Vastaanottaja

Jyväskylän kaupunki

Asiakirjatyyppi

Selvitys

Päivämäärä

Lokakuu 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

KIRRIN JA KESKI-PALOKAN POH-

JAVESIALUEIDEN POISTAMINEN

1. LUOKAN POHJAVESILUOKI-

TUKSESTA

KIRRIN JA KESKIPALOKON POHJAVESIALUEIDEN

POISTAMINEN 1. LUOKAN POHJAVESILUOKITUK-

SESTA, POHJAVESISELVITYS

Ramboll

Pakkahuoneenaukio 2

PL 718

33101 TAMPERE

T +358 20 755 611

www.ramboll.fi

Tarkastus 7.10.2016

Päivämäärä 7.10.2016

Laatija Lassi Lahti, Jaana Sunell, Niina Onttonen

Tarkastaja Kimmo Hell

Hyväksyjä Pasi Huotari

Kuvaus Selvitys

Viite 1510028624

Sisältö 1. Lähtötiedot 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 1 2. Pohjavesialueiden kuvaus 2 2.1 Sijainti 2 2.2 Hydrogeologia 2 2.2.1 Kirrin pohjavesialue 2 2.2.2 Keski-Palokan pohjavesialue 3 2.3 Kaavoitus ja maankäyttö 4 3. Pohjavesialueiden luonnonolot 5 3.1 Kirrin pohjavesialueen luonnonolot 5 3.2 Keski-Palokan pohjavesialueen luonnonolot 7 4. Vedenhankinta 8 4.1 Kirrin vedenottamo 8 4.2 Keski-Palokan vedenottamo 9 4.3 Jyväskylän vedentuotanto nykytilanteessa 9 5. Vedenoton lopettamisen vaikutukset 10 5.1 Vaikutukset pohjavesiesiintymien hydrologiaan 10 5.2 Vaikutukset luontoarvoihin 12 5.3 Vaikutukset vesihuollon toimintavarmuuteen 13 6. Esitys pohjavesialuiden luokituksesta 13

1

1. LÄHTÖTIEDOT

1.1 Hankkeen taustaa

Tässä hankkeessa laadittiin selvitys Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden poistamiseksi 1.

luokan vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden luokasta. Molemmilla pohjavesialueilla

vedenotto on lopetettu vuonna 2010 alueiden suurten ympäristöriskien sekä puutteellisten ve-

denkäsittelyprosessien takia (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

2014). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 15.9.2016 määrännyt Kirrin ja

Keski-Palokan pohjavedenottamoiden pohjavedenottoa, pohjavedenottamoiden tarkkailua ja

syöttövesijohdon sijoittamista koskevat luvat raukeamaan. Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialu-

eilla ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan tulevaisuudessa tarkoitus harjoittaa pohjavedenottoa

talousvesitarkoitukseen.

Hankkeen työryhmä:

Tilaaja

Pasi Huotari Ympäristönsuojelupäällikkö, hankkeen koordinaattori

Mika Koliseva Yleissuunnitteluinsinööri

Nana Pentti Asemakaava-arkkitehti

Ramboll

Kimmo Hell Projektipäällikkö

Lassi Lahti Suunnittelija, raportointi

Jaana Sunell Geologi, asiantuntija

Niina Onttonen Ekologi, asiantuntija

1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä

Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää EUREF-GK26 / N2000.

2

2. POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS

2.1 Sijainti

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueet sijaitsevat Alvajärven ranta-alueilla vajaan 10 km etäi-

syydellä Jyväskylän Keskustasta pohjoiseen (kuva 2.1). Kirrin pohjavesialuetta halkoo Valtatie 4

ja Keski-Palokan pohjavesialueen läpi kulkee puolestaan Matinmäentie.

Kuva 2.1. Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden sijainti (vaalean sininen aluerajaus) Aineistot on poimittu Ympäristökarttapalvelu Karpalosta 8/2016.

2.2 Hydrogeologia

2.2.1 Kirrin pohjavesialue

Kirrin I-luokan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (0918001) kokonaispinta-ala on

1,04 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,57 km2. Kirrin pohjavesialue muodostuu

osasta luode-kaakko -suuntaista pitkittäisharjua, joka kulkee Jyväskylän kaupungin alueella. Poh-

javesialueelle arvioitu imeytymiskerroin on 0,3. Alueen akviferityyppi on harju. Harju on kasau-

tunut kalliomäen päälle ja itälaiteelle rajautuen pohjavesialueen itäosassa Alvajärveen. Harjun

maaperä on kalliomäen päällä hiekkaa ja soraa (kuva 2.2). Kalliomäen itälaiteella harjun maape-

rä on pintaosissa silttiä ja hiekkaa, syvemmällä myös soraa. Harjun kairauksissa on syvimmillään

päästy yli 16 metrin syvyyteen. Kirrin vedenottamon kohdalla kairauksissa on päästy yli 12 met-

rin syvyyteen. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014; Ympäristö-

karttapalvelu Karpalo 2016).

Pohjaveden virtaussuunta alueella on pääasiassa kalliomäeltä kaakkoon päin kohti Alvajärveä.

Alvajärven ranta-alueella pohjavettä virtaa myös pohjoisesta etelään. Myös Alvajärvestä ran-

taimeytyy pintavettä harjuun, mikäli Kirrin vedenottamosta pumpataan vettä. Koepumppausha-

vaintojen mukaan piste, johon Kirrin vedenottamon kuilukaivo on tehty, soveltuu vedenottoon.

Kirrin pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 600 m3/d. (Ympäristö-

karttapalvelu Karpalo 2016). Pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila

huono. Alue on kansallisesti ja Euroopan yhteisöllisesti riskinalainen pohjavesialue. Alueen huono

kemiallinen tila ja luokittelu riskinalaiseksi pohjavesialueeksi johtuvat alueella sijaitsevasta poh-

3

javedenhavaintoputkesta havaitusta bensiinin lisäaineesta. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialu-

eiden suojelusuunnitelma 2014)

Kuva 2.2. Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden maaperä. Aineistot on poimittu MML:n Paik-

katietoikkunasta 8/2016.

2.2.2 Keski-Palokan pohjavesialue

Keski-Palokan 1. luokan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (0918002) kokonaispin-

ta-ala on 0,66 km2, eikä sillä ole varsinaista muodostumisaluetta. Keski-Palokan pohjavesialue si-

joittuu luode-kaakkoissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylän kaupungin alu-

eella. Harju on kapea, matala ja tasainen. Harjun maaperä on silttiä ja hiekkaa. Harjun reuna-

alueet ovat savea ja silttiä. Alueella on myös moreenia. Harjun kairauksissa on syvimmillään

päästy 15 metrin syvyyteen. Keski-Palokan vedenottamon kohdalla kairauksissa on päästy yli 11

metrin syvyyteen. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014; Ympäris-

tökarttapalvelu Karpalo 2016).

Pohjavesi virtaa alueella koillisesta lounaaseen ja purkautuu Alvajärveen. Alvajärven pintavettä ei

rantaimeydy harjuun, jos pohjavettä ei pumpata esiintymän hydrogeologisiin ominaisuuksiin

nähden liikaa. Alueella tehdyissä kerrospumppauksissa on pohjavettä pumpattu havaintoputkesta

riippuen enimmillään 30–230 m3/d. Koepumppaushavaintojen perusteella Keski-Palokan kaksi

ensimmäistä siiviläputkikaivoa soveltuvat vedenottoon. Keski-Palokan pohjavesialueella muodos-

tuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 700 m3/d. Otettaessa vettä enintään tämän verran, jää

pintaveden rantaimeytyminen Alvajärvestä niin vähäiseksi, ettei sillä liene merkitystä pohjaveden

laadulle. Koepumpatussa pohjavedessä oli runsaasti nitraattia ja nitriittiä. (Kirrin ja Keski-Palokan

pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014) Alue on kuitenkin luokiteltu sekä määrälliseltä että

kemialliselta tilaltaan hyväksi.

4

2.3 Kaavoitus ja maankäyttö

Keski-Suomen maakuntakaavassa (lainvoimainen 10.12.2009) Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesi-

alueet on merkitty yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Suojelu-

määräyksenä alueelle on, että aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohja-

veden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Lisäksi maa-aineisten oton on tarkoitus perustua

yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Kaavassa

Kirrin pohjavesialueelle on merkitty uusi moottoritie sekä suunniteltu eritasoliittymä, liikennetun-

neli, taajamatoimintojen alue ja yhdystie. Keski-Palokan alueelle kaavassa on puolestaan merkit-

ty taajamatoimintojen aluetta. (Keski-Suomen liitto 2009; Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialuei-

den suojelusuunnitelma 2014)

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueita koskeva uusi Jyväskylän kaupungin yleiskaava

(4.9.2014) on hyväksytty tarkistetussa muodossa kaupungin valtuuston kokouksessa

10.11.2014. Yleiskaavasta on valitettu ja se on Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hyväksyttävänä.

Kaavasta tehdyt valitukset eivät koske pohjavesialueita. Tullessaan lainvoimaiseksi uusi kaava

kumoaa alueella tällä hetkellä voimassa olevan Palokan osayleiskaavan. Jyväskylän kaupungin

uudessa yleiskaavassa Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueet on merkitty tärkeinä pohjavesialu-

eina. Muutoin yleiskaavassa Kirrin alueelle on merkitty taajama- ja viheraluetta sekä seudullisesti

merkittävä kaupan palvelualue ja tilaa vaativien työpaikkojen alue. Lisäksi alueella kulkee pyöräi-

lyn aluereitti. Keski-Palokan alueelle on yleiskaavassa merkitty taajama- ja viheraluetta sekä

pyöräilyn aluereitti ja ohjeellinen päävirkistysreitti. (Jyväskylän kaupunki 2016)

Asemakaavoitettua aluetta on noin puolet Kirrin pohjavesialueen pinta-alasta. Alueella on voi-

massa Kirrin rakennuskaava (20.3.1986) muutoksineen ja laajennuksineen sekä Puuppolantie,

Kirri -asemakaava (11.3.2014) (Jyväskylän karttapalvelu 2016). Alueelle on kaavoitettu muun

muassa yritys-, puisto-, ja erillispientaloalueita. Pohjaveden suojelemiseksi on Puuppolantie, Kirri

-asemakaavassa sekä Kirrin asemakaavan laajennuksessa (korttelit 83–86, yritysalue) annettu

erityismääräyksiä pohjaveden suojelemiseksi. Kirrin asemakaavan laajennukseen (korttelit 83–

86) on myös vireillä asemakaavanmuutos. Kirrin rakennuskaavan kaavamääräyksissä tietyillä

korttelialueilla öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksiin. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden

suojelusuunnitelma 2014)

Keski-Palokan pohjavesialue on kokonaan asemakaavoitettua. Alueella on voimassa Piilolan ra-

kennuskaava (18.2.1972) muutoksineen ja laajennuksineen sekä Ollila-Heikkilä rakennuskaava

muutoksineen ja laajennuksineen. Suurin osa alueesta on kaavoitettu asuinrakennuksille (oma-

kotirakennukset, rivitalot, erilliset ja kytketyt pientalot). Lisäksi pohjavesialueelle on kaavoitettu

muun muassa puistoa ja yhdistettyjen liike- ja rivitalojen korttelialue. (Kirrin ja Keski-Palokan

pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014)

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueilla sijaitsevia, pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja

ovat asutus, liikenne ja tienpito, muuntamot, pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-

alueet (PIMA-alueet) sekä teollisuus ja yritystoiminta. Kirrin pohjavesialueella sijaitsee yhteensä

6 muuntamoa ja Keski-Palokan pohjavesialueella 7, joista kaikissa ei ole erillisiä öljynkeräysaltai-

ta. Maaperän tilan tietojärjestelmässä Kirrin pohjavesialueella on kaksi PIMA-kohdetta, joita ovat

entinen pylväskyllästämö ja huoltoasema. Molemmat alueet on kunnostettu massanvaihdolla

vuosina 2000 ja 2002. Huoltoasemalla alueelle on kunnostuksen jälkeen asennettu pohjaveden

havaintoputkia tarkkailunäytteiden ottamiseen. Keski-Palokan pohjavesialueella ei ole tiedossa

PIMA-kohteita. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014)

Kirrin pohjavesialueella sijaitsee useita yrityksiä, joista yhdellä on ympäristölupa. Keski-Palokan

pohjavesialueella ei sijaitse ympäristöluvitettuja toimintoja eikä tiedossa ole pohjavedelle riskiä

aiheuttavaa yritystoimintaa. Kirrin pohjavesialueella ympäristöluvitettu yritys on polttoaineen ja-

keluasema, jolle on asetettu ympäristöluvassa pohjaveden tarkkailuvelvoite. Aseman kahdesta

pohjavesitarkkailuputkesta on havaittu lievästi kohonneita MTBE-pitoisuuksia. Kirrin muissa poh-

javesialueella sijaitsevissa yrityksissä ei ole havaittu pohjavedelle erityistä riskiä aiheuttavaa toi-

mintaa. Liikenteestä ja tienpidosta erityistä riskiä aiheutuu Kirrin pohjavesialueen läpi noin 800

metrin matkan kulkevasta Valtatie 4:stä, jolle on Palokka-Kirri moottoritieosuuden rakentamisen

yhteydessä tehty pohjavesisuojaus. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitel-

ma 2014) Tiesuunnitelmat valtatie 4:n rakentamisesta moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski on

hyväksytty Liikennevirastossa 13.5.2015. Kirrin pohjavesialueella suunnitelmista sijaitsevat Kirrin

5

eritasoliittymän parannus sekä Lintukankaan tunnelin eteläinen suuaukko. (Keski-Suomen ELY-

keskus 2016)

3. POHJAVESIALUEIDEN LUONNONOLOT

Alueen luonnonoloja koskevat lähtötiedot selvitettiin Jyväskylän kaupungin kaavoitusosastolta.

Näistä selvityksistä tämän selvityksen kannalta olennainen tietolähde oli Keski-Palokan alueella

kaavoituksen yhteydessä laadittu luontoselvitys (FCG 2012). Uhanalaisia lajeja koskevat esiin-

tymätiedot selvitettiin uhanalaisrekisteristä (SYKE, tietopyyntö 14.9.2016). Uhanalaisrekisterin

havainnot koskivat lähinnä liito-oravaa, eikä niistä selvinnyt lähteisissä elinympäristöissä esiinty-

viä huomionarvoisia lajeja, joten tiedot eivät ole tämän selvityksen kannalta olennaisia, eikä niitä

ole esitetty tässä raportissa. Alueelle tehtiin maastokäynti 26.9.2016. Maastokäynti kohdennettiin

karttatarkastelun perusteella alueella esiintyviin painanteisiin ja kosteikkoisiin elinympäristöihin.

3.1 Kirrin pohjavesialueen luonnonolot

Kirrin pohjavesialueen läheisyydessä havaitut pohjavesivaikutteiset elinympäristöt on esitelty alla

(kohteet nro 22, 37, 38, 41, 69). Pohjoisempana esiintyvien pohjavesivaikutteisten elinympäris-

töjen ei katsottu olevan yhteydessä Kirrin pohjavesialueeseen (kohteet nro 9, 11, 12, 17). Koh-

teiden numerointi sekä kohteita koskevat tiedot noudattavat alkuperäistä kaavoituksen luon-

toselvitystä (FCG 2012).

22. Lintukankaan korpi

Kohde on laaja-alainen korpikokonaisuus, jonka halki virtaa puro. Lounaisreunassa toisiinsa yhty-

vät purot ja lähteisyyttä. Korpityyppeinä ovat metsäkorte-, mustikka- ja ruohokorvet, paikoin on

myös lehtoa sekä pienialainen neva. Puusto on varttuvaa/varttunutta kuusta pääosin sekä koi-

vua, osin myös nuorempaa koivua. Puustoon on vaikuttanut metsätalous.

37. Lähteenmäen lähde ja puro

Lähde peitetty styroksilla ja vettä johdettu letkulla talolle. Lähteestä lähtee kuitenkin myös luon-

nontilainen purouoma, jonka reunustat ovat hiirenporrasvaltaista lehtoa (AhOT).

38. Kangaslammen lehto ja korpi

Kohteella on lähteinen ruohokorpi, joka on osin myös saniais- ja metsäkortekorpea. Metsäalueella

pellon reunan läheisyydessä rehevää suurruoholehtoa ja lehtipuustoa (mm. harmaaleppää), kau-

empana on lehtomaisen kankaan varttuvaa kuusikkoa ja seassa on paljon lahopuuta, kolopuita ja

hyvin vanhoja puuyksilöitä.

41. Kirrin lehto ja korpi

Pienialainen rehevä tihkupintainen lehto ja korpilaikku, jonka kasvillisuudessa mm. korpipaatsa-

maa, pajua, soreahiirenporras, lehtohorsma, ojakellukka, suo-ohdake, mesimarja, kurjenjalka ja

okarahkasammal. Alue ja sen ympärillä oleva metsä on hakattu talvella 2016.

69. Terttumäen tihkupinta ja korpi

Nuoren puustokuvion reunalla oleva lähteinen alue ja siitä purkautuvan veden muodostama kor-

pialue. Korpialueen puusto on varttuvaa kuusta. Kasvillisuutta on mm. metsäkorte, kurjenjalka,

pajut ja mesiangervo.

6

Kuva 3.1 Kirrin pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesivaikutteiset habitaatit.

7

3.2 Keski-Palokan pohjavesialueen luonnonolot

Keski-Palokan alueelta ei ollut olemassa aiempia tietoja alueen pohjavesivaikutteisista elinympä-

ristöistä tai niillä esiintyvästä lajistosta. Alueelle laaditun maastoselvityksen yhteydessä alueelta

havaittiin yksi pohjavesivaikutteinen elinympäristö (kohde 100), joka on esitelty alla. Lisäksi alu-

een läheisyydessä sijaitsee Touruvuoren luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu kaupungin

maalle. Touruvuoren alue muodostuu havumetsästä ja jyrkänteistä, eikä sen alueelta ole tiedossa

olevia lähteisiä habitaatteja.

100. Piilolan puro

Purouoma laskee pieneltä suoalueelta Pappilanvuoren viertä pitkin Alvajärven pohjukkaan, jär-

vestä laskevan Pappilanjoen lähtöpaikan läheisyyteen. Uoma virtaa laaksossa, joka on havupuus-

toisessa tuoreen kankaan metsän ympäröimänä sijaitseva lehtipuustoinen, lehtomainen juotti.

Maaperä on savista. Puusto muodostuu koivuista ja harmaalepistä. Kasvillisuudessa esiintyy sa-

niaisia, mesiangervoa, leinikkejä, ojakellukkaa ja sammalista ainakin leväsammalta (Plagiomnium

sp.), lehtoruusukesammalta (Rhodobryum roseum), limisammalta (Lophocolea sp.) sekä isomyy-

ränsammalta (Atrichum undulatum).

Kuva 3.2. Piilolan puro.

8

Kuva 3.3. Keski-Palokan pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesivaikutteiset habitaa-tit sekä suojelualueet.

4. VEDENHANKINTA

4.1 Kirrin vedenottamo

Kirrin vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1974. Vesioikeuden myöntämä ottolupa Kirrin ot-

tamolle on 800 m3/d, neljännesvuosikeskiarvona laskien. Vedenottamon ollessa käytössä ve-

denoton vuosikeskiarvot olivat 2000-luvulla keskimäärin noin 700 m3/d (Neste Oil Jyväskylä, Kir-

ri, Selvitys pohjavesiolosuhteista 2012). Kirrin vedenottamo on kuitenkin suljettu vuonna 2010 ja

jätetty varalaitokseksi suurten ympäristöriskien sekä puutteellisten vedenkäsittelyprosessien ta-

kia. Yhtenä syynä Kirrin vedenottamon sulkemiseen olivat vedestä mitatut korkeat mangaanipi-

toisuudet. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014; Jyväskylän Ener-

gia-yhtiöt, Yhteiskuntavastuuraportti 2009) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätök-

sellään 15.9.2016 määrännyt Kirrin pohjavedenottoa, pohjavedenottamon tarkkailua ja Alvajär-

vessä Keski-Palokan pohjavedenottamolle kulkevan syöttövesijohdon sijoittamista koskevat luvat

raukeamaan.

Kirrin vedenottamolla on yksi kuilukaivo, jonka raakavesi käsitellään Keski-Palokan vedenotta-

molla. Vedenottamolla on tehty saneerauskunnostus vuonna 2013. Vedenottamon raakavedestä

on 2000-luvun alussa löydetty koliformisia bakteereja ja rota-virusta, minkä vuoksi vedenottamo

on ollut tällöin suljettuna. Yhtenä mahdollisena syynä virusten ja bakteerien esiintymiseen on pi-

detty rantakiinteistöjen puutteellisista jätevesien käsittelyjärjestelmistä pohjaveteen päässeitä jä-

tevesiä. Alueelle on kuitenkin tämän jälkeen laajennettu viemäriverkosto. (Kirrin ja Keski-Palokan

pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014)

9

4.2 Keski-Palokan vedenottamo

Keski-Palokan vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1966. Vesioikeuden myöntämä ottolupa

Keski-Palokan ottamolle on 1500 m3/d, neljännesvuosikeskiarvona laskien. Vedenottamon ollessa

käytössä vedenoton vuosikeskiarvot vuosina 2005–2010 olivat keskimäärin noin 850 m3/d. Kirrin

vedenottamon tavoin Keski-Palokan vedenottamo on suljettu vuonna 2010 ja jätetty varalaitok-

seksi puutteellisten vedenkäsittelyprosessien, veden korkeiden mangaanipitoisuuksien ja suurten

ympäristöriskien takia. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2014; Jy-

väskylän Energia-yhtiöt, Yhteiskuntavastuuraportti 2009) Myös Keski-Palokan pohjavedenottoa ja

pohjavedenottamon tarkkailua koskevat luvat on määrätty raukeamaan Länsi- ja Sisä-Suomen

aluehallintoviraston päätöksellä 15.9.2016.

Keski-Palokan vedenottamolla on yhteensä neljä siiviläputkikaivoa. Vedenkäsittelymenetelmänä

ottamolla on lipeän syöttö ja UV-desinfiointi. Vedenottamolle on tehty ilmastustornit, joista voi-

daan imeyttää ilmastettua raakavettä imeytyskaivoihin. Imeytyskaivoja on yhteensä 10. Keski-

Palokan vedenoton vaikutuksia on tarkkailtu neljästä havaintoputkesta sekä kahdesta vedenot-

tamon kaivosta. Myös Alvajärven vedenpintaa on seurattu. (Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialu-

eiden suojelusuunnitelma 2014)

4.3 Jyväskylän vedentuotanto nykytilanteessa

Jyväskylässä vesilaitostoiminnasta vastaa pääosin Jyväskylän Energia. Jyväskylän Energian toi-

minta-alueella vesi tuotetaan pääasiassa kolmessa tuotantolaitoksessa (> 90 % veden hankin-

nasta): Viitaniemen pintavesilaitoksessa, Vuonteen tekopohjavesilaitoksessa Laukaassa sekä Kai-

vovesi-Janakka -vesilaitoksessa Vaajakoskella. Tämän lisäksi talousvettä tuotetaan myös Vihta-

kankaan (Korpilahti), Liinalammen (Tikkakoski), Pekonniemen (Keljonkangas) sekä Vesangan

pohjavedenottamoissa. Talousvettä myös ostetaan pieniä määriä Muuramesta ja Laukaasta. (Jy-

väskylän Energia -yhtiöt, Ympäristövastuuraportti 2015)

Jyväskylän Energian toiminta-alueen vedentarve on 2010-luvun alussa ollut noin 26 000 m3/d, ja

viimeisimpinä vuosina (2013–2015) hieman pienempi noin 23 000 m3/d. (Jyväskylän Energia -

yhtiöt, Ympäristövastuuraportti 2015) Jyväskylän kolmen suurimman vedentuotantolaitokset ka-

pasiteetti on yhteensä 42 000/ 55 000* (*Viitaniemen pintavesilaitoksessa aktiivihiilisuoda-

tus/flotaatiokäsittely). Ottolupa näistä kolmesta vedentuotantolaitoksesta on yhteensä yli 100

000 m3/d. (Jyväskylän kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013).

10

5. VEDENOTON LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET

5.1 Vaikutukset pohjavesiesiintymien hydrologiaan

Sekä Kirrin että Palokan pohjavesialueiden vedenottamoiden toiminta on lopetettu jo noin kuusi

vuotta sitten, joten vedenoton lopettamisesta johtuneet mahdolliset muutokset, kuten pohjeve-

denpinnan nousu sekä mahdollisten purkupaikkojen virtaamamuutokset, ovat jo tapahtuneet.

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavedenhavaintoputkien, joista pohjavedenkorkeustietoja on useam-

malta vuosikymmeneltä 2010-luvulle asti, sijainti on esitetty kuvassa 5.1. Pohjavedenpinnan kor-

keuksien vaihteluita näillä havaintoputkilla on esitetty kuvissa 5.2–5.5. Pohjaveden korkeudet

ovat asettuneet luontaiselle tasolle, jonka vaihtelut ovat vedenoton aikaisia vedenpinnan vaihte-

luita selvästi vähäisempiä.

Kuva 5.1. Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden niiden havaintoputkien sijainti, joista korke-

ushavaintoja on useammalta vuosikymmeneltä 2010-luvulle asti.

11

Kuva 5.2. Pohjavedenkorkeus Kirrin pohjavesialueella havaintoputkessa HP2 1974–2014.

Kuva 5.3. Pohjavedenkorkeus Kirrin pohjavesialueella havaintoputkessa HP5 1974–2013.

91.5

92

92.5

93

93.5

94

94.5

95

95.5

96

Ved

enko

rkeu

s (m

) (N

20

00

)

Havaintoputki HP2-Kirri (1974-2014)

Vesioikeuden lupa pohjavedenoton lisäämiseen 29.10.1987

Pohjavedenotto lopetettu syksyllä 2009

93

93.5

94

94.5

95

95.5

96

96.5

Ved

enko

rkeu

s (m

) (N

20

00

)

Havaintoputki HP5-Kirri (1974-2013)

Pohjavedenotto lopetettu syksyllä 2009

Vesioikeuden lupa pohjavedenoton lisäämiseen 29.10.1987

12

Kuva 5.4. Pohjavedenkorkeus Kirrin pohjavesialueella havaintoputkessa HP6 1974–2013.

Kuva 5.5. Pohjavedenkorkeus Keski-Palokan pohjavesialueella havaintoputkessa HP3 1974–2013.

5.2 Vaikutukset luontoarvoihin

Alueelta kerätyn luontotiedon perusteella Kirrin pohjavesialueeseen liittyy joitakin lähteisiä habi-

taatteja. Vedenotto on alueella kuitenkin päättynyt vuonna 2010, minkä jälkeen pohjaveden kor-

keus havaintoputkissa on noussut jonkin verran (kuvat 5.1–5.2). Maastoselvityksen perusteella

pohjaveden oton lopettamisella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta alueen lähteisiin elinympäris-

töihin. Tämä voi johtua siitä, että pohjaveden korkeuden muutos ei ole kuitenkaan poikkeava toi-

sinaan esiintyvästä luonnollisesta vaihtelusta.

Keski-Palokan alue on pääosin rakennettua ja sitä ympäröivä maasto ei ole kovin jyrkkää. Tästä

syystä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole havaittavissa poikkeuksellisen runsaasti

lähteisiä elinympäristöjä. Purkautumispisteet voivat sijaita myös Alvajärven pohjassa. Veden kor-

keus on noussut hieman vedenoton loppumisen jälkeen (kuva 5.4). Tällä ei ole ollut havaittavia

vaikutuksia alueen luontoon.

94

94.5

95

95.5

96

96.5

97

97.5

98

Ved

enko

rkeu

s (m

) (N

20

00

)

Havaintoputki HP6-Kirri (1974-2013)

Vesioikeuden lupa pohjavedenoton lisäämiseen 29.10.1987

Pohjavedenotto lopetettu syksyllä 2009

93

93.5

94

94.5

95

95.5

96

Ved

enko

rkeu

s (m

) (N

20

00

)

Havaintoputki HP3-Keski-Palokka(1974-2013)

Vesioikeuden lupa pohjavedenoton lisäämiseen 29.10.1987

Pohjavedenotto lopetettu syksyllä 2009

13

Pohjaveden korkeuden alueilla arvioidaan jo tasaantuneen normaalille tasolleen eikä sen arvioida

enää nousevan, minkä takia muutoksia elinympäristöjen nykytilaan ei arvioida enää tapahtuvan

pohjaveden korkeuden seurauksena.

5.3 Vaikutukset vesihuollon toimintavarmuuteen

Vedentarpeen on arvioitu kasvavan arvoon 30 000 m3/d vuoteen 2030 mennessä. Viitaniemen

pintavesilaitoksen käyttöönoton myötä Jyväskylässä ei ole ollut nykyisin vedenhankinnan kapasi-

teettivajausta. (Jyväskylän kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013).

Vedenhankinnan varmuus on suurilta linjoiltaan Jyväskylässä kunnossa. Jyväskylän alueella on

kolme päävesilähdettä, mikä turvaa sen, että yksi laitoksista voi olla pois toiminnasta vaaranta-

matta veden jakelua. (Jyväskylän kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013) Päävesilai-

tosten ohella alueelliset pohjavesialueet Vesangassa, Tikkakoskella, Keljonkankaalla ja Vihtakan-

kaalla pystyvät turvaamaan Jyväskylän vedensaannin jatkossa, eikä uusia vedenottamoita ole

tarpeen ottaa käyttöön lähivuosikymmeninä. Näin ollen Kirrin ja Keski-Palokan vedenottamoiden

sulkemisella ei ole vaikutusta Jyväskylän vesihuollon toimintavarmuuteen poikkeustilanteissa.

6. ESITYS POHJAVESIALUIDEN LUOKITUKSESTA

Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueilla ei ole tulevaisuudessa tarkoitus harjoittaa pohjavedenot-

toa talousvesitarkoitukseen. Molempien vedenottamoiden kaivoista saatavalle vedelle varataan

kuitenkin mahdollisuus hyötykäyttöön esimerkiksi kaukokylmän saamiseen ja sammutusvedeksi.

Mahdollinen käyttö kaukokylmäveden pumppaamiseen tai sammutusvetenä ei vaadi erityisiä

pohjaveden laadulliseen suojelemiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Vedenoton lopettamisesta aiheutuneet vaikutukset, kuten pohjavedenpinnan korkeusvaihteluiden

tasaantuminen, ovat tapahtuneet heti vedenoton lopettamisen jälkeen. Vedenoton lopettamisesta

johtuvia lisävaikutuksia ei ole enää kuuden vuoden jälkeen odotettavissa. Näin ollen ekologisia

vaikutuksia alueen pohjavedestä riippuvaisiin elinympäristöihin ei ole odotettavissa.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004 muutoksineen) mukaises-

ti: ”1-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella tarkoitetaan aluetta, jonka vettä

käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä

enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tar-

peisiin”. Kirrin ja Keski-Palokan 1. luokan vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden

tarve toimia laissa (1299/2004 muutoksineen) määriteltyinä vedenhankinnan kannalta tärkeinä

pohjavesialueina on poistunut koko pohjavesialueiden osalta. Edellä mainitusta syystä molempia

pohjavesialueita esitetään poistettavaksi vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden luo-

kituksesta.