maanomistaja 4/2012

MaanoMistajaMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

4 | 12

Kulta - ikuisesti

kestävä valo

| EHHA:N YLEISKOKOUS VIROSSA | MAATALOUDEN TULEVAISUUS ON TEKNOLOGIASSA

Energiapuu puhuttaa

metsänomistajia

Uudistu

nut

ELÄKÖÖN RAKENNUS!

JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Tuija Nummela

ULKOASU: peak press & productions oy www.peakpress.net AD: Milla KetolainenKANNEN KUVA: Pyry Krappe

PAINOPAIKKA: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Tässä numerossa

MaanoMistaja

4 | 12

Maanomistajain liiton jäsenlehti

Lehden tekijät

Pääkirjoitus ............................................3

ajankohtaista .........................................4

KORJaUSRaKENTaMiNEN:Kultauksen riskejäKuiva sisäilma ja siivous .....................7

Enegiapuu puhuttaa metsänomistajia ....................................8

Kulta – ikuisesti kestävä valo .............10

Maanomistaja ennen ...........................15

Tuulivoimaa syysseminaarissa ..........16

EUROOPaN HiSTORiaLLiSET KiiNTEiSTÖTEHHa:n yleiskokous virossa ................18

COUNTRY SiDEMaatalouden tulevaisuus on teknologiassa ...................................20

Oikeustapauksia ...................................22

Palveluhakemisto .................................23

Kevätretki ................................................24

Kuv

a vi

rpi L

ehti

nen

4 | 12 MaanoMistaja 3

Pääkirjoitus

KUINKA VEROTTAJA NUORENTAA 101-VUOTIAAN TALOSI

A. Jos toivot, että yli 100 vuotta vanha talosi olisi uusi, käänny luotta-muksella verottajan puoleen.

Tilallamme on mm. vuonna 1911 rakennettu talli. Rakennusta on käytetty hevosista luopumisen jälkeen moniin eri tarkoituksiin, viimeksi vaatemyymälänä, joka avattiin vuonna 2001.

Noin neljä vuotta sitten tallirakennuksen autotalliosa otettiin myymä-läkäyttöön. Sanottiin, että noin 50 m2 käyttötarkoituksen muutos auto-tallista vaatemyymäläksi edellyttää rakennuslupaa. Käyttötarkoituksen muutos anottiin ja myönnettiin, ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Vuonna 2011 Porvoon verottaja oli yhtäkkiä herännyt ja päättänyt, että koska tämä 50 m2 oli saanut uuden käyttötarkoituksen, pitäisi tämä osa tallia arvostaa uutena liikekiinteistönä. Samanaikaisesti toi-nen määräys sanoi, että jos osa rakennuksesta katsotaan ikään kuin uudeksi, sen seurauksena koko rakennus arvostetaan kuin uusi.

Sanottu ja tehty, sanoi veroviranomainen ja päätti, että koko 101 vuotta vanha talli on 580 m2 suuruinen uudisrakennus ja vaati lähes 4000 euron kiinteistöveron koko hoidosta.

Siten me olimme vuoden vanhan 580 neliöisen liikerakennuksen onnellisia omistajia.

Itse talli on kyllä nykyään kunnostettu, mutta seinät ovat samat val-koiseksi kalkitut tiiliseinät, jotka rakennettiin 101 vuotta sitten. Samoin kantavat rakenteet, välikatto ja katto. Myös ikkunat ovat alkuperäiset 101 vuotta vanhat (ja tulevat olettavasti kestämään vielä yhtä kauan).

Kuinka voi 101-vuotias talo olla yhtäkkiä uusi?Onko vero kiinteistövero (rakennukselle) vai onko se elinkeinovero,

joka verotetaan tuloverona?Kuinka voi osittainen uudistus vaikuttaa koko rakennukseen? Ja

tässä tapauksessa sitä paitsi ei edes mikään rakennuksen uudistus vaan vain käyttötarkoituksen muutos.

Tällä tavoin verottaja onnistui ”uudistamaan” yli 100 vuotta vanhan rakennuksen paljon yksinkertaisemmin kuin kukaan ammattitaitoinen remontoija.

B. Jos edellä olevat ovat todella nykyiset säännökset, olemme tekemäs-sä pommia kaikkia vanhoja rakennuksia kohti eduskunnan käsittelyssä olevalla rakennuslainsäädännöllä. Tässä lainasäädännössä keskitytään vähentämään energiankäyttöä vanhoja rakennuksia uhkaavalla tavalla.

Laissa edellytetään rakennuslupaa yhä useammalle, myös pienelle, toimenpiteelle. Jos verottaja sitten katsoo, että tehty toimenpide uudis-taa osan rakennuksesta, edellä olevasta logiikasta seuraa, että koko rakennus muuttuu ”uudeksi” ja se saa uudisrakennuksen kiinteistöveron.

Jos tästä tulee uusi todellisuus meille, joilla on korjausta tarvitsevia rakennuksia, luomme niiden säilyttämiselle kynnyksen. Vai käykö täs-sä niin, että meitä kannustetaan kansalaistottelemattomuuteen (eli jätetään lupa hakematta) välttääksemme katastrofaalisen rakennuslu-van edellä kuvatuin seurauksin. Pahimmassa tapauksessa annamme rakennusten rapistua ja myöhemmin ne puretaan, koska taloudellisesti kestämätön korotettu kiinteistövero estää välttämättömän ylläpidon.

Thomas Frankenhaeuservarapuheenjohtaja

OM HUR BESKATTAREN FÖRYNGRAR DITT 101 ÅR GAMLA HUS!

A. Om du önskar att ditt över 100 år gamla hus skulle vara nytt, så vänd dig med förtroende till beskattaren.

Vi har på gården bl.a. ett 1911 byggt stall. Huset har genom tiderna, efter att hästarna avskaffats, varit i många olika användningar, senast såsom gårdsbutik, vilken öppnades 2001.

För ca fyra år sedan skulle också ett garageutrymme i stallet tas till butiksanvändning. Det sades att ändringen i användning, från garage till gårdsbutik, för detta ca 50 m2 stora utrymme, förutsätter byggnads-tillstånd. Om ändring av användning anhölls och beviljades, och allt var frid och fröjd.

2011 hade plötsligt beskattaren i Borgå vaknat till och beslöt att eftersom dessa 50 m2 hade fått ny användning, så skulle denna del av stallet betraktas såsom ny butiksfastighet. Samtidigt som en annan regel som någon utfärdat sade att om en del av en byggnad betraktas såsom ny, så skall så som följd hela byggnaden betraktas som ny!

Sagt och gjort sade skattefi skalen och beslöt att hela det 101 år gamla stallet är en 580 m2 stor nybyggnad, och utfärdade en nästan 4000 EUR fastighetsskatt på hela rasket.

Sålunda var vi lyckliga ägare till en 1 år gammal 580 m2 ny butiks-byggnad.

Sjäva Stallet är idag nog inrett, men väggarna är de samma vitkal-kade tegelväggar som byggdes för 101 år sedan. Likaså allt bärande, mellantak och tak. Fönstren är orginala 101 år gamla (och de kommer antagligen att hålla lika länge till).

Hur kan ett ännu 101 år gammalt hus plötsligt vara nytt?Är skatten en skatt på fastigheten (byggnaden) eller är det en verk-

samhetsskatt, vilken ju beskattas enligt inkomstskatt?Hur kan en delförnyelse inverka på hela byggnaden? I detta fall var

det dessutom ingen byggnads förnyelse, utan endast en ändring av användning.

På detta sätt lyckades beskattaren “förnya” en över 100 år gammal byggnad mycket enklare än vilken skicklig renoverare som helst.

B. Om ovanstående faktiskt är gällande regler, så håller vi på att ar-mera en bomb, riktad mot alla gamla byggnader, genom den byggnads-lagstiftning som är under behandling i riksdagen. I denna lagstiftning koncentrerar man sig på minskning av energianvändning på ett för gamla hus hotfullt sätt.

I lagen förutsätts krav på “Byggnadslov” för allt fl ere, även mindre, åtgärder. Om beskattaren sedan anser att gjord åtgärd “förnyar” en del av byggnaden, och att med ovanstående logik följer att hela byggnaden därmed blir “ny” med påföljande fastighetsskatt för nybyggnad.

Om detta blir den nya verkligheten för oss som har gamla hus, vilka borde bevaras, så skapar vi en tröskel för bevarande eller blir det så att vi uppmuntras till civil olydnad (dvs låta bli att söka tillstånd) för att und-vika katastrofala byggnadstillstånd med ovanstående påföljder. I värsta fall låter vi byggnaderna förfalla, för att senare riva dem, på grund av att det blir ekonomiskt ohållbart att pga förhöjd fastighetsskatt (dold hyra till kommunen) utföra nödvändigt underhåll.

Thomas Frankenhaeuservice ordförande

4 MaanoMistaja 4 | 12

Ravintola autokaupassa, kirjasto meijerissä tai virasto kenkätehtaassa

Parhaimmillaan tyhjilleen jäänyt rakennus saa muutoksen myötä uuden elämän rapis-tumisen sijaan. Kohteen korjaaminen uuteen käyttöön säilyttää ja tekee näkyväksi alueen historiaa. Kunnostettu kohde lisää samalla koko alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa pitämään lähiympäristöstä entistä parempaa huolta.

Usein vanhan kunnostaminen kannattaa myös taloudellisesti ja voi olla jopa uudisra-kentamista edullisempaa.

ilmianna rakennusRakennusperintöpäivät kerää kiinnostavia esimerkkejä uudiskäyttökohteista eri puolilta Suomea. Kohteita voi ehdottaa 15. joulukuuta 2012 saakka Suomen Kotiseutuliiton verkko-

sivujen kautta löytyvällä kyselylomakkeella osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi .

Kohteet ja niiden taustalla olevat tarinat kootaan julkaisuksi, joka ilmestyy maaliskuus-sa sekä sähköisenä että painettuna versiona.

avoimet ovet syyskuun toisena viikonloppunaYhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnos-tuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia.

Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päi-viä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joissa käyttötarkoitus on muuttunut.

Tapahtumien pääviikonloppu on 6.–8.9.2013, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana.

Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN

RAKENNUS! Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen

rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä.

• Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun.• Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission

aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin. • Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT

ilmoittautuminen

viimeistään 15.12.

kysymystä

3

1. Miten selvitän jollain paikka-

kunnalla vallitsevan kiinteistöjen

hintatason?

Maakunnalliset hintatilastot löytyvät netis-

tä maksutta Maanmittauslaitoksen sivuil-

ta. Kiinteistöjen kauppahintatilastot, jotka

kertovat toteutuneiden kiinteistökauppo-

jen hinnat maakunta- ja kuntatasolla, ovat

sen sijaan maksulliset. Julkaisu ilmestyy

kaksi kertaa vuodessa: kevättalvella koko

edellisvuotta käsittelevä ja syyskuussa

kuluvan vuoden puolivuotistilasto.

www.maanmittauslaitos.fi

...2. Miten maarakennusalan kustan-

nukset ovat kehittyneet viime vuoden

aikana?

Tilastokeskuksen mukaan maaraken-

nusalan kustannukset nousivat 4,2 pro-

senttia vuoden 2011 lokakuusta tämän

vuoden lokakuuhun. Eniten nousivat pääl-

lysteiden hinnat (5,9 %) ja seuraavaksi

eniten kunnossapito (5,0 %).

www.stat.fi /til/maku/index.html

...3. Kuinka suuri osa Suomessa käyte-

tystä puuaineksesta menee polttoon?

Suomessa käytetyn puun kokonaismää-

rästä poltetaan noin puolet. Polttoaine-

käytön suuri osuus johtuu pääasiassa

metsäteollisuuden puuainesjäämien ku-

ten kuoren ja jäteliemien poltosta. Osuu-

det eivät ole viime vuosina merkittävästi

vaihdelleet, vaikka polton osuutta on kas-

vattanut myös metsähakkeen lisääntynyt

käyttö energiantuotannossa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010

paperiin ja kartonkiin sitoutui 22 pro-

senttia, sahatavaraan 11, puulevyihin

3 sekä vientimassoihin 6 prosenttia

puuaineksesta.

...

ELÄKÖÖN RAKENNUS!

Kuv

a P

yry

Kra

ppe


METSÄVARAKARTAT JULKISIKSI

Maatalouden luopumistuki muuttuu

Luopumistuki on maatalouden rakennekehi-tystä edistävä järjestelmä. Se mahdollistaa maatilojen oikea-aikaiset sukupolvenvaihdok-set, kun luopujat voivat lopettaa maatalouden harjoittamisen ja saada luopumistuen nor-maalia vanhuuseläkeikää aikaisemmin.

Nuoret yrittäjät puolestaan saavat maata-lousyrityksen vastuulleen sopivassa iässä, keskimäärin 30-vuotiaina.

ikärajat nousevatHallituksen esityksen mukaan vuoden 2013 alussa luopumistukeen tulee muutos, mikä

estää luopumistuen saamisen, jos myy tilan pellot lisämaaksi toiselle viljelijälle.

Vuoden 2014 alussa luopumistuelle pääsyn ikärajat nousevat. Nykyinen luopumisjärjestel-mä tulevine muutoksineen on voimassa vuo-den 2014 loppuun asti.

Viljelijä voi vielä tämän vuoden ajan saada luopumistuen myymällä tilansa pellot lisä-maaksi toiselle viljelijälle. Vuoden 2013 alus-sa tämä mahdollisuus poistuu.

Luopumistukea on mahdollista saada lisä-maaluovutuksen perusteella, jos hakemus on jätetty Melaan tai kunnan maaseutuelinkeino-

viranomaiselle viimeistään 31.12.2012.Luovutettaessa tilan pellot lisämaaksi lähi-

sukulaiselle on ikäraja 56 vuotta. Luovutetta-essa pellot vieraalle edellytetään luopujalta 60 vuoden ikää.

Lisämaapellon ostajan oltava alle 50-vuoti-as lähialueen viljelijä ja hänellä on oltava voi-massa pakollinen Myel-vakuutus.

Lisätietoa: www.mela.fi /elaketurva/luopumistuki

Maatilojen sukupolvenvaihdoksissa kannattaa olla pari seuraavaa vuotta tarkkana,

sillä luopumistukiin tulee muutoksia.

Metla on avannut monilähdeinventointiin pe-rustuvat metsävarakarttansa julkisesti saata-ville Maanmittauslaitoksen avoimien aineisto-jen tiedostopalvelun kautta.

ETRS-TM35FIN -koordinaatistossa olevien karttateemojen maastoelementin koko on 20 m × 20 m.

Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi metsä-

suunnitteluun pienillä alueilla ja metsäteollisuu-den puunhankinnan suunnitteluun. Kiinnostavat puutavaralajit voidaan paikantaa teemakartoilta ja korjuumahdollisuudet arvioida Maanmittaus-laitoksen maastotietokannan avulla.

Tiedostojen katselupalvelu: Paikkatietoikkuna.fi

Kuv

a Ja

nne

Leht

inen

Kuv

a Ja

nne

Leht

inen


Energiatodistus myös pientaloille

– Tärkeää on myös se, että uusi todistus sisäl-tää suosituksia energiatehokkuuden paranta-miseen. Siitä on hyötyä sekä nykyiselle että tulevalle asukkaalle, asunto- ja viestintäminis-teri Krista Kiuru sanoo.

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakenta-misessa rakennuslupaa haettaessa sekä vuo-desta 2009 myynti- ja vuokraustilanteissa suu-rissa rakennuksissa ja uusissa pientaloissa.

Siirtymäaika vanhoille pientaloilleUudistetut energiatodistukset tulevat käyt-töön vaiheittain. Ennen vuotta 1980 raken-netuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta 1.7.2017 alkaen.

Energialuokitus pohjautuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennal-lisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Uudistuksen myötä rakennuksen energialuok-ka (A–G) tulee ilmoittaa myynti- ja vuokrausil-moituksissa.

Energiatodistus on jatkossa voimassa 10 vuotta. Sen tekemisen voi yhdistää muuhun rakennuksesta tehtävään asiantuntija-arvi-oon, esimerkiksi kuntoarvioon.

Pientalojen energiankulutuksella on merkitystä, sil-lä niiden osuus rakennusten energiankulutuksesta on 27 %. Kaiken kaikkiaan rakennuksissa kuluu jo-pa 40 % energian kokonaiskulutuksesta Suomessa.

Hallitus antoi marraskuussa esityksen laiksi rakennuksen energiatodistuksesta.

Sen mukaan energiatodistus tarvitaan jatkossa myös vanhan pientalon myynnin

tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa.

Pispalan pihoihin ja taloihin pääsi tutustumaan avoimien ovien tapahtumassa Euroopan raken-nusperintöpäivien yhteydessä syyskuussa 2012. avoinna oli yhteensä 14 yksityistä kotia, rinteisiin perustettuja pihoja sekä piharakennuksia.

Päivän teemaan oli koottu mukaan Pispalan

rakennushankkeita sekä erilaisia korjausraken-tamiskohteita. Tapahtuman järjestäjänä toimi Tampereen rakennuskulttuurin keskus.

Pispalaan oli mahdollista päivän aikana tu-tustua opastetulla kävelyretkellä, jonka aikana kuljettiin Pyynikin näkötornilta Pispan koululle.

viLJa-aLa KaSvaa, RYPSiaLa vÄHENEE

Suomen 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalan käytössä suurimpia muutoksia vuonna 2012 ovat vilja-alan kasvaminen (+47 000 ha) ja rypsialan väheneminen (-24 000 ha)

Vilja-ala kasvaa arviolta 4 % vuoteen 2011 verrattuna. Rypsiala on noin kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2011.

Tiedot ilmenevät Matildan kesäkuun lopun maataloustilastoista.

Toiminnanjohtajalta

KORJaUSRaKENTaMiSEEN

ENERGiaTEHOKKUUSvaaTiMUKSia

Eduskunta on hyväksynyt marras-kuun lopussa maankäyttö- ja raken-nuslain muutoksen, joka tuo myös korjausrakentamisen energiatehok-kuusmääräysten piiriin. Lakimuutos ja erityisesti sen perusteella annet-tava asetus on herättänyt huolta vanhojen rakennusten omistajissa ja ystävissä.

Maanomistajain Liitto oli mukana eduskunnan ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ja toi esiin erityisesti maaseudun vanhojen ra-kennusten kunnostamiseen liittyviä näkökulmia. Uudet määräykset ei-vät saa uhata rakennusperintöä tai velvoittaa taloudellisesti kannatta-mattomiin toimenpiteisiin. Lakiesi-tykseen ei tullut muutoksia näihin seikkoihin, mutta ympäristövalio-kunnan mietinnössä myös tämä ai-hepiiri oli otettu huomioon.

Ympäristövaliokunnan puheen-johtaja Martti Korhonen (vas) totesi mietinnön esittelypuheenvuoros-saan: ”Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano edellyttää, että rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan silloin, kun rakennuk-seen tehdään suurempi korjaus tai muutostyö, jolla on merkittävä vai-kutus rakennuksen energiatehok-kuuteen. Energiatehokkuutta on parannettava vanhan rakennuksen korjauksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja talou-dellisesti toteutettavissa. Uusia lu-pia ei lainmuutoksen takia tarvita.”

Kuntien rakennusmääräykset ja lupakäytännöt ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia, joten epävarmuus uuden lain ja asetuksen käytännön vaiku-tuksista jatkuu.

Tuija Nummela, toiminnanjohtaja

AVOIMET OVET PISPALASSAK

uva

virp

i Leh

tine

n

Kultauksen riskejäKuiva sisäilma ja siivous

TEKSTi: Juhani Krappe KUvaT: Pyry Krappe

Ohuenohut kultaus, vain noin 1/10000 milliä, kuluu liian ahkerassa siivouksessa. Myös nykyaikaiset

siivouskemikaalit ovat myrkkyä lehtikullatuille huonekaluille, koristekuvioille ja muille esineille.

Korjaus-raken-

taminen

– Vanhoista elokuvista tuttu pölyhuiska on riittävä tapa puhdistaa esineitä, neuvoo kultaajamestari Raimo Snellman.

Ortodoksisen tsasounan kullattu ikonostaasi kesti hyvin sen, että sisällä oli pakkasta yli kaksikymmentä astetta, mutta nyky-aikainen lämmitys pystyy tuhoamaan kultauksen.

– Kultauksen kiinnittävä sidosaine kutistuun kuivassa sisäilmas-sa ja pohja hapertuu. Lopputuloksena on kultauksen irtoaminen.

Kultaajan näkövinkkelistä pronssimaalien keksiminen oli vi-honviimeinen asia. Kullattuja esineitä on paikkailtu pronssimaa-lilla ja kultaus on tuhottu täydellisesti.

– Pronssimaalilla tehtyjen korjausten poistaminen on lähes mahdotonta.

Kuntokartoitus kannattaa

Kultausta on kautta aikojen käytetty runsaasti huonekaluissa ja myös arvorakennusten kattoja seinäkoristeissa.

– Kultausten kuntokartoitus kannattaa tehdä, Raimo Snell-

man neuvoo. Kultaajamestari on erikoistunut kartoitusten tekoon.– Kartoituksessa selvitetään kultausten kunto, arvioidaan tar-

vittavat restaurointityöt ja annetaan myös töiden kustannusarvio. Kuntokartoituksessa selvitetään myös, kuinka kultauksia on hoi-dettu ja annetaan tarvittaessa uudet hoito-ohjeet.

Säilyttävää korjausta

Vanhojen kultausten restaurointi vaatii sekä taitoa että silmää. Ammattilainen pyrkii säilyttämään mahdollisimman paljon vau-rioitumatonta vanhaa ja käsittelee korjauksen niin, että se sopeu-tuu hyvin kokonaisuuteen.

– Erilaisten kultaus- ja pohjustustekniikoiden tunteminen on avainasemassa. Lehtikultaa löytyy monta eri sävyä kultapitoisuu-desta ja valmistusmaasta riippuen. Vaurioiden korjaamista ei kan-nata pitkittää, sillä niiden korjaamisen kautta löytyy todennäköisesti myös syy vaurioiden syntymiseen.

Kultaus on esteettinen kokonaisuus. vaurion korjaus pyritään sopeuttamaan mahdollisimman hyvin kokonaisuuteen.


värimalleja työhuoneelta löytyy niin pohjustuksista kuin lehti-kullan eri sävyistä.


Sekä metsänomistajan että puunos-tajan kannalta on tärkeää valita oi-kea ajankohta energiapuun korjuu-

seen. Metsä ei saa olla liian pientä, koska silloin ei kerry riittävästi pinoon pantavaa eikä toisaalta liian isoa, koska silloin kar-kaavat metsätalouden tuet energiapuun korjaajan ulottumattomiin.

Tuet elinehto

Nuoren metsän hoito on metsän kasvatuk-sen tärkein vaihe. Siinä luodaan metsän tulevaisuus vähintään viideksi kymme-neksi vuodeksi eteenpäin.

Aikaisemmin nuoret metsät hoidettiin niin, että puut vain kaadettiin raivaussa-halla maahan. Tällaisen toimenpiteen jäl-

Korjuussa paljon erilaisia mahdollisuuksia

Energiapuu puhuttaa metsänomistajia

Energiapuusta ovat nyt kaikki puunostajat erittäin kiinnostuneita. Se on nähty.

Energiapuuta ostetaan sekä pystykaupalla että hankintakaupalla.

TEKSTi Ja KUva: Rauno Numminen,Suomen Metsätilanomistajien Liiton puheenjohtaja

Metsäpalvelupäällikkö, metsänhoitaja Kalle Karosto Usewoodista kiertää työkseen koneelle sopivia taimikoita ja nuoria metsiä. Niitä riittää.


keen metsässä ei viitsinyt kulkea kymme-neen vuoteen, koska puun runkoja oli sikin sokin joka puolella.

Nyt tämä aikaisemmin maahan kaadettu jätepuu on muuttunut arvokkaaksi energia-puuksi. Näin on hyvä. Metsänomistaja saa nuoren metsän hoitoon valtiolta hehtaari-kohtaista tukea noin 150–200 euroa metsän koosta ja tekotavasta riippuen. Tämän lisäk-si metsänomistaja saa korjuutukea 7 euroa kiintokuutiolta, jos puu menee energiakäyt-töön ja kertymää on vähintään 20 kiinto-kuutiota. Hehtaarirajaa kertymälle ei ole.

Korjuumenetelmiä paljon

Puun ostajat ovat erittäin kiinnostuneita ostamaan energiapuuta, jos vain pinoon

pantavaa on tarpeeksi. Energiapuuta voidaan korjata monel-

la tapaa. Pöllipuun kokoisesta puusta voidaan tehdä kuitua sellun keittoon ja pienemmistä rungoista ja latvoista ener-giapuuta. Kaikki puu voidaan myös tehdä energiapuuksi. Lisäksi energiapuu voidaan korjata metsästä karsittuna tai oksineen.

Kaikki vaihtoehdot ovat käyttökelpoi-sia. Metsänomistajan pitää vain punnita, mikä on paras vaihtoehto hänen metsäl-leen ja lompakolleen.

Kysyntä selkeässä kasvussa

Aikaisemmin nuoren metsän hoito miel-lettiin sellaiseksi toimenpiteeksi, mistä metsänomistajalle tulee vääjäämättä vain

kuluja. Enää ei ole näin. Jos jonkun kannat-taa koota metsästä energiapuu, hakettaa se ja kuljettaa vielä polttolaitokselle niin se on tekijälle bisnes. Tästä bisneksestä osa kuuluu aina myös metsänomistajalle.

Satakunnassa järjestetyssä energiapuu-päivässä osallistujilta kysyttiin syytä sii-hen, miksi nuoria metsiä ei hoidata. Ylei-sin vastaus oli tiedon puute. Toisena syy-nä mainittiin se, että kun metsä saadaan perintönä, niin sen hoitoon ei välttämättä haluta panostaa.

Metsänomistajin kannattaa nyt ryhdis-täytyä nuorten metsiensä hoidossa ja ottaa sieltä saatava raha talteen. Ostajia energia-puulle riittää ja kysyntä on selkeässä kas-vussa.

Kuv

a U

sew

ood

Metsurit loppuvat metsistämme ja metsänomistajat ikääntyvät. Koneita tarvitaan energiapuun korjuuseen. Onneksi niitä myös koko ajan kehitetään. Esimerkiksi Usewood on tuonut markki-

noille taimikonhoitoon ja enegiapuun korjuuseen soveltuvan kohtuuhintaisen Tehojätkän.

Kaikki kultaus ei suinkaan näytä samanlaiselta. Kirkkautta ja kontrasteja voidaan säätää.



Kulta - ikuisesti kestävä valo

Lehtikultaa on käytetty esineiden pinnoitukseen 4 000 vuotta. Kaksoisvirtojenmaassa opittiin kultaa

lyömään riittävän ohueksi, jotta sillä voitiin päällystää vaikka kokonaiset vankkurit.

Kultaajamestari

– K ultaan on liittynyt aina syvää symboliikkaa, sanoo kultaajamestari Raimo Snellman, joka on tutus-tunut perinpohjaisesti sekä läntiseen että itäiseen

kultauskulttuuriin.Oikeissa olosuhteissa kultaus kestää ikuisesti, siksi uskonnot

joka puolella maailmaa ovat ottaneet sen käyttöön.– Meille kultaus on varmaan tutuinta ikonitaiteessa, sanoo

Raimo Snellman, josta tuli 1980-luvulla ortodoksi kultauksen ja ikonitaiteen kautta.

Tie kultaajaksi vanhojen esineiden kautta

Nuoren miehen tähtäimessä ei ollut käsityöläisen ammatti, kun

hän lähti opiskelemaan Walesin yliopistoon Englantiin kieliä sekä englantilaista ja amerikkalaista kirjallisuutta ja yritystaloutta.

– Käytin vapaa-aikani kiertelemällä antiikkiliikkeissä ja huuto-kauppakamareissa. Siellä syttyi halu tietää enemmän mystisestä kultauksesta.

Varsin nopeasti Snellmanille selvisi, että mustasukkaisesti am-mattikunnan ulkopuolisilta varjellut työmenetelmät olivat kato-amassa. Suomessa oli silloin enää yksi kultaajamestari. Kisällejä ja mestareita ei ollut valmistunut viimeisen 50 vuoden aikana.

– Lähdin etsimään Ruotsista, Saksasta ja Englannista paikkaa, jossa voisi opiskella alaa, hän kertoo. Opiskelupaikka urkeni silloi-sesta Neuvostoliitosta Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin.

Kulta on ikuisuuden ja valon symboli. Se on myös kestävää, kun työ tehdään oikein.

TEKSTi: Juhani Krappe KUvaT: Pyry Krappe


– Oikeastaan kävi paremmin kuin hyvin, sillä kultausta oli Suo-messa tehty pääosin länsimaiseen tyyliin. Nyt oli mahdollisuus tutustua itäiseen perinteeseen venäläisen taiteen museossa toimi-vassa kultaajamestari Petrovits Slezinin työyhteisössä.

Kieliopinnot koituivat myös hyödyksi, sillä Snellman sai opettajak-seen mestarin pojan Viktor Slezinin, joka oli myös kultaajamestari.

– Viktor halusi oppia lisää englantia, jota hän oli siihen mennes-sä opiskellut lähinnä The Beatlesien levyiltä.

Työ ja tekijä löysivät toisensa

Mestari Petrovits Slezin tuli 1990-luvun alussa kultaajaksi valmis-tuneen Raimo Snellman kanssa Suomeen ja kierteli ortodoksisissa seurakunnissa tutkimassa ikonostaasien kuntoa. Korjattavaa löy-tyi runsaasti ja tuoreella kultaajalla oli oikeaa tietoa idän suun-nasta tulleiden esineiden kunnostamiseen.

– Kullattuja esineitä oli tuotu idästä, mutta kultausopit olivat lännestä, muistuttaa Raimo Snellman. Tuoreen käsityöläisen en-simmäinen mittavampi urakka oli Ilomantsin ortodoksisen kirkon ikonostaasien konservointi ja ulkopuolisten ristien kultaus.

Ortodoksisen kirkkohallituksen päätös ikonostaasien tarkas-tusohjelmasta työllisti Snellmanin pitkäksi aikaa, ensin ohjelman asiantuntijana ja sen jälkeen usean hankkeen toteuttajana. Kirkon lisäksi myös museovirasto oli herännyt kunnostamaan arvoraken-nusten kultauksia.

Raimo Snellmanin mielestä ehkä tärkein asia kuitenkin oli alan

ammattitutkintojen herättäminen henkiin. Opetushallitus otti Snellmanin ja viiden muun kultaajan kanssa ehdotuksesta alan näyttötutkinnot uudelleen valikoimaansa, ja vuonna 1994 sveitsi-läinen Michael Schinabeck otti vastaan ensimmäiset kisällin ja mestarin tutkinnot. Nykyisin kultaajan ammattitutkintojen järjes-täminen tapahtuu keskitetysti Helsingin maalariammattikoululla.

Oman tien kulkija

Raimo Snellman huomasi kultauksesta kiinnostuessaan, että am-mattisalaisuudet olivat pitkään olleet samojen käsityöläissukujen hallussa. Niitä ei jaettu ja siksi koko ammatti oli vaarassa kadota.

– Lehtikultaus on ikivanha työtapa, jonka rinnalle myöhemmin tuli teollinen sähkökemiallinen pinnoitus, joka leikkasi alan kasvun.

Ikivanhan menetelmän tuntemiseen on kuitenkin tarvetta. Kultaajamestarin mielestä taidon pitää elää ja se onnistuu vain perusasioiden vapaalla opettamisella. Opetuksen tarjoaminen ei ole jäänyt vain ajatuksen tasolle.

Kultaus Oy Snellmanin siirtyminen kulttuurikeskus Sofian suojiin Helsingin Kallahteen vuonna 2007 tarjosi kultauskurssien järjestämiseen hyvät puitteet. Kulttuurikeskus Sofiaa hallinnoi Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, joten paikka on erittäin osuva.

Raimo Snellmanin mukaan hyvää on myös se, että tiloissa on-nistuu kookkaidenkin töiden restaurointi.

Työhuoneen jatkuminen on turvattu, siitä Raimo Snellman on

Kultaajan työkalut eivät ole muuttuneet vuosituhanten aikana. Ohuenohuet lehtikultalehdet pakataan yksitellen. Pakkaus kertoo kullan pitoisuuden, valmistajan ja valmistusajankohdan.


Snellmanin työhuone on huolehtinut siitä, että kultaamisen taito jatkuu Suomessa. Mikko Snellman on kultaajamestarin viides oppi-sopimusoppilas ja todennäköinen työhuoneen jatkaja.


tyytyväinen. Omat lapset ovat ohjautuneet muihin ammatteihin, mutta jatkaja löytyi kuitenkin suvusta.

– Sukulaispoika Mikko, joka on ammatiltaan sisustusasentaja, autteli minua aina silloin tällöin. Viisi vuotta sitten hän tuli kokei-lemaan kultausta ja jäi oppilaaksi. Kultaajakisällin ammattitut-kinnon Mikko Snellman suoritti tänä vuonna.

Kulta on kierrätetyin metalli

Raimo Snellman arvioi, että kullan kierrätys on esimerkillisen tehokasta. Laskelmien mukaan maailman maanpäällisen kullan määrä viimeisen 5 000 vuoden aikana on 160 000 tonnia.

Lehtikultaukseen ei maailman kultavarannosta paljoa kulu, sil-lä pinnoituksen paksuus on yhden kymmenestuhannesosa millin luokkaa.

– Kulta on ainutkertainen metalli, sillä siihen ei pysty mikään, eivät edes ilman saasteet. Esimerkiksi kirkkojen kupoleiden ris-tien kultauksen kestävyyttä on tutkittu yhdessä Teknologian tut-kimuskeskuksen VTT:n kanssa.

Raimo Snellman on alusta asti ollut kiinnostunut itäisen ja län-tisen kultauksen eroista, aineresepteistä ja työtavoista sekä esteet-tisistä ja taiteellisista näkökohdista.

– Varsin kiinnostavaa on ollut päästä tutustumaan myös kaak-koisaasialaiseen kultauskulttuuriin, Raimo Snellman sanoo.

TAIDETTA JA UUSIA ESINEITÄ

Kultausta on käytetty taiteessa kautta aikojen. Edelleen löytyy taiteilijoita, jotka käyttävät sitä töidensä tehokeinona.

Raimo Snellman on tehnyt yhteistyötä muun muassa Maaria Wirkkalan ja Pekka Jylhän kanssa. Tuoreimpia töitä on Outi Pieskin ”Eatnu, eadni, eana – virta, emo, maa”, saamelaiskäräjien parlamenttisaliin kulttuuri-keskus Sajoksessa, Inarissa.

– Työhön kuuluvat saamelaisnaisen korut, Lapin ris-kut, on kullattu.

Snellmanin työhuoneella valmistuu myös yritysten palkintoja. Työn alla on esimerkiksi peltisepän litka-raudan kultaus. Se luovutetaan vuosittain perinteisiä kattoja urakoivassa yrityksessä vuoden peltisepälle. Kultauksen ovat saaneet myös Moskovaan matkaavi-en loisteputkien kuristimet.

Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeis-ten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja leh-tihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen.

Litkarauta on kattopeltisepän perinteinen työkalu, joka kullattuna muuttuu kunniapalkinnoksi.

Kultaajien ammattikunta on pieni, Suomessa työskentelee neljä kultaajamestaria.

Maan-omistaja

ennen


Tuulivoimaa syysseminaarissa

M TK:n energia-asiamies Ilpo Mat-tila kävi läpi tuulivoimatontin vuokrausperiaatteita. Tärkeää

on tehdä kirjallinen sopimus jo tutkimus-vaiheessa. Silloin vuokralainen selvittää tuulivoimalan rakentamisedellytyksiä. So-pimuksen pituus voi olla esimerkiksi neljä vuotta, jona aikana tutkitaan tuulioloja, suunnitellaan rakentamista ja haetaan tar-vittavia lupia. Tältä ajalta maksetaan va-rausmaksu, joka jää maanomistajalle, vaik-ka rakentaminen ei lopulta toteutuisikaan.

Varsinaisesta tuulivoimalan rakenta-misalueesta maksetaan maanomistajalle vuokraa. Tuulivoimalan vaikutusalueelle, johon ei voi rakentaa muita voimaloita, maksetaan korvausta. Korvaus makse-taan vaikutusalueen pinta-alan suhteessa. Kaikki tuulivoimayhtiöt eivät kannata tätä mallia, mutta sitä on syytä vaatia tuulivoi-mala-aluetta vuokrattaessa.

Tuulivoimaloita ei voi rakentaa liian lähelle toisiaan, joten yksi voimala rajoittaa seuraa-vien rakentamismahdollisuuksia ja siten vie-reisten maanomistajien toimintaa. Joissakin tapauksissa tuulivoimalalle on selvästi jokin luontainen paikka ja lähellä olevat alueet ei-vät tarkoitukseen esimerkiksi tuuliolojen tai

maaperän vuoksi sovi. Tämäkin on syytä ot-taa huomioon korvauksista neuvoteltaessa.

vuokrausvaihtoehdot ja sopimuksen pituus

Varsinaisen tuulivoimalatontin vuokraa määriteltäessä on käytössä eri vaihtoehtoja. Vuokra voi olla kiinteä euromäärä per voima-la per vuosi. Tässäkin tapauksessa on syytä sopia esimerkiksi elinkustannusindeksiin perustuvasta hinnantarkistusmahdollisuu-desta. Toinen vaihtoehto on sähköntuotan-non arvoon sidottu vuokra. MTK suosittelee näiden yhdistelmää eli osa vuokrasta kiin-teänä, osa tuotantoon perustuvana.

Sopimusta tehdessä on tärkeää määri-tellä sopimuksen pituus, esimerkiksi 25–30 vuotta. Mikäli vuokra sovitaan sähköntuo-tantoon sidotuksi, on sovittava tarkasti, mitä hintaa tarkoitetaan. Joka tapauksessa maanomistajan vuosituottotavoitteen suu-ruusluokka tulee olla 10 000–18 000 euroa.

Tonttivuokran lisäksi pitää sopia myös teiden käytöstä tai mahdollisesta rakenta-misesta. Paikalla olevan puuston poistami-nen ja siitä saatavan tuoton kohdentumi-nen on myös sovittava.

Tuulivoimala on liitettävä sähköverkkoon ja sitä varten on useimmiten rakennettava

uusia sähköjohtoja ja raivattava johtokäytä-viä. Nämäkin seikat on otettava huomioon samoin kuin kunnossapitovastuu. Kiinteis-tövero sovitaan vuokralaisen maksettavak-si. Toiminnan päättymisen jälkeistä maise-mointia varten on tarpeen perustaa takuu-rahasto tai asettaa muu riittävä vakuus.

Kaikista yksityiskohdista on otettava selvää ennen allekirjoitusta. Mahdolliset salassapitolausekkeet eivät sido allekirjoit-tamatonta sopimustarjousta.

Kustannustehokasta sähköä tuulesta

Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohta-ja Jari Suominen antoi seminaariväelle laajan katsauksen tuulivoiman tuotantoon ja tule-vaisuuteen. Sähkön asema merkittävimpänä energiamuotona vahvistuu ja sen kulutus kas-vaa nopeasti. Tuulivoima on nopeimmin kas-vava uusiutuvan sähkön tuotantomuoto erityi-sesti Euroopassa ja USA:ssa, tosin sähköntuo-tannon vaihtoehtojen lisääntyessä ei senkään osuuden kokonaistuotannosta ennusteta kas-vavan kuin vajaaseen viidennekseen.

Suomessa energiantuontilasku on kasva-nut kaiken aikaa. Öljyn hinnan merkittävä nousu romahduttaisi Suomen vaihtota-seen. Vaihtotasetta on mahdollista tasa-

Maanomistajain Liiton syyskokousseminaarin aiheena oli tuulivoima maanomistajan näkökulmasta.

TEKSTi Ja KUvaT: Tuija Nummela


Maanomistajain Liiton tuulivoimaseminaarissa 18.10. Helsingin Suomalaisella Klubilla oli alustajina ilpo Mattila MTK:sta ja Jari Suominen (kuva keskellä) Suomen Tuulivoimayhdistyksestä

Useimpien maanomistajien kohdalla realistinen ratkaisu on tuulivoimatontin vuokraaminen alan yritykselle.

painottaa tehokkaasti ja kilpailukykyi-sesti kotimaisella, uusiutuvalla energialla. Tuulivoima on yksi vaihtoehto.

Kokonaissuunnitelma vuoteen 2050 saakka

Elokuussa 2012 Suomeen on rakennettuna 145 tuulivoimalaa ja rakenteilla on reilut 20, joista suurin yksittäinen kokonaisuus on Tuuliwatti Oy:n Tervolan hanke. Ensi vuodelle on jo tällä hetkellä suunniteltu rakennettavaksi 26 voimalaa.

Maatuulivoimapuisto on suuri inves-tointi. Kustannustehokas puiston koko on noin 30 MW eli 10-14 voimalaa. Kokonai-sinvestointi on noin 50 miljoonaa euroa eli 1,6 M€/MW. Tuulivoimalat ja tornit muodostavat noin 80 % kokonaiskustan-nuksesta, maanrakentaminen, tiet ja pe-rustukset 10-15 % ja sähköistys 5-10 %.

Tuulivoimalle on tehty kokonaissuunni-telma myös Suomessa vuoteen 2050 saak-ka. Vuoteen 2020 arvioidaan voimaloiden lisääntyvän 100 kappaleen vuosivauhtia kokonaismäärän ollessa vajaa 1000. Säh-köntuotanto olisi 6 TWh eli noin 6 % Suo-men sähköstä, mikä on 50 % kotitalouksi-en sähkönkulutuksesta.

Vuonna 2050 painopiste on suunnitel-man mukaan siirtynyt jo korjausinves-tointeihin ja laitoksia olisi yhteensä 4000. Ne tuottaisivat neljänneksen Suomen säh-könkulutuksesta. Sähkön hinnan nousu ja tuulivoimaloiden teknologinen kehitys luovat edellytykset huomattavalle tuuli-voimatuotannon lisäämiselle Suomessa.

Maanomistajien mahdollisuudet

Tuulivoiman mahdollisuudet maaseudun yritystoimintana herättivät seminaarissa

vilkasta keskustelua. Jonkin verran on jo maatilakokoluokan tuulivoimaloita raken-nettu. Maanomistajan numerossa 3/12 on esitelty Oittisen tilaa ja siellä olevaa Hol-lannista tuotua käytettyä tuulivoimalaa.

Varsinainen tuulipuistoyrittäminen to-dettiin mielenkiintoiseksi, mutta vaativaksi mahdollisuudeksi. Laaja-alaista neuvontaa ja konsultointia ei juuri ole saatavissa, vaan maanomistajan on itse perehdyttävä aihee-seen syvällisesti. Tästä syystä useimpien maanomistajien kohdalla realistinen rat-kaisu tuulen hyödyntämiselle on tuulivoi-matontin vuokraaminen alan yritykselle.

Liiton toiminta jatkuu vilkkaana

Seminaaria edeltäneessä syyskokouksessa puhetta johti Veikko Salomaa. Toiminta-suunnitelman painopisteiksi vuodelle 2013 hyväksyttiin tehostunut viestintä ja jäsen-hankinta. Toisena kohtana oli lausunto tai muu vaikuttaminen merkittäviin maan-omistukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin. Kolmas painopiste on jokamie-henoikeudet maanomistajan näkökulmasta.

Keväällä on tulossa opintomatka Ruot-siin yhdessä rakennushistoriallisen jaoksen kanssa. Syyskokouksen yhteydessä järjeste-tään jälleen seminaari tai muu tapahtuma maankäytön ajankohtaisista aiheista.

Erityisenä aihealueena tulevana vuonna on luonnon monimuotoisuuden ja riistan-hoidon edistämiseen keskittyvä Wildlife Estates -hanke, johon Maanomistajain Lii-ton jäsentiloista suositellaan osallistujia.

Hallituksesta erovuoroiset Pekka Vil-kuna ja Peter Storsjö valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle.

SUOMESSA 254 TUULIVOIMALLE SOVELTUVAA ALUETTAYmpäristöministeriön uusi raportti kokoaa yhteen maakuntien liittojen tuulivoimaselvitykset, joissa osoite-taan tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Mah-dollisia tuulivoimalle soveltuvia alu-eita on Suomessa yhteensä 254.

– Tuulivoima-alueita käsitteleviä maakuntakaavoja on parhaillaan vireillä 16 maakunnassa, kertoo erityisasiantuntija Nunu Pesu ym-päristöministeriöstä.

Kattavat selvitykset on toistai-seksi laadittu kaikkien muiden maakuntien paitsi Pirkanmaan ja Uudenmaan sekä Pohjois-Lapin alueiden osalta. Osa puuttuvista selvityksestä on vielä kesken.

Selvitysten mukaan tuulivoimalle soveltuvien alueiden yhteenlasket-tu pinta-ala on noin 3 400 km², ja alueille voisi selvitysten mukaan sijoittaa yhteensä noin 12 000 me-gawattia tuulivoimaa.

MAHDOLLISUUKSIA JA RAJOITTEITARannikkoseutu ja meri-alueet ovat lähtökohtaisesti muuta Suomea tuulisempia alueita.

Sisämaassa tuulivoimatuotan-toon soveltuvia alueita sijaitsee eniten Pohjois-Pohjanmaalla.

Lentoesterajapinnat, puolustus-voimien varalaskupaikkojen suoja-vyöhykkeet sekä ilmatieteen laitok-sen säätutkat aiheuttavat rajoittei-ta, jotka vaikuttavat siihen, voidaan-ko alueelle rakentaa tuulivoimaloita.

www.tuuliatlas.fi

Kiinnostava vertailukohtaTanskassa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta vuonna

2010 oli 24 %, Saksassa 9,4 % ja Suomessa 0,3 %.

Saksan ja Suomen pinta-alat ovat samaa suuruusluokkaa.

Saksassa on asukkaita 81 miljoonaa ja Suomessa reilut

5 miljoonaa. Saksassa tuulivoimaloita on 21 600

kappaletta, Suomessa 130.

Ja meiltä Suomesta ei tahdo löytyä sopivaa tilaa

tuulivoimaloille, vaan ne useissa tapauksissa

herättävät vastustusta erityisesti lähiseudun vapaa-

ajan asukkaissa. Kuinkahan niille Saksasta on löytynyt

riittävän tuulisia ja syrjäisiä paikkoja?



Euroopan historialliset

kiinteistötEuropean

Historic Houses

Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus vahvasti esillä.

EHHA:n yleiskokous Virossa

KÄÄNNÖS: Jari Leino KUvaT: Hannele Helkama-Rågård

Kokouspaikan valintaa perusteltiin sillä, että Viro on 2000-luvulla saavuttanut erinomaisia tuloksia

taloudellisen kasvun ja dynaamisen yrit-täjyyden saroilla. Tämä on heijastunut myös historiallisiin rakennuksiin. Monet vanhojen kartanoiden omistajasuvut ovat saaneet tilansa takaisin ja ryhtyneet kun-nostamaan niitä.

Historiallisista syistä Virossa on melkoi-nen määrä kartanoita. 1900-luvun alussa kartanoita oli 1250, joista reilut kolmesa-taa on yhä olemassa. Yksi näistä on Sakan kartano, jossa EHHA:n yleiskokous ja semi-naari pidettiin. Sakan kartanon vuodesta 2001 alkaen omistanut Tõnis Kaasik on

Viron kartanoyhdistyksen puheenjohtaja ja entinen Viron ympäristöministeri.

Monipuolinen ohjelma

Tõnis Kaasikin pitämän tervetuliaispu-heenvuoron jälkeen EHHA:n puheenjohta-ja Rodolphe de Looz-Corswarem esitteli järjestön uusimpia projekteja, minkä jäl-keen kansallisten järjestöjen puheenjoh-tajat kertoivat omien järjestöjensä toimin-nasta vuodelta 2012.

Lounastauon jälkeen jatkettiin semi-naarilla aiheesta ”Historiallisten raken-nusten ylläpito muuttuvassa Euroopassa – Pohjoismaiset kokemukset”. Seminaarin ensimmäinen osa käsitteli rakennetun

kulttuuriperinnön osuutta eurooppalaisen maiseman monimuotoisuudessa.

Seminaarin toisella osuudella pureudut-tiin perintölakiin. Esitysten aiheina olivat muun muassa kehitteillä oleva eurooppalai-nen notaariverkosto sekä Viron perintölaki.

Seuraavaksi esiteltiin kolmen kartanon tarinat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen osuudesta vastasi Kulloon karta-non Thomas Frankenhaeuser.

Kaikkien esitelmien keskeinen sanoma oli, että kartanon tai linnan ylläpito ei ole help-poa, vaan vaatii selkeän vision siitä, miten historiallinen rakennus herätetään jälleen henkiin. Mutta jos mielikuvitusta, unelmia ja ideoita riittää, hankkeesta voi tulla myös


EUROPEAN HISTORIC HOUSES ASSOCIATIONS

Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 BrusselsTel +32 2 235 20 01 - Fax +32 2 234 30 09

www.europeanhistorichouses.eu [email protected]

Me suomalaiset, jotka saimme osallistua EHHA:n vuosikokouk-seen Virossa ja siihen liittyvään kartanokierrokseen, saimme paljon pohdittavaa.

Kuten oheisesta artikkelista ilmenee, historian tapahtumat ovat kohdelleet Viron ja muiden Baltia maiden kartanoita kova-kouraisesti. Poliittisena tavoitteena on selvästi ollut aatelis- ja säätyläiskulttuurin muistomerkkien hävittäminen. Rakennusten annettiin rappeutua ja raunioitua, tai vaihtoehtoisesti rakennuk-set otettiin sellaiseen käyttöön, joka lopuksi tuhosi ne.

Hyvin yleistä oli, että päärakennukset muutettiin kouluiksi. ”Puh-distus” koski toisin sanoen ihmisten lisäksi myös rakennuksia.

Nyt, kun Viro on jälleen saanut luvan hoitaa omia asioitaan, esille on noussut ilahduttavan voimakas tarve ja halu korjata ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Erityisesti meille vieraille jäivät mieleen europarlamentaarikko Kristiina Ojuland ja kansanedusta-ja Imre Sooäär, jotka puhkuivat intoa pelastaa kartanorakennuk-sia myös tuleville sukupolville.

Mieleemme jäivät myös ne virolaiset, jotka olivat ottaneet tehtä-väkseen osallistua tähän tärkeään tehtävään hankkimalla kartanon entisöidäkseen sen. Monesti on hyvin haasteellista luoda raken-nusten yhteyteen tarvittavaa kassavirtaa, kun ympäröivät maatalo-usmaat useimmiten eivät enää kuulu kartanon omistukseen.

Miten meillä Suomessa? Meillä ei ole ollut neuvostovaltaa, eikä meillä myöskään ole ollut määräävässä asemassa sellais-

ta poliittista voimaa, jonka tavoitteena olisi ollut menneisyyden hävittäminen.

Meidän rakennusperintömme on hyvin vaatimaton eteläiseen naapuriimme verrattuna. Kuitenkin näyttää siltä, että emme kykene hoitamaan edes sitä pientä mitä meillä on. Valtio (Se-naatti-kiinteistöt) kokee myyntitilanteessa tärkeämmäksi, että viimeinenkin sentti saadaan kotiin kuin että toimiva historiallinen maatila vanhoine pää- ja talousrakennuksineen pelastettaisiin tuleville sukupolville. Eräs metsäyhtiö katsoi tehtäväkseen tuhota Dalkarbyn kartanon Pohjan pitäjässä.

Nämä pintaraapaisut käyvät esimerkkeinä Suomessa vallalla olevasta mentaliteetista. Myöskään monet yksityishenkilöt eivät tiedosta, että vanhan rakennuksen ja rakennusympäristön omis-taminen on velvoittavaa. Yhteiskunta ei viesti vero- tai muilla pork-kanoilla, että kulttuuriympäristön vaaliminen on tärkeää. Viron lisäksi myös Ruotsi on ihan eri tasolla kun Suomi näiden asioiden tiedostamisessa.

Herää kysymys, mistä tämä johtuu. Ollaanko Suomessa ylei-sesti päättäjiä ja lainsäätäjiä myöten välinpitämättömiä vaiko vastuuttomia historiallisten ympäristöjemme suhteen? Toimenpi-teisiin olisi ryhdyttävä ja nopeasti.

Peter StorsjöMaanomistajain liiton hallituksen jäsen

taloudellinen menestys. Monet virolaiset yrittäjät ovat tehneet kartanoistaan menes-tyviä yrityksiä, kuten keramiikkatuotteita valmistava Atlan kartano tai luksushotellik-si ja -kylpyläksi muutettu Pädasten kartano.

Seminaarin lopuksi Viron entinen ul-koministeri ja nykyinen europarlament-tiedustaja Kristiina Ojuland kertoi kiin-teän kulttuuriperinnön merkityksestä ja sitoutumisestaan säilyttämään Euroopan kulttuurillista monimuotoisuutta, joka te-kee Euroopasta niin erityisen.

Selviä saksalaisvaikutteita

Seuraavien kahden päivän aikana kokous-vieraat tekivät tutustumisretkiä Viron kar-

tanoihin. Useiden kartanoiden rakennus-tyylissä on havaittavissa selviä saksalais-vaikutteita, mikä onkin hyvin luonnollista, koska monet niistä rakennettiin 1700- ja 1800-luvuilla Baltian saksalaisten aatelis-sukujen toimesta.

Monet näistä suvuista ajettiin pois mailtaan ensimmäisen ja toisen maail-mansodan myllerryksissä. Viron itsenäis-tymisen jälkeen vain 2 % näistä suvuista palasi asumaan vanhoihin kartanoihinsa, jotka olivat kommunistien vallan aikana olleet joko täysin hylättyinä tai muussa käytössä, kuten kouluina tai hallintora-kennuksina.

MISSÄ SUOMALAISTEN TIETOISUUS JA MENNEISYYDEN KUNNIOITUS?


COUNTRY SIDE on ELO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista EU:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Lehden tiivistelmän voi lukea ELO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

Country Side

ELO – European Landowners’ Organization

PÄÄTOIMITTAJA Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.SÄHKÖPOSTI [email protected],PUH. 0032 (0)2 234 30 00

Maatalouden tulevaisuus on teknologiassaSyyskuun alussa Madridissa pidetty maatalouden alueellinen Forum for the Future of Agriculture 2012

-tulevaisuusfoorumi vaati aikaisempaa suurempia panostuksia maatalouden tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Myös viljelijöiden yhteiskunnalle tuottamista hyödyistä tulisi tiedottaa paremmin suurelle yleisölle.

Euroopan maanomistajajärjestön ELO:n ja Syngentan järjestämässä foorumissa oli paikalla yli 300 alan

ammattilaista.Avajaispuheessaan Espanjan maatalous-

ministeri Miguel Arias Cañete painotti, että viljelijöiden on tehostettava toimintaansa voidakseen tuottaa korkealaatuista ruokaa ja samalla suojella ympäristöä. Tämä vaatii lisäinvestointeja teknologiaan ja maatalou-den tutkimukseen, koska tulevaisuudessa meidän on pystyttävä tuottamaan yhä enemmän satoa samalla viljelyalalla.

Ministeri Cañete oli vahvasti sitä miel-tä, että GMO*-kielto on haitaksi euroop-palaisten viljelijöiden kilpailukyvylle kan-sainvälisillä markkinoilla.

Tulevaisuuden suurena haasteena on pystyä ruokkimaan kaikki maapallon 9 miljardia asukasta vuoden 2050 väestöen-nusteen mukaan, vaikka viljelykelpoisen maan määrä ei tule juurikaan kasvamaan. Suurin ongelma ei ole ruuan tuottaminen vaan sen jakaminen maailmanlaajuisesti.

Globaali visio maanviljelystä ja ympäristönsuojelusta

ELO:n puheenjohtaja Corrado Pirzio-Piroli puhui aluksi maatalouden tuottamista jul-kishyödykkeistä, kuten ravinteiden kier-rätyksestä ja elinympäristöjen säilyttämi-sestä. Hänen mukaansa tärkeintä on luoda mekanismeja, jotka palkitsevat kestävän kehityksen sääntöjen mukaan toimivia viljelijöitä ja rankaisevat niiden rikkojia.

ELO:n mielestä neuvontapalvelujen

tuottaminen on avainasemassa, mikäli vil-jelijöiden halutaan ottavan käyttöön uusia, tehokkaampia ja kestävämpiä viljelymene-telmiä ja -tekniikoita. Viljelijät haluavat ja osaavat kehittyä, mutta he tarvitsevat lisää tietoa ja teknologian siirtoa maaseudulle. CAP**-uudistuksessa onkin mukana uusi, maatalouden tuotekehitykseen tarkoitettu 4,5 miljardin euron investointiohjelma.

Järkevä vedenkäyttö haasteena

Useissa puheenvuoroissa korostettiin puh-taan veden, kastelujärjestelmien ja pohjave-den merkitystä kaiken maatalouden perus-tana. Intialaisen Liberty-instituutin edusta-ja Barun Mitra kertoi niistä haasteista, joita hänen kotimaassa on järkevään vedenkäyt-töön ja eri alueiden väestöpaineisiin liittyen.

Lopuksi maatalouden tulevaisuusfooru-min puheenjohtaja, EU:n entinen maatalo-uskomissaari Franz Fischler kiitti kaikkia puhujia ja osallistujia todeten, että tapah-tuman aikana järjestetyt yleisöäänestyk-set olivat antaneet arvokasta tietoa kunkin osallistujamaan erityisongelmista, kuten tuotanto- ja ravinneketjuista.

Fischlerin mukaan maatalouden perus-tutkimus on hyvällä tolalla, mutta teknolo-gisessa tuotekehityksessä on vielä paranta-misen varaa. Uuden teknologian saaminen jokapäiväiseen käyttöön tulee vaatimaan amerikkalaistyylistä riskipääomaa.

Seuraavana päivänä ELO:n jäsenillä oli mahdollisuus tutustua biodiversiteetin hallintaan käytännössä Toledon eteläpuo-lella sijaitsevalla El Castanarin tilalla.

KÄ

ÄN

NÖ

S: J

ari L

eino

*Geenimuunneltu organismi **Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka

EUROPEAN LANDOWNERS’ ORGANIZATION

Kuv

a Ja

nne

Leht

inen


• KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET)• RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS)• SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS)• YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA• KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT• VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA• PERHE- JA PERINTÖOIKEUS• RIKOSOIKEUS

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • [email protected] www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567

Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

Järvenkyläntie 35325230 Angelniemi (Salo)Puh: 010 2311 530

erikoishöyläämö • verstaatmyymälä • näyttelyarkisin 9–17, la 10–14

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

KARTANOPUOTI - PANIMO

www.malmgard.fi

Metsätila-arviointi O. Nieminen OyJoupinpuisto 12 A, 02760 Espoo

Puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS

Olavi Nieminenmetsänhoitaja, LKV

julkinen kaupanvahvistaja 402713/73


Puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS






puhelin 050 527 0545, [email protected]

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan

Asianajaja

Johan BardyTel +358 9 278 4300,

+358 400 486060 Fax +358 9 278 4301

[email protected]

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA

Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Puh. 040 707 4753www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

”Kukaan ei ole maanomistajan puolella!” -lause on ote arkitodellisuudesta. Maankäytön suunnittelijoiden pöytiin ei kutsu-ta maanomistajien edustajia ja valmiisiin ratkaisuihin vaikuttami-sessa on lähes ainoa tie tehdä valitus.

Maanomistajain Liitto on hereillä puolestasi. Se kulkee aske-leen edellä antamalla lausuntoja maanomistusta koskevien lakien valmisteluun ja auttaa maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä.

Toivomme, että mahdollisimman moni löytää Maanomistajain Liiton, jäsenmäärän kasvu lisää painoarvoa.

Sinulla on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; anna sivun 23 kuponki naapurillesi, tuttavallesi - niin hän voi liittyä liiton jäseneksi tai hank-kia lisätietoa liiton toiminnasta.


JÄSENEDUT

3.10.2012/2623 KHO:2012:89Luonnonsuojelulaki - Metsälaki - Liito-oravail-moitus - Menettely ympäristökeskuksessa - Menettelyvirhe - viipymättä annettava päätös - MääräaikaLuonnonsuojelulain 72 a §:n mukaan elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on annet-tava päätöksensä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän-käsittelyn määrittämiseksi viipymättä sen jäl-keen, kun se on saanut metsälain 14 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen metsäkeskukselta. Luonnonsuojelulain 72 a § ei kuitenkaan si-sältänyt sellaista menettelyllistä määräaikaa, jonka ylittymisen perusteella päätös olisi tul-lut kumota.Luonnonsuojelulaki 72 a §Ks. ja vrt. KHO 2009:38.

24.9.2012/2509 KHO:2012:80Maankäyttö ja rakentaminen - Ranta-asema-kaava - RM-alue - Selvitysten riittävyys - Yleis-kaavallisen tarkastelun puuttuminen - Maan-omistajien tasapuolinen kohteluRanta-asemakaavalla oli suunniteltu uusi matkailualue noin 14 hehtaarin suuruiselle alueelle. Matkailua palveleville rakennuksil-le oli osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2 300 kerrosneliömetriä. Kaavaselostuksessa oli arvioitu, että alueella tulisi vierailemaan kesäisin 111-253 henkilöä vuorokaudessa.Ranta-asemakaavaa laadittaessa maankäyt-tö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut tut-kimukset ja selvitykset oli tehty ainoastaan kaavoitettavan alueen osalta. Kun otettiin huomioon kaavassa matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitetun raken-nusoikeuden määrä ja sen mahdollistama käyttäjämäärän lisääntyminen, ranta-asema-kaavaa laadittaessa olisi tullut selvittää myös kaavan vaikutukset kaava-alueen ympäristön ranta-alueiden maankäyttöön. Kaavan poh-jana olevien selvitysten perusteella ei ollut arvioitavissa, täyttikö kaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa, 54 §:n 2 momentissa ja 73 §:n 1 momentissa asetetut vaatimukset rakentamisen ja muun maankäy-tön sopeutumisesta rantamaisemaan ja muu-hun ympäristöön. Kaava-alueen maankäytön suhdetta ympäröivän alueen maankäyttöön ei ollut myöskään selvitetty oikeusvaikuttei-sella yleiskaavalla. Puutteellisten selvitysten vuoksi ei ollut mahdollista arvioida ranta-asemakaavan kohtuuttomuutta naapuritiloille mahdollisesti suuntautuvan merkittävän vir-

KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Tarkemmin päätöksiin voi tutustua valtion säädöstietopankin sivuilla www.fi nlex.fi

Oikeustapauksia

JÄSENETU Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen

perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen

edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa

maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa,

käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan

ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantie-

ja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan

(esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat,

metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan

itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointi-keskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus. www.arviointikeskus.

kistyskäytön ja rakennusoikeuden tasapuoli-sen jakautumisen kannalta.Ranta-asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös oli selvitysten puutteellisuuden vuoksi lainvastainen.

18.9.2012/2453 KHO:2012:79Ympäristövaikutusten arviointimenettely - arvi-ointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauk-sessa - Hallintopäätös Yva:n tarpeesta - Yhte-ysviranomainen - Muutoksenhaku lupa-asiassa - Menettely hallinto-oikeudessa - Maa-ainesten ottaminen - Lupa-asian ratkaisuAlueellinen ympäristökeskus oli ympäristövai-kutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki) 6 §:n 1 momentin nojalla mainitun lain mukaisena yhteysviranomaisena antamassaan päätöksessä todennut, ettei maa-ainesten ottamista koskevaan hankkee-seen ollut sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä YVA-menette-ly) YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla. Kunnan-hallituksen myönnettyä sittemmin hankkeelle maa-aineslain mukaisen luvan F ja hänen asia-kumppaninsa olivat valituksessaan hallinto-oi-keudelle vaatineet, että maa-aineslain mukai-nen lupa kumotaan. Vaatimusta oli perusteltu muun ohella sillä, että maa-aineslain mukaiset luvan myöntämisedellytykset eivät täyttyneet ja sillä, että hankkeeseen olisi tullut soveltaa YVA-menettelyä.

Hallinto-oikeus oli ratkaissut F:n ja hänen asiakumppaninsa valituksen samana päivänä annetuilla kahdella eri päätöksellä. Toisella päätöksellä oli ratkaistu kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuus maa-aineslain so-veltamiseen liittyvien valitusperusteiden joh-dosta ja toisella päätöksellä yhteysviranomai-sen päätöksen lainmukaisuus YVA-menettelyn soveltamiseen liittyvien valitusperusteiden johdosta.

YVA-lain 17 §:n 2 momentin mukaan maa-aineslupaa koskevasta päätöksestä valittava voi muutoksenhaussaan vedota siihen, ettei YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ole suoritettu. Hallinto-oikeuden on otettava tähän valitusperusteeseen kantaa lupa-asiaa koskevassa ratkaisussaan. Mikäli arviointi-menettelyn tarpeesta on tehty erillinen YVA-lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu, jossa on katsottu, ettei arviointimenettely ole tarpeen, on tähän päätökseen kohdistuva muutoksenhaku yhdistettävä lupa-asiaa kos-kevaan muutoksenhakuun. Hallinto-oikeuden on tällöin käsiteltävä arviointimenettelyn tar-vetta koskeva kysymys lupa-asian yhteydessä ja ratkaistava asia samalla päätöksellä lupa-asian kanssa. Hallinto-oikeuden ei näin ollen olisi tullut erottaa kysymystä arviointimenet-telyn tarpeesta ja ympäristökeskuksen YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisena tekemän päätöksen lainmukaisuudesta eri päätöksellä ratkaistavaksi.

F valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen

siitä hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oli edellä todetulla tavalla ratkaistu kunnanhal-lituksen päätöksen lainmukaisuus. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli F:n va-lituksen johdosta arvioitava muun ohella myös sitä, oliko maa-ainesluvan myöntämisen edel-lytyksenä ollut erillisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen.

10.7.2012/1931 KHO:2012:57Maankäyttö ja rakentaminen - Hallintovalitus - asemakaavan laatimiskustannusten korvaami-nen - Hyväksyttävät kustannukset - Kohtuullis-taminenKaupunki oli voinut sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n tarkoittamaan asemakaa-van laatimisesta perittävään korvaukseen las-kennallisen tuntihinnan mukaan määräytyvän korvauksen asemakaavan suunnittelu- ja kä-sittelykustannuksista. Kaupungin kustannus-ten perimistä koskevasta viranhaltijapäätök-sestä valitettiin hallintovalituksella hallinto-oikeuteen ilman oikaisuvaatimusmenettelyä.

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maan-omistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄTMaanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jä-senten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen talou-dellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsää-

dännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsäta-louden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverketLiiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Maanomistajain Liitto r.y.

Tunnus 5005145

00003 vaSTaUSLÄHETYS

vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / Adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

E-mail

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri-

historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis-

tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse-

neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita

tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen

perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen

kansainvälistä toimintaa Maanomistajain

Liitto on jäsenenä European Historic Hou-

ses Associations (EHH) -järjestössä.

PUHEENJOHTAJAThomas FrankenhaeuserVARAPUHEENJOHTAJAPeter StorsjöJÄSENETisabella SaleniusHannele Helkama-RågårdHenrik CreutzJoachim Borgström

TOIMISTO PL 169, 01301 Vantaakäyntiosoite Urheilutie 6C09 1356 511 [email protected] www.maanomistajainliitto.fi TOIMINNANJOHTAJA Tuija Nummela

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2012

RAKENNUSHISTORIALLINEN JAOS

PUHEENJOHTAJAEine Rosenberg-Riihimäki, Hartola040 541 [email protected] Frankenhaeuser, Porvoo040 5464 [email protected] JÄSENETHenrik Creutz, Loviisapuh 040 5147 [email protected] Pekka Hintikka, Rautalampipuh 0400 860 [email protected] Janne Sankelo, Vaasapuh 050 5120 [email protected] Peter Storsjö, Raaseporipuh 0500 504 [email protected] Pekka vilkuna, Nivalapuh 050 5565 [email protected]ägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation

för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996. FÖRBUNDETS UPPGIFTERTill Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderät-ten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNINGFörbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gäl-lande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. Författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI

voi liittyä jokainen merkittävän

maa- tai metsätilan, omakotitontin,

liiketontin tai kesämökkipalstan

omistaja! Liitto auttaa jäseniään

maanomistukseen liittyvissä liittyvissä

kysymyksissä. Jäsenemme saavat

10 % alennuksen Arviointikeskuksen

lakiasia- ja kiinteistöarviointi

asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun

sisältyy Maanomistajalehti, joka

ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton

jäsenet ovat samalla myös jäseniä

Euroopan maanomistajajärjestössä

ELO:ssa (European Landowners´

Organization), joka edustaa miljoonia

maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

Jäseneksi


Tutustumiskohteina eturivin maaseutuyrityksiä, kartanoita ja

rakennushistoriallisesti mielenkiintoisia ratkaisuja.

Retkiohjelma julkaistaan alkuvuodesta. Nyt voi esittää toiveita,

jos on kiinnostunut jostain erityisestä kohteesta.

alustavan suunnitelman mukaan lähdemme laivalla Helsingistä

torstai-iltana 21.3. ja palaamme lentäen lauantai-iltana 23.3.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

alustavan ennakkovarauksen voi tehdä jo nyt osoitteeseen

[email protected]

Ennakkoilmoittautuneet saavat ohjelman ensimmäisten joukossa

omaan sähköpostiin alkuvuodesta. Sitova ilmoittautuminen vasta

retkiohjelman ja -hinnan julkaisemisen jälkeen.

KEVÄTRETKI21.–23.3.2013

Maanomistajain Liiton ja Rakennushistoriallisen jaoksen kevätretki järjestetään ensi keväänä

Ruotsiin Uppsalan seudulle 21.–23.3.2013.

Kuv

a S

hutt

erst

ock

maanomistaja 4/2012

Documents