lunatum - kasitera.asiakkaat.sigmatic.fikasitera.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/... ·...

LunatumSuomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09

www.kasiterapiayhdistys.fi

Vuosikokousasiat ABILHAND -käden toiminnallisuuden itsearviointi

CRPS -oireyhtymä yms.

Lunatum- Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09 -


Pj:n palsta.................................................... 3

- tt Annu Voipio

Käden toiminnallisuuden itsearviointi

- ABILHAND................................................. 4

- tt Heidi Miettinen

Vuosikokouspöytäkirja ............................. 6

Toimintakertomus 2008 ............................ 7

- ft Virpi Natt

Toimintasuunnitelma 2009 ....................... 8

- tt Annu Voipio

Tilikausi 2008 ja budjetti 2009 .................. 9

CRPS tiedote ............................................ 10

- ft Juha Parikka

Jäsenpalsta ................................................ 14

- Uudet jäsenet

- Stipendienhaku 2009

- Jäsenillat 2009

- Koulutukset kotimaassa

- Kongressit ulkomailla

Poster ........................................................ 15

2

S I S Ä L L Y S

T ä s s ä l e h d e s s ä :

M e d i a k o r t t iLunatumSuomen Käsiterapiayhdistys ry

Helsinki, Y-tunnus 1064344-8

MEDIAKORTTI

Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote

Julkaisija

www.kasiterapiayhdistys.fi

[email protected]

Painos

Neljä numeroa vuodessa, 300 kpl/numero

Jakelu Jäsenistö

Sivun koko A4

ILMOITUSTAVAT

1. Painatus jäsentiedotteen sivulla

- suurin koko A4

- hinta 100 euroa

Aineistot

pdf-tiedostona

Aineiston toimitus

sähköpostitse tai cd-rom:lla

2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten

postitus tai toimitus

Maksuehto

Laskutus 30 pv netto.

Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö,

hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

TAUSTATIEDOT

Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettu

vuonna 1993. Yhdistyksen toiminnassa on

keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen

avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta

Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen

käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu

fysio- ja toimintaterapeuteista.

Suomen Käsiterapiayhdistys Ry:n Hallitus Kaudella 2009

Annu Voipio ( tt ),

Puheenjohtaja

Kuntoutus ORTON,

Toimintaterapia

[email protected]

Tiina Rantanen ( ft/tt ),

Rahastonhoitaja

Mehiläinen Turku

[email protected]

Soile Kauppila-Pekkala ( tt ),

Jäsenrekisterin ylläpitäjä

Terveydenhoitotuotteiden

palvelukeskus Terttu Lilja Oy

[email protected]

Virpi Natt ( ft ), Sihteeri

HYKS, Herttoniemen sairaala,

Fysioterapian yksikkö,

[email protected]

Saara Raatikainen ( ft )

EFSHT-delegaatti

Mehiläinen Helsinki

[email protected]

6.2.2009

Hallituksen uudet jäsenet:

Sari Marjala ( tt )

Tuija Oravainen ( tt )

Ritva Korvensivu ( tt )



Lunatum

P Ä Ä K I R J O I T U S

A N N U VOIP IO

3

Pj:n Palsta

Tänä vuonna on tarkoitus kokoontua

Senioreiden kanssa syksyllä, näillä

näkymin lokakuussa ja paikkana olisi

Biomedicum. Lokakuun lopulla 23.

päivä järjestetään käden arviointi kurssi

Helsingissä. Näiden lisäksi yhdistys on

mielellään tukemassa jäseniltatoimintaa,

jos siitä ollaan kiinnostuneita.

Reippaita talviterveisiä!

T: Annu

Näin on jälleen alussa uuden uutukainen

toimintakausi. Hallitus on jälleen vaihtu-

nut ja kiitän kovasti menneistä vuosista

ja isosta panoksesta hallituksen toimin-

nassa erovuoroisia jäseniä: Sanna, Heidi,

Imme, Hanna U ja Hanna V & Ja toivotan

tervetulleiksi Marjalan Sarin, Oravaisen

Tuijan sekä Korvensivun Ritvan hallituk-

sen uusiksi jäseniksi.

Vuosikokous järjestettiin tänä vuonna

Suomen Turussa lumimyräkän keskellä.

Paikalla oli 12 yhdistyksen jäsentä sekä

Abilhandsta meille kertonut toiminta-

terapeuttiopettaja Turun AMK:sta Tuija

Suominen-Romberg. Vuosikokouksessa

käytiin läpi sääntömääräiset asiat,

ilmoitusasiana Kirsi Karjalainen Paimion

sairaalasta kertoi että DASH ja Quick

DASH arviointikaavakkeet on nyt kään-

netty suomeksi. Lehdestä löydät jälleen

kerran vuosikokouksessa esitetyt asiat

sekä lyhennelmän Abilhandista.

Suomen Käsiterapiayhdistys Ry:n Hallitus Kaudella 2009

Tästä lehdestä löydät mm. fysioterapeutti

Parikan Juhan tekemä fysioterapia

tiedote CRPS potilaiden hoitoon. Lisäksi

lehdestä löytyy apuvälineteknikko Antti

Stedtin posteri Scandinavisesta käsi-

kongressista.

Nettisivuiltamme löydät myös kansain-

välisiä tiedotteita ja myös tietoja kou-

lutuksistamme, sitä mukaa, kun paikat

ja ajankohdat varmistuu. Google-haun

kautta edelleen ensimmäiseksi vaihtoeh-

doksi tulee vielä vanhat sivut, yritämme

jotenkin korjata asiaa. Mutta siis uudet

sivut www.kasiterapiayhdistys.fi

on ajan tasalla.

Toivottavasti saamme vielä nauttia

lumisista aurinkoisista kevättalven

päivistä :)



V U O S I K O K O U S ‘ 0 9

4

Käden toiminnallisuuden itsearviointi – ABILHAND

H E I D I M IETT INEN

Vuosikokouksen alustusluentona

kuulimme tällä kertaa ABILHAND

-mittarista. Aiheesta kokousväelle

kertoi Tuija Suominen-Romberg

(tt, KM), joka toimii toimintaterapian

lehtorina Turun Amk:ssa.

ABILHAND -mittari on kyselylomake,

jonka ovat kehittäneet belgialaiset Barbier,

Penta ja Thonnard 1998. Mittarista on

tehty useita luotettavuustutkimuksia. Sen

avulla arvioidaan yksilön kykyä selviytyä käden

käyttöä vaativista arjen tehtävistä. Itsearvioin-

tiin perustuva kysely on nopea toteuttaa.

Suoriutuminen ja kyvyt voidaan kuvata myös

mitta-asteikolla, jonka saa kirjaamalla tulokset

www-sivustolta löytyvään lomakkeeseen

(Rasch-analyysiin perustuva). Tuloksia voidaan

hyödyntää terapian tavoitteiden asettelussa,

seurannassa sekä uudelleen arvioinneissa.

ABILHAND soveltuu nivelreumaa, systeemistä

skleroosia ja aivohalvausta sairastavien ar-

viointiin. Mittarista on myös ABILHAND Kids

-versio 6-15 -vuotiaiden CP-lasten arviointiin.

Arviointipakettiin sisältyy 10 arviointiloma-

ketta, joissa on versiokohtaisesti 23 - 27

arvioi-tavaa toimintoa. Tehtäviin vastataan

3-portaisella asteikolla:

impossible – difficult – easy.

Lomakkeita on saatavana mm. ruotsiksi,

englanniksi ja ranskaksi.

Vielä toistaiseksi ABILHAND -mittaria voi käyttää

maksutta. Mittarin ja muun siihen liittyvän saat

käyttöösi rekisteröitymällä sivustolla:

www.rehab-scales.org.

Turun Amk:sta valmistunut (2008) tt Birgit Arjas-

to-Grönholm tutki opinnäytetyössä ABILHAND:in

soveltuvuutta nivelreumaa sairastavien kuntou-

tusprosessiin Suomessa. Yhteistyössä on ollut

mukana mm. tt Kirsi Karjalainen TYKS/ Paimion

sairaalasta. Ehkä saamme lukea aiheesta vielä

lisää lehden sivuilla!



Lunatum5

Aika : 6.2.2009 klo 18:00

Paikka : Ravintola Koulu,

Erikinkatu 18, Turku

Osallistujat: Tiina Rantanen, Heidi Miettinen,

Hanna Uusitalo, Hanna Viitasalo, Irmeli Parjo,

Sanna Rautakorpi, Annu Voipio, Saara Raati-

kainen, Sari Marjala, Kristiina Ahti, Kirsi Karja-

lainen, Katariina Kallanranta sekä Tuija Suomi-

nen- Romberg (luennoitsija)

1. Kokous avattiin klo 18.22.

2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Annu

Voipio, sihteeriksi Sanna Rautakorpi sekä

pöytäkirjan tarkastajiksi Saara Raatikainen ja

Sari Marjala.

3. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltai-

seksi. Kokoukseen osallistui kahdeksan (8)

hallituksen jäsentä, neljä (4) yhdistyksen

jäsentä sekä käsiaiheisen luennon ennen

vuosikokousta pitänyt Tuija Suominen-

Romberg.

4. Esityslista vahvistettiin.

5. Sanna Rautakorpi esitteli vuoden 2008

toimintakertomuksen sihteeri Virpi Natt:in

valtuuttamana. Toimintakertomus hyväksyttiin

vuosikokouksen toimesta muutamin korjauk-

sin ja lisäyksin. Kohtiin 4.2 ja 4.3 lisätään

EFSHT:n ja IFSHT:n jäsenmaksujen suuruus/

jäsen sekä maksukausi korjataan. Kohtaan 7.

lisätään jaossa olleiden stipendien suuruudet

keväällä ja syksyllä 2008. Lisäksi lisätään tar-

kennus, että syksyllä 2008 hallitus ei saanut

yhtään stipendihakemusta. Lisäksi korjataan

Annu Voipion saaman kongressituen summa

175 eurosta 125 euroon.

6. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitti tilit ja

Sari Marjala luki tilintarkastajana toimineiden

Tarja Rantalan ja Niina Paakon lausunnon.

Vuosikokous hyväksyi tilit ja myönsi vastuuva-

pauden tilivelvollisille muutamin tarkennuksin;

Kirjanpidossa Muut menot tilin 415 otsikko

muutettu” konsultointi yhdistystoiminnasta”

ja sen alta siirrettiin jäseniltoihin kuuluvat

menot 175 eur, Muut menot 409 Jäsenillat

tilille. Ehdotettiin että käsiterapiayhdistyksen

hallituksen puheenjohtaja Annu Voipion

kongressiosallistumismaksun loppuosa mak-

setaan stipendinä. (maksettu jo 125 eur ).

Vuosikokous kannatti ehdotusta.

7. Puheenjohtaja Annu Voipio esitti toiminta-

suunnitelman vuodelle 2009 ja se vahvistettiin

vuosikokouksen toimesta.

8. Hallitus ehdotti vuosikokoukselle, että

jäsenmaksu säilytetään 25 euron ja kannatus-

jäsenmaksu 120 euron suuruisena. Vuosiko-

kous kannatti ehdotusta.

9. Vuosikokous myönsi hallitukselle oikeuden

erottaa seuraavassa hallituksen kokouksessa

ne yhdistyksen jäsenet, jotka eivät ole

maksaneet jäsenmaksua vuodelta 2008.

10. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen

esitti tulo- ja menoarvion toimikaudelle

1.1.2009-31.12.2009 ja se hyväksyttiin

vuosikokouksen toimesta.

11. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat

Irmeli Parjo, Hanna Viitasalo, Annu Voipio sekä

Tiina Rantanen. Irmeli Parjo ja Hanna Viitasalo

käyttivät erovuoronsa. Lisäksi Heidi Miettinen

ja Hanna Uusitalo toimivat hallituksessa sovitusti

vuoden 2008 ajan Scandinavian Hand Society

Meeting -järjestelytoimikunnan jäseninä ja jätti-

vät nyt hallituksen. Sanna Rautakorpi pyysi eroa

hallituksesta, jonka vuosikokous myönsi.

11.1 Vuosikokous valitsi Annu Voipion ja Tiina

Rantasen jatkamaan hallituksessa seuraavalle

kolmivuotiskaudelle. Uusiksi jäseniksi eronneiden

tilalle vuosikokous hyväksyi tt Sari Marjalan,

tt Ritva Korvensivun sekä tt Tuija Oravaisen.

11.2 Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin

Annu Voipio, sihteeriksi Virpi Natt sekä

rahastonhoitajaksi Tiina Rantanen.

12. Tilintarkastajiksi valittiin Heidi Miettinen ja

Kirsi Karjalainen sekä varatilintarkastajaksi

Irmeli Parjo.

13. Kirsi Karjalainen esitteli vuosikokoukselle

suomeksi käännetyt DASH- ja QuickDASH-

arviointilomakkeet.

14. Vuosikokous kiitti hallituksen jättäviä jäseniään

vuosia kestäneestä työstä käsiterapian hyväksi.

15. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.15.

Helsingissä 9.2.2009

Annu Voipio, puheenjohtaja

Sanna Rautakorpi, sihteeri

Saara Raatikainen, pöytäkirjan tarkastaja

Sari Marjala, pöytäkirjan tarkastaja

- Sääntömääräinen vuosikokous -pöytäkirja

Suomen Käsiterapiayhdistys ry

V U O S I KO KO U S P ÖY TÄ K I R J A


Lunatum- Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09 -6

TO I M I N TA K E RTO M U S 2 0 0 8

1. JOHDANTO

Suomen Käsiterapiayhdistys ry. on perustettu

18.2.1992 ja rekisteröity 21.6.1994. Yhdis-

tyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden

kuntoutuksen edistäminen Suomessa ja olla

aiheesta kiinnostuneiden fysio- ja toimintate-

rapeuttien yhdyssiteenä ammattitaidon ja

-tiedon kehittämiseksi.

Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (the

European Federation of Societies for Hand

The-rapy, EFSHT) ja kansainvälisessä (the

International Federation of Societies for Hand

Therapy, IFSHT) käsiterapialiitoissa. Yhdistyk-

semme on edustettuna näissä hallituksen ni-

meämillä delegaateilla. Yhdistys tekee yhteis-

työtä myös Pohjoismaisten käsiterapiayhdistys-

ten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään

mm. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa.

2. YLEISTÄ

Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin

8.2.2008 Ravintola Vltavassa Helsingissä.

Osallistujia oli kaksikymmentäyksi (21) yhdis-

tyksen jäsentä. Vuosikokous päätti korottaa

jäsenmaksun 22 eurosta 25 euroon sekä

kannatusjäsenmaksun 90 eurosta 120 euroon.

Perusteena jäsenmaksun korotukselle olivat

mm. jäsenlehden nousseet kustannukset sekä

hallituksen matkakustannukset kaukojäsenistä

johtuen.

Minttu Vartia pyysi eroa hallituksesta. Vuosi-

kokous hyväksyi eropyynnön. Annu Voipio

valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Ero-

vuorossa oli neljä hallituksen jäsentä: Soile

Kauppila-Pekkala, Heidi Miettinen, Oili Tommi-

nen ja Hanna Uusitalo. Oili Tomminen käytti

erovuoronsa. Hanna Uusitalo ja Heidi Mietti-

nen jatkoivat hallituksen jäseninä kongressin

järjestelytoimikuntaan kuuluvina.

Kokouksessa hyväksyttiin uusiksi jäseniksi

hallitukseen ft Virpi Natt ja ft Saara Raatikainen.

Yhdistys järjesti yhteistyössä Suomen Käsikirur-

giyhdistyksen kanssa Pohjoismaisen kongressin

Helsingissä syyskuussa.

3. ORGANISAATIO

3.1.Hallitus

Hallitus on kokoontunut toimikaudella

viisi kertaa.

Hallituksen jäsenet:

Puheenjohtaja tt Annu Voipio

Varapuheenjohtaja ft Hanna Uusitalo

Rahastonhoitaja tt, ft Tiina Rantanen

Sihteeri ft Virpi Natt

Jäsen ft Saara Raatikainen

tt Sanna Rautakorpi

tt Soile Kauppila-Pekkala

tt Irmeli Parjo

tt Heidi Miettinen

tt Hanna Viitasalo

IFSHT- delegaattina on toiminut

Hanna Uusitalo.

EFSHT -delegaattina on toiminut

Saara Raatikainen.

Pohjoismaisena yhteyshenkilönä ja koulutus-

organisaattorina on toiminut Irmeli Parjo.

Jäsenrekisterin hoitamisesta on vastannut

Heidi Miettinen.

Jäsentiedotteen kokoamisesta on vastannut

Annu Voipio. Lehden taitonsekä kansikuvat on

tehnyt Annamari Korpi / Kaituri Solutions.

Kirjastonhoitajana on toiminut Virpi Natt.

WEB-teamiin on kuulunut Annu Voipio ja

Virpi Natt, varalla Sanna Rautakorpi.

Ulkopuolisena asiantuntijana on

toiminut Tommi Kaituri.

3.2. Tilintarkastajat

Tilintarkastajina ovat toimineet Tarja Rantala

ja Merja Rissanen, varalla Niina Paakko.

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

4.1. POHJOISMAINEN TOIMINTA

Pohjoismaiden yhdistyksille on päivitetty

yhteystietomme ja postitettu yhdistyksemme

jäsentiedotteet. Ruotsin yhdistys on lähettänyt

jäsenluettelonsa ja kutsun vuosikokoukseen.

4.1.1. Pohjoismainen kongressi

Scandinavian 22nd Hand Society Meeting

3.-5.9.2008

Suomen Käsiterapia- ja Käsikirurgiyhdistys

järjestivät yhteistyössä Pohjoismaisen käsi-

kongressin Helsingissä. Osallistujia oli yhteensä

232 ympäri maailmaa. Kaukaisimmat osallistu-

jat tulivat Singaporesta ja Yhdysvalloista.

Eri toimikunnat (järjestely-, tieteellinen ja huvi-

toimikunta) tekivät kongressin onnistumiseksi

järjestelmällistä ja hyvää palautetta saanutta

työtä.

4.2. IFSHT

Lynne Feehan valittiin uudeksi IFSHT:n presi-

dentiksi maaliskuussa 2008. IFSHT: lle on

toimitettu päivitetyt yhteystietomme. Vuoden

2008 jäsenmaksu on maksettu jo vuonna

2007 (1,-/ jäsen + 50,-).

4.3. EFSHT

EFSHT:n kokoukseen, Lausannessa 06/08, osal-

listui yhdistyksen delegaatti Saara Raatikai-

nen. EFSHT :n sihteerille on toimitettu päivi-

tetyt yhteystietomme ja jäsenten osoitetiedot.

EFSHT:n vuoden 2008 jäsenmaksu on mak-

settu jo vuonna 2007 niiden jäsenten osalta,

jotka olivat maksaneet oman jäsenmaksunsa

(3,-/jäsen).

SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY - FINLANDS HANDTERAPIFÖRENING RFTOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.2008 - 31.12.2008



Lunatum7

SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY - FINLANDS HANDTERAPIFÖRENING RF

4.3.1. Yhdistykselle tulee seuraavat jäsentie-

dotteet pohjoismaiden ulkopuolelta:

The British Journal of Hand Therapy, BJHT

(lehti toimii EFSHT:n virallisena lehtenä) sekä

Deutschen Arbeitgemeinschaft für Handthera-

pie, DAHT, Saksan yhdistykseltä.

5. JÄSENISTÖ

Toimikauden vaihtuessa 31.12.2008

yhdistyksen jäsenmäärä oli 284.

Henkilöjäsenistä toimintaterapeutteja oli 206

ja fysioterapeutteja 75.

Yhdistyksellä on:

1 kummijäsen

(Virossa edustajana fysiatri Eve Sooba)

1 kunniajäsen (tt Pirkko Lundan)

2 kannatusjäsentä,

yritykset Villa Manus ja Medi-Orto

Pohjoismaisen kongressin talkootyöhön

osallistuneet Käsiterapiayhdistyksen kahdeksan

(8) jäsentä, vapautettiin jäsenmaksuista tältä

vuodelta.

Vuoden 2008 aikana yhdistykseen liittyi 18 ja

erosi 10 henkilöä. Hallitus erotti kokoukses-

saan 12.4.08 viisi (5) jäsentä maksamattomien

jäsenmaksujen vuoksi. Hallitus käsittelee ero-

tettavat jäsenet kaudelta 2008 seuraavassa

kokouksessaan ja hyväksyttää tämän käytän-

nön vuosikokouksessa.

6. KOULUTUSTOIMINTA

Tammikuussa oli suunnitteilla järjestää AHA-

koulutus mutta osallistujamäärä jäi liian vähäi-

seksi ja koulutus jouduttiin perumaan.

6. helmikuuta pidettyä vuosikokousta ennen

fysioterapeutti Saara Raatikainen piti luen-

non aiheesta: Distaalisten rannemurtumien

fysioterapia.

Scandinavian Hand Society Meeting 2008

(3-5.9.2008). Kongressin luennoitsijoina

oli lääkäreitä, toiminta- ja fysioterapeutteja

ympäri maailman. Ensimmäisenä kongressi-

päivänä terapeuteille ja kirurgeille oli järjestetty

erilliset work-shopit. Terapeuteille esiteltiin

mm. myoelektristä proteesia ja he pääsivät

harjoittelemaan käsiortoosien valmistusta.

Seuraavina kongressipäivänä luentoaiheina

olivat mm. ranneongelmat, CRPS ja reuma.

Yhdistys järjesti kolme (3) jäseniltaa.

Jäsenillat olivat Helsingissä ja Oulussa

Helsingissä 23.10. aiheena oli Käden arvio-

inti. Koulutuksen piti ft Tarja Rantala.

Osallistujia oli 11.

Oulussa pidettiin kaksi jäseniltaa. 17.3.

aiheena oli: Rannemurtumien nykyhoito

-konservatiiviset ja kirurgiset menetelmät.

Luennoitsijana Kai Sirniö. Osallistujia 14.

Toisessa Oulussa järjestettävässä jäsenillassa

7.10. aiheena oli: Yläraajan turvotus ja

hoito. Alustuksen piti Tom Väisänen.

7. STIPENDIT

Yhdistys on jakanut stipendejä koti- ja ulko-

maisiin koulutuksiin osallistumista varten.

Vuoden 2008 keväälle stipendejä oli jaossa

400 euroa ja syksylle 200 euroa. Keväällä 2008

hallitus myönsi 200 euron stipendin myönnet-

tiin Riitta Miettuselle. Syksyllä 2008 hallitus ei

saanut yhtään stipendihakemusta. Lisäksi hal-

lituksen puheenjohtajaa Annu Voipiota, joka

osallistui kongressin järjestelyyn, on tuettu

kongressin osallistumismaksussa 125 eurolla.

8. LUNATUM- JÄSENTIEDOTE

Jäsentiedotteita on postitettu neljä. Niissä on

kerrottu alan koti- ja ulkomaisista koulutuk-

sista, julkaistu käsiterapiaan liittyviä artikkeleita

sekä käytännön työtä koskevia kirjoituksia.

Jäsentiedotteessa 1/08 oli mm.

Käsiterapiayhdistyksen 8.02.2008 pidetyn

vuosikokouksen pöytäkirja, toimintasuunni-

telma ja -kertomus ja yhdistyksen säännöt.

Lisäksi artikkeleita fysioterapian toteutumi-

sesta, neurologisen potilaan arvioinnista sekä

standardoidusta SODA-testistä.

Jäsentiedotteessa 2/08 oli mm. kirjoitus

Norjan käsiterapiayhdistyksen koulutuspäivästä

18.10.2007 Oslossa ja Oulun jäsenillan palau-

tekirjoitus keväältä 2008.

Lehdessä 3/08 oli mm. referaatti artikkelista

”Questions Hand Therapists Ask about Treat-

ment of Tendon Injuries” sekä valokuvasatoa

Pohjoismaisesta kongressista.

Lehdessä 4/08 oli mm. artikkelit Pohjois-

maisen kongressin terapialuennoista sekä

yhdistyksen jäsenilloista ja Käpylän kuntou-

tuskeskuksen ”Hand Teamin” potilastapaus-

tutkimuksesta.

Jäsenille on myös tiedotettu hyödyllisistä

käsiterapiaan liittyvistä internetosoitteista.

Kannatusjäsenillä on ollut mahdollisuus laittaa

maksutta kerran vuodessa yksi ¼ -sivun

kokoinen ilmoitus jäsentiedotteeseen.

9. WEB-SIVUT

Yhdistyksen kotisivuja käytetään paremman ja

nopeamman tiedonkulun kanavana jäsenistöl-

le. Yhdistyksen kotisivut ovat saaneet uuden

ulkoasun ja pohjan. Kotisivujen päivitykseen

valittiin uusi yritys Kaituri Solutions.

Sivut ovat olleet muokkaustilassa ja lopulliseen

muotonsa sivut saavat vuoden 2009 aikana.

Yhdistyksen sivut on rakentanut Tommi

Kaituri Kaituri Solutionista ja sivuja päivittänyt

Virpi Natt.Sivujen osoite on www.kasitera-

piayhdistys.fi. Sivuilta löytyy tietoa mm. yh-

distyksen historiasta ja toiminnasta, hallituksen

yhteystiedot, käden arviointi kaavakkeet sekä

koulutustietoja.

Helsingissä 3.helmikuuta 2009

Virpi Natt, sihteeri

TO I M I N TA K E RTO M U S 2 0 0 8



TO I M I N TA S U U N N I T E L M A 2 0 0 9

1. YLEISTÄ

Suomen Käsiterapiayhdistyksen tarkoituksena

on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistämi-

nen Suomessa. Toiminnallaan yhdistys tukee

jäseniään ammattitiedon- ja taidon hankkimi-

sessa sekä sen keskinäisessä jakamisessa.

Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (EFSHT)

ja kansainvälisessä (IFSHT) käsiterapialiitoissa.

Hallituksen nimeämät delegaatit toimivat näi-

hin yhdyshenkilöinä ja kansainvälisten liittojen

kokouksiin pyritään lähettämään Suomesta

edustaja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös

mm. Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten ja

Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa.

2. ORGANISAATIO

Yhdistystä johtaa perustamissääntöjen ja

vuosikokouksen päätösten mukaisesti hallitus.

Hallitus nimeää tarvittaessa toimikuntia ja

työryhmiä. Yhdistyksen tilikausi on

1.1.2009 – 31.12.2009.

3. TALOUS

Tulot ja menot ilmenevät liitteenä olevasta

talousarviosta kaudelle 1.1.2009 –

31.12.2009. Vuosikokouksessa nimetään

yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kaksi tilin-

tarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja vuodelle

2009. Kirjanpito säilyy rahastonhoitajan

tehtävänä, tarvittaessa hallitus konsultoi

ulkopuolista kirjanpitäjää.

4. TIEDOTTAMINEN

Käsiterapia-alaan liittyvistä aiheista tiedotetaan

jäsenille jäsentiedotteen Lunatumin ja

yhdistyksen kotisivujen kautta. Jäsentiedottei-

ta postitetaan neljä numeroa ja kotisivuja

päivitetään hallituksen kotisivuvastaavan

toimesta. Kotisivuja pyritään aktiivisesti kehit-

tämään ja muokkaamaan tarpeen mukaan

kuluvan kauden aikana.

Tämän vuoden aikana suunnitellaan jäsen-

tiedotteen siirtämistä kotisivujen yhteyteen

tai sähköpostiversioksi. Lunatumin paino- ja

postituskustannukset ohjattaisiin koulutuksen

järjestämiseen.

Ainakin ensimmäisen Lunatumin taittaa vielä

Kaituri Solutions, jonka jälkeen täytyy etsiä

uusi taittaja, painatuspaikka on Karhukopio

Oy. Tarvittaessa tiedottamiseen voidaan käyt-

tää myös muita kanavia, esim. fysioterapeutti-

ja toimintaterapeutti lehtiä.

5. KOULUTUSTOIMINTA

Käden arviointi koulutus järjestetään

23.10.2009 Helsingissä.

Jäseniltoja eri puolilla Suomea jatketaan sen

mukaan miten kiinnostusta löytyy. Jäsenillat

pyritään järjestämään jäsenille maksuttomina

koulutuksina ja yhdistykselle kohtuullisin kus-

tannuksin, joihin ei-jäsenillä on myös mahdol-

lisuus osallistua kahvirahan hinnalla.

Senioritapaaminen on tarkoitus järjestää Hel-

singissä Töölössä syksyllä. Tarkempi ajankohta

varmistuu kevään aikana. Senioritapaamiseen

on kutsuttu edellisinä vuosina osallistuneita

terapeutteja ja mukaan saa osallistua myös

asiasta kiinnostuneet yhdistyksen jäsenet ovat

tervetulleita.

Yhteistyötä Viron kanssa jatketaan siltä osin,

että Lunatum postitetaan edelleen Viroon ja

virolaiset terapeutit kutsutaan mahdollisuuk-

sien mukaan yhdistyksen järjestämiin koulu-

tustilaisuuksiin.

Yhdistys jakaa stipendejä tukeakseen jäsenten

mahdollisuuksia osallistua koti- ja ulkomaisiin

koulutuksiin. Stipendejä jaetaan kaksi kertaa

vuodessa keväällä 600 euroa ja syksyllä 600

euroa. Stipendien hakumahdollisuuksista

tiedotetaan Lunatumissa ja kotisivuilla.

Helsingissä 6.2.2009

Annu Voipio, puheenjohtaja

TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2009 - 31.12.2009

SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY - Finlands Handterapiförening Rf



Lunatum914

Suomen Käsiterapiayhdistys ry

Tuloslaskelma 1.1. – 31.12. 2008

Tulot

Jäsenmaksut 6277.00

Korkotuotot 6.65

Kannatusjäsenmaksut 120.00

Yhteensä +6403.65

Menot

Jäsentiedotteen kulut 3447.48

- postitus

- painatus

- suunnittelu

Stipendit 200.00

Kokouskulut 2180.65

-matkakulut

- tarjoilut

Kongressin kulut 528.15

Jäsenillat 464.91

Muut menot

- lahjat 47.38

- postikulut 207.91

- pankkikulut 153.11

- WEB-sivujen uusiminen 683.50

- konsultointi yhdistystoiminnasta 100.00

Yhteensä 8013.27

Tilikauden tulos - 1609.62

Tilin saldo 1.1.2008

OKO 5147,94

Nordea 2668,92

Tilin saldo 31.12.2008

OKO 6200.57

Nordea (lopetettu 11.4.2008)

Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2008

T I L I T I E D OT 2 0 0 8

Suomen Käsiterapiayhdistys tulo- ja menoarvio

tilikaudella 1.1. – 31.12. 2009

Tulot

• Siirto edelliseltä tilikaudelta 6 500,00 €

• Jäsenmaksut 290x25€ 7 250,00 €

• Kannatusjäsenet 240,00 €

• Koulutustuotto 1 000,00 €

• Ilmoitussopimukset tiedotteeseen 300,00 €

• Kongressituotto 1 000,00 €

________________________________________________________

Tulot yhteensä 16 290,00 €

Menot

• Jäsenmaksut

- IFSHT 290,00 € -

- EFSHT 2009-10 290,00 € 1 000,00 €

• Jäsentiedote 3700,00€

- Postitus 900,00 €

- Painatus 1 800,00 €

- Taitto 1 000,00 €

• Koulutus,jäsenillat2008 2500,00€

- Koulutus 2 000,00 €

- Jäsenillat 2009 500,00 €

• Koulutusavustukset/Stipendit 1200€

- Kevät 600,00 €

- Syksy 600,00 €

• Kokouskulut 3650,00€

- Tarjoilu 1 000,00 €

- Matkakulut 2 000,00 €

- Kongressimenot 650,00 €

• Muutmenot 1970,00€

• Lahjat 300,00 €

• Toimisto 350,00 €

• Pankin palvelumaksut 170,00 €

• WEB-sivut 1 000,00 €

• Konsultaatio yhdistystoiminnasta 150,00 €

• Korvamerkintä EFSHT / IFSHT kokoukset 2 000,00 €

________________________________________________________

Menot yhteensä 16 020,00 €

Tulot-yhteensä 16 290,00 €

Erotus 270,00 €

Tulo- ja menoarvio 2009



Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota tietoa hankalasta oireyhtymästä, joka invalidisoi monia hyvin

pitkäksi aikaa/pysyvästi. Moni näitä ihmisiä hoitava ammattihenkilö ei tiedä oireyhtymästä riittävästi eikä

osaa kertoa potilaalle mistä on kysymys, saati sitten antaa oikeanlaista apua näille ihmisille. Kaiken hoito-

työn lähtökohtanahan pitäisi olla se, että voimme kertoa potilaalle mistä on kysymys ja miten hänen

hoitonsa tulee etenemään. Kun olemme tunnistaneet oireyhtymän, niin meidän tulisi pystyä sen jälkeen

antamaan oikeaa hoitoa potilaalle. Tarkoituksenani on tarjota ideoita tähän tutkimustiedon valossa ja

kliinisen kokemukseni perusteella. Toinen tarkoitukseni on herättää ajatuksia ja keskustelua

kirjoituksellani CRPS-potilaiden hoitossa.

CRPS (complex regional pain syndrome)

Potilas tulee vastaanotolle valittamaan

useimmiten kipua, joka on poikkeuksetta

hyvin voimakasta. Kyseessä voi olla pa-

han tapaturman jälkitila, rannemurtuma,

nilkan nyrjähdys tai ilman selkeää trau-

maa alkanut kipu (mikä on harvinaisem-

paa). Kipu on suhteettoman voimakasta

pienissä tapaturmissa. Toiminnallinen

haitta ja kipu liittyvät yleensä joko ylä- tai

alaraajaan tai molempiin. Yläraajan CRPS

on yleisempi. Raajaan liittyy allodyniaa

(hipaisun aiheuttamaa kivuliaisuutta) ja/

tai hyperalgesiaa (kosketuksen aiheut-

tama suhteettoman voimakas tuntemus).

Potilas valittaa, että käsi on turvoksissa,

siinä on värimuutoksia (punertava/siner-

tävä), se hikoilee runsaasti tai raaja on

lämpimämpi tai kylmempi kuin toinen

eikä se siedä vaatteiden kosketusta.

Lisäksi raajassa voi ilmetä lisääntynyttä

karvankasvua, kynsien kasvuun liittyviä

muutoksia (mm. paksunemista, väri), raa-

jan heikkoutta, jäykkyyttä, kömpelyyttä

ja vapinaa. Kaiken lisäksi potilas kertoo,

että hän kokee raajan olevan hänestä

itsestään irrallinen ”klöntti” eikä lainkaan

osa häntä itseään.

Näiden oireiden tunnistaminen voi olla

vaikeampaa pahoissa tapaturmissa,

jolloin niiden voidaan olettaa liittyvän

pahaan hermovaurioon. Mutta pienem-

missä tapaturmissa pitäisi kuitenkin

hoitajan hoksottimet herätä, kun kun-

toutus ei lainkaan etene tai kipu vain

lisääntyy. Kukaan ei halua olla kipeä,

eikä kokea näin hankalaa tilaa, että

sitä pitäisi tietoisesti teeskennellä, joten

potilasta on syytä uskoa, kun hän

kuvailee kyseisiä oireita.

CRPS I (RSD) ja CRPS II (kausalgia)

erottaa lähinnä se, että jälkimmäisessä

on todettavissa selkeä hermovaurio.

Kirjallisuudessa kuvataan hoitamatto-

man CRPS:n etenevän tiettyjen vaiheiden

mukaan, mutta tällä on vielä lähinnä vain

kirjallisuustaustaa. I vaihe (alle3kk):

kipua, tuntomuutoksia, turvotusta,

nivelten jäykkyyttä. II vaihe (3-6kk) tur-

votus kiinteytyy, kipu ja jäykkyys lisääntyy,

surkastumista ja osteoporoosimuutoksia.

III vaihe (yli 6kk) kipu voi vähentyä,

mutta pysyviä rakenteellisia muutoksia

jänteissä ja nivelissä.

DIAGNOTISOINNISTAPotilaan perusteellinen haastattelu antaa

parhaan kuvan potilaan tilanteesta ja

useimmiten jo tässä vaiheessa kokenut

lääkäri tai fysioterapeutti pystyy

diagnoosin oireyhtymästä tekemään.

Tämän lisäksi on hyvä tehdä kivunarvioin-

A R T I K K E L I

CRPS-oireyhtymä - oirekuvaus, tunnistaminen ja hoitaminen fysioterapian keinoin

J U H A PAR IKKA



Lunatum11

nissa kipupiirros, jonka potilas itse piirtää

(mutta terapeutti voi täydentää mikäli

potilas ei pysty sitä kunnolla tekemään).

VAS (visual analog pain scale) on hyvä

mittari kertomaan kivun voimakkuudesta

numeraalisesti. Tunnon testaaminen

kertoo tarkemmin 2-pisteen erotusky-

vystä, herkistyneistä alueista, lämpötilasta

ja yleisesti käden sietokyvystä erilaisille

kosketuksille, minkä häiriintyminen on

tyypillistä oireyhtymässä. Liikeratoja,

puristusvoimaa ja turvotusta voidaan

mitata kertomaan kuntoutuksen aiheut-

tamista objektiivisista muutoksista. Muut

toiminnalliset testit tehdään potilaan

tilanteen mukaan.

MITÄ OIREYHTYMÄSTÄ TIEDETÄÄN?Kun potilas esimerkiksi kaatuu ja murtaa

värttinäluunsä, niin hän todennäköises-

ti kokee kipua, koska kudosvauriosta

kertovat reseptorit aktivoituvat ja lähet-

tävät viestin aivoille, jotka tulkitsevat sen

kivuksi. Aikaisempien kokemustemme ja

tapaturman aiheuttamien tunnetilojen

perusteella kipumme voi olla voimakasta

(mikäli meillä on aikaisempi huono

kokemus, työmme on riippuvainen

käsistämme tai pieni lapsemme tarvit-

see juuri meidän suurta huolenpitoa)

tai lievää (mikäli emme koe tätä tilaa

uhkaavaksi, elämäämme lamauttavaksi

tai aikaisempi hyvä kokemus). Tämä ei

ole oireyhtymässä ainutlaatuista, vaan

normaalia kivun fysiologiaa. Sen sijaan

2 päivää kipsauksen jälkeen lisääntynyt

kipu VAS 7-8/10 ja raajan lämpötilan

muuttuminen asteella kylmemmäksi voi

jo ennustaa CRPS-oireyhtymää. Onkin

ensisijaisen tärkeää kuunnella potilasta

ensimmäisien päivien ja 1-2 viikon ajan,

sillä tuolloin jo kehittyvät selkeimmät

oireyhtymän tuntomerkit.

Normaalissa käden tapaturmassa seuraa

lihasten aiheuttama suojaspasmi suo-

jaamaan raajaa lisävaurioilta. Sympaat-

tinen hermosto aktivoituu lisäten alueelle

turvotusta reaktion rauhoittamiseksi ja

samalla lisääntyy kortisolin eritys. Näiden

”jäädessä päälle” seuraa motorisen

järjestelmän järkkyminen ja lihastasa-

painon muuttuminen sekä turvotuksen

jatkuminen, mikä heikentää aineenvaih-

duntaa, kudokset kärsivät ja represen-

taatio muuttuu.

Viime vuosien löydökset CRPS:stä keskit-

tyvät eniten aivoissa tapahtuviin muu-

toksiin, joita on erilaisin aivokuvanta-

misin selvitetty. Sensorisella kuorikerrolla

on todettu peukalon ja etusormen lähen-

tyneen toisiaan, eli kuvataan muutoksia

representaatiossa. Kivulias alue motori-

sella kuorikerroksella suurenee. Seuraa

aiotun motorisen toiminnan heikkene-

minen, sillä oletettu sensorinen palaute

liikkeestä ei vastaakkaan todellista tilan-

netta. Tämä saa aikaan sympaattisen

hermoston hälytystilaan ja puolustamaan

kehoa. Tästä seuraa lisää kipuviestintää

aivoihin, muuttunutta palautetta raajalle,

joka lähettää entistä enemmän ”vaara-

viestiä” aivoille.

Tehdessämme yksikertaisiakin liikkeitä

kädellämme, meillä on ”päässämme”

kuva aiotusta toiminnasta ja sen aiheut-

tamista tuntemuksista, jotta voimme

suorittaa kyseisen liikkeen. CPRS:ssä

tämä kuva on muuttunut, joten jo liik-

keen suunnitteluvaiheessa on vaikeuksia.

Pystyäksemme tekemään kädellä toimin-

toja, on meidän ensin tunnistettava

kyseinen raaja oikeaksi / vasemmaksi.

Tehdessämme tätä yksinkertaista asiaa,

pitää meidän mielessämme liikuttaa oma

kätemme vastaamaan tätä ”kuvaa”, eli

teemme mielikuvaharjoituksen alitajui-

sesti. CRPS-potilailla tiedetään tämän

tunnistamisen hidastuneen verrattuna

muihin kipupotilaisiin tai kivuttomiin.

Lisäksi CPRS-potilaat eivät pystyneet tun-

nistamaan kättä oikean kokoisena, vaan

he kokivat sen olevan eri kokoinen kuin

se todellisuudessa olikaan. Nämä muu-

tokset korreloivat oireiden kestoon.

CPRS-potilaiden tilanne on usein hyvin

CRPS-oireyhtymä - oirekuvaus, tunnistaminen ja hoitaminen fysioterapian keinoin

A R T I K K E L I

J U H A PAR IKKA



kaoottinen ja henkisesti hyvin raskasta.

Tähän liittyen on löydetty myös atrofia

muutoksia aivojen harmailla alueilla

(gray matter), mitkä voidaan liittää hei-

kentyneeseen tunnetilojen säätelyihin ja

epänormaaliin autonomisen hermoston

toimintaan. Nämä muutokset korre-

loivat oireiden kestoon ja intensiteettiin.

Lapsilla on todettu elämän stressiteki-

jöiden kuten voimakkaiden odotusten

laukaisevan oireyhtymän. Tämä sama

on löydetty myös aikuisten kohdalla.

Psykologisten tekijöiden tiedetään

myös ylläpitävän oireyhtymää.

FYSIOTERAPIA AIVOILLELorimer Moseleyn työryhmä on tehnyt

lukuisia randomisoituja ja kliinisiä tutki-

muksia hyödyntäen yllämainittuja asioita

ja hyvällä tuloksella. Kuitenkin näitä hyö-

dynnetään käytännössä vielä liian vähän

kliinisessä työssä juuri tietämättömyyden

vuoksi.

Graded Motor Imagery (GMI) on

kolmivaiheinen malli, jossa aktivoidaan

aivoja aluksi ilman fyysisiä liikkeitä ja

loppuvaiheessa raajaa itse liikuttamalla.

Kipuraajan yhteydessä henkilö voi menet-

tää kyvyn tunnistaa oikean ja vasemman

raajan. Aivot ovat kuitenkin plastiset ja

muuntautumiskykyiset, mihin voidaan

saada palautumista oikealla tavalla sitä

aktivoimalla ja riittävän pitkään.

Ohjelman ensimmäisessä (Recognition)

vaiheessa potilas pyrkii tunnistamaan

onko kuvan raaja oikea vai vasen.

Tämä voidaan tehdä tietokonepohjaisella

recognition-ohjelmalla, tätä varten suun-

nitelluilla korteilla (flash-cards) tai netin

kautta (online-ohjelmalla). Tietokoneella

tehden ohjelma antaa kaaviokuvalaske-

man ajasta ja tarkkuudesta kuinka no-

peasti ja tarkasti henkilö tunnistaa raa-

jan. Tämä pyritään tekemään mahdol-

lisimman tarkasti ilman arvaamista.

Toistomäärä esimerkiksi 4-5 kertaa

päivässä ja 6-10 kertaa kerralla 20

kuvaa. Ohjelmassa saa valita kuvien

vaihtumisnopeuden, niin se voi olla 5

sekuntia per kuva. Mitä enemmän tekee,

sen parempi, mutta määrä on riippuvai-

nen henkilön kapasiteetista, oireista ja

jaksamisesta. Tutkimuksissa on käytetty

määrinä jopa kerran tunnissa jokaisena

hereillä olo tuntina. Ohjelmassa on erilai-

sia kuvasarjoja, joista kannattaa aluksi

valita helpoin.

Toisessa vaiheessa (Imagery) työsken-

nellään tietoisemmin mielikuvaliikkeiden

kanssa. Siinä potilas pyrkii mielessään

liikuttamaan raajansa kuvan osoittamaan

asentoon. On tärkeä tehdä tämä kivut-

tomilla liikkeillä, sillä Moseleyn tutkimuk-

sisa on todettu myös mielikuvaliikkeiden

aiheuttavan kipua ja turvotusta raajaan.

Myös tämä vaihe voidaan tehdä ohjel-

malla, korteilla tai online-versiolla. Tätä

teemme normaali elämässämme jatku-

vasti tiedostamatta. Toistot esimerkiksi

4-5 kertaa päivässä, 10-15 kuvaa 3

kertaa kerralla.

Kolmas vaihe (Mirror Box) sisältää

peilin kanssa tehtäviä harjoituksia, missä

potilas laittaa oireisen raajansa peiliboxiin

tai peilin taakse ja tekee oireettomalla

raajalla liikkeitä. Aluksi potilas vain aset-

taa oireettoman raajan eri asentoihin ja

katselee kättä peilin kautta. Vähitellen

lisätään liikkeitä yksikertaisista liikkeistä

monimutkaisempiin. Liikkeisiin voidaan

ottaa myös erilaisia esineitä mukaan

kuten palloja, kyniä, työkaluja. Vähitel-

len voidaan ottaa mukaan myös raajan

peilin takana ja tehdä liikkeet molemmilla

käsillä yhtä aikaa. Viimeisessä vaiheessa

voidaan liikkeet tehdä eri tahtiin molem-

milla käsillä. Toistot esimerkiksi 4-5

kertaa päivässä, 2-10 minuuttia ker-

ralla. Harjoitukset eivät saa aiheuttaa

kipua.

Tutkimustiedon valossa tässä järjestyk-

sessä toteutettu aivojen aktivointi on te-

hokkainta. Näillä harjoituksilla tuotetaan

aivoille huomattavan paljon harjoituksia

ilman, että henkilö joutuu liikuttamaan

kivuliasta raajaansa. Lisäksi potilas voi itse

vaikuttaa tilanteeseensa, sen voi aloit-

taa heti eikä se maksa kovinkaan paljon

tai vaadi jatkuvaa terapeutin läsnäoloa.

Ohjelman ja muut tähän liittyvät välineet

voi tilata osoitteesta www.noigroup.

com. Tällä kolmivaiheisella ohjelmalla

on paras näyttö kirjallisuuden mu-

kaan fysioterapian vaikuttavuudesta

CRPS-oireyhtymän hoidossa.

Terapiassa raajan muuttunutta erotte-

lukykyä voidaan harjoittaa asettamalla

raaja seinäkkeen taakse. Tarvitaan kuva

raajasta (valokuva/piirros). Potilas katsoo

kuvaa, johon merkitty merkkejä erikohtiin

A R T I K K E L I

J U H A PAR IKKA



Lunatum13

A R T I K K E L I

raajaan. Terapeutti koskettaa seinäkkeen

takana olevaa kivuliasta raajaa pienillä

erikokoisilla ”kynillä” tai muilla vastaavilla

esineille vastaaviin kohtiin kuin kuvan

merkit. Potilas pyrkii kertomaan mihin

merkkiin terapeutti koskettaa. Tämän on

todettu vähentävän kipua ja parantavan

erottelukykyä.

MUU FYSIOTERAPIA

Muu osa fysioterapiasta toteutetaan

resurssien ja potilaan oireiden mukaan.

Fysioterapeutin tai toimintaterapeutin

tekemät tukilastat voivat helpottaa ki-

puun ja auttaa nukkumaan paremmin,

kun tuki suojaa raajaa. Lymfaterapia

vähentää turvotusta ja näin paine

kudoksissa vähenee, mikä auttaa kivun

hoidossa ja liikkuvuuden kohentamisessa

sekä aktiivisessa harjoittelussa.

Kipua voidaan alentaa painetekstiileillä

(hanskat, hihat, sormitupit, sukat), joissa

paine on tasainen koko hoidettavalla alu-

eella. Tuotteet mitataan aina yksilöllisesti

ennen valmistusta. Tuotteita valmistaa

Lymed, Tampereella. Kylmässä Suomessa

on syytä huomioida ulkoilman lämpötila,

sillä lähes poikkeuksetta raaja kärsii kyl-

mästä. Parafiini on terapian alussa tai lo-

pussa hyvä vaihtoehto pehmentämään

kivuliasta ja jäykkää raajaa. Manuaalisilla

käsittelyillä proximodistaalisesti edeten

pystytään tehokkaasti muuttamaan pai-

netta nivelissä, lihaksissa ja hermokudok-

sissa, jolloin asennon ja liikkeiden hallinta

on helpompaa. Lisäksi passiivisilla liikeillä

voidaan kehoa jälleen totuttaa liikkeisiin,

mikä muuttaa representaatiota ja vähentää

liikkumisen pelkoa. Harjoitte-lu pitää ottaa

myös mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

mukaan, mutta kevyin liikkuvuusharjoit-

tein ja asteittain edeten kuormittavimpiin

harjoitteisiin. Mikään harjoitus ei saa

lisätä kipuja! Kipua voidaan myös hoitaa

akupunktiolla ja TNS:llä, mutta näissä

asettelulla on tärkeä merkitys eikä liian

paikallista hoitoa oirealueelle suositella.

KUNTOUTUSKuntoutuksessa pitäisi olla aina mukana

vähintään kipuun erikoistunut lääkäri ja

fysioterapeutti. Tarvittaessa tulee hyö-

dyntää toimintaterapeuttia, psykologia ja

sosiaalityöntekijää, mikäli oireet pitkittyvät

ja työkyvyttömyys jatkuu pidempään. Alku-

vaiheessa on tärkeää huomioida riittävä

kipulääkitys, joka on aina erikoislääkärin

työtä. Erilaisia kipupuudutuksia voidaan

tehdä alkuvaiheessa tai leikkauksiakin,

mutta näitä on syytä harkita tarkkaan, sillä

niiden näyttö on vähäistä ja saattavat vain

pahentaa tilannetta. Hoitosuhde potilaa-

seen pitää säilyttää pitkään, sillä toipumi-

nen on suurimman osan kohdalla hidasta

ja potilas tarvitsee pitkäaikaista tukea

eikä vain 10 käynnin sarjaa.

Juha Parikka

Manipulatiivinen fysioterapeutti

Maitland-concept, OMT-Fysioterapia

Helppis Oy

Palkkatilankatu 1

00240 Helsinki

puh. 0207 590 945

[email protected]

www.helppis.fi

Kirjallisuutta:Moseley L. Graded motor imagery is effective for long-stanfing complex regional pain syndrome: a randomised controlled trial. Pain 108 (2004) 192-198

McCabe et al. A controlled pilot study of the utility of mirror visual feedback in the treatment of complex regional pain syndrome (type 1). Rheumatology 2003;42:97-101

Moseley L. Is successfull rehabilitation of complex regional pain syndrome due to sustained attention to the affected limb? A randomised clinical trial. Pain 114 (2005) 54-61

Moseley L. Expectation of pain replicates the effect of pain in a hand laterality recognition task: Bias in information processing toward the painful side? European Journal of Pain 10 (2006) 219 – 224

Moseley L. Experimental hand pain delays recognition of the contralateral hand – Evidence that acute and chronic pain have opposite effects on information processing? Cognitive Brain Research 25(2005) 188 – 194

Harden R.N. et al. Diagnosis of Complex Regional Pain Syndrome – signs, symptoms, and new empirically derived diagnostic criteria. Clin J Pain 2006; Vol 10, number 5. 415 – 419

Moseley L. et al. Tactile discrimination, but not tactile stimulation alone, reduces chronic limb pain. Pain 2008 jul 31; 137(3):600 -608

Moseley L et al. Thinking About Movement Hurts: The Effect of Motor Imagery on Pain and Swelling in people With Chronic Arm Pain. Arthritis & Rheumatism vol 59, No 5 2008 623 – 631.

Juottonen K et al. Altered central sensorimotor processing in patients with complex regional pain syndrome. Pain 2002 98(3); 315 – 323

Lewis J.S. et al. Body perception disturbance: A contribution to pain in complex regional pain syndrome (CRPS). Pain 2007 133: 111 – 119.

YHTEENVETOPotilas, jolla on suhteettoman voimakkaita kipuja pienestäkin traumasta

on syytä epäillä CRPS:ää. Lisäksi muita oireita ovat: raajan turvotus, koske-

tusherkkyys, lämpötilan muutokset (lämmin/kylmä), jäykkyys, värimuutok-

set, karvankasvu, käden köm-pelyys ja potilaan kokema käden hahmotta-

misen muuttuminen (ei oma, ”klöntti”).

Potilaalle pitää alkuvaiheessa kertoa mistä on kyse: muutokset aivoissa ja

aivojen plastisuudesta, joten toipuminen on mahdollista. Graded Motor

Imagery (GMI) ohjelman aloittaminen heti, ottamalla potilas aktiiviseksi

kuntouttamaan itseään. Muun fysioterapian toteuttaminen omin tai jonkun

muun osaavan henkilön toimesta. Riittävä kipulääkitys sekä moniammatil-

lisuuden hyödyntäminen, mikäli tilanne ei omin voimin etene. Riittävän

pitkäaikainen terapiasuhde on toipumisen edellytys, mutta kaikkein

tärkeintä olisi saada kuntoutus välittömästi käyntiin.




J Ä S E N P A L S T A

U U D E T J Ä S E N E T

K A N N AT TA AK ÄY D Ä T U T U S T U M A S S A

Hallituksen kokouksessa 16.1.09 on jäseniksi hyväksytty seuraavat terapeutit:

tt Maarit Teno, Heinolatt Johanna Lehikoinen, Espoo Tervetuloa!

KO U L U T U K S E Tk o t i m a a s s a

e-News for Somatosensory Rehabilitation 5(4 ) http://www.unifr.ch/neuro/rouiller/som-esthesie/somato.enews.php

S T I P E N D I E N H A K U

09Suomen käsiterapiyhdistys ryc/o Tiina RantanenAnniitunkatu 21 c 620900 Turku

Muistathan, etä stipendejä jaetaan

keväällä 09

Stipedihakemukset tulisi lähettää

Tiina Rantaselle. Lisäohjeita ja posti-

tusosoite hakemukselle

löytyy nettisivuilta.

Pitkäaikainen jäsenrekisterin

ylläpitäjä on vaihtunut hallituk-

sen kokoonpanon muuttuessa.

Jatkossa jäsenrekisteriä päivittää

Soile Kauppila-Pekkala.

Soilelle voi lähettää jatkossa

uudet jäsenhakemukset ja

ilmoittaa mahdolliset muutok-

set omissa yhteystiedoissaan.

Ainakin toistaiseksi Soilen

tavoittaa s-postiosoitteesta

[email protected] tai

kasiterapiayhdistys@

luukku.com

09 KO N G R E S S I Tu l k o m a i l l a 09Pohjoismainen kongressi 2010, Gotlanti

ISFHT kongressi Orlandossa 24.-27.6.2010 www.hands2010.com

EFSHT:n seuraava kongression Oslossa 2011

J Ä S E N R E K I S T E R I NP I TÄ J Ä VA I H T U U

Käden arviointi koulutus 23.10.2009 Helsingissä, Ortonilla.

Senioritapaaminen 9.10.2009 Biomedicumissa

Lisäinfoa koulutuksesta ja tapaa-misesta seuraavassa lehdessä ja kevään aikana kotisivuilla.

Med Care Oyon julkaissut esitteen "Kuinka huolehdit nivelistä" nivelreumaa sairastaville.

T I E D O K S I !



LunatumLunatum- Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09 -

Importance of two hands

The human body was greated four limbed and all our physical activities are based on assumption that we havefour extremities. Missing a limb is causing misbalance not only to ones’ posture and habitus, but also in naturalmovement patterns. This can lead to overuse syndrome, if neclected.

Our upper limb (UL) is complex and highly functional structure and therfore even a partial loss of it is causingvarious problems in person’s daily performance. These can be from gross motor functions (like balance) to finemotor functions reguiring bi-manual skills. One very typical example is opening a door while carring a heavyshopping bag or a box. Think how you would manage this with only one hand- without laying the bag down- it ismost likely impossible if not even harmfull, breaking your box if it falls or hurting yourself when trying to do twothings at the same time- with just one hand!

Using prostehesis makes bi-manual activities possible. Myoelectrical prosthesis are highly technical applianceswhich can restore two-handed functions to people who have suffered UL amputation or with congelital ULdefect.

Myoelectric hand

Artificial limd is always assisting the dominant hand which is mastering the fine motor skills.Functional use of a hand (also prosthetic) is based on reliable and well functioning gripwhich has enough strength to hold objects. Myoelectrical hand is providing functional tripod/tree finger grip and latest technology can also give us key grip and highly functional grippattern where hand is adapting the grip around an object. This all allows us to handleobjects and perform daily tasks in more natural manner.

Benefits of early prosthetisation

There has been very little discussions of when to start using prosthesis after UL amputations or withcongelital UL defects. Time of initialization in using prosthesis does affect how succesfull the use of artificiallimd will be.

Early start will prevent learning compensatory movements, which can be harmfull to one’s normal motorfuntion and posture of entire body. These incorrect movement patterns are hard to wean off when use ofprosthesis is started at later stage. With early start we can get the benefit of fresh start as the person islearning an activity in a correct way right from the start, instead of learning it first wrong, then weaning it offand re-lerning in the correct way (most natural and least harmfull movement patter).

Working with children is involving the family and their social network (daycare, relatives etc). Prosthesisneeds to be accepted by the whole family and other people involved, this is also helped with earlyprosthetisation as it may ease and help parents to accept the child’s deficit. Psychological affects areplaying a major role.

Having two hands does help not only the funtionality but also to blend in- “looks like everybody else” peoplewill not pay attention to deficit. Especially with children, the child will develop more balanced body imagewhen early prosthetisation is used. Prostehesis becomes more easily a normal part of child’s life and alsoother children adjust easier and due that teacing is less. Importance of avoiding compensatory movementand learning activities in a correct way initially is emphasized when talkind about children as they arelearning everything for the first time.

PROMOTING FUNCTIONALITY BY MYOELECTRICALUPPER LIMB PROSTHESIS

Custom made

Prostehesis can always improve functionality, weather we are talking about cosmetic (passive), mechanical(body powered) or myoelectrical one. It’s often seen that just by having the artificial limb same length as theother UL, is improving functionality. Also if we think about daily activities, having any kind of grip is better thanno grip at all. Every UL prosthesis user does have his/hers own expectations and critetias in choosing ones’prostehesis. These may deviate from prostehetists / therapist point of view, but never the less those are themost important ones if we desire to make a prosthesis that the person will be using and benefiting from.

One may argue that technical development in UL prosthesis has been rather slow if compared to thisdecades general technological development. Currently we have been introduced to a hand with several gripoptions and microcontrollers to improve operations of artificial hand and elbow joint. We are expecting to seefour electrodes system to myolectrical prosthesis in near future. Despite of techical development, I believethat all types of UL prostehesis will remain in use as it is a custom made personal aid and choise ofprosthesis depends on users expectations and likings.

Antti Stedt CPO, Villa Manus Oy, Helsinki, Finland

e-mail: [email protected]

P O S T E R I

K A N N AT TA AK ÄY D Ä T U T U S T U M A S S A

S T I P E N D I E N H A K U

09

T I E D O K S I !

15

Lunatum- Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09 - - Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09 -

LunatumLunatum- Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/09 -

Lunatum

KO U L U T U K S E T

TERVEISET VUOSIKOKOUKSESTA!

lunatum - kasitera.asiakkaat.sigmatic.fikasitera.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/... ·...

Documents