merialueiden skenaariot 2050 -...

Merialueiden skenaariot

2050Tulevaisuuskenaarioiden

laatiminen Suomen merialueille

Merialueen tulevaisuusskenaariot ja niiden vaikutusten arvioinnit on laadittu merialue-suunnitelmia varten. Skenaarioissa tarkastel-laan merialueen toimintaympäristön muutoksia sekä intressitahojen tarpeita ja näkemyksiä Suomen merialueen tulevaisuuden kehityk-sestä. Tarkastelu tehdään erityisesti energi-aa, meriliikennettä, ympäristöä, kalastusta ja vesiviljelyä, kulttuuriperintöä, matkailua ja virkistyskäyttöä, puolustusta, meriteollisuutta, bioteknologiaa ja kaivannaisaloja koskien.

Ohessa esiteltävät skenaariot ovat kuvauksia Suomen merialueiden toimintaympäristön mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevai-suuksista vuoteen 2050. Niiden avulla ei pyri-tä tulevaisuuden ennustamiseen vaan ajattelun ja näkemyksellisyyden kehittämiseen. Skenaa-rioiden tarkoituksena on ohjata ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ja ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä sekä tehostaa toiminnan suunnittelua ja reagointikykyä.

Tässä kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai preferenssijärjestykseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

JohdantoSkenaarioiden lukuohjeet

Tässä dokumentissa esitetyt skenaarioiden merialuekohtaiset kuvaukset sekä riskit ja mahdollisuudet on koostettu keväällä 2019 järjestettyjen työpajojen aineistoista. Työ on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta.

2

Sisällys

Toimintaympäristön muutostekijät � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 4Merialueiden skenaariot 2050 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 5

Skenaario 1 6Merialueiden tulevaisuustaulukko � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 7Valtakunnallinen kuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 8Juonenkuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 10Vaikutukset MSP:n tavoitteisiin � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 11Suomenlahti � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 12Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 12Skenaarion 1 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 13Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 14Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 14Skenaarion 1 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 15Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri � � � � � � � � 16Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 16Skenaarion 1 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 17

Skenaario 2 18Merialueiden tulevaisuustaulukko � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 19Valtakunnallinen kuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �20Juonenkuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 22Vaikutukset MSP:n tavoitteisiin � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 23Suomenlahti � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 24Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 24Skenaarion 2 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 25

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 26Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 26Skenaarion 1 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 27Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri � � � � � � � � 28Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �28Skenaarion 2 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �29

Skenaario 3 30Merialueiden tulevaisuustaulukko � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 31Valtakunnallinen kuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 32Juonenkuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 34Vaikutukset MSP:n tavoitteisiin � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 35Suomenlahti � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 36Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �36Skenaarion 3 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 37Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 38Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �38Skenaarion 3 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �39Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri � � � � � � � �40Aluekuvaus � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �40Skenaarion 3 vaikutuksia � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 41

Skenaariot kooste 42Merialueiden tulevaisuustaulukko � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 43Toimialojen korostuminen eri skenaarioissa � � � � � � � � � � � � � � �44

3

Annetut tekijät(kansainvälinen

taso)

Kontekstuaalinen toimintaympäristö

(factors)

Digitalisaatio

PalvelullistuminenResurssien saatavuus ja hinta

Maailman talouskehitys

Yhteiskunnan ideologiat

Teknologian kehittyminen

(bioteknologia, 3D, robotiikka)

Energian hinta

GlobalisaatioIlmaston-muutos

Ilmasto-sopimukset

Elintarvike-markkinat Arktisen

alueen kehitys

EU:n rooli ja kehitys

Venäjän kehitys

Itämeren alueen maiden

kehitys

Kiinan kehitys

Meriliikenteen kehitys

Innovaatiopolitiikka ja osaamisen kehittäminen

Itämeren kiinnostavuus

matkailukohteenaKaupungistuminen

Meriteollisuus

Infrastruktuurin ylläpito

Merialueen tila

Suomen talous ja kilpailukyky

Energia-alan

kehitys

Yleinen turvallisuustilanne

Sinisen biotalouden

kehitys

Asenteet ja ympäristötoimet

Kalastus

Sääolot

Satamien automatisaatiokehitys

Väestöliikkeet

Meriviljely

Alueellinen sääntely

Puolustusvoimat

Ulkomaankauppa

Maatalous

Merenpohjan tutkiminen

Kulttuuriperinnön säilyttäminen

Luonnonsuojelu Itämerellä

Matkailun kehitys Itämerellä

Kalastusluvat

Itämeren väylien liikennöinti

Matkailualan yritykset

ItämerelläSaariston

asukasluku

Satamat Aluerakenne

Merituulivoima-puistot

Skenaarioiden fokus

Välitön toimintaympäristö

(actors)

Vaikutettavissa olevat tekijät

Annetut tekijät (kansallinen taso)

Sisäinen toimintaympäristö

(actions)

Ohjattavissaolevat tekijät

Toimintaympäristön muutostekijätMerialueskenaarioiden fokus

4

Merialueiden skenaariot 2050Kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kuvaa Itämerellä

Itämeri energian ja kaivannaisten lähteenä

Tanssia suuryritysten kanssa Kannattavasti ympäristön ehdoilla Rajoitusten ja jännitteiden Itämeri

Itämeri virkistyksen ja elämyksien keitaana

Itämeri vilja-aittana ja strategisena pelikenttänä

• EU on liikkunut markkinaliberaaliin suuntaan ja säänte-lyä puretaan. Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa enemmän.

• Merialueita hyödynnetään ruuantuotannon lisäksi erityi-sesti korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineiksi yri-tysten tarpeisiin.

• Ympäristöpolitiikka on tehotonta eikä fossiilisista poltto-aineista päästä eroon toivotulla tavalla. Merituulivoimaa rakennetaan globaalien suuryritysten toimesta erittäin laajoina kokonaisuuksina melko sääntelemättömästi

• Autonomiset alukset yleistyvät Itämerellä. Helsinki-Tal-linna tunneli rakennetaan kiinalaisten investointien turvin, mikä vaikuttaa erityisesti matkustajaliikentee-seen. Merilogistiikan määrä kasvaa, myös Jäämerellä (Koillisväylä).

• Väestö keskittyy Itämeren suuriin kaupunkeihin. Ilmas-topakolaisuus kasvattaa Itämeren matkustajavirtoja.

• Itämeri on taantunut ongelmapotilaaksi meren rehevöi-tymisen ja hapettomuusongelman pahentuessa kai-killa merialueilla. Avainlajien- ja yhteisöjen elinolot ovat uhattuina.

• Vesiviljely lisääntyy sen mukaan kun se on kannattavaa ja tuotanto keskittyy entistä suurempiin yksikköihin.

• Matkailijoiden mielenkiinto kohdistuu Itämeren suu-riin kaupunkeihin ja kulttuuriperintöön. Meriympäris-tön huono tila vähentää luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa.

• Huoli ympäristön tilasta lisääntyy ja ilmastokysymykset nousevat politiikan keskiöön. Kuluttajat ovat ympäris-tötietoisia ja valinnat ohjaavat myös yrityksiä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja.

• Uusiutuvia energiamuotoja edistetään vahvasti ja val-tio tukee merituulivoiman verkkoliityntää. Tuotanto on kannattavaa myös kauempana merellä.

• Liikenteen sähköistymiskehitys ulottuu myös vesille.

• Pienkuljetusten määrä lisääntyy, mikä siirtää kuormi-tusta mereltä ilmaan ja parantaa myös saariston saa-vutettavuutta ja palveluja. Lähiliikenne ja -logistiikka korostuvat.

• Ihmiset hakeutuvat entistä enemmän puhtaan luonnon äärelle. Uudet asumisen trendit sekä muuttunut työ-elämä lisäävät saariston suosiota myös asuinpaikkana.

• Ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus Itämeren sää-oloihin jää odotettua maltillisemmaksi.

• Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja vapaa-ajankalastus lisääntyy ympäristön sallimissa rajoissa.

• Tiukka ympäristösääntely rajoittaa laajan mittakaavan vesiviljelyn lisääntymistä merellä ja suljetun vesikierron kalankasvatus yleistyy, erityisesti maalla.

• Rauhallinen ja puhdas ympäristö sekä lisääntynyt palve-lutarjonta houkuttelevat Itämerelle uusia turisteja lähi-maista. Suurin osa matkailusta sijoittuu Saaristomerelle ja saaristo- ja luontokohteisiin.

• Maailman suurvaltojen välinen valtataistelu on yltynyt kauppasodaksi ja länsimaiden ja Venäjän väliset jännit-teet kiristyvät Itämerellä. Epävakaa turvallisuustilanne vähentää investointeja.

• EU-maiden välinen yhteistyö lisääntyy ja unioni tiuken-taa ohjaustaan erityisesti ympäristö- ja energiapolitii-kan osalta.

• Energiaomavaraisuus Euroopan tasolla korostuu ja EU:l-le muodostetaan yhteinen energiaunioni. Uusiutuvaa energiaa, kuten merituulivoimaa tuetaan ja voimaloita rakennetaan siirtokaapeleiden varrelle.

• Logististen reittien strateginen merkitys korostuu ja län-sirannikon satamat vahvistuvat. Matkustajaliikenne eri-tyisesti etelässä vähenee huomattavasti.

• EU:n sisäinen liikkuvuus kasvaa ja Suomessa suurimmat rannikkokaupungit säilyttävät elinvoimansa. Saariston infrastruktuuri heikentyy.

• Sääoloissa on havaittavissa ilmastonmuutoksen merkke-jä, mutta Itämeri on edelleen suotuisa ympäristö monen elinkeinon harjoittamiseen.

• Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on hankalaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti meriympäristön tilaan.

• Pyrkimykset omavaraisuuteen proteiinin tuotannossa lisäävät vesiviljelyä ja tuotanto moninkertaistuu, keskit-tyen erityisesti Perämerelle ja Saaristomerelle.

• Matkailu on hankaloitunut ja lähivirkistys korostuu. Mat-kailupotentiaali suuntautuu Perämerelle.

Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3

5

Skenaario

1Tanssia

suuryritysten kanssa

Skenaario 1

Merialueiden tulevaisuustaulukko

Skenaariossa 1 korostuvat kehityskulut

Keskeisten epävarmuustekijöiden kehitysvaihtoehtoja

MERILOGISTII-KAN KEHITYS

TURVALLISUUS-TILANNE

MATKAILU JA VIRKISTYS-

KÄYTTÖ

KANSAINVÄLI-NEN KAUPPA ENERGIA-ALA

ASENTEET JA YMPÄRISTÖ-

TOIMET

MERIALUEEN TILA

ILMASTO-MUUTOS

ITÄMERELLÄ

KALASTUS JA VESIVILJELY

KAUPUNGISTU-MINEN

Epävarma ja keskittynyt

merilogistiikka (reittien

strateginen merkitys korostuu)

Rauhan Itämeri (turvallisuus-

politiikan painopiste

keskittyy muualle)

Uudet turistit löytävät Itämeren saariston

(luontomatkailun suosio lisääntyy)

EU:n sisäinen yhteistyö vahvistuu

(EU pitää yhtä globaalin

protektionismin keskellä)

Energiaunioni muodostuu

infrahankkeilla (merituulivoiman

maltillinen lisääntyminen

rajatuilla alueilla)

Vihreäksi sääntelyn turvin

(EU:n ja valtion vahva rooli

suojelutoimissa)

Itämeren tila heikkenee

(rehevöityminen ja hapettomuus-

ongelma pahenee)

Maltillinen muutos

(ilmaston-muutoksella ei

suurta vaikutusta säähän)

Meri vilja-aittana (kalan ympäristö-

ystävällistä massatuotantoa,

kala lihan korvikkeena)

Suurimmat rannikko-kaupungit säilyttävät

elinvoimansa (ikääntyvä väestö siirtyy lähimpiin kaupunkeihin)

Merilogistiikan määrä lisääntyy

yritysten ehdoilla (yritysten

omat logistiset verkostot)

Itämeren alueen jännitteet kiristyvät (yhteistyön

vaikeutuminen ja hybridi-

vaikuttaminen)

Itämeren matkailu

hankaloituu (merialueen

virkistyskäyttö vähenee)

Kansainvälinen kauppa

(globaalit maailman markkinat Itämerellä)

Polttamisen päättyminen ja sähköistyminen (merituulivoiman

verkkoliityntää tuetaan, puistot

kauempana merellä)

Kannattavaa vihreyttä

(uutta liiketoimintaa

vastuullisuuden ehdoilla)

Tila pysyy heikkona

(sinileväkukinnat ja ravinnekuormitus)

Merkittäviä muutoksia (ilmaston-

muutoksen vaikutukset

näkyvät Itämerellä)

Muuttuvat kalakannat

ja vesiviljelyn tasainen

lisääntyminen (Suuret laitokset

optimaalisilla, kannattavilla sijainneilla)

Voimakas keskittyminen

metropoliin, satamakaupungit

hiipuvat (suurkaupungit

laajenevat, maahanmuutto)

Merilogistiikan ympäristö-

vaikutukset pienenevät

(kiertotalous, paikallinen

tuottaminen, pienkuljetukset)

Ruuhkainen Itämeri

(uusi turvallisuus-poliittinen

tilanne, ilmasto-pakolaisuus)

Matkailu keskittyy

Itämeren suuriin kaupunkeihin

(risteilymatkailu lisääntyy, kulttuuri

kiinnostaa)

Ekologinen jalanjälki ohjaa

kulutusta (tuotetaan ja

kulutetaan lähellä, uudet teknologiset

ratkaisut)

Maltillinen energiamurros

(merituulivoimaa yritysten

ehdoilla, ei tukea verkkoliityntään,

vähäiset puistot rannan

tuntumassa)

Tehoton ympäristö-politiikka

(suuren mittakaavan

merituulivoima-hankkeita ei kyetä

käynnistämään)

Merialueen tila paranee

(kuormitusta onnistutaan

vähentämään ja meri toipuu)

Radikaali muutos (rankkasateita,

tulvia, vuodenaikojen väliset suuret

vaihtelut)

Vapaa-ajan kalastuksen kukoistus ja vesiviljelyn

tiukka ohjaus (Silakan uusi

tuleminen ruokakalana, kalan viljelyä

maalla kiertovesi-laitoksissa)

Saariston suosio kasvaa

(työelämän murros,

monipaikkainen asuminen, ihmiset

hakeutuvat puhtaan luonnon

äärelle)

7

Skenaario 1

Valtakunnallinen kuvaus

YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA Globaalit kauppavirrat tiivistyvät ja markkinaliberaalissa EU:ssa sääntelyä puretaan. Kansainväliset suuryritykset investoivat Suomeen esimerkiksi logistiikkaan ja meren-alaisiin datakeskuksiin. Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa enemmän ja yhteisen poliittisen tahtotilan löytäminen on vaikeaa. Merialueita hyödynnetään ruuantuotannon lisäksi erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineiksi yritysten tarpeisiin. Resurssien kova kysyntä johtaa kaivannaisalan laajen-tumiseen Itämerelle, erityisesti Saaristomeren alueelle (esim. akkuteknologia, lääketeollisuus). Merkittäviä uusia innovaatioita saadaan aikaan merenpohjan tutkimisessa ja ravinteiden hyödyntämisessä. Yksilöiden ja pienten ryhmien ajama ympäristöradikalismi lisääntyy.

ENERGIA Ympäristöpolitiikka on tehotonta kehityksen ollessa hyvin yritys- ja teknologiavetoista eikä fossiilisista polttoaineista päästä eroon toivotulla tavalla. Myös turpeen käyttö lisää meren ravinnekuormitusta. Yhteiskunnan sähköistyessä energian kysyntä kasvaa Itämeren alueella (esim. 5G-verk-ko, liikenne, älykaupungit) ja suuria tuotantolaitoksia suosi-taan. Merituulivoimaa rakennetaan globaalien suuryritys-ten toimesta erittäin laajoina kokonaisuuksina (avomerelle) melko sääntelemättömästi, mikä aiheuttaa konflikteja merialueiden käytön suhteen.

Tanssia suuryritysten kanssa

MERILIIKENNE Tietoliikenteen ja autonomisen teknologian kehitys vaikut-tavat nopeasti logistiikkaan. Autonomiset alukset yleisty-vät merellä ja olemassa olevaa väylästöä laajennetaan ja syvennetään. Kaupungeissa ja kasvukäytävillä ihmis- ja tavaravirrat liikkuvat saumattomasti, mutta harvaan asutuille alueille kuljetukset puolestaan hidastuvat ja kallistuvat. Helsinki-Tallinna tunneli rakennetaan kiinalais-ten investointien turvin, mikä vaikuttaa erityisesti matkus-tajaliikenteeseen. Merilogistiikan määrä ja alusten koko kasvaa ja uusia ratkaisuja kehitetään yritysten ehdoilla (mm. yritysten omat logistiset verkostot). Myös liikennöin-ti Jäämerellä lisääntyy tasaisesti jääpeitteen sulaessa ja Koillisväylän logistinen merkitys kasvaa (Kiinan intressit, jäämeren rata).

KAUPUNGIT JA VÄESTÖ Väestö keskittyy Itämeren alueen suuriin kaupunkeihin (ml. Pietari, Tukholma, Helsinki, Tallinna, Turku) ja muiden rannikkokaupunkien merkitys vähenee. Yhdyskunnat kasvavat erityisesti Helsingissä ja Turussa ja kaupunkien hulevedet lisääntyvät. Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uupuminen EU-tasolla johtaa hallitsemattomaan pako-laiskriisiin. Ilmastopakolaisuus kasvattaa Itämeren yli meriteitse tulevia matkustajavirtoja ja edellyttää valtioilta uudenlaista yhteistyötä ja rajatoimintoja. Suurin osa meri-liikenteestä suuntautuu Suomenlahdelle, metropoliseudun tuntumaan.

8

Skenaario 1

YMPÄRISTÖ JA MERIALUEEN TILA Itämeri on taantunut ongelmapotilaaksi meren rehevöi-tymisen ja hapettomuusongelman pahentuessa kaikilla merialueilla. Kasvava laivaliikenne ja vesirakentaminen vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja vieraslajit runsastuvat. Maatalouden päästöistä aiheutuvia ravin-teita valuu runsaiden sateiden mukana entistä enemmän Itämereen ja ravinnekuormitus lisääntyy. Ilmastonmuu-toksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja rannikkoalueiden tulvat yleistyvät. Lisääntyneet sateet ja valumavedet vähentävät Itämeren suolapitoisuutta, mikä vaikeuttaa avainlajien ja -yhteisöjen elinoloja. Me-renpinta nousee ja vaikuttaa rannikkoalueisiin erityisesti myrskyjen aikana. Myös talvinen jääpeite on pienentynyt huomattavasti.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Matkailijoiden mielenkiinto kohdistuu Itämeren suuriin kaupunkeihin ja kulttuuriperintöön ja matkailu keskittyy kaupunkien läheisyyteen. Kulttuuriperintökohteita os-tetaan valtiolta yksityiskäyttöön, mikä vaarantaa kult-tuuriperinnön säilymisen (esimerkiksi Puolustusvoimilta vapautuvat alueet). Itämeren kaupunkien etuna nähdään nopea saavutettavuus ja alueen kulttuurihistoria kiinnos-taa esimerkiksi aasialaisia turisteja. Ilmastonmuutoksen kasvavien vaikutusten vuoksi myös saksalaisturisteja siirtyy helteisen Välimeren sijasta Itämeren helposti saavu-tettaviin matkakohteisiin. Itämeren risteilymatkailu kasvaa voimakkaasti (esim. suuret hotellilaivat). Meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen (esim. merenalaiset datakeskukset) vähentävät luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa ja aiheuttavat kiellettyjen alueiden syntymistä. Myös aktivismiturismi lisääntyy.


KALASTUS JA VESIVILJELY Monet kalalajit ajautuvat ahtaalle elinympäristöjen muut-tuessa ja lajisto muuttuminen vaikuttaa kalastukseen. Avainlajit, kuten rakkolevä, katoaa ja Itämeren ekosysteemi horjuu. Veden laadun kaupallinen ruokakalastus vähenee merkittävästi ja rehukalan pyynti lisääntyy. Tyypilliset ma-keanveden kalalajit yleistyvät ja kalastuslaivasto keskittyy (troolaus kauempana rannasta). Kalan kysyntä ulkomailta on voimakasta ja kalatuotteiden vienti kasvaa. Kohonnut veden lämpötila vaikeuttaa vesiviljelyä etelässä ja paine siirtyä pohjoiseen kasvaa. Vesiviljely lisääntyy sen mukaan kun se on kannattavaa ja yritykset keskittävät tuotantoaan entistä suurempiin yksikköihin. Suuret laitokset sijoittuvat ensisijaisesti erinomaisten kasvatusolosuhteiden mukaan (vrt. ravinnekuormituksen mukaan).

9

Skenaario 1

Juonenkuvaus

Sähköistyneiden ja kaupungistu-neiden yhteiskuntien

paineet kasvavat

• Maiden välinen kasvava kilpailu ajaa Euroopan keventä-mään elinkeinoihin kohdistuvaa sääntelyä. Myös Suo-messa ryhdytään sääntelynpurkutalkoisiin yritysmyön-teisen ilmapiirin vahvistuessa.

• Kaupungistumisen tahti kiihtyy entisestään ja Itämeren alueen suurkaupungit, kuten Pietari, Tukholma ja Hel-sinki kasvavat hallitsemattomasti. Kaupunkien hule-vedet ja roskaaminen (ml. mikromuovit, uudet kemikaa-lit) lisääntyvät.

• Kiina lisää investointejaan eurooppalaisiin infrastruk-tuurihankkeisiin. Helsinki-Tallinna junatunnelin ra-kentaminen aloitetaan kiinalaisen rahoituksen tur-vin. Suunnitellut keinotekoiset saaret saavat myös rakennusluvan.

• Yhteiskunnan sähköistyessä energian kysyntä kas-vaa Itämeren alueella (esim. 5G-verkko, liikenne, äly-kaupungit) ja suuria tuotantolaitoksia suositaan. Myös Koillisväylän datakaapeli Barentsinmereltä Aasiaan valmistuu.

• Merimineraalien (telluuri, koboltti, mangaani, fos-fori) hyödyntäminen lisääntyy ja paine merenalai-sen kaivostoiminnan kehittämiseen lisääntyy. Suur-yritykset investoivat Suomeen myös merenalaisiin datakeskuksiin.

• Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä val-tiovaltaa yhä enemmän ja yhteisen poliittisen tahto-tilan löytäminen on vaikeaa. Kansalaiset vierastavat ilmastonmuutoksen hillintään tarkoitettuja ohjauskei-noja eikä yhteiskunnan päästöjä saada vähennettyä riittävästi.

• Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, ku-ten rankkasateet ja rannikkoalueiden tulvat voimistuvat Itämeren alueella. Asenteet meriympäristön suojelua kohtaan ovat välinpitämättömät ja yhteistyö maiden välillä poukkoilevaa.

• Sääntelyn keventyessä myös suuria vesiviljelylaitoksia kaavaillaan erityisesti pohjoisille merialueille.

• Yhteiskunnallinen keskustelu painottuu talouskasvun edistämiseen ja EU:n ympäristöpolitiikka osoittautuu tehottomaksi kehityksen ollessa hyvin yritys- ja tekno-logiavetoista. Globaalien ilmastosopimusten toteutus takkuaa.

• Erittäin suuria merituulivoimapuistoja rakennetaan avomerelle erityisesti globaalien suuryritysten toimesta melko sääntelemättömästi.

• Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli avataan matkus-taja- ja rahtiliikenteelle, mikä lisää merkittävästi kau-punkien välistä työmatkaliikennettä. Myös Rail Balti-ca-yhteys Varsovasta Tallinnaan valmistuu.

• Satamia yhdistetään ja osa siirtyy ulkomaiseen omistukseen.

• Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uupuminen EU-ta-solla johtaa hallitsemattomaan pakolaiskriisiin, mikä kasvattaa myös Itämeren yli meriteitse tulevia matkustajavirtoja.

• Myös saksalaisturisteja siirtyy helteisen Välimeren sijas-ta Itämeren helposti saavutettaviin matkakohteisiin ja risteilymatkailu Itämerellä kasvaa voimakkaasti.

• Merimineraalien kasvava kysyntä johtaa kaivannaisa-lan laajentumiseen Itämerelle (esim. akkuteknologia, lääketeollisuus), erityisesti Saaristomeren alueelle.

• Kuormitus Itämerellä lisääntyy merkittävästi kasva-van laivaliikenteen ja vesirakentamisen vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi vieraslajien lisääntymisenä. Lisään-tyneet sateet ja valumavedet vähentävät Itämeren suolapitoisuutta ja ravinnekuormitus kasvaa.

• Huono veden laatu ja voimakkaat myrskyt hidastavat vesiviljelyn kehitystä ja meren lämpeneminen siirtää kalankasvatuksen painopistettä pohjoiseen. Kaupalli-nen ruokakalastus vähenee merkittävästi ja rehukalan pyynti lisääntyy entisestään.

• Ihmisten turhautuessa sääntelyn voimattomuuteen yk-silöiden ja pienten ryhmien ajama ympäristöradika-lismi vahvistuu. Suuret yritykset ja kaupungit ottavat vahvempaa roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

• Saastunutta ja ruuhkaista Itämerta hyödynnetään pit-kälti päästöttömän energian ja teollisuuden raaka-ainei-den lähteenä digitalisoituneille yhteiskunnille.

• Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen jää ilmastopäästöjen minimoinnin jalkoihin ja luonnon-suojelualueet vähenevät.

• Suuryritykset kehittävät entistä enemmän yksityisiä energiantuotannon ratkaisuja ja logistisia verkostoja. Myös autonominen rahtiliikenne lisääntyy Itämerellä ja uusia etäohjauskeskuksia perustetaan.

• Jääpeitteen sulaessa liikennöinti myös Jäämerellä kasvaa tasaisesti ja Koillisväylän logistinen merkitys ko-rostuu (Kiinan intressit, jäämeren rata).

• Yritysten yksityiset merialueet yleistyvät (esim. me-renalaiset datakeskukset, autonomisten alusten tes-tialueet), mikä vaikuttaa mm. kulttuuriperinnön säilymiseen.

• Meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen vähentää luonto- ja kulttuurimatkailua huomatta-vasti. Kasvanut turismi tuo elinvoimaa suurimmille kau-pungeille, mutta saariston infrastruktuuri ja palvelut heikkenevät.

• Itämeren ekosysteemi muuttuu merkittävästi ja mo-net avainlajit, kuten rakkolevä katoavat. Itämeri muun-tautuu lämpimäksi ja rehevöityneeksi makean veden altaaksi.

• Elintarvikkeeksi tuotetun kotimaisen kalan kysyn-tä laskee ja Suomessa syödään lähes täysin ulkomais-ta tuontikalaa.

Suuryritysten intressit ohjaavat ja poliittinen

päätöksenteko hankaloituu

Raaka-aineita ja päästötöntä energiaa hankitaan merestä

markkinoiden ehdoilla


2019-2025 2025-2035 2035-2050

10

Skenaario 1

SININEN KASVU• Luonnonvarojen käyttö on voimakasta ja lyhytnäköistä. Toimin-

not keskittyvät suuryksikköihin ja painopistealueille, kuten laa-joille tuulivoima-alueille, matkailun hotspot-alueille sekä vilkkail-le risteily- ja logistiikkareiteille.

• Elinkeinot polarisoituvat ja keskittyvät, esimerkiksi kalankas-vatus lisääntyy, mutta kalastuskulttuuri näivettyy; matkailu- ja virkistymismahdollisuudet painottuvat tietyille alueille ja va-rakkaille. Alueet polarisoituvat elinkeinoelämältään voittaja- ja häviäjäseuduiksi.

• Toimintojen lisääntyessä ja säätelyn vähentyessä sektoreiden vä-lille syntyy ristiriitoja. Toisaalta synergiaedut toimijoiden kesken mahdollistuvat. Kiertotalouden ja cleantechin innovaatiot luovat mahdollisuuksia.

• Ekosysteemipalvelut heikkenevät, mikä heikentää sinisen talou-den mahdollisuuksia, esim. meren tilan taantumisen negatiiviset vaikutukset kalanviljelyyn, ympäristön tilan heikkenemisen vai-kutus matkailuun.

YMPÄRISTÖN TILA• Meriympäristön ekologinen tila järkkyy, ja veden laatu heikke-

nee, hapettomat alueet lisääntyvät, monimuotoisuus vähenee.• Syrjään jäävillä alueilla luontoarvot voivat vahvistua käytön

vähentyessä.• Saaristo ja syrjäiset seudut autioituvat, jolloin alueiden kulttuu-

riympäristö ja -perintö on vaarassa näivettyä. • Voimakas meriliikenteen kehitys ja lisääntyvä matkailu lisää hiili-

dioksidipäästöjä ilmakehään.• Suuren mittakaavan toiminnot mahdollistavat raaka-ainetehok-

kuuden maksimoinnin. Kansalaisliikehdintä saattaa aktivoitua ympäristön tilan heiketessä ja luoda painetta suuryritysten toi-mintaa kohtaan. On mahdollista, että suuryritykset alkavat in-vestoida kestäviin toimintatapoihin ja tekniikkaan, mikä edistää ympäristön tilan kohentumista.

IHMISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS• Luonnonvaroista saatavat hyödyt ohjautuvat suuryrityksille pai-

kallisympäristön tilan ja paikallisten toimijoiden kustannuksella. • Yritysvetoisuus tuo lisää työpaikkoja hotspot-alueille, kun taas

saariston ja syrjäseutujen palvelut häviävät ja elinmahdollisuu-det heikkenevät.

• Jokamiehen oikeudet heikentyvät yksityistämisen myötä.

Vaikutukset MSP:n tavoitteisiin

Valtakunnallinen taso

Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 1 suuntaa-antavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kas-

vuun sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

11

Skenaario 1

ENERGIA Tuulivoimaa on vaikea kehittää Suomenlahdella puolustus-voimien rajoitteiden, asutuksen ja lintujen muuttoreittien vuoksi. Merituulivoimaloita sijoitetaan enimmäkseen Suomenlahden länsiosiin Helsingin, Porkkalanniemen ja Hangon edustalle joskin yritykset eivät halua investoida tuulivoimaan näin rajoitetuissa olosuhteissa. Energian tuonti Venäjältä korostuu ja Loviisan voimalaan tehdään uusia investointeja.

MERILIIKENNE Meriliikenteen kasvu aiheuttaa tarpeen rakentaa satamiin lisää infraa (erityisesti henkilöliikenteen osalta) sekä uusia laajentumisalueita satamille. Onnettomuusriskit Suo-menlahdella lisääntyvät kasvaneen meriliikenteen myötä (lisääntynyt öljy- ja kemikaalionnettomuuden riski). Myös autonomiset laivat tuovat uudenlaisen turvallisuusuhan vilkkaasti liikennöidylle Suomenlahdelle. Helsinki-Tallin-na-tunneli ja Rail Baltica (Varsovasta Tallinnaan) lisäävät matkustajaliikennettä. Liikenteen integraatio sisältää myös mahdollisen tunnin junan Pietariin sekä sähkökaa-pelin Suomenlahden ali. Työmatkailu siirtyy nopeampaan junayhteyteen ja osa työmatkoista ja huvimatkailu jatkuvat laivoilla, mikä pitää laivaliikenteen volyymit lähellä nykyis-tä tasoa. Kiertävien risteilijöiden volyymi on kasvanut.

Aluekuvaus

Suomenlahti

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset muualla tuovat turisteja Suomeen. Suomenlahden alueelle tulevat suuret turistimassat kuormittavat meriympäristöä ja alue joutuu tasapainoilemaan lisääntyneen matkailun ja kestävyyden välillä. Suurten risteilijöiden negatiiviset vaikutukset heijastuvat luontoon ja vedenalaiseen kult-tuuriperintöön. Suomenlahden kaupungit ja lähisaaristo hyötyvät lisääntyneestä risteilymatkailusta ja päivän mittaiset pysähdykset Suomessa tuovat elinvoimaa alueen yrityksille. Teollisuusmatkailu houkuttelee ulkomaalaisia turisteja Loviisassa ja Kotkassa. Ekosysteemin taantumisen vuoksi meren virkistyskäyttö Suomenlahdella on vähenty-nyt. Merialueiden yksityistäminen heikentää jokamiehen oikeuksia, mikä hankaloittaa virkistyskäyttöä ja yksityis-veneilyä. Myös massiivinen risteilymatkailu voi vähentää virkistyskäyttöä, mikäli risteilijöiden jätevesikuormitus on huomattavaa.

KULTTUURIPERINTÖ Saariston autioituminen vaarantaa rakennettua kulttuuri-perintöä. Kulttuurihistorialliset kohteet (ml. sotahistoria) voivat nousta suuren mielenkiinnon kohteeksi matkai-lijoille ja uusien teknologioiden avulla kulttuuriperintöä ryhdytään mallintamaan virtuaaliseen ympäristöön.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Suomenlahdella merialueen tila romahtaa selkeästi: suolapitoisuus laskee, lajisto köyhtyy, rehevöitymiskehitys kiihtyy ja vieraslajit yleistyvät. Suomenlahtea kuormittavat erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu (liikenne, eroosio, roskaantuminen jne.) ja meriliikenteen myötä lisääntyvät vaaralliset aineet. Maatalouden kuormitusta on erityisesti itäisellä Suomenlahdella (valuma-alueet). Pietarin kasvu lisää jätevedestä aiheutuvia haasteita Itämerellä. Myös metsätalouden ja turpeen käytön vesistökuormitus kasvaa Suomenlahdella.

KALASTUS JA VESIVILJELY Merialueen heikosta tilasta johtuen kalalajit voivat huonos-ti, mikä heikentää alueen kalastusmahdollisuuksia. Alueen lisääntyneen meriliikenteen myötä Suomenlahdella törmä-tään mahdollisesti erilaisiin vieraslajeihin. Vapaa-ajan ka-lastus on lisääntyy vähäisesti keskittyen Hangon ja Kotkan edustalla, mutta meren heikko tila heikentää kalastuksen suosiota. Kalan kysyntä ulkomailta on voimakasta, mikä näkyy kasvaneena vesiviljelynä alueella. Vesiviljelylaitoksia perustetaan Suomenlahden kannattavimmille alueille, kuten Porvoon edustalle. Teknologisen kehityksen myötä sinisimpukkaa ja levää viljellään esim. kosmetiikan ja lääke-teollisuuden käyttöön.

Vesiviljely

Meriliikenne & teollisuus

EnergiaMeriympäris-tön tila

KalastusMatkailu & virkistys

Skenaarion 1 havainnollistus kartalla

12

Skenaario 1

Skenaarion 1 vaikutuksia

Suomenlahti

TOIMIALAT MSP TAVOITTEET

VAIKUTUKSET Energia Kalastus ja viljely Matkailu, virkistys ja kulttuuriperintö

Meriliikenne- ja teollisuus Meren hyvä tila Sininen kasvu Ihmisten hyvinvointi

ja osallisuus

RISKIT

• Meriliikenteen kas-vu vaikeuttaa tuu-livoiman kasvua Suomenlahdella.

• Tuulivoimahankkeiden ja maanpuolustuksen välillä konflikteja.

• Energiantuotanto (merituulivoima) kar-kaa kauas suurista kulutuskohteista sa-maan tapaan kuin ydinvoima (pk-seutu).

• Kalastuskulttuuri, -osaaminen ja pieni-muotoinen rannikko-kalastus heikkenevät.

• Ympäristön tilan heikkeneminen hei-kentää matkailun vetovoimaa.

• Matkailun lisään-tyminen kulut-taa luontoa ja kulttuuriympäristöjä.

• Risteilymatkailu ei tuo tuloja paikallisille toimijoille.

• Matkailun keskittymi-nen heikentää mat-kailuelinkeinon mo-nipuolisuutta ja paikallisuutta.

• Onnettomuusriskit kasvavat (esim. Kot-kan edustalla).

• Koillisväylän kehit-tymisen vaikutus Suomenlahdelle.

• Päästöt kaivannaisa-lalta muodostavat ris-kin ympäristölle.

• Tallinna-tunneli saat-taa vaikeuttaa alueen satamien toimintaa.

• Infrastruktuurin ja satamien yksityistä-minen muodostaa riskin.

• Luonnonvarojen käyttö on voimakas-ta ja lyhytnäköistä, mikä johtaa ekolo-gisen tilan järkkymi-seen, ja veden laadun heikkenemiseen.

• Toimintojen keskitty-misen myötä ympä-ristöön kohdistuvat paineet kasvavat pai-nospistealueilla (erit. Helsingin ja Kotkan seutu).

• Öljyonnettomuuden riski kasvaa esimer-kiksi Kotkan edustalla.

• Sedimentteihin ker-rostuneet haitta-ai-neiden vapautuminen mereen muodostaa riskin.

• Lisääntyvien toimin-tojen ja vähenevän sääntelyn myötä eri sektoreiden välille syntyy ristiriitoja.

• Tallinna-tunneli saat-taa heikentää alueen satamia ja kilpailu Suomenlahden sisällä kasvaa.

• Taloudelliset hyö-dyt karkaavat pois alueelta.

• Heikentyvät osal-listumismahdolli-suudet(ulkomainen päätöksenteko ja pai-kallistuntemuksen vähäisyys).

• Alueiden polarisoitu-minen ja reuna-aluei-den palveluiden näivettyminen.

• Asumisviihtyvyyden ja houkuttelevuuden lasku.

• Kulttuurinen köyhtyminen.

MAHDOLLI-SUUDET

• Suurpääoma mahdol-listaa talousvyöhyk-keelle rakentamisen. Mahdollista sisällyttää kalliita tutkakompen-saatioita.

• Omavaraisuuden kas-vu ja erikoistuneiden yritysten menesty-mismahdollisuu-det. Sinisen talouden innovaatiot.

• Hyvin ylläpidetyt ja vetovoimaiset kulttuu-riset keskukset: Kot-ka-Hamina, Porvoo ja Hanko, vastapaino-na Itämeren suurille kaupungeille.

• Hyvin ylläpidetyt ja vetovoimaiset kult-tuuriset keskukset: Kotka-Hamina, Por-voo ja Hanko, vas-tapainona Itämeren suurille kaupungeille.

• Toimintojen keskit-tyessä reuna-alueiden vähentynyt käyttö voi johtaa ympäristön ti-lan parantumiseen.

• Raaka-ainetehokkuus lisääntyy.

• Ympäristöaktivismin globalisoituminen luo painetta kestä-vien toimintatapojen puolesta.

• Toimintojen keskitty-minen vahvistaa erit. Helsingin ja Kotkan seudun elinkeinoelä-mää. Suomenlahden pikkukaupungit hyö-tyvät lisääntyneestä risteilymatkailusta.

• Sinilevän uu-det taloudelliset käyttömuodot.

• Vesialueiden omis-tajien vuokra- ja myyntitulot.

• Uudet työpaikat eri-tyisesti pääkaupunki-seudun lisäksi esim. Kotkan seudulla.

• Yhteyksien paran-tuminen Suomesta Eurooppaan.

Työpajoissa tunnistettuja skenaarion 1 vaikutuksia Suomenlahden alueelle.

13

Skenaario 1

ENERGIA Alueen maatuulivoimakapasiteetin ollessa käytössä ja energian hinnan noustessa intressit merituulivoimaa kohtaan lisääntyvät. Merituulivoimaa rakennetaan Saaris-tomerelle ja Selkämeren eteläosaan, joskin suojeluarvot jäävät vähemmälle huomiolle. Alueen etuna merituulivoi-man rakentamisessa on matala syvyys. Merituulivoimaa sijoitetaan Selkämerellä Porin ja Rauman edustalla ja väl-jästi Uudestakaupungista Poriin, ehkä myös Merikarvialle. Maanomistus siirtyy yhä vahvemmin suuryritysten nimiin, mikä voi tällä alueella tarkoittaa meriteollisuusyritysten kiinnostusta ostaa maakaistaleita rannikolta.

AluekuvausMERILIIKENNE Sekä autonomisia että perinteisiä aluksia nähdään meri-alueella, mikä lisää meriliikenteen valvontaa. Saaristome-ren alue hyötyy uusista etäohjauskeskuksista, sillä alueella on laajaa osaamista ja koulutusta merenkulkuun liittyen. Toisaalta alue on merenkulun kannalta haasteellinen automatisoidulle meriliikenteelle. Meriteollisuus ja merilii-kenteen uudet ratkaisut tuovat alueelle paljon elinvoimaa ja alan korkeakoulutuksen myötä alueesta tulee kansainvä-lisesti tunnustettu sinisen teknologian ja modernin meren-kulun keskus. Jääpeitteen väheneminen lisää liikennöivien laivojen määrää alueella ja tulevaisuudessa laivojen on mahdollista liikennöidä ilman jääluokitusta ja pienemmillä moottoreilla, aiheuttaen näin vähemmän päästöjä. Lisään-tyneen meriliikenteen myötä onnettomuusriski saaristossa kasvaa. Satamia yhdistetään ja osa siirtyy ulkomaiseen omistukseen.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alueella merkittävät. Kuivakaudet ja sadekauden valumat lisääntyvät. Maatalou-den vaikutus saaristoon kasvaa. Meriympäristön tuhoutu-minen jatkuu ja etenkin merenpohjan tila heikkenee. Pohja on täynnä rihmalevää ja suurin osa pohjasta on kuollut.

KALASTUS JA VESIVILJELY Mahdollinen yritysten ehdoilla tapahtuva kiintiösääntely-järjestelmän purkautuminen uhkaa kalakantojen kestävää kalastusta. Kalavarojen hyödyntämistä ohjaa yritysten pitkän aikavälin tuoton maksimoinnin näkökulma. Suur-yritysten ajamana logistiikka kehittyy ja tuotantovolyy-mit kasvavat, mikä mahdollistaa uusien kalapohjaisten tuotteiden lanseeraukset paikallisen yliopistoyhteistyön kautta. Turun yliopistojen osaaminen tukee korkean lisä-arvon tuotteiden (kuten levien käyttö biopolttoaineisiin) kehittämistä. Saaristomerellä vesiviljelyn potentiaali on jo pitkälti käytössä, joten fokus siirtyy eteläiselle Selkäme-relle ja suuriin viljely-yksiköihin. Alueen vesiviljelylaitokset herättävät kiinnostusta ulkomaisissa sijoittajissa. Ranni-kon merkitys elinkeinojen näkökulmasta vähenee, mikä heikentää aluetaloutta.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa

Skenaario 1

Energia

Matkailu ja virkistys

Kalastus

Vesiviljely

Meri-liikenne

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ (ml� kulttuuriperintö) Saariston kulttuuriperinnön säilyminen ja perinteiset elin-keinot ovat uhattuna. Turistit suuntaavat isoille risteilyille, jotka eivät juuri hyödytä saariston satamia tai matkailu-yrittäjyyttä. Massamatkailu keskittyy muutamiin helposti saavutettaviin kohteisiin (esim. Örö ja Utö). Lisäksi luodaan ”keinotekoisia” matkailukohteita. Merialueen muut käyt-tömuodot rajoittavat matkailua. Saariston pysyvä asutus vähenee, mikä entisestään heikentää palveluntarjontaa. Toisaalta, Itämeren alueen kaupunkien elinvoima ja hou-kuttelevuus kasvaa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia mm. Turun lähisaaristolle. Myös muut kaupungit kiinnostavat kulttuuriperinnön osalta (esim. Rauma), mutta edelly-tyksenä on hyvät kulkuyhteydet – joko risteilyn kautta tai maitse. Toisaalta aktivismituristi saa ihmisiä liikkeelle saaristoon erilaisiin luonnonhoitotöihin.

Vesiviljely





14

Skenaario 1

Skenaarion 1 vaikutuksia TOIMIALAT MSP TAVOITTEET



ja osallisuus

RISKIT

• Merituulivoiman op-timaalisinta kokonai-suuksia ei synny ilman viranomaissääntelyä.

• Suuryritysten hallus-sa olevat yksityistetyt alueet.

• Rannikkokalastus heikkenee, ylikalas-tus, paikalliset pie-net jalostustoimijat häviävät.

• Suuryksiköissä myös riskit kasvavat, ympä-ristöhasardilla voi olla laajat vaikutukset.

• Lisääntynyt kasva-tus riski Selkäme-ren vedenlaadulle ja monimuotoisuudelle.

• Meren tila on niin heikko, että kalanvilje-ly taantuu. Myös kalo-jen kutu vaikeutuu.

• Saariston autioitumi-nen uhkaa vanhan ra-kennuskannan ja pe-rinnebiotooppien rappeutumista.

• Luontoarvot uhkaa-vat jäädä toissijaiseen rooliin massaturismin alueilla.

• Paikallisvirkistyk-sen mahdollisuudet heikkenevät.

• Suuronnettomuuk-sien vaarat, erityi-sesti isompien alus-ten automatisoidut kuljetukset.

• Kaivostoiminta me-rellä (esim. merihie-kanotto) ilman asian-mukaista sääntelyä johtaa matalikkojen ja niiden lajiston katoon.

• Telakat ja veneiden myynti voi vähetä, jos merialueet ovat huonossa tilassa / yksityistetty

• Ympäristö ja luonnon-suojelu jää toiseksi ta-louskasvun rinnalla.

• Globaaleilla toimijoil-la ei ole sidettä paikal-lisympäristöön tai –yhteisöihin. Asioita ei nähdä paikallisesti, ja ympäristövaikutuksia ei huomioida.

• Suurtuotannos-sa riskitkin ovat suu-ria onnettomuuksien sattuessa.

• YVAn merkityksen vä-hentyminen muodos-taa riskejä.

• Huono meriympä-ristön tila heiken-tää elinkeinojen mahdollisuuksia.

• Sääntelyn vähäisyys heikentää toiminta-mahdollisuuksia.

• Uudet toimialat esim. kaivosteollisuus ajau-tuu törmäyskurssil-le perinteisten kas-vavien toimialojen kanssa, kuten kalas-tus ja vesiviljely.

• Kestävä kasvu ei ole mahdollista, meri ei kestä nykyistäkään toimintaa.

• Meren huono tila hei-kentää hyvinvointia ja karkoittaa saaristolai-sia pois.

• Sinileväjaksot voivat yleistyä – vähentävät meren virkistyskäytön mahdollisuuksia.

• Yksityistyvät alueet rajaavat toimintaa, esim. matkailu, virkis-tys yms.

• Talouden ylikoros-taminen voi joh-taa turvallisuuden heikkenemiseen.

• Alueet polarisoituvat: hyvät alueet rikkail-le, tavallisten ihmisten virkistysmahdollisuu-den vähenevät.

MAHDOLLI-SUUDET

• Alan kehittyminen ja uudet innovaatiot.

• Suuret volyymit mah-dollistavat korkean teknologisen ja ym-päristöystävälli-sen tason ja sivu-virtojen määrästä tulee riittävän suuria hyödynnettäväksi.

• Proteiinintuotanto on mahdollista puhtaam-min suuryksiköissä.

• Satakunnan kaupun-kien (Rauma, Pori, Yyteri) matkailun kehittäminen.

• Mahdollisuutena ke-hittää kansainvälinen rengasreitti: Selkäme-ri, Saaristomeri, Ahve-nanmaa, Ruotsi.

• Satamien yhdis-tyminen, talous-kasvu, työllistä-minen, klusterin verkostovaikutukset.

• Suurpääoma mah-dollistaa ekologisem-pien tuotantotapojen kehittämisen.

• Sivuun jäävillä alueilla luotoarvot säilyvät.

• Ilmastonmuutok-sen myötä pohjoises-ta tulee maailman ruoka-aitta.

• Jotkut talouden alat voivat kasvaa kestä-västi, esim. meren-kulku automaation avulla.

• Cleantechin ja kiertotalouden toimintamallit.

• Levän hyödyntämi-sessä on mahdolli-suuksia (vaatii vielä kehittämistä).

• Suuryritysten työllis-tämisvaikutukset.

• Painetta suuryrityksil-le luomaan painetta kestävien toimintata-pojen luomisesi.

• Asukkaat sitoutetaan taloudellisiin kehit-yshankkeisiin aidon osallistamisen kautta yritysten yhteiskunta-vastuutoiminnalla.

Työpajoissa tunnistettuja skenaarion 1 vaikutuksia Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueelle.


15

Skenaario 1

ENERGIA Mereltä hyödynnetään energiantuotantoon teknistalo-udellisesti helpoimmat kohteet (lähin vapaa tila rannan läheisyydessä matalilla alueilla). Merituulivoima lisääntyy erityisesti Kemi-Tornion sekä Raahen, Pietarsaaren ja Kas-kisten edustoilla. Olemassa olevan teollisuus- ja satamainf-rastuktuurin läheisyyteen rakennetaan teollisuuden viher-pesuhankkeita ilmastonäkökulmalla. Muut ympäristöarvot ja kokonaisvaltainen yhteensovittaminen jää huomiotta teollisuuden sijoittelussa.

MERILIIKENNE Valtioiden välinen laivaliikenne lisääntyy myös pohjoisella merialueella ja Vaasa-Uumaja välistä yhteyttä kehitetään. Valtakunnallisesti tavaraliikenne siirretään väestöllisesti väljemmille alueille. Alueen kehittäminen etenee suuryri-tysten ehdoilla ja esimerkiksi metsäteollisuuden intressit näkyvät vahvasti alueen suunnittelussa. Osa pohjoisen satamista on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen ja suuret satamakokonaisuudet pärjäävät. Pienten satamien toi-minta hankaloituu ja satamia yhdistyy alueella. Kiertävien risteilijöiden volyymi kasvaa ja osa pysähtyy päiväksi myös Pohjoisen satamissa. Autonominen laivatoiminta lisääntyy huomattavasti Perämeren alueella (testialueiden käyttöön-oton jälkeen) ja joitain reittejä liikennöidään autonomisin aluksin.

Aluekuvaus

MERIYMPÄRISTÖN TILA Monet Itämeren ongelmat pahenevat ja meri makeutuu. Tulvat ovat suuri ongelma pohjoisilla merialueilla. Myös lisääntyneet sateet alentavat Itämeren suolapitoisuutta ja lisäävät ravinteiden valumaa maalta. Meren tilan heiken-tyessä, matalat merialueet pohjoisessa kärsivät eniten.

KALASTUS JA VESIVILJELY Kaupallinen ruokakalastus loppuu tai muuttuu rehuka-lan pyyntiin, joka lisääntyy runsaasti. Vaellusesteiden poistamisesta luovutaan ja vaelluskalakannat heikkenevät entisestään. Tyypilliset makeanveden kalalajit yleistyvät (muikku, hauki, kuha, ahven) ja erityisesti muikun kalastus lisääntyy ja sitä troolataan kauempana rannasta. Avome-rikalastus keskittyy Merenkurkun alueelle. Vapaa-ajan kalastus vähenee, meren tilan heikentyessä ja tietotaidon vähentyessä. Kohonnut veden lämpötila vaikeuttaa vesivil-jelyä etelässä ja paine siirtyä pohjoiseen kasvaa. Vesivil-jelylaitosten sijoittuminen määräytyy kannattavuuden ehdoilla ja tuotanto keskittyy Kaskisten/ Kristiinankaupun-gin edustalle merituulivoimaloiden yhteyteen, Pietarsaa-ren edustalle ja voimakkaimmin Perämerelle Hailuodon pohjoispuolelle. Harmaahylkeet lisääntyvät pohjoisessa, mikä vaikeuttaa rannikkokalastusta.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Matkailu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin (Oulu ja Vaasa). Merelliset sotilas- ja kulttuurihistorialliset kohteet otetaan matkailukäyttöön. Kansainväliset matkailijat val-taavat merelliset kohteet, jopa asukkaiden virkistyskäytön kustannuksella. ”Arktinen meri” nousee suuryritysten kan-nustematkailun kohteena ja positiivisen imagon tukijana. Hylkeitä markkinoidaan rahakkaan metsästysmatkailun vetovoimana (metsästysturismi).

KULTTUURIPERINTÖ Helposti saavutettavat kulttuurihistorialliset kohteet nou-sevat suuren mielenkiinnon kohteeksi matkailijoille, mikä johtaa niiden vaarantumiseen ilman tarkkaa ohjausta. Perämeren kansallispuiston käyttö lisääntyy. Unesco-koh-teetkin voivat vaarantua teollisuuden ja matkailun lisäänty-misen myötä.

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

Skenaario 1

Energia


Kalastus

Vesiviljely

Vaasa - Uumaja ”tunneli” silta

Vesiviljely




MERITEOLLISUUS JA KAIVANNAISET Kaivannaisalan laajentuessa merelle merihiekan nosto lisääntyy Perämerellä. Satamatoimintojen ja meriteolli-suuden tilan tarve kasvaa, eikä se voi keskittyä pelkäs-tään etelän kaupunkeihin tai asuinalueiden läheisyyteen. Investointeja voi olla myös harvemmin asutuilla alueilla. Ulkomaisten investointien myötä tuotot valuvat myös ulkomaille, mikä tuottaa ongelmia taloudelle veropohjan katoamisen myötä.


16

Skenaario 1





ja osallisuus

RISKIT

• Ylituotanto voi ai-heuttaa ongelmia.

• Itämeri energianläh-teenä, toimijan eh-doilla, ympäristön kustannuksella.

• Energiantuotan-to voi uhata jopa puolustusvoimien toimintaa.

• Liika kasvu tuottaa ympäristöpainetta.

• Ulkomaalaisomistuk-sessa olevien suur-yritysten tuotto valuu ulkomaille ympäris-tön kustannuksella, paikallistaloudelle ei hyötyjä.

• Pienet toimijat ovat vaikeuksissa.

• Kulttuuriperin-nön liian voima-kas hyväksikäyttö ja tuotteistus.

• Kasvava meriliiken-ne ja tuulivoimara-kentaminen ovat riski kulttuuriperinnölle.

• Koillisväylän sulami-nen siirtää meriliiken-nettä pois Perämeren satamista.

• Merihiekkaesiinty-mien hyödyntämisen negatiiviset vaikutuk-set meriluonnolle.

• Meriympäristön tila ja veden laatu heik-kenee voimakkaasti: hapettomat alueet li-sääntyvät, monimuo-toisuus vähenee.

• Meriympäristön heik-ko tila heijastuu eko-systeemipalvelui-hin ja elinkeinoihin, esim. kalakantojen romahtaminen.

• Kestävyyteen pe-rustuva talous ei to-teudu. Luonnon-vara käytetään kestämättömästi.

• Meren heikko tila ra-joittaa elinkeinotoi-mintaa (esim. ve-siviljely, kalastus, matkailu).

• Yksityiset alueet ra-joittavat toimintaa.

• Syrjemmällä olevien alueiden elinkeinojen näivettyminen.

• Meriympäristön heik-ko tila heikentää ih-misten hyvinvointia.

• Virkistystoiminta hei-kentyy esimerkik-si sinilevätilanteen myötä.

• Sääntely heikkoa, osallisuus vähenee.

• Jokamiehen oikeudet vaarassa.

• Ilmastopakolaisuu-den vaikutukset.

MAHDOLLI-SUUDET

• Yleinen hyvä energiakehitys.

• Hajautetun tuotan-non mahdollisuudet.

• Globaalit markkinat.• Kestävämpien kalan-

viljelytekniikoiden kehittyminen

• Suuret matkailija-määrät mahdollis-tavat tarvittavan infrastruktuurin.

• Matkailun keskit-täminen säästää ”reuna-alueita”.

• ”Teollisuusmatkai-lu” (kiinnostus teol-lisuuslaitoksiin) lisääntyy.

• Teollisuuden uudet investoinnit edistävät alueiden työllisyyttä ja elinvoimaa.

• Ympäristöinnovaati-oiden kehittäminen.

• Ympäristöongel-mien tiedostaminen kasvaa kuluttajien keskuudessa.

• Suuryrityksil-le voi olla kilpailue-tu ympäristöarvojen huomioiminen.

• Työssäkäyntialue laa-jenee (Vaasa-Uu-maja) ja osaaminen lisääntyy.

• Kiertotalouden mahdollisuudet.

• Synergiaedut eri toi-mintojen kesken.

• Meren huono tila voi pakottaa uusiin innovaatioihin.

• Oulun seudun elinkeinoelämän vahvistuminen.

• Kansalaisaktiivisuu-den nousu.

• Yhteisöllisyys voi nousta suuryritysten vastavoimaksi.

• Talouskasvu voi luo-da (ainakin hetkellis-tä) hyvinvointia.

Työpajoissa tunnistettuja skenaarion 1 vaikutuksia Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren alueelle.


17

Kannattavasti ympäristön

ehdoilla

Skenaario

2

Skenaario 2







KÄYTTÖ



TOIMET

MERIALUEEN TILA

ILMASTO-MUUTOS

ITÄMERELLÄ


KAUPUNGISTU-MINEN






keskittyy muualle)












suojelutoimissa)



ongelma pahenee)

Maltillinen muutos













vaikuttaminen)

Itämeren matkailu







kauempana merellä)




Tila pysyy heikkona

















Ruuhkainen Itämeri



Matkailu keskittyy



kiinnostaa)




ratkaisut)





tuntumassa)


(suuren mittakaavan


käynnistämään)






vaihtelut)









äärelle)

19

Skenaario 2

Valtakunnallinen kuvausYHTEISKUNTA JA POLITIIKKA Huoli ympäristön tilasta lisääntyy ja ilmastokysymykset nousevat politiikan keskiöön. Valtio osallistuu aktiivises-ti erilaisiin suojelukeinoihin ja myös yksityiset henkilöt, kunnat, seurakunnat ja yritykset aktivoituvat luonnon-suojeluun. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja ekologinen jalanjälki ohjaa kulutusta (esim. risteilykom-pensaatiot). Ihmisten henkilökohtaiset valinnat ohjaavat vahvasti myös yrityksiä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja. Uusia liiketoimintamalleja haetaan vihreyden ehdoin ja Suomi on kestävän teknologiakehityksen edelläkävijöitä. Nykyiset cleantech ja bioteknologiaklusterit vahvistuvat (mm. levänkasvatus). Itämeren turvallisuustilanne on va-kaa suurvaltojen huomion kiinnittyessä muualle.

ENERGIA Uusiutuvan energiantuotannon muodot (ml. aurinko- ja tuulivoima) yleistyvät merkittävästi ja päästöttömät energiamuodot halpenevat. Energiantuotanto hajautuu varastointiteknologian kehittyessä ja parantunut varas-tointikyky lisää myös tuulivoiman kysyntää. Uusiutuvia energiamuotoja edistetään vahvan ympäristöpolitiikan kei-noin ja valtio tukee merituulivoiman verkkoliityntää (esim. Tanska). Merituulivoimalle suotuisan investointiympäris-tön, vakaan turvallisuustilanteen ja teknologiakehityksen myötä tuotanto on kannattavaa myös kauempana merellä. Tuulivoiman ja muiden energiamuotojen yhdistäminen tarjoaa integrointietuja muun muassa sähköisen merilii-kenteen lisääntyessä. Tuulivoimaloista tulee kasvavissa määrin myös turistinähtävyyksiä.

Kannattavasti ympäristön ehdoilla

MERILIIKENNE Merilogistiikan haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät lisääntyneen ympäristötietoisuuden, teknologian kehityk-sen, puhtaampien polttoaineiden, paikallisen tuotannon sekä kiertotalousratkaisujen seurauksena. Laivaliikenne siirtyy kasvavissa määrin polttokennoihin sekä ydin-voimaan. Pienkuljetusten määrä lisääntyy, mikä siirtää kuormitusta mereltä ilmaan ja parantaa myös saariston saavutettavuutta ja palveluja. Teknologiakehitys, kuten esimerkiksi teollisen mittakaavan 3D-tulostus, ja uudet kiertotalouden ratkaisut parantavat resurssien saatavuut-ta, mutta lisäävät kuitenkin jätteiden kuljetusta merellä. Lähiliikenne ja –logistiikka korostuvat.

KAUPUNGIT JA VÄESTÖ Kaupungistuminen jatkuu, mutta ihmiset hakeutuvat entistä enemmän puhtaan luonnon äärelle. Uudet asumi-sen trendit (kuten monipaikkainen asuminen, kompakti pientaloasuminen, ympärivuotiset mökit) sekä muuttunut työelämä (etätyöt yms.) lisäävät saariston suosiota myös asuinpaikkana. Saariston infrastruktuuri, liikenneyhteydet ja palvelut kehittyvät ja kevyt liikenne lisääntyy.

20

Skenaario 2

YMPÄRISTÖ JA MERIALUEEN TILA Itämeren tila nähdään kansainvälisenä ympäristöongel-mana ja puhtaan meren kokonaishyödyt tunnustetaan pääosin kaikissa Itämeren maissa. Suojelutoimia ediste-tään huomattavasti ja yhtenäisiä ja vaikuttavia seuran-tamenetelmiä rakennetaan. Myös ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus Itämeren sääoloihin jää odotettua maltillisemmaksi. Maatalouden ravinnekuormitukset ja muu kuormittava toiminta maalla vähenee (ml. muuttuvat ruokatottumukset, maatalouden vesiensuojelutoimien tiukentaminen, yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen tehostaminen, kiertotalouden ratkaisut), mikä edistää merialueen tilan parantumista. Rehevöityminen saadaan hallintaan eikä sinilevä ei ole enää joka kesäinen ongelma. Lisääntyneen tietoisuuden myötä myös Itämeren roskaa-minen vähentyy. Myös (matkustaja)laivojen jätevesikäsitte-ly parantuu ja vieraslajien leviäminen saadaan hallintaan.

KALASTUS JA VESIVILJELY Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja va-paa-ajan kalastus lisääntyy ympäristön sallimissa rajoissa, kun villikalan kysyntä kasvaa. Luonnonkalan lisääntynyt kulutus ja kalastus poistaa puolestaan Itämerestä sinne jo päätyneitä ravinteita. Myös silakan suosio ruokakalana kasvaa myrkkypitoisuuksien laskun myötä ja särkikalat vähenevät. Saariston elinvoimaisuus takaa hyvät mah-dollisuudet kalastusyrittäjyydelle, mutta myös yksityis- ja rannikkokalastus lisääntyy ympäristön sallimissa rajoissa etenkin saaristossa ja Perämerellä. Tiukka ympäristösään-tely rajoittaa laajan mittakaavan vesiviljelyn lisääntymistä merellä ja suljetun vesikierron kalankasvatus yleistyy, eri-tyisesti maalla. Vesiviljelyn yhteenlaskettu tuotannon taso pysyy nykyisellään ja painottuu avomerialueille, joilla niistä on meriympäristölle vähiten haittaa. Vesiviljelyä liitetään enenevissä määrin myös avomerellä olevien tuulivoima-puistojen yhteyteen.


MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Rauhallinen ja puhdas ympäristö sekä saaristoasukkaiden digitaalisilla alustoilla tarjoamat palvelukokonaisuudet houkuttelevat Itämerelle uusia turisteja lähimaista (ml. kulttuuri- ja luontomatkailu). Yhteiskäyttökulttuuri ku-koistaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa digitaaliset vertaispalvelut ovat muovautuneet osaksi arkea (esim. skipperi.com ja doerz.com). Myös suomalaiset alkavat suosia ilmastotietoisuuden lisäännyttyä lähimatkailua, mikä lisää saariston suosiota virkistysalueena. Paikalli-sia kulttuuri- ja luontomatkailupalveluita arvostetaan ja perinteisetkin elinkeinot vahvistuvat. Matkailuyrittäjyyden lisääntyessä suurin osa matkailusta sijoittuu Saaristome-relle ja luontokohteisiin.

21

Skenaario 2

Juonenkuvaus

Ympäristövaikutukset nousevat politiikan keskiöön ja

kiertotalouteen investoidaan

• Ilmastoahdistus ja huoli ympäristön tilasta kasvaa ja yhä useampi yksilö on halukas pienentämään hiilijalan-jälkeään. Ilmastokysymykset nousevat myös poliittisen keskustelun keskiöön ja regulaatio lisääntyy.

• Puhtaat energian tuotantomuodot halpenevat enti-sestään ja uusiutuvaa energiaa edistetään myös vahvan ympäristöpolitiikan keinoin.

• Valtio ottaa käyttöön tuen merituulivoiman verkkolii-tyntään (vrt. Tanska). Myös sähköisen liikenteen kehi-tystä (ml. infrastruktuuri) tuetaan vahvasti.

• Kuluttajien kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille ohjaa vahvasti myös yrityksiä tarjoamaan kestäviä rat-kaisuja. Erilaiset yhteisöt, alueet, järjestöt ja yritykset aktivoituvat luonnonsuojeluun (ml. Itämeri).

• Henkilökohtaisia ruokailutottumuksia onnistutaan muuttamaan ja kotimaisen luonnonkalan kysyn-tä kasvaa myös lihan verotuksen kiristyessä. Kulutuk-sen kompensoinnista tulee yhä yleisempi toimintatapa myös Itämeren suojelun näkökulmasta.

• Itämeren heikko tila nousee entistä enemmän kes-kusteluun sinileväkukintojen voimistuessa ja helteisten kesien yleistyessä. Tietoisuutta meren tilasta lisää myös merkittävä öljy- tai kemikaalionnettomuus.

• Investoinnit bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin tutkimus- ja kehitystoimintaan lisääntyvät merkittäväs-ti. Resurssitehokkuuden korostuessa paikallinen tuo-tanto (esim. 3D-tulostus) yleistyy ja uusia innovaatioita syntyy haitallisten materiaalien korvaamiseen.

• Lentomatkailun verotuksen kiristyessä ja talouskasvun hidastuessa kaukomatkailu menettää suosiotaan ja kotimaisia matkailukohteita kehitetään laajasti.

• Itämeren tila nähdään kansainvälisenä ympäristöon-gelmana ja puhtaan meren kokonaishyödyt tunnuste-taan valtaosassa Itämeren maita. Suojelutoimia edis-tetään huomattavasti ja yhteisiä seurantamenetelmiä rakennetaan.

• Monet Itämeren maat, kuten Tanska, Ruotsi ja Suo-mi onnistuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden jo 2030-luvulla päästöttömän energiantuotannon merkit-tävän lisäämisen ja radikaalin kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä.

• Energiantuotanto hajautuu varastointiteknologian ke-hittyessä ja parantunut varastointikyky lisää myös tuuli-voiman kysyntää.

• Merituulivoimalle suotuisan investointiympäristön ja (turbiini)teknologiakehityksen myötä merituulivoiman kannattavuus parantuu merkittävästi ja useita uusia tuulivoimapuistoja rakennetaan avomerelle. Myös kelluvia tuuli- ja aurinkovoimaloita kehitetään.

• Merituulivoiman lisääntyessä merkittävästi sähkön hin-ta alenee ja (meri)liikenne sähköistyy. Liikenteen säh-köistymiskehitys ulottuu myös vesille ja saariston vie-rasvenesatamissa voi ladata sähköveneitä.

• Myös pienkuljetusten määrä lisääntyy huomattavas-ti, mikä siirtää kuormitusta mereltä ilmaan ja parantaa myös saariston saavutettavuutta ja palveluja. Lähimat-kailun suosio kasvaa.

• Uudet asumisen trendit sekä muuttunut työelämä li-säävät saariston suosiota myös asuinpaikkana.

• Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja vapaa-ajan kalastus lisääntyy. Luonnonkalan lisään-tynyt kalastus poistaa Itämerestä sinne jo päätyneitä ravinteita.

• Tiukka ympäristösääntely rajoittaa laajan mittakaa-van vesiviljelyn lisääntymistä merellä ja suljetun vesi-kierron kalankasvatus yleistyy energian saatavuuden parantuessa.

• Maatalouden ravinnekuormitukset ja muu kuormit-tava toiminta maalla vähenee (ml. muuttuvat ruoka-tottumukset, vesien puhdistuksen tehostaminen, kier-totalouden ratkaisut), ja Itämeren rehevöityminen saadaan hallintaan.

• Teollisuuden haitallisia ympäristövaikutuksia saa-daan merkittävästi pienennettyä lisääntyneen sään-telyn, paikallisen tuotannon ja kiertotalouden liike-toimintamallien käyttöönotolla. Suojelualueita on laajennettu ja ympäristövaatimuksia tiukennettu merkittävästi.

• Meriympäristön hyvän tilan ylläpitäminen ohjaa toi-mintojen kehittämistä (vrt. perustetut keskuspuhdis-tamot ja keskittyneet satamatoiminnot). Ympäristölle haitalliset merenpohjaa koskevat toiminnot on keskitet-ty taajamien lähelle sekä väylien varteen.

• Uusiutuvia energianlähteitä (ml. aurinko, maalämpö, aaltoenergia) käytetään laajamittaisesti ja merituulivoi-man kustannuskilpailukyky ajaa ydinvoiman ohi. Ener-gian varastointiteknologian kehittymisen myötä tuuli-voimapuistoja käytetään myös energian varastointiin.

• Asumiseen, virkistykseen, liikkumiseen ja ruokaan liitty-vät elintavat ja kulutustottumukset ovat muuttuneet perusteellisesti. Jakamistalous, digitaaliset alustat ja yh-teiskäyttö leimaavat arkea.

• Monipaikkainen asuminen (ml. kaksoiskuntalaisuus) on yleistynyt huomattavasti ja saaristossa on palvelu-tarjontaa ja asutusta ympärivuotisesti.

• Parantunut infrastruktuuri mahdollistaa myös työlii-kenteen saaristosta käsin (vrt. Tukholma) ja päästötön matkustaja- ja pienliikenne lisääntyy. Osittain hallitse-maton matkailun aiheuttama kuormitus lisääntyy eri-tyisesti saaristossa.

• Kalaa kasvatetaan pääosin kiertovesilaitoksissa maalla.

Suojelutoimet ja teknologiakehitys edistävät Itämeren tilan

parantumista

Hajautettu asuminen, tuotanto ja matkailu lisäävät

paineita saaristossa

2019-2025 2025-2035 2035-2050


22

Skenaario 2

SININEN KASVU• Paikallinen elinkeinoelämä vahvistuu, esimerkiksi lähi- ja

luontomatkailun lisääntyessä ja paikallisten kalastuselin-keinojen vahvistuessa.

• Sinisen kasvun mahdollisuudet ovat monella alalla hyvä. Mahdollisuus toimia cleantech-ratkaisujen edelläkävijänä ja viedä osaamista maailmalle.

• Aurinko- ja tuulivoimahankkeiden rakentaminen lisään-tyy poliittisen tahtotilan ja ympäristötietoisuuden myötä. Energiantuotannossa on nähtävissä hajautumista, mutta toisaalta rakennetaan myös isoja yksiköitä. Energiantuo-tannon osalta omavaraisuuden on mahdollista lisääntyä.

• Pienimuotoiset elinkeinot eivät välttämättä ole elinvoimaisia.

• Teollisuuden ja satamien sekä isojen yritysten toiminta saattaa taantua.

YMPÄRISTÖN TILA• Ympäristöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset vähe-

nevät yleisesti laajassa mittakaavassa, esimerkiksi liiken-teen sähköistymisen ja laivojen päästöjen vähentyes-sä sekä energian tuotannon hiilijalanjäljen pienenemisen myötä. Meren tila parantuu yleisesti.

• Haitalliset ympäristövaikutukset saattavat kasvaa paikal-lisesti esimerkiksi luonnon kulumisena toimintojen laa-jalle hajautumisen seurauksena, esim. saaristoasumisen ja –matkailun sekä paikallisen liikenteen lisääntymisen myötä. Tuulivoimalat aiheuttavat haittaa rannikkoekosys-teemeille, kulttuuriympäristölle ja maisemalle.

IHMISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS• Paikallisten toimintojen ja toimijoiden rooli vahvistuu.• Saaristo elävöityy paitsi paikallisten elinkeinojen vahvis-

tumisen myös digitalisaation mahdollistaman saariston asumisen ja palveluiden kehittymisen myötä. Yhteisölli-nen saaristokulttuuri vahvistuu, mikä puolestaan tukee kulttuuriympäristöjen säilymistä.

• Omavaraisuuden ja lähi- ja pientuotannon kasvulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.



Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 2 suuntaa-antavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kasvuun

sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

23

Skenaario 2

ENERGIA Positiivinen poliittinen ohjaus (esim. verkkoliityntöjen tuet, suotuisa verotus) mahdollistaa tuulivoiman nopean kehi-tyksen. Tuulivoimaa integroidaan alueen muun energia-tuotannon kanssa tukien meriliikenteen sähköistymistä. Merituulivoimaa kohoaa läntisen Suomenlahden lisäksi myös Porvoon edustalle. Energian varastointiteknologian kehittymisen myötä tuulivoimapuistoja käytetään myös energian varastointiin (ns. modernit viljasäilöt). Sähköi-sen meriliikenteen lisääntyminen luo tarvetta merellisille latauspisteille laivaväylien varrelle. Multiuse tuulipuistot ovat nähtävyys ja symboloivat sinistä teknologialoikkaa. Pienydinvoimalat yleistyvät, ja hajautettu energiantuotan-to luo alueelle uudenlaisia onnettomuusriskejä.

MERILIIKENNE Yleistyneet pienkuljetukset aiheuttavat logistisia haasteita tiheästi asutulla Suomenlahden alueella. Ilmakuljetukset luovat uudenlaisia kysymyksiä liittyen turvallisuuteen ja valvontaan. Kiertotalouden kehitys vähentää laivaliiken-teen määrää, joskaan ei kokonaan poista sitä. Uusia venei-lyreittejä muodostetaan Suomenlahden itäosiin.

Aluekuvaus

Suomenlahti

MERIYMPÄRISTÖN TILA Luonnonkalakannat voivat hyvin ja vieraslajikantojen haitallinen leviäminen on saatu estettyä. Maalta tulevaa ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä ja rehevöitymis-tilanne on hallinnassa ja kesien leväesiintymät ovat maltil-lisia. Suomenlahden alueella luodaan uusia kiertotalouden järjestelmiä, joita alueen hyvä infrastruktuuri tukee.

KALASTUS JA VESIVILJELY Meriympäristön tilan parantumisen myötä kalakannat voivat hyvin. Toisaalta yksityisten vesialueiden pirstaloi-tuminen hankaloittaa kalastusyrittäjyyttä. Vapaa-ajan kalastuksen suosio kasvaa ihmisten kiinnostuessa saaris-tosta ja jokien vesivoimaloiden purku edistää kalastusmat-kailua entisestään. Porkkalanniemen ja Hangon aluevedet houkuttelevat kalastajia. Tiukentunut ympäristösääntely hankaloittaa vesiviljelyä, mutta rehevöitymiskehityksen pysähtyminen voi mahdollistaa vesiviljelyn, joskin luonnon kantokyvyn rajoissa. Kotimaassa viljellyn kalan tarjonta ei vieläkään pysty vastaamaan kysyntään ja kalaa tuodaan paljon ulkomailta. Sinisimpukoiden viljely keskittyy läntisel-le Suomenlahdelle, erityisesti Hangon edustalla, kun taas


Skenaario 2

Energia


Kalastus

Vesiviljely

Sähkökaapeli

lmakuljetukset /logistinen keskua

Pietariin pienvene-rengasreitti

Venäläiset veneetsaaristoon

Meriliikenne ja infra

Vesiviljely




leväviljelylle suotuisat olosuhteet kattavat koko Suomen-lahden merialueen.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Suomenlahden saaristossa on vielä hiljaista ja toisaalta ur-baanius yhdistyy saaristoon Kotkassa, Hangossa ja Helsin-gissä, jotka yhdessä muodostava tasaisen matkailu- ja vir-kistysvyöhykkeen koko Suomenlahden rannikon alueelle. Digitaaliset alustat ja yhteiskäyttö mahdollistaa matkailun ja virkistyksen kasvua etenkin Suomenlahdella, jossa on riittävä asukaspohja (esim. skipper.com, doerz.com, bout.com). Uusia matkailun muotoja, kuten vedenalaisia luon-topolkuja, otetaan käyttöön. Kahden paikan asuminen (ja kaksoiskuntalaisuus) korostuu erityisesti Suomenlahdella. Digitalisaatio ja työelämän murros edesauttavat etätöiden yleistymistä ja parantunut infrastruktuuri mahdollistaa työliikenteen saaristosta käsin (vrt. Tukholma).

KULTTUURIPERINTÖ Saaristolaiskulttuuriin uusi nousu: Kiinnostus perinteisiä kalastus-, metsästys- ja käsityöläisyysmenetelmiä kohtaan lisääntyy ja niiden ylläpito ja osaaminen kasvaa. Tämä edistää rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä käytön kautta (kestävä käyttö ja korjaaminen). Kulttuuriperintö-kohteiden ja esimerkiksi paikallisesti tuotetun ruuan arvo nousee. Urbanisaation vastavoimana ajan trendit ohjaavat ihmisiä uudestaan luonnon pariin ja ymmärrys luontoar-voista lisääntyy.

24

Skenaario 2


Suomenlahti




ja osallisuus

RISKIT

• Linnustokysymyk-set saattavat rajoit-taa erittäin suurten tuulivoimakokonai-suuksien sijoittumis-ta Suomenlahdelle.

• Pienimuotoi-nen tominta ei ole välttämättä resurssitehokasta.

• Luonto kärsii, joll-ei luontomatkailua ohjata.

• Matkailun kehittämi-nen on vaikeaa mas-sojen puuttuessa.

• Lähiliikenteen li-sääntyminen ai-heuttaa paineita saaristoympäristöön.

• Satamien roo-li saattaa vähetä lai-vojen toimiessa jakelukeskuksina.

• Lisääntynyt asutus saaristossa muodos-taa uhan luonnolle.

• Meriliikenteen lisään-tymisen myötä on-nettomuusriskien kasvu.

• Pienydinvoimaloissa onnettomuusriski.

• Laatuominaisuuksien säätelyn myötä ta-loudellinen kasvu ei voi olla määrättömän suurta.

• Pirstaloitunut ve-sialueen omista-juus uhkaa (kalastus)matkailua.

• Yksityisyyden ja rau-han vähentyminen mm. lisääntyvän lii-kenteen ja matkailun myötä.

MAHDOLLI-SUUDET

• Yhteisötuuli-/aurin-kovoiman kehittämi-nen voi lisääntyä ym-päristövalveutumisen myötä.

• Poliittinen tahtotila on voimakkain puh-taalle energialle.

• Kiinnostus lähiruokaa kohtaan lisääntyy.

• Saalismääriä voidaan mahdollisesti lisä-tä tiettyjen kalalajien osalta.

• Kalastuselinkei-no ja -matkailu vahvistuvat.

• Ympärivuotinen mat-kailu voi mahdollis-tua, koska kulutta-jat ovat koko ajan lähellä.

• Meriliikenteen auto-matisaatio mahdol-listuu pienveneliiken-teessä rahtiliikenteen lisäksi.

• Kiertotalous tuo mahdollisuuk-sia teollisuuden uudistumiseen.

• Vihreä energia laivoihin.

• Merialueen ekologi-sen tilan parantumi-nen luo positiivisen kierteen.

• Ekotehokkuus vä-hentää haitallisia ympäristövaikutuksia.

• Erilaiset vesiviljely-menetelmät (esim. le-vän viljely ja kalastus) puhdistavat vettä ja ympäristöä.

• Vedenalaisen melun väheneminen.

• Suomenlahden mat-kailun keskitty-mät muodostuvat Hangon, Helsingin ja Kotkan seuduil-le, mikä vahvistaa elinkeinoelämää.

• Ammattikalastuk-sen lisääntyminen Suomenlahdella.

• Kulttuuriperinnön tii-vis integraatio mat-kailun kehittämiseen.

• Laaja vihreän energi-an tuotanto.

• Monialainen yrittä-jyys saaristossa ja elämäntapaelinkei-not.

• Matkailun tulot voivat ohjautua pienille pai-kallisille toimijoille.

• Energiatekniikan ke-hittyminen ja sii-hen liittyvä koulutus ja työ.

• Pientuotantoon liit-tyvän koulutuksen lisääntyminen.

• Yhteiskäyttöiset kylä-alueet (autonomiset kylät).


25

Skenaario 2

ENERGIA Merituulivoimaa rakennetaan erityisesti Ahvenanmaan eteläpuolen ja Selkämeren talousvyöhykkeelle kauas rannikosta ympäristö ja kokonaistalous huomioiden (Porin ja Rauman edusta, Uudestakaupungista Poriin ja sieltä Merikarvialle). Valtio ohjaa rakentamista (mm. tukipolitiik-ka) mutta yritykset ovat myös heränneet merituulivoiman potentiaaliin. Vihreän teknologian kehitys on edennyt si-ten, että merituulivoimaloita on kannattavaa rakentaa yhä kauemmas merelle. Tämä ratkaisee ristiriidan merituulivoi-masta aiheutuvan melun/näköhaitan ja alueen matkailun välillä, ja siten asenteet merituulivoimaa kohtaan paran-tuvat. Saariston sähköistäminen nousee kysymykseksi sähköveneiden ja saariston lisääntyneen asutuksen myötä.

MERILIIKENNE JA -TEOLLISUUS Pienkuljetukset ja paikallisen lähituotannon kehittyminen tukevat saaristossa asumista ja alueen palveluja. Saaristos-sa on paljon mahdollisuuksia dronekuljetusten ja erilaisen automatiikan testaamiseen ja kehittämiseen, mikä lisää alueen houkuttelevuutta meriosaamisen keskuksena entisestään ja parantaa mahdollisuuksia kehittää kierto-talouden ratkaisuja. Suurten telakoiden lisäksi pienimuo-toisempi meriteollisuus on skenaariossa elinvoimainen. Merituulivoimasta löydetään synergiaetuja alueen merite-ollisuuden kanssa. Kasvanut vapaa-ajan veneliikenne lisää turvallisuusriskejä merellä.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Meriympäristön tila on parantunut myös Saaristome-rellä ja maa- ja metsätalouden vaikutuksia on saatu vähennettyä poliittisen ilmapiirin muutoksesta johtuen. Ihmiset huolehtivat ympäristöstä ja saaristossa liikutaan ja asutaan ekologisesti (kierrätys, sähköinen liikkuminen jne.). Yhdyskuntien ympäristökuormitusta vähennetään ja kaupat suosivat lähi- ja kestäviä tuotteita. Risteilymat-kustamisen kuormitusta on saatu pienennettyä ja yhä useampi risteilijäalus seilaa Itämerellä uusien ympäris-töystävällisten teknologioiden avustamana. Vesiliikenteen vedenalainen melu saadaan hallintaan.

Aluekuvaus

KALASTUS JA VESIVILJELY Ammattikalastus säilyy ja vahvistuu saaristossa, etenkin rannikkokalastuksen muodossa. Kalastajan elinkeino monipuolistuu ja laajenee matkailu- ja virkistyspalveluiden sekä jalosteiden myyntiin. Kalojen poikaskasvatusta teh-dään kiertovesilaitoksissa rannikolla, ja lisäkasvatus siirtyy Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan avomerialueille. Saaristomerellä paljon vapaa-ajan kalastajia. Kalastajat ja vesiviljelijät tarjoavat kalastusmatkoja yhteistyössä. Luonto- ja elämysmatkailun lisääntymisen myötä kiinnos-tus kalastusyrittäjyyttä ja vesiviljelyteknologiaa kohtaan kasvaa. Innovatiivisuuden lisääntymisen myötä kalojen, levien ja simpukoiden käyttömahdollisuudet kasvavat mm. lääketeollisuuden parissa. Alueen korkeakouluosaaminen tukee uusien tuotteiden t&k-työtä.


Vesiviljely




Skenaario 2

Energia


Kalastus

Vesiviljely

Meri-liikenne


MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ (ml� kulttuuriperintö) Kestävyys korostuu alueen matkailussa ja ihmiset liik-kuvat kestävillä yhteyksillä. Yksityisveneily sähköistyy ja sähköveneet ja lisääntynyt purjeveneiden suosio lisäävät painetta lisätä ja kehittää alueen vierassatamia ja parantaa jätteiden käsittelyä (mm. lajittelu, jätevedet). Luontomat-kailu lisääntyy luonnon monimuotoisuuden parantuessa ja ihmisten luontoarvostuksen lisääntyessä. Matkailu kohdis-tuu saariston lukuisiin kyliin. Luontomatkailu on toteutettu hajautetusti, eivätkä ihmiset keskity liiaksi tietyille alueille. Herkimpiä alueita on rajoitettu liikkumiskielloin. Alueen saaristolaiskulttuuri ja pitkä historia kiinnostavat matkai-lijoita, ja kulttuuriperintö integroituu luontevaksi osaksi alueen imagoa.

26

Skenaario 2







ja osallisuus

RISKIT

• Ala ei kehity, eivät-kä kustannukset las-ke, jos tuet ovat liian anteliaita.

• Sääntely ei ehkä pysy perässä merituulivoi-man lisääntyessä.

• Haavoittuvuus kasvaa isoissa järjestelmissä.

• Tiukka ympäristölain-säädäntö estää ka-lankasvatuksen suu-ressa volyymissä.

• Kalastajan työku-van laajenemiseen ei kyetä reagoimaan koulutuspuolella.

• Pienimuotoinen toi-minta on yhteiskun-nalle taloudellisesti kallista.

• Liian pienet kalavirrat.

• Hajautettu matkai-lu rasittaa luontoa ta-saisesti kaikkialla.

• Matkailun merkittävä lisääntyminen Saaris-tomerellä aiheuttaa riskin ympäristölle ja vaatii onnistunutta yhteensovittamista.

• Liikkuminen ei vä-henny, mutta päästöt saattavat vähentyä.

• Lisääntynyt vuok-raveneily heikentää liikenneturvallisuutta.

• Hajautuneet toimin-nat kuluttavat luon-toa, esim. matkailu.

• Tuudittaudutaan hy-vään tilanteeseen. Luontoarvojen ylläpi-to jää tekemättä.

• Uusien ratkaisu-jen ennalta arvaa-mattomat vaikutuk-set meren tilaan ja luontoon.

• Liika luottamus digi-taalisiin ratkaisuihin.

• Talousvyöhykkeen hyödyntämisessä on riskejä.

• Tuotanto ja osaami-nen vähenevät, jos kehityksessä ei pys-tytä mukana.

• Matkailu aiheuttaa haittoja vapaa-ajan asutukselle.

• Osaamisen puute, esim. kalastus.

• Digitalisaatio voi vie-raannuttaa ihmisen luonnosta.

MAHDOLLI-SUUDET

• Monenlaisten toi-mintojen kehittä-minen mahdolli-suus laaja-alaisille voimala-alueille.

• Uudet innovaati-ot lisääntyvät tukien avulla.

• Kaapelit mahdollistu-vat eteläiseltä Ahve-nanmaalta Viroon ja Ruotsiin.

• Kalankasvatus tie-dostetaan tehokkaa-na tapana tuottaa eläinproteiinia.

• Ravinnepäästökau-pan myötä kokonais-ravinnekuormitus pienenee.

• Ala hakee lisäarvoa muista elinkeinoista (matkailu) ja jalostus-asteen nostoa.

• Saaristo säilyy elävä-nä, mikä edesauttaa kulttuuriympäristön suojelua.

• Veden parantunut tila edistää matkailua.

• Virkistyskalastus rannikon tuntumas-sa lisää edellytyksiä matkailulle.

• Painopiste tuottei-den jalostusarvon kasvattamisessa.

• Pienet meriteolli-suusyritykset säilyvät elinvoimaisina ja luo-vat työpaikkoja.

• Selkeytynyt ja toimiva suojelualueverkosto.

• Tutkimuksella lisää tietoa toimintojen vaikutuksista ja siitä, mitkä asiat voivat toi-mia rinnakkain.

• Meriympäristön hyvä tila mahdollistaa kes-tävän kasvun ja ihmi-sen hyvinvoinnin.

• Sinisen kasvun mah-dollisuudet monella alalla hyvät.

• Kilpailu tuottaa edel-lä kävijyyttä ja uusia ratkaisuja.

• Cleantech-mallimaa, ympäristöratkaisuil-la on kysyntää myös muualla.

• Teknologia mahdol-listaa saaristossa asumisen, palvelut ja yrittämisen.

• Merellisten kokemuk-set vaikuttavat po-sitiivisesti yleiseen hyvinvointiin.

• Jakamistalous edis-tää sosiaalista suvaitsevaisuutta.

• Monipuoliset työllis-tymismahdollisuu-det.

27

Skenaario 2

ENERGIA Avomerelle syntyy laajoja merituulivoima-alueita ja suuria merituulipuistoja rakennetaan esimerkiksi Kaskisten, Kalajoen ja Oulun leveysasteille. Merialueella korostuu tuulivoimarakentamisen, muun käytön ja ympäristöar-vojen yhteensovittaminen. Tutkimustieto merialueesta on kasvanut ja yhteistyö Ruotsin kanssa on realisoitunut. Esimerkiksi turpeesta kehitetään korkeamman lisäarvon tuotteita ja sen energiankäytöstä luovuttu.

AluekuvausMERILIIKENNE Yleisesti meriliikenteen määrä lisääntyy ja osa rekkaliiken-teen volyymista siirtyy meriliikenteeseen. Rannikon suun-tainen liikenne sekä matkustaja- ja pienliikenne lisääntyy. Puhdas alueen meri houkuttelee matkustajia. Saariston saavutettavuus ja palvelut paranevat, erityisesti Meren-kurkun alueella.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Vesirakentamista ohjataan tiukasti, jottei alueen ekologi-nen tila vaarannu. Maa- ja metsätalouden osalta kuormi-tusta on onnistuttu pienentämään huomattavasti, mikä parantaa merialueen tilaa. Rannikkovesien näkyvyys on erittäin hyvä. Meriympäristön tila on muihin suunnitte-lualueisiin nähden parhaassa kunnossa. Luonnonkalakan-nat paranevat, mikä edistää vapaa-ajankalastustoimintaa ja opaspalveluiden kysyntää.

KALASTUS JA VESIVILJELY Kalastuksen ja vesiviljelyn ympäristöystävällistä kehittä-mistä ja sijoittumista tuetaan vahvasti. Vaelluskalakannat ovat elpyneet ja vaellusesteet on poistettu. Kalastustoi-mintaa on runsaasti ja se keskittyy Merenkurkun alueelle ja aivan Perämeren pohjoisosiin. Särkikalojen hyödyntämi-nen lisääntyy. Alueisten haittojen (esim. hylkeet) tunnista-minen. Ympäristösääntely rajoittaa vesiviljelyn lisäämistä ja muutamat vesiviljelylaitokset sijoittuvat Perämeren talousvyöhykkeelle ja Pietarsaaren edustalle.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Matkailu ja virkistyskäyttö lisääntyy merkittävästi alueella painottuen lähelle rannikkoa kaupunkien, saaristojen ja luonnonsuojelualueiden yhteyteen. Lyhyiden matkojen lentojen sähköistyminen mahdollistaa lähempää tulevien kansainvälisten matkustajavirtojen kasvun. Ilmastonmuu-tos ei ole sulattanut merijäätä ja merelliset luontosafarit (ml. merituulivoimapuistot) vetävät matkailijoita poh-joiseen kesällä ja talvella. ”Jäinen erämaa” toimii alueen vetovoimatekijänä. Matkailijat haluavat osaksi paikallista saaristokulttuuria, johon rannikon asukkaat tarjoavat digi-taalisten alustojen kautta mahdollisuuksia. Matkailijoiden viipymät pitenevät ja puhdasta meriympäristöä hyödynne-tään laajasti arktisen merimatkailun resurssina. Saaristo-merelle suuntautuvan matkailun sijasta ja rinnalla matkailu kiinnostaa ja vetää väkeä myös Pohjoisella alueella.


Skenaario 2

Energia


Kalastus

Vesiviljely

Kaapeli

Kaapeli

KULTTUURIPERINTÖ Kansallispuistojen käyttö lisääntyy kestävästi ja tasaisesti lisääntyneet kotimaan matkailun myötä. Myös ulkomaisia turisteja löytää alueelle. Kulttuuriperintökohteet kuten majakat ja kalastajakylät kiinnostavat matkailijoita. Hyvä veden laatu ja pohjoisen alueen ainutlaatuinen vedenalai-nen kulttuuriperintö houkuttelevat paikalle myös sukelta-jia. Vedenalaista kulttuuriperintöä varjellaan.

MERITEOLLISUUS JA KAIVANNAISET Meriympäristön hyvän tilan ylläpitäminen ohjaa toimin-tojen kehittämistä (vrt. perustetut keskuspuhdistamot ja keskittyneet satamatoiminnot). Kehittynyt prosessitek-nologia ja -kemia luovat uusia mahdollisuuksia kaivannai-salalle ja meriteollisuudelle alueella, missä puhtaus on selkeä myyntivaltti. Ympäristölle haitalliset merenpohjaa koskevat toiminnot keskitetään taajamien lähelle sekä väy-lien varteen. Ruoppausmassat sijoitetaan kestävällä tavalla (satamien täytöt, meluvallit, jne.) ja niitä saadaan entistä enemmän myös hyötykäyttöön.

Vesiviljely





28

Skenaario 2







ja osallisuus

RISKIT

• Isot kokonaisuudet voivat olla alttiita häi-riöille, huoltovar-muus vaarassa.

• Suhdanneherkkyys ja kannattavuusriskit.

• Hidas kasvu vesivilje-lyn elinkeinossa.

• Matkailu aiheut-taa kuormitusta luonnolle.

• Konflikteja paikallis-ten /matkailijoiden välillä.

• Hintataso nousee, paikallisille korkea.

• Tuulivoimaloiden ra-kentaminen uhkaa kulttuuriperintöä.

• Teollisuuden, satami-en ja yritystoiminnan taantuminen.

• Kehitysmahdollisuu-det heikkenevät.

• Lähivirkistyksen ja matkailun kulutusvai-kutus luonnolle.

• Tuulivoimaloiden hai-talliset vaikutukset rannikkoekosystee-meille.

• Liikenneonnetto-muusriskit.

• Uusien ruoppauk-sien ympäristövaiku-tukset.

• Kalliit investoin-tikustannukset elinkeinoelämälle.

• Sektoreiden ristirii-dat kasvavat.

• Elinkeinot eivät ole pienimuotoisina elinvoimaisia.

• Hajarakentaminen / -asuminen ovat kallii-ta yhteiskunnille.

• Lisääntyvän tuuli-voiman vaikutukset maisemaan.

MAHDOLLI-SUUDET

• Toimiva omavaraisuus.

• Rajat ylittävä yhteis-työ ja synergiaedut.

• Innovatiivisuu-den lisääntymi-nen ja vaihtoehtois-ten energiamuotojen kehittäminen.

• Meriympäris-tön parantunut tila luo mahdolli-suuksia kestävälle kalankasvatukselle.

• Tuottajan ja kulutta-jan läheinen suhde.

• Voitot jäävät paikallisille.

• Kalastusmatkai-lu, kansallispuisto-jen hyödyntäminen ja Pohjoinen ren-gasreitti (Suomi + Ruotsi) edistävät matkailuelinkeinoja.

• Koko merialueen kulttuuriympäris-tön onnistunut hal-linta (Ruotsi-Suomi) mahdollistuu.

• Paikalinen osaami-nen otetaan haltuun.

• Meriliikenneyhteydet Ruotsiin paranevat.

• Meriliikenne ja –teol-lisuus muuttuvat vähäpäästöisiksi.

• Matkustaja- ja pienlii-kenteen kasvu.

• Uutta liiketoimintaa meriliikenteeseen ja –teollisuuteen liittyen.

• Ympäristön tilan ko-konaisvaltainen paraneminen.

• Kalakannat vahvistuvat.

• Tulovirrat mah-dollistavat luon-nontilaa edistävät investoinnit.

• Matkailijoiden mää-rän lisääntymi-nen mahdollistaa elinkeinoja.

• Liiketoimintamahdol-lisuuksia, esim. bio-teknologian, matkai-lun ja kalastuksen sekä kaivannaisten osalta.

• Pienillä yrittäjil-lä on menestyksen mahdollisuuksia.

• Pohjoiset alueet säi-lyvät asuttuina ja ky-läyhteisöt elävinä.

• Ihmisillä on aiem-paa paremmat mah-dollisuudet valita itse asuinpaikka, kun etätyöskentely on joustavaa.

• Omavaraisuuden ja lähi- ja pientuo-tannon kasvu lisää hyvinvointia.

• Sininen kasvu luo li-sää työpaikkoja ja hyvinvointia.

29

Rajoitusten ja jännitteiden

Itämeri

Skenaario

3

Skenaario 3







KÄYTTÖ



TOIMET

MERIALUEEN TILA

ILMASTO-MUUTOS

ITÄMERELLÄ


KAUPUNGISTU-MINEN






keskittyy muualle)












suojelutoimissa)



ongelma pahenee)

Maltillinen muutos













vaikuttaminen)

Itämeren matkailu







kauempana merellä)




Tila pysyy heikkona

















Ruuhkainen Itämeri



Matkailu keskittyy



kiinnostaa)




ratkaisut)





tuntumassa)


(suuren mittakaavan


käynnistämään)






vaihtelut)









äärelle)

31

Skenaario 3

Valtakunnallinen kuvausYHTEISKUNTA JA POLITIIKKA Maailman suurvaltojen välinen valtataistelu on yltynyt kauppasodaksi ja myös geopoliittiset jännitteet kiristy-vät. Epävakaa turvallisuustilanne vähentää investointeja. Kitkaa syntyy erityisesti länsimaiden ja Venäjän välille. Pa-kotteista johtuvat rahoitusrajoitteet hankaloittavat myös ympäristöyhteistyöhankkeiden toteuttamista Venäjällä. Sotilaallisen uhan realisoitumisen mahdollisuus on pieni, mutta puolustusvoimilla on silti vahvat intressit meri-alueen suhteen. Suomen tilannetta vakauttaa kuitenkin tii-vis yhteistyö ja lisääntynyt integraatio EU-maiden kesken. Ilmastosopimuksia ei olla saatu aikaan globaalilla tasolla, mutta EU yrittää kuitenkin näyttää esimerkkiä ja tiukentaa ympäristöpolitiikkaansa tuntuvasti. EU:n vesipuitedirektii-viä tulkitaan laajemmin kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat.

ENERGIA EU:lle muodostetaan yhteinen energiaunioni ja energia-omavaraisuus Euroopan tasolla korostuu. Huoltovarmuus ja yhteiset kunnianhimoiset päästötavoitteet korostuvat harmonisoiduilla energiamarkkinoilla. Euroopan unioni tukee uudistuvan energian tuotantomuotoja, mikä tarkoit-taa Itämerellä merituulivoiman suoraa tukemista, sekä tuulivoimaloiden rakentamista siirtokaapeleiden varrelle. Kivihiilellä tuotetaan kuitenkin edelleen energiaa tasaa-maan muiden maiden tuotannon vaihtelua. Jännitteisessä tilanteessa energiantuotantoa halutaan hajauttaa haavoit-tuvaisuuden minimoimiseksi.

Rajoitusten ja jännitteiden Itämeri

MERILIIKENNE Poliittisen tilanteen kiristyttyä Itämeren merialue joutuu enenevissä määrin strategiseksi pelikentäksi ja logististen reittien strateginen merkitys korostuu. Merireittejä käyte-tään mahdollisesti myös geopolitiikan välineenä ja liikenne Koillisväylällä hankaloituu. Tietyt turvalliset kasvukäytävät korostuvat (esimerkiksi Turku-Ahvenanmaa-Tukholma) ja länsirannikon satamat vahvistuvat. Matkustajaliikenne erityisesti etelässä vähenee huomattavasti. Myös huvi-veneily hankaloituu jatkuvien kaapelihankkeiden aikana, erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Autonomi-sen meriliikenteen kehitystä hidastaa vallitsevat kyberuhat ja epäluottamus kansainvälisten toimijoiden välillä.

KAUPUNGIT JA VÄESTÖ EU:n sisäinen liikkuvuus kasvaa ja Eurooppa kaupungistuu edelleen ikääntyvän väestön siirtyessä lähimpiin kaupun-keihin. Myös Suomessa väki pakkautuu kaupunkeihin ja suurimmat rannikkokaupungit säilyttävät elinvoimansa. Saariston infrastruktuurin heikentyessä erityisesti ikään-tyvä väestö muuttaa rannikkokaupunkeihin. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vastaan kohdistuu enenevissä mää-rin kyberuhkia osana hybridivaikuttamisen keinoja.

32

Skenaario 3

YMPÄRISTÖ JA MERIALUEEN TILA Jännitteiden myötä merialueita varataan kasvavissa määrin puolustusvoimien käyttöön. Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on hankalaa ja kanssakäyminen vähenee, mikä vaikuttaa negatiivisesti meriympäristön tilaan. EU ottaa vahvan roolin ilmastotoimissa. Rehevöitymiskehitys-tä yritetään pysäyttää sääntelyn turvin ja meriympäristön tilan heikkeneminen hidastuu. Mikromuovit kielletään EU:ssa, mutta maailmanlaajuisten sopimusten puuttu-essa ongelmaa ei ratkaista. Sääoloissa on havaittavissa ilmastonmuutoksen merkkejä, mutta Itämeri on edelleen suotuisa ympäristö monen elinkeinon harjoittamiseen.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Kansalaisten turvallisuuden tunne heikentyy kasvaneiden jännitteiden ja informaatiovaikuttamisen vuoksi. Matkailu hankaloituu eikä Itämerellä käy juurikaan turisteja. Myös Venäjän risteilyt vähenevät. Osasyynä ovat poliittiset jän-nitteet (mm. ylilentokiellot), mutta myös henkilökohtaiset matkustuspäästöbudjetit vähentävät matkailua. Lähivirkis-tyksestä tulee trendi ja matkailusta harvojen varakkaiden luksusta (merimaisemasta etuoikeus). Monet kulttuuripe-rintökohteet ovat puolustusvoimien hallussa. Käyttöpaine Suomenlinnan kaltaisissa suosituissa matkailu ja virkistys-kohteissa lisääntyy. Matkailupotentiaali suuntautuu Suo-menlahden sijaan turvalliselle ja rauhalliselle Perämerelle (ml. hiljaisuuden ja pimeyden brändäys).


KALASTUS JA VESIVILJELY EU:n ympäristöpolitiikan tiukentuessa lihalle säädetään korkeampia veroja ja kala- ja kasviperäinen ruokavalio yleistyy huomattavasti. Liha on luksustuote kun taas vesi-viljelty kala arkiruokaa. Puolustusvoimien intressit hanka-loittavat troolikalastusta avomerellä ja kalastus keskittyy rannikolle. EU:n maatalouspolitiikka nojaa tuottavimpiin alueisiin ja Itämeren vesiviljelyyn kohdistetaan tukia. Pyrkimykset omavaraisuuteen proteiinin tuotannossa sekä veden tilan parantuminen tiukentuvan sääntelyn myötä lisäävät vesiviljelyä ja tuotanto moninkertaistuu. Tuotan-to keskittyy erityisesti Perämerelle ja Saaristomerelle. Kotimaisen kalan käyttö sekä siitä syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen ja jalostus (esim. bioöljy) lisääntyy mer-kittävästi. Myös erilaiset sinisen biotalouden innovaatiot lisäävät Itämeren raaka-aineiden kysyntää (esim. kosme-tiikka ja lääketiede).

33

Skenaario 3

Juonenkuvaus

Geopoliittiset jännitteet kasvavat ja yhteistyö Venäjän

kanssa hankaloituu

• USA:n Kiinan ja Venäjän välinen kauppasota eskaloi-tuu, tuontitulleja korotetaan ja toimituksia evätään. Geopoliittiset jännitteet kasvavat, mikä hidastaa talous-kehitystä myös Euroopassa.

• Vastakkainasettelu voimistuu. Länsimaat tuovat esiin mm. Kiinan epäreilua kilpailua ja alueet joutuvat entis-tä enemmän valitsemaan mihin poliittiseen leiriin iden-tifioivat itsensä.

• Resurssiprotektionismi lisääntyy, mikä lisää epävar-muutta energian ja mineraalien saatavuudesta.

• Ulkopoliittisten jännitteiden kiristyessä EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy alueen huoltovarmuuden turvaami-seksi ja integraatio EU-maiden kesken lisääntyy.

• Turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyessä myös Itä-meri-yhteistyö Venäjän kanssa hankaloituu (ml. ympä-ristöyhteistyöhankkeiden toteutus).

• Kohtalokas sään ääri-ilmiö herättelee ilmastopoliitti-siin toimiin Euroopassa ja EU tiukentaa ympäristöpo-litiikkaansa tuntuvasti. Esimerkiksi mikromuovit kielle-tään EU-alueella.

• EU:n ympäristöpolitiikan kiristyessä myös lihalle sää-detään korkeampia veroja ja kala- ja kasviperäinen ruokavalio yleistyy huomattavasti. Vesipuitedirektiiviä tulkitaan laajemmin kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyy-den näkökulmat.

• Kestäviä kohteita etsivät sijoittajat investoivat merkit-tävästi vesiviljelyyn ja suuria avomerilaitoksia rakenne-taan kasvavissa määrin erityisesti Pohjanlahdelle.

• Kansalaisten turvallisuuden tunne heikentyy kasva-neiden jännitteiden ja informaatiovaikuttamisen vuoksi. Lähimatkailusta ja -virkistyksestä tulee trendi.

• Suurvaltojen välinen geopoliittinen hybridivaikuttami-nen lisääntyy ja myös sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella kasvavat. Jännitteiden myötä merialueita vara-taan kasvavissa määrin puolustusvoimien käyttöön.

• Itämeren merialue joutuu enenevissä määrin strategi-seksi pelikentäksi ja logististen reittien strateginen merkitys korostuu. Turvalliset kasvukäytävät korostu-vat (ml. Turku-Ahvenanmaa-Tukholma) ja länsirannikon satamat vahvistuvat.

• Kriisiytyneen ulkopolitiikan vuoksi energiaomavarai-suus Euroopan tasolla korostuu entisestään ja EU:lle muodostetaan yhteinen energiaunioni. Energiaturval-lisuutta lisätään ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ohjataan voimakkaasti.

• Uutta energiainfrastruktuuria rakennetaan Itämerelle (merikaapelit). Merituulivoimaa tuetaan ja uusia voima-loita rakennetaan erityisesti siirtokaapeleiden varrelle.

• EU:n lisääntyvä ympäristösääntely keskittyy ilmastota-voitteiden saavuttamiseen ja meriluonnon monimuo-toisuus ja hyvä tila jää vähemmälle huomiolle.

• Vesistökuormitusta aletaan ohjata osana ruokapoli-tiikkaa ruoantuotannon kokonaiskuormituksen näkö-kulmasta. Vero-ohjauksen lisäksi kuormituskiintiöi-tä jaetaan/ostetaan maatalouden ja kalatalouden välillä valuma-alueiden sisällä.

• Kalastusmahdollisuudet heikentyvät erityisesti Suo-menlahden alueella ja kalan vienti Venäjälle vähenee.

• Kalan avomerikasvatus lisääntyy maailmalla tuotan-tomenetelmien ja tuotannon kilpailukykyisyyden kehit-tyessä. Pyrkimykset omavaraisuuteen proteiinin tuo-tannossa, kasvukauden piteneminen sekä veden tilan parantuminen tiukentuvan sääntelyn myötä lisäävät ve-siviljelyä ja tuotanto moninkertaistuu.

• Poliittisesti ja taloudellisesti epävarmassa maailman-tilanteessa, EU keskittyy sisämarkkinoiden ja hybri-dipuolustuksen vahvistamiseen. Kelluvat asevarikot yleistyvät kansainvälisillä merialueilla.

• Eurooppa kaupungistuu edelleen ikääntyvän väestön siirtyessä lähimpiin kaupunkeihin. Myös Suomessa väki pakkautuu kaupunkeihin ja suurimmat rannikkokau-pungit säilyttävät elinvoimansa.

• EU ja Pohjoismaat pyrkivät entistä vahvemmin omav-raisuuteen energian- ja ruuantuotannossa.

• Hiilineutraalius, eli hiilidioksidipäästöjen ja nielujen ta-sapaino saavutetaan aktiivisen ilmastopolitiikan ansios-ta monissa Itämeren maissa vuoteen 2050 mennessä.

• Veden lämpötilan noustessa ilmastonmuutoksen myötä Itämeri on avoin lähes koko talven, mikä lisää ka-lankasvatusta merellä.

• Kotimaisen kalan käyttö sekä siitä syntyvien sivuvir-tojen hyödyntäminen ja jalostus (esim. bioöljy) lisään-tyy merkittävästi. Myös erilaiset sinisen biotalouden in-novaatiot lisäävät Itämeren raaka-aineiden kysyntää (esim. kosmetiikka ja lääketiede).

• Sateisuuden lisääntyminen, heikko ympäristöyhteistyö ja rakennekuormitus rehevöittää Itämerta edelleen. Mereen on kertynyt yhä enemmän muoviroskaa, kemi-kaalijäämiä ja ympäristömyrkkyjä. Kasvi- ja eläinlajisto on yksipuolistunut.

• Matkailu vähentyy ja suuntautuu turvalliselle ja rau-halliselle Perämerelle. Matkailusta tulee harvojen va-rakkaiden luksusta ja merimaisemasta etuoikeus. Mo-net kulttuuriperintökohteet ovat puolustusvoimien hallussa.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden edistäminen

ajaa EU:n kehittämistä

Pyrkimykset ruuantuotannon omavaraisuuteen lisäävät sinisen

biotalouden kasvua

2019-2025 2025-2035 2035-2050


34

Skenaario 3

SININEN KASVU• Yleinen epävarmuus ja konfliktien pelko heikentävät ta-

louskehitystä, vähentävät investointeja ja työpaikkoja.• Rannikon isommat kaupungit pärjäävät, kun taas pie-

nemmät näivettyvät. • Toiminnot ja liikenne lisääntyvät pohjoisilla merialueil-

la suurimpien jännitteiden kohdistuessa Suomenlahdel-le. Tämä voi tuoda pohjoisille alueille elinkeinomahdol-lisuuksia ja luoda synergiaetuja, mutta aiheuttaa myös konflikteja.

• Puolustusvoimien toiminta laajenee kattamaan aiempaa suurempia merialueita ja saaria. Se rajoittaa tuulivoiman rakentamista. Liikkumisrajoitusalueet rajoittavat lisäksi matkailua ja virkistystä.

• Energiantuotannossa huoltovarmuuden turvaaminen ko-rostuu. EU:n energiapolitiikka saattaa mahdollistaa pa-remman kokonaishuoltovarmuuden EU:n alueella. Ruot-sin kanssa yhteiset siirtokaapelit mahdollistuvat ja myös kotimaisen puhtaan energian tarve saattaa korostua.

YMPÄRISTÖN TILA• Jännitteinen toimintaympäristö heikentää ympäristön

suojelua. Ympäristöriskit ja -onnettomuuksienmahdolli-suus kasvaa. Toisaalta liikkumisrajoitusalueilla ekologiset arvot voivat vahvistua.

• Toimintojen lisääntyminen pohjoisilla merialueilla aiheut-tavat lisääntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia esimer-kiksi uusien väylien ruoppausten myötä.

• Logistiikan voimistuminen lisää merionnettomuusriskejä sekä väyläruoppauksien ja niistä aiheutuvien vaikutusten kasvua. Mahdollisen merihiekan noston lisääntyminen tuottaa uhkia luonnon monimuotoisuudelle.

IHMISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS• Ihmisten osallistumismahdollisuudet heikentyvät ja de-

mokratia kaventuu.• Paikallisyhteisöjen merkitys saattaa voimistua.• Liikkumisrajoituksien myötä jokamiehenoikeudet

kaventuvat.



Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 3 suuntaantavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kas-

vuun sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

35

Skenaario 3

ENERGIA EU:n energiaunioni ja puolustusvoimien tuulivoimara-kentamisen vastustus synnyttää ristiriitaisen tilanteen Suomenlahdelle. Tämä estää merkittävän tuulivoimara-kentamisen Suomenlahdella. Energiaunioni tuo kaapeleita merenpohjaan yhdistäen eri alueita ja Suomenlahtea käytetään energiansiirtoalustana. Tuotanto hajautuu ja varastointi kehittyy.

MERILIIKENNE Turvallisuuspoliittinen tilanne siirtää fokuksen Helsingin ja Kotkan satamien meriyhteyksiin Manner-Eurooppaan ja Ruotsiin. Maa- ja lentokuljetukset lisääntyvät meriliiken-teen kustannuksella. Turvallisuustilanne vaikuttaa myös yksilöiden liikkumiseen ja meriliikenne vähenee merkittä-västi henkilöliikenteen osalta, mikä aiheuttaa vaikeuksia matkailualalle. Autonomisia aluksia ei juurikaan nähdä Suomenlahdella, vaan niiden testausalueet ja käyttö on sijoitettu muille merialueille.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Suomenlahden merialueen tila heikkenee entisestään. Jännitteiden myötä puolustusvoimien rooli Suomenlahden alueella kasvaa ja mahdollisesti lisääntyneet puolustus-voimien alueet rajoittavat mm. uusien luonnonsuoje-lualueiden perustamista. Puolustusvoimien vuoksi suljetut saarialueet säilyvät luonnontilaisina. Energiaunionin myötä lisääntyvät pohjakaapelit voivat vaikuttaa haitalli-sesti meriluontoon.

KALASTUS JA VESIVILJELY Siviililiikenteen vähentäminen merialueella vaikuttaa kalatalouteen ja troolikalastukseen. Vähäinen kalastus jakautuu tasaisesti Suomenlahden rannikkoalueelle lukuun ottamatta Helsingin seutua. Alueen maiden väliset jännitteet vähentävät kalan vientiä Venäjälle, joskin kor-vaavaa ulkomaan kauppaa saatetaan saada muualta, esim. Kiinasta. Vesiviljely moninkertaistuu muun muassa Han-gon ja Helsingin edustalla, mikä kompensoi heikentyneitä kalastusmahdollisuuksia.

Aluekuvaus

Suomenlahti

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Ulkomaan matkailijavirrat Suomenlahden alueella vähene-vät eikä lähimatkailu ja –virkistystrendi täysin riitä korvaa-maan tätä, vaikka alueen muuttovoittoisuus lisää asuk-kaiden omaa lähimatkailua ja virkistyskäyttöä alueella ja vain Hanko ja Helsinki onnistuvat säilyttämään asemansa matkailijoiden suosiossa. Venäjä-yhteyden heikkeneminen vaikuttaa erittäin negatiivisesti Suomenlahden matkailuun ja risteilyturistit Pietarista eivät hakeudu enää Suomen-lahden satamiin. Puolustusvoimien alueiden mahdollinen laajentuminen Kotkan ja Porkkalan edustalla hankaloittaa näiden alueiden virkistyskäyttöä Merimaisemasta tulee ylellisyystuote ja rannan läheisyydestä kilpaillaan useiden intressitahojen kesken. Energiaunionin myötä lisääntyneet kaapelihankkeet hankaloittavat huviveneilyä, mikä vähen-tää merialueen houkuttelevuutta virkistyskäytössä.

KULTTUURIPERINTÖ Kulttuuriperintö jyrätään turvallisuusasioiden alta. Hylyt ja rakennuskanta tuhoutuvat turvallisuuslaitteiden tieltä. Merialueiden käyttöä rajoitetaan huomattavasti ja meri-maisemasta tulee etuoikeus harvoille ja valituille. Kulttuu-riperinnön ja –maiseman katoaminen on Suomenlahdella merkittävintä verrattuna muihin Suomen merialueisiin. Suomenlahden alueen muuttopaine lisää tarvetta säilyttää kulttuuriperintö ja sen arvot.


Vesiviljely




Skenaario 3

Energia


Kalastus

Meriliikenne ja infra

Vesiviljely

energiaunioni-sähkökaapeli

meriliikenneKotka - Tukholma

energiaunioni-sähkökaapeli

meriliikenne Helsinki - Tukholma / Saksa / Hollanti

36

Skenaario 3


Suomenlahti




ja osallisuus

RISKIT

• Meriliikenteen kas-vu vaikeuttaa tuu-livoiman kasvua Suomenlahdella.

• Tuulivoimahankkeiden ja maanpuolustuksen välillä konflikteja.

• Energiantuotanto (merituulivoima) kar-kaa kauas suurista kulutuskohteista sa-maan tapaan kuin ydinvoima (pk-seutu).

• Kalastuskulttuuri, -osaaminen ja pieni-muotoinen rannikko-kalastus heikkenevät.

• Ympäristön tilan heikkeneminen hei-kentää matkailun vetovoimaa.

• Matkailun lisään-tyminen kulut-taa luontoa ja kulttuuriympäristöjä.

• Risteilymatkailu ei tuo tuloja paikallisille toimijoille.

• Matkailun keskittä-misen myötä syntyy Suomenlahden ”Lap-pi”, mikä heikentää matkailuelinkeinon monipuolisuutta ja paikallisuutta.

• Onnettomuusriskit kasvavat (esim. Kot-kan edustalla).

• Koillisväylän kehit-tymisen vaikutus Suomenlahdelle.

• Päästöt kaivannaisa-lalta muodostavat ris-kin ympäristölle.

• Tallinna-tunneli saat-taa vaikeuttaa alueen satamien toimintaa.

• Infrastruktuurin ja satamien yksityistä-minen muodostaa riskin.

• Luonnonvarojen käyttö on voimakas-ta ja lyhytnäköistä, mikä johtaa ekolo-gisen tilan järkkymi-seen, ja veden laadun heikkenemiseen.

• Toimintojen keskitty-misen myötä ympä-ristöön kohdistuvat paineet kasvavat pai-nospistealueilla (erit. Helsingin ja Kotkan seutu).

• Öljyonnettomuuden riski kasvaa esimer-kiksi Kotkan edustalla.

• Sedimentteihin ker-rostuneet haitta-ai-neiden vapautuminen mereen muodostaa riskin.

• Lisääntyvien toimin-tojen ja vähenevän sääntelyn myötä eri sektoreiden välille syntyy ristiriitoja.

• Tallinna-tunneli saat-taa heikentää alueen satamia ja kilpailu Suomenlahden sisällä kasvaa.

• Taloudelliset hyö-dyt karkaavat pois alueelta.

• Heikentyvät osal-listumismahdolli-suudet(ulkomainen päätöksenteko ja pai-kallistuntemuksen vähäisyys).

• Alueiden polarisoitu-minen ja reuna-aluei-den palveluiden näivettyminen.

• Asumisviihtyvyyden ja houkuttelevuuden lasku.

• Kulttuurinen köyhtyminen.

MAHDOLLI-SUUDET

• Suurpääoma mahdol-listaa talousvyöhyk-keelle rakentamisen. Mahdollista sisällyttää kalliita tutkakompen-saatioita.

• Omavaraisuuden kas-vu ja erikoistuneiden yritysten menesty-mismahdollisuu-det. Sinisen talouden innovaatiot.

• Hyvin ylläpidetyt ja vetovoimaiset kulttuu-riset keskukset: Kot-ka-Hamina, Porvoo ja Hanko, vastapaino-na Itämeren suurille kaupungeille.

• Hyvin ylläpidetyt ja vetovoimaiset kult-tuuriset keskukset: Kotka-Hamina, Por-voo ja Hanko, vas-tapainona Itämeren suurille kaupungeille.

• Toimintojen keskit-tyessä reuna-alueiden vähentynyt käyttö voi johtaa ympäristön ti-lan parantumiseen.

• Raaka-ainetehokkuus lisääntyy.

• Ympäristöaktivismin globalisoituminen luo painetta kestä-vien toimintatapojen puolesta.

• Toimintojen keskitty-minen vahvistaa erit. Helsingin ja Kotkan seudun elinkeinoelä-mää. Suomenlahden pikkukaupungit hyö-tyvät lisääntyneestä risteilymatkailusta.

• Sinilevän uu-det taloudelliset käyttömuodot.

• Vesialueiden omis-tajien vuokra- ja myyntitulot.

• Uudet työpaikat eri-tyisesti pääkaupunki-seudun lisäksi esim. Kotkan seudulla.

• Yhteyksien paran-tuminen Suomesta Eurooppaan.


37

Skenaario 3

ENERGIA Energiantuotantoalueet valitaan ennen kaikkea huolto-varmuuden perusteella, johtaen mahdollisesti energian-tuotannon hajauttamiseen. Ahvenanmaalla energiantuo-tantoa demilitarisoituna alueena omavaraisuutta tukien. Merituulivoima yleistyy eteläisen Selkämeren alueella. Energiaunionin myötä kaapeliyhteydet Ruotsin suuntaan länsirannikolta lisääntyvät.

MERILIIKENNE Länsirannikon satamat vahvistuvat turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi ja meriliikenteen painopiste siirtyy osit-tain pois ruuhkaiselta Suomenlahdelta. Yhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy, mikä näkyy mm. lisääntyneenä laivalii-kenteenä. Kybervaikuttamisen uhka hankaloittaa merilii-kennettä ja merivalvonnan rooli korostuu. Liikennemäärät lisääntyvät ja satamia laajennetaan. Alueen kaupungit ke-hittyvät ja satamien merkitys alueella korostuu. Laivastoa kehitetään ja ylläpidetään. Alueen vahva merilogistiikan osaaminen avaa uusia mahdollisuuksia meriteollisuudelle ja logistiikalle.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Meriympäristön tila on jatkumo nykypäivästä. Karjan tuotanto Varsinais-Suomessa vähenee, mutta peltoviljelyn alueet eivät pienene, koska paine tuottaa ravintoa pysyy entisellään tai kasvaa – osittain huoltovarmuussyistä. Sel-kämeri on ”unohdettu alue” ja siitä syystä meriympäristö voi siellä parhaiten. Puolustusvoimien läsnäolon myötä maanpuolustusalueiden luonnon tila paranee koska aluei-den käyttö on rajoitettua. Vesiviljely lisääntyy, mikä uhkaa meriympäristön tilaa alueella.

Aluekuvaus

KALASTUS JA VESIVILJELY Kalastettu kala on luksustuote ja vapaa-ajan kalastus yleis-tyy. Alueen isoimmat rannikkokaupungit tarjoavat kalas-tusmatkailua kalastusaluksilla lähivesillä. Meren huonon-tuneen tilan myötä uusia lajeja löytää tiensä alueelle, mm. ankeriasmonni. Vesiviljellystä kalasta tulee arkiruokaa lihan syönnin vähentyessä. Vesistökuormitusta on alettu ohjata osana ruokapolitiikkaa ruoantuotannon kokonais-kuormituksen näkökulmasta, ja tuotantolaitokset keskitty-vät etenkin Selkämeren eteläosaan, kun sianlihan ja kanan-tuotanto on Varsinais-Suomessa hiipunut. Vero-ohjauksen lisäksi kuormituskiintiöitä jaetaan/ostetaan maatalouden ja kalatalouden välillä valuma-alueiden sisällä. Ravinne-kuormituskiintiöt on määritelty kestävälle tasolle. Regulaa-tion tiukentuessa turkistarhaus on kielletty, mikä pakottaa valtaviin muutoksiin silakkasaaliin hyödyntämisen osalta. Muutosta tuetaan valtion toimesta.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ (ml� kulttuuriperintö) Kaupunkien läheisyydessä olevat kohteet (esim. Ruissa-lo, Yyteri) ovat turismin kannalta tärkeässä asemassa ja alueella sisäsaariston merkitys korostuu. Luonnosta ja meren läheisyydestä haetaan pakoa arjesta sekä luksusta. Kuitenkin saariston matkailukohteet vähenevät ja jäljel-le jääneet lähivirkistysalueet joutuvat ahtaalle turismin ylikuormituksen vuoksi. Saaristo tyhjenee vakituisista asukkaista, mikä heikentää alueen palveluja myös turismin näkökulmasta. Sisäsaariston ja Selkämeren kulttuurihis-toriallisesti arvokkaat kohteet houkuttelevat edelleen, ja muuttuvassa maailmassa niiden arvostus kasvaa. Huono meriympäristön tila heikentää esimerkiksi luontomatkailua ja yksityisveneilyä. Selkämeren houkuttelevuus lisääntyy (puhtaus ja turvallisuus).


Skenaario 3

Energia


Kalastus

Vesiviljely

Meri-liikenne

Merikaapeli Ruotsiin

Vesiviljely





38

Skenaario 3







ja osallisuus

RISKIT

• Läntinen yhteistyö Ruotsin kanssa ei välttämättä toteudu, kun alueella nähdään riskejä.

• Puolustusvoimien toiminta vaikuttaa energian tuotannon sijoittumiseen – tuo-tannon painopiste kohdistuu Ahvenan-maan pohjoispuolelle Selkämerelle.

• Meriympäris-tön huono tila hei-kentää vesiviljelyn mahdollisuuksia.

• Ilmastonmuutoksen aiheuttaman veden lämpenemisen myö-tä lohen kasvatus voi vaikeutua.

• Investointihalukkuus pienenee.

• Suljetut alueet hei-kentävät matkai-lun ja virkistyksen mahdollisuuksia Saaristomerellä.

• Suljetut alueet rajoit-tavat yrittämistä ja muuta toimintaa.

• Valvomattoman me-riliikenteen onnetto-muusriskit kasvavat.

• Jännitteisessä ti-lanteessa ympäris-tön tilaan kohdistuva sääntely saattaa vä-hentyä, mikä heiken-tää ympäristön tilaa.

• Onnettomuusriskit kasvavat.

• Mahdollisten konflik-tien päästöt ympäris-töön ovat riski.

• Rannikon tihentyvä toiminta lisää luon-toon kohdistuvaa kulutusta.

• Matkailu vähenee ja jokamiehen oikeudet heikkenevät rajoittei-den takia.

• Tuulivoiman kehittä-minen jää pieneksi, kun investointiympä-ristö on epävarma.

• Euroopan energiau-nionin kehitys ei vält-tämättä ole mahdol-lista jännitteisessä Itämeressä.

• Eriarvoistuminen ja jännittynyt tilan-ne heikentää ih-misten vapautta ja hyvinvointia.

• Voimakas säänte-ly voi lisätä ihmis-ten vastustusta ja ääriajattelua.

• Virkistysmahdolli-suuksien heikkenemi-nen vähentää ihmis-ten hyvinvointia.

MAHDOLLI-SUUDET

• Ruotsi haluaa inte-groida Suomen en-tistä voimakkaam-min länteen. Yhteisiä kaapeleita kehitetään Ruotsin kanssa Porin edustalla.

• Ravinteiden ko-konaisbudjetoin-ti tasapainottaa ravinnekuormitusta.

• Silakan käyttö kala-rehuna ja sen vien-timahdollisuudet paranevat.

• Kotitarvekalastuksen merkitys kasvaa

• Kaupunkien läheisten alueiden rooli virkis-tys- ja matkailukäy-tössä (Turku-Ruis-salo, Pori-Yyteri) korostuu.

• Selkämeren alue melko turvallinen – se houkuttelee matkailijoita.

• Varustautumisen myötä infra kehittyy.

• Satamat hyötyvät tilanteesta.

• Globaalien yritys-ten investointihaluk-kuus kasvaa alueel-la Suomenlahden kustannuksella

• Yleisöltä suljetuilla alueilla luontoarvot vahvistuvat.

• Kasvava kiinnostus liiketoimintaan voi li-sätä mahdollisuuksia myös ympäristöarvo-jen turvaamiseen.

• Kotimainen tuotan-to, omavaraisuus ja huoltovarmuus kasvavat.

• Siirtoverkon ke-hittäminen mah-dollista (esim. Ruotsi-kaapeli).

• Teknologinen kehitys lisää vesiviljelyn mah-dollisuuksia. Vesivilje-lyn kasvu tukee sinis-tä kasvua.

• Yhteisöllisyyden lisääntyminen.

• Rannikkokaupun-kien elinvoimaisuus kasvaa.

39

Skenaario 3

ENERGIA Jännitteinen ja konfliktoituva Itämeri työntää energiantuo-tantoa Suomenlahdelta Pohjanlahdelle. Huoltovarmuus-näkökulma tuo energiantuotannon monipuolisuuden esille ja hajautettu tuotantorakenne korostuu (myös mantereen hajautettu, monimuotoinen ja osin pienimittakaavainen tuotanto korostuu). Merituulipuistoja rakennetaan puolus-tusvoimien intressit huomioiden myös pohjoiselle alueelle (esimerkiksi Oulun, Raahen, Pietarsaaren ja Kaskisten leveysasteille). Perämeren tutkakompensaatioaluetta on laajennettu. Kansainvälisiä sähkönsiirtoyhteyksiä kehite-tään myös turvallisuus ja huoltovarmuusnäkökulmasta ja kaapeleita tulee myös pohjoiselle alueelle. Perämeren turvallisuus korostuu, mutta puolustusvoimien intres-sit heijastuvat myös Perämerelle (huoltovarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin turvaaminen, esim. ydinvoimalat).

MERILIIKENNE Alueen satamat ovat turvallisia ja toimintakelpoisia eteläisempiin konfliktisatamiin verrattuna ja ne pyritään pitämään suomalaisessa omistuksessa. Meriväylät alueella ovat suhteellisen turvallisia ja toimivia. Alueen sisäinen liikenne kasvaa ja länsi-itä- ja rannikonsuuntainen laivalii-kenne lisääntyy. Myös Koillisväylän liikenteen hankaloitu-minen tuo mahdollisuuksia alueen meriliikenteelle. Toisaal-ta pohjoisen ulottuvuuden merkitys korostuu Itämeren liikenteen rajoittuessa.

MERIYMPÄRISTÖN TILA Monet Itämeren ongelmat pahenevat ja meri makeutuu. Tulvat ovat suuri ongelma pohjoisilla merialueilla. Myös lisääntyneet sateet alentavat Itämeren suolapitoisuutta ja lisäävät ravinteiden valumaa maalta. Meren tilan heiken-tyessä, matalat merialueet pohjoisessa kärsivät eniten.

KALASTUS JA VESIVILJELY Melusaaste merialueella lisääntyy kun pohjoisen satamat korostuvat. Pohjoiselta merialueelta löytyvien kriittisten mineraalien tuotanto halutaan turvata, mikä vaikuttaa myös meriympäristön tilaan. Vesirakentaminen lisääntyy puolustusvoimien harjoitusalueella, satama-alueilla ja sähkönsiirtokaapeleiden läheisyydessä, mikä vaikuttaa merialueen tilaan negatiivisesti.

Aluekuvaus

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Arktinen meri on matkailun lintukoto, mutta regulaation tiukentuminen vaikuttaa mm. lentojen hintoihin sitä kautta ulkomaisiin turistivirtoihin negatiivisesti. Matkailun kasvu nojaa kotimaan matkailun nousuun sekä Ruotsin ja Norjan matkailuvirtojen saamiseen ”Perämeren kierrokselle”. Perämeren risteilynmatkailu houkuttelee turvallisena risteilyreittinä. Valtakunnallisesti tärkeiden ampuma- ja harjoitusalueiden merkitys korostuu jännittyneessä tilan-teessa (esim. Kokkolan Lohtajan Vattajanniemi).

KULTTUURIPERINTÖ Matkailun vähentyessä osa rakennetun ympäristön kult-tuuriperintökohteista rapautuu. Toisaalta ympäristökoh-teet voivat paremmin matkailun ja sitä kautta liikenteen volyymin vähentyessä.


Skenaario 3

Energia


Kalastus

Vesiviljely

Vesiviljely




MERITEOLLISUUS JA KAIVANNAISET Mineraalien korkea kysyntä lisää investointeja kaivannais-teollisuuteen. Metallien hinnat nousevat ja terästehtaat saavat katetta, mikä osaltaan lisää investointeja näihin. Merihiekannostoa tehdään Perämeren alueella. Lisäänty-nyt ruoppaus ja vesirakentaminen vaikuttaa merialueen tilaan, jonka ylläpito ja parantaminen vaatii huomattavasti valvontaa ja sanktioita.


40

Skenaario 3







ja osallisuus

RISKIT

• Siirtokustannuk-set voivat olla korkei-ta, jos väestö keskit-tyy, mutta tuotanto hajaantuu.

• Puolustusintressien ja energiantuotannon yhteensovittaminen aiheuttaa haasteita.

• Rehun riittämät-tömyys muo-dostaa riskin kalankasvatukselle.

• Matkailutulot jäävät vähäisiksi, resurssit vähenevät.

• Muut toiminnat uh-kaavat kulttuuriperin-nön säilymistä.

• Pääsy pohjoisille alueille vaikeutuu kun liikennöinti on epä-varmaa (esim. pää-seekö Tanskan sal-mesta kulkemaan?)

• Vattajan puolus-tusvoimien alue voi rajoittaa muuta liikennettä.

• Ydinvoimala aiheut-taa riskejä.

• Perämeren melko rau-hallinen toimintaym-päristö ja suhteellisen hyvä tila houkuttaa uudenlaisia toimijoita, joiden riskejä ei välttä-mättä tunneta.

• Merihiekan lisäänty-vä hyödyntäminen ai-heuttaa haitallisia vai-kutuksia ympäristöön.

• Väestönkasvu ran-nikkokaupungeis-sa muodostaa riskejä ympäristölle.

• Logistiikan voimistu-minen lisää merion-nettomuusriskejä ja väyläruoppauksien ja niiden vaikutusten kasvua.

• Kotimaisen kalan ky-synnän voimakas kas-vu uhkaa kala-alan kestävyyttä.

• Uusien toimintojen välisiä konflikteja voi syntyä pohjoisella merialueella.

• Venäjän transitiolii-kenteen loppu oli-si isku Kokkolan satamalle.

• Kansainvälinen kaup-pa on alueella haas-teellista ja talou-dellinen tilanne heikkenee.

• Investointien vähen-tyminen heikentää työllisyyttä.

• Demokratia kaven-tuu ja ihmisten osal-listumismadollisuudet heikkenevät.

• Virkistysmahdolli-suudet heikkenevät suljettujen alueiden myötä.

MAHDOLLI-SUUDET

• Parempi kokonais-huoltovarmuus EU-alueella on mahdollinen.

• EU-energiapolitiikan seurauksena synergi-an ja uusien energia-muotojen tukeminen mahdollista.

• Kalankasva-tuksessa uusia mahdollisuuksia.

• Kalan arvo nousee.• Silakan kulutus ruoka-

na lisääntyy.

• Pienen mittakaa-van matkailutoimin-nan kehittyminen mahdollista.

• Suljetut alueet voivat suojata kulttuuriperintöä.

• Perämeren kier-ros kehitetään matkailukohteeksi.

• Matkailu- ja virkistys-mahdollisuuksien ke-hittyminen tukee ran-nikkoseudun asutusta ja infran säilymistä.

• Suurimpien jännit-teiden kohdistues-sa Suomenlahdelle ja eteläiselle Itäme-relle, turvallisem-mat pohjoiset meri-alueet houkuttelevat investointeja.

• Paikallinen, puhdas energiantuotanto lisääntyy.

• Puolustusvoimien sul-jetuilla alueilla luonto-arvot vahvistuvat.

• Useiden uusien toi-mijoiden intressi me-rellä voi mahdollistaa synergiaetuja.

• Merimatkailun kasvu mahdollistuu pohjoi-sen turvallisen toimin-taympäristön myötä.

• Meriliikenne ja sata-matoiminta keskit-tyy Pohjanlahdelle turvallisuussyistä.

• Pohjoinen alue tur-vallisempi kuin muu Suomi, mikä heijastuu hyvinvointiin.

• Yhteisöllisyys ja so-siaaliset verkostot voimistuvat.

• Kotimaisen tuo-tannon kasvu lisää mahdollisuuksia.

41

Skenaariot kooste

Merialueiden tulevaisuustaulukkoKeskeisten epävarmuustekijöiden kehitysvaihtoehtoja




KÄYTTÖ



TOIMET

MERIALUEEN TILA

ILMASTO-MUUTOS

ITÄMERELLÄ


KAUPUNGISTU-MINEN




Ruuhkainen Itämeri



Matkailu keskittyy



kiinnostaa)







tuntumassa)


(suuren mittakaavan


käynnistämään)



ongelma pahenee)



vaihtelut)















keskittyy muualle)






ratkaisut)



kauempana merellä)







Maltillinen muutos











äärelle)






vaikuttaminen)

Itämeren matkailu












suojelutoimissa)

Tila pysyy heikkona










Skenaariossa 1 korostuvat kehityskulut Skenaariossa 3 korostuvat kehityskulutSkenaariossa 2 korostuvat kehityskulut

43

Toimialojen korostuminen eri skenaarioissa

Skenaario 3

Skenaario 2

Skenaario 1

Suomenlahti Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa


44

merialueiden skenaariot 2050 -...

Documents