maanpuolustuskorkeakoulu · 2.6 tutkimuksessa kÄytettÄvien kÄsitteiden esittely ... ja tuhoaa...

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

AKTIIVINEN OMASUOJAJÄRJESTELMÄ JA SITÄ VASTAAN TOIMIMINEN

Kandidaatintutkielma

Kadettialikersantti

Sami Martikainen

98. Kadettikurssi

Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestel-

mäopintosuunta

Maaliskuu 2014

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Kadettikurssi 98

Linja

Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmäopin-

tosuunta

Tekijä

Kadettialikersantti Sami Martikainen

Tutkielman nimi

Aktiivinen omasuojajärjestelmä ja sitä vastaan toimiminen

Oppiaine, johon työ liittyy

Sotatekniikka

Säilytyspaikka

Maanpuolustuskorkeakoulun kurssikirjasto

Aika Maaliskuu 2014 Tekstisivuja 27 Liitesivuja 22

TIIVISTELMÄ

Panssarialusta ja panssarintorjunta ovat kulkeneet kilpajuoksussa ensimmäisestä maailman-

sodasta alkaen. Panssarivaunun suojausta on parannettu lisäämällä panssaroinnin paksuutta

ja asentamalla lisäpanssarointia. Uusimpana trendinä on ollut kehittää aktiivisia omasuojajär-

jestelmiä jotka pyrkivät estämään panssarintorjunta-aseen vaikuttamisen panssarivaunuun

ennen kuin se ehtii osua kohteeseensa.

Tutkielmassa selvitetään panssarintorjunta-asetta vastaan vasta-aseella toimivia hard-kill-

omasuojajärjestelmiä vastaan toimimista jokaiselle jalkaväen sotilaalle koulutettavilla ker-

tasingoilla. Tutkielma selvittää, miltä ampuma-etäisyyksiltä pitää toimia, jotta aktiivinen

omasuojajärjestelmä ei ehdi reagoida sitä kohti tulevaan uhkaan.

Tutkielma on tyyliltään kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus ja tutkielma on tyyliltään her-

meneuttinen analyysi. Tilastollista menetelmää on käytetty verrattaessa aseiden ja aktiivisten

omasuojajärjestelmien vuorovaikutusta.

Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että osaa järjestelmistä vastaan voidaan toimia

niin, etteivät ne ehdi reagoida panssarintorjunta-aseeseen. Järjestelmiä jotka kykenevät toi-

mimaan uhkaa vastaan, on käsitelty vaihtoehtoisia vaikuttamismenetelmiä.

AVAINSANAT

Aktiivinen omasuojajärjestelmä, hard-kill, panssarintorjunta, jalkaväki, omasuoja, panssari-

vaunu, kertasinko, Arena, Drozd, KES, APILAS

AKTIIVINEN OMASUOJAJÄRJESTELMÄ JA SITÄ VASTAAN TOIMIMINEN

SISÄLLYS

1 JOHDANTO................................................................................................................................................. 1

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA ........................................................................................................................ 3

2.1 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET AIHEESTA .................................................................................................... 3

2.2 TUTKIMUKSEN KULKU ............................................................................................................................... 4

2.3 TUTKIMUSKYSYMYKSET ............................................................................................................................ 4

2.4 TUTKIMUKSEN RAJAUS .............................................................................................................................. 5

2.5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA VIITEKEHYS .................................................................................................... 5

2.6 TUTKIMUKSESSA KÄYTETTÄVIEN KÄSITTEIDEN ESITTELY .......................................................................... 6

2.7 LÄHDEKRITIIKKI......................................................................................................................................... 8

3 AKTIIVISTEN OMASUOJAJÄRJESTELMIEN TUNNISTAMINEN JA ESITTELY .................... 10

3.1 AKTIIVISEN OMASUOJAJÄRJESTELMÄN TUNNISTAMINEN .......................................................................... 10

3.2 DROZD JA DROZD-2 ................................................................................................................................. 10

3.3 ARENA ..................................................................................................................................................... 12

3.4 ARENA-3.................................................................................................................................................. 14

4 KÄSITELTÄVÄT PANSSARINTORJUNTA-ASEET .......................................................................... 16

4.1 TARKASTELTAVIEN PANSSARINTORJUNTA-ASEIDEN OMINAISUUDET ........................................................ 16

4.1.1 66KES88 ............................................................................................................................................ 16

4.1.2 66KES12 ............................................................................................................................................ 17

4.1.3 112RSKES APILAS ........................................................................................................................... 17

5 AKTIIVISTA OMASUOJAJÄRJESTELMÄÄ VASTAAN TOIMIMINEN ...................................... 19

5.1 DROZD JA DROZD-2 ................................................................................................................................. 19

5.2 ARENA ..................................................................................................................................................... 19

6 JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................................... 21

6.1 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET AKTIIVISIA OMASUOJAJÄRJESTELMIÄ VASTAAN ......................................... 21

6.2 AKTIIVISTEN OMASUOJAJÄRJESTELMIEN HEIKKOUDET ............................................................................. 23

6.3 VAIHTOEHTOISET VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ....................................................................................... 24

6.4 AKTIIVISTEN OMASUOJAJÄRJESTELMIEN OPERATIIVINEN KÄYTTÖASTE .................................................... 25

6.5 LOPPUPÄÄTELMÄT ................................................................................................................................... 27

LÄHTEET

LIITTEET

1

AKTIIVINEN OMASUOJAJÄRJESTELMÄ JA SITÄ VASTAAN TOIMIMI-

NEN

1 JOHDANTO

Panssarivaunut ja panssarintorjunta-aseet ovat olleet kilpajuoksussa siitä asti, kun ensimmäi-

sessä maailmansodassa taistelukentälle tuotiin ensimmäiset panssarivaunut. Kilpajuoksu on

edennyt tasaisesti sen mukaan, kumpi järjestelmistä on ollut edellä suojan ja läpäisyn kilpail-

lessa toisiaan vastaan. Toisessa maailmansodassa saksalaiset onnistuivat suojaamaan omat Ti-

ger- ja Panther-taistelupanssarivaununsa niin hyvin, että puna-armeijan käyttämät panssarin-

torjuntatykit eivät kyenneet tekemään vaikutusta saksalaisten vaunuihin. Paksumpaa panssaria

vastaan kehitettiin ontelopanos, jota yksi jalkaväen taistelija kykeni käyttämään ja sen suunna-

tulla räjähdysvaikutuksella saatiin parempi läpäisy kuin vanhemmilla panssarintorjunta-

aseilla. [1]

Nykyisin yksittäisen taistelijan sinkoase on jokaiselle suomalaiselle sotilaalle koulutettava

asejärjestelmä, jolla pyritään vaikuttamaan vihollisen panssariin. Panssarivaunujen suojan ke-

hityksessä on panostettu panssarointiin, sekä materiaalin vahvuutta kasvattamalla, että myö-

hemmin asentamalla panssarivaunuihin ontelopanosta vastaan räjähtävä, vaunun ulkopinnalle

asennettava reaktiivipanssari. Normaaleilla ontelopanoksilla ei kyetty enää läpäisemään sekä

reaktiivista että varsinaista panssarointia, joten kehitettiin kaksoisontelopanos jonka ensim-

mäinen, pienempi ontelopanos läpäisee reaktiivipanssarin ja isompi, varsinainen ontelopanos

vaikuttaa vaunun varsinaiseen panssarointiin. [1]

Panssarintorjunta-aseiden kehitys johti siihen, että taistelukentälle tuotiin panssarintorjuntaoh-

juksia, joilla kyettiin läpäisemään taas suurempi määrä panssaria [1]. 1970-luvun lopulla ve-

näläiset kehittivät ensimmäisen aktiivisen omasuojajärjestelmän, jonka nimeksi tuli Drozd.

Drozd tarkkailee ympäristöään aktiivisesti, ja tuhoaa vaunua tietyllä nopeudella (70–700 m/s)

2

lähestyvän kohteen. Drozd ampuu lähestyvää kohdetta omalla vasta-aseellaan, josta tulee 3-

grammaisia partikkeleita. [43] Nämä partikkelit joko tuhoavat tai tekevät läpäisykyvyttömäksi

vaunua lähestyvän ontelopanoksen. Drozdia käytettiin menestyksekkäästi Afganistanin sodas-

sa, jossa se raporttien mukaan tuhosi 80 % vaunuja kohti ammutuista RPG-kranaateista. [17]

Drozdin menestys Afganistanissa herätti myös länsimaat kehittämään omaa aktiivista

omasuojajärjestelmäänsä. Aktiivisten omasuojajärjestelmien kehitys on ollut hidasta, mutta on

kuitenkin odotettavissa että seuraavan kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikana aktiiviset

omasuojajärjestelmät tulevat olemaan panssarivaunuissa ja -ajoneuvoissa passiivisen reaktii-

vipanssarin rinnalla tai vaihtoehtoisesti kevyillä alustoilla ainoana panssarin suojana. [5; 6]

Tällä hetkellä omaa aktiivista omasuojajärjestelmää kehittävät ainakin Israelin, Saksan, Yh-

dysvaltojen ja Etelä-Afrikan asevoimat. [16]

Panssarintorjunta-aseiden kehitys on edennyt Top-Attack -aseisiin, jotka räjähtävät panssa-

rialustan yläpuolella ja suuntaavat oman räjähdysvaikutuksensa vaunun ohuimmin panssa-

roidun kohdan eli kannen läpi. Top-attack -aseista on tehty myös yksittäisen taistelijan käytet-

täviä lähipanssarintorjuntaohjuksia, joista esimerkkinä suomessa käytössä oleva NLAW. [42]

Panssarintorjunta-aseiden kehitys on vienyt vaunuteollisuuden siihen tilanteeseen, että passii-

vista suojaa ei ole enää järkeä kasvattaa nykyisin keinoin, sillä vaunun painon kasvaessa sen

liikkuvuus kärsii. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat venäläisvalmisteiset aktiiviset omasuoja-

järjestelmät tuovat vaunulle lisäpainoa vain noin 1000kg verrattuna passiivisen omasuojan

tuomiin useisiin tuhansiin lisäkiloihin, esimerkiksi T-80 alustalle 1980-luvulla kehitetty Kon-

takt-5 reaktiivipanssarointi kasvattaa vaunun painoa 3 000 kg [23]. Aktiiviset omasuojajärjes-

telmät tulevat tulevaisuudessa taistelukentälle muillakin alustoilla kuin taistelupanssarivau-

nuun kiinnitettynä, esimerkiksi Israelilaisen Rafaelin valmistama Trophy-järjestelmä on asen-

nettu Stryker-miehistönkuljetusajoneuvoon [24]. Venäläisessä kalustossa olevat rynnäkkö-

panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot, kuten BMP-3 ja BTR-90 tulevat olemaan todennä-

köisiä asennusalustoja aktiiviselle omasuojajärjestelmälle viimeistään 2020-luvulla. BMP-3-

alustalle aktiivinen omasuojajärjestelmä on jo todistettavasti asennettu.

3

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA

2.1 Aikaisemmat tutkimukset aiheesta

Aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan toimimisesta ei ole tehty Puolustusvoimissa tai Raja-

vartiolaitoksessa aiempaa tutkimusta. Kolme aikaisempaa tutkimusta käsittelee kuitenkin jol-

tain osin tämän tutkimuksen aihepiiriä.

Juho Papposen kandidaatin tutkielma ”Aktiiviset omasuojajärjestelmät nyt ja tulevaisuudessa

länsimaalaisissa panssarivaunuissa” vuodelta 2007 käsittelee länsimaalaisten aktiivisten

omasuojajärjestelmien historiaan ja kehityksen näkymiin. [3]

Riku Rantakarin kandidaatin tutkielma ”Panssarivaunujen uhanvaroittimet ja aktiiviset suoja-

järjestelmät sekä niiden käyttötarve panssarikalustossamme” vuodelta 2001 on hyvin laaja

tutkimus panssarivaunujen uhanvaroittimista ja aktiivisista suojajärjestelmistä ja niiden hank-

kimisen kannattavuudesta Puolustusvoimille. Tutkielma käsittelee myös aktiivisten omasuoja-

järjestelmien ja uhanvaroittimien lisäksi panssarivaunun käyttöperiaatteita, mutta järjestelmän

hankkimisen pohtimisessa on otettu huomioon myös esimerkiksi järjestelmän virrankulutus.

[4]

Tuomo Norosen Pro Gradu -tutkielma ”Taistelupanssarivaunun suoja jalkaväen aseilta 2000-

luvulla” vuodelta 2007 on laaja tutkielma sekä jalkaväen panssarintorjunta-aseista, jotka pyr-

kivät vaikuttamaan taistelupanssarivaunuun, että taistelupanssarivaunun passiivisesta ja aktii-

visesta suojakerroksesta. Norosen tutkielmassa on käsitelty myös venäläisvalmisteisia soft

kill- ja hard kill-järjestelmiä sekä aktiivisen omasuojajärjestelmän syntymiseen johtaneita syi-

tä. [1]

Missään aikaisemmissa tutkielmista ei käsitellä omasuojajärjestelmiä vastaan toimimista Puo-

lustusvoimien käytössä olevilla asejärjestelmillä, vaan niissä keskitytään järjestelmien toimin-

taperiaatteisiin. Tästä syystä tutkielman aiheellisuus uutta tietoa tuottavana on perusteltavaa.

4

2.2 Tutkimuksen kulku

Tutkimuksen teko aloitettiin valitsemalla tutkimusaihe. Aiheen valinnan jälkeen aineistoa

aloitettiin kartoittamaan sekä kirjallisista että internet-lähteistä ja muodostettiin kokonaiskuva

käsiteltävästä aiheesta. Päätutkimuskysymys muodostettiin aikaisempien tutkimusten perus-

teella ajatuksen ollessa se, että tutkimuksella voidaan tuottaa uutta tietoa. Aineisto kerättiin

kasaan ja sille tehtiin useita lukukertoja. Muut tutkimuskysymykset muotoituivat päätutki-

musongelman ympärille tutkimuksen edetessä.

Tutkimuksen viitekehys rakennettiin päätutkimuskysymyksen määrittelyn ja tehtyjen rajausten

jälkeen. Tutkimus oli alussa rajattu kattamaan sekä hard-kill- että soft-kill-järjestelmät. Myös

useampien sinkoaseiden mukaanottamista pohdittiin, mutta lopulliseen rajaukseen otettiin jo-

kaiselle jalkaväen taistelijalle koulutettavat panssarintorjunta-aseet.

Hermeneuttisen analyysin perusteella tutkija tekee hermeneuttisen kehän [25]. Keräsin lähde-

aineistoa käytettävistä järjestelmistä ja muodostin niiden toimintaperiaatteista kuvan. Pohdin

millaisissa olosuhteissa ja millä aseilla järjestelmiä vastaan toimitaan ja aloin muodostamaan

viitekehystä. Viitekehys muotoutui hiljalleen lopulliseen muotoonsa ja aineiston analyysiker-

tojen perusteella muodostettiin kuva tutkimuksen lopullisesta suunnasta ja rakenteesta.

2.3 Tutkimuskysymykset

Tutkimuksen pääkysymys on seuraava: Kuinka ajoneuvoasenteisia aktiivisia omasuojajärjes-

telmiä vastaan voidaan toimia?

Tutkimuksen alakysymykset ovat seuraavat:

Mikä on aktiivinen omasuojajärjestelmä ja mitkä ovat niiden toimintaperiaat-

teet?

Millaiselle alustalle aktiivinen omasuojajärjestelmä asennetaan ja miten sen tun-

nistaa asennetuksi?

Mitkä ovat aktiivisten omasuojajärjestelmien heikkoudet?

Miten aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan tulisi toimia jalkaväen panssarin-

torjunta-aseilla?

5

Mitä vaihtoehtoisia vastatoimia aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan on?

2.4 Tutkimuksen rajaus

Tutkimuksen rajaus tehdään taistelupanssarivaunujen, rynnäkköpanssarivaunujen ja rynnäk-

köpanssariajonevojen aktiivisiin omasuojajärjestelmiin, joilla on tarkoitus torjua tai ehkäistä

alustaa uhkaava ammus tai ohjus. Rajaamista jatketaan edelleen venäläisvalmisteisiin aktiivi-

siin omasuojajärjestelmiin. Tällä hetkellä julkisissa lähteissä on tietoa viidestä erilaisesta ve-

näläisvalmisteisesta aktiivisesta omasuojajärjestelmästä, joista neljä on hard kill-järjestelmiä

ja yksi soft kill-järjestelmä. Uusin hard-kill-järjestelmä on esitelty virallisesti syyskuussa

2013. [28; 32; 34; 37; 38] Aktiivisia omasuojajärjestelmiä tarkasteltaessa oletetaan, että järjes-

telmä toimii niillä arvoilla jotka saadaan julkisista lähteistä. Esimerkiksi säätilan mahdollista

vaikutusta aktiivisen omasuojajärjestelmän toimivuuteen ei oteta huomioon.

Aseet, joita tutkielmassa käsitellään aktiivista omasuojajärjestelmää vastaan toimivana kom-

ponenttina, on Puolustusvoimissa jokaiselle taistelijalle koulutettavat, yksittäisen taistelijan

kannettavat ja käytettävät panssarintorjunta-aseet. Näitä aseita ovat 66KES88, 112RSKES

APILAS ja lähitulevaisuudessa koulutuskäyttöön otettava 66KES12 [13; 14;15]. Kevyistä ker-

tasingoista tarkastellaan sekä nykyisin käytössä olevaa 88-mallia että tulevaisuudessa laaja-

mittaiseen käyttöön tulevaa 12-mallia ja vertaillaan myös näiden kahden aseen eroja toisiinsa

nähden. Panssarintorjunta-aseiden lentoajat lasketaan ilman tuulen vaikutusta +20C -

lämpötilassa. Tarkasteltaessa panssarintorjunta-aseiden läpäisyä kohteeseen ei oteta huomioon

mahdollisen kohteeseen asennetun lisäpanssaroinnin vaikutusta ontelopanoksen läpäisyyn.

2.5 Tutkimusmenetelmät ja viitekehys

Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta teknisestä näkökulmas-

ta tarkasteltuna. Verrattaessa aktiivisia omasuojajärjestelmiä ja panssarintorjunta-aseita am-

muttuna eri etäisyyksiltä käytetään tilastollista menetelmää. Tutkielma on tyyliltään her-

meneuttinen analyysi.

Varsinkin aktiivisia omasuojajärjestelmiä koskevat artikkelit ovat julkisista ja ulkomaisista

lähteistä sekä usein valmistajien omilta sivuilta peräisin. Teoreettinen viitekehys on esitelty

ohessa.

6

Kuva 1: Tutkielman viitekehys

Tutkielman viitekehykseen määritettiin ensin toimintaympäristö. Toimintaympäristöä ei mää-

ritelty sen tarkemmin, vaan annettiin mahdollisuus sekä metsämaaston että kaupunkimaaston

huomioon ottamiseen. Käsiteltäviksi asejärjestelmiksi otettiin jalkaväen panssarintorjuta-

aseet. Kalusto, jota vastaan toimitaan, on panssaroitua. Panssaroidun alustan suoja muodostuu

passiivisesta ja aktiivisesta osasta. Passiivinen suoja käsittää vaunun oman panssaroinnin ja li-

säpanssaroinnin sisältäen ballistiset levyt ja reaktiivipanssaroinnin. Rajaus tehtiin edelleen ak-

tiivisiin omasuojajärjestelmiin. Aktiivisia omasuojajärjestelmiä on kahdentyyppisiä, hard-kill

ja soft-kill. Venäläisessä kalustossa oleva soft-kill -järjestelmä, Shtora on tarkoitettu laserilla

ohjattavia panssarintorjuntaohjuksia vastaan [26], joten sen käsittelystä tutkimuksessa ei olisi

ollut hyötyä. Lopulliseksi tarkastelun näkökulmaksi tuli jalkaväen panssarintorjunta-aseiden

vaikuttamisen keinot hard-kill-järjestelmiä vastaan.

2.6 Tutkimuksessa käytettävien käsitteiden esittely

7

Aktiivinen omasuojajärjestelmä on osa panssaroidun taisteluajoneuvon tai -vaunun kokonais-

suojaa. Se seuraa jatkuvasti ympäristöään ja pyrkii suojaamaan panssaroitua taisteluajoneuvoa

tai panssarivaunua panssarintorjunta-aseilta estämällä osuman tai heikentämällä aseen tehoa

siten, ettei haluttua vaikutusta kohteeseen pääse syntymään. [2] Aktiivinen omasuojajärjes-

telmä toimii automaattisesti ilman, että vaunu- tai ajoneuvomiehistön tarvitsee tehdä päätöstä

omasuojajärjestelmän laukaisusta [36]. Aktiivinen omasuojajärjestelmä asennetaan panssa-

roidulle alustalle. Siihen kuuluu neljä elementtiä: Vasta-aseyksiköt, tutkaosa, elektroninen yk-

sikkö ja käyttöpaneeli. Erilaisissa järjestelmissä esimerkiksi tutkaosa ja vasta-aseosa voivat ol-

la yhdistettynä samaan kokonaisuuteen. Järjestelmän elektroninen osa pyritään sijoittamaan

panssaroidun alustan sisätiloihin ja käyttöpaneeli on vaunun johtajan käytettävissä.

Hard-kill-omasuojajärjestelmät sisältävät fyysisiä torjuntakeinoja ja ne joko tuhoavat tai vai-

kuttavat lähestyvään panssarintorjunta-aseeseen heikentämällä sen tehoa. [7] Lähestyvä kohde

pyritään tuhoamaan tai siihen pyritään vaikuttamaan yleensä sirpale- ja/tai räjähdysvaikutuk-

sella. Hard kill -järjestelmät vaikuttavat hyökkäävään uhkaan yleensä juuri ennen kuin se ehtii

tekemään vaikutustua kohteena olevaan ajoneuvoon tai vaunuun. [2] Järjestelmät toimivat

muutamissa sekunnin sadasosissa ja niiden teho voi olla niin suuri, että ympäröivät ajoneuvot

tai jalkaväki voivat vahingoittua torjunnassa. Esimerkiksi kineettiseen energiaan perustuvan

alikaliiperiammuksen stabiilisuutta pyritään heikentämään alentaen sen panssarinläpäisykykyä

epästabiloimalla alikaliiperiammuksen lentorata.

Taistelupanssarivaunu on ensisijaisesti suunniteltu toimimaan vihollisen taistelupanssarivau-

nuja vastaan. Vaunun pääaseena on 120–150 -millinen suoraputkinen panssarikanuuna. Tais-

telupanssarivaunut ovat kaikista painavimpia vaunuja taistelukentällä niiden taistelupainon ol-

lessa noin 40 tonnin ja 65 tonnin välillä mallista riippuen. [27]

Rynnäkköpanssarivaunu on panssarivaunutyyppi, jonka tarkoituksena on kuljet-

taa taistelukentälle jalkaväkeä ja tukea sitä taistelussa tulivoimaisen pääaseensa avulla. Ryn-

näkköpanssarivaunu on tela-alustainen, kevyesti panssaroitu ja aseistettu tykillä tai konetykil-

lä, sekä mahdollisesti myös panssarintorjuntaohjuksilla. Venäläisvalmisteinen BMP-3 ryn-

näkköpanssarivaunu on julkisten lähteiden perusteella ainut venäläisvalmisteinen rynnäkkö-

panssarivaunun alusta, jolle on asennettu hard-kill-järjestelmä. [28]

8

Kertasinko on yksittäisen taistelijan kannettavissa ja käytettävissä oleva asejärjestelmä. Se on

nimensä mukaisesti kertakäyttöinen, ja ammutun singon putkea ei voida ladata uudelleen. [7]

Kertasinko ampuu rakettiperiaattella ontelopanoksen, joka saavuttaa täyden vauhtinsa aseen

putkivaiheen aikana ja jatkaa sen jälkeen ammuttuun suuntaan. [7, s 281.] Tutkimuksessa käy-

tettävien kertasinkojen ontelopanos ei ole ohjautuva eikä sitä voida käyttäjän toimesta laukai-

sun jälkeen ohjata maaliin. Ontelopanoksen toiminta perustuu suunnattuun räjähdevaikutuk-

seen panoksen kärjen osuessa kohteeseen.

2.7 Lähdekritiikki

Aktiivisia omasuojajärjestelmiä on ollut olemassa jo yli kaksikymmentä vuotta, mutta niistä

löytyy julkisista lähteistä hyvin vähän tietoa, jolloin tiedon paikkansapitävyyden varmentami-

nen voi olla haastavaa. Aktiivisista omasuojajärjestelmistä annetut tekniset tiedot ovat peräi-

sin valmistajien tai kolmansien osapuolien sivuilta, ja luottoa kaiken tiedon paikkansapitävyy-

teen ei voi taata, sillä puolustusjärjestelmä- sekä asevalmistajilla on usein tapana niin sanotus-

ti kaunistella teknisiä tietoja valmistajan eduksi tai myyntipuheita luodakseen. Tästä esimerk-

kinä on ensimmäinen sarjavalmisteinen aktiivinen hard-kill-omasuojajärjestelmä, venäläis-

valmisteinen Drozd. Drozdista julkaistiin kaksi versiota, joista ensimmäinen tunnisti valmista-

jan mukaan 70–700 m/s lähestyvän kohteen ja toimi sitä vastaan. Uudempi ja paranneltu

Drozd-2-malli tunnistaa puolestaan useissa julkisissa lähteissä mainittuna 50–500 (700) m/s

lähestyvän kohteen ja valmistajan mukaan –1200 m/s lähestyvän kohteen [32; 36; 37; 38].

Muiden valmistajien teknisiä tietoja vertailemalla saa myös kuvan siitä, yrittääkö jokin val-

mistaja antaa eteenpäin virheellisiä tietoja. Oikeellisen tiedon käyttö tutkimuksessa pyritään

varmistamaan käyttämällä luotettavaksi todettuja lähteitä ja varmentamaan tieto useammasta

lähteestä.

Kuvien oikeellisuus todetaan vertailemalla muissa lähteissä olevia samaa aihetta esittäviä ku-

via ja todentamalla siten niiden aitous. Hyvä kuva/videolähde antaa kokonaiskuvan siitä,

kuinka paljon aktiivisia omasuojajärjestelmiä on käytössä. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi

kuvat ja videot paraateista sekä esimerkiksi Georgian sodasta. Varsinkin sotakuvissa voidaan

nähdä suuntausta järjestelmien operatiivisen käytön laajuudesta.

Suuri osa lähdemateriaalista ja varsinkin järjestelmien tekniset tiedot ovat peräisin internet-

lähteistä. Varsinkin järjestelmien tekniset tiedot ovat salaista tietoa, joten tiedon paikkansapi-

9

tävyyttä ei voida taata sataprosenttisesti. Internet-lähteitä käytettäessä tiedon paikkansapitä-

vyys pyritään varmentamaan useammasta lähteestä saatavilla samanlaisilla tai samansuuntai-

silla arvoilla. Risteävät lähdetiedot on merkitty tutkimukseen käyttämällä alinta ja suurinta

luotettavaa tietoa väliviivan avulla esitettynä. Näitä arvoja sovelletaan tarvittavin osin tutki-

mustyössä. Yhden haasteen internet-lähteissä asettaa myös se, että osa artikkeleista on kirjoi-

tettu kielellä johon tutkijan kielitaito ei riitä. Tutkimukseen päätyi lopulta yksi alun perin puo-

lan kielellä kirjoitettu artikkeli jossa käsitellään taistelupanssarivaunu T-62:n panssarointia.

Tässä tapauksessa on käytetty internet-selaimen kääntämistoimintoa ja näin saadun tiedon

käytön kanssa on käytetty erityistä harkintaa.

10

3 AKTIIVISTEN OMASUOJAJÄRJESTELMIEN TUNNISTAMI-

NEN JA ESITTELY

3.1 Aktiivisen omasuojajärjestelmän tunnistaminen

Aktiivisen omasuojajärjestelmän ulkoisina komponentteina näkyvät tutkayksiköt ja vasta-

aseyksiköt. Näiden tunnistaminen tarkastelussa oleviin järjestelmiin ja verrattuna panssa-

rialustan perusversioon on esitelty liitteessä 1.

3.2 Drozd ja Drozd-2

Vuosina 1977–78 Venäläinen KBP-yhtiö kehitti maailman ensimmäisen aktiivisen puolustus-

järjestelmän, jonka nimeksi tuli Drozd. Sen Dopplertutka haravoi tornin etusektoria 120 as-

teen kulmassa vaunun etusektorissa -6 – +20 asteen korkeuskulmassa 24,5GHz taajuudella.

Tutka havaitsee 70–700 m/s lähestyvän kohteen, ja ampuu alle seitsemän metrin etäisyydellä

lähestyvään kohteeseen 3-grammaisia partikkeleita tuhoten lähestyvän ammuksen. Järjestel-

mään kuuluu tutkayksikön lisäksi neljä putkea joista vasta-ase laukaistaan, sekä elektroninen

yksikkö joka sijaitsee vaunun tornin takana. [32; 33; 34]

Drozd-järjestelmän paino on 850–1000 kiloa lähteestä riippuen, joten järjestelmän tuoma pai-

nonlisäys on pieni passiivisen suojan tuomaan painonlisäykseen verrattuna. Esimerkiksi Kon-

takt-5 reaktiivipanssarointi tuo vaunulle lisäpainoa noin 3000 kg [31]. Esimerkiksi Leopard

2A4 taistelupanssarivaunun taistelumassa on 55 150 kg ja T-55M:n taistelumassa on 36 000

kg [29]. Järjestelmän hinta oli 1980-luvulla aikaan vain 30 000 dollaria [43], kun vuonna

2009 T-72 panssarivaunun hinta on ollut 1–2 miljoonaa dollaria [18].

11

Kuva 2: Drozd asennettuna T-55-alustalle (osat merkattu keltaisella) [46]

Drozd:n kattama sektori oli hyvin pieni kattaen vain yhden kolmasosan etusektorista. Tätä

puutetta korvaamaan kehitettiin Drozd-2. Sen tutkan tarkastelukulma on valmistajan mukaan

360 astetta. Järjestelmän paino on 850 kiloa ja tehontarve vaunun generaattorilta 0,6kW.

Valmistaja antaa Drozd-2:lle havainnointikyvyn lähestyvistä kohteista aina 1200 m/s asti.[32]

Drozd-2:ssa on vasta-aseputkia yhteensä 16 kappaletta sijoitettuna tornin molemmin puolin

jokaisen näistä putkista kattaen 20 asteen sektorin. Valmistaja antaa taistelupanssarivaunun

alustalle asennetun järjestelmän todennäköisyydeksi torjua sitä vastaan ammutun ontelorake-

tin tai ontelokranaatin vähintään 0,8–0,9. Järjestelmä on esitelty ensimmäisen kerran vuonna

1999. [33]

Drozd suojaa panssarivaunun etusektoria + - 40 ja Drozd-2 + - 180 asteen kulmassa koh-

tisuoraan pääaseesta ja sen korkeuskulmat ovat -6 – +20 astetta kyseisellä sektorilla. Molem-

pien järjestelmien reaktioaika on 0,35 sekuntia/uhka. Drozdissa on kaksi kahden vasta-aseen

elementtiä ja Drozd-2:ssa kuusitoista. [33; 34]

12

Kuva 3: Havainnekuva Drozd-2:n vasta-aseputkien asettelusta taistelupanssarinvaunun alustalla (vas-

ta-aseputkien päät merkattu punaisella) [32]

Drozd-järjestelmä oli operatiivisessa käytössä Afganistanin sodassa 1980-luvulla, jossa saavu-

tettiin raporttien mukaan 80-prosenttinen suojauskyky kohti ammuttuja RPG:itä vastaan. [17]

Drozd mullisti osallaan nykyisen panssarivaunun suojan. Pienellä painonlisäyksellä vaunun

liikkuvuus ei kärsinyt, ja järjestelmän käyttöönotolla saatiin suoja jalkaväen panssarintorjunta-

aseita vastaan. Järjestelmä oli myös aikaansa nähden varsin halpa. Omasuojajärjestelmän sek-

torit olivat verrattain kapeat, jolloin vaunu jää avoimeksi kylkiosumille. Drozd-2 kehitettettiin

todennäköisesti tämän heikkouden karsimiseksi.

3.3 Arena

Arena on toinen venäläisten kehittämä aktiivinen hard-kill-järjestelmä, ja sen on valmistanut

sama yhtiö kuin Drozdin, KBP. Sen kehittely aloitettiin 1993, ja ensimmäisen kerran Arena

esiteltiin julkisesti 1997. [17] Arenassa keskityttiin parantamaan varsinkin Drozd:ssa havaittu-

ja puutteita, joten tutkan tarkkailukulmaa saatiin kasvatettua 60 asteesta 220:een asteeseen

korkeuskulman ollessa -6 – +15 astetta. Tornin takaosa on ainut paikka, joka Arenalla jää kat-

veeseen. [36]

Arena laskee dopplertutkan avulla lähestyvän kappaleen nopeutta, ja ampuu alle viidenkym-

menen metrin etäisyydellä 70–700 m/s lähestyvään kohteeseen sirpaloituvan torjuntaheitteen.

13

Torjuntaheitteet (22–26kpl) ovat pieninä yksikköinä ja ne voidaan ladata uudelleen käytön

jälkeen.

Järjestelmän reaktioaika on alle 0,07 sekuntia, ja se kykenee laskemaan ohi menevän sekä

kooltaan liian pienen kohteen. Järjestelmä on toimintavalmis 0,2–0,4 sekunnin kuluttua edelli-

sen uhkan torjumisesta. Järjestelmän paino on noin 1100 kiloa, ja sen hinta vuonna 1998 oli

300 000 dollaria. [17] Järjestelmän voimantarve on 1kW ja toimintajännite 27V. Järjestelmän

vaara-alue jalkaväkimiehistölle on 20–30m. Arenan on raportoitu laskevan panssarikalustolle

aiheutuvia tappioita noin 1,5–1,7 -kertaisesti. [35; 36]

Arena asennetaan joko rynnäkköpanssarivaunun tai taistelupanssarivaunun alustalle. Mahdol-

lisena asennuskohteena venäläisessä kalustossa on myös esimerkiksi BTR-90 panssariajoneu-

vo, mikäli sen sisätilat ja generaattori mahdollistavat asejärjestelmän asennuksen lavetille.

Kuva 4: Arenan tutka tornin päällä ja torjuntaheitteet tornin ympärillä sekä muita panssarivaunun suojan

osia [47]

Järjestelmän tunnistaa asennetuksi tornin takaosassa sijaitsevasta noin metrin korkuisesta tut-

kayksiköstä ja tornin ympärillä olevista heitteistä, joita on miltei koko kierroksen matkalta.

Tutkayksikön tilavuus on kokonaisuudessaan noin 1,5m3 [35]. Elementtien päälle on voitu

asentaa myös passiivista omasuojaa, kuten kuvasta 4 näkee.

14

Arenan tutka on näkyvillä tornin takaosassa tornin päällä noin metrin korkuisena ja noin puoli

metriä halkaisijaltaan olevana sylinterinä. Tutkaa ei internet-lähteistä löytyneiden kuvien ja

järjestelmästä annettujen tietojen perusteella voi piilottaa tornin sisään, vaan se on koko ajan

näkyvissä. Kuvassa 4 nähdään järjestelmän vasta-asepanokset, jotka voidaan tunnistaa asenne-

tuksi tornin juuresta.

Järjestelmä kytketään vaunun sisältä päälle, jolloin vaunumiehistölle soi varoitussignaali jotta

jalkaväki tietää että Arena on käyttövalmis ja 20–30 metrin etäisyydelle vaunusta voi tulla tor-

juntaheitteen partikkeleita. Järjestelmän päälle kytkemisen jälkeen se toimii automaattisesti.

[37]

3.4 Arena-3

Russian Arms Expo 2013 -messuilla esiteltiin ensimmäisen kerran Arenan uusin kehitysmuo-

to, Arena-3 syyskuussa 2013. Arena-3:n esittely oli osana T-72 panssarivaunujen moder-

nisoinnin esittelyä.

Arena-3 kykenee valmistajan mukaan 360 asteen suojaukseen neljällä erillisellä yksiköllä.

Yksiköt ovat sijoitettu tornin molemmin puolin sen takakulmiin ja niissä on integroituna sekä

tutka- että vasta-aseyksikkö. Valmistajan mukaan järjestelmä kykenee havaitsemaan ja torju-

maan kaksi samasta erillistä ammuttua projektiilia samanaikaisesti. Arena-3 kykenee uuden

uhkan torjumiseen 0,3 sekuntia edellisen uhkan torjumisen jälkeen. Järjestelmän korkeuskul-

ma on -6 – +20 astetta ja sen havainnointietäisyys on 50 metriä. Arena-3 havaitsee ja toimii

70–1000 m/s lähestyvää kohdetta vastaan. [38]

Järjestelmä on hyvin matalaprofiilinen, ja sitä on vaikea erottaa varsinkin liikkeessä olevasta

vaunusta esimerkiksi Arenan ensimmäisen version huomattavan kokoiseen tutkayksikköön

verrattuna. Sen reaktioajasta ensimmäistä kohdetta vastaan ei ole vielä tietoa julkisissa läh-

teissä, mutta on oletettavaa, että ominaisuudet ovat vähintään samat kuin Arenassa.

Arena-3:sta ei ole toistaiseksi saatavilla teknisiä tietoja, joten sitä ei oteta huomioon tarkaste-

lussa toimittaessa aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan. Todennäköisesti järjestelmän reak-

tiokyky on kuitenkin vähintään sama kuin Arenan ensimmäisessä versiossa.

15

Kuva 5: Arena-3:n yhdistetty tutka- ja vasta-aseyksikkö ympyröity punaisella [38]

Kuva 6: Arena-3 asennettuna modernisoidulle T-72-alustalle (ympyröity punaisella) [38]

16

4 KÄSITELTÄVÄT PANSSARINTORJUNTA-ASEET

4.1 Tarkasteltavien panssarintorjunta-aseiden ominaisuudet

Kuten johdannossa mainittiin, tarkasteltavat panssarintorjunta-aseet, joita käsitellään toimiva-

na osa aktiivista omasjuojajärjestelmää vastaan, ovat jokaiselle jalkaväen taistelijalle koulutet-

tavia, yksittäisen taistelijan kannettavissa ja operoitavissa olevia aseita. Niiden toimintaperiaa-

te on esitelty alaluvussa 1.7. Seuraavissa alaluvuissa on esitelty panssarintorjuta-aseiden omi-

naisuudet ja lentoajat.

4.1.1 66KES88

Kevyt kertasinko on kertakäyttöinen, rekyylitön panssarintorjunta-ase jolla tuhotaan lähietäi-

syydellä olevat kevyet panssariajoneuvot. [13] Onteloraketin lähtönopeus on 198m/s, tehokas

ampumaetäisyys 25–-200m ja läpäisy 300mm homogeenistä terästä vastaan. Ase painaa 3,27

kiloa. Sotilaan käsikirjan mukaan kevyen kertasingon käyttö koulutetaan varusmiehille perus-

koulutuskaudella ja sen käyttö tulee osata peruskoulutuskauden lopulla järjestettävässä taiste-

lijan tutkinnossa. [9] 66KES88 läpäisy riittää tuhoamaan sekä rynnäkköpanssarivaunun että

panssariajoneuvon vähintään kylkiosumalla.

66KES88 Ammuksen lentora-

ta

Lähtönopeus 198 m/s

Ampumaetäisyys Lentokorkeus Lentoaika

50 m 0,08 m 0,26 s

100 m 0,34 m 0,53 s

150 m 0,80 m 0,81 s

200 m 1,48 m 1,10 s

250 m 2,40 m 1,40 s

300 m 3,62 m 1,72 s

350 m 5,14 m 2,05 s

Taulukko 1: 66KES88 ammuksen lentorata [13]

17

4.1.2 66KES12

66KES12 on uudemman sukupolven kevyt kertasinko. Sen paino on 3,2 kiloa, lähtönopeus

170 m/s, tehokas ampumaetäisyys paikallaan olevaan maaliin 20-250m ja läpäisy 450mm

konventionaalista panssarointia vastaan. Aseeseen voidaan kiinnittää Aimpoint-lisätähtäin

laukaisimen etupuolella sijaitsevaan picatinnykiskoon. Aimpointin avulla aseella voidaan am-

pua pimeällä käyttäen pääkiinnitteistä valonvahvistinta [14].

450mm läpäisy voi riittää ilman lisäpanssarointia olevan vanhemman sukupolven taistelu-

panssarivaunun tuhoamiseen kylkiosumalla. T-72 panssarivaunun tornin panssarointi vastaa

500–600:a mm:ä konventionaalista panssarointia [22; 23], ja kylkipanssarointi on oletettavasti

pienempi. Esimerkiksi T-62:ssa rungon sivupanssarointi on maksimissaan 79 milliä [24]. Täs-

sä on kuitenkin otettava huomioon, että T-62 vaunun kylkipanssarointia ei ole ilmoitettu kon-

ventinaalista panssaria vastaavana arvona joka mittaa suojan todellisen suojauskyvyn sitä toi-

mivaa asetta vastaan. [10; 39; 40]

66KES12 Ammuksen lento-

rata



100 m 0,41 m 0,59 s

150 m 0,98 m 0,85 s

200 m 1,84 m 1,16 s

Taulukko 2: 66KES12 lentoajat eri etäisyyksille [14]

4.1.3 112RSKES APILAS

Raskas kertasinko on kertakäyttöinen, rekyylitön panssarintorjunta-ase, jolla tuhotaan lähi- ja

keskitorjunta-alueella olevat panssariajoneuvot.[15] Sen valmistaja on ranskalainen GIAT In-

dustries. Raskas kertasinko painaa 9.0 kiloa, ontelokranaatin lähtönopeus on 293m/s, tehokas

ampumaetäisyys 25–300m ja läpäisy 650–700mm konventionaalista panssaria vastaan [8; 15].

Raskaalla kertasingolla kyetään tuhoamaan taistelupanssarivaunu. Raskaaseen kertasinkoon

voidaan kiinnittää Pilkington Kite-pimeätähtäin [44], jolla oikeakätinen ampuja kykenee toi-

mimaan pimeällä. Raskaan kertasingon käyttö koulutetaan varusmiesmiehistölle erikoiskoulu-

tuskaudella ja johtajistolle AUK1-kurssilla.

18

112RSKES APILAS Am-

muksen lentorata



100 m 0,15 m 0,35 s

200 m 0,63 m 0,72 s

300 m 1,50 m 1,11 s

400 m 2,82 m 1,52 s

600 m 7,08 m 2,40 s

Taulukko 3: 112RSKES APILAS lentoajat eri etäisyyksille [15]

19

5 AKTIIVISTA OMASUOJAJÄRJESTELMÄÄ VASTAAN TOI-

MIMINEN

5.1 Drozd ja Drozd-2

APILAS:n lentoaika 100 metrin matkalle on 0,35 sekuntia. APILAS:n lähtönopeus on 293 m/s

ja nopeus 100m kohdalla on 285,71 m/s, sillä ontelokranaatti- ja ontelorakettitoimisessa

aseessa ammuksen nopeus alkaa hidastua putkivaiheen jälkeen. Keskinopeudeksi kranaatille

tulee 100 metrin matkalle 291,86 m/s. Suuntaa-antavana arvona voidaan 95 metrin matkalle

antaa keskinopeudeksi 290 m/s, jolloin kranaatilla kestää 95 metrin matkan kulkemiseen

0.327 sekuntia. Tässä ajassa Drozd ei ehdi toimia ontelokranaattia vastaan, ja voidaan päätellä

että alle 100 metrin ampumamatkalla kumpikaan järjestelmistä ei ehdi toimia ontelokranaattia

vastaan ja osumalla saadaan vaikutus kohteeseen.

KES12 lähtönopeus lämpötilassa +20c on 193m/s ja aikaa 100 metrin kulkemiseen menee

0,59 sekuntia. Koska onteloraketti hidastuu tasaisesti ilmanvastuksen takia, voidaan laskea

100 metrin kohdalla raketin nopeuden olevan 169,5m/s ja keskinopeus 100 metrin matkalle on

180,7 m/s. Tasaisen hidastuvuuden avulla 50 metrin kohdalle nopeudeksi saadaan 186,4 m/s

ja keskinopeudeksi 189,2 m/s. Tällä nopeudella 50 metrin matkan kulkemiseen menee 0,262

sekuntia ja 60 metrin matkalle 0,329 sekuntia keskinopeuden ollessa 60 metrin matkalle

185,25 m/s. Alle 60 metrin matkalta ammuttaessa mistä suunnasta tahansa kohti vaunua jär-

jestelmä ei ehdi toimia ja osumalla saadaan vaikutus kohteeseen.

KES88 lähtönopeus on 198m/s ja 50 metrin matkan kulkemiseen aikaa menee 0,26 sekuntia ja

100 metrin matkalle 0,53 sekuntia. Tästä saadaan laskettua, että 65 metrin matkalle aikaa me-

nee 0,34 sekuntia keskinopeuden ollessa 191m/s. KES88:lla ammuttaessa matka voi olla 65

metriä ja järjestelmä ei ehdi reagoida ontelorakettiin ja osumalla saadaan vaikutus kohteeseen.

5.2 Arena

APILAS:in lähtönopeus on 293m/s, ja 100 metrin matkalle se käyttää 0,35 sekuntia. Kaavaa

nopeus = matka/aika saadaan ontelokranaatin nopeudeksi 100 metrin kohdalla 285,70 metriä

sekunnissa, joten kranaatin nopeus on hidastunut 100 metrin matkalla 7,30m/s. Tästä voidaan

laskea hidastuvuus 25 metrin kohdalle, joka on APILAS:n lyhin ampumaetäisyys. 25 metrin

20

kohdalla ontelokranaatin nopeus on ehtinyt hidastua 1.83m/s. 25 metrin kohdalla kranaatin

nopeus on siis 291,18m/s. Keskinopeus kranaatilla 25 metrin matkalle on 292,09m/s ja tähän

matkaan kranaatti käyttää aikaa 0,085 sekuntia. Arenan reaktioajan ollessa 0.07 sekuntia jär-

jestelmä lähteiden mukaan ilmoitetusti toimiessaan ehtii toimia raskasta kertasinkoa vastaan.

Molempien kevyiden kertasingon lähtönopeus on Apilasta pienempi, joten kumpikaan ei saa

vaikutusta Arenalla varustettuun kohteeseen.

Arenaa vastaan kannattaa siis toimia APILAS:lla minimiampumaetäisyydeltä, mikäli tämä on

mahdollista. Suojaus järjestelmällä on + - 110 tai + - 150 astetta pääaseen molemmin puolin,

joten kannattavimmaksi vaihtoehdoksi jää ampua kohti tornin takaosaa, jolloin tilanteesta

riippuen saadaan todennäköisesti taka- tai kylkiosuma kohteeseen. Arenaa vastaan toimimista

on käsitelty lisää alaluvussa 6.3.

21

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tässä alaluvussa käsitellään aikaisemmissa luvuissa saatujen tutkimustulosten perusteella

panssarintorjuntakalustolla varustetun taistelijan vaikutusmahdollisuuksia aktiivisella

omasuojajärjestelmällä varustettua panssarivaunua vastaan. Huomioon on otettu myös muita

vastakeinoja, jolla voidaan saada vaikutus panssariin.

6.1 Vaikutusmahdollisuudet aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan

Panssarivaunu tuhotaan joko miinoja käyttämällä tai panssarintorjuntakalustolla. Tässä tutki-

muksessa käsiteltävät asejärjestelmät joilla pyritään vaikuttamaan aktiivisella omasuojajärjes-

telmällä varustettuun panssariin, ovat kevyt kertasinko ja raskas kertasinko.

Kevyt kertasinko 88 on tarkoitettu lähietäisyydellä olevia kevyitä panssariajoneuvoja vastaan.

Kuten aiemmin esitin, sen läpäisy on 300mm homogeenistä terästä vastaan, joten kevyellä

kertasingolla voidaan tuhota rynnäkköpanssarivaunu tai panssariajoneuvo. Rynnäkköpanssari-

vaunuista BMP-3 on ainut alusta, jossa on havaintoja aktiivisen omasuojajärjestelmän käytös-

tä. Tälle alustalle asennettu omasuojajärjestelmä on Arena, jota vastaan 66KES88 ei ehdi toi-

mia ennen kuin Arena vaikuttaa kevyen kertasingon ontelorakettiin. Arenalla varustettua ryn-

näkköpanssarivaunua vastaan on siis kehitettävä harhautuskeino, sillä Arenan ensimmäisen

version suojaus ei kata 360:ä astetta. Drozdia vastaan kevyellä kertasingolla saadaan vaikutus

kohteeseen, mutta sillä ei kyetä tuhoamaan taistelupanssarivaunua, joka on ainut panssaroitu

alusta jolle Drozd on asennettu.

Kevyt kertasinko 12 on uudemman sukupolven kevyt kertasinko, jolla voidaan toimia lähietäi-

syydellä olevia rynnäkköpanssarivaunuja, panssariajoneuvoja ja vanhemman sukupolven tais-

telupanssarivaunuja vastaan. Alle 50 metrin matkalta ammuttaessa 66KES12 kykenee ohitta-

maan Drozdin reaktioajan ja saamaan vaikutuksen kohteeseen. Uudemman sukupolven kevy-

ellä kertasingolla kyetään tuhoamaan vanhemman sukupolven (T-55, T-62 ja mahdollisesti T-

72) taistelupanssarivaunu. Näistä alustoista Drozd on ollut todistettavasti asennettuna T-55 -

alustalle, mutta ei ole poissuljettu vaihtoehto, ettei järjestelmää voitaisi asentaa muullekin

alustalle, sillä T-80 on Drozd-2:n ensisijainen asennuskohde. Arenaa vastaan 66KES12 ei saa

vaikutusta kohteeseen mikäli järjestelmää vastaan ei toimita sen niin sanotusta kuolleesta

kulmasta eli kohti tornin takasektoria.

22

Raskas kertasinko APILAS toimii lähi- ja keskitorjunta-alueella olevia panssariajoneuvoja

vastaan. Raskaalla kertasingolla pystytään tuhoamaan taistelupanssarivaunu. Raskaalla ker-

tasingolla pystytään toimimaan Drozdilla varustettua taistelupanssarivaunua vastaan alle 100

metrin etäisyydellä ja saadaan vaikutus kohteeseen. Arenaa vastaan raskas kertasinko ei ehdi

tehdä vaikutusta edes ammuttaessa raskaan kertasingon minimiampumaetäisyydeltä eli 25

metristä. Sinkoampujan käsikirja kertoo, että raskaan kertasingon naamiovarmistus toimii 10

metriin asti, mutta tämän jälkeen kranaatti on virittynyt. Minimiampumaetäisyydeksi jolla on-

telokranaatti toimii varmasti määritellään kuitenkin 25 metriä [8]. Tästä syystä Arenalla varus-

tettua panssarialustaa vastaan toimittaessa on kehitettävä jokin harhautus jotta voidaan toimia

Arenan tutkan havainnoimatonta aluetta eli tornin takaosaa vastaan.

Pariammuntamenetelmä-käsitettä käytetään silloin kun taistelijapari toimii yhtäaikaisesti

panssarivaunua vastaan. Sanaa ei löydy virallisesti Puolustusvoimien sotilaille jaettavasta kir-

jallisuudesta mutta sitä käytetään kuitenkin koulutuksessa. Sotilaan käsikirja mainitsee, että

kevyellä kertasingolla toimittaessa taistelupanssarivaunua vastaan vaunua on ammuttava

useilla aseilla yhtä aikaa [9]. Aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan toimittaessa pariaamun-

tamenetelmän tavoitteeksi tulisi ottaa mahdollisimman yhtäaikainen laukaisu, jolloin

omasuojärjestelmä kykenisi toimimaan vain yhtä ontelopanosta vastaan ja toinen ontelopanos

tekisi vaikutuksen kohteeseen.

Reaktiivipanssarin tai muun passiivisen omasuojan vaikutus aseen läpäisykykyyn on sitä hei-

kentävä. Nykyisin varsinkin uudemman sukupolven taistelupanssarivaunuissa on yleistä yh-

distää passiivinen ja aktiivinen suoja. Reaktiivipanssarointi tai lisäpanssarointi lisää vaunun

suojaa ja vähentää panssarintorjunta-aseen mahdollisuuksia tuhota kohde. Taistelupanssari-

vaunun kylkeen asennettu lisäpanssarointi sulkee pois sen, että uudemman sukupolven kevy-

ellä kertasingolla voidaan tuhota vanhemman sukupolven taistelupanssarivaunu.

Rynnäkköpanssarivaunuun asennettu lisäpanssarointi (liite 1) voi vaatia myös rynnäkköpans-

sarivaunun tuhoamiseen raskaan kertasingon käytön varsinkin reaktiivipanssarointia käytettä-

essä. Yleisen ase- ja asejärjestelmäoppaan mukaan ontelokranaatilla katsotaan olevan vaikutus

kohteeseen, mikäli sen läpäisyteho on 20–30 % suurempi kuin läpäistävä panssari. Tällöin

jälkisuihkulla ja läpäisyreiästä irtoavilla sirpaleilla on riittävä teho vaunun sisällä oleviin koh-

teisiin [7]

23

6.2 Aktiivisten omasuojajärjestelmien heikkoudet

Drozdin ensimmäisen version suurin heikkous on järjestelmän kapea havainnointikulma. Se

kattaa vain yhden kolmasosan vaunun putken suuntaisesta etusektorista jättäen lopun kaksi

kolmasosaa vapaaksi uhkalle. Vuonna 1999 esitellyssä toisessa versiossa järjestelmän suojaus

on 360 astetta. Järejstelmän reaktioaika on kuitenkin melko hidas, 0,35 sekuntia ja kaikilla kä-

siteltävillä panssarintorjunta-aseilla kyetään ohittamaan järjestelmän tuoma suojaus. Drozdin

ensimmäistä versiota vastaan toimittaessa voidaan myös ampua vaunua sivusta tai takaa ja jär-

jestelmä ei kykene toimimaan panssarintorjunta-asetta vastaan.

Arenan reaktiokyky on riittävä tarkastelussa olevia panssarintorjunta-aseita vastaan. Sen suo-

jaus kattaa lähteestä riippuen 220 tai 300 astetta jättäen tornin takaosan avoimeksi uhkalle.

Arenaa vastaan on pyrittävä kehittämään jokin harhautus, jolla vaunun torni saadaan käänty-

mään ja pystytään toimimaan tornin takaosaa kohti. Harhauttamista on käsitelty seuraavassa

alaluvussa.

Drozd:n tutkan tarkkailukulma on korkeussuunnassa 20 astetta. Trigonometrian avulla saa-

daan laskettua että ampumaetäisyyden ollessa 25 metriä kohteeseen tulee korkeuseron kohteen

ja ampujan välillä olla vähintään 9 metriä jotta 20 astetta ylitetään. Puolestaan 50 metrin am-

pumaetäisyydeltä korkeuseron on oltava vähintään 18 metriä. 18 metrin korkeuserotukseen

kyetään harvoin suomalaisessa metsämaastossa, mutta rakennetulla kerrostaloalueella tähän

korkeuserotukseen kyetään ja vaunuun saadaan vaikutus omasuojajärjestelmän ohi.

Vaunun kansi on myös sen heikoiten panssaroitu osa, joten kohteeseen saadaan todennäköi-

semmin vaikutus ylhäältä ammuttaessa rakennetulla alueella toimittaessa. Suomalaisesta met-

sämaastosta voidaan löytää myös jyrkänteitä joissa korkeusero on yli 9 metriä, mutta näissä ti-

lanteissa tulee haasteeksi vaunun saaminen jyrkänteen läheisyyteen.

Arenan tutkan tarkkailukulma on korkeussuunnassa 15 astetta. 25 metrin etäisyydeltä ammut-

taessa korkeuseron täytyy olla vähintään 6,5 metriä jotta kohteeseen saadaan vaikutus. 50 met-

rin matkalta ammuttaessa korkeuseron ampujan ja kohteen välillä tulee olla vähintään 13 met-

riä. Arenaa vastaan yläviistosta toimittaessa pätevät samat lainalaisuudet kuin Drozdia vas-

taan.

24

Aktiivisten omasuojajärjestelmien tutkan havainnointikyky on käsiteltävissä järjestelmissä

maksimissaan 1000 m/s lähestyvää kohdetta vastaan. Tietyt nuoliammukset ja alikaliiperiam-

mukset ylittävät tämän nopeuden ja aktiivinen omasuojajärjestelmä ei pysty toimimaan niitä

vastaan. Nuoliammuksia käytetään vain taistelupanssarivaunun pääaseella, joten ne rajautuvat

tämän tutkimuksen aihealueen ulkopuolelle.

6.3 Vaihtoehtoiset vaikutusmahdollisuudet

Arenan ja Drozdin ensimmäistä versiota vastaan toimittaessa järjestelmään jää niin sanottu

kuollut kulma jolloin tornin suunnalla on väliä järjestelmän toiminnan kannalta. Aktiivisia

omasuojajärjestelmiä vastaan on kehitettävä harhautuskeino tai vaihtoehtoinen vaikutusmah-

dollisuus.

Yhtenä esimerkkikeinona on kiinnittää vaunumiehistön huomio päinvastaiseen suuntaan kuin

missä ampujat panssarintorjunta-aseiden kanssa toimivat esimerkiksi kylkipanosta vanunua

vastaan käyttämällä. Kylkipanos ei tee läpäisyä taistelupanssarivaunuun, mutta sen osuessa

kohteeseen vaunumiehistön huomio kiinnittyy ensimmäisen uhkan suuntaan. Vaunun tornin

käännyttyä alkuperäisen uhkan suuntaan toimivat toisella puolella olevat sinkotaistelijat jär-

jestelmän niin sanottua kuollutta kulmaa vastaan. Harhautuskeinoja voidaan kehittää useita, ja

ne vaatisivat oman tutkimuksensa.

Aktiivinen omasuojajärjestelmä tarkkailee aktiivisesti ympäristöään tutkansa avulla. Varsin-

kin Arenan tutkayksikkö on huomattavan kokoinen, ja se on helpohko kohde tarkka-apujalle.

Tarkkuuskivääri 2000 on tarkoitettu henkilömaaleja, ajoneuvoja sekä ase- ja johtamisjärjes-

telmiä vastaan. [41] Arenan tutkan panssaroinnista ei ole tietoa julkisissa lähteissä, mutta on

oletettavaa että tarkkuuskivääri 2000:n ja raskaan tarkkuuskiväärin läpäisy riittää tuhoamaan

Arenan tutkan. Tutkan tilavuus on noin 1,5 m3, joten varsinkin liikkeensä pysäyttäneessä vau-

nussa tutkan pitäisi olla tarkka-ampujan tuhottavissa. Drozdin tutka on pienempi, mutta se on

kuitenkin erotettavissa muusta vaunun kokoonpanosta ja näin ollen tuhottavissa.

Tutka sisältää paljon elektronisia komponentteja, joiden mennessä epäkuntoon aktiivinen

omasuojajärjestelmä ei enää oletettavasti toimi. Esimerkiksi Arenan isokokoiseen tutkaan on

tuskin jätetty paljon hukkatilaa, sillä tutka muuttaa oleellisesti vaunun profiilia ja helpottaa

sen havainnointia ja tunnistamista. Tutka tuhotaan ampumalla tarkkuuskiväärillä jolloin aktii-

25

vinen omasuojajärjestelmä ei enää toimi ja panssarialustaa vastaan voidaan toimia ampuma-

suunnasta tai etäisyydestä riippumatta.

6.4 Aktiivisten omasuojajärjestelmien operatiivinen käyttöaste

Aktiiviset omasuojajärjestelmät ovat loppujen lopuksi verrattain uusi asejärjestelmä taistelu-

kentällä. Vain kaksi järjestelmää on ollut todistettavasti operatiivisessa käytössä.

Esimerkiksi Georgian sodasta vuodelta 2008 löytyneissä kuvissa on nähtävissä venäläisessä

panssarikalustossa lisättyä passiivista suojaa (lähinnä reaktiivipanssarointi) huomattavasti

enemmän kuin aktiivisia järjestelmiä. Näissä kuvissa on myös havaittavissa se, ettei kaikkiin

taistelupanssarivaunuihin ole asennettu mitään lisäsuojaa, joka mahdollistaa 66KES12:lla

toimimisen myös taistelupanssarivaunua vastaan.

Kuitenkin paraateissa ja julkisissa esittelyissä kuten messuilla on nähtävissä kuvia ja esittelyä

aktiivisten omasuojajärjestelmien asentamisesta panssarivaunun alustalle, ja mitä ilmeisimmin

harjoituskuvissa (liite 1) esiintyvät järjestelmät ovat sen näköisiä että niitä kyetään sijoitta-

maan operatiiviseen käyttöön. Testi- ja esittelyvideot tukevat tätä väitettä. Aktiiviset hard-kill-

järjestelmät ovat herättäneet kiinnostuksen myös länsimaissa, ja vuonna 2011 Israelilaisen Ra-

fael Defense Systemsin valmistama Trophy-järjestelmän on raportoitu toimineen onnistuneesti

Gazalaisten ampumaa RPG-aseen ontelopanosta vastaan [26]. Myös Yhdysvaltalaiset joukot

ovat testanneet kahdeksaa eri aktiivista omasuojajärjestelmää. [45]

Drozd-järjestelmän ensimmäinen versio on ensimmäinen aktiivinen omasuojajärjestelmä, joka

on ollut todistettavasti operatiivisessa käytössä. Järjestelmät ovat kuitenkin hyvin potentiaali-

nen tapa lisätä panssarivaunun suojaa, ja nähtäväksi jää esiintyykö esimerkiksi Arenan en-

simmäinen tai toinen versio operatiivisessa käytössä. BMP-3 on kuvien perusteella ainut ryn-

näkköpanssarivaunun alusta, jolle on asennettu aktiivinen omasuojajärjestelmä Arena. Ei ole

tietoa siitä, onko muille rynnäkkopanssarivaunun alustalle asennettu aktiivista omasuojaa. En-

sisijainen asennuskohde Arenalle on kuitenkin hinnaltaan kallis taistelupanssarivaunun alusta.

Arena-3 on ainut aktiivinen omasuojajärjestelmä, joka kykenee hyvin todennäköisesti toimi-

maan kaikkia tarkastelussa olevia panssarintorjunta-aseita vastaan. Sen teknisistä tiedoista ei

ole kuitenkaan vielä luotettavia lähdetietoja, joten järjestelmän tarkastelu on rajattu pois tästä

26

tutkimuksesta. Tulevaisuudessa Arena-3 on kuitenkin hyvin todennäköisesti operatiivisessa

käytössä.

Aktiivisen omasuojajärjestelmän tunnistaminen panssarialustan perusversioon verrattuna on

esitelty liitteessä 1. Panssarialustaa tunnistettaessa kiinnitetään ensin huomiota vaunun muo-

toon, telapyörien määrään ja sijoitteluun. Tällä tavalla tehdään tyyppitunnistus panssarialus-

tasta ja voidaan tehdä päätös siitä, millä panssarintorjunta-aseella sitä vastaan toimitaan. Ak-

tiivinen omasuojajärjestelmä tunnistetaan sen näkyvistä osista eli vasta-ase-elementeistä ja

tutkasta.

Uudeman sukupolven aktiivisten omasuojajärjestelmien suurin hidaste operatiiviseen käyttöön

tulolle on suuri hinta. Drozdin ensimmäinen versio oli käytössä ensimmäisessä Afganistanin

sodassa sen verrattain halvan hankintahinnan mahdollistaessa järjestelmän laajan käyttöön-

oton. On oletettavaa, että uudemman sukupolven järjestelmiä asennetaan uudemman sukupol-

ven vaunuihin, kuten venäläiskaluston modernisoidut T-72 ja uudet T-90 -vaunut. Drozd-2:n

oletettava asennusalusta on T-72 tai T-80-vaunu. Vanhemmissa vaunuissa, kuten T-62 ja T-55

on mahdollista käyttää edelleen Drozdin ensimmäistä versiota.

Kuitenkin kaikissa julkisten lähteiden kuvissa joissa Drozd esiintyy, on nähtävissä vain järjes-

telmän ensimmäinen versio jossa vasta-asejärjestelmän putkia on vähemmän kuin uudessa jär-

jestelmässä ja näin ollen järjestelmän suojaama kulma on pienempi. Konkreettista tietoa jär-

jestelmien todellisesta käyttöasteesta esimerkiksi venäläiskalustossa ei ole julkisista lähteistä

saatavilla.

Taisteluvälineet 2020 -teoksen mukaan vain pieni osa palveluskäytössä olevasta T-80- ja T-

90-kalustosta on varustettu Arena-järjestelmällä. T-72-kalustolle omasuojajärjestelmien käyt-

töönotto on lähinnä taloudellinen kysymys. [4, s.34–37]

27

6.5 Loppupäätelmät

Tulevaisuudessa aktiiviset omasuojajärjestelmät tulevat yleistymään taistelukentällä. Taistelu-

panssarivaunujen ja rynnäkköpanssarivaunujen lisäksi tulevaisuuden asennuskohteena on kul-

jetuspanssarivaunu tai -ajoneuvo. [5, s 215; 6, s. 228] Suurimpana hidasteena laajamittaiselle

käyttöönotolle ovat taloudelliset resurssit.

Aktiivisia omasuojajärjestelmiä vastaan on mahdollista toimia jalkaväen panssarintorjuta-

aseilla niin, että saadaan vaikutus kohteeseen. Ampumäetäisyys ja ampumasuunta riippuvat

järjestelmästä sekä sitä vastaan käytettävästä aseesta. Panssarintorjunnan tavoitteena on tuhota

panssarialusta jota vastaan toimitaan, joten käytettävä ase on valittava alustan mukaan.

Rynnäkköpanssarivaunu voidaan tuhota molemmilla kevyillä kertasingoilla, mikäli sen alus-

talle asennettua Arena-järjestelmää saadaan harhautettua. 66KES12 kykenee tuhoamaan van-

hemman sukupolven (T-55, T-62) taistelupanssarivaunun kylkiosumalla, ja sillä ehditään toi-

mia myös Drozdia vastaan. Raskas kertasinko kykenee tuhoamaan kaikki käytössä olevat

panssaroidut alustat.

Aihe vaatii lisätutkimusta seuraavista osakokonaisuuksista:

Aktiivista omasuojajärjestelmää vastaan toimiminen eri lämpötiloissa

Hard-kill-järjestelmän harhauttaminen

66KES12 läpäisy taistelupanssarivaunua vastaan

Pariammuntamenetelmän kehittäminen

Hard-kill-järjestelmien kehitysnäkymät

Taktiikan kehittäminen halutuille ampumaetäisyyksille pääsyyn

Teoreettinen osumatodennäköisyys aktiivista omasuojajärjestelmää vastaan toi-

mittaessa

28

LÄHTEET

[1] Noronen, T. Taistelupanssarivaunun suoja jalkaväen panssarintorjunta-aseilta

2000 - luvulla. Pro Gradu -tutkielma. Helsinki, 2007. Maanpuolustuskorkea-

koulu, Sotatekniikan laitos. 78 s.

[2] Rantakari, R. Panssarivaunujen uhanvaroittimet ja aktiiviset suojajärjestelmät

sekä niiden käyttötarve panssarikalustossamme. Kadettitutkielma. Helsinki,

2001. Maanpuolustuskorkeakoulu, Tekniikan laitos. 109 s.

[3] Papponen, J. Aktiiviset omasuojajärjestelmät nyt ja tulevaisuudessa länsimaa-

laisissa panssarivaunuissa. Kandidaatin tutkielma. Helsinki, 2007. Maanpuo-

lustuskorkeakoulu, Sotatekniikan laitos. 30 s.

[4] Kaukoranta, T., Hautala, J., Kakkola, T. Taisteluvälineet 2020. 1. Julkaisusarja.

Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Tekniikan laitos, 2002. 121 s. ISBN

951-25-1324-2.

[5] Teknologian kehitys - Sotatekninen arvio ja ennuste 2020, STAE 2020, osa 1.

Helsinki: Pääesikunnan sotatalousosasto, 2004. 574 s. ISBN 951-25-1532-6.

[6] Teknologian kehitys - Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, STAE 2025, osa 1.

Helsinki: Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, 2008. 564s. ISBN 978-

951-25-1888-3.

[7] Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. 2. Painos. Helsinki: Puolustusvoimien Kou-

lutuksen Kehittämiskeskus, 2003. 391 s. ISBN 951-25-1277-7.

[8] Sinkoampujan käsikirja. Pieksamäki: Puolustusvoimien koulutuksen kehittämis-

keskus, 1995. 134 s. ISBN 951-25-0739-0.

[9] Sotilaan käsikirja 2010. Helsinki: Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosas-

to,Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus /

Tuotanto-osasto, 2010. 400 s. ISBN 978–951–25–2113–5

29

[10] Zaloga, S. T-72 : main battle tank 1974-1993. Osprey Publishing, 1993. 48 s.

ISBN 978-1855323384

[11] Active Protection & Countermeasures. [verkkosivu] Defense Update – Military

Technology & Defense News. Päivitetty 1.1.2014 [viitattu 14.5. 2013] Saata-

vissa: http://defense-update.com/force-protection#aps

[12] DROZD Hard-Kill Active Defense System. [verkkosivu] Defense Update – Mili-

tary Technology @ Defense News. Posted March 29, 2004 at 13:31 [viitattu

10.5.2013] Saatavissa: http://defense-update.com/20040329_drozd-2.html

[13] Verkkokurssi PVMoodle. Kevyt kertasinko 66 KES 66. [viitattu 20.1.2014] Saa-

tavissa:

https://www.pvmoodle.fi/pluginfile.php/46797/mod_resource/content/2/66_KE

S_88.swf

[14] Verkkokurssi PVMoodle .Kevyt kertasinko 66 KES 12 PST/RAK. [viitattu

20.1.2014] Saatavissa:

https://www.pvmoodle.fi/pluginfile.php/46797/mod_resource/content/2/66_KE

S_12.swf

[15] Verkkokurssi PVMoodle. Raskas kertasinko 112 RSKSKO Apilas. [viitattu


https://www.pvmoodle.fi/pluginfile.php/23522/mod_resource/content/3/apilas.

swf

[16] 4A08 Ase- ja ampumaopin perusteet opintojaksolla maaliskuussa 2012 tehty

esittely panssariajoneuvojen aktiivisista omasuojajärjestelmistä. Tutkijan hal-

lussa.

[17] Tom J. Meyer. Active Protective Systems: Impregnable Armor or Simply En-

hanced Survivability? [verkkojulkaisu] Armor May-June, 1998. Saatavissa:

http://www.fas.org/man/dod-101/sys/land/docs/3aps98.pdf

30

[18] Venezuela could order T-72 tanks from Russia [verkkouutinen]. Ria Novosti.

Päivitetty 6.8.2009 [viitattu 10.3.2013] Saatavissa:

http://en.ria.ru/military_news/20090806/155743859.html

[19] [viitattu 15.3.2014] Saatavissa:

https://janes.ihs.com/CustomPages/Janes/DisplayPage.aspx?DocType=Referen

ce&ItemId=+++1495732&Pubabbrev=JLWU


https://janes.ihs.com/CustomPages/Janes/DisplayPage.aspx?DocType=News&

ItemId=+++1160436&Pubabbrev=JDW


https://janes.ihs.com/CustomPages/Janes/DisplayPage.aspx?DocType=News&

ItemId=+++1105686&Pubabbrev=IDR



ce&ItemId=+++1494259&Pubabbrev=JAFV



ce&ItemId=+++1327724&Pubabbrev=JAA_

[24] Pancerni.net. T-62. Päivitetty 6.12.2002. [viitattu 10.3.2014] Saatavissa:

http://www.pancerni.abajt.pl/index.php?option=com_content&task=view&id=

69&Itemid=81

[25] Modern Explosive Reactive Armours. [verkkosivu] Päivitetty 26.5.2007. [vii-

tattu 15.3.2014] Saatavissa: http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/EQP/era.html

[26] Israeli Trophy Completes Successful U.S. Evaluation [verkkosivu] Päivitetty

1.3.2011. [viitattu 20.3.2014] Saatavissa: http://defense-

update.com/20110301_trophy_osd_test.html

31

[27] Jyväskylän yliopisto. Hermeneuttinen analyysi. [verkkosivu] Päivitetty

27.3.2014. [viitattu 18.3.2014] Saatavissa:

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineiston

-analyysimenetelmat/hermeneuttinen-analyysi

[28] SHTORA-1 Active Defense System. [verkkosivu] Päivitetty 19.5.2009. [viitattu

21.3.2014] Saatavissa: http://defense-update.com/products/s/shtora-1.htm

[29] Taistelupanssarivaunut. [verkkosivu] Puolustusvoimat. Julkaistu 24.11.2011.

Päivitetty 7.10.2013. [viitattu 22.2.2014] Saatavissa:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHNkqowF

ISfZR5gTAJIYIkEowmiw48gGwqZGURMBBUVnv5aNVX3rq6rKU8vu7q_q

tMgBQ_J_FqV-

aU6yvwAEpDqGVV0Y8YgMpd8MYHzpQvX2F0hW1FBDBKoZcG-b-

ZDPfh72CPPdWBA5jeLsSZta3rYbQWrJMuLPM6jjdi1tfCbrd5tdF6VJHeyDj

160mckCp_7EP34uupwx6Maoitbg_OARGYYYZVG-

tP80sc_PvzPWRBsQIr_5SnyjEc-XCnUn0LINRD-

0ieec_QXccYv4uDXcOzf24eBtNqK0a0QIzgyTGToJhobqq4ZClRAvNvcMDk

zizjB9VzJIj2gwamZLEvqZsHhxN5niuvQ6oPNjneRCeXDfO94F1s9Kc9Vb0q

6yMZlpd0bq90w2U--J3ZwPZ4J2YuGDZHE-

a3dG_ZarqbFyW7XXXGut8Gj2lNjO9QTrop2m9iik-

4u9TD0rnzMT4v4tqck8TByyMC9Na-

Ne91_hhcxn_CoiUkWD1k74KLrtCm5LDm23t6ANzuKL9CIa-

P4syH5qy_rD0GOkJU!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=e9490b0049

0f6e09874dcf39f241e429

[30] Rynnäkköpanssarivaunut. [verkkosivu] Puolustusvoimat. Julkaistu

24.11.2011. Päivitetty 7.10.2013. [viitattu 22.2.2014] Saatavissa:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLjqpAF

EW_pX_AqgIsYIhQPKsQeYlMiDZKy8sXgvD1bdLJvaN21PHs4co-

KzkHpOCZdts-

fi213PLXbGiQgxZnBYcm0IZKXDltAa0lhLFIPqRwP1iCBQhaU49maqskvJ3

8ZXKMhoNbAKIGB5lIGuYlpuRdWwtRVw8RKnbmhMSImo1hfEUUvqsCT

32

Pp670lc2A77mEP1wzBOHuIaADE8VoBVokRxGIm9E-

GV_6Ys_HP4yCgQbkIr_-wZypWc_9DjD1yF0BBD-

4TVeu_AbXfM3usT3udS__ZcN0uOumQ2fzQzOJBlJWEZziceCxEEOrMvN

RNWbNRASZ3bMs-7coGxULav-

4jePG3JZQ9KOmvzjdlWJlYh3_LmXspNf5l61K7SFPTaX3YZPxMNNWR_6

VeEwhd8r5qq1SYGKEeqMmCgfxgkrbYEv0G3quVe5lCLbS3KlwQ8vN1vnG

qVBc3eZyc3dyEQy3W5iSkujHrhF2o8XSztG0dFelF2g1W30VdRCQpyivx-

Ee4ZMtJ_7cZBJcdj1wDVPzR6cm_5MfHNK_mWvfAMNWLxL/dl3/d3/L2d

BISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=3be80b80490f6f5f877ccf39f241e429

[31] Kontakt-5 ERA. [verkkosivu] Päivitetty 26.5.2007. [viitattu 20.3.2014] Saata-

vissa: http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/EQP/kontakt5.html

[32] Drozd-2 Active protection system. [verkkosivu] KBP Instrument Design Bu-

reau. Julkaistu 2013. [viitattu 12.3.2014] Saatavissa:

http://www.kbptula.ru/index.php/en/productions/armament-for-light-and-hard-

armour/drozd-2

[33] Drozd 2. [verkkosivu] Army Guide. Päivitetty 27.3.2014 [viitattu 14.2.2014]

Saatavissa: http://www.army-guide.com/eng/product3784.html

[34] DROZD (Thrush) Active Protection System [verkkosivu] Modern Russian Ar-

mour. Päivitetty 26.5.2007 [viitattu 10.9.2013] Saatavissa:

http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/EQP/drozd.html

[35] Geibel, A. Learning From Their Mistakes: Russia’s Arena Active Protection

System. [verkkoartikkeli] ARMOR - September-October 1996. [viitattu


http://www.benning.army.mil/armor/eARMOR/content/issues/1996/SEP_OCT

/ArmorSeptemberOctober1996web.pdf

[36] Arena Active Protection System [verkkosivu] Modern Russian Armour.

Päivitetty 26.5.2007 [viitattu 15.12.2013] Saatavissa:

http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/EQP/arena.html

33

[37] ARENA-E Active Protection System for AFV. [verkkosivu] Defense Update.

Julkaistu 21.2.2004 [viitattu 20.1.2014] Saatavissa: http://defense-

update.com/20040221_arena-e.html

[38] New Arena-3 APS Debut At RAE-2013 [verkkoartikkeli] Defense Update. Jul-

kaistu 25.9.2013. [viitattu 20.2.2014] Saatavissa: http://defense-

update.com/20130925_a-new-arena-aps-debut-at-rae-2013.html

[39] Threat heavy armored vehicles and their capabilities [verkkojulkaisu] s. 14 [vii-

tattu 18.3.2014] Saatavissa:

http://www.scribd.com/doc/13823424/Recognition-Tank

[40] T-72 [verkkosivu] Fas.org Päivitetty 16.1.2007 [viitattu 18.3.2014]

http://www.fas.org/man/dod-101/sys/land/row/t72tank.htm

[41] Tarkkuuskivääri 8.6 TKIV 2000. [verkkosivu] Puolustusvoimat. Julkaistu

24.11.2011. Päivitetty 7.10.2013. [viitattu 15.3.2014] Saatavissa:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLrqJAF

EW_5X7AtR5gAUPlUSJPoVBgQhRpG7QEtZsCvr5NbtI9akc3np0z2tlnJfuA

HDx13ff1af-

rbq_7C0hBTgqKibpaQ6QFjreEduDCreKGSMcS2IEUykXcjJ09naeomeKRGZ

HLmo3wXBP6z_VYjJlhBez8GPxzDWMTQs_kCHoa2lobc6FnCi82H89b-

Ssaha99iL58IpmO6VMZ0VCXoR0bicYSRaIJeZkPIuXLh_-

ZBQQZyJV_eYp89ZlnIaaRBaEjA_aNbbxmkTey5m9kKe9j6d_7rzXI6wOfiZL

P4EzVkEo0NFclIqsYYrBrssE3WluY9q5Pfu6nLvLS4XqKS_ZDv1H_EP8-

JWqY75g1RiQgmlJI2dDkEqpMWzeasBxxmrjlsNCVpSYuglJvhdc0Dk8lPdC

gl5yHdsfrqBJrD2_E_LMTsBsvju3gPrllB3e51FL7MncdLqK-G-

WjLFc3teYxY8514qf7ubQ2hmwHWmvXR54J1jqL8yVvkqJuj-

QOCV_F9r470vnVCofICbIQfj56lG51wqpIiA_gr1pegY73nRmtpvSvqsUfSrm

xTQ!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=29a6ca00491494139d3cfd30a

8ea04e8

34

[42] 102 Raskas lähipanssarintorjuntaohjus NLAW. [verkkosivu] Puolustusvoimat.

Julkaistu 24.11.2011. Päivitetty 7.10.2013. [viitattu 15.3.2014] Saatavissa:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLcqpAE

IafxQf-

Qae6wRBlG7ncG3FiImgAZ0WhEefpYlapzVnGVsv_lV39_Vd1ohR45VNfmr

bo0_aH6QAVayWvCy-rSBk4LHG8OVuBCrrght-

AFRFEB4jpp70dr7Ma4hfs9xQOfbrLBczH4-

MNJRjPwjdhP3Qz8roEEA3iYceBpXG5GWDekKQ29yWPX6pmNwHMO3A

-

XBexgn4gcCRciWImRaWmmCCSTn_aDWPnh8MvogEq0Uv73Ceerj34a8iQ

2ARwRpX94jecu-YUu6YUu5XWuxd_-

y0arZsNmQ81mMFM1TpU1TlIFWVR54BF9L4ebcbYGA9Nr2VfeJrVHzPSx

JG1lW9LpeOcF-xbZVk7ssZD2isbasKhOOzqt672nXtZizQ-

XpSiVZffeFLEiVl-

vIzT2N7srZtp2q0z7rXaOxRW16jRnd8MX7JOEpEPxcoEZcp0LO15U8Pdok

XdeZaM2LW9k29ppat-

TEyKnXv3zZ0P0gWLZlR3raDU0QNizcZ8x5w06n4q2r073Vn-

fbYoiqadCBAs-

qY056n7abeKudDsuBcFk0myF_2bIeO7HrE8XIs_mWnfwNs1jc5/dl3/d3/L2d

BISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=b9ac5e804914bfd3a15ae930a8ea04e8

[43] Hard-kill Active Defense Solutions [verkkosivu] Defense Update. Päivitetty

27.7.2009 [viitattu 14.3.2014] Saatavissa: http://defense-

update.com/products/d/drozd-2.htm

[44] Raskas kertasinko 112 RSKES APILAS OKR. [verkkosivu] Puolustusvoimat.

Julkaistu 24.11.2011. Päivitetty 7.10.2013. [viitattu 15.3.2014] Saatavissa:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHJrqpAFE

W_5X6AVhUqzRCwRLoSBUSYEDoR6bnSyNc_k5u8N3qObjx7uLLPSs4B

HnilCo-

YsDR5ZXQUFuACP9iWKZvcKRNxB1QUoHzR4ZjQDidQKOOAC1755fzb

ynM-n-

3wcrbzRrbs76hqGBBeqeSc62QqaFdqQ5Bk0MYQ6LhHUOXTeHTGv62kejl-

vXd47mwTfc4h-OL3CKibSGkmGuIayubU5y2ZWkk2_7R9OzA-

35

H_xkeAhd4zL--hAj76lsGJZ12EKprYP3iNd676A-

6Nh90MZ9zib_7LwV4WVgux6hcwiXLIZbm0IZd0WuWghRwbi6crFGftvLFz

-6PfJAH7UkCgT-

2GZ2WyndTOYUiRFHdxr2vDWJA4XybKcy1YJLGf8w9k5zduEvHoAqcLg4

4v7cpf0RyVAt1Em1T12hU88pPQ9TQaYRCOhph9fhm971oucXNVAIPP3uF

Wl0rHW-4XIC905E-

DA4kxkY8zQL0oxa7aTg_sd01Wdfy6jaejuw9Ocaz_GyLVpa9U4Q2LmsWroi

dRLpSF2UjxI_-GhtCUBFmWHRpFFI766Ao4544-

BZzaRouFkqvDX6Faq_auLEorSltEty0G2z-C5B9XSagKYcGn_bz5W8S_g-

ac-

Fup/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=03bacc004914bbf1a06ee930a8ea

04e8

[45] Updated: Pentagon Tests U.S., Foreign Active Protection Systems in Search for

a Mature Solution Against RPGs. [verkkoartikkeli] Defense Update. Julkaistu

29.9.2010. [viitattu 20.3.2014] Saatavissa: http://defense-

update.com/20100929_osd_tests_aps.html

[46] Kuvaläde [internetsivu] [viitattu 10.9.2013] Saatavissa:

[http://armor.kiev.ua/ptur/azt/T-55drozd.html]

[47] Kuvaläde [internetsivu] [viitattu 10.9.2013] Saatavissa:

http://www.dogswar.ru/images/stories/gadjet/kaz-arena-3.jpg

1

LIITTEET

Liiteluettelo

Liite 1 Tunnistaminen

Liite 2 Opetuspaketti

1

KADETTIALIKERSANTTI SAMI MARTIKAISEN TUTKIELMAN LIITE 1

Tunnistaminen

Drozd asennettuna eri alustoille (alustan nimi ja kuvalähde kuvan alla)

T-72 [http://firm-guide.com/wp-content/uploads/2014/01/drozd-11.jpg]

¨

T-80 [http://btvt.narod.ru/3/kaz_drozd.files/image001.jpg]

2

T-80 [http://www.npostrela.com/image/Drozd_big.jpg]

T-55 [http://lib.rus.ec/i/50/458650/pic_2.jpg]

3

Arena asennettuna eri alustoille

T-80 [http://topwar.ru/uploads/posts/2013-09/1378728440_04.jpg]

T-72 [http://btvt.narod.ru/4/urban_files/image012.jpg]

4

BMP-3 [http://www.snariad.ru/wp-content/gallery/bmp-3arena/4_1.png]

T-90 [http://lib.rus.ec/i/52/382452/pic_29.jpg]

5

T-80 [http://armor.kiev.ua/Tanks/Modern/T80/T80UM_3.jpg]

T-80 [http://artofwar.ru/img/w/wechkanow_i_w/vivboewyetanki-semejstwot-72t-80t-

90wtoroeizdanie19122011/30.jpg]

6

T-90

[http://sdelanounas.ru/images/img/y/n/YnR2dC5uYXJvZC5ydS80L3QtNzIuZmlsZXMvbW9kLTEuanBnP

19faWQ9MTYxNjE=.jpg]

BMP-3 [http://www.rusarmy.com/wallpapers/bron2/bmp_bmp-3/bmp_bmp-3_800%20001.jpg]

7

BMP-3 [http://warfare.be/0702ey70/update/january2010/7/bmp3_4.jpg]

8

Panssarialustojen perusversioita:

T-80

[http://www.armyrecognition.com/forum_pic/russia/T-

80BV_main_battle_tank_Russia_Russian_army_001.jpg]

[http://www.morozov.com.ua/images/t-80udcl.jpg]

9

[http://www.armyrecognition.com/forum_pic/russia/T-

80_main_battle_tank_Russia_Russian_Army_001.jpg]

[http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/21/T-80U-2002-Kubinka.jpg]

10

T-90

[http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/79/2013_Moscow_Victory_Day_Parade_(28).jpg]

[http://www.enemyforces.net/tanks/t90.htm]

11

[http://www.bharat-rakshak.com/LAND-FORCES/Army/Galleries/2842-2/t-90-bhishma-iso1.jpg]

[http://www.bharat-rakshak.com/LAND-FORCES/Army/Galleries/2848-2/t90-static.jpg]

12

[http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a8/Indian_Army_T-90.jpg]

BMP-3

[https://www.fas.org/man/dod-101/sys/land/row/bmp-3_9.jpg]

13

Lisäpanssaroinnilla varustettuna

[http://media.desura.com/images/members/1/350/349100/bmp-

3m_armoured_infantry_fighting_combat_vehicle_Russian_Army_Russia_001.jpg]

[http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2e/BMP-3_0025_copy.jpg]

1

KADETTIALIKERSANTTI SAMI MARTIKAISEN TUTKIELMAN LIITE 2¨

Esimerkki opetuspaketista

maanpuolustuskorkeakoulu · 2.6 tutkimuksessa kÄytettÄvien kÄsitteiden esittely ... ja tuhoaa...

Documents