maanomistaja 2 2014

MAANOMISTAJAMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

2 | 14

EUROPARLAMENTTI-VAALIT su 25.5. Ennakkoäänestys 14.–20.5.

Pysy ajan tasalla!

TEOLLINEN VALLANKUMOUS KIERSI FAGERVIKIN ELINTASO

HAASTAA PÄÄSTÖTAVOITTEET

RAKENNUS-HISTORIALLISET

KEVÄTPÄIVÄT INKOOSSA JA

RAASEPORISSA

Eurovaaliehdokkaiden tenttiFrågor till kandidaterna i Europaparlamentsvalet

JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fiPÄÄTOIMITTAJA: Tuija Nummela

ULKOASU: peak press & productions oy www.peakpress.net AD: Milla KetolainenKANNEN KUVA: Pyry Krappe

PAINOPAIKKA: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Tässä numerossa

MAANOMISTAJA

2 | 14

Maanomistajain liiton jäsenlehti

Lehden tekijät

Pääkirjoitus ...........................................3

Ajankohtaista .......................................4

Tukioikeuksien siirrot maanomistajalle vuonna 2014 .......................................7

Teollinen vallankumous kiersi Fagervikin ................................... 8

EUROVAALIEHDOKKAIDEN TENTTIFrågor till kandidaterna i Europaparlamentsvalet .................... 12

Elintaso haastaa päästötavoitteet ...................................14

EUROPEAN HISTORIC HOUSESEU:n kulttuurirahoitus tuo uusia mahdollisuuksia .................17

Rakennushistorialliset kevätpäivät Inkoossa ja Raaseporissa ...................................18

COUNTRY SIDEYFCS:n toinen maaseudun yrittäjyysfoorumi ..................................20

Oikeustapauksia ..................................21

Palveluhakemisto ................................23

KU

VA E

eva

Kan

gas

2 | 14 MAANOMISTAJA 3

Pääkirjoitus

EUROPARLAMENTTIVAALIT

Toukokuun lopussa valitsemme edustajamme europarlamenttiin. Jäsenlehtemme tässä numerossa esitellään Christina Gestrin, El-si Katainen, Toimi Kankaanniemi, Miapetra Kumpula-Natri ja Petri Sarvamaa, jotka ovat ehdokkaina europarlamenttivaaleissa 25.5.

Maanomistajain Liiton mielestä maa- ja metsätaloutta pitää olla mahdollisuus harjoittaa koko Euroopassa. Maataloustuet ovat sitä varten, että voimme huolehtia ruuan omavaraisuudesta ja pienentää liian voimakkaita vaihteluita ruuan hinnoissa. EU:lla on myös vastuu siitä, että maataloutta voidaan harjoittaa onnistuneesti ja päämää-rätietoisesti sekä pitää maaseutu asuttuna ja elävänä. Alueelliset tuet kanavoidaan siksi toimenpiteisiin, joilla on todellista vaikutusta työllisyyteen ja kilpailukykyyn.

Erilaisten tukien hakuprosessit ovat muuttuneet aivan liian vai-valloisiksi, byrokraattisiksi ja aikaa vieviksi yksittäiselle viljelijälle. Europarlamentin pitäisi huolehtia siitä, että prosesseja tarkistetaan ja tehdään yksinkertaisemmiksi samalla kun valvonta säilytetään hyvällä tasolla.

Tulevaisuuden energiahuolto tuli jälleen ajankohtaiseksi Fukus-himan ydinvoimalaonnettomuudessa vuonna 2011. Esimerkiksi Saksassa päätettiin, että kaikki ydinvoimalat poistetaan käytöstä viimeistään vuonna 2022. Sen myötä kiinnostus tuulivoimaan lisään-tyi niin Saksassa kuin muissakin EU-maissa. Tuulivoima vaatii suuria maa-alueita, siksi maanomistajalla on oltava vahva vaikutusvalta sen sijoittamisessa. Tuulivoima osaltaan lisää uusiutuvan energian käyttöä ja vastaavasti vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutus-ta. Esimerkiksi tuulivoiman lisääntynyt käyttö energiahuollossamme vähentää hiilidioksidin, rikkidioksidin, typpioksidin, metaanin ja mui-den ympäristölle haitallisten aineiden päästöjä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 440 000 yksityistä metsäkiin-teistöä ja yli 900 000 yksityistä metsänomistajaa. Metsistä yli 60 prosenttia on yksityisten henkilöiden omistuksessa. Heille metsä on taloudellinen mahdollisuus, jota täytyy hoitaa ja hallinnoida. Siksikin yksityisen omaisuuden tarpeetonta verotusta on syytä vastustaa. Lisäksi pitää määrävälein keskustella ja päivittää jokamiehenoikeuk-sia niin, ettei ajatella vain kansalaisten tarpeita vaan otetaan huomi-oon myös maanomistajan oikeudet.

Maanomistajain liitto on ollut jäsenenä eurooppalaisten maan-omistajien järjestössä (European Landowners Organization) vuodes-ta 1995. Eurooppalainen kattojärjestö on tärkeä etujemme valvoja Brysselissä. Noin 90 prosenttia EU:n alueesta on maaseutua. Tie-dämme, että yhä useammat asiat eurooppalaisella tasolla vaikutta-vat myös kansallisella tasolla. Muista siksi käyttää äänioikeuttasi tulevissa eurovaaleissa – siten saat maanomistajana äänesi kuulu-viin europarlamentissa.

Henrik CreutzHallituksen jäsen

EUROPAPARLAMENTSVALET

I slutet av maj skall vi välja våra representanter till Europaparlamen-tet. I detta nummer av vår medlemstidning presenteras kandida-terna Christina Gestrin, Elsi Katainen, Toimi Kankaanniemi, Miapetra Kumpula-Natri och Petri Sarvamaa. Dessa är några av flera goda kandidater uppställda i Europavalet den 25 maj.

Jordägarnas Förbund anser att det skall vara möjligt att bedriva jord- och skogsbruk i hela Europa. Jordbruksstöden finns till för att vårt land skall vara självförsörjande i fråga om mat och för att minska alltför häftiga svängningar i matpriserna. EU har också ett ansvar för att man framgångsrikt och målmedvetet skall kunna sysselsätta sig med jordbruk och för att man skall kunna hålla landsbygden bebodd och levande. Regionala stöd kanaliseras därför till åtgärder som har en verklig effekt på sysselsättningen och konkurrenskraften.

För den enskilda jordbrukaren har också ansökningsprocesserna av de olika stöden blivit allt för krångliga, byråkratiska och tidskrävande. Europaparlamentet borde kunna se till att processerna ses över och görs enklare samtidigt som övervakningen hålls på en god nivå.

Den framtida energiförsörjningen aktualiserades igen kärnkraftso-lyckan i Fukushima 2011. I bla Tyskland beslöt man att alla kärn-kraftverk tas ur bruk senast år 2022. Därmed ökade intresset för vindkraft i Tyskland och i andra EU-länder. Vindkraften kräver stora markområden och därför skall markägare ha ett starkt ord i utplace-ringen av den. Vindkraften är ett led i arbetet med att öka använd-ningen av förnybar energi och därigenom minska användningen av fossila bränslen. Genom en ökad användning av bla vindkraft för vår energiförsörjning minskar vi utsläppen av koldioxid, svaveldioxid, kväveoxider, metan och andra ämnen som är alla skadliga för miljön.

I dag finns det cirka 440 000 privata skogsfastigheter och över 900 000 privata skogsägare i Finland. Av skogarna är över 60 pro-cent i privat ägo. För dem är skogen en ekonomisk tillgång som skall förvaltas och skötas om. Onödig beskattning på den privata egendomen skall därför motarbetas. Därtill bör allemansrätten med jämna mellanrum diskuteras och uppdateras så att den inte endast tänker på allmänhetens behov utan även tar hänsyn till markägarens rättigheter.

Jordägarnas förbund är medlem av de europeiska Jordägarnas förbund (European Landowners organization) sedan 1995. Den euro-peiska takorganisationen är en viktig bevakare av våra intressen på europeisk nivå i Bryssel. Cirka 90 procent av EU:s områden består av landsbygd. Vi vet att alltmer frågor på europeisk nivå påverkar även beslutsfattande på den nationella nivån. Kom därför ihåg att använda Din rösträtt i det kommande Europavalet – på så sätt, kan Du som jordägare få Din röst hörd i Europaparlamentet.

Henrik CreutzStyrelsemedlem

4 MAANOMISTAJA 2 | 14

Paljon puutteita viljavuustutkimuksissaVuonna 2013 lähes joka toiselle maatilalle annettiin huomautus ympäristötuen tukiehtojen noudattamisesta. Huomautukset ovat lisääntyneet vuodesta 2010 lähtien, ilmenee Maaseutuviraston kokoamista tiedoista.

Tarkastetuista tiloista noin joka kolmannella oli puutteita viljavuustutkimuksis-sa. Pääsääntöisesti puutteet olivat lieviä, mutta yhä useammalta tilalta viljavuus-tutkimukset puuttuivat kokonaan tai ne olivat kaikki vanhentuneet.

Viljavuustutkimuksista aiheutuu valvontavuoden lisäksi takautuva seuraamus aiemmille sitoumusvuosille, jos puutteet ovat riittävän vakavia. Puutteelliset vilja-vuustutkimukset voivat aiheuttaa tilalle seuraamuksen myös lannoitusvalvonnassa.

Muissa ympäristötuen ehdoissa seuraamuksien määrä pysyi suunnilleen edel-listen vuosien tasolla.

Valvonta ennen tukiaTilatukea haki viime vuonna 57 301 tilaa, joista 3 447 tilaa valittiin valvontaan. Määrä oli noin 6,0 prosenttia kaikista tukea hakeneista tiloista.

Viljelijätukien valvonnat on tehtävä ennen kuin tuet voidaan maksaa viljelijöille. ELY-keskukset tekevät valvonnat maatiloilla Maaseutuviraston ohjeistuksen mukai-sesti. Maaseutuvirasto myös määrittelee otannat, joilla tilat valitaan valvontaan.Lisätietoja www.mavi.fi

LUOMU KIINNOSTAAKuluttajien ja viljelijöiden kiinnostus luomua kohtaan kasvaa edelleen, ja luomue-lintarviketoimijoiden määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana sadoilla.

Luomun osuuden kasvattaminen on yksi maamme maatalouspolitiikan strategi-sista tavoitteista. Lisää luomua! -kehittämisohjelman tavoitteena on luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun.

Varaakin on. Esimerkiksi luomuviljojen osuus Suomen kokonaissadosta on tois-taiseksi kahden prosentin luokkaa.

Esimerkki: Viljojen tuotantoVuoden 2013 kokonaissato - 90 miljoonaa kiloa - oli 10 % suurempi kuin vuonna 2012. Määrä on 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta. Puolet viljasadosta oli kauraa, 46 miljoonaa kiloa. Kauran tuotanto nousi 7 mil-joonaa kiloa.Vehnän tuotanto laski 2 miljoonaa kiloa 13 miljoonaan kiloon.Ohran tuotanto oli 12 miljoonaa kiloa eli se kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike

1. Suomeen aiotaan perustaa uusi Luonnonvarakeskus. Mistä on kysymys?Luonnonvarakeskus perustetaan yhdistä-mällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja metsätalousministeriön tie-topalvelukeskuksen (Tike) tilastotehtävät vuoden 2015 alusta lukien.

Luonnonvarakeskuksesta tulee Suomen toiseksi suurin valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 1 700 henkilöä. Sen ta-voitteena on vahvistaa ruokaan ja uusiutu-viin luonnonvaroihin liittyvää tutkimusta ja asiantuntemusta, joita tarvitaan tulevaisuu-den biotalouden ja siihen perustuvan hyvin-voinnin rakentamiseen.Lisätietoja www.mmm.fi...2. Kuinka suuri osa Suomen metsistä on suojeltuja?Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mi-tattuna Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 70 prosenttia Suomen maapinta-alasta.

Metsistämme on suojeltu tai rajoitetussa metsätalouskäytössä 2,9 miljoonaa hehtaa-ria, mikä on 13 % metsäalasta. Osuus on Euroopan maista korkein. www.mmm.fi ...3. Maanmittauslaitoksen kiinteistö-toimitusmaksut ovat muuttuneet. Millaiset ovat vaikutukset?Hinnat nousevat keskimäärin 5,3 prosenttia. Tässä joitakin esimerkkejä:Työajan mukaan velotettavat toimitukset: 87,50 euroa/tunti (korotus 7,7 %)Lohkominen 3000 m2: 990 euroa (korotus keskimäärin 2,7 %)Lohkominen 10 hehtaaria: 1490 euroa (ko-rotus keskimäärin 2,7 %)Kiinteistöjen yhdistäminen, kaksi kiinteistöä, ei kiinnityksiä: 165 euroa (korotus 19,5 %)Tie- tai rasiteoikeuden lakkauttaminen so-pimuksen perusteella, kaksi osakaskiinteis-töä: 165 euroa (alennus 51,5 %)www.maanmittauslaitos.fi/hinnasto

kysymystä3

KU

VA J

anne

Leh

tine

n


Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjel-ma METSOon valitut arvokkaat elinympäristöt halutaan valjastaa luontomatkailun vetonau-loiksi. Maa- ja metsätalousministeriön rahoit-taman hankkeen aikana kartoitetaan kylien, yrittäjien ja maanomistajien luontomatkailuun sopivia kohteita.

Hanke tähtää siihen, että luontomatkailija löytäisi helposti matkailupalvelujen läheltä virkistysmahdollisuuksia monimuotoisessa

metsäluonnossa. Muina tavoitteina on selvittää luontokohtei-

den hyödyntämistä kylämatkailuhankkeissa ja koota selvitys METSOn mahdollisuuksista luontomatkailun palvelutarjonnassa.

– Hankkeessa mukana oleville yrittäjille laa-ditaan laskelma siitä, miten investointikustan-nus sisällytetään matkailutuotteeseen, kertoo hankkeen ideoinut Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

TERVEELLINEN RAKENNUS EI SYNNY SATTUMALTAKosteusongelmien, homepölyn ja materiaali-päästöjen lisäksi haasteita rakentamiseen tuo-vat uudet rakenteet ja rakennusmateriaalit sekä melun ja ilman epäpuhtauksien lisääntyminen. Myös tiukentuneet rakentamismääräykset ja korjausrakentamisen lisääntyminen edellyttävät uudenlaista asiantuntemusta.

Rakennusfysiikka – Perusteet ja sovelluksia -kirjaan on kerätty tärkeimmät tekijät, jotka vai-kuttavat rakennusten ja rakenteiden toimintaan ja ennen kaikkea rakennusten käyttäjien hyvinvointiin ja tervey-teen. Perusteiden lisäksi kirjassa käsitellään muita rakennusfy-siikkaan läheisesti liittyviä asioita, kuten rakentamismääräyksiä, suosituksia ja käytännön sovelluksia.

Kirjan kirjoittaja, arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Unto Siikasel-la on vuosikymmenten kokemus käytännön arkkitehtisuunnitte-lusta ja opetustyöstä. Hän on kirjoittanut useita oppikirjoja, joista uusimpia on Puurakentaminen.

Rakennusfysiikka, Unto SiikanenRakennustieto Oy, 2014 250 s., 43 €, ISBN: 978-952-267-001-4

Arvokkaat elinympäristöt luontomatkailun vetonauloiksi

Mielipaikalla metsässä tai veden ääressä on vaikutusta mieleen, mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin. Tätä tutkimustietoa hyödynnetään hyvinvointipolun suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva: Airi Matila

LAIDUNTAMINEN EDISTÄÄ HEVOSEN HYVINVOINTIAHevonen nauttii laitumella -op-paassa kerrotaan hevosten lai-duntamiseen liittyvistä asioista uusimpien tutkimustulosten ja käytännön kokemusten perus-teella. Oppaassa on tietoa muun muassa laiduntamisen vaikutuk-sesta hevosen hyvinvointiin sekä siitä, miten hevonen hoitaa luontoa.

Oppaassa on esitelty erilaiset laidunvaih-toehdot, miten sopivia laitumia voi löytää sekä tietoa laitumien kasveista ja rakenteista, hoi-tosuunnitelmasta, laiduntamisen haasteista sekä sopimuksista.

Opas löytyy sähköisenä sekä suomen- että ruotsinkielisenä epressi-api.mailpv.net/go/1944684-326625-18142449”http://www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/hevonen-nauttii-laitumella

Uunituore Museopuutarha: perustaminen ja hoito -opas linkittää vanhat puutarhakasvit osaksi museoiden toimintaa. Opas sopii myös historiallisten puutarhojen uudistamista suun-nitteleville ja kotipuutarhureille.

Perinnekasvien tunnistamiseen, hoitoon ja esittelyyn sekä museopuutarhan perusta-miseen perehdyttävän oppaan ovat laatineet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kasvigeenivaratutkijat yhdessä Turun yliopiston museologian oppiaineen, Yläneen kotiseutumuseon aktiivien ja Museoviraston museopuutarhurin kanssa.

Oppaan lähtökohtana on Varsinais-Suomes-sa sijaitsevissa Yläneen kotiseutumuseon se-kä Kaarinan Pukkilan ja Kuusiston kartanoiden puutarhoissa koottu kokemus.

– Kirja on hyvin käytännönläheinen. Siinä esi-tetään kolme toimintamallia: Miten varjellaan vanhan, mahdollisesti osittain villiintyneen puutarhan alkuperäisiä kasveja, miten kootaan temaattinen puutarha sinne, missä vanhaa ei ole jäljellä, ja miten sovitetaan yhteen uutta ja vanhaa, kertoo tutkija Maarit Heinonen.

Perinnekasvit museopuutarhoissa -hanketta

ovat rahoittaneet Leader-ohjelma ja Varsinais-Suomen maakuntarahasto. Museopuutarha-opasta voi lukea ilmaiseksi osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-523-3.

Museopuutarhan kasveilla on pitkä muisti

Hirvikanta ja metsävahingot ovat laskeneet 2000-luvun alun tasoista. Osa hirvivahingois-ta jää pimentoon, ja alueelliset erot ovat huo-mattavat.

Metlan ja Riista- ja kalatalouden tutkimus-laitoksen RKTL:n yhteistutkimusten alustavien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että hirvi-kannan ja maanomistajille korvattujen tuhojen määrän välillä ei ole kovin selvää yhteyttä.

Hirvikannan koko ja alueellinen sijainti vas-taavat ennemminkin syyskauden tilannetta kuin talvea, jolloin tuhot tapahtuvat.

Lisäksi hirvikannan määrittämisen tarkkuus vaihtelee eri osissa maata, mikä lisää satun-naisvaihtelua riistanhoitoyhdistysten välillä.

Tutkijat Ari Nikula ja Juho Matala ovat sitä mieltä, että hirvien aiheuttamia tuhoja suh-teessa hirvistä saataviin hyötyihin pitäisi jat-kossa tutkia ennen kaikkea alueellisesti.

– Mikäli alueelliset tekijät tunnetaan ny-kyistä paremmin, voitaisiin jatkossa asettaa tarkempia tavoitteita hirvikannan alueellisille tasoille, tutkijat toteavat.

YKSITYISMETSISTÄ HYVÄ LIIKETULOSMetsänomistajat kuittasivat viime vuonna 1,6 miljardia euroa kanto-rahaa. Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan kantora-hatulot nousivat 16 prosenttia edel-lisvuodesta.

Yksityismetsien hehtaarikohtai-nen liiketulos nousi yli 96 euroon. Reaalisesti tulos parani edellisvuo-teen verrattuna 19 prosenttia, kun rahanarvon muutos lasketaan elin-kustannusindeksillä.

Yksityismetsätaloudessa tulot lisääntyivät kaikista puutavarala-jeista – eniten kuusitukista ja koivu-kuitupuusta saadut tulot. Metsäteol-lisuuden ja valtion tulot lisääntyivät vain koivukuitupuusta.Lisätietoja: www.metla.fi/metinfo/tilasto/kannattavuus/

...OTA KANTAA KULTTUURIPERINTÖÖNMillaista kulttuuriperintöä sinä halu-at siirtää jälkipolville? Millaisia uusia tapoja hyödyntää kulttuuriperintöä näet asuinalueellasi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voit vastata Otakantaa.fi-sivuille ava-tussa ”Kaikkien yhteinen kulttuuri-perintö” -kyselyssä 15. elokuuta asti. Kansalaisten ideoita ja kehittämis-ehdotuksia tarvitaan Faron kulttuu-riperintösopimuksen ratifioinnin valmistelussa. Valmisteluhankkeen loppuraportti luovutetaan poliittisille päättäjille tämän vuoden lopulla.

Kysely löytyy Otakantaa.fi -sivustolta osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fiFI/Selaa_hankkeita/KAIKKIEN_YHTEINEN_KULTTUURIPERINTO_Ky-sely_Faron_sopimuksen_ratifioin-nin_valmisteluksi

...

Lyhyesti

HIRVIEN AIHEUTTAMAT TUHOT ALUEELLISIA

KU

VA K

alev

i Ket

oluo

toK

UVA

Eev

a K

anga

s



EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen myötä tilatukijärjestelmä päättyy vuoden 2014 lo-pussa ja tilalle tulee vuodesta 2015 alkaen perustuki, joka on pääpiirteissään vastaava järjestelmä tukioikeuksineen ja kansallisine varantoineen.

Nykyiset tilatuen tukioikeudet muuttuvat perustuen tukioikeuksiksi. Tässä yhteydessä niiden omistus ja hallinta säilyvät ennallaan, mutta arvo alenee. Vuodesta 2015 alkaen tilan tukioikeuksien määrä vaikuttaa myös viherryt-tämistuen ja nuorten viljelijöiden tuen määrään.

Vuodesta 2015 alkaen perustuen tukioike-uksia voi myydä ja vuokrata ainoastaan ak-tiiviviljelijälle. Poikkeuksena tästä on sääntö, jonka mukaan vuokratut tukioikeudet voidaan palauttaa vuokrasopimuksen päätyttyä tukioi-keudet omistavalle vuokranantajalle, vaikka hän ei olisikaan aktiiviviljelijä.

Muutos ei ole kovin suuriTällä hetkellä edellytetään, että siirron saajalla on hallussaan vuoden 2014 aikana maatalo-usmaata, jota hoidetaan täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten mukaisesti. Vuodesta 2015 alkaen edellyte-tään, että siirron saaja on suoriin tukiin – esi-

merkiksi perustukeen tai EU:n nautapalkkioihin – oikeutettu viljelijä, joka harjoittaa maatalous-toimintaa ja joka täyttää aktiiviviljelijän kriteerit.

Nämä kriteerit vahvistetaan myöhemmin, mutta perusajatuksena on sulkea tukijärjes-telmien ulkopuolelle sellaiset henkilöt, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole maatalous-toiminnan harjoittaminen.

Tarkkana saa ollaJos tukioikeudet ovat pellonvuokralaisen omis-tuksessa ja omistus halutaan vuokrasopimuk-sessa sovitun mukaisesti siirtää maanomista-jalle, joka ei tule jatkossa täyttämään aktiivi-viljelijän määritelmää, tulee tämä tehdä tämän vuoden aikana. Jos tukioikeuksien omistus siirretään, mutta hallinta sovitaan jätettäväksi ennalleen, ei tämä vaikuta tuen maksuun.

Jos hallinnansiirron tekee ennen 16.6.2014, maksetaan vuoden 2014 tilatuki hallinnan saa-jalle. Vastaavasti tämän jälkeen tehdyt hallin-nansiirrot vaikuttavat siihen, kenelle vuoden 2015 perustuki maksetaan.

Periaatteessa on myös mahdollista että maanomistaja ja tukioikeudet omistava vuok-ralainen sopivat keskenään, että vuokralainen siirtää vuokrasopimuksen päätyttyä vuokrat-

tuja peltoja vastaavan määrän tukioikeuksia maanomistajan osoittamalle toiselle viljelijäl-le. Näin maanomistaja voisi myydä tai vuokrata pellon toiselle viljelijälle, joka saisi tukioikeu-det nykyiseltä pellonvuokralaiselta. Tämä me-nettely olisi mahdollista vaikka maanomistaja ei olisikaan viljelijä.

Erimielisyyksien välttämiseksi asiaa kos-keva sopimus on laadittava huolella ja sopi-muksessa on varauduttava myös siihen, miten tukioikeuksien suhteen menetellään kun vuok-rakausi päättyy. Lisäksi on selvitettävä mah-dolliset verovaikutukset ja otettava huomioon että tukioikeuksia koskevat säädökset voivat muuttua vuokrakauden aikana.

Tukioikeuksien siirrot maanomistajalle vuonna 2014

Överföring av stödrättigheter till markägaren år 2014Reformen av EU:s jordbrukspolitik avvecklar systemet med gårdsstöd i slutet av 2014.

Från och med nästa år gäller ett system med grundstöd som i regel är ett motsvarande system med stödrättigheter och nationella reserver. De nuvarande stödrättigheterna ändras till grundstödets stödrättigheter. Ändringarna gäller inte ägande- eller besittningsrät-ten, men stödrättigheternas värde sjunker. Från år 2015 inverkar antalet stödrättigheter också på storleken av förgröningsstödet och stödet till unga jordbrukare.

Från år 2015 får stödrättigheter säljas eller utarrenderas endast till aktiva jordbrukare. Ett undantag är regeln som säger att ar-renderade stödrättigheter får efter arrendeavtalets utgång lämnas tillbaka till jordbrukaren som äger rättigheterna trots att denna inte är en aktiv jordbrukare.

Mer information: konsultativa tjänstemannen Juha Palonen, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 0295 162 356specialplanerare Kati Törmä, Landsbygdsverket, tfn 0295 3124 32

Huom! Muutos koskee ainoastaan EU:n tilatuki-/perustukijärjestelmää, ei ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta tai kansallisia tukia.

LisätietojaNeuvotteleva virkamies Juha Palonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 356 erikoissuunnittelija Kati Törmä, Maaseutuvirasto, p. 0295 3124 32

KU

VA S

usa

Hei

ska


Teollinen vallankumous kiersi Fagervikin Kirjallisten lähteiden mukaan Fagervikin ruukki on suhteellisen eheä

kokonaisuus esiteollisen ajan raudanjalostuksesta.

Maamme viides rautaruukki sijaitsee Bruksträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa ja keskiaikaisen Kuninkaantien varressa.

Ruukinalue koostuu historiallisista rautateollisuuden raken-nuksista, ruukinkartanosta, ruukin kirkosta hautausmaineen, ranskalaisesta muotopuutarhasta, englantilaistyylisestä maise-mapuistosta ja laajasta luonnonpuistosta. Lisäksi alueelta löytyy ruukinkadun työväen asuntoja, joen alajuoksulla olevan sahan ja

myllyn tuotantorakennuksia lastauspaikkoineen sekä ruukinalu-een laidoilla olevia torppia ja työväenasuntoja.

Eheä kokonaisuus

Maisemaan aika on pysähtynyt.Syy miljöön säilymiseen piilee siinä, että 257 vuotta kestänyt

raudan valmistus päättyi vuonna 1903. Kankivasara löi viimei-set lyöntinsä ja rakennemuutoksen myötä ruukin toinen toimiala,

Fagervikin vuonna 1773 valmistunut päärakennus on umpitiilirakennus. Talossa on säilynyt useita arvokkaita interiöörejä, muun muassa kirjasto, kiinalainen kabinetti ja Kustaa III:n huone, jossa myös keisari Aleksanteri yöpyi vuonna 1819.


maatalous, kasvoi. Toinen eheän kokonaisuuden säilymiseen vaikuttanut seikka löy-

tyy omistuspohjasta. Ruukin historia alkoi vuonna 1646, ja sillä on ollut vain kaksi omistajasukua. Nykyiset omistajat, Eduard Hisin-gerin tyttärien lapsen-lapsenlapset, ovat suvun yhdeksättä polvea.

Vaikeuksien vuosisata

Fagervik kuuluu kolmen ruukin – Billnäs, Fagervik ja Skogby – joukkoon. Ne on perustanut Carl Billsten ja hänen poikansa. Billnäs on viisi vuotta Fagervikia vanhempi, Skogbyn masuuni rakennettiin 1686.

Vaikeudet Billnäsissä johtivat siihen, että Fagervik nousi johta-vaan asemaan ruukkitoiminnassa. Fagervikin tuotanto oli vuosi-sadan lopussa kaksi kertaa suurempi kuin Billnäsin.

Seuraava vuosisata toi vaikeuksia myös Fagervikiin. Vuonna 1711 rutto surmasi pari sataa ruukkilaista, ja venäläiset hävittivät 1713 isonvihan aikana monien Länsi-Uudenmaan ruukkien tavoin myös Fagervikin.

Billstenin suku luopui ruukeista rauhan teon jälkeen vuonna 1723, ja ne myytiin Johan Wilhelm ja Michael Hisingille. Siitä läh-tien Fagervik on ollut saman suvun yhtäjaksoisessa omistuksessa.

Tinattu pelti – teollisen menestyksen vauhdittaja

Omistajavaihdoksen myötä jälleenrakentaminen käynnistyi ri-peästi: saman vuosikymmenen aikana toiminnassa oli masuuni ja kaksi rautapajaa. Fagervikin teollisen menneisyyden kukoistavin kausi rakentuu yllättävän tuotteen ympärille.

– Ruukki sai 1730 tinatun läkkipellin valmistukseen yksinoike-uden koko valtakunnassa, kertoo Otto von Frenckell.

– Suhdanteet muuttuivat vielä suotuisammiksi, kun Pomme-rin sota keskeytti tuotannon Euroopassa vuosisadan puolivälissä. Pellin tuotannosta kehittyi jopa maailman mittakaavassa mer-kittävää.

Suomesta tuli vuonna 1809 osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa ja taloudelliset siteet Ruotsiin katkesivat. Läkkipellin valmistus jatkui kuitenkin aina vuoteen 1823 asti. Seuraavana vuonna ruu-kinpatruunaksi tullut Fridolf Hisinger muutti Fagervikin maata-louden ja karjanhoidon varaan rakentuvaksi suurtilaksi.

Tunnelmia 1700-luvulta

Bruksträsketin järvestä virtaava joki antoi käyttövoiman Ruukin pajoille ja masuunille. Joen varteen keskittyvät vanhat tuotantora-kennukset, joista kankivasarapaja on rakennettu 1758 ja nippuva-sarapaja 1765. Tinauspaja on rakennettu 1780-luvulla. Masuunista ovat jäljellä rauniot.

Vanhinta rakennuskantaa edustavat vanha puinen, vuonna 1726 rakennettu päärakennus nykyisen päärakennuksen pohjois-puolella ja vuonna 1737 rakennettu puinen ristikirkko.

Ruukinkujan punamullatut talot, seppien asunnot, rakennettiin 1700- ja 1800-luvuilla.

Kartanon pihasta, joka on järven rannassa, avautuu näkymä pajoille. Ruukinkartanon kunniapiha muodostuu mansardikat-toisesta päärakennuksesta ja kahdesta sivurakennuksesta. Pää-rakennus valmistui vuonna 1773, mutta sivurakennukset olivat

Ruukinkartano avautuu kohti joen varrella olevia pajoja eikä muotopuistoon. Valinta on todennäköisesti harkittu, sillä teollinen toiminta takasi toimeentulon koko yhteisölle. Kolmikerroksisen päärakennuksen molemmilla sivuilla on kaksikerroksiset, mansardikattoiset flyygelit, jotka valmistuivat vuosina 1762 ja 1763.

TEKSTI Juhani Krappe KUVAT Pyry Krappe


valmiina jo 1760-luvulla, järvenpuoleinen valmistui 1762. Rakennukset suunnitteli Christian Friedrich Schröder, sak-

salainen muurarimestari ja Turun kaupunginarkkitehti. Niiden arkkitehtuuri perustuu Carl Wijnbladin mallikirjojen esimerk-keihin. Tyyliltään rakennukset noudattavat ajalle tyypillistä hil-littyä rokokooklassismia.

Puutarhojen ja puistojen kartano

Ruukin edistyksellisyys puutarhanhoidossa tuli ilmi jo 1720-luvul-la, Suomen ensimmäiset perunat viljeltiin Fagervikissa.

Päärakennuksen valmistumisen jälkeen ryhdyttiin rakenta-maan myös ympäristöä. Ruukinkartanon puutarhat ja puistot ovat merkittävimpiä historiallisia puutarhoja maassamme.

– Ranskalaisen muotopuutarhan sijoittaminen maastoon on varmaan ollut haasteellista, mutta se että puisto ei ole kunniapi-han jatke, kertoo myös omistajien tavasta ajatella, sanoo Otto von Frenckell.

– Fagervikissa kartanon piha avautuu pajoille eli suuntaan, jos-ta saatiin toimeentulo.

Ruukin ranskalainen puutarha ja englantilainen maisemapuu-tarha perustettiin ruotsinvallan viimeisinä vuosikymmeninä.

Fagervikin maatalouden kehittäjä, Fridolf Hisinger, toi maahan monia uusi kasvilajeja. Hänen aikanaan rakennetussa kasvihuo-neessa ”orangeriassa” kukoistivat orkideat, ja siellä viljeltiin muun muassa sitrushedelmiä ja ananasta.

– Puutarha ei siihen aikaan ollut vain koriste, sillä siellä kasvoi esimerkiksi yli sata omenapuuta.

Puiston suihkulähteistä herää keväisin enää vain yksi henkiin.– Alimpaan suihkulähteeseen saadaan vesi painovoimaisena

järvestä. Muihin suihkulähteisiin veden pumppasi vesioinas, joka sijaitsi pajoilla.

130 kattoa huollettavana

Maa- ja metsätalouden lisäksi Fagekvikissa on mittava kiinteistö-massa hoidettavana.

Peruselinkeinojen rinnalla teollisuuden ajalta perityt tuotanto- ja asuinrakennukset työllistävät, mutta ovat samalla myös tilan yksi tulonlähde.

– Ruukissa on 50 asuinrakennusta vuokrattuna. Niistä kymme-nen on ympäri vuoden asuttuna, kertoo Otto von Frenckell. Kiin-teistöjen määrästä kertoo jotain se, että huollettavia kattoja on kaikkiaan 130.

Yli sata vuotta pitänyt päätös

Fagervikin menneisyys poikkeaa monesta muusta ruukista. Lei-mallista on tehtyjen päätösten pitkäaikaisuus. Rautateollisuus kesti yli 250 vuotta. Keskittyminen maa- ja metsätalouteen on kestänyt jo yli sata vuotta.

Pajojen ahjojen jäähdyttyä ruukissa pohdittiin myös muita tuotantosuuntia. Harkinnan alla olivat niin tiilien, paperin kuin verkatuotteiden valmistaminen. Lopputulos oli kuitenkin se, että rakennettiin uusi navetta ja meijeri.

Aika ajoi kuitenkin tuotantorakennusten ohi. Lypsykarjasta luovuttiin lopullisesti 1960-luvulla. Tilan päätuotantosuuntana


Turun Akatemian teologian professori Jacob Bons-dorff vieraili Fagervikin ruukissa kesällä 1799.

Matkakirjassaan hän antoi siitä elävän kuva-uksen:

”Useiden mutkien ja pitkän odottelun vuoksi saavuttiin silti vasta vuorokauden kuluttua peril-le Fagervikiin, uudelle ja laajalle levittäytyneelle ruukkiseudulle, joka muistutti kokonaista kaupun-kia ja jossa riitti nähtävää useaksi päiväksi.

Lähestyttäessä tätä paikkaa auringolla oli vielä joitakin tunteja aikaa viipyä ylhäisellä radallaan. Lahti, josta paikka on saanut nimensä, koristi miellyttävästi maantietä. Istutetut piilipuut lisä-sivät kauneutta.

Kaikki talot oli kuin puettu punaisiin päällys-takkeihin; polut ja kujat olivat järjestyksessä kuin kadut kaupungissa. Keskellä paikkaa oli ruukin-kirkko. Mitä kauneimmat kujanteet vaahteroita, piilipuita, saarnia ja kaikenlaisia muita puita sijait-sivat kukin tahoillaan somistamassa aluetta. Yksi kujanne johti itse päärakennukseen, joka linnan kaltaisena kohotti ylpeän päänsä kaikkien muiden talojen ylle.

on nykyisin siemen- ja peltoviljely sekä metsä.Modernia maatilaa pyöritetään pienellä henkilömäärällä. Isän-

nän lisäksi tilan töistä vastaa neljä palkattua työntekijää. Metsien hoitotöitä varten ruukilla on oma metsäkone ja jonkin verran puu-tavaraa jalostetaan omalla sahalla.

– 1990-luvulla sahattiin paljon myyntiin, kun raamisaha oli vielä toiminnassa. Kun vanha sahalaitos tuli tiensä päähän 1990, sahaukset on hoidettu sirkkelillä.

Peltopuolen koneilla tehdään jonkin verran urakointia. Omien teiden lisäksi kunnossapitoa myydään ulkopuolisille 30 tiekilo-metrille.

Yhteisen perinnön vaaliminen

Fagervikin alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi kartanoon liittyviä rakennuksia on luokiteltu museoviraston ylläpitämään rakennus-perintörekisteriin.

– Yhteiskunnan ja omistajan tahto kohtaavat, mutta ylläpidon kohdalla omistaja jää yksin, Otto von Frenckell sanoo.

Vuoden alussa kiinteistövero nousi ja ikävähennys laski kymme-nen prosenttia. Muutokset lisäävät arvorakennusten omistajien rasitusta.

Maisemakokonaisuuksien hoito on myös ongelmallista, sillä selkeämmät ohjeet löytyvät vain rakennusten korjausavustusten hakemiseen. Kirkolliset rakennukset ovat taas aivan oma lukunsa.

– Kiinteistöveron poistaminen yksityisiltä kirkoilta, joita on kaikkiaan neljä Suomessa, olisi kohtuullista.

Kartano yksityiskotina ja turistinähtävyytenäKorkea-arvoisia vieraita Fagervikista ei ole puuttu-nut. Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisari Aleksanteri I ovat yöpyneet kartanossa. Turismille ovea on raotettu hiukan, sillä kirkkoon ja vanhoihin teollisuusrakennuksiin voi tutustua opastettujen kiertokävelyjen yhteydessä.

– Kirkon ylläpitokulujen kattamiseksi kirkkoa voi vuokrata yksityiskäyttöön esimerkiksi häitä tai kas-tajaisia varten.

Vanhassa tinaamossa oleva kahvila on vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle.

– Samassa rakennuksessa avattiin 2005 Fager-vikin museo, johon on vapaa sisäänpääsy. Kuvien ja vanhojen esineiden kautta kerrotaan kartanon his-toriasta. Museosta voi myös ostaa pienen oppaan omatoimiseen kiertokävelyyn ruukinraitilla.

Opastukset ryhmille tilataan erikseen. Lisätietoja www.fagervik.fi

”NÄHTÄVÄÄ USEAKSI PÄIVÄKSI”

Raudanvalmistuksen ja maanviljelyksen lisäksi ruukinkartanossa riitti

mielenkiintoa myös puutarhanhoitoon. Patruunoista Johan Hisinger tunsi “Suomen puutarhatalouden isän” Pietari Kalmin opetukset. Hänen

poikansa Mikaelin aikana syntyivät ranskalainen muotopuutarha ja

englantilainen maisemapuutarha.Patruunoista seuraava Fridolf rakensi

takana näkyvän orangerian puiston korkeimmalle paikalle.


TOIMI KANKAANNIEMIEnt. kansanedustaja ja ministeriVarsinaista maanomistusta ei ole (vain asunnon ja vapaa-aika-asunnon tontit)Perussuomalaiset

1. Lupaan toimia niin, että yksityinen maan-omistus säilyy eikä se vaarannu esimerkiksi ve-rotuksen, luonnonsuojelun tai muiden paineiden alla. Pyrin toimimaan myös niin, että maan arvo säilyy kaikkialla Suomessa eikä maanomistajien oikeuksia käyttää omaisuuttaan tarpeettomasti vaikeuteta.

2. Metsäpolitiikka tulee pitää kansallisessa pää-tösvallassa. Jos EU saisi päätösvallan, olisi suuri vaara, että EU:n päätöksin metsien käyttöä rajoi-tettaisiin ja koko unionin jatkuvasti keskieuroop-

palaisten ylläpitämissä kasvupaineissa olevat suojelutavoitteet täytettäisiin kohtuuttomasti harvaanasutussa ja metsäisessä Suomessa.

3. Natura-alueilla voidaan sallia metsästys, ellei rajoituksiin joillakin alueilla ole erityisiä syitä. Täl-laisia syitä voivat olla erityisen herkät alueet tai eläimet, jotka ovat uhanalaisia ja joita on syytä suojella rajoituksilla. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeä arvo ja tavoite.

4. Jos EU:n rahoitusta yleensä jatketaan, niin ra-kennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen kartoitus, ylläpito ja turvaaminen on järkevä tuen kohde. Näi-den yksityisille omistajilleen tai esimerkiksi kylille aiheuttamat kustannukset ovat lähes poikkeukset-ta niin suuret, että tuki on paikallaan.

1. Mikä on tärkein maanomistukseen liittyvä seikka, johon ajaisitte parannusta Euroopan parlamentissa? Vilka viktiga jordägarfrågor skulle Ni ta upp i Europaparlamentet?2. Pitäisikö EU:n lisätä vai vähentää toimiaan metsäpolitiikassa ja miksi?

Borde EU öka eller minska sitt engagemang i skogspolitiken? Varför? 3. Pitäisikö Natura 2000-alueilla saada metsästää? / Borde jakt vara tillåten inom Natura 2000-områdena? 4. Millä keinoilla EU voi edistää suomalaisen rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittymistä? Vad kan EU göra för att främja bevarandet och utvecklingen av det finländska byggnadsarvet och den finländska kulturmiljön?

Eurovaaliehdokkaiden tenttiFrågor till kandidaterna i Europaparlamentsvalet

EUROPARLAMENTTIVAALIT SU 25.5. • ENNAKKOÄÄNESTYS 14.–20.5.

MIAPETRA KUMPULA-NATRIKansanedustaja | Insinööri | SDP

1. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on tär-keää edistää kestävää kehitystä ohjaamalla va-roja paremmin ympäristön hoitoon ja maaseudun kehittämiseen. Peltojen vuokraukseen liittyvien tukioikeuksien kiemurat vaatisivat enemmän huo-miota. Maatalouspolitiikan lähtökohtana pitäisi mielestäni yleisesti olla se, että EU-tasolla sovit-taisiin yleiset suuntaviivat ja kansallisella tasolla voitaisiin joustavammin päättää yksityiskohdat.

2. Metsäpolitiikassa on hyvä olla yhteisiä suun-taviivoja ja strategioita EU-tasolla, kuten nyky-ään onkin, mutta lopullisen poliittisen päätök-senteon tulee olla kansallista. Ympäristölain-

säädännön puolella EU:n ei tule säätää liiallisia kriteerejä biomassalle, mikä voisi käytännössä vaikuttaa metsien hyödyntämiseen erittäin ne-gatiivisesti Suomessa.

3. Kyse on suomalaisten omasta päätöksestä, ei Brysselin vaatimuksista. Ympäristöministeriö istuu asian päällä. En itse näe syytä, miksi metsästämi-nen pitäisi kieltää Natura 2000 -alueilla.

4. EU-tukia pitää suunnata myös rakennusperin-nön ja kulttuuriympäristön vaalimiseen ja kehit-tämiseen. Näin tehdään jo nyt. Olen esimerkiksi kuullut EU-rahoitteisesta restaurointiosaamis-hankkeesta Joensuun maaseudulla. Arvokkaista kohteista tulee pitää hyvä huoli.

Maanomistaja-lehti lähetti eurovaalikyselyn muutamalle ehdokkaalle. Muistakaa kysyä vaalikentillä liikkuvilta muiltakin ehdokkailta, mitä he näistä aihepiireistä ajattelevat.


CHRISTINA GESTRINRiksdagsledamotAgr. o. ForstmagisterVår hemgård (jord- och skogsbruk) är 120 ha och finns i Esbo och KyrkslättSFP 1. För jordbrukarnas del har stödövervakningen och utbetalningen blivit för komplicerad, resurs-krävande och byråkratisk och borde därför fö-renklas. 2. EU borde uppgöra en allmän skogsstrate-gi som beskriver hur skogen som naturresurs används i de olika delarna av EU. Gemensam

skogspolitik för EU (i likhet med jordbruk) bör man inte gå in för. 3. Utgångspunkten bör vara att jakt är tillåtet. I vissa fall, då Natura 2000 området är skyddat med naturskyddslagen och området är fridlyst, kan jakt begränsas. Om området skyddas med t.ex. skogslag, vattenlag, marktäktslag finns det inte orsak att begränsa jakt. 4. Finland bör aktivt ansöka om möjliga stöd för befrämjande av kulturmiljöer och byggnadsarv. Detta borde även ha högre prioritet på nationell nivå. Det är skam att så många byggnader och kulturmiljöer fått förfalla i Finland.

PETRI SARVAMAAEuroparlamentaarikko | Kokoomus

1. Niin maanomistuksen kuin kaiken eurooppa-laisen lainsäädännön osalla EU:n tulisi tehdä vä-hemmän, mutta parempaa. Parannuksia ajaisin kuitenkin itse keinoihin. EU:n yhteiset linjat aset-tavat tavoitteet, mutta keinot niiden saavutta-miksesi päätetään parhaiten kansallisesti. EU:n ei pitäisi sanella toimenpiteitä, vaan rohkaista ja edesauttaa alan kehitystä.

2. Eurooppalaisessa strategiassa on paljon hy-vää: se tunnustaa metsät voimavaraksi maaseu-dulla ja työpaikkojen luojana. EU:n ei kuitenkaan tulisi luoda uusia, raskaita hallintohimmeleitä. Suurin huoleni liittyy hierarkiaan, jota puunkäytöl-

le esitetään. Se määrittelisi, mihin puuta voi käyt-tää ja missä järjestyksessä. Tämä on Suomen näkökulmasta raskas, hyödytön ja hallinnollises-ti mahdoton tapa käsitellä puuainesta. Meidän pitää keskittyä turvaamaan energiansaanti, ei määritellä kenelle ja mihin tarkoitukseen metsän-omistaja saa puunsa myydä.

3. Natura 2000 -alueiden tavoite on tukea luon-non monimuotoisuutta ja lajien elinympäristöä. Metsästämisen näillä alueilla tulisi siis olla ai-nakin hyvin säädeltyä ja keskittyä harkittuun kantojen hallitsemiseen.

4. EU edistää eurooppalaista kulttuuriperintöä eri rahoitusohjelmien kautta ja yhteistyössä YK:n alaisten kulttuurijärjestöjen kanssa.

ELSI KATAINENKansanedustajaMaatilayrittäjä, ammatillisten aineiden opettajaMaatila yhdessä aviomiehen kanssa Suomen keskusta

1. Yksi tärkeimmistä asioista on puolustaa maan-omistus- ja käyttöoikeutta periaatteena. EU-tasolla on luvassa runsaasti ilmastopolitiikkaan perustuvaa lainsäädäntötyötä seuraavan kauden mepeille, jotka joutuvat pohtimaan muun muassa suoran ja epäsuoran maankäytön ilmastovaiku-tuksia. Tällä voi olla vaikutuksia metsätalouteen ja sitä kautta maanomistukseen. Periaatteiden pitää olla selvät ja niitä pitää puolustaa vahvasti!

2. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen toimi-valtaan eikä EU:n toimia siinä pidä lisätä. Sen sijaan Suomen metsäedunvalvontaa EU-tasolla

pitäisi merkittävästi parantaa, sillä metsäasiois-ta sivutaan runsaasti esimerkiksi ympäristö- ja ilmastolainsäädännössä.

3. Kyllä pitäisi. EU:n säädökset eivät mitä ilmei-simmin vaadi metsästyskieltoja, ja Natura 2000 -alueita perustettaessa luvattiin, ettei metsäs-tystä rajoitettaisi. Metsästys on mielestäni luon-nonhoitoa ja vahvistaa ihmisten luontosuhdetta. Sen rajoittaminen ei luonnonsuojelullisilla syillä ole perusteltua.

4. EU rahoittaa jo tällä hetkellä merkittävän osan Suomessa tuettavista hankkeista. Tämä on tär-keää myös jatkossa. Maaseudun elinvoimaisena pitäminen ja maaseutuelinkeinojen tukeminen ovat ennen muuta kulttuuriympäristötyössä tär-keässä roolissa. Maaseuturahoitus EU:lta pitää pystyä säilyttämään korkealla tasolla.


”Onko kaupunkimainen tiivis rakenne parempi kuin maaseutumainen väljä?”


Viime aikoina kenties voimakkaim-min pinnalla on ollut ilmaston-muutosta aiheuttavien kasvihuo-

nekaasupäästöjen vähentäminen. Kiivasta keskustelua niin maailmalla kuin Suomes-sakin on käyty erityisesti siitä, millainen yh-dyskuntarakenne johtaa pienimpiin päästöi-hin. Voitolla on kaupunkimaisuus ja korkea tiiveys, mutta tiiveyden vaikutusta kyseen-alaistavien tutkimusten määrä kasvaa.

Yksi suurimmista haasteista on nouseva elintaso. Myös itse elinympäristön tuot-taminen asettaa merkittävän haasteen il-mastonmuutoksen hillinnälle.

Tiiveys vähentää autoilua, mutta riittääkö se?

Korkean tiiveyden tavoittelua ja tiivistä-mistä perustellaan erityisesti yksityisau-toilun vähenemisellä etäisyyksien lyhenty-essä ja joukkoliikenteen mahdollisuuksien parantuessa. Niin Suomessa kuin mones-sa kansainvälisessäkin tutkimuksessa on useaan kertaan näytetty sekä autojen omistamisen että ajettujen kilometrien vähenevän tiiveyden kasvaessa.

Muutoksia autoilukäyttäytymisessä peilataan kuitenkin usein vain muutok-siin julkisen liikenteen käytössä. Harvoin pohditaan sitä, miten autoilun vähenemi-nen mahdollisesti heijastuu muissa elä-mäntavoissa, eli niin kutsuttuja rebound-

vaikutuksia. Hyvänä esimerkkinä ovat lo-mamatkat. Kun autoa ei ole käytössä, eivät lomamatkat suuntaudu kesämökeille vaan lentämällä ulkomaille.

Yhden etelänmatkan aiheuttamien kas-vihuonekaasupäästöjen määrä voi helposti olla puolet autoilevan kotitalouden autoi-lullaan aiheuttamista vuotuisista pääs-töistä, jolloin pienikin muutos lentämises-sä saattaa tuhota autoilun vähenemisestä saatavan höydyn.

Suomessa autoilun ja lentämisen vaihto-ehtoisuus toisilleen näkyy erityisen voimak-kaasti verrattaessa pääkaupunkiseutua muuhun Suomeen. Syynä on ainakin osit-tain maamme lentokenttien sijainti. Koko pääkaupunkiseudulla autoillaan ja omis-tetaan autoja jonkin verran Suomen keski-arvoa vähemmän ja pääkaupunkiseudun tiiveimmillä alueilla selvästi vähemmän. Lentäminen lisääntyy kuitenkin päinvastai-seen suuntaan, mikä vähintäänkin heiken-tää autoilun vähenemisestä saatavaa hyötyä.

Rahaa ei säästetä säästämisen ilosta

Näissä esimerkeissä kyse on paljolti varal-lisuudesta ja kulutusmahdollisuuksista. Auto ja autoilu syövät paljon rahaa, ja jos rahaa ei tarvita näihin kohteisiin, sitä on paljon käytettäväksi muuhun kulutukseen.

Harva meistä ylipäätään säästää rahaa säästämisen ilosta. Rahan säästö yhdessä

kulutuskohteessa tarkoittaa käytännössä kulutuksen lisääntymistä toisessa. Nämä siirtymätkin voivat toki olla positiivisia ympäristömielessä, jos korkeiden päästö-jen kulutuskohteita korvataan vähäpääs-töisemmillä. Toisaalta harva siirtymä on yksiselitteisesti hyvä asia.

Joka tapauksessa yhden kulutuskohteen korvautuminen toisella vähintäänkin pie-nentää hyötyä, joka syntyy päästöjen vä-henemisestä yhdessä kohteessa. Valtavan haasteen päästöjen merkittävälle vähentä-miselle asettaakin alati kasvava kulutus, sillä jokainen kulutettu euro aiheuttaa päästöjä, kun kulutettavat hyödykkeet tuotetaan. Teknologinen kehitys saattaa pienentää ympäristökuormaa yhden kulu-tetun hyödykkeen osalta, mutta kulutus-volyymien kasvaessa kokonaispäästöjen hillitseminen on valtaisa haaste.

Missä kasvihuonekaasupäästöt syntyvät

Keskustelu tuntuu usein tiivistyvän sen ympärille, onko kaupunkimainen tiivis ra-kenne parempi kuin maaseutumainen väljä.

Pelkistetysti sanottuna kaupungeissa ku-lutetaan ja muualla tuotetaan. Lähes kai-kissa Suomessa ja maailmalla toteutetuissa tutkimuksissa, joissa päästöjä on tarkas-teltu kysynnän näkökulmasta kohdistaen päästöt sinne, missä kulutus tapahtuu, on löydöksenä ollut korkeimman ostovoiman

Elintaso haastaa päästötavoitteet

Ratkaisujen löytäminen kestävien, ympäristön kanssa sopusoinnussa toimivien

yhdyskuntien kehittämiseen on haaste, joka näyttää valtavasta huomiosta ja

panostuksista huolimatta käyvän yhä vaikeammaksi saavuttaa.

TEKSTI Jukka Heinonen, Antti SäynäjokiAalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos


näkyvän korkeimpina aiheutettuina pääs-töinä – aluetyypistä riippumatta.

Esimerkiksi Suomessa Aalto-yliopiston tutkimuksissa on löydetty ainoastaan au-toilun päästöjen alenevan oleellisesti kohti tiiviimpiä alueita, kun taas muun kulutuk-sen aiheuttamat päästöt kasvavat. Tulok-sena on lopulta kuvion 1 mukainen tilan-ne, jossa kokonaispäästöt kasvavat selvästi maaseutumaisemmilta alueilta kaupunki-maisemmille päin. Kyse ei kuitenkaan ole tiiveyden hyvyydestä tai huonoudesta vaan kulutuksen ja ostovoiman keskittymisestä.

Toisaalta esimerkiksi Suomi ei koskaan tai ainakaan lähitulevaisuudessa tule ole-maan tiiviisti rakennettujen keskusten maa. Tarvitaan siis monipuolisia ratkaisuja sekä tiiviimpien että väljempien alueiden ohjaa-miseen kohti vähähiilisempää tulevaisuutta – radikaalejakin ratkaisuja, mikäli tavoitel-laan merkittäviä päästövähennyksiä.

Energiatehokas onkin hiilitehoton?

Mielenkiintoisen lisämausteen päästövä-hennysten etsimiseen tuo koko elinkaarenai-kaisten päästöjen huomioon ottaminen. On-ko esimerkiksi vanhan auton vaihtaminen uuteen polttoainetehokkaampaan autoon ympäristöteko vai ei – tai edes pieni askel il-mastonmuutoksen hillinnässä? Ei läheskään aina eikä ainakaan automaattisesti.

Harvoin otetaan huomioon sitä, että myös ajoneuvojen valmistus aiheuttaa merkittävän määrän päästöjä. Jos autoa vaihdetaan esimerkiksi parin vuoden vä-lein, pitää polttoainetehokkuuden paran-tua joka kerta merkittävästi, jotta koko-

naispäästöt jäisivät alle vanhemmalla ja heikomman polttoainetehokkuuden ajo-neuvolla aiheutettujen.

Vastaava tilanne koskee erityisen voi-makkaasti uudisrakentamista, johon vie-läpä kohdistuu paljon odotuksia ilmaston-muutoksen hillinnässä.

Rakentamishankkeet haastavat

Rakennukset kuluttavat Suomessa ja maailmanlaajuisesti noin kolmanneksen kaikesta energiasta ja aiheuttavat saman-suuruisen määrän kasvihuonekaasupääs-töistä. Modernien talotyyppien lämmitys-energiankulutus saattaa kuitenkin olla vain murto-osa vanhan rakennuskannan vastaavasta, joten vanhan rakennuskan-nan vähittäinen korvaaminen matalaener-gia- ja passiivitaloilla on noussut yhdeksi keskeiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän toimintamalliksi.

Uudet rakennukset tulee kuitenkin ra-kentaa, ja rakennusvaiheen päästöt jää-vät usein pienemmälle huomiolle. Raken-nusvaiheessa aiheutetun ”hiilipiikin”, eli rakentamisesta ja rakennusmateriaalien tuotannosta ja kuljetuksista syntyvien suurien, lyhyellä aikavälillä aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen merkittävyys voi kuitenkin olla paljon oletettua suurem-pi. Yhtäältä rakennusvaiheen päästöt ovat suuremman materiaalitarpeen sekä kehit-tyneemmän talotekniikan seurauksena jopa suuremmat kuin perinteisissä raken-nuksissa. Toisaalta käyttövaiheen päästöt kumuloituvat pikkuhiljaa pitkän käyttö-vaiheen aikana, joka jatkuu pitkälle ohi

nykyisten päästövähennyksille asetettujen tavoitevuosien. Käyttövaiheen aikana eh-tii myös tapahtua paljon, eikä loppupään päästöjä välttämättä synny lainkaan, tai ainakaan oletetun suuruisina.

Rakennusvaiheen päästöjen ja suhtees-sa vanhaan rakennuskantaan parantuneen energiatehokkuuden välistä suhdetta voi-daan kutsua ”hiilitakaisinmaksuajaksi”. Vaikka modernien talotyyppien energian-kulutus on merkittävästi vanhaa raken-nuskantaa pienempi, uudisrakentamis-hankkeiden hiilitakaisinmaksuajat vaikut-tavat silti olevan pitkiä, pahimmillaan jopa vuosikymmeniä.

Aalto-yliopiston tutkimukseen perustu-va kuvio 2 havainnollistaa tilannetta. Näin ollen uudet energiatehokkaat rakennukset nostavat ilmakehän kasvihuonekaasupi-toisuutta lähivuosikymmeninä ja toimivat edistäjän sijaan jarruna ilmastonmuutok-sen hillinnässä lähitulevaisuuden päästö-vähennystavoitteiden näkökulmasta.

Rakentamista ei tietenkään voida lopet-taa kasvihuonekaasupäästöjen takia. Lisäk-si nykyistä rakennuskantaa tulee korjata sen teknisen käyttöiän jatkamiseksi. ”Energia-korjauksella” eli rakennusten energiatehok-kuuden parantamisella korjaushankkeen yhteydessä voidaankin saavuttaa korkea energiatehokkuus pienemmällä hiilipiikillä uudisrakentamiseen verrattuna. Rakenta-misen hiilipiikki aiheutuu suurilta osin ra-kennusmateriaalien valmistusprosesseissa ja korjaushankkeissa voidaan hyödyntää uudishankkeita paremmin jo valmistettuja rakennusmateriaaleja.

Kuvio 1. Vuotuiset asukaskohtaiset hiilijalanjäljet Suomessa.

HIILIJALANJÄLJET SUOMESSA

Pääkaupunkiseutu

Muut kaupungit

Taajamakunnat

Maaseutumaiset kunnat

0 2 4 6 8 10 12tonnia CO2-ekvivalenttia

Kuvio 2. Kumulatiiviset hiilipäästöt erityyppisille rakennushankkeille 50 vuoden aikaperspektiivillä

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060vuosi

100,000

80,000

60,000

40,000

20,000

0

Alu

eelli

set

KH

K-p

ääst

öt (t)

Energiakorjattu Matalaenergiatalo Passiivitalo Nykyinen rakennuskanta


5

need of support from bodies such as the European institutions.

Notwithstanding the crucial financial assets provided by the new European Funds, other possibilities present them-selves for heritage to gain some much needed visibility with civil society and politicians. European Heritage Days are a great tool for the public acknowl-edgement of renowned as well as lesser known sites, no matter their location or financial resources. Indeed, the European Heritage Days’ web-based Communica-tions Portal allows heritage sites, local communities, organizers and volunteers to access network tools, be recognized, and “reach European audiences for their events and attract tourists to undiscov-ered destinations”1.

Those projects developed as part of the European Heritage Days are not support-ed by Creative Europe and do not receive financial support. Nonetheless, they re-

1 http://www.europeanheritagedays.com/Home/Content-page.aspx?id=33da673f-1180-4d50-ab55-db80f6b13d15

main a meaningful platform for historic houses and heritage sites in remote re-gions to receive due recognition. It is important to see the different instanc-es in Europe of culture and heritage being recognized as a vital part of the economy and of society. Whether this is through job creation, growth, or tourism, it highlights that Europe’s Cultural heritage cannot be cast aside as the financial, economic and social crises endure. Heritage, and for an undeniable part, historic houses, are pil-lars of Europe’s history and identity. Fur-thermore, we share the view with the Eu-ropean Commission that private historic houses are significant SMEs, officially rec-ognised as having important economic, social and environmental impacts at the EU and local levels, create local jobs that cannot be outsourced. As such, we will be

keeping track of future European funds emerging from DG Enterprise and Indus-tries for SMEs, but also with regards to tourism. Indeed, historic houses remain one of the principal tourist attractions in Europe; they are unique in the world. Thus, the European Historic Houses As-sociation welcomes the Creative Europe Program, as well as other programs avail-able for culture, that help bring it back to the forefront of discussions and action.

We hope they will invigorate all stake-holders to take a stand and defend one of Europe’s most important historical assets.

Andréanne LAFRANCE, European Historic Houses

For more information, please visit these following links:

European Commission: www.ec.europa.eu Creative Europe: http://ec.europa.eu/culture/creative-europe/index_en.htm European Heritage Days: http://www.coe.int/t/dg4/cultureheritage/heritage/EHD/default_en.asp

EU:n kulttuurirahoitus tuo uusia mahdollisuuksia

EUROPEAN HISTORIC HOUSES ASSOCIATIONS

Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 BrusselsTel +32 2 235 20 01 - Fax +32 2 234 30 09

www.europeanhistorichouses.eu [email protected]

Euroopan historialliset

kiinteistötEuropean

Historic Houses

EU on budjetoinut tähän tarkoi-tukseen 1,46 miljardia euroa kaudelle 2014-2019. Lisään-

tynyt panostus heijastelee myös luovien alo-jen tärkeyden tunnustamista työpaikkojen ja talouskasvun näkökulmasta.

Yksinkertaistetun hakuprosessin ansi-osta rahoitus tuo suuria mahdollisuuksia rakennusperinnön suojeluun. Kokonais-summasta 170 miljoonaa on haettavissa vuonna 2014.

Yhteistyöohjelma ja verkosto-ohjelma

EHHA:n edustajat kävivät tapaamassa EU:n kulttuuridirektoraatin edustajaa, joka kertoi että yksinkertaistetun haku-prosessin tarkoituksena on parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia ja edistää pien-ten ja suurten projektien tasavertaisuutta.

Koska pk-yrityksillä on vähemmän re-sursseja panostaa hakuprosessiin, niiden mahdollisuuksia on haluttu parantaa. Mi-tään maakohtaisia tai alakohtaisia kiintiöi-tä ei ole otettu käyttöön, vaan projektit vali-taan ainoastaan niiden laadun perusteella.

Historiallisten rakennusten näkökul-masta erityisen mielenkiintoisilta vaikut-

Euroopan historiallisten rakennusten

yhdistys EHHA tutkii erilaisten kulttuuri-

ja rakennusperintöohjelmien tarjoamia

rahoitusmahdollisuuksia vuodelle 2014.

Viime vuoden lopussa julkistettu Luova

Eurooppa -ohjelma on tältä kannalta

erittäin mielenkiintoinen.

tavia hakukierroksia on kaksi: yhteistyö-ohjelma ja verkosto-ohjelma. Yhteistyöoh-jelmalla on isompi budjetti, 38 miljoonaa. Se jaetaan noin sadan projektin kesken. Pienemmillä yhdistyksillä on tässä haussa paremmat mahdollisuudet kuin verkosto-ohjelmassa, jossa budjetti jaetaan noin 20 projektin kesken.

EU:n myöntämä rahoitusosuus vaihtelee yhteistyöohjelman 50-60 prosentin ja ver-kosto-ohjelman jopa 80 prosentin välillä.

Myös näkyvyyttä tarvitaan

Uusien EU-ohjelmien tarjoamien elintärkei-den rahoitusten lisäksi kulttuuriperinnön suojelu tarvitsee kipeästi näkyvyyttä, jotta poliitikot ja suuri yleisö ymmärtäisivät sen tärkeyden. Euroopan kulttuuriperintöpäivät ovat loistava keino antaa julkista tunnustus-ta kuuluisille ja vähemmän tunnetuille his-toriallisille kohteille niiden sijainnista tai ta-loustilanteesta riippumatta, koska kohteita voidaan esitellä nettiportaalin avulla.

Euroopan kulttuuriperintöpäivien osana kehitetyt projektit eivät ole saaneet tukea Luovalta Euroopalta. Ne ovat siitä huolimat-ta tärkeä tapa esitellä syrjäisemmillä alueilla

sijaitsevia kulttuuriperintökohteita. Euroopan kulttuuriperintö on Euroopan

talouden ja yhteiskunnan olennainen osa, joka luo työpaikkoja, kasvua ja turismia. Siksi sitä ei tule hylätä edes talouskriisin vallitessa. Historialliset rakennukset ovat tärkeä osa Euroopan historiaa ja olemus-ta. EHHA on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että yksityisomistuk-sessa olevat historialliset rakennukset ovat tärkeitä pk-yrityksiä, joiden talous-, yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset ovat paikallistasolla hyvin merkittäviä.

EHHA tulee jatkossakin pitämään sil-mällä historiallisten rakennusten eri ra-hoitusmahdollisuuksia. Toivottavasti ne rohkaisevat ja tukevat kaikkia alan toimi-joita puolustamaan Euroopan ainutlaa-tuista kulttuuriperintöä.

Andréanne Lafrance, EHHA

Lisätietoja:Euroopan komissio: www.ec.europa.eu Luova Eurooppa: http://ec.europa.eu/culture/creative-europe/index_en.htm

Euroopan kulttuuriperintöpäivät: http://www.coe.int/t/dg4/cultureheritage/ heritage/EHD/default_en.asp

KÄÄNNÖS Jari Leino


Vuosikokouksen avaussanoissaan liiton puheenjohtaja Eine Rosen-berg-Riihimäki korosti jokamie-

henoikeuksien käyttäjien velvollisuutta toimia haittaa aiheuttamatta, luontoa ja maanomistajan oikeuksia kunnioittaen. Asiat hoituvat parhaiten etukäteen sopi-malla ja kysymällä.

Toisena avauspuheenvuoron keskeisenä teemana olivat uudet metsänhoitosuosi-tukset, jotka vahvistavat metsänomistajan päätäntävaltaa ja lisäävät mahdollisuuksia erityyppisiin painotuksiin metsänhoidossa.

Vuosikokouksessa esiteltiin osana toi-mintakertomusta Maanomistajain Liiton vuoden aikana antamat lausunnot moni-naisista maankäyttöön liittyvistä lainsää-

däntöhankkeista. Lausuntoja on annettu muun muassa metsälaista, ympäristön-suojelulaista, luonnonsuojelulaista, raja-vartiolaista, tietoyhteiskuntakaaresta ja kulttuuriympäristöstrategiasta.

Maanomistajien oikeuksien puolesta

Keskeinen näkökulma kaikessa on maan-omistajien oikeuksien turvaaminen. Mi-käli yhteiskunnalla on esimerkiksi raken-tamiseen tai suojeluun liittyviä tarpeita, on ensisijaisesti aina pyrittävä vapaaehtoi-seen neuvotteluratkaisuun ja käyvän hin-nan maksamiseen.

Kokouksessa keskusteltiin myös kalas-tuslain kokonaisuudistuksesta ja sen vesi-alueiden omistajien asemaan tuomista hei-kennyksistä. Henrik Lundbergin esityksen pohjalta kokous päätti tehdä kannanoton, jossa vaaditaan, että päätäntävalta kalas-tusoikeuksista on säilytettävä vesialueen omistajilla ja kalastonhoitomaksu on perit-tävä ja kohdennettava oikeudenmukaisesti.

Kulttuuriympäristöä vaalien

Rakennushistoriallisen jaoksen yleisen ko-kouksen aluksi puheenjohtaja Peter Storsjö painotti omistajien tekemän työn ja talou-

dellisen panoksen merkitystä kulttuuriym-päristön vaalimisessa ja kehittämisessä.

Kokouksen hyväksymässä toiminta-suunnitelmassa kuluvalle vuodelle koros-tetaan aktiivista yhteistyötä Euroopan tasolla ja sieltä saatavan tiedon hyödyntä-mistä ja jakamista.

Käytännön työtä johtamaan valittiin hallitus, joka jatkaa entisessä kokoonpa-nossa: Peter Storsjö, Thomas Frankenha-euser, Henrik Creutz, Hannele Helkama-Rågård, Harri Männistö sekä Ulla Tillan-der-Godenhielm.

Maalattavaa riittää aina

Hangon Värin Peter Carstens aloitti maala-usseminaarin kertomalla punamultamaa-lin valmistushistoriasta. Historialla on tiivis kytkös nykypäivään, eli perinteistä puna-multamaalia ja keittomaaleja voi suositella käytettäväksi niin vanhojen kuin uusienkin rakennusten maalaamiseen. Tärkeintä on valita sopiva maali kuhunkin kohteeseen ja tehdä työ huolellisesti hyvällä säällä.

Teppo Ruohtula Uustaas Oy:stä antoi hyviä neuvoja erityisesti puurakennusten maalaamiseen. Pellavaöljymaalista on vuosisataiset käyttökokemukset, joten sen

Rakennushistorialliset kevätpäivät Inkoossa ja RaaseporissaMaalausklinikka houkutteli ennätysyleisön

Maanomistajain Liiton ja

Rakennushistoriallisen

jaoksen vuosikokoukset sekä

maalausteemainen seminaari

pidettiin Westerby Gårdin

viihtyisässä kartanoympäristössä

huhtikuun alussa.

TEKSTI Tuija Nummela KUVAT Tuija Nummela, Pyry Krappe

KEVÄTPÄIVÄT


VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTOKalastuslain kokonaisuudistuksessa säilytettävä

vesialueen omistajan oikeudet

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu kalastuslain kokonaisuudistusta vuodesta 2008 alkaen. Luonnos hallituksen esityk-seksi valmistui vuoden 2013 lopulla ja se oli laajalla lausuntokierrok-sella tammikuussa 2014. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014. Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Kalastusoikeus voi perustua kiinteistön omistukseen, erityiseen oi-keuteen tai yleiskalastusoikeuteen. Pääsäännön mukaan kalastusoi-keus kuuluu vesialueen omistajalle ja jakamattomalla alueella osakas-kunnalle. Vesialueen omistusoikeuteen sisältyvä kalastusoikeus nauttii perustuslain turvaamaa omaisuudensuojaa. Kalastusoikeuteen sisältyy kalastuksen harjoittamisen lisäksi oikeus määrätä vesialueella harjoitet-tavasta kalastuksesta sekä velvollisuus huolehtia kalakannan hoidosta.

Määräysvaltaan on merkittävä poikkeus eli yleiskalastusoikeus. On-kiminen, pilkkiminen ja viehekalastus ovat pääsääntöisesti sallittuja ja niitä varten ei tarvita omistajan lupaa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia, mutta viehekalastus on maksullinen yleiskalastusoikeus. Näiltä osin vesialueen omistajan oikeuksia on siis kavennettu jo aikai-semmin. Korvauksena tästä kalastusoikeuksien omistajille on palautettu osa kalastuksenhoitomaksuista ja pääosa viehekalastusmaksuvaroista.

Lakiesityksessä ehdotetaan siirtymistä yhden kalastuskortin malliin. Ehdotettu kalastonhoitomaksu on epäoikeudenmukainen ja perustus-lain vastainen, koska silloin sekä kalaveden omistaja että muu toisen omaisuutta käyttävä kalastaja maksaisi saman maksun. Lisäksi ehdo-tuksen mukaan omistajakorvaukset ovat vain yksi kohde, johon varoja käytetään. Koska korvaukset ovat veronalaista tuloa, mutta kalaston-hoitomaksu ei ole vähennyskelpoinen, taloudellinen epäoikeudenmukai-suus vain korostuu.

Maanomistajain Liitto vaatii, että päätäntävalta kalastusoikeuksista on säilytettävä vesialueen omistajilla. Kalastusoppaiden ja kaupallisten kalastajien on neuvoteltava vesien käytöstä ja kalastuksesta omistajien kanssa. ELY-keskus voi toimia asiantuntijana ja koordinoijana kalastuk-sen suunnittelussa, mutta sille ei pidä antaa lopullista päätäntävaltaa. Samoin alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien toiminnassa on tur-vattava omistajien oikeudet.

Liitto painottaa erityisesti, että koska omistajilla on velvollisuus huolehtia kalakannan hoidosta, ulkopuolisilta kalastajilta pitää periä riittävän suuret maksut, jotka käytetään omistajakorvauksiin ja siten kalakannan hoitoon eikä järjestelmän pyörittämiseen.

Maanomistajain Liiton vuosikokous 4.4.2014

ominaisuudet tunnetaan ja on hyviksi ha-vaittu. Tarkempia vinkkejä oli jo edellises-sä Maanomistajassa (1/2014).

Julkisivu voidaan maalata myös kalkki- tai silikonihartsimaalilla: kaikki raken-nukset ja rakenteet eivät ole puuta. Susan-na Multamäki ja Mikko Sihvo esittelivät Kirjovärit Oy:n laajaa tuotevalikoimaa ja erityisesti tuotteiden soveltuvuutta ar-vokkaiden rakennusten maalaustöihin. Saatavana on lähes kaikkea lehtikullasta jäkälänestoaineeseen.

Ruukista sepän pajalle

Retkeilypäivän pääkohteena oli Fagervikin Kartano, jossa isäntä Otto von Frenckell esitteli ruukin värikästä historiaa ja kertoi kartanon nykyisestä toiminnasta. Fagervi-kia on esitelty sivuilla 8–11.

Yhdestä ruukista jatkoimme kohti seu-raavaa ruukkialuetta eli Billnäsiä. Vaikka olimme liikkeellä ennen varsinaista puutar-hasesonkia, saimme nauttia lounaasta Bill-näsin Puutarharavintolassa. Taimiostoksil-le kannattaa palata myöhemmin keväällä.

Korjausrakentamisen käytännön osuu-teen saimme tuntumaa Rakennusapteekis-sa. Yhtä jos toista pikkuostosta tarttui ret-keläisten matkaan. Varsinaiseen vauhtiin pääsee paksua tuotekuvastoa selaamalla.

Retken kruunasi käynti Onnellisen Se-pän Pajalla. Seppämestari Juhani Krappe takoo tuotteita alusta alkaen tai osia puut-tuvien ja särkyneiden alkuperäisten tilal-le. Kannattaa myös kysäistä, jos ovessa on lukko, mutta avain hukassa. Sepältä löytyy apu siihenkin pulmaan.

”Päätäntävalta kalastusoikeuksista on säilytettävä vesialueen omistajilla.”


COUNTRY SIDE on ELO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista EU:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Lehden tiivistelmän voi lukea ELO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

PÄÄTOIMITTAJA Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.SÄHKÖPOSTI [email protected],PUH. 0032 (0)2 234 30 00

EUROPEAN LANDOWNERS’ ORGANIZATION

YFCS:n toinen maaseudun yrittäjyysfoorumi

Country Side

ELO – European Landowners’ Organization

Toinen maaseudun yrittäjyysfoorumi pidettiin tammikuun lopussa. Kokouspaikkana oli jälleen kerran Bryssel. Nuoret maaseudun ystävät olivat kerääntyneet paikalle runsaslukuisina ja innokkaina, ja monet ilmaisivat kiinnostuksensa yhdistyksen toimintaa kohtaan.

Kokous pidettiin kauniissa Durasin linnassa, joka tarjosi hienot puitteet mielenkiintoisille keskusteluille. Kokouspäivä jaettiin kahteen pääjaksoon. Ensimmäisessä osiossa pohdittiin, miten olemassa olevien maaseutuyritys-ten päivittäistä hallintoa voitaisiin parantaa. Toinen osio tarjosi tietoa ja inspiraatiota uuden maaseutuyrityksen perustamista suunnitteleville.

Esitelmiä pitivät muun muassa Rothschild Group, Agriland sekä useat nuoret yrittäjät, joista osa oli jo Young Friends of the Countrysiden (YFCS:n) jäseniä. Erityismaininnan ansaitsee Euroopan komission tutkimusosaston varapääjohtaja Rudolf Strohmeier.

Mielenkiintoisten esitelmien aiheet vaihtelivat suvun varallisuuden hal-linnan optimoimisesta ja innovatiivisesta metsänhoidosta aina verkostoitu-misen tärkeyteen ja joukkorahoitukseen asti.

Kokouksen päätteeksi esiteltiin uusi Famigro-palkinto, joka on tarkoitettu nuorille maaseutuyrittäjille ja jonka on mahdollistanut Karl Grotenfeltin lahjoitus. Palkinto annetaan parhaalle liiketoimintakonseptille, joka jul-kistetaan syyskuussa YFCS:n seuraavassa yleiskokouksessa Portugalissa. Palkintolautakunta odottaa hakemuksia 1.6.2014 mennessä.

Tervetuloa seuraavaan YFCS:n kokoukseen, jota on mahdollista seurata myös Facebookin ja YFCS:n oman nettisovelluksen välityksellä.

Francesco Kinský dal Borgo, pääsihteeri, YFCS, www.yfcs.eu

MIKÄ YFCS?Young Friends of the Countryside (YFCS) on yleishyödyllinen yhdistys, joka pyrkii edistä-mään nuorten maanomistajien kouluttautu-mista ja verkostoitumista.

Nykyisille ja tuleville, noin 20–35-vuoti-aille maanomistajille tarkoitettu yhdistys on perustettu vuonna 2006.

Sillä on yli 240 jäsentä 15:ssa eri Euroo-pan maassa.

Yhteistä tämän verkoston jäsenille on syvä kiinnostus maanomistajuuteen, eu-rooppalaiseen maaseutuun ja maaseutu-yrittäjyyteen.

YFCS:n tavoitteita• Lisätä jäsentensä tietoisuutta EU:n

ympäristöpolitiikasta, eurooppalaisen maaseudun liiketoimintamahdolli-suuksista sekä kartanoiden ja histori-allisten rakennusten sukupolvenvaih-dos- ja hallintaprosesseista.

• Edistää koulutukseen liittyvää hyvän-tekeväisyyttä maaseudulla.

• Hyödyntää jäsenistön innovatiivisia kokemuksia maatilojen hoidosta.

• Edustaa nuorten maanomistajien ään-tä EU-tasolla ELO:n kautta.

• Tarjota jäsenilleen tietoa ja tukea maanomistukseen ja maaseutuyrit-täjyyteen liittyvissä hallinnollisissa ja juridisissa kysymyksissä.

KÄÄNNÖS Jari Leino


KKO:2014:24Maantietoimitus - Lunastamisen edellytyksetHuoltoasemakiinteistö sijaitsi pääosin asema-kaavan mukaisella liikennealueella (LT) ja muilta osin suojaviheralueella (EV-1). Tienpitäjä oli toi-mituksessa määrätty lunastamaan kiinteistön alueesta se osa, joka kuului liikennealueeseen. Maantielain 67 §:n lunastuksen laajentamista koskevien edellytysten täyttyessä tienpitäjä oli velvollinen lunastamaan myös asemakaavan mukaisella suojaviheralueella sijaitsevan jään-nöskiinteistön.

KKO:2014:23MaantietoimitusLunastuslaki - LunastuskorvausVahingonkorvausMaantietoimituksen yhteydessä huoltamoyri-tyksen suora ajoliittymä maantielle poistui ja tilan pinta-ala pieneni. Yritys lopetti toiminnan kiinteistöllä. Liittymälupa oli myönnetty lupaeh-tojen mukaan tilapäisenä noin 40 vuotta sitten ja liittymä oli ollut siitä lähtien käytössä. Liitty-män poistumisella ja kiinteistön pinta-alan pie-nentymisellä ei ollut sellaista yhteyttä toimin-nan lopettamiseen, että toiminnanharjoittajalla olisi ollut oikeus saada korvausta yritystulon menetyksestä.

9.4.2014/1183 KHO:2014:59Vesihuolto - Liittämisvelvollisuus - Vapautus liittämisvelvollisuudesta - Vapauttamisen edellytykset - Jätevesiviemäri - Kuivakäymä-lä - Kannettava vesi - Olosuhteiden muuttu-minen - Vapautuksen edellytysten uudelleen harkintaKiinteistöllä sijaitsi lomarakennus ja saunara-kennus. Kiinteistöllä oli käytössä kuivakäymälä. Käyttövesi kannettiin rakennuksiin kiinteistöllä olleesta vesipisteestä.

Hallinto-oikeus oli päätöksellään kiinteistön omistajan valituksesta kumonnut ympäristölau-takunnan päätöksen, jolla hakemus vapautuk-sen saamiseksi oli hylätty, ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi vapautuksen myön-tämistä varten. Hallinto-oikeus oli todennut, että koska rakennuksessa ei ollut vesijohtoa, kantovedestä muodostuva jätevesimäärä oli vuokrauskäytössä olevan loma-asunnon vuosit-taisesta käyttöasteesta riippumatta niin pieni, että vesihuoltopalvelujen tarvetta voitiin pitää vähäisenä. Vesiosuuskunnan lausuntoon viita-ten hallinto-oikeus oli todennut, että vapautta-minen ei vaarantanut vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäris-tölautakunnan valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus lausui hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin vii-

KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

Oikeustapauksia taten lisäksi, ettei asiassa saadun selvityksen perusteella voitu todeta, että jätevesien käsitte-lystä hakemuksessa esitetyllä tavalla aiheutuisi vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu seuraus. Mikäli vapaut-tamisen edellytyksiin vaikuttavat olosuhteet kiinteistöllä muuttuisivat tai myöhemmin todet-taisiin, että mainitussa lainkohdassa tarkoitettu seuraus voisi aiheutua esimerkiksi siitä syystä, että jätevesijärjestelmä ei enää toimi, voitaisiin vapautuksen edellytykset harkita uudelleen.

25.3.2014/909 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Muutoksenhaku - Jatkovalitus - Valitusluvan tarve - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Sel-vitysalue - Asemakaava-alueen sijoittuminen oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle

Asemakaavan muutos oli hyväksytty alueel-le, joka oli oikeusvaikutteisessa yleiskaavas-sa varattu selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan erikseen jätevedenpuhdistamon toiminnan päätyttyä. Osayleiskaavassa ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n esitöissä tarkoitetulla tavalla ratkaistu kysymyksessä olevan alueen maankäyttöä siten, että alueen maankäytön yleisiin ratkaisuihin olisi voitu vaikuttaa jo ennen asemakaavan laatimista. Muutoksenhakua rajoittavaa maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momenttia oli tässä tilanteessa perusteltua tulkita sanamuotoaan suppeammin. Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei siten edellyttänyt valituslupaa.

8.4.2014/1152 KHO:2014:57Kalastuslaki - Perusoikeudet - Vesialue - Osa-kaskunta - Omistusoikeus - Kalastusoikeus - Valtioneuvoston asetus - Omaisuudensuoja - Oikeusturva - Asetuksen antaminen - Asi-anosainen - Kuuleminen - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Oikeussuojakeino - Pyyntira-joitus - Saimaannorppa - Kuutti - Verkkokalas-tus - PoikkeuslupaKalastuslain 37 a §:n 1 momentin nojalla an-netulla valtioneuvoston asetuksella 294/2011 verkkokalastus osakaskuntien vesialueella oli saimaannorpan kuuttien suojelemiseksi kiellet-ty vuosittain 15.4.–30.6. Asetus oli voimassa 15.4.2011–31.12.2015. Asiassa oli kysymys kalastuslain 37 §:n 1 momentin mukaisesta luvasta poiketa asetuksella säädetystä verkko-kalastuksen kiellosta.

Osakaskunnat vaativat vahvistettavaksi, että asetus 294/2011 jätetään Suomen perustus-lain 107 §:n nojalla soveltamatta niihin. Perus-teeksi valittajat esittivät, että mainittu asetus sekä sen valmistelu ja antaminen loukkasivat perustuslaissa perusoikeuksiksi säädettyjä omaisuudensuojaa ja oikeusturvaa ja että ase-tus oli ristiriidassa kalastuslain 37 a §:n 1 mo-mentin kanssa.

Korkein hallinto-oikeus viittasi päätöksensä perusteluissa eduskunnan perustuslakivalio-kunnan lausuntoon kalastuslain muuttamisesta (PeVL 20/2010 vp) ja totesi, että asiassa esillä olevassa sääntelyssä ei ollut kysymys pakkolu-

nastuksesta, vaan omaisuuden käyttörajoituk-sista, ja sääntelyä oli arvioitava perustuslain 15 §:n 1 momentin kannalta perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa.

Asetuksen 294/2011 mukaisesti vuosittain 15.4.–30.6. voimassa oleva kielto koski verk-kokalastusta, mutta ei muita kalastusmene-telmiä, jotka siis olivat asetuksen estämättä käytettävissä myös tuolloin. Myös verkkoka-lastus oli alueella mahdollista muulloin kuin edellä mainittuna aikana. Kiellon tarkoituksena oli turvata uhanalaisen, erityisesti suojeltavan saimaannorpan säilyminen ja suotuisan suoje-lutason saavuttaminen. Osakaskuntiin kohdis-tuvaa omistusoikeuden rajoitusta oli punnittava vasten perustuslain 20 §:stä ilmenevää ympä-ristöperusoikeuksia koskevaa säännöstä. Ku-ten perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan todennut, kalastuslain 37 a §:n 1 momentin mukaisen sääntelyn oikeasuhtaisuudesta ei sen mainittu tavoite huomioon ottaen ollut epäilys-tä. Momentti ei ollut perustuslain vastainen sillä osakaskuntien valituksessa esitetyllä perusteel-la, että se loukkaa omaisuudensuojaa. Tämän vuoksi sen nojalla annettua asetusta 294/2011 ei ollut jätettävä perustuslain 107 §:n perusteel-la soveltamatta.

Asetus 294/2011 oli julkaistu Suomen sää-döskokoelmassa. Vaikka asetuksen maantie-teellinen soveltamisala oli rajoitettu, asetuksella oli annettu säädösvallan alaan kuuluvia yleisiä säännöksiä kalastuksesta asetuksen sovelta-misalueella. Asetuksen soveltaminen ei rajoit-tunut vain asianomaisiin vesialueen omistajiin tai osakaskuntien osakkaisiin, vaan sillä rajoitet-tiin kenen tahansa kalastusta alueella, jota se koski. Asetuksen valmistelu ja antaminen eivät siis olleet hallintoasian käsittelyä, joka johtaisi hallintolainkäyttölain 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuun valituskelpoiseen hallintopäätökseen. Vesialu-een omistajat eivät näin ollen olleet asetukseen nähden asianosaisia, joita olisi tullut ennen sen antamista kuulla hallintolain 34 §:n mukaisesti ja joilla olisi tullut olla mahdollisuus valittaa ase-tuksen antamisesta.

Vesialueen omistajalla tai erityisen oikeuden haltijalla oli kalastuslain 37 §:n 1 momentin 1 kohtaan perustuva mahdollisuus hakea lupaa kielletyn pyydyksen tai kalastustavan käyttä-miseen. Samoin näillä tahoilla oli hakemuksen tultua hylätyksi oikeus valittaa päätöksestä, jolloin myös asetuksen perustuslain tai muun lain mukaisuus voi tulla arvioitavaksi. Näin ollen asetusta 294/2011 ei ollut jätettävä soveltamatta myöskään sillä perusteella, et-tei osakaskunnilla ollut ollut mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Samal-la perusteella asiassa tehdyt ratkaisut eivät loukanneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tai perustuslain 21 §:ssä säädettyjä oikeusturvan takeita.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla osakaskuntien ei myös-kään katsottu esittäneen kalastuslain 37 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erityistä syytä saada lupa asetuksella kielletyn pyyntivä-lineen käyttämiseen.


KARTANOPUOTI - PANIMO

www.malmgard.fi

Asianajaja

Johan BardyTel +358 9 278 4300,

+358 400 486060 Fax +358 9 278 4301

[email protected]

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA

Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Puh. 040 707 4753www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

JÄSENEDUT

JÄSENETU Arviointikeskus myöntää 10% alennuksen Maanomistajain

liiton jäsenille useimmissa toimeksiannoissa.

Jäsenalennus myönnetään esimerkiksi seuraavissa asioissa:

maataloustukiasiat | ympäristölupa-asiatmaa-ainesasiat | lunastusluvat

vesiasiat | suojeluasiatkaava-asiat | arviointilausunnot

Alennusta ei myönnetä lunastus-toimituksissa tai silloin, kun vakuutusyhtiö tai vastapuoli

korvaa oikeudenkäyntikuluja. Alennus voi olla korkeintaan 505 euroa.

Saadakseen alennuksen jäsenyydestä on ilmoitettava toimeksiantoa annettaessa.

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan.

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan itse maksamasta

arvonlisäverosta, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen

Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi

Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajan tasalla!www.maanomistajainliitto.fi

”Kukaan ei ole maanomistajan puolella!” -lause on ote

arkitodellisuudesta. Maankäytön

suunnittelijoiden pöytiin ei kutsuta

maanomistajien edustajia ja valmiisiin

ratkaisuihin vaikuttamisessa on lähes ainoa

tie tehdä valitus.

Maanomistajain Liitto on hereillä puolestasi.

Se kulkee askeleen edellä antamalla

lausuntoja maanomistusta koskevien lakien

valmisteluun ja auttaa maanomistukseen

liittyvissä kysymyksissä.

Toivomme, että mahdollisimman moni

löytää Maanomistajain Liiton, jäsenmäärän

kasvu lisää painoarvoa.

Sinulla on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; anna

sivun 23 kuponki naapurillesi, tuttavallesi -

niin hän voi liittyä liiton jäseneksi tai hankkia

lisätietoa liiton toiminnasta.

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maan-omistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄTMaanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jä-senten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen talou-dellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsää-

dännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsäta-louden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverketLiiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Maanomistajain Liitto r.y.

Tunnus 5005145

00003 VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / Adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

E-mail

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri-

historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis-

tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse-

neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita

tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen

perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen

kansainvälistä toimintaa Maanomistajain

Liitto on jäsenenä European Historic Hou-

ses Associations (EHH) -järjestössä.

PUHEENJOHTAJAPeter StorsjöVARAPUHEENJOHTAJAThomas FrankenhaeuserJÄSENETHenrik CreutzHannele Helkama-RågårdHarri MännistöUlla Tillander-Godenhielm

TOIMISTO PL 169, 01301 Vantaakäyntiosoite Urheilutie 6C09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fiwww.maanomistajainliitto.fiTOIMINNANJOHTAJA Tuija Nummela

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2014

RAKENNUSHISTORIALLINEN JAOS

PUHEENJOHTAJAEine Rosenberg-Riihimäki, Hartola040 541 [email protected] Frankenhaeuser, Porvoo040 5464 [email protected]ÄSENETHenrik Creutz, Loviisapuh 040 5147 [email protected] Hintikka, Rautalampipuh 0400 860 [email protected] Sankelo, Vaasapuh 050 5120 [email protected] Storsjö, Raaseporipuh 0500 504 [email protected] Vilkuna, Nivalapuh 050 5113 [email protected]ägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation

för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996. FÖRBUNDETS UPPGIFTERTill Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderät-ten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNINGFörbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gäl-lande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. Författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI

voi liittyä jokainen merkittävän

maa- tai metsätilan, omakotitontin,

liiketontin tai kesämökkipalstan

omistaja! Liitto auttaa jäseniään

maanomistukseen liittyvissä liittyvissä

kysymyksissä. Jäsenemme saavat

10 % alennuksen Arviointikeskuksen

lakiasia- ja kiinteistöarviointi

asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun

sisältyy Maanomistajalehti, joka

ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton

jäsenet ovat samalla myös jäseniä

Euroopan maanomistajajärjestössä

ELO:ssa (European Landowners´

Organization), joka edustaa miljoonia

maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

Jäseneksi


Elettiin sitä ennenkin!Metsähallituksen eräpalvelut julkaisee tänä vuonna kymmenen erähistoriakohdetta. Niillä metsästäjät ja kalastajat voivat yhä havaita merkkejä entisaikojen elämästä. Tai nähdä sielunsa silmin itse Aleksis Kiven nousevan sonnikivelle pohtimaan Seitsemän veljeksen klassista kohtausta sonnien kanssa.

Kohteet esitellään eräpalveluiden sivuilla Eräluvat.fi vuonna 2014.Seuraa Eräluvat.fi ja Facebook.com/eraluvat

maanomistaja 2 2014

Documents