Syömisen arkiset käytännöt ja terveellisyys

Terveyttä edistävät arki- ja lähiympäristöt: mahdollisuuksia liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon -seminaari, 8.6.2015, THL, Helsinki

Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto

Mitkä ruoan ominaisuudet ovat suomalaisille tärkeitä?

Peltoniemi & Yrjölä 2012

*hinta (2011) = edullisuus (2005), lähiruoka (2011) = tuotannon paikallisuus (2005), eläinten kasvatusolosuhteet (esim. vapaan kanan munat) (2011) = tuotannon eettisyys (Reilu kauppa, vapaan kanan munat) (2005)

• ihmiset lähestyvät terveellisyyttä ja määrittelevät sitä eri tavoin • lähestymistavat heijastavat ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia sekä

sosiaalisia ja kulttuurisia ympäristöjä (Bisogni et al. 2012) • tyypillisiä maallikoiden näkökulmia:

1. ruoan jaottelu terveelliseen ja epäterveelliseen (esim. Akamatsu et al. 2005, Niva 2007) sekä ”siltä väliltä” -kategoriaan (Harrison & Jackson 2009)

2. ruokavalion kokonaisuus: tasapaino, kohtuullisuus, ruokapyramidin tai -ympyrän, lautasmallin tai muiden ravitsemusohjeiden noudattaminen (esim. Akamatsu et al. 2005, Paquette 2005, Chan et al. 2011, Niva et al. 2013)

3. tavoitteiden näkökulma: painonhallinta, sairauden ehkäisy, sairauden hoito, ravitsemuksellinen tasapaino (Winter Falk et al. 2001)

• maallikoiden näkökulmia siihen, miksei syödä terveellisesti: • käytännölliset esteet (ajankäyttö, työ, perheen mieltymykset), terveelliseen

ruokaan liittyvät stereotypiat ja makutottumukset, terveysvalistuksen ja -markkinoinnin koetut ristiriidat ja päällekäyvyys, vasta- ja alakulttuurit (mm. Gough & Conner 2006)

• heikot taloudelliset mahdollisuudet ostaa terveellistä ruokaa (Garthwaite et al. 2015)

Terveellisyyden moninaisuus

Syömisen tilannesidonnaisuus

• kyselyt kuluttajien arvostamista asioista eivät kerro syömisen moniulotteisuudesta

• suuri osa syömisestä perustuu vakiintuneisiin kodin, työn, perheen, vapaa-ajan rutiineihin, jotka asettavat puitteet sille, miten, missä, kuinka usein, mitä ja kenen kanssa syödään (Holm et al. 2012)

• valinnat kontekstisidonnaisia: eri tilanteissa painavat eri asiat – arki vs. viikonloppu/juhla – työ vs. koti vs. vapaa-aika kodin ulkopuolella – itselle, perheelle vai vieraille

• omia ruokatapoja ja -tottumuksia myös pohditaan ja kyseenalaistetaan – samalla omilla käytännöillä ja tavoilla on aina selityksensä ja perustelunsa – esimerkiksi omia epäterveellisiäkin tottumuksia on helppo perustella

(”poikkeus”, ”ruoasta täytyy voida nauttiakin”); muiden ihmisten vastaavia tapoja helposti moralisoidaan (”minä/me – muut”) (esim. Jallinoja et al. 2010)

Miten arkiset käytänteet ja terveellisyys ovat yhteydessä toisiinsa?

• sitä, miten erilaiset syömisen kontekstiin liittyvät tekijät vaikuttavat syömisen terveellisyyteen on usein tutkittu yksi tekijä kerrallaan, osin tulokset myös osoittavat eri suuntiin

• Pohjoismaisessa Food in Nordic Everyday Life -hankkeeseen (2011-2015) liittyvässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten erilaiset arkiset syömisen käytännöt ja kontekstit yhdessä ovat yhteydessä syömisen terveellisyyteen – pääaterioiden (aamiainen, lounas, päivällinen) syöminen, aterioiden määrä,

aterioiden kesto, tv:n katsominen aterioidessa, yksin syöminen sekä motivaatio syödä terveellisesti

• väestöä edustava internet-pohjainen kysely Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa keväällä 2012; N=7531; alhainen vastausprosentti (9-13 %); aineisto hyvin edustava iän, sukupuolen ja kotitaloustyypin mukaan, koulutuksen suhteen vinoutunut

• vastaajia pyydettiin raportoimaan yksityiskohtaisesti edellisen päivän ateriansa ja niiden sisällöt, missä söi, kenen kanssa, tekikö jotakin muuta syödessään, kuka valmisti aterian

Holm L, Bøker Lund T, Niva M (2015)

Muuttujat ja analyysi

• Dietary Quality Score (DQS, Toft et al. 2007), mittaa ruokavalion terveellisyyttä kahdeksalla kysymyksellä rasvan, kasvisten, hedelmien ja kalan kulutuksesta – leivän päällä ja ruoanlaitossa käytetty rasva – kuinka usein on edellisen viikon aikana syönyt kasviksia ja/tai kasviruokalajeja, hedelmiä ja

kalaa – vastausten perusteella vastaajat jaettiin kolmeen ”terveellisyysryhmään”: terveellinen,

keskitaso, epäterveellinen ruokavalio

• motivaatio syödä terveellisesti: neljä väitettä terveellisyyden tärkeydestä, näiden pohjalta indeksi 0-100

• pääateriat: jättikö syömättä aamiaisen, lounaan tai päivällisen • aterioiden määrä: 0-3 ateriaa, 4 ateriaa, 5 ateriaa tai enemmän • lyhyiden, alle 10 minuuttia kestävien aterioiden osuus: matala <33,3 %, keskiverto

33,3-66,6 %, korkea >66,7 % • tv-aterioiden osuus: matala <33,3 %, keskiverto 33,3-66,6 %, korkea >66,7 % • yksin syötyjen aterioiden osuus: hyvin matala 0 %, matala 0,01-33,3 %, keskiverto

33,3-66,6 %, korkea 66,7-99,99 %, hyvin korkea 100 % • sosioekonomiset tekijät: ikä, sukupuoli, koulutus, ammattiasema, sosiaaliluokka

(ESeC) ja kotitaloustyyppi (vakioitiin) • logistinen regressioanalyysi (ordered logistic regression)

Holm L, Bøker Lund T, Niva M (2015)

Tuloksia: logistinen regressioanalyysi

• positiivisesti yhteydessä ruokavalion terveellisyyteen: motivaatio syödä terveellisesti ja aterioiden määrä

• negatiivisesti yhteydessä ruokavalion terveellisyyteen:(jonkin) pääaterian jättäminen väliin, tv:n katsominen syödessä Tanskassa ja Ruotsissa, yksin syöminen Tanskassa ja Norjassa

• aterioiden kesto ei vaikuttanut ruokavalion terveellisyyteen

Holm L, Lund T, Niva M (2015)

Denmark Finland Norway Sweden

pääaterian jättäminen väliin _ _ _ _

aterioiden määrä / päivä + + + +

motivaatio syödä terveellisesti + + + +

tv:n katsominen syödessä _ _

yksin syöminen _ _

aterian kesto

+ parantaa ruokavalion terveellisyyttä / - heikentää ruokavalion terveellisyyttä

Vakioidut muuttujat: ikä, sukupuoli, kotitalouden rakenne, ammattiasema, koulutus, luokka

Negatiivinen ja positiivinen terveellisyysprofiili

Motivaatiot ja käytännöt vaikuttavina tekijöinä

• verrattuna kaikkein motivoitunempiin (ylin 10 %), vähiten motivoituneiden (alin 10 %) todennäköisyys kuulua epäterveellisimmin syövien ryhmään oli 3-4-kertainen (Suomi 3,34)

• myös käytäntöprofiilit vaikuttivat: negatiivinen profiili kasvatti todennäköisyyttä syödä epäterveellisesti 2-3-kertaiseksi verrattuna positiiviseen profiiliin (Suomi 2,12)

Holm L, Bøker Lund T, Niva M (2015)

Syömisen rytmit kollektiiviset ja institutionalisoituneet syömisen rytmit

ajalliset muutokset (1997-2012) pieniä

kansalliset erot: Suomessa (ja Norjassa) tasaisempi profiili kuin Tanskassa ja Ruotsissa

Bøker Lund T, Gronow J (2014)

”Epäsynkronoitu” syömisen tapa

• kaikista maista löytyi rytmeihin perustuvassa ryhmittelyanalyysissa ”epäsynkronoitu” syömisen tapa, jossa • ei syödä aamiaista samaan aikaan kuin yleensä (Suomi: ennen klo 10) • ensimmäinen ateria syödään lounasaikaan (Suomi: klo 11-14) • toinen ateria syödään muuhun kuin lounasaikaan • syödään vähemmän aterioita kuin keskimäärin • jätetään muita useammin aamiainen, lounas ja/tai välipalat syömättä

• Suomessa tähän ryhmään kuului 18 % vastaajista

Bøker Lund T, Gronow J (2014)

Epäsynkronisuus, käytännöt ja terveellisyys

Bøker Lund T, Gronow J (2014)

• epäsynkronoidut syöjät ovat ”epäsynkassa” muun yhteiskunnan ja sen rytmien ja konventioiden kanssa

• syöminen ei samalla tavalla kuin muilla ankkuroidu esim. työn tai koulun rytmeihin • epäsynkronoidussa syömisessä myös syötiin muita useammin yksin, katsottiin syödessä

televisiota ja syötiin epäterveellisesti

Yhteenveto

• silloinkin, kun sosioekonomiset tekijät ja motivaatio syödä terveellisesti otetaan huomioon, ruokailuun liittyvät tilannetekijät vaikuttavat siihen, kuinka terveellisesti syödään – Suomessa myönteisesti vaikuttavat useat ateriat, aamiaisen ja lounaan

syöminen, kielteisesti harvat ateriat ja aamiaisen jättäminen väliin – muissa Pohjoismaissa myönteinen vaikutus on myös seurassa syömisellä,

päivällisen syömisellä ja kielteinen yksin syömisellä ja päivällisen jättämisellä väliin

• ne, joiden syömisen rytmi poikkeaa institutionaalisista rytmeistä ja vakiintuneista aterioinnin tavoista, syövät epäterveellisemmin kuin muut

• tulokset tukevat aikaisempia havaintoja siitä, että terveys- ja ravitsemuspolitiikassa on tärkeää ottaa huomioon ne arkiset olosuhteet, joissa ihmiset elävät ja tilanteet, joissa syödään – lounasruokailun terveellisyyden tukeminen ja houkuttelevaksi tekeminen – terveellisten välipalojen saatavuus – syömiseen liittyvien sosiaalisten ulottuvuuksien vahvistaminen – ei-työssäkäyvät? yksin asuvat? heikosti toimeentulevat?

Lähteet • Akamatsu R, Maeda Y, Hagihara A, Shirakawa T(2005). Interpretations and attitudes toward healthy eating among Japanese

workers. Appetite 44: 123–129. • Bisogni C A, Jastran M, Seligson M, Thompson A (2012). How People Interpret Healthy Eating: Contributions of Qualitative

Research. Journal of Nutrition Education and Behavior 44 (4): 282–301, DOI:10.1016/j.jneb.2011.11.009. • Chan K, Prendergast G, Grønhøj A, Bech-Larsen T (2011)."Danish and Chinese adolescents' perceptions of healthy eating and

attitudes toward regulatory measures", Young Consumers 12 (3): 216 – 228, DOI: 10.1108/17473611111163278. • Garthwaite K A, Collins P J, Bambra C (2005). Food for thought: An ethnographic study of negotiating ill health and food

insecurity in a UK foodbank. Social Science & Medicine 132: 38-44. • Gough B, Conner M T (2006). Barriers to healthy eating amongst men: A qualitative analysis. Social Science & Medicine 62:

387–395. • Harrison M, Jackson L A (2009). Meanings that youth associate with healthy and unhealthy food. Can J Diet Prac Res 70: 6-

12, DOI: 10.3148/70.1.2009.6. • Holm L, Pipping Ekström M, Gronow J, Kjærnes U, Bøker Lund T, Mäkelä J, Niva M (2012) The modernisation of Nordic

eating. Studying changes and stabilities in eating patterns. Anthropology of Food S7, December 2012. Available at: http://aof.revues.org/6997 (14.1.2013).

• Holm L, Bøker Lund T, Niva M (2015). Eating practices and diet quality: a population study in four countries. European Journal of Clinical Nutrition (ahead of print, 29.4.2015), DOI:10.1038/ejcn.2015.61.

• Jallinoja P, Pajari P, Absetz P (2010). Negotiated pleasures in health-seeking lifestyles of participants of a health intervention. Health 14 (2): 115-130.

• Lund T, Gronow J (2014). Destructuration or Continuity? The daily rhythm of eating in Denmark, Finland, Sweden, and Norway in 1997 and 2012. Appetite 82:143-153.

• Niva M (2007). 'All foods affect health'. Understandings of functional foods and healthy eating among health-oriented Finns. Appetite 48 (3): 384–393.

• Niva M, Jauho M & Mäkelä J (2013). “If I drink it anyway, then I rather take the light one”. Appropriation of foods and drinks designed for weight management among middle-aged and elderly Finns. Appetite 64: 12–19.

• Paquette M-C (2005). Perceptions of healthy eating. State of knowledge and research gaps. Canadian Journal of Public Health 96 (July-August, Supplement 3): S15-S19.

• Peltoniemi A, Yrjölä T (2012). Kuluttajien ja tuottajien näkemyksiä ruoan ostopäätöksistä ja tuotantotavoista. Työselosteita ja esitelmiä 138. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

• Toft U, Kristoffersen L H, Lau C, Borch-Johnsen K, Jørgensen T (2007). The Dietary Quality Score: validation and association with cardiovascular risk factors: the Inter99 study. European Journal of Clinical Nutrition 61: 270–278.

• Winter Falk L, Sobal J, Bisogni C A, Connors M, Devine CM (2001). Managing healthy eating: definitions, classifications, and strategies. Health Education & Behaviour 28 (4): 425–439.