Löydä oma tarinasi® -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille

Ryhmänohjaajan opas

Suomen MielenterveysseuraSuomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveys-työtä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alueella.

Yhteystiedot: Suomen MielenterveysseuraMaistraatinportti 4 A 00240 Helsinki puhelin (09) 4135 0510www.mielenterveysseura.fi

Kirjoittaja: Camilla Djupsund

Kustantaja: Suomen Mielenterveysseura

Julkaisija: Suomen Mielenterveysseura

Lisätietoja: Suomen Mielenterveysseurahttp://www.mielenterveysseura.fi

ISBN: 978-952-5513-93-6

Ulkoasu ja taitto: Jarkko Hyppönen

Paino: Painojussit Oy

SisällysluetteloLukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Löydä oma tarinasi® -malli nuorten tukena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Mallin tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Vertaistuen voima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Ryhmän ohjaamisen periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Suomen Mielenterveysseuran nuorten parissa tehtävän työn kriteerit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Mielenterveysseuran ryhmätoiminnan linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Löydä oma tarinasi® -ryhmänohjaajan rooli ja tehtävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Löydä oma tarinasi® -ryhmätoiminnan organisointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Kohderyhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Haku- ja valintaprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Ryhmän koko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11Ryhmän rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Löydä oma tarinasi® -ryhmämallin sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Taulukko: Löydä oma tarinasi® -ryhmän sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Löydä oma tarinasi® -ryhmäkohtainen sisältökuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151. Ryhmäkerta – Elämäntarinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152. Ryhmäkerta – Elämäntarinat ja niiden vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173. Ryhmäkerta – Oma nykytilanne ja vointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184. Ryhmäkerta – Mielen hyvinvointi ja arjessa jaksaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195. Ryhmäkerta – Minä itse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206. Ryhmäkerta – Minä ja muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217. Ryhmäkerta – Tunteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .228. Ryhmäkerta – Suorituspaineet ja elämänhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .239. Ryhmäkerta – Elämäntyytyväisyys ja selviytymiskeinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2410. Ryhmäkerta – Tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2511. Ryhmäkerta – Jatkotapaaminen (kolmen kuukauden tauon jälkeen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Löydä oma tarinasi® -ryhmien arviointi ja seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28Osallistuneiden palautetta myönteisistä vaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28Ohjaajien näkemyksiä ryhmän myönteisistä vaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Mallin vahvuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Lisätietoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Liite 1: Vertaistukiryhmään hakeneiden haastattelurunko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

4

Lukijalle

Löydä oma tarinasi® on Suomen Mielenterveysseuran rekisteröimä ryhmämalli nuorten tukemiseksi. Tällä matalan kynnyksen ryhmätoiminnalla pyritään edistämään mielenter-veyttä sekä ehkäisemään mielenterveyden ongelmia ja syrjäytymistä. Ammatillisesti ohjatut Löydä oma tarinasi® -ryhmät on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille, jotka kokevat ahdistusta, alakuloa, yksinäisyyttä ja tuen tarvetta. Ryhmiä järjestetään eri-ikäi-sille sisältöä räätälöidysti muokaten ja niiden myötä pyritään tarjoamaan apua laajalle kohderyhmälle.

Löydä oma tarinasi® -vertaistukiryhmät ovat olleet osa Mielenterveysseuran toimintaa vuodesta 2002. Kyseistä ryhmätoimintaa laajennetaan eri puolille Suomea vuosina 2012-2014 Yhteisvastuuvaroin yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. Ryhmä-mallin levittämistä varten on laadittu tämä ryhmänohjaajan opas joka toimii työväli-neenä ryhmiä ohjatessa.

Ryhmien toiminta perustuu keskusteluun, vertaisuuteen ja voimavarakeskeisyyteen. Löydä oma tarinasi® -ryhmä tarjoaa mahdollisuuden käsitellä omaan elämäntilantee-seen liittyviä asioita ohjatusti samanikäisten kesken. Koska tavoitteena on mielenterve-yden tukeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, pyritään nuoret ja nuoret aikui-set tavoittamaan silloin, kun ongelmien syvenemistä pystytään ehkäisemään tämän tyyppisellä interventiolla. Ryhmät voivat tarjota nuorille myös keinoja mielen hyvinvoin-nin vahvistamiseksi jatkossakin.

Tässä oppaassa esitellyt tavoitteet ja ryhmän sisällöllinen rakenne auttavat käytännön työtä. Ryhmän sisältöä ja käsiteltäviä aiheita räätälöidään osallistujien tuen tarpeiden, elämäntilanteiden ja toiveiden pohjalta, jotta keskustelut hyödyttäisivät mahdollisimman hyvin osallistujia.

5

Löydä oma tarinasi® -malli nuorten tukena

Mallin tavoitteet

Ryhmien tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus luottamuksellisessa vertaisryh-mässä jakaa ajatuksia, kokemuksia ja näkökulmia itselle ajankohtaisista ja merkitykselli-sistä asioista, saada tukea ja löytää keinoja oman mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Ryhmän rakenne, säännölliset tapaamiset ja prosessin kesto pitävät yllä asioiden käsit-telyä, sitomatta liikaa aikaa ja voimia nuorten arjesta. Nuorten on useimmiten helppoa sitoutua tämän tyyppiseen toimintaan. Luottamuksellinen, keskustelua tukeva ilmapiiri, vertaisuuden kokeminen sekä pohdintaa ohjaavat kysymykset ja aiheet tukevat proses-sia. Osallistujat pohtivat oman elämäntarinan pohjalta ryhmässä sitä, mitkä kokemukset ovat vaikuttaneet itseen ja elämään. Kun ryhmässä voi käydä läpi sekä koettuja vastoin-käymisiä että kantavia positiivisia kokemuksia, tulee tilaa hahmottaa ja keskittyä myös siihen, miten oman elämäntarinan toivoisi jatkuvan.

Ryhmässä käsitellään elämäntarinoiden avulla sekä yksilöllisiä että osallistujille yhteisiä, itseen, elämänvaiheeseen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja tekijöitä. Keskustelu ja aiheiden käsitteleminen etenee sillä tasolla, joka on osallistujille mahdollista ja hyödyl-listä. Jokainen määrittelee itse sen, minkä verran ja millä tavalla kokee hyödylliseksi käsitellä omaa tilannetta.

Huolet, epävarmuus ja aiemmat vaikeat kokemukset heijastuvat usein nykytilanteeseen. Tulevaisuuden hahmottaminen, suunnitteleminen ja rakentaminen voi tuntua vaikealta. Nuoret voivat tuntea olevansa jumissa, jolloin ei pysty näkemään vaihtoehtoja. Siksi sen hetkisen elämäntilanteen käsittelemisen lisäksi käsitellään myös menneitä kokemuksia, sitä, mikä omassa tarinassa vaikuttaa itseen ja elämään. Näin eteenpäin pääseminen voi mahdollistua. Ryhmässä pohditaan yhdessä millaiset tekijät omassa arjessa ja itsessä kantavat ja tukevat jaksamista, hyvinvointia ja mitkä kuluttavat.

Osallistujien mahdollisuus vaikuttaa ryhmän sisältöön ja toteutukseen lisää sitoutu-mista. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä osallistujien tietoa mielenterveyden edistämi-sestä, löytää keinoja tunnistaa ja käsitellä tunteita ja elämänkokemuksia, suunnitella tulevaa sekä ohjata osallistujia aktiivisesti ehkäisemään yksinäisyyttä ja masennusta. Tavoitteena on, että asioiden käsittelyn myötä nuorten subjektius, toimijuuden tunne, usko selviytymiseen ja tulevaisuuteen vahvistuisi. Kun kokemus hallinnan tunteesta vah-vistuu, on helpompi nähdä oma vastuullisuutensa ja vaikuttamismahdollisuutensa omaan elämään ja hyvinvointiin.

Osa toimintaa on palveluohjaus. Nuorten tuen tarve liittyy ajoittain käytännön asioihin ja kysymyksiin arjen- ja talouden hallinnasta, eduista, opiskelusta, työllistymisestä tai yksilöllisestä psykososiaalisesta tuesta. Tieto oman alueen palveluista ja palveluiden pariin ohjaaminen voi auttaa nuorta huolehtimaan omista eduistaan ja edistämään asi-

6

oita omassa arjessaan. Mikäli havaitaan, että nuori hyötyisi ryhmän päättymisen jälkeen jatkotuesta, auttavat ryhmänohjaajat sen etsimisessä. Ryhmätapaamisten rinnalla voi-daan tarjota yksilöllisiä keskusteluja; resurssien salliessa 1-3 yksilökeskustelua osallistu-jaa kohden.

Vertaistuen voimaLöydä oma tarinasi ® -ryhmissä vertaisuus liittyy osallistujien samantyyppiseen elämän-tilanteeseen, nuoruuteen, kokemuksiin ja tuen tarpeeseen. Monella on samanlaisia elä-mänkokemuksia, huolia ja mieltä painavia kysymyksiä, joiden jakamista ja käsittelyä pyritään ryhmäkeskusteluissa tukemaan.

Yhä useammin Löydä oma tarinasi® -ryhmään hakemisen syynä on kokemus yksin jää-misestä omien kokemusten kanssa. Sosiaalisen tuen puute on merkittävä riskitekijä nuorten syrjäytymiselle, pitkäaikaiselle masennukselle ja ongelmien syvenemiselle. Vaikka nuorella olisi turvallisia aikuisia verkostossaan, mutta samanikäisten ja saman-tyyppisessä tilanteessa olevien nuorten seura ja tuki uupuu, luo vertaisryhmä tilaisuu-den keskustella asioista muiden kanssa. Yksinäiselle voi tunne ryhmään kuulumisesta olla vahvistava kokemus, joka voi rohkaista tavoittelemaan aktiivisemmin sosiaalisem-paa elämää.

Vertaistukiryhmässä tavoitellaan avoimen keskusteluilmapiirin ja luottamuksellisen yhteyden rakentumista osallistujien välille. Hyväksyvä ja kiireetön tunnelma helpottavat puhumista. Vertaistuki voi laajentaa ymmärrystä omista kokemuksista ja mahdollistaa uusia, vaihtoehtoisia ajatuksia ja tapoja käsitellä omaa tilannetta. Vertaisryhmässä saatu tuki antaa parhaimmillaan kokemuksen kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemi-sesta.

7

Ryhmän ohjaamisen periaatteetLöydä oma tarinasi® -ryhmiä ohjaa aina työpari. Ryhmät voidaan toteuttaa myös kahden tahon välisenä yhteistyönä siten, että toinen ohjaaja on esimerkiksi paikallisen mielenter-veysseuran tai kriisikeskuksen työntekijä ja toinen seurakunnan nuorisotyöntekijä, oppilas- tai opiskelijahuollon työntekijä, muu sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai koulutettu vapaaehtoistyöntekijä. Ohjaajat huolehtivat työparina ryhmän toimivuudesta, sisällöstä ja toiminnan rakenteista. Työparityöskentely mahdollistaa muun muassa yhteisen reflektoin-nin ja toiminnan arvioinnin, joka on haastavissa ryhmissä myös työsuojelullinen asia. Tavoi-teltavaa on että ohjaajilla on tukenaan työnohjaus. Menetelmänä ryhmissä käytetään kes-kustelua, alustuksia/psykoedukaatiota ja toiminnallisia menetelmiä. Ryhmät eivät ole psyko-terapiaryhmiä, vaikka ryhmillä on terapeuttisia vaikutuksia ja useat ohjaajista ovat psykotera-peutteja. Ryhmissä ei käytetä psykoterapiamenetelmiä kokonaisvaltaisesti (ryhmä ei esimerkiksi voi perustua psykodraamaan) eikä lainkaan hoito- ja terapiamuotoja.

Toiminta on voimavarasuuntautunutta, mikä ei tarkoita vaikeiden asioiden käsittelyn välttämistä, vaan samanaikaisesti tuetaan osallistujien voimavaroja ja tulevaisuuden hahmottelua. Osallistujia ohjataan luottamaan omaan kokemukseensa, pärjäävyyteensä ja tuottamaan uusia, omaa toimijuutta vahvistavia merkitysrakenteita ja selviytymis-keinoja muun muassa umpikujatilanteiden laukaisemiseksi. Menetelmät ja sisällöt räätä-löidään osallistujien tarpeiden ja ryhmän tavoitteen mukaisesti.

Suomen Mielenterveysseuran nuorten parissa tehtävän työn kriteerit• SuomenMielenterveysseuranjapaikallistenseurojennuortenparissatehtävällätyöllä

on yhteiskunnallisesti ja paikallisesti selkeä tarve.• Tunnemmenuortenparissatoimivankentänjamuidentoimijoidentoimintamuodotja

palvelut ja palvelukentässä olevat puutteet.• SuomenMielenterveysseurassajapaikallisissajärjestöissätehtävätyöonsuunnitel-

mallista ja pitkäjänteistä.• SuomenMielenterveysseurajapaikallisetseurattarjoavatnuorillematalankynnyksen

palveluita ja työssä on mielenterveyttä edistävä ja varhaisen tuen ote:- matalan kynnyksen tuki, nuoren on helppo löytää ja käyttää palveluja- ennaltaehkäisevä ote, työ on mielenterveyttä edistävää - nuoruus nähdään tärkeänä kehitysvaiheena, jolloin voidaan vahvistaa nuoren voima-

varoja ja luoda pohjaa hyvinvoinnille ja itsestä huolehtimiselle myös aikuisena.• SuomenMielenterveysseuranjapaikallistenseurojentavoiteonvaikuttaanuorten

hyvinvointiin kunnan ja yhteiskunnan tasolla:- osallistuminen nuoria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun- verkostotyö, yhteistyö muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa- mahdolliset yhteiset toimintamallit nuorten parissa tehtävään työhön.

(Lähde: Nuorten parissa tehtävän työn kriteerit ja linjaukset/Mielenterveysseuran kehit-tämispäivä 13.11.2008).

8

Mielenterveysseuran ryhmätoiminnan linjaukset

Mielenterveysseuran ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää mielenterveyttä ja eh-käistä mielenterveyden ongelmia. Mielenterveysseuran hallitus on hyväksynyt vuonna 2011 ryhmätoiminnan linjaukset, joita kaikki paikalliset mielenterveysseurat jäsenyy-tensä kautta sitoutuvat noudattamaan.

Tavoitteet ja suositukset:

Tavoite: a) Ohjaajat ovat saaneet tehtävään soveltuvan koulutuksen.b) Ryhmässä on kaksi vastuuohjaajaa.c) Työmenetelmät ja sisällöt räätälöidään osallistujien tarpeiden ja ryhmän tavoitteen

mukaisesti.d) Ryhmätoiminta ei ole hoitoa eikä terapiaa.e) Voimavara- ja tulevaisuussuuntautuneisuus ja selviytymisen tukeminen viitekehyk-

senä.f) Ohjaajat saavat työnohjausta ryhmäprosessin aikana.

Suositukset:a) Työparityöskentely mahdollistaa yhteisen reflektoinnin ja vastuun jakamisen käytän-

nön tehtävistä. Työparityöskentely on työsuojelullinen, turvallisuuteen ja riskien ennakointiin liittyvä asia erityisesti haastavissa ryhmissä – ohjaajan jaksamisen kan-nalta merkittävää. Molemmilla ohjaajilla on erityisosaamista, jota he voivat hyödyntää ryhmän ohjaamisessa.

b) Ohjaaja ei käytä sellaisia menetelmiä, joihin ohjaamiseen omat valmiudet eivät riitä ja /tai joiden tarkoitus ja valinta peruste ovat ohjaajille epäselvät.

c) Mielenterveysseuran tukea antava ryhmätoiminta on mielenterveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää.

d) Toiminnan toteuttamisen lähtökohtana ja viitekehyksenä ovat Suomen Mielen-terveysseuran arvot ja yleiset toiminta periaatteet.

e) Työnohjaus on oleellinen osa työn kokonaisuutta, ohjaajien tueksi ja turvaksi. Työn-ohjauksen merkitys työssä jaksamiseen on suuri. Työnohjauksessa käsitellään niin ryhmään, ryhmän ohjaamiseen ja työparityöskentelyyn liittyviä asioita, ohjaajan koke-muksia ja tunteita.

Ryhmänohjaajilla on mahdollisuus suorittaa Mielenterveysseuran tukihenkilön perus-koulutuksen ja/tai Ryhmänohjaaja SMS® -koulutuksen.

(Lähde: Mielenterveysseuran johtoryhmän 11.3.2011 hyväksymät ryhmätoiminnan linja-ukset).

9

Löydä oma tarinasi® -ryhmänohjaajan rooli ja tehtävät

Ohjaajaparin vastuulla on tukea ryhmän luottamuksellisen, yhteisen keskustelun synty-mistä ja ylläpitämistä. Onnistuneen prosessin ja avoimen keskustelun mahdollistuminen edellyttää turvallista ilmapiiriä. Ohjaajat sitouttavat osallistujat keskusteluun ja asioiden esiin nostamiseen ryhmän käynnistymisestä lähtien. Käsittelytapa on rakentava ja voi-mavarakeskeinen. Osallistujia ohjataan pohtimaan omien valintojen, tekojen ja seuraus-ten vaikutusta oman tulevaisuuden rakentumiseen. Näin ryhmässä saatu tuki ja anti kannattelevat tulevaisuudessakin.

Keskusteluja ohjaavat erilaiset teemat ja kysymykset. Jokaisen osallistujan huomioimi-nen ja keskusteluun mukaan saaminen on olennaista. Asioita ei käsitellä pelkästään yleisellä tai tiedollisella tasolla vaan pyritään siihen, että jokainen voisi nostaa itselle sopivalla tasolla olevia ajatuksia, jotta keskustelun anti ja hyöty palvelisivat jokaista osal-listujaa. Ohjaajat huomioivat miten ohjata ja tukea osallistujia keskustelemaan yhdessä siten, että se palvelee sekä yksilön että ryhmän prosessia. Osallistujat ja heidän koke-muksensa tuovat ryhmään arvokkaita ja ainutlaatuisia mielipiteitä, kokemuksia ja oival-luksia.

Ohjaajat eivät ole ryhmässä ongelmien ja käsiteltävien asioiden asiantuntijoiden roo-lissa, vaan tukevat osallistujia löytämään ymmärrystä ja vastauksia omaan henkilökoh-taiseen tilanteeseen. Kysymyksiin pyritään vastaamaan tai löytämään lisätietoa. Psy-koedukaatiota hyödynnetään keskusteluissa tiedon saamiseksi ja ymmärtämisen tuke-miseksi. Myös erilaisten kokemusten, tunteiden ja ajatusten normalisointi on olennaista.Ryhmissä tuetaan ja ohjataan tulevaisuuteen suuntautuneeseen tavoitteelliseen ajatte-luun ja toimintaan. Tavoitteellisuus tukee osallistujien osallisuutta ja vastuun ottamista omasta voinnista. Ryhmänohjaajien tehtävänä onkin auttaa muutosten tavoitteellista-misessa ja toteutumisen arvioimisessa. Ohjaajien opastuksella osallistujat asettavat ryhmän alussa sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, että ryhmän yhteiset tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan. Ryhmänohjaajat työskentelevät oman persoonansa mukai-sesti. Toiminnalle on kuitenkin määritelty periaatteita.

Löydä oma tarinasi® -ryhmänohjaaja: • onvaitiolovelvollinen• tukeeryhmäytymistäjaluottamuksellisen,turvallisen,avoimenilmapiirinmuodostu-

mista• huomioiryhmänohjaamisessaosallistujienelämäntilanteet,tarpeet,tavoitteet• tukeejokaistaosallistujaamukaanryhmäkeskusteluun• onoikeudenmukainen,tasapuolinenkaikkiakohtaan• onläsnä,turvallinenjaluotettava• mahdollistaaryhmässäerilaistentunteidenjaajatustenkäsittelyn• räätälöiaiheet,kysymyksetjatehtävätryhmäntarpeitapalvelemaan• huolehtiiomastajaksamisestajahyvinvoinnista

(Lähde: Mielenterveysseuran varhaiskuntoutuksen ryhmänohjauksen periaatteita, 2012).

10

Löydä oma tarinasi® -ryhmätoiminnan organisointi

KohderyhmäRyhmiä järjestetään 13–29-vuotiaille ahdistusta, alakuloa, yksinäisyyttä ja/tai elämänti-lanteen vuoksi tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Löydä oma tarinasi® -ver-taistukitoiminta tarjoaa ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen varhaista tukea nuorille. Ryhmät muodostetaan ikäryhmittäin, niin että ikäeroa on mahdollisimman vähän ja elämäntilanne on mahdollisimman samantyyppinen. Näin myös osallistujat ovat sosiaa-lisesti, emotionaalisesti ja kehityksellisesti samankaltaisessa vaiheessa. Ryhmän onnis-tuminen edellyttää sitoutumista ryhmään. Olennaista on hakijan oma motivaatio.

Tuen tarve ja ryhmään hakeutumisen syyt vaihtelevat. Taustalla voi olla käsittelemättö-miä kokemuksia, joiden vaikutus jaksamiseen ja elämään on suuri tai nykyiseen elämän-tilanteeseen liittyy huolia ja vaikeuksia, jotka kuormittavat. Ryhmään hakevan nuoren tuen tarve voi myös olla suurempi kuin ryhmä tarjoaa. Syynä voi olla vaikeiden tilantei-den pitkittyminen, tuen puuttuminen tai taustalla olevat kokemukset, joiden käsittele-minen vaatii esimerkiksi terapiaa, hoitoa tai toisenlaista apua ja tukea. Tuolloin nuori ohjataan tarpeen mukaisen tuen ja avun piiriin ryhmän sijaan tai ennen ryhmään osallis-tumista. Nuori voidaan ohjata tilanteesta riippuen, esimerkiksi opiskelijaterveydenhuol-lon tai työterveyden piiriin. Joskus suurempi tuen tarve tulee ilmi vasta ryhmän aikana, kun turvallisuus on lisääntynyt ja asiasta halutaan kertoa.

Haku- ja valintaprosessi Hakijat valitaan hakulomakkeen ja haastattelun perusteella. Ryhmän markkinoinnissa ja tiedottamisessa kohderyhmiä ohjataan joko ryhmän toteuttajatahon tai Mielenterveys-seuran nettisivuille, joilta löytyy lisätietoa toiminnasta sekä hakulomake ryhmiin. Ryh-män vastuuhenkilö on hakijaan yhteydessä kahden viikon kuluessa hakemuksen saapu-misesta. Loma-aikoina sovitaan, kuka vastaanottaa ja vastaa saapuneisiin hakemuksiin.

Hakemuksen lähettäneiden kanssa sovitaan haastatteluaika, haastattelu tehdään joko kas-vokkain kriisikeskuksessa/toteuttavan tahon toimipisteessä tai puhelimessa. Ohjaajat voivat haastatteluissa käyttää tukenaan Suomen Mielenterveysseuran haastattelurunkoa (liite 1). Haastattelun tavoitteena on kartoittaa hakijan tilanne, tuen tarve ja mahdollisuus sitoutua ryhmään. Valinnoissa huomioidaan hakijoiden psyykkinen vointi, tuen tarve, elä-mäntilanne ja kuormittavuus. Haastattelussa kartoitetaan arkea, elämäntilannetta, tuen tarvetta, vaikeuksia, motivaatiota käsitellä asioita ryhmässä. Mikäli hakijan tuen tarve ja ryhmän tarjoama tuki eivät kohtaa, tulee hakija ohjata toisenlaisen tuen pariin.

Ryhmän vastuuhenkilö valitsee haastattelujen perusteella osallistujat yhdessä ohjaajaparin kanssa. Kaikkiin hakijoihin ollaan yhteydessä valinnan jälkeen ja ei-valituille etsitään muita tukimuotoja. Valituille lähetetään kutsukirje hyvissä ajoin ennen ryhmän alkamista ja kerro-

11

taan ryhmän aikataulu, ohjelma ja yhteystiedot. Mikäli joku valituista peruuttaa, voidaan tilalle ottaa varasijalla oleva. Ryhmästä pyritään saamaan mahdollisimman homogeeni-nen siten, että kaikille löytyisi ainakin yksi ”pari”, esimerkiksi siten että poikia olisi vähin-tään kaksi.

Ryhmän koko Ryhmän koko on sopiva kun osallistujia on 6–10. Mikäli ryhmään ei ole runsaasti haki-joita, mutta vähintään 6 ryhmään sopivaa ja sitoutuvaa hakijaa on valittu, voidaan ryhmä käynnistää. Näin pieni ryhmä on haavoittuvainen mahdollisten poissaolojen tai keskey-tystenvuoksi. Mikäli ryhmään valittujen tuen tarve ja valmius käsitellä asioita on suuri, voi pienempi ryhmä palvella osallistujia paremmin, koska heille jää enemmän aikaa ja tilaa ryhmässä.

Liian isossa ryhmässä tapaamisaika jää liian lyhyeksi, jotta kaikille olisi riittävästi tilaa jakaa ja käsitellä asioitaan. Kynnys puhumiseen madaltuu usein pienemmissä ryhmissä. Ryhmän ohjaamisen kannalta korkeintaan kymmenen hengen ryhmä mahdollistaa jokai-sen osallistujan huomioimisen ja keskusteluun osallistumisen tukemisen.

Poissaolot: Mikäli joku osallistujista ei tule ryhmän kahteen ensimmäiseen ryhmäta-paamiseen, ei hän enää voi aloittaa ryhmässä. Uuden osallistujan on vaikeaa päästä mu-kaan ryhmään kesken jo käynnistynyttä ryhmäprosessia.

Ryhmän rakenne Ryhmät kokoontuvat viikoittain yhteensä 10 kertaa. Kolmen kuukauden tauon jälkeen on jatkotapaaminen. Viikoittainen kokoontuminen kestää 2–3 tuntia. Yksittäisen ryhmäker-ran tarkka kesto määritellään ryhmäkohtaisesti, jonka jälkeen ryhmäkerran kesto on aina yhtä pitkä.

Mikäli mahdollista, nuorille tarjotaan ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi mahdollisuus käydä yksilökeskusteluja toisen ohjaajan tai ohjaajien kanssa. Yksilölliset ohjauskeskus-telut toimivat lisätukena esimerkiksi sellaisen asian käsittelemiseksi mitä ryhmä ei mah-dollista. Yksilölliset ohjauskeskustelut ovat vapaaehtoisia ja niitä järjestetään ryhmäpro-sessin aikana tarpeen vaatiessa, mahdollisuuksien mukaan 1–3 keskustelua osallistujaa kohti. Mikäli ryhmän päättymisen jälkeen jollakin osallistujalla on selvä tuen tarve, ohja-taan hänet sopivan tuen pariin. Jatkotuki voi olla tarpeellista syrjäytymisen ehkäisemi-seksi, selviytymisen mahdollistamiseksi, masennuksen hoitamiseksi, työllistymisen tai opintojen pariin tukemiseksi.

12

Löydä oma tarinasi® -ryhmämallin sisältö

Ryhmien sisällöllinen rakenne näkyy oheisesta taulukosta ja seuraavasta kappaleesta. Ryhmän käynnistyttyä sisältöä ja käsiteltäviä aiheita räätälöidään osallistujien tarpeiden pohjalta, jotta keskustelut tukisivat ja hyödyttäisivät osallistujia mahdollisimman hyvin.

Sisältöön kuuluvat aiheet kuten: • omaelämäntarina• minäkuva,itsetuntojaitseluottamus• jaksaminenjamieliala• suorituspaineet• ihmissuhteet,perhe,kaverit,seurustelu,yksinäisyys• masennusjaahdistus• tunteet• voimavaratjaselviytymiskeinot• keinotmielenterveydenedistämiseenjaitsestähuolehtimiseen• elämänhallintajatulevaisuus.

Näiden lisäksi huomioidaan ryhmän aikana esiin nousevat toiveet muista aiheista. Usein vaikeiden kokemusten ja pettymysten käsitteleminen tuo tilaa toisenlaisille ajatuksille ja tunteille, minkä jälkeen voidaan siirtyä tulevaisuuden suunnitteluun, voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin. Vaikeat kokemukset voivat liittyvät esimerkiksi masennukseen, koulukiusaamiseen, perhesuhteisiin, vaikeuksiin perheissä, henkiseen tai fyysiseen väki-valtaan, itsenäistymiseen ja aikuistumiseen, pettymyksiin ihmissuhteissa, elämänhallin-taan ja yksinäisyyteen. Keskustelujen tukena voidaan käyttää pienryhmäkeskusteluja, psykoedukaatiota, toiminnallisia menetelmiä, piirtämistä sekä kirjallisia tehtäviä. Ryh-mänohjaajat suunnittelevat aiheiden työstämistavat ryhmäkohtaisesti kullekin ryhmälle sopiviksi.

13

Taulukko: Löydä oma tarinasi® -ryhmän sisältö

Ryhmäkerrat Teema

ryhmäkerta

Löydä oma tarinasi ryhmän aloitus, tutustuminen, säännöt, tarpeet ja toiveet, elämäntarinat•tervetuloa,tietoaryhmästä,mallista•ohjaajienjaosallistujienesittäytyminen•ryhmänpelisäännöistäsopiminen•tutustuminen,ryhmäytyminen•odotuksetryhmänsuhteen,toiveitateemoista•ryhmänyhteisettavoitteetsekäomaanhyvinvointiinliittyvätyksilöllisettavoitteet•elämänjanatehtävä•elämäntarinoidenjakaminen•fiiliskierros•muistutusaikataulusta

ryhmäkerta

Elämäntarinat ja niiden vaikutukset•kuulumiskierros•elämäntarinoidenjakaminen•kysymyksiä•listatoivotuistaaiheista•fiiliskierros

ryhmäkerta

Oma nykytilanne ja vointi – elämäntilanne, mikä kuormittaa, mikä auttaa jaksamaan?•kuulumiskierros•mikähankaloittaaomaatämänhetkistäjaksamistajaelämäntilannetta?•voikoasioille,murheille,ongelmilletehdäjotakin?•kriisit,menetykset,arjenpettymyksetjavastoinkäymiset•mitenselviytyävaikeistakokemuksistaeteenpäin?mikäkantaa?•mitäkeinojajatapojaitselläonomanjaksamisentukemiseksi?•tahojajotkatarjoavattukea•fiiliskierros

ryhmäkerta

Mielen hyvinvointi ja arjessa jaksaminen – mielenterveys ja psyykkinen jaksaminen•kuulumiskierros•alustusaiheista•psyykkisenpahoinvoinninoireet•mitenehkäistämasennusta?•vastuuitsestäjaomastahyvinvoinnista•mielenhyvinvointijakeinotmitenedistääomaamielenterveyttä•minkälaistaonitsellehyväarkijaelämä?•mistätukea?•fiiliskierros

ryhmäkerta

Minä itse - minäkuva, itsetunto, itseluottamus•kuulumiskierros•omaidentiteetti,minäkuva,itsetuntemus•minkälaisiauskomuksiaonitsestä?•asennejaitseluottamus•itsensähyväksyminen,pystyyköhyväksymäänitsensäsellaisenakuinon?•minkälaisiavahvuuksiajahyviäpuoliaitsessäänarvostaa?•fiiliskierros

 1.

 2.

 3.

 4.

 5.

14

ryhmäkerta

Minä ja muut – sosiaaliset suhteet, tukiverkosto, yksinäisyys, ihmissuhdepulmat•kuulumiskierros•omaverkosto•sosiaalisetsuhteet,haasteet,ongelmat•seurustelu•sosiaalistensuhteidenrakentaminen•suhdevanhempiin,ystäviin,parisuhde•luottamus•fiiliskierros

ryhmäkerta

Tunteet – tunteiden tehtävä, vaikutus ja keinot niiden käsittelemiseen•kuulumiskierros•erilaisettunteet•tunteet,toiminta,ajatukset•tunteidentehtävä•tunteidensäätelyjakäsittely•fiiliskierros

ryhmäkerta

Suorituspaineet ja elämänhallinta – tasapaino arjen paineiden ja hyvän olon välillä•kuulumikierros•mikäaiheuttaasuorituspaineita?•omavaatimustaso•mistäelämäntavoistaontärkeääpitääkiinnihyvinvoinnintoteutumiseksi?•minkälaistaonitsellehyväarkijaelämä?•vastuunottaminenelämästäjatulevaisuudestamerkitsee?•fiiliskierros

ryhmäkerta

Elämäntyytyväisyys ja selviytymiskeinot – omat voimavarat ja vahvuudet•kuulumiskierros•minkälaisetasiattuovatomaanelämääniloa?•mikäluomerkityksiäomaanelämään?•mikäantaaitselletoivoa,uskoaselviytymiseenjapärjäämiseen?•fiiliskierros

ryhmäkerta

Tulevaisuus•kuulumiskierros•minkälaisetarvotovatitselletärkeitäelämässä?•mitätoivooitselleenomanelämäntarinanjatkoaajatellen?•omatarinajatie,mahdollisuudet,vaihtoehtoisettulevaisuudet•opiskelujatyö,millealallehaluaa,pyrkii,sopii•tulevaisuudensuunnitelma•tavoiteseuraaville3kk•palautelomakkeentäyttäminenjakeskusteluryhmäkokemuksesta•fiiliskierros

Jatko-tapaaminen3 kk jälkeen

Jatkotapaaminen•mitenjaksaajavoinyt?•mitäkuuluu?muutoksetomassatilanteessa?•tavoitteetjaniidentoteutumisenarviointi•tulevaisuus•palautelomake

 6.

 7.

 8.

 9.

 10.

 11.

15

Löydä oma tarinasi® -ryhmäkohtainen sisältökuvaus

Löydä oma tarinasi -ryhmän kulku ja sisältö

Löydä oma tarinasi® -ryhmäprosessin tavoitteena on, pohtia keskustellen eri näkökul-mia, löytää keinoja, tunnistaa arvoja, tavoitteita ja merkityksiä, joista rakentuu oma ta-rina ja mahdollisuus itsenäisen elämän, tulevaisuuden ja hyvinvoinnin rakentamiseen. Ryhmien keskustelut, aiheet, kysymykset ja tarpeet vaihtelevat ryhmäkohtaisesti iästä, elämäntilanteista ja osallistujista riippuen. Aiheiden, lähestymistapojen, pohdittavien kysymysten sekä tehtävien valintaa voidaan räätälöidä ryhmäkohtaisesti oheisten tehtä-vien ja kysymysvalikkojen avulla. Ohjaajien tehtävänä on auttaa osallistujia pohtimaan omakohtaisesti aiheita sekä keskustelemaan niistä ryhmässä.

RyHMäKERTa ELäMänTaRinaT

aloitus, tutustuminen, säännöt, tarpeet ja toiveet, elämänjanat

Ensimmäisellä ryhmäkerralla osallistujat toivotetaan tervetulleiksi ja annetaan lyhyesti tietoa Löydä oma tarinasi ryhmästä ja sen tavoitteista. Ryhmänohjaajat esittelevät it-sensä lyhyesti. Ryhmän kanssa sovitaan pelisäännöistä. Keskustellaan minkälaisista peli-säännöistä osallistujat haluavat sopia ja pitää kiinni, jotta ryhmässä keskusteleminen ja oleminen tuntuisi mahdollisimman luontevalta ja turvalliselta.

Säännöt kirjataan muistiin tai taululle nähtäväksi ja niitä voidaan pitää esillä ensimmäis-ten ryhmäkertojen aikana, jotta ne jäävät mieleen. Sääntöjen, kuten luottamus, vaitiolo-velvollisuus, erilaisuuden ja erilaisten näkemysten hyväksyminen, toisten kunnioittami-nen, tilan antaminen, aktiivinen osallistuminen, aitous ja avoimuus, lisäksi voidaan mää-ritellä osallistujien ehdotuksista sopivia sääntöjä, mikäli kaikki ovat niistä yksimielisiä.

Osallistujia pyydetään lyhyesti esittelemään itsensä ja kertomaan millä mielellä tuli ryh-mään. Tavoitteita ja odotuksia kysellään ja kirjataan. Myös toivomuksia käsiteltävistä aiheista ja kysymyksistä tiedustellaan ja kootaan.

Jo kutsukirjeessä mainittuun elämänjanatehtävään siirrytään noin 30 minuuttia ryhmän alkamisen jälkeen. Osallistujille on ennen ryhmän käynnistymistä kerrottu tehtävästä, jotta he voivat valmistautua tehtävään etukäteen. Osallistujille annetaan alla oleva oh-jeistus tehtävään ja aikaa sen tekemiseen noin 30 minuuttia. Tehtävää varten on han-kittu isot kartongit ja joko liituja, värikyniä, vesivärejä, lehtiä tai kuvia, joita tehtävässä voi hyödyntää.

Kun yksilölliset elämänjanat ovat valmiit ja elämäntarinoiden jakaminen aloitetaan, ker-rotaan osallistujille paljonko heillä on aikaa oman tarinan kertomiseen, ryhmän koosta ja kestosta riippuen noin 5–10 minuuttia.

 1.

16

Oman elämäntarinan näkyväksi tekeminen ja jakaminen ryhmässä elämänjanan avulla

Kirjoita, kuvaile tai piirrä paperille oman näköisesi elämänjana, syntymästä nykyhetkeen. Poimi sellaisia vaiheita ja kokemuksia jotka ovat olleet sinulle merkityksellisiä. Ne voivat olla sellaisia, jotka ovat vaikuttaneet, joko kielteisesti tai myönteisesti sinuun, persoo-naasi, elämänkatsomukseesi, siihen kuka olet tänään. Valitse itse mitä ja minkä verran haluat tuoda omaa tarinaa näkyväksi ryhmässä, minkä-laisten asioiden jakaminen ja käsitteleminen voisi tukea ja hyödyttää sinua juuri nyt. Aikaa elämänjanan tekemiseen on noin 30 minuuttia. Tämän jälkeen palaamme ryh-mään ja jokainen saa vuorollaan kertoa oman tarinansa. Pyritään siihen että kaikki ehti-vät lyhyesti esittelemään oman tarinansa ensimmäisellä kerralla ja niistä jatketaan sitten toisella ryhmäkerralla.

Ryhmäläisille annetaan aika ja rauha kertoa oma tarinansa, ilman ohjaajien tai osallistu-jien keskeytyksiä. Tämän jälkeen voidaan esittää kysymyksiä oman elämäntarinansa kertoneelle. Tarinoiden ääressä viivytään kunnes ryhmätapaamisesta on jäljellä noin 10 minuuttia. Sen jälkeen jaetaan lyhyesti kokemuksia, miltä tuntui kertoa oma tarina tai kuulla toisten kertovan omaa elämäntarinaansa. Osallistujille jaetaan vielä aikataulu ryhmän tapaamiskerroista ja toisen ohjaajan yhteystiedot, jotta tarvittaessa on mahdol-lista tavoittaa toinen ohjaajista. Ryhmä päätetään rauhallisesti ja toivotetaan kaikki ter-vetulleeksi jälleen viikon kuluttua. Elämänjanat voidaan säästää ryhmän kokoontumis-paikassa valmiiksi seuraavaa ryhmätapaamista varten.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Ryhmäänhakeutumisensyy?• Odotuksetryhmäänosallistumisesta?• Ryhmänsopimuksetjasäännöt,minkälaisistasäännöistäsopiminenhelpottaisikes-kustelemistajaolemistaryhmässä?

• Minkälaisistaaiheista,kysymyksistäryhmässäkannattaisiyhdessäkeskustella?Mikätuntuisihyödylliseltä,auttavalta?

• Miltäkeskustelu,omantarinanjakaminen,muidentarinoidenkuuleminentuntui?

Muistettavaa:• Elämänjanatehtäviävartenhankittavatmateriaalit.• Elämänjanatehtävänsekätarinoidenaikataulutusjaohjaus.

Mahdollisia tehtäviä:• Ryhmäytymistäjatutustumistatukemaanvoivalitajonkuntoiminnallisistamenetel-

mistä, joka ei kuitenkaan vie liikaa aikaa ryhmätapaamisesta.• Valokuvakortitvoiottaaodotusten,tavoitteiden,aiheidentunnistamisenjanimeämi-

sen tueksi.

17

RyHMäKERTa ELäMänTaRinaT Ja niidEn VaiKuTuKSET

Elämäntarinoiden jakaminen

Toinen ryhmäkerta aloitetaan viikon kuulumisilla ja palautetaan mieleen ryhmän säännöt. Kuulumisten jälkeen palataan elämäntarinoihin ja annetaan jokaisen kertoa lisää tarinas-taan, elämänjanastaan. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, miten elämänkokemukset ovat vaikuttaneet itseen ja elämään. Miten erilaiset elämänvaiheet, kokemukset ja tekijät ovat muokanneet omaa näkemystä elämästä ja itsestä. Pohditaan yhdessä mikä vaikutus voi omalla lapsuudella, perheellä ja erilaisilla elämänkokemuksilla olla siihen, miten tänään voi ja mitä ajattelee itsestään. Entä voiko omalle elämäntarinalle antaa jonkun teeman, nimen, minkälainennimivoisikuvataomaaelämäntarinaaparhaiten?Nytkunkatsooomaaelämän-tarinaansataaksepäin,mitänytajatteleetähänastisestaelämäntarinastaan?

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Miltäkeskustelu,omantarinanjakaminenjamuidentarinoidenkuuleminentuntui?• Yhtäläisyyksiä–samantyyppisiäkokemuksiaelämässä,minkälaisiaajatuksia,tunteitaherätti?

• Mitkäelämänkokemuksetovatvahvistaneetjaopettaneetselviytymään?• Millätavoinitseonedesauttanutsitä,mitenelämäonedennyt?• Vaikeatelämänkokemuksetjakriisitosanaelämää,minkäavullaonpärjännyt,onkohakenutjasaanutapua,tukea?

• Minkälaisiaselviytymiskeinojaitselläonkäytössä?

Mahdollisia tehtäviä:• Mielikuva-tairentoutusharjoitus,esim.turvapaikkataimuuvastaava.

 2.

18

RyHMäKERTa OMa nyKyTiLannE Ja VOinTi

Elämäntilanne – mikä kuormittaa, mikä auttaa jaksamaan?

Kolmas ryhmäkerta aloitetaan jälleen viikon kuulumisilla; miten viikko on mennyt ja miten jaksaa. Näin aloitetaan myös jatkossa ryhmäkerrat. Tämän jälkeen fokusoidaan nykyiseen elämäntilanteeseen. Keskustellaan yhdessä siitä, miltä nykyinen elämänti-lanne näyttää, mikä siinä aiheuttaa huolta ja mikä kantaa. Minkälaiset asiat raskauttavat, tuntuvat hankalilta. Kartoitetaan jokaisen ajankohtaisia kuormittavia ongelmia ja huolia tämänhetkisessäelämäntilanteessa?Voikomurheillejaasioilletehdäjotakin?Entämikäauttaajaksamaan,mikäelämässäjaarjessaonhyvin?Pohdimmemyösvoimavarai-sesta ja ratkaisukeskeisestä näkökulmasta mikä kaikki tukee omaa hyvinvointia ja minkä-laisistaasioistasaavoimia?Onhyväkäydäläpimitkätahottarjoavattukeajaminkälaistaapua voi hyödyntää joko internetissä tai omalla paikkakunnallaan.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Mikäkuormittaa,hankaloittaanytjaksamistajaelämäntilannetta?Minkälaisetasiataiheuttavatstressiä?

• Voikoasioille,murheille,ongelmilletehdäjotakinjajos,niinmitäolisihyvätehdä,mitentoimia?

• Erilaisetkriisit,menetykset,arjenpettymyksetjavastoinkäymiset.• Mitenselviytyävaikeistakokemuksistaeteenpäin?• Mitäonjoyrittänyttehdähelpottaakseentilannetta?• Mitätarvitsisijaksaakseen,pärjätäkseeneteenpäin?• Ongelmanratkaisukyvyt,keinotjotkaehkäisevätongelmiensyntymistätaisyvene-

mistä.• Millätavallaasennoituminentaiajatteleminenauttaisijaksamaanomassatilanteessa?• Mikäelämässä,arjessaonhyvin?• Mitäkeinojajatapojaitselläonomanjaksamisentukemiseksi?• Onkoläheisiä,joiltavoisaadatukea,joidenkanssaottaajaksaminen,omatilannepuheeksi?

• Tukeajaammattiapuakannattaahakeaajoissa.• Tahojajotkatarjoavattukea.

Mahdollisia tehtäviä: • Lähtötilanteenkartoitus:Omantilanteenjakuormitustekijöidenkartoittaminen/lis-

taaminen, minkälaisia ovat tämän hetkiset stressitekijät, mitkä ovat keinot kuormituksenvähentämiseksi?

• Pohdiskelutehtävä;mistähyvinvointikoostuu,mitäsiihenliittyy?• Pienryhmäkeskustelu:Itsestähuolehtimisenmerkitys,miksiolisitärkeää,ettähuoleh-tisijavälittäisiitsestäparemminjaenemmän?Mitäkeinojaolisitärkeääopetellataiottaakäyttöönomanjaksamisentukemiseksi?

 3.

19

RyHMäKERTa MiELEn HyVinVOinTi Ja aRJESSa JaKSaMinEn

Mielenterveys ja psyykkinen jaksaminen

Neljännen kerran aiheina ovat mielenterveys, mielen hyvinvointi ja psyykkinen jaksami-nen. Ryhmässä voidaan käyttää psykoedukaatiota selventämään erilaisia oireita kuten stressiä, ahdistusta, masennusta, sosiaalista jännittämistä sekä sitä, mistä mielenter-veys, psyykkinen jaksaminen rakentuvat. On hyvä keskustella siitä, miksi on tärkeää huo-lehtia omasta jaksamisestaan ja mielialastaan. Tavoitteena on luoda ymmärrystä, tarjota tietoa ja keskustella keinoista, miten itse voi ehkäistä stressiä, masennusta, tukea elä-mäntyytyväisyyttä ja mielen hyvinvointia. Voi myös olla tarpeellista keskustella siitä, mikä on normaalia ja elämään kuuluvaa ja milloin on syytä huolestua omasta jaksami-sestaan tai oireistaan. Keinot masennuksen ehkäisemiseen ja mielenterveyden edistä-miseen ovat olennaisia jatkoa ajatellen. Myös konkreettisia keinoja ja neuvoja voidaan jakaa. Itsestä huolehtimisen keinojen kartuttaminen, pärjäävyyden tunteen ja selviyty-miskeinojen vahvistaminen ovat tärkeitä oppeja tulevaisuutta varten.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Vastuuitsestäjaomastahyvinvoinnista• Keinotedistääomaamielenterveyttä,mitenitsekukintukeeomaamielenterveyttäänjamielensähyvinvointia?

• Mielenhyvinvointijaarjessajaksaminen–minkälaistaonitsellehyväarkijaelämä,mitkäseikatovattärkeitä?

• Mitenhuolehtiamielenhyvinvoinnista,rutiinitjakeinot?• Henkistenvoimavarojentukeminen–mitkäasiattuovatvoimavaroja,mitenniitävoivahvistaa?

• Mitätarkoittaaesim.masennus,stressi,ahdistus,sosiaalinenjännittäminen.• Psyykkisenpahoinvoinninoireet:masennus,ahdistus,pelko,riskinotto,uupumus,

itsetuhoiset ajatukset.• Stressijamasennus–altistaviatekijöitäjasuojaaviatekijöitä• Mitävoitehdämasennuksenehkäisemiseksi?• Mistäkaikestatuleehyväolo,mikäontärkeääomanhyvinvoinnintoteutumiseksi?

Mahdollisia tehtäviä: Yksilöllisiä tehtäviä: • Listaaomiatarpeitasivoidaksesihyvin.Mitäpitäisitoteutuaarjessajottavoisithyvin?• Listaapositiivisia,hyödyllisiäajatuksiajotkaauttavatsinuajaksamaanparemminarjen

haasteissa. • Mieleenvaikuttavatajatukset,teotjatunteet.Tunteisiinjaajatuksiinvoivaikuttaa

teoilla. Mieti millä tavoin voisit omilla asenteillasi ja ajatuksillasi vaikuttaa myöntei-semmin ja rakentavammin omaan mielialaasi. Minkä oman toiminta-/reagointitavan muokkaaminentoisilisääjaksamistaarkeenjavapaa-aikaan?

 4.

20

RyHMäKERTa Minä iTSE

Minäkuva, identiteetti, itsetunto, itseluottamus

Tällä kertaa teemana on keskittyä omaan minäkuvaan, uskomuksiin itsestä ja itsetun-toon. Pohdimme yhdessä sitä, minkälaisena nuori näkee ja kokee itsensä, tunnistaako hänvahvuutensajamitenitseluottamustavoisivahvistaa?Mitensaavuttaa,ylläpitäämyönteinen,hyväksyväsuhtautuminenitseäkohtaan?Keskustellaanmyössiitämillaistaoma sisäinen puhe on, minkälainen vaikutus sillä on ja kuinka sitä voisi muokata jos se onkielteistä,itseäaliarvioivaa?Mitenkäsitysitsestämuuttuu,kunkasvaajakehittyykohtiaikuisempaaminää?Mitenitsekukinonkokenutmuutokset,kehityksen,kasvamisennaiseksi/mieheksi?

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Omaidentiteettijaminäkäsitys• Millainenolen,mikäonminullearvokastajatärkeää,millainenolenihmisenäjaper-

soonana, oma luonne. • Omaminäkuva–minkälaisenanäkeeitsensä?• Itsetuntemus,minkälaisiauskomuksiaonitsestä?Ovatkonemyönteisiävaikielteisiä?• Vaikeuttavatkovaitukevatkoomatuskomuksetomienhaaveidentaisuunnitelmientoteutumista?

• Mistäkielteisetuskomukset,kielteinensuhtautuminenitseenjohtuu?• Vastaakoomaminäkuvasiihenkäsitykseen,mitenmuutnäkevätminut?• Asennejaitseluottamus:osaan,uskon,yritän,onnistun!• Mistäkaikestaitsessänivoinollaylpeäjakiitollinen• Itsensähyväksyminen,pystyyköhyväksymäänitsensäsellaisenakuinon?• Mikäliminäkuvaonkielteinen,mikäestääajattelemastaitsestäänmyönteisemmin?• Mitämyönteisempiitseluottamusjaminäkuvamahdollistaisi?• Mitäarvostaaitsessään?• Minkälaisiavahvuuksiajahyviäpuoliaitsessäänarvostaa?• Minkälaistaonomasisäinenpuhejamitensevaikuttaaminäkuvaanjaitsetuntoon• Minkälaistaolisiluottavaisempi,positiivisempisisäinenpuhe?Pohdiminkä- laistasellainensisäinenpuheolisi?

• Mitenitsevoitukeaomaaitsetuntoa?Mitenkannattaisiajatellaitsestäjottaitsetuntosäilyisihyvänä?

Mahdollisia tehtäviä: • Kirjoitaminkälaistaonomasisäinenpuheesi.Mietimitenvoisitmuuttaasitäpositiivi-semmaksi?Mitenvoisitpuhuaitsellesiniinettäpuhevahvistaisiitseluottamustasi?

• Kirjaaomiahyviäpuolia,piirteitä,vahvuuksiajavoimavaroja.Käydäänjokaisenvah-vuuksia läpi yhdessä.

 5.

21

RyHMäKERTa Minä Ja MuuT

Sosiaaliset suhteet, tukiverkosto, yksinäisyys, ihmissuhdepulmat

Kuudennen ryhmäkerran tavoitteena on keskustella oman tukiverkoston ihmissuhteista. Miltä yksinäisyys tuntuu, mikä on yksinäisyyden syynä ja mitä sille voisi tehdä. Itsenäis-tymisvaiheessa ja muutettaessa toiselle paikkakunnalta, oman tukiverkoston jääminen etäämmälle herättää paljon kysymyksiä siitä, miten rakentaa uusia suhteita ja miten yllä-pitää yhteyttä kaukana oleviin ihmisiin. Ryhmässä on tärkeää keskustella myös siitä min-kälaisissa suhteissa on hyvä olla, kasvaa ja elää, mikä on tervettä ihmissuhteissa. On hyvä pohtia minkälaisista suhteista pitäisi pitää kiinni, miten vaalia niitä ja mitä suhteissa ei tarvitse sietää, vastaanottaa. Omat rajat, roolit ja niiden rakentaminen ja kunnioittami-nen ovat tärkeitä oppeja oman hyvinvoinnin kannalta lähisuhteissa.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Minkälainenontervejahyväihmissuhde?Minkälaisiaasioitasepitääsisällään?• Minkälainenonomatukiverkosto?• Yhteisöllisyys,vuorovaikutus,osallisuus,eriyhteisöihinkuuluminen• Minkälainenonhyväseurustelusuhde,parisuhde?Mitäpitäätoteutua,jottatoisenkanssaonhyväolla?

• Omarooli,rajatihmissuhteissajaniistäkiinnipitäminen.Osaakosuojellaomiarajo-jaanjaedellyttää,ettämuutkunnioittavatniitäjaosaakokunnioittaamuidenrajoja?

• Minkälaisiasuorituspaineitaliittyyihmissuhteisiin?• Mikätuntuuhaastavaltajavaikealtaomissatämänhetkisissäihmissuhteissa?Mahdol-lisiaratkaisuja,mitenvoisitoimia?

• Minkälaisiaovatlähisuhteetperheeseen,vanhempiin,ystäviin,tyttö-/poikaystävään?• Mitenuusiasosiaalisiasuhteitavoisirakentaa?Mitensyventääolemassaolevia?• Minkälaisiamuutoksiakaipaisiomassasosiaalisessaelämässään,verkostossaan?• Mitäitsevoitehdäparantaakseenomiasuhteitaan?• Kenenseurassavoihyvin,kenenseurassavoiollaomaitsensä?• Mitäyksinäisyydellevoisitehdä,mitenyksinäisyyttäjayksinäisyydentunnettavoisivähentää?• Mitenkielteisetkokemukset,esimerkiksikiusaaminen,yksinjääminen,luottamuksenmenettäminen,ovatvaikuttaneetomaanitseen?

• Minkälaisetmyönteisetkokemuksetovatvahvistaneetjasyventäneetomaarooliasuhteissajasuhteidensyvenemistä?

Mahdollisia tehtäviä: • Osallistujatlaativatkartanomastasosiaalisestatukiverkostostaanjohonkootaansekä

tuttavat, ystävät, perhe ja suku. Kartan avulla pohditaan ja käydään keskustelua suh-teista: minkälaisia suhteet ovat, läheisyys-etäisyys-suhde, mikä suhteissa on tärkeää, merkityksellistä?

• Jokainenvoiensinpohtiaitsekseenjakeskustellasenjälkeenpienryhmissäsiitä,mitäitsetarvitseevoidakseenhyvinihmissuhteissa?Mitätyytyväisyydenjaonnellisuudenlöytäminen ihmissuhteissa edellyttää itseltä

 6.

22

RyHMäKERTa TunTEET

Tunteiden tehtävä, vaikutus ja keinot niiden käsittelemiseen

Seitsemännen ryhmäkerran tavoitteena on keskustella tunteista, niiden merkityksestä, teh-tävistä ja miten tunteita voi säädellä ja käsitellä. Erityisesti vaikeiden, raskaiden tunteiden hallitseminen ja purkaminen sekä omien keinojen vahvistaminen ovat tarpeellisia aiheita. Niihin etsitään ratkaisuja, vastauksia tai keinoja, jotteivät tunteet hallitsisi kokonaisvaltai-sesti elämää ja omaa olotilaa. Ryhmässä keskustellaan miten tunteita voi säädellä ja käsitellä siten, että lopputuloksena on jatkuvan ahdistuksen sijaan mahdollisuus toimia, ajatella ja tehdä ratkaisuja tunteiden pohjalta. Voidaan myös keskustella siitä, missä tilanteissa on tuntenut mitäkin tunnetta, miten tunteita voi tunnistaa ja miten niitä voi työstää. Samoin siitä,miksiontärkeääoppiatunnistamaantunteitajakäsittelemäänniitärakentavasti? 

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Mitämerkityksiä,tehtäviätunteillaon?Miksimeilläonerilaisiatunteita?• Mitentunteetvaikuttavatmielialaamme?• Mitentunteitavoisäädellä?• Mitätunteitavoitunnistaaomassatilanteessa?• Mitkätunteettuntuvatvaikeiltajahankalilta?Mitenvaikeidentunteidenkanssapärjää?• Minkälaisiakeinojaitselläonkäsitellä,säädellä,hallita,purkaatunteita?• Mitämyönteisiätunteitatunnistaanyt?• Kenenkanssaomathuolet,erilaisettunteet,hankalanolonvoiottaapuheeksi?• Mitentunteetvoiottaapuheeksivanhempien,sisarusten,ystävien,seurustelukumppaninkanssa?• Minkälaisetkeinotauttavatkatkaisemaanerilaisiatunteita,esim.rentoutumisenmerkitys?• Mitenajatukset,tunteetjatoimintavaikuttavattoisiinsajaomaanmielialaan.• Minkälaisetajatukset,asenteetjatoimintavaikuttavatomaantunnetilaan,mielialaankielteisesti?

• Minkälaisistasuhtautumis-jaajattelutavoistaonhaittaaitselle?• Minkälaisetajatukset,asenteetjatoimintavaikuttavatomaantunnetilaan,mielialaanmyönteisesti?Minkälaisistasuhtautumis-jaajattelutavoistaonhyötyä?

• Mitenirrottautuatoimimattomasta,itseäjavointiahaittaavista ajattelutavoistajakeskittyä voimavaroja antaviin, myönteisiin, hyödyllisiin ajattelutapoihin, jotta oma tunnetilaolisimyönteisempi?

Mahdollisia tehtäviä:• Pienryhmissäkeskusteluataitehtävä:esimerkiksitunteidentunnistaminen,listaami-

nen, minkälaisissa tilanteissa on kokenut eri tunteita, mitä keinoja on tunteiden purkamiseen?

• Pienryhmäkeskusteluatunteista;mitätunteitatämänhetkisessäelämäntilanteessavoimakkaimmin läsnä, mitkä tunteet tuntuvat vaikeilta ja miten niiden kanssa pärjää, mitätunteitakaipaa?

• Yksilöllinentehtävä:Listaajoitakinpositiivisia,hyödyllisiäajatuksia,jotkaauttavatsinua jaksamaan, tukevat myönteistä asennetta ja tunnetilaa.

 7.

23

RyHMäKERTa SuORiTuSPainEET Ja ELäMänHaLLinTa

Tasapaino arjen paineiden ja hyvän olon välillä

Kahdeksannen kerran keskusteluaiheena ovat suorituspaineet elämän eri osa-alueilla. Tavoitteena on pohtia ja pyrkiä tunnistamaan ja arvioimaan suorituspaineita aiheuttavia tekijöitä, uskomuksia, ajatuksia sekä muita paineita aiheuttavia syitä. Tulevatko paineet ulkoa-vaisisältäpäin?Mitäniillevoisitehdä?Mitenvoihuolehtiaomanarjensujuvuu-desta sekä hyvinvoinnin tukemisesta arjen haasteiden keskellä, erityisesti kun itsenäis-tyy, rakentaa omaa elämää. Millaisia arjenhallintatapoja on olemassa. Miten huolehtia siitä, että elämässä voisi toteutua tasapaino vaatimusten ja voimavarojen välillä sekä opintojen,työnjamuunosalta?Ryhmässätarkastellaanmyösomaavaatimustasoa,min-kälaisia vaatimuksia asettaa itselleen ja miten ne vaikuttavat suorituksiin, arkeen ja jak-samiseen.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Mikäajaasuorittamiseen,ulkoa-vaisisältäpäintulevatpaineet?• Minkälainenonomavaatimustaso,mitävaatiiitseltäänjamiksi?• Mihinvaatimuksetliittyvät,opintoihin,työhön,sosiaalisiinsuhteisiin,ulkonäköön?• Mistärutiineista,elämäntavoistaontärkeääpitääkiinniomanhyvinvoinninkannalta?• Mitenarkeavoihallita,minkälaisinkeinoinomaaelämäävoiohjata?• Mitenottaaomaelämähaltuun?Mitäsetarkoittaa?Minkälaistavastuunottamistasevaatiiitseltä?

• Minkälaistaonitsellehyväarkijaelämä?• Mikäjamitenvoivahvistaaomaapärjäävyydentunnettaanjakokemustaan?• Mitenoppiahyväksymäänjaarvostamaanitseään,tunnistamaanomattarpeetjarajatjakunnioittaaniitä?

• Mitävastuunottaminenomastaelämästäjatulevaisuudestamerkitsee?Mitäsekäy-tännössätarkoittaa?

Mahdollinen tehtävä:• Osallistujatkirjoittavattyhjällelapullenimettömästiomaantilanteeseensaliittyvän

kysymyksen, johon haluaisivat vielä kuulla muiden ajatuksia, näkemyksiä, vastauksia. Jokainen miettii omaan tilanteeseensa liittyvää kysymystä, johon uusien näkökulmien saaminen auttaisi itseä eteenpäin. Kysymykset kootaan esimerkiksi koriin, josta niitä nostetaan yksi kerrallaan käsiteltäväksi ja yhdessä keskusteltavaksi.

 8.

24

RyHMäKERTa ELäMänTyyTyVäiSyyS Ja SELViyTyMiSKEinOT

Omat voimavarat ja vahvuudet

Yhdeksännellä kerralla keskustelu kääntyy kohti voimavaroja, vahvuuksia ja selviytymis-keinoja. Ryhmän loppua kohden pyritään tavoittelemaan vahvistuneempaa pärjäävyy-den tunnetta sekä luottamuksellista ja myönteistä näkemystä itsestä. Omien vahvuuk-sien ja voimavarojen tunnistaminen ja jakaminen ryhmässä tukee hyväksyvää ja positii-vista suhtautumista itseen.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Mikäluomerkityksiäomaanelämään,mikäonarvokastajatärkeää?• Minkälaisiaovatomanelämäntähtihetket,mitenniitävoisiluodalisää?• Minkälaisiavoimavarojaitselläon?• Mitenvoisiitsevahvistaauskoaelämäänjaselviytymiseen?• Minkälaisetasiatlisäävättyytyväisyyttäelämässä?• Mitkäovatvoimanlähteitä,minkälaisetasiatlataavatakkuja,tuovatenergiaa,iloa,voimia?

• Kiitollisuus–mistävoiollakiitollinen,mitkäasiatelämässäovathyvin,mikäkantaajavahvistaaitseä?

• Mikäantaaitselletoivoa,uskoaselviytymiseenjapärjäämiseen?Mitävoitehdä,jottatulevaisuudenuskosäilyy,vahvistuu?

Mahdollisia tehtäviä: • Osallistujatpohtivatkolmeaviimeaikoinatapahtunuttamukavaaonnistumistatai

myönteistä tapahtumaa, mistä voi olla kiitollinen. Tarkoituksena on pyrkiä saamaan kiinni tunteista, eläytyä niihin, jotta voisi opetella lisäämään myönteisten ajatusten ja tunteiden huomioimista ja niiden vaikutusta omaan oloon ja mielialaan.

• Osallistujatkirjaavatomiavahvuuksia,voimavaroja,selviytymiskeinojajakokemuksia,joiden mieleen palauttaminen vahvistaa uskoa selviytymiseen sekä asenteita ja aja-tuksia, jotka tukevat selviytymistä ja jaksamista.

 9.

25

RyHMäKERTa TuLEVaiSuuS

Nyt keskustelu kääntyy kohti tulevaisuutta. Puhutaan siitä, minkälaisia toiveita, suunni-telmia, haaveita ja tavoitteita hahmottaa pohtiessaan omaa tulevaisuuttaan, oman elä-mäntarinan jatkumoa. Minkälaista elämäntarinaa haluaa rakentaa, minkälaista tulevai-suutta haluaisi elää ja kokea, mikä siinä olisi tärkeää ja merkityksellistä, mitä lähtee ta-voittelemaan?Tarkoituksena on hahmottaa ja pyrkiä tavoittamaan osallistujien omia haaveita, merki-tyksiä ja tavoitteita omasta tulevaisuudestaan.

Ryhmäkerran päätteeksi pohditaan tavoitteiden asettamista – mitä itse kukin voi tehdä huolehtiakseen omasta hyvinvoinnistaan. Minkälaisia tavoitteita on hyvä asettaa jotta oma hyvinvointi kohenisi, jotta jaksamisesta huolehtiminen toteutuisi. Tavoitteiden tulee olla realistisia ja toteuttamiskelpoisia, ne kirjataan ja niihin palataan jatkotapaami-sella. Lopuksi osallistujat täyttävät palautelomakkeen, joka kerätään takaisin ryhmien arviointia ja kehittämistä varten.

Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: • Minkälaisetarvotovatitselletärkeitäelämässä?• Minkälaistenarvojenmukaistaelämäähaluaarakentaa?• Minkätoteutuminenontärkeääomaatulevaisuuttaajatellen?• Mitätoivooitselleen,minkälaisiamuutoksia,asioita,tapahtumia,suhteita,elämyksiätoivooomanelämäntarinanjatkoaajatellen?

• Omatarinajatie,vaihtoehtoisettulevaisuudetjamahdollisuudet• Opiskelujatyö,millealallehaluaa,pyrkii,sopii?• Mikäitselleonmerkityksellistäjatärkeääelämässä,minkälainenelämäjatulevaisuustuntuisioikealtajahyvältä?

• Minkälaisiamuutoksiaomassatilanteessa,voinnissa,ajattelussa,mielialassa,elämän-tavoissalähteetavoittelemaan?

Mahdollisia tehtäviä:• Yksilöllinentehtävä:jokainenkirjoittaahenkilökohtaisenkirjeenitselleenjossapohtii

toiveitaan tulevaisuudesta, elämästä ja hyvinvoinnista, esimerkiksi yhden tai kolmen vuoden päästä. Kirjeet kerätään suljettuihin kuoriin ohjaajille ja palautetaan seuranta-tapaamisella. Henkilökohtaisia kirjeitä ei lueta ryhmässä, mutta niistä voidaan keskustella;miltätuntuikirjoittaajaminkälaisiahaaveitatavoittikirjoittaessaan?

• Tulevaisuudenelämänjana:Löydäomatarinasi®-ryhmänensimmäisentapaamisenyhteydessä osallistujat tekivät elämänjanan siihenastisesta elämästään. Nyt voi elä-mänjanan avulla pyrkiä hahmottamaan janan toivottua jatkumoa. Miten toivoo oman tarinansa, elämän janansa jatkuvan, mitä toivoo tai tavoittelee. Minkälaista elämänpol-kuahaluaisikulkea?Minkälaisiaasioita,ihmissuhteita,kokemuksiatoivoisielämäänsisältyvän?Miltäelämänjana,omatarinanäyttäävuoden,viidenvuodentaikymmenenvuodenpäästä?Osallistujatjatkavatelämänjanansuunnitteluajalopuksinejaetaanlyhyesti ryhmässä siten, että jokaisella on aikaa kertoa hetki omasta janastaan.

 10.

26

Muistettavaa:• Palautelomakkeetannetaankaikilleosallistujille,varataannoin20minuuttianiiden

täyttämiseen.• Tavoitteetväliajalleennenjatkotapaamista,mitenjokainenvoitukeaomaahyvinvoin-tiaanväliajalla,kolmenkuukaudenajanennenjatkotapaamista?Jokainenasettaakonkreettisia, realistisia tavoitteita jotka kirjataan.

27

RyHMäKERTa JaTKOTaPaaMinEn (KOLMEn KuuKaudEn TauOn JäLKEEn)

Jatkotapaaminen aloitetaan kuulumisilla. Miten kolmen kuukauden väliaika on mennyt jamitenitsekukinjaksaa.Mitänytkuuluu?Mitenväliajantavoitteetovattoteutuneet?Minkälaisiamuutoksiatunnistaaomassavoinnissaan,mielialassaan,elämäntavoissaan?

Keskustellaan myös jatkosta, minkälaisin ajatuksin jatkaa matkaa eteenpäin. Arvioidaan myös jatkotuen tarpeita. Lopuksi jokainen osallistuja täyttää seurantalomakkeen, joka kerätään takaisin ryhmien arviointia ja kehittämistä varten.

Ryhmäkerran teemat sekä kysymykset: • Ajankohtaisetkuulumiset,mitenitsekukinvoijamitäkuuluu?• Arviointiaomastavoinnista,jaksamisesta,mielialastajamahdollisistamuutoksista?• Onkoomassatilanteessataivoinnissatapahtunutmuutoksia,minkälaisia?• Mitäontehnytmuutostenedesauttamiseksi?• Mitentoimiinyttoisinomanmielenhyvinvoinnintukemiseksi?• Ryhmäänosallistumisenvaikutukset,mitäryhmänaikanataisenseurauksenatapah-tuneitamuutoksiatunnistaa?

• Seurantalomake

Muistettavaa:• Seurantalomakkeidenkopiointikaikilleosallistujillesekäryhmässä15–20minuuttia

niiden täyttämiseen.

 11.

28

Löydä oma tarinasi® -ryhmien arviointi ja seurantaSuomen Mielenterveysseuran Varhaiskuntoutuksen toiminnasta tehtiin arviointitutki-mus vuosina 2009–2010. Arvioitavana oli myös Löydä oma tarinasi® -ryhmämalli. Ulkoi-sessa arvioinnissa koottiin sekä ohjaajien että osallistujien näkemyksiä siitä, mikä Löydä oma tarinasi® -mallissa nähdään merkityksellisenä ja muutoksia tukevana.

Ryhmään osallistumisen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikutukset voivat olla sekä välittömiä että epäsuoria. Osallistumisen Löydä oma tarinasi® -ryhmään on koettu tu-kevan jaksamista ja henkistä hyvinvointia, omaa sosiaalista aktiivisuutta sekä toiminta-kykyä. Osallistujat ovat kokeneet myönteiseksi vertaistuen, ryhmien luottamuksellisen ja keskustelua tukevan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen ja sen, että ryhmässä on sekä nai-sia että miehiä. Osallistujien elämänvaiheessa, nuoruudessa etsitään ja rakennetaan minuutta, ihmissuhteita, elämäntaitoja, selviytymiskeinoja sekä keinoja tukea omaa mielenterveyttään ja jaksamistaan. Olemalla näiden osa-alueiden äärellä, käsittelemällä läpikäytyjä kokemuksia ja löytämällä keinoja itsehoitoon pystytään ehkäisemään masen-nusta, ahdistusta ja riskiä jäädä yksin muutosten tai vastoinkäymisten kohdatessa.

Osallistuneiden palautetta myönteisistä vaikutuksista• avoimuudenlisääntyminen• tulevaisuudentoivonvahvistuminen• asioidensyvällisenpohdiskelunlisääntyminen• ahdistuksenvähentyminen• itsetuntemuksenvahvistuminen• otteensaaminenasioidenhoitamiseen• luottamuksenvahvistuminenitseenjaomaanselviytymiseen.

Osallistujat ovat nimenneet yhtenä merkittävänä ryhmään osallistumisen seurauksena keskustelukynnyksen madaltumisen ja asioiden puheeksi ottamisen helpottumisen myös ryhmän ulkopuolella omassa verkostossa. Ryhmät toimivat foorumina, jossa on mahdollisuus harjoitella uusia tapoja käsitellä, ylläpitää tai rakentaa vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria. Sen seurauksena avoimemman keskustelutavan jatkaminen omassa verkostossa tuntuu helpommalta. Omien ajatusten ja tunteiden puheeksi otta-minen, niiden käsittelemiseen tottuminen ja rohkaistuminen ovat muutoksia, jotka edesauttavat jatkossakin vuorovaikutusta läheisten kanssa. Tämä lisää muiden mahdolli-suutta ymmärtää, jakaa tilannetta ja olla tukena.

Muita kuuntelemalla ja asioita käsittelemällä omat ajatukset ja asiat tuntuvat usein sel-keytyvän. Tällä on merkitystä omien kokemusten ja ajatusten hahmottamiseksi ja työs-tämiseksi – avautuu uusia näkökulmia, ajatuksia, ratkaisuvaihto ehtoja ja keinoja raken-taa omaa elämän tilannetta eteenpäin.

(Lähde: Varhaiskuntoutuksen arviointi tutkimus, 2010)

29

Ohjaajien näkemyksiä ryhmän myönteisistä vaikutuksista

• uskotulevaisuuteenjaomaanpärjäämiseenparani• ahdistuslieveni,mieliala,jaksaminen,levollisuuskohenivat• vastuunottaminenomastatilanteestavoimistui• toimintakykykoheni• elämänhallintaparani• ratkaisujentekeminenomanelämäntilanteentaihyvinvoinninhyväksilisääntyi• rohkeusuusienkontaktienottamiseen,sosiaalisenpiirinlaajentamiseenkasvoi• kynnyspuhumiseenmadaltuikotonajakaveripiirissä• kynnysavunjatuenhakemiseenjahyödyntämiseenmadaltui. 

(Lähde: Varhaiskuntoutuksen arviointitutkimus, 2010)

Mallin vahvuudetTekijät, jotka tukevat Löydä oma tarinasi® -mallin myönteisiä vaikutuksia: • Sisällönräätälöintiosallistujientarpeidenjaelämäntilanteidenmukaan.Ryhmän

alussa kartoitetaan osallistujien tarpeita ja toiveita ryhmän sisällöstä ja huomioidaan ne sisällön suunnittelussa.

• Osallistujienosallistuminensisällöntuottamiseen.Se,ettäosallistujatovatmukanasisällön ja käsiteltävien aiheiden valinnassa, sitouttaa heitä ryhmään sekä varmistaa ryhmään osallistumisesta saatavaa hyötyä ja tukea. Ryhmässä asioiden käsitteleminen alkaa heti henkilökohtaiselta tasolta, kun aiheet ja kysymykset nousevat osallistujien elämäntarinoista ja kokemuksista, heidän elämäntilanteistaan ja arjestaan.

• Elämäntarinatryhmäprosessinpunaisenalankana.Näkyväksijakuulluksituleminenomien kokemusten kautta nähdään rakentavana ja merkityksellisenä lähestymistapana ja se mahdollistaa jokaisen mukana olon keskusteluissa. Jokaisen elämäntarina nivo-taan mukaan ryhmän keskusteluihin, mikä vuorostaan helpottaa osallistujien samaistumista, osallistumista keskusteluun ja vertaistuen toteutumista.

30

Lisätietoa

Mielenterveysseuran varhaiskuntoutuksen vertaistukiryhmistä: www.mielenterveysseura.fi/vertaistuki ryhmat

Mielenterveysseuran varhaiskuntoutuksen arviointitutkimus 2009–2010 on luettavissa osoitteessa: http://www.mielenterveysseura.fi/files/654/Varhaiskuntoutuksen_arviointi_F.pdf

Mielenterveysseuran varhaiskuntoutuksen julkaisu: Kyllä me yhdessä selvitään, 2010 on luettavissa osoitteessa: http://www.mielenterveysseura.fi/files/655/Kylla_me_yhdessa_selvitaan.pdf

31

Suomen MielenterveysseuraLiite 1

Vertaistukiryhmään hakeneiden haastattelurunkoTavoitteet• saadatietoahakijasta,tilanteesta/voinnistajatuentarpeesta• arvioidaryhmäänosallistumisenoikea-aikaisuusjatarvittaessaohjatamuidenpalve-

luiden pariin• kartoittaahakijanmotivaatiojamahdollisuussitoutuaryhmään• antaatietoaryhmäntavoitteistajasisällöstä.

Haastattelu toteutetaan joko puhelimitse tai kasvokkainHaastatteluaika: n. 30–45 min.Haastattelun pohjana hakulomake ja haastattelurunko

Kysymykset/tarkennukset• mahdollisetaikaisemminsaaduttainytmeneilläänolevathoidot/terapiat• mikäliterapiaprosessimeneillään,varmistussiitä,ettäterapeuttisuositteleeryhmää

tai puoltaa hakijan ryhmään osallistumista• sairaudet,allergiat(ruoka-aineallergiat),lääkitysnyt,minkävuoksijakuinkapaljon• työ-/opiskelutilanne• mitenitseonyrittänyttukeaomaajaksamistajahyvinvointia• omathenkilökohtaisettarpeet/toiveetryhmänsuhteen• hakijanomaarviojaksamisestajaosallistumisestaryhmämuotoiseentoimintaan,

motivaatio ja mahdollisuus sitoutua ryhmään• onkojotakin,mitähakijaitsehaluaatarkentaa,kysyä,kertoaomastatilanteestaanHaastattelun jälkeen haastattelija arvioi• ryhmänoikea-aikaisuuttasuhteessahakijantuentarpeeseen• hakijanpsyykkistävointia(eiakuuttejapäihde/huume/psyyke-ongelmia,pystyyosal-

listumaan ryhmämuotoiseen toimintaan) • onkojuuritämäryhmä”oikea”hakijalle• hakijantarvevertaistukiryhmään• ryhmäntoimivuusesim.sukupuoli,ikärakenne,homogeenisuushakijoidenvälillä

Haastattelun jälkeen hakijalle kerrotaan onko ryhmä sopiva hakijan elämäntilanteeseen. Valinnat osallistujista tehdään haastattelujen jälkeen ja jokaiselle hakijalle lähetetään ilmoitus onko päässyt ryhmään tai ei. Ryhmään pääsystä voi myös informoida hakijalle heti haastat telun jälkeen mikäli mahdollista.

Suomen MielenterveysseuraMaistraatinportti 4 A, 00240 Helsinkiwww.mielenterveysseura.fi