Fysioterapeutti, ker-toi kuljettajalle, että ovat arvioimas-sa, kuinka asiakas itsenäisesti pääsisi, niin sen vuoksi olisivat halunneet, että kuljettaja laskisi rampin. Kuljet-taja ei tullut laittamaan ramppia, jo-ten henkilökunta joutui auttamaan asiakkaan linja-autoon. Päätepysä-killä tapahtui sama juttu, pyydettä-essä ramppia. Kuljettaja ajoi linja-auton lähelle katukivetystä, mutta korkeuseroa silti jäi sen verran, että asiakas ei päässyt yksin rollaattorin kanssa bussista pois. Kuljettaja kui-tenkin vaivaantui nousemaan asiak-kaan ja henkilökunnan perään huu-tamaan, että hyvästä palvelusta voisi kiittää! Fysioterapeutti kääntyi kul-jettajan puoleen, kysyi että mitä? Ei-väthän he saaneet pyytämäänsä pal-velua eli ramppia. Asiakas ei olisi iki-nä päässyt yksin ollessaan bussiin il-man ramppia. Henkilökunta yritti selittää kuljettajalle, että asiakas oli-si mahdollisesti tulevaisuudessa yk-sin tullut matkustamaan, joten he olisivat halunneet asiakkaan koke-van sen, että hän pääsee linja-au-toon ja pystyy matkustamaan yk-sin. Henkilökunta kertoi myös, et-tä tämä asiakas ei tule todennäköi-sesti käyttämään tämän kokemuk-sen perusteella julkisia kulkuneuvoja ja asiakas on pahoittanut mielensä. Tämän jälkeen kuljettaja tönäisi fy-sioterapeuttia olkapäästä. Fysiote-rapeutti rauhoitteli kuljettajaa, että turha jatkaa keskustelua, kun tilan-ne ei johda nyt mihinkään. Asiakas joutui seuraamaan kyseistä episodia vierestä ja oli tapauksesta järkyttynyt ja peloissaan.

Birgitta Vänttinen

tarina ikääntyneenkohtelusta

asiakkaan asialla

lohikoski

Pohjoinen Jyväskylä 7

Palokka

Visalaan saatiin kuun alussa vastaamaan aluepysäköintiasi-oista liikenneinsinööri Risto Mäkinen. Mäkinen koki täy-dellisen ”tyrmäyksen” esittele-milleen liikennetoimiston toi-menpiteille. Mäkisen mukaan vallinnutta pysäköintikäytän-töä lähdettiin muuttamaan, kun alueelta tuli puhelinsoit-toja, joissa toivottiin pysäköin-nin kieltämistä alueen kaduil-la. Esimerkiksi yksi soitto tu-li naisihmiseltä, joka ei halun-nut entisen miehensä enää py-säköivän lähikadulla.

Aikoinaan maalaiskunnassa kadunhoidosta ja pysäköinnis-täkin vastannut Veijo Paajanen oli myös tullut paikalle. Hä-nen käsityksensä oli, että hyvä käytäntö on pilattu ja saatu ai-noastaan tyytymättömyyttä ti-lalle. Mäkinen perusteli uut-ta käytäntöä lainsäädännöllä, mutta keskustelussa ilmeni, et-

tei laki suoraan velvoita valit-tuun menettelyyn, se ainoas-taan mahdollistaa tulkinnan, että aluepysäköintikieltoa -vi-rallisesti pysäköintikieltoalue- tarvitaan.

vihaisia asukkaita ritoniemestä, heinämäestä ja Pappilanvuoresta

Palokan Sosialidemokraatti-en ja Palokka-lehden järjes-tämään keskustelutilaisuuteen oli saapunut n. 40 osanot-tajaa lähinnä Palokan alueel-ta, vaikka tilaisuudesta tie-dotettiin laajemmin. Kaikki puheenvuorojen käyttäjät oli-vat tyrmistyneitä tavasta mi-ten muutosta lähdettiin te-kemään. Pylly edellä puuhun oli eräs kommentti, joka ku-vaa hyvin asiaa. Ensin laitet-

tiin toissa kesänä aluepysä-köintikiellot alueille ja sen jäl-keen lähdettiin paikkaamaan, kun kritiikkiä tulikin ”yllättä-vän paljon”. Muutaman tun-nin päiväpysäköintialueet lai-tettiin sellaisille teille, joiden kautta ajavat alueen kaikki au-tot ja kaksipyöräiset sekä käve-levät koululaiset ja muut jalan-kulkijat, eikä jalkakäytäviä ole. Yksimielisesti oltiin sitä miel-tä, että vanhaan on palattava, koska se järjestelmä toimi ja pienet liikenne- ja kadunhoi-to-ongelmat, joita se aiheut-taa, kyllä kestetään.

uudet pysäköintipaikat maksavat enemmän kuin auto

Asukaspysäköintipaikat ovat taloyhtiöiden vastuulla, ker-toi Risto Mäkinen. Taloja ra-

kennettaessa 20-40 vuotta sit-ten kaavamääräykset edellytti-vät kerrostaloalueilla autopaik-kojen määräksi n. 70 % asun-tojen lukumäärästä, rivitalo-alueilla ehkä vähän enemmän. Autoja on kuitenkin hankittu lisää ja monessa perheessä on 2 tai jopa 3 autoa. Tonteilla ei ole maata pysäköintialueiden laajentamiseen ainakaan kai-kille autoille, joten joudutaan menemään 2-tasoisiin kansi-ratkaisuihin, joka merkitsee useimmiten auton hintaa kal-liimpia kustannuksia.

maastopysäköinti – uusi ”sakotusmuoto”

Tilaisuudessa nousi esille myös maastopysäköinti. Jos kaava-alueella pysäköidään merkit-tyjen pysäköintialueiden ulko-puolelle, pitää olla lupa maan-omistajalta. Jos omistaja on

kaupunki ja kyseessä on puis-toalue, tontti tai muu vastaa-va, voi pysäköinninvalvoja kir-joittaa virhemaksun. Erityises-ti oltiin huolissaan uuden Pa-lokan koulun iltapysäköinnis-tä. Suurempien tilaisuuksien aikaan lähellä oleva entinen ns. kirjaston tontti on täynnä autoja, mutta sitä ei ole mer-kitty pysäköintialueeksi, kun se on kaupungin tonttiosaston hallinnassa. Yleinen toivomus oli, että siitä saataisiin luvalli-nen pysäköintialue, onnistuu-han ensi kesänä Asuntomessu-jen pysäköintikin Keskimaan rakennustontilla Seppälässä!

kaupunkirakennelautakunnan on toimittava

Palokkalaisilla on autoja pal-jon enemmän kuin rakennet-

tuja autopaikkoja. Lisäksi tu-levat alueella eri syistä käyvät vierailijat, jotka myös tarvitse-vat autopaikkoja muulloinkin kuin päivisin, kun Palokassa ei ole heille aluepysäköintipaik-koja. Ainoa mahdollinen me-nettely on, että kaupunkira-kennelautakunta peruu nykyi-sen käytännön. Jos todella on tarvetta aluepysäköintikieltoi-hin, lautakunta ilmoittaa vi-rallisesti kiinteistönomistajille käytännön muutoksesta etu-käteen ja antaa riittävän mää-räajan rahan hankkimiseen ja paikkojen rakentamiseen.

Visalassa voidaan pitää tar-vittaessa uusiakin tilaisuuk-sia. Visalan tilaisuuksien ajak-si haetaan Visalantielle poik-keuslupa pysäköintiin metsän puoleisella laidalla.

Erkki Huusko, ammatti- isännöitsijä evp.

tyrmäävä Pysäköinti-ilta visalassa

Palokan Visalantie, jolla ei ole läpiajoa ja liikennettä muutenkin vähän

Liikenneinsinööri Risto Mäkinen joutui ahtaalle aluepysäköintikieltojen takia.

Selvittelin, kuinka kauan yh-teistyö JTT:n ja Keski-Suo-men Osuuspankin välillä on jatkunut. Asia oli aika hanka-la, mutta kerrotaan vain näistä viimeisistä vuosikymmenistä.

JTT aloitti kesäteatteritoi-minnan kahdeksankymmentä-luvun alussa Ainolassa. Ei ollut

katettua katsomoa, mutta sil-loinhan kesät olivat lämpimiä ja kauniita. Kaikki istuivat tyy-tyväisinä katsomassa esitystä.

Sitten alkoivat ilmeises-ti ilmastonmuutoksen muka-na tulleet sadekesät, ja katso-moon tulivat sateenvarjot, jot-ka haittasivat muita katsojia.

Niinpä teatterin hallitus raa-pi päätään ja mietti, mitä teh-dä. Ei muu avuksi kuin hat-tu kouraan ja Osuuspankkiin, jos vaikka lainaa. Sitten kus-

tannusarvio katteista ja piirus-tukset kaupungille. Ja ei kun odottamaan päätöksiä.

Osuuspankin neuvottelut olivat tiukkaa vääntöä, mis-

tä löytyvät edelleen dokumen-tit. Ei auttanut kuin muuta-man ottaa takuut kannetta-vakseen. Näin saatiin rahoi-tus kuntoon. Katos valmistui

1999. Alkoivat takaisinmak-sun vuodet. Välillä lyhennyk-siä jouduttiin vähän siirtä-mään, mutta kaikesta oli hy-vä neuvotella pankin kanssa. Lainat tulivat kuitenkin mak-settua. Nyt sitten, Jyväskylän kaupungin vuokrattua Aino-lan alueen, kaikki teatterira-kennelmat puretaan pois.

Yhteistyötä on myös ollut julkaisupuolella. Pankki on os-tanut mainostilaa käsiohjel-mista. Pankin jäsenet ovat saa-neet alennusta lippujen hin-toihin tai kahvit pullan kera. Näinkin Osuuspankki on tu-kenut kulttuuria, mikä on hy-vä asia.

Tänä päivänä teatterilla ei ole esiintymispaikkaa, mut-ta pieniä toiveita sellaisesta näyttäisi olevan. Olemme ha-kemassa kaupungilta tyhjänä olevaa tilaa, ja asia alkaa olla vuokrasopimusta vailla.

Aarno Lahtinen

Jyväskylän työväen teatteri Ja osuusPankki

Kuvat JTT:n esityksistä vuosien varrelta. Mustavalkoinen Aarresaari-näytelmästä kesältä 1989, ohjaus Erkki Teittinen. Värikuva Jääkärin morsiamesta vuodelta 2006, ohjaus Aleksander Anria.

Pohjoinen Jyväskylä8

Olen kovasti huolestunut Tik-kakosken palveluiden puoles-ta. Näyttää pahasti siltä, et-tä vaikka asukkaat Tikkakos-ken alueella lisääntyy, niin palveluita lopetetaan kiihty-vällä tahdilla. Uimahallin lo-pettaminen tuntui käsittämät-tömältä; listoja hallin säilyt-tämisen puolesta kerättiin ja käyttäjiä olisi ollut kovasti. Nyt uimahallireissulle tulee matkaa yli 40 km edestakai-sin. Monelta siinä jää yksi hy-vä liikuntamuoto pois. Harva ikääntynyt/heikkokuntoinen lähtee uimaan Aalto Alvariin/Wellamoon, varsinkin jos on linja-autokyydin varassa.

Uimahallin loppumisen myötä nuorisolle ei ole mitään tiloja, missä pääsisivät har-rastamaan. Kaupungin pitäi-si ehdottomasti osoittaa heil-le paikka jossa voivat harras-taa ja kokoontua. He ovat eri-arvoisessa asemassa verrattuna muihin nuoriin asuinpaikkan-sa tähden.

Tikkakosken terveysasema kesän sulkuajan jälkeen on toiminut vain osittain. Ter-veysasemalla ei ole ollenkaan lääkärin vastaanottoa. Lääkä-ripalvelut ovat Palokan terve-ysasemalla. Nyt olisi ehdot-tomasti palkattava myös lää-käreitä terveysasemalle. Tik-kakoskella on hyvät toimivat tilat ja lääkäripalveluita tarvi-taan. Paikkakunnan valtuute-tuilta pyytäisinkin myös aktii-visempaa otetta oman asuin-alueen asioiden hoitoon.

Keski-Suomen Osuuspan-

kin vaalit lähenee ja paikka-kunnallamme on onneksi ky-seisen pankin konttori. Tosin sielläkin on leikkauksia tehty; kassapalvelut toimivat ainoas-taan klo 10.00 - 13.00 välise-nä aikana. Itse olen sitä mieltä että kassapalvelut pitäisi aina olla käytettävissä pankin au-ki ollessa. Muistakaa pankin jäsenet vaikuttaa äänestämäl-lä vaaleissa.

Myös teollisuutta tukevaa politiikkaa on tehtävä. Teolli-suus on kuitenkin tärkeä työl-listäjä ja Suomen viennistä yli 65 % tulee teollisuudesta. Vii-me aikoina on kuulunut synk-kiä uutisia firmoista; yt-neu-votteluja on käyty, väkeä on ir-tisanottu ja lomautettu. Inves-tointeja ja työllisyyttä on tu-ettava kaikin mahdollisin ta-

voin.Jyväskylän lentoaseman säi-

lyttämisen kannalta olisi teh-tävä kaikki mahdollinen työ.Tämä on koko maakunnan kannalta ja etenkin elinkeino-elämän näkökulmasta elintär-keä väylä. On oltava nopeat yhteydet, niin pääkaupunki-seudulle kuin eurooppaankin. Kilpailu yrityselämässä on ny-kyään globaalia ja meidän on pysyttävä siinä mukana.

Hyvää syksyn jatkoa toivot-taen ja parempaan uskoen:

Tikkakosken sos.dem järjestön puheenjohtaja

PääluottamusmiesAo 74 taloudenhoitaja

Tuomo Liukkunen

on osoitteessa Visalantie 5 sijaitseva kerhohuoneisto. Suurin henkilömäärä on 105, ruokailemaan tai kahvillepöytien ääreen mahtuu yli 60 henkilöä. Kabinettiin mahtuu pöydän ympärille 10 - 14 ja paikkoja on 20:lle.Keittiö on varustettu liedellä, jääkaapilla ja astianpesu-koneella. Astioita on n. 50:lle.Tilaan on esteetön pääsy pihan tasosta ja se on varustettu inva-wc:llä. Lähemmät esittelyt löytyvät netistä osoitteesta: www.sdppalokka.fi. Vuokraukseen liittyviin kysymyksiin vastaa Erkki Huusko p. 0400-345268.

VIIHDY VISALASSA! VIIHDY VISALASSA!!

Kokous- ja juhlahuoneisto Palokan Visala

Palokka

tikkakosken Palveluiden Puolesta

osuusPankinvaaliehdokasLahtinen Aarnolaitosmies, eläkeläinen 213

käytä äänioikeuttasi!

Pohjoinen Jyväskylä 9

huhtasuo

osuusPankinvaaliehdokasVuorimies Teropalomies 242

osuusPankinvaaliehdokasTuikkanen Ellensiivooja 239

osuusPankinvaaliehdokasLeppänen Leasairaanhoitaja 217

Huhtasuon päiväkoti-koulu-kampuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut ja otettu käyt-töön tämän vuoden elokuussa. Nyt valmistuneessa osiossa si-jaitsevat Huhtasuon päiväkoti sekä Huhtarinteen ja Päivähar-jun koulut. Huhtasuon ja Huh-taharjun koulut ovat nyt evak-kotaioaleella, ja uuden koulun on määrä valmistua elokuuhun 2015 mennessä.

Keskityn tässä palstatilan (ja asiantuntemuksenikin) rajalli-suuden vuoksi päiväkotiin.

Kokonaispinta-alaltaan run-saan 2000 neliömetrin suurui-nen Huhtasuon päiväkoti tar-

joaa päivähoitoa, varhaiskasva-tusta ja esiopetusta 166 lapsel-le, 1-vuotiaista 7-vuotiaisiin. Tiloja löytyy viidelle lapsiryh-mälle. Myös liikuntavammais-ten lasten tarpeet on otettu suunittelussa ja toteutuksessa huomioon.

Päiväkodin hoito- ja kasva-tushenkilökunta koostuu 38 työntekijästä.

Uuteen päiväkotiin on yh-distetty entiset Taimiston, Huhtaharjun, Huhtarinteen, Varikon ja Nevakadun päivä-kodit, jotka olivat tulleet tien-sä päähän erityisesti niissä il-menneiden kosteusongelmien

vuoksi. Uuden päiväkodin suu-

ri lapsimäärä kirvoitti raken-tamisvaiheessa ympäristös-sä huolestuneita spekulaatioita mahdollisesta yksikön rauhat-tomuudesta, laitosmaisuudesta ja jopa pienten lasten jäämises-tä isompien jalkoihin.

Huoli on kuitenkin osoittau-tunut turhaksi: jokaisella lapsi-ryhmällähän on omat selkeät ryhmätilansa, jotka nekin on suunniteltu pienryhmätoimin-taan sopiviksi.

Päiväkotiin on rakennet-tu erilliset ruokailu- ja lii-kuntatilat. Vanhana "tarhuri-na" tervehdin erityisesti rie-muiten tätä uudistusta; vih-doinkin lasten rakentelut, maa-laukset, kesken olevat leikit ja muut pitkäkestoiset työt saa-vat nyt jäädä paikoilleen jatku-akseen vaikka seuraavana päi-vänä, eikä niitä tarvitse, kuten ennen, raivata pois ruokailujen tai liikuntatuokioiden tieltä.

Näin ollen lapset saavat nyt työskennellä rauhassa, kes-kittyä kiireettä ja myös iloi-ta valmiista, loppuunsaatetus-ta työstä.

Kuitenkin suurin ilon aihee-ni - erityisesti lasten ja hen-kilökunnan perusoikeus - on Huhtasuon keskeisellä paikal-la sijaitseva, vihdoinkin sisäil-maltaan terve ja rakenteil-taan turvallinen päivähoito- ja työpaikka sen loputtomalta tuntuneen mikrobikurimuksen jälkeen, jonka muistona poden itsekin homeyliherkkyyttä.

Toivotan parhainta onnea ja työniloa uudelle päiväkodille!

Kirsti Turunen

tervettä kasvua Ja oPPimista terveissä tiloissa

Muutin mieheni kanssa Huh-tasuolle vuonna 1969. Huhta-suo oli pieni 60-lukuinen kau-punkilainen maaseutu. Siir-tolapuutarha kukki silmieni edessä nykyisen urheilupuis-ton paikalla ja vihreä luonto ympäröi meitä. Marjamaita ei tarvinnut etsiä – ne olivat ta-kapihalla!

Olen nähnyt kuinka tämä kaunis ja rauhallinen alue on muuttunut ja kasvanut. Ensin valmistui Kangasvuoren pe-ruskoulun ala-aste 1973. Pi-an alkoi Huhtasuon ala-asteen rakentaminen, koska asukaslu-kumäärä alueella kasvoi räjäh-dysmäisesti. Alueen päättäjät pitivät yhtä ja halusivat kehit-tää Huhtasuota. Saimme po-liittisten päätösten vaikutukse-

na alueelle kauppakeskuksen. Kauppakeskuksessa meillä oli myös pankkipalvelut.

Ensimmäisissä Huhtasuon Kisan (myöhemmin Huhta-suon Hiihto 2000) järjestä-missä Osuuspankin ensimmäi-sistä Hippo-hiihdoista Huhta-suolla osallistujat saivat 5 mar-kan pankkitalletuksen hen-kilökohtaisesti 1980-luvulla pankin toimesta. Tämä läm-mitti varmasti jokaista Hip-po-hiihtäjää! Mukana hiihti myös oma jälkikasvuni. Omat kolme huhtasuolaista lastani kasvivat alueella pankin asi-akkaaksi… Mukava oli seura-ta, kun pienet säästöt mentiin tallettamaan omaan kontto-riin Huhtakeskuksessa. Pank-kihenkilöstö oli tuttua ja asi-

ointi hoitui helposti.Oma järjestötoiminta toi

lisää luottamusta ja Huhta-suolla tapahtuva pankkipalve-

lu valitettavasti omalta osalta-ni siirtyi Kauppakadulle. Huh-tasuon konttorissa olisi yh-distyksen asiat hoitunut yh-tä mallikkaasti, mutta oman työn takia keskustan kont-tori oli lähellä. Lounastauol-la oli helppo hoitaa yhdistyk-sen asiat kuntoon ja samalla myös omat. Se aina ollut Kes-ki-Suomen Osuuspankin vah-vuus, että pankki-asiat voidaan hoitaa missä tahansa kontto-rissa! Onneksi meillä Seppälän konttori Citymarketissa, tätä haluan puolustaa! Omat lapset ja heidän jälkikasvu ovat edel-leen asiakkaita tässä Seppälän konttorissa.

Pankkipalvelut ovat tärkei-tä ja kaikkea ei voi siirtää In-ternetiin. Meillä vanhenevil-

la aikuisilla ei välttämättä ole tarpeellisia taitoja hoitaa pank-kipalveluita netin kautta. Me olemme tottuneet henkilökoh-taiseen asiakaspalveluun, jos-sa ihminen kohtaa ihmisen. Meitäkin tulee arvostaa täs-sä muuttuvassa maailmassa. ”Pihtiputaan mummut”, jot-ka eivät osaa käyttää pyhää In-ternetiä, mutta heidät laite-taan maksumiehiksi kassapal-veluille. Onko tämä oikein? Mielestäni ei! Nyt meidän täy-tyy asettua tällaisen kehityksen jarrumiehiksi. Meillä kaikilla, netistä riippumatta, tulee olla tasa-arvoiset pankki-palvelut!

Ellen Tuikkanen n:o 239

huhtasuon PankkiPalvelut?

Elokuussa Kylätoimisto sai kauan kaivatut vuokralaiset, kun Kuntakokeilun kahden työntekijän työhuoneet sijoi-tettiin sinne.. Lisäksi hyvin-vointiohjelman vapaaehtois-koordinaattori sijoittuu osa-aikaisesti kylätoimistoon ku-ten myös liikunnanohjaaja. Remontti vei aikansa, mut-ta syyskuun lopulla se val-mistui.Kylätoimistoon on palkattu työntekijä asiakaspalvelijak-si ja ”jokapaikan höyläksi”.Kuntakokeilun työntekijät auttavat alueen pitkäaikais-työttömien työllistämisessä.Hyvinvointiohjelman oh-jausryhmän ja virkamiesten laatima vastine Huhtasuon

alueellisen kansalaisraadin 24.4. antamalle julkilausu-malle julkaistiin Kylätoimis-tolla 10.10.2013 klo 10.00.Tietokoneet ovat käytettävis-sä. Tietokoneen käyttöön saa myös asiantuntija apua. Jär-jestämme myös alkeiskursse-ja tietokoneen käyttöön, il-moittautua voi kylätoimis-tossa.Kangaspuut löytyvät ja niis-sä pääsee kutomaan jos löy-tyy auttava henkilö, joka osaa luoda loimen ja opettaa sitä muillekin. Yhdessä voi sopia mitä milloinkin ale-taan kutoa.Avantokauden 2013-2014 kausimaksu on 20.00 eu-roa, joka maksetaan Kylätoi-

mistoon.Kylätoimisto on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille ja sen toiminta ja monimuo-toisuus syntyy meistä asuk-kaista ja meidän omista tar-peistamme ja aktiivisuudes-ta. Tavoitteena on saada ”ky-lätalo ” keskelle Huhtasuota.Kylätoimisto nimenä on tur-han virallinen ja olemme jär-jestämässä nimikilpailua pa-remmasta nimestä, joten pis-täkääpä mietintään.

Hyvää syksyä toivottaen Marjatta Hynynen Huhtasuon ASA:n

puheenjohtaja

kylätoimiston kuulumisia

Puheenjohtaja Marjatta Hynynen ja kylätoimiston työntekijä Silja Kalliokunnas.

Pohjoinen Jyväskylä10

Численность стареющего населения растёт во всём мире и Финляндия не яв-ляется исключением. К группе риска относящее-ся стареющее население требует дополнительно-го внимания, поддержки и обслуживания.У старе-ющих иммингрантов ещё больший риск остаться вне общества по простой при-чине незнания финкого языка. Программа по из-учению языка, знанию о культуре страны и пред-лагаемых службах не рас-постраняется на приехав-ших уже в пенсионном воз-расте пенсионеров. Да и у проживших много лет в Финляндии стареющего на-селения иммигрантов зна-ние языка желает быть лучшим.Каким же образом можно учить язык ? По за-кону на муниципальных ор-

ганизациях лежит ответ-ственность за организацию жителям необходимого и качественного обслужива-ния, но в связи с кризисом в экономике страны, обще-ственные организации всё чаще и чаще помогают сво-им жителям в решении раз-ного рода проблем. Так в 2013 году начав-шийся в объедине-нии Моникко Палома-проект ,спонсируемый RAY,является своего ро-да спасательным кру-гом для старещих имми-грантов и конкретной по-мощью им в повседнев-ной жизни. Целью проек-та является построение в райoнах города совмест-ными усилиями многих ор-ганизаций действующей модели для пожилых им-мигрантов, где будет расти их благополучие и умень-шится риск отрыва от об-щества. Учим повседнев-ному финкому языку, зна-комим с культурой стра-ны, даём сведения о раз-ного рода службах, знако-мим с соседями- финнами той же возрастной груп-пы и организуем совмест-ные мероприятия, походы и кружки, знакомим с ин-тересными местами время-провождения. Например, районные дневные цен-тры предназначены для обслуживания всех пожи-лых жителей. Благодаря проекту Палома, эти ме-ста стали известными и пожилым иностранцам. А в Хухтасуо и Келтинмями там уже проходят ежене-дельные встречи. С районными организаци-ями 3-его сектора мы ор-ганизовали мероприятия в Хухтасуо и Куоккала, ла-геря и спортивные похо-ды. История Финляндии, будни финских пенсионе-ров и их увлечения, по-вседневная жизнь пожи-лых имигрантов в других городах стали знакомы благодаря путешествиям в Хельсинки и Турку. По приглашению компаньонов

принимали участие в спор-тивном празнике пенсио-неров Финляндии в Оулу и в летнем театре Куопио. В итоге у клиентов про-екта возрасли социальные контакты, появилaсь кон-кретная практика финско-го языка и стало радост-нее жить. Одновременно коренное население, на-ходясь в окружении ино-странных имигрантов, по-лучило новые сведения о других культурах и новые знакомства. Танцевальная группа Калина, в составе которой в основном рус-скоязычные женщины пен-сионного возраста, высту-пала на сцене городко-го театра во время про-ходящей в Ювяскюля не-дели пожилого человека. Представители организа-ций Кела и Ойва-центра приходят знакомиться с проектом и отвечают на вопросы пожилых имигран-тов. С компаньонами в ноя-бре организуем вечер вос-точной культуры в центра Матара и вечер караоке в Куоккала.Стареющие иммигранты и их потребности ещё ма-ло изучены в Финляндии, но их количество увеличи-вается как и количество коренного население пен-сионеров. Это гетероген-ная группа с разноплано-выми нуждами и поэтому на это надо своевремен-но обратить внимание.В следующем году плани-руем организацию обще-национального семинара по этой теме, куда при-гласим представителей Европейской организа-ции ENIEC, которые поде-ляться опытом и практикой как в Европейские стра-ны с большим опытом ин-теграции иммигрантов ре-шают вопросы, связанные со стареющими иммигран-тами.

Алина Ахтамо,объединение Моникко/Палома-проeкт, тел. 0445005012, www.monikkoyhdistys.com

Ikäihmisten määrä kas-vaa maailmassa ja Suomi ei ole poikkeus. Syrjäytymisriskiin kuulu-va ikääntyvä väestö tarvit-see lisää huomiota, tukea ja palveluja. Ikääntyvällä maahanmuuttajaväestöl-lä on monikertainen syr-jäytymisriski jäädä yhteis-kunnan ulkopuolelle pel-kästään suomen kielen vä-häisen osaamisen takia. Säännöllinen kielen ope-tus sekä tieto yhteiskun-nasta ja palveluista ei ulo-tu eläkeikäisinä tulleille maahanmuuttajille, vaikka he kuuluvat kotouttamis-lain piiriin. Myös pidem-män aikaa Suomessa asu-neilla ikääntyvillä maahan-muuttajilla suomen kielen osaaminen vaihtelee ryh-mittäin. Kuinka he oppi-vat suomen kieltä? Lain mukaan kuntien vastuulla on järjestää kaikille kunta-laisille tarpeellisia laaduk-kaita palveluja, mutta ta-louskriisin takia nykyisin yhä enemmän kansalais-järjestöt auttavat kansalai-sia ratkaisemaan erilaisia ongelmia.Vuonna 2013 toimintan-sa aloittanut Monikko ry:n RAY:n rahoittama Paloma- projekti, on pe-lastusrengas ikääntyvil-le maahanmuuttajille ja konkreettinen apuväline arjesta selviytymisessä. Tavoitteena on kehittää py-syvä toimintamalli ikään-tyvien maahanmuuttaji-en hyvinvoinnin lisäämi-seksi ja syrjäytymisen eh-käisemiseksi Jyväskylän asuinalueilla, yhteistyös-sä monien tahojen kans-sa. Toimintamuotoja ovat muun muassa suomen ar-kikielen opetus ja suoma-laiseen kulttuuriin tutus-tuminen, palveluista tie-dottaminen, kantaväestön ikätovereihin tutustuminen asuinalueilla, yhteisten ta-pahtumien järjestäminen, retket ja kerhotoiminta se-kä hyvinvointipaikkoihin tutustuminen. Esimerkiksi alueelliset päiväkeskukset

palvelevat kaikkia ikäih-misiä. Projektin ansioista kyseiset paikat ovat tul-leet tutuksi myös ikään-tyville maahanmuuttajille. Huhtasuon ja Keltinmäen päiväkeskuksissa järjes-tämme viikoittaisia ko-koontumisia. Olemme järjestäneet alueellisten kolman-nen sektorin organisaa-tioiden kanssa alueta-pahtumia Huhtasuolla ja Kuokkalassa sekä leirejä ja liikuntaretkiä. Olemme järjestäneet retkiä mm. Helsinkiin ja Turkuun, joil-la olemme tutustuneet Suomen historiaan ja kult-tuuriin. Tutuksi ovat tulleet myös suomalaisten eläke-läisten arki ja harrastuk-set. Eläkeläis- ja asukas-yhdistysten kutsusta kä-vimme valtakunnallises-sa eläkeläisliikuntatapah-tumassa Oulussa ja te-atterimatkalla Kuopiossa. Tuloksena voimme tode-ta, että ikääntyvien maa-hanmuuttajien sosiaalinen verkosto kasvaa, suomen kieli kehittyy ja elämän-ilo lisääntyy. Myös kan-taväestö on saanut uutta tietoa muista kulttuureista ja luonut uusia sosiaalisia kontakteja. Lisäksi kan-taväestö on saanut mie-lekästä tekemistä osallis-tumalla erilaiseen toimin-taan ikääntyvien maahan-muuttajien kanssa. Kalina- tanssiryhmä, jonka osal-listujina ovat pääosin venäläiset eläkeläisnaiset, esiintyi vanhusten viikon seniorimessutapahtumas-sa Jyväskylän kaupun-gin teatterissa. KELA:n ja Oiva -keskuksen edusta-jat vierailevat Paloma- pro-jektissa ja vastaavat koh-deryhmän kysymyksiin. Marraskuussa kumppanei-den kanssa järjestetään Itämainen ilta Matarassa ja karaoke-ilta Kuokkalassa. Ikääntyviä maahanmuut-tajia ja heidän tarpei-taan ei ole paljoa tutkit-tu Suomessa, mutta hei-dän määrä kasvaa, ku-

ten valtaväestön kohdalla. He ovat heterogeeninen joukko, jolla on monenlai-sia tarpeita ja siksi ongel-miin pitää ajoissa kiinnittää huomiota. Ensi vuonna järjestämme Jyväskylässä valtakunnallisen semi-naarin, jossa nostetaan esille näitä kysymyksiä. Paikalle kutsutaan myös asiantuntijajärjestö ENIEC Euroopasta, joka jakaa ko-kemuksia ja käytäntöjä sii-tä, kuinka maahanmuutta-jien integraaton suhteen kokeneemmat Euroopan valtiot käsitelevät ikäänty-viin maahanmuuttajiin liit-tyviä kysymyksiä.

Alina Ahtamo, Monikko ry/ Paloma-projekti, p.0445005012, www.monikkoyhdistys.com

Ikääntyvät maahanmuuttajat ja Paloma- projekti

Стареющие иммигранты и проект Палома

HUHTASUO • PuPuhuhta

Tutustuminen Helsinkiin

Liikuntatapahtuma

Syysaskartelu Keltinmäen päiväkeskuksessa. Vierailu Turun Daisy Eläkeläiset ry:ssä Turussa. Suomen kielen opetus Huhtasuon päiväkeskuksessa.

Pohjoinen Jyväskylä 11

Kaupunki pyysi asukkaita apuun taistelussa Suomen luontoon kuulumatonta jättipalsamia vastaan. Hei-nälammen asuinalueella tilanne on vaikea. Salla Pehkonen teki hyvän yrityksen kannustamalla asukkai-ta repimään jättipalsamia. Kukka on yksivuotinen, jos se ei pääse kukkimaan ja siementämään, se kuo-lee. Niittäminen 2 -3 kertaa kesässä on helpompi tapa kuin nyhtää kukkia käsin juurineen. Palataan ke-vään lehdessä asiaan.

Isännöinti-, siivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973Ahjokatu 26, 40320 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

www.sulunkh.fi

Sulun Kiinteistönhoito Oy

Ravintola & Pizzeria

VictoriaSeppälässä, Ahjokatu 20, Jkl.

Puh. 040 5100 609ravintolavictoria.net

Av. ma-la 10.30 - 21.00, su 12.00-21.00

LOUNASJOKA PÄIVÄKLO 18.00 ASTI

8,00

Perinteisetsuomalaisetpikkujoulut

ryhmäruokailuttiedustelut ja varaukset

suoraan kokilta!kokki.jkl gmail.com@

puh: 046 6372360Kotiinkuljetukset (MYÖS KOTIRUOKA), LÄMPIMÄNÄ! Veloituksetta 2- annosta 7 km säteellä, muutoin 2 � /annos.

(asiakkaan omat alkoholijuomat)

Keski-Suomen Osuuspankin edustajiston vaalitSosialidemokraattien ja sitoutumattomien ehdokkaat Jyväskylässä

Riikka Antinaho toimistonhoitaja

197Sari Hakanen lähihoitaja, taksinkuljettaja

200Terttu Heikkilävaratuomari

201Markku HelmolaNuoriso-ohjaaja, eläkeläinen

203Antti Hirvensalo taloushallinnon assistentti

204Erkki Huovinen yhteyspäällikkö LitT YTL

205Jukka Hämäläinenpääluottamusmies,linja-autonkuljettaja

206Vesa Höijer kirjastotyöntekijä

207Timo Knuuttilarehtori

211

Veijo Koskinentyöturvallisuuspäällikkö

212Aarno Lahtinen eläkeläinen, laitosmies

213Tapio Lampinen dosentti, pastori

215Joel Lehtonen ohjelmistosuunnittelija

216Lea Leppänensairaanhoitaja

217Tony Melville lehtori, toimittaja

219Arto Nurmikoneenkokooja

221Matti Ojalatalousneuvos

222Tommi Ojala koneenkuljettaja

223

Marita Putkonentoimistonhoitaja

225Mika Rajanen postityöntekijä

226Antero Ranineneläkeläinen

227Janne Rummakkopääluottamusmies

229Antti Saarinen herastuomari,eläkeläinen

230Salme Sahlbergeläkeläinen, vientisihteeri

231Reijo Salonenkoneenkokooja

232Eila Simolapääluottamusmies

233

Kyösti Takkinen eläkeläinen, metallimies

237Ellen Tuikkanensiivooja

239Leo Turunen sosiaalityöntekijä

240Tero Vuorimies palomies

242Tuulikki Väliniemieläkeläinen

243

muista äänestää!4–17.11.2013

Sirkka Sivilperhepäivähoitaja

234

Pekka Suuronentyösuojeluvaltuutettu

235

Pohjoinen Jyväskylä12

AALTO-SALITyyliä tilaisuuksiin

AALTO-SALIParhaalla paikalla

Väinönkatu 7

JYVÄSKYLÄ

010 231 4400

www.aaltosali.fi

140 x 115 mm

POHJOINEN JyvÄSKyLÄ

Painosmäärä: 18 000 kplJakelu: Jyväskylä

Päätoimittaja: Allan Kemiläinen

Toimittajat:Jouni Arnberg, Marjatta Hynynen,Seija PekkalaTarja Perkiö Tony Melville, Seppo Patrikainen, Birgitta VänttinenSalme Sahlbrg

Ilmoitusmyynti: Raimo Rajanen

Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanengrafiikka@rutanen.fi

TULE KYLPYLÄN LÄMPÖÖN!

VARAUKSET JA TIEDUSTELUT puh. 014 628 540Kylpylähotelli Rantasipi LaajavuoriLaajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä laajavuori.rantasipi@restel.fiwww.rantasipi.fi

Tule Rantasipi Laajavuoreen rentoutumaan hyvinvointikeskukseemme ja nauttimaan kylpylän lämmöstä. Hoitojen yhteydessä tarjoamme kylpylä-käynnin puoleen hintaan! Viikko-ohjelman mukaiset vesijumpat sisältyvät kylpylälipun hintaan.

KYLPYLÄN HINNAT JA AUKIOLOAJAT

AINA

UUTTA: KLUBI-TILAUSSAUNA KYLPYLÄOSASTOLLA!

Avoinna: ma–to 7–21 | pe– la 7–22 | su 7–20Hinnat: ma–pe klo 7–14** muina aikoinaAikuinen* 10,50 (12,50) 15,- (17,-) Lapsi 4–14 v.* 6,50 (7,50) 9,50 (11,-) Opiskelija, eläkeläinen 6,50 9,50

* YkkösBonus- tai K-Plussa-kortilla. Suluissa hinnat ilman korttia. ** Ei voim. arkipyhinä eikä koulujen lomien aikana (voimassa kesälomalla)

KAIKKI RENGASPALVELUT JOUSTAVASTI

TALVIRENGASTESTIEN MENESTYJÄT JÄRKI-HINNOIN!

• Renkaiden kausisäilytys • 4-pyöräsuuntaukset

Vasarakatu 21, 40320 Jyväskylä P. 010 666 3930

www.seppalanautokulma.fi

Avoinna:ark. 8–17

(sesonkina LA 9–14)

A U T O N H O I D O N E R I K O I S L I I K E

Pääskyntie 340320 Jyväskylä

Leo Aurala 050 434 3066Jari Heinonen 050 434 3077

info@glosspoint.fi www.glosspoint.fi

Authorized

carpro detailer

MEILTÄ MYÖS:

Finikor-rahoituksella maksat kuluitta ostokuukautta seuraavan kuun lopussa tai jaat ostoksesi edullisesti pidemmälle maksuajalle.

• Pinnoitteiden ylläpitoon superuutuus - HydrO2-pesupalvelut

• Finikor ruosteenesto- ja maalipintakäsittelyt

• VentureShield maalinsuojakalvot

KESTOPINNOITTEIDEN YKKÖSET:

• CarPro CQuartz Finest• Finikor Brilliant Plus - Cilajet

puh. 020 7622 666, myynti@a-atravels.fiwww.a-atravels.fi

•Tilausajotkotimaahan VenäjällejaEurooppaan 16-52paikkaisillabusseilla•Matkapaketitryhmille

A&A Travels Oy

• Timantti sijaitsee Holstissa Lohikosken entisen kirjaston tiloissa.• Kirppari on valoisa, siisti ja pöydät ovat tilavia. • Timantti on nimensä arvoinen asikaspalvelusta.• Kirpputorin suunnittelu vaiheessa otettiin huomioon esteettömyys joten meille on helppo tulla esimerkiksi lastenvaunuilla ja pyörätuolilla. • Kirpputorin läheisyydestä löytyy tilava ja maksuton parkkipaikka.• Pöytiä on kolmea eri kokoa, iso rekillinen pöytä (25 €) pieni rekillinen pöytä (20 €) ja taso (15 €).

Palvelle akisin 10.00 - 18.00 ja lauantaina 10.00 - 16.00, sekä myös sunnuntaisin 12.00 - 16.00.

Kirpputori Timantti on Pohjoisen Jyväskylän uusin itsepalvelu kirpputori joka on saanut hyvän suosion.

Pidetään yhteyttä!

Susanna Huovinenkansanedustaja050 511 3125

avustajaPirjo Lehtinen09 432 4125

Tuula Peltonenkansanedustaja050 512 2156

avustajaSonja Kekkonen09 432 4076

peruspalveluministeri, kansanedustaja050 511 3125

avustajaPirjo Lehtinen09 432 4125

Tuula PeltonenSusanna Huovinenkansanedustaja050 512 2156

avustajaJarmo Ailio09 432 4076

suosi mainostaneita yrityksiä

p. 0400 344 518, kuorma-auto 0400 886 414

mÄKELÄ Oymaanrakennus

• maanrakennustyöt• Purkutyöt• maakaapelointityöt• Rivi- ja omakotitalojen ulkopuoliset kosteuseritykset• Pihojen pohjaukset• vaihtolavapalvelut ja kuorma-autokuljetukset• Koneiden välitys EU-maista

matka Viipuriin 6-7.12.Varaa paikkasi Leena siLgren

puh. 040 539 375