lohisarrioiden ketunmultamaan hopeat - … · kompleksin länsi kontaktiin (lehtonen et al. 1998)....

103GEOLOGI 63 (2011)

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin So-dankylän kunnassa 80 km kirkonky-lästä pohjoiseen, valtatien nro 4:n län-sipuolella, Porttipahdan tekoaltaasta

pohjoiseen päinnousevan mäenpäällä (Kuva 1).Tutkimukset teh-tiin alueellisenmoreenigeokemi-an kulta-, hopea-ja kuparianoma-lioiden perusteel-la (Pulkkinen jamuut 2008).

Tutkimustensuunnittelusta jatoteutuksesta onvastannut geologiEelis Pulkkinen.Vilho Mäntynentoimi avustajanamaastotutkimuk-sissa. Geologistakartoitusta ovattehneet kausiapu-laiset Leena Niska

ja Jenni Hasa. Maastogeofysiikan mittaustensuunnittelusta ja tulkinnasta ovat vastanneetgeofyysikot Teuvo Pernu ja Heikki Salmirin-ne. Alueen itäpuolen tutkimusten tulokset on

raportoitu aiem-min (Pulkkinen jaSalmirinne 2006).

Tutkimuskoh-teen kallioperä onkahteen otteeseenpoimuttunutta japoimuakseli onloivassa asennossae te l äkaakkoon(Kuva 2). Poimunmolemmilla lai-doilla on Sattas-vaaran tyyppistäkomatiittia, jossavuorottelevat py-roklastiitit ja tyy-nylaavat. Felsistätuffia ja niihin liit-tyviä pääosin sul-fidisia rautamuo-dostumia on ko-matiitin alapuolel-

Kuva 1. Moreenin kulta- ja kuparipitoisuus Lohisarrioiden mo-reenissa (Salminen 1995). Valtatie 4 on merkitty punaisella.

Fig. 1. Au and Cu concentrations in Lohisarriot till samples (Sal-minen 1995).

Lohisarrioidenketunmultamaan hopeatEELIS PULKKINEN

Geologi_2011_3_neljas.pmd 18.5.2011, 8:31103

104 GEOLOGI 63 (2011)

la. Poimun keskellä on massiivinen ba-salttisesta metalaavasta koostuva yk-sikkö, jonka itäpuolen kulta- ja ho-peapitoisiin osiin liittyy lamprofyyri-juonia. Lamprofyyrit ovat monesti lä-hellä kultaesiintymiä kuten KittilänSirkassa ja Sodankylän Kaaresselässä(Pulkkinen 1997).

Koko alue oli toisen maailmanso-dan aikana saksalaisten joukkojen va-rikko- ja tukikohta-alueena. Sen jäl-jiltä Lohisarrioissa etenkin valtatie 4:nitäpuolella on runsaasti sotaromua jakaivettuja poteroita. Tuntui melko vis-tolta kulkea lumisoseessa kairauspaik-koja merkkaamassa, kun tiesin, ettäkaikkia miinoja ei oltu millään saatupois.

Alueelta on hakattu puusto jo 30vuotta sitten. Silloinen metsä koostuipääosin kuusista. Metsähallitus on koettanutuudistaa hakkuualueet männyllä. Metsän uu-distaminen ei ole onnistunut toivotulla taval-la, koska rapautuneen kallion pinta on vain

Kuva 2. Losisarriot sijoittuvat Ruosselän graniitti-kompleksin länsi kontaktiin (Lehtonen et al. 1998).

Fig. 2. Lohisarriot are located at the western con-tact of Ruosselkä granite complex (Lehtonen et al.1998).

Kuva 3. Lohisarrioiden länteen viettävällä rinteellä on syksyisinrunsaasti juolukkaa ja sen tuottama hehkuva ruskaväritys. KuvaEelis Pulkkinen.

Fig. 3. Autumn colours at Lohisarriot. Photo Eelis Pulkkinen.

muutamien kymmenien sentti-metrien syvyydessä, ja siten män-nyn juuristolle ei ole löytynyt ti-laa. Nykyisin paikka on aukeaaja kasvaa sekä juolukkaa (kuva3) että puolukkaa. Siellä, missäpuusto on jäljellä, on syksyisinrunsaasti sieniä.

Raskasmineraalitutkimuksiatehtiin useaan otteeseen. Siinähommassa uurastivat MäntysenVille ja eräät työharjoittelijat.Leena Niska opetteli vaskaami-sen ja ahventen fileeraamisen.

Lohisarrioiden topografiaaluonnehtii voimakas uomaisuus.Rinteet muistuttavat valtavansuurta pyykkilautaa. Uomat joh-


105GEOLOGI 63 (2011)

tuvat kallioperän rakenteesta. Nii-tä on sekä pohjoiseen että eteläänlaskevissa uomissa. Niissä on mah-dollista olla runsaita kultahippu-kertymiä (Kuva 4).

Tutkimusten viime vaiheessaapuun saatiin FT Pertti Sarala,Anne Peltoniemi-Taivalkoski jaJorma Valkama, joka erotteli kul-takoiralla (gold hound) kultahiputja pani niiden sijainnit kartalle(Kuva 5).

Karbonaattien rapautumisestahuolimatta kairasydäntä saatiinniin paljon ylös, että voitiin tehdäkemialliset analyysit. Tulokset jäi-vät kivien vaikeasta kairattavuudes-ta johtuen vaatimattomiksi, muttamalmiviitteitä on kuitenkin niinpaljon, että kohde on jatkotutki-musten arvoinen (Kuvat 5–10).

Ketunpesän ohittavalle polul-le kairattiin koereikä pystykairauk-sella. Tulosten mukaan se on hipais-sut hopeaesiintymää. Kairaamallatoinen reikä eri suunnalla ja kul-malla olisi mahdollista tavoittaavarsinainen hopea-aarre.

Kairauksella paikannettiin pie-niä kulta- ja hopeaesiintymiä. On-gelmana oli se, että hiilidioksidime-tasomatoosin karbonaatiksi muut-tamat malmiesiintymät tuottivatrunsasta sydänhukkaa.

Lohisarrioiden kairauksessatuli esiin viitteitä kupari-nikke-liesiintymästä. joka on samaa tyyp-piä kuin Roivaiseen Conroy Goldand Natural Resources -yhtiön te-kemän valtaushakemuksen alueel-la oleva serpentiniitti.

Lamprofyyrijuonet koostuvatpääosin kiilteistä, jotka ovat tässä

Kuva 4. Lohisarrioiden ensimmäisen raskasmineraalitutkimuk-sen hippukartta.

Fig. 4. Map of the first results from the heavy mineral samplingat Lohisarriot.

Kuva 5. Lohisarrioiden toisen raskasmineraalitutkimuksenhippukartta.

Fig. 5. Map of theresults from thesecond heavy mi-neral sampling atLohisarriot.

Kultakoira. KuvaJorma Valkama.

Gold hound. PhotoJorma Valkama.


106 GEOLOGI 63 (2011)

biotiittiä ja flogobiittiä (Kuva 9). Kiilteetrapautuvat helposti, joten niitä voi kai-vaa lapiolla. Samalla tavalla näyttää ket-tu onnistuneen tekemään luolastonsa ra-pautumisen pehmentämään lamprofyy-rijuonistoon. Juonissa on myös jonkinverran apatiittia, joka näkyy korkeina P-ja Ca- pitoisuuksina (Kuva 10). Maape-rän ravinteisuus on aiheuttanut runsaanaluskasvuston, ja se on puolestaan ravin-nut myyriä ja jäniksiä. Niinpä ketulla onollut mainiot ruokamaat. Siellä tavatus-sa pesueessa oli peräti kuusi poikasta(Kuva 11).

Raskasmineraalinäytteet käsiteltiinvaskaamalla. Vaskausta jatkettiin niin,että pannuun jäivät magnetiitti ja sitäraskaammat mineraalit. Koko alueen kat-tavasta moreenin raskasmineraalitutki-muksen tuloksesta teki Leena Niska progradunsa, jota hän myöhemmin jatkoi li-sensiaatin tutkinnoksi (Niska 2006).

Metakomatiittien välikerroksena ole-vien kiisu-rautamuodostumien malmipo-tentiaalin selvittämiseksi tulisi tehdä uusikairaus paksummalla kairauskalustolla.Ensimmäiseksi tulisi uusi reikä aloittaa50 m R234:n itäpuolelta. Näytteenotos-sa olisi käytettävä rapautuneen osan sito-via kemikaaleja, jotta kairasydän saatai-siin kokonaan ylös. Rautamuodostumanitäkontaktissa olevan hopeaesiintymäntutkimista tulisi tutkia kairaamalla kaksireikää R254:n pohjois- ja eteläpuolelle.

Toinen mahdollisuus olisi kattaakoko alue valtatie 4:stä Porttipahdan ran-taan saakka kevyellä moreeninäytteen-otolla ja siihen yhdistetyllä raskasmine-raalitutkimuksella. Tällöin saataisiin to-dennäköisesti selville ne mahdolliset kul-taesiintymät, joka ovat poimutustenmuodostamissa solmukohdissa. Tällähetkellä koko alueen peittää Kevitsa Mi-

Kuva 6. Hopea- ja kuparipitoisuus koekairareiässä R254.

Fig. 6. Ag and Cu concentrations in drill hole R254.

Kuva 7. Kulta- ja kuparipitoisuus syväkairareiässä R231.

Fig. 7. Au and Cu concentrations in drill hole R231.

Kuva 8. Nikkeli- ja rikkipitoisuus syväkairareiässä R254.

Fig. 8. Ni and S concentrations in drill hole R254.


107GEOLOGI 63 (2011)

Kuva 9. Bariumin (Ba) ja kaliumin (K) pitoisuu-det syväkairareiässä R239.

Fig. 9. Ba and K concentrations in drill holeR239.

Kuva 10. Fosforin (P) ja kalsiumin (Ca) pitoisuudet syvä-kairareiässä R239.

Fig. 10. P and Ca concentrations in drill hole R 239.

Kuva 12. Leena Niska vaskaamassa Lohisarri-oiden raskasmineraalinäytteitä. Kuva EelisPulkkinen.

Fig. 12. Heavy mineral samples from Lohisarri-ot being panned by Leena Niska. Photo EelisPulkkinen.

Kuva 11. Näyte Lohisarrioiden kettupoikueen jä-senistä keväällä 2008. Kuva Pertti Sarala.

Fig. 11. Members of fox litter at Lohisarriot inspring 2008. Photo Pentti Sarala.


108 GEOLOGI 63 (2011)

ningin valtausvaraus, joten töihin siellä pää-see vasta varauksen raukeamisen jälkeen, elleisitten varauksen tekijä valtaa aluetta ja jatkatutkimuksia.

SummaryHeavy mineral sampling and drilling was car-rier out at Lohisarriot in Lapland 80 north ofSodankylä village to explore Ag potential inthe study area. Results from these investiga-tions are presented as maps and figures. Basedon some promising results, however, new in-vestigations would be needed to further eva-luate the ore potential in the area. New drillhole locations are suggested based on the re-sults obtained so far. The area is currently un-der claim reservation and thus more studiescan be conducted when the reservation expi-res unless the reservation holder claims the areaand starts investigations.

Kirjallisuusviitteet

Lehtonen, M., Airo, M-L., Eilu, P., Hanski, E., Korte-lainen, V., Lanne, E., Manninen, T.,

Rastas, P., Räsänen, J. ja Virransalo, P. 1998. Kittilänvihreäkivialueen geologia.Lapin vulkaniittiprojek-tin raportti. Summary: The stratigraphy, petrology

and geochemistry of the Kittilä greenstone area,northern Finland. A Report of the Lapland Volca-nite Project. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimus-raportti 140. 144 s.

Pulkkinen, E., Salmirinne, H. ja Mäntynen, V 2008.Tutkimustyöselostus Sodankyliin kunnassa valtaus-alueilla Lohi 3, kaiv.rek. nro 7782 / 1 tehdyistä kul-tamalmitutkimuksista vuosina 2001–2007.

Pulkkinen, Eelis, Salmirinne, Heikki 2006. Tutkimus-työselostus Sodankylän kunnassa valtausalueillaLohi 1–3, kaiv.rek. nro:t 7319/1–3, tehdyistä kul-tamalmitutkimuksista vuosina 2001–2004. 13 s. +14 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti,M06/3723/2006/1/10.

Niska, L. 2006. Maaperägeologisia kultatutkimuksiaRuosselässä Sodankylän kunnassa. Lisensiaattityö.Oulun yliopisto. Geotieteiden laitos. Geologianosasto. 89 s.

Pulkkinen, E. 1997. Tutkimustyöselostus Sodankylänkunnassa valtausalueilla Kaaresselkä 2, kaiv. rek. nro4445/ suoritetuista malmitutkimuksista Explora-tion report on the claim area Kaaresselkä 2, MineReg. nr 4445/1 in the municipality of Sodankylä.GTK:n arkisto. Kairausraportit. Claim reports.M06/3714/97/1/10

Salminen, R (Ed). 1995. Alueellinen geokemiallinenkartoitus Suomessa vuosina 1982 – 1994.

Summary: Regional Geochemical mapping in Finlandin 1982 -1994. Geologian tutkimuskeskus. Tutki-musraportti 130. 40 s.

EELIS [email protected]


lohisarrioiden ketunmultamaan hopeat - … · kompleksin länsi kontaktiin (lehtonen et al. 1998)....

Documents