metallin vaikuttajat satakunta 1/2014 erno välimäen eu-vaalilehti

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SATAKUNTA • EUROVAALIT 2014

Tässä lehdessä:Pääkirjoitus......................2Erno Välimäki: Työtä ja toimeentuloa!....3Turja Lehtonen: Palkansaajan ymmärtäjiä parlamenttiin...................4Matti Mäkelä: EU on rauhan unioni........5Jari-Matti Välkkynen:Miksi pitää äänestää.......5Miksi Erno?..................6–7Juha Kapiainen:Kenen Eurooppa..............8Mari Mäkelä:Nuorten tulevaisuus........8Jari Myllykoski:Jokaisella oikeuslainmukaisiin oloihin.......9Tapsa Furuholm:Uusia tuulia......................9Petri Salminen:Minun ehdokkaani...........9Markus Mustajärvija Jyrki Yrttiaho:Vasemmisto vahvistuu..10Jaana Heininen:Äänestämällä vaikutat..10Timo Eklund:Suomesta halpamaa?...11

EU-VAALI-EXTRA

Erno Välimäki:Eurooppa tarvitsee

työtä jatoimeentuloa!

ÄÄNESTÄ

151

METALLIN VAIKUTTAJAT SATAKUNTA2 • EUROVAALIT 2014 • ERNO VÄLIMÄKI

pääkirjoitus

Rakennetaan työn jatoimeentulon Eurooppa!

Julkaisija Satakunnan Metallin Vaikuttajat • Päätoimittaja Ville-Petteri RisbergTaitto Asko-Matti Koskelainen • Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy

www.metallinvaikuttajat.fi

Nimeni on Erno Välimäki ja olen 36-vuotias perusporilainen metal-limies. Perheeseeni kuuluu vaimo Sonja, huhtikuussa 2012 synty-nyt pikkumies Ernesto sekä 2004 syntyneet kaksospojat Jesper ja

Elias. Työskentelen metalliduunarina Cupori Oy- nimisessä porilaisessa kupariputkitehtaassa ja toimin työpaikkani metallityöntekijöiden pää-luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Perheen, työn, ammat-tiyhdistystoiminnan ja kunnallisten luottamustehtävien jälkeen jäljelle jäävän vapaa-aikani täytän kokkailemalla, soittelemalla kitaraa omaksi ilokseni ja valokuvaamalla. Tuoreimpana harrastuksenani vuonna 2012 aloitimme vaimoni kanssa italian kielen opiskelun kansalaisopistossa.

Olen eurovaaleissa ehdolla, koska haluan kääntää EU:n suunnan vasemmalle. Euroopan unionia markkinoitiin suomalaisille hank-keena, joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja talo-

udellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastunut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryritysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu, jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin var-jolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalai-sen hyvinvointivaltion perustaa.

Euroopan unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraa-va mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmis-

to on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkki-noiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin.

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTISATAKUNTA • EUROVAALIT 2014

FAKTOJA

Euroopan parlamentti

Eurooppalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Euroopan parlamentti siis edustaa EU-kansalaisia. Parlamentti on EU:n neuvoston ohella toinen EU:n tärkeimmistä lakia säätävistä elimistä.

Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää. Parlamentti keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisestikeskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa.

Euroopan parlamentin istuntosali. Kuva: Euroopan parlament-ti. Euroopan parlamentin istuntosalissa jokainen edustaja voi puhua millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

Kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten määrä on suhteutettu maan väkilukuun. Lissabonin sopimuksen mukaan yhdelläkään maalla ei voi olla Euroopan parlamentissa vähempää kuin 6 eikä enempää kuin 96 jäsentä. Suomella on 13 parlamentin yhteensä tällä hetkellä 766 jäsenestä.

Parlamentti kokoontuu kahdessa maassaParlamentin kotipaikka on Strasbourgissa Ranskassa, jossa pidetään vuosittain 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Täysistunnoissa parlamentti käsittelee komissiosta tulleita säädösaloitteita valiokuntiensa laatimien mietintöjen pohjalta ja antaa päätöslauselmia. Valiokunnat ja poliittiset ryhmät kokoontuvat pääasiassa Brysselissä. Parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansallisuutensa vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan.

Täysistuntoja johtavan parlamentin puhemiehen kausi on kaksi ja puoli vuotta. Puhemies edustaa parlamenttia ulkoisissa yhteyksissä ja suhteissa muihin yhteisön toimielimiin.Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään EU-jäsen-maissa toukokouussa 2014. Silloin parlamenttiin valitaan yhteensä 751 jäsentä.

ERNO VÄLIMÄKIPÄÄLUOTTAMUSMIES, CUPORI OY, PORI

METALLITYÖVÄEN LIITON HALLITUKSEN JÄSEN

METALLIN VAIKUTTAJAT SATAKUNTA ERNO VÄLIMÄKI • EUROVAALIT 2014 • 3

Eurovaaliehdokas Erno Välimäki:

Eurooppa tarvitseetyötä ja toimeentuloa!

ÄÄNESTÄ

151

Eurooppa tarvitsee työtä ja toimeentu-loa, Erno Välimäki tiivistää asiat, joita hän haluaa ajaa eu-

roparlamentissa.– Että ihmisellä olisi töitä,

joilla voi ansaita oman toimeen-tulonsa. Palkasta maksetaan kohtuullista veroa, jolla pidetään huolta ihmisistä, jotka eivät voi syystä tai toisesta tehdä töitä; lapsia, vanhuksia, sairaita, vam-maisia tai työttömiä.

Erno Välimäki muistuttaa, että Euroopan unionissa pää-tetään tänä päivänä iso osa niistä asioista, jotka vaikutta-vat tavallisen suomalaisen työ-läisenkin elämään.

– Kuitenkaan suomalaisella palkansaajalla ei ole nyt oikein ollut europarlamentissa edus-tajia. Se vaikeuttaa myös ay-liikkeen toimintaa. Siksi olen ehdolla, hän sanoo.

Välimäen mukaan EU:n alueen yhteismarkkinat ovat hyödyttäneet suomalaista vien-titeollisuutta ja sitä kautta työ-paikkoina tavallisia suomalaisia työläisiä. Toinen hyöty Välimä-en mielestä on rahapolitiikan vakaus. Euroaikana korkotaso on pysynyt kurissa, mikä on

mahdollistanut asuntolainan monelle palkansaajalle.

Välimäki näkee EU:ssa suu-ria mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi tuleva vuosilo-malain muutos, eli mahdollisuus siirtää lomaa työntekijän sai-rastuessa, syntyi nimenomaan EU:n kautta. Samoin päätös naisten mahdollisuudesta saada työnantajan äitiysetuisuuksia useammasta perättäisestä lap-sesta. En usko, että näistä kum-pikaan olisi mennyt Suomessa muuten läpi, Välimäki sanoo.

– Se saa pohtimaan, mitä muuta voisi saada EU:n kautta läpi. Miten esimerkiksi ammat-tiliittojen kanneoikeus? Se kort-ti kannattaa katsoa.

Välimäen mielestä EU:ta on kehitetty tähän asti liikaa oi-keiston ja finanssikapitalismin ehdoilla.

– Euroopan unionia pitäisi kehittää yhteiskunnaksi, jonka päätavoite on luoda työtä ja toimeentuloa kaikille unionin jäsenmaiden asukkaille.

– Unionin pitäisi vahvistaa kollektiivisia työehtosopimusoi-keuksia, parantaa oikeuksia työ-suojeluun ja pitää huolta siitä, että kaikissa jäsenmaissa oikeu-det ovat yhtäläiset.

Euroopan talouskriisiä on Välimäen mukaan ratkottu Etelä-Euroopassa kohtuutto-man tiukalla kuristuspolitiikalla, jossa oikeiston luoman talous-kriisin maksumiehiksi laitetaan tavalliset ihmiset.

– Täytyy alkaa harjoittaa vanhaa keynesiläistä talous-politiikkaa: Silloin kun talous yskii, yhteiskunnan tulee tukea sitä, ja kun talous ylikuumenee, yhteiskunnan tulee hillitä sitä. Valta pitää ottaa yhteiskunnal-le, pois yksityisiltä pankeilta.

Erno Välimäki haluaa nähdä EU:n tulevaisuuden myönteise-nä.

– Toivon, että EU selättää taloushaasteensa ja lähtee te-kemään ihmisiä ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa ja luomaan hyvinvointia, hän sanoo.

– Toivon, että EU pystyy jatkamaan rauhan aikaa Eu-roopassa, koska se on elämän perusasioita. Toivon myös, että EU pystyy vaikuttamaan maa-ilmanlaajuiseen kehitykseen ja viemään eteenpäin universaaleja ihmisoikeuksia. Työväenliikkeen arvojen ajaminen Euroopan ta-solla ja koko maailmassakin on suomalaisten työntekijöiden etu.

Erno Välimäki

• Pääluottamusmiesjatyösuojelu-valtuutettu,CuporiOy

• Metalliliitonliittohallituksenjäsen• Metallialansuurentyöehto-

neuvottelukunnanjäsen• Porinkaupunginvaltuuston

varajäsen• VasemmistoliitonPorinkunnallis-

järjestönpuheenjohtaja• Porinseudunyhteistoiminta-alueen

perusturvalautakunnanjäsen• Vasemmistoliitto

Ernon blogista

“Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työnte-kijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoittei-taan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto, fi-nanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella.” (26.11.2013)

“Leikkauspolitiikka ja talouskiristyksen tuhoavat kansan hy-vinvointia ympäri Eurooppaa. Troikan vaatimat säästökuurit ovat realisoituneet käsiin räjähtäneenä nuorisotyöttömyy-tenä Etelä-Euroopassa. Tämä oikeiston kirveslinja on herät-tänyt huutavan tarpeen Vasemmiston uudelle tulemiselle. Kreikassa oikeistopolitiikka vastustava radikaali työväen vasemmisto on noussut suurimmaksi oppositiopuolueeksi. Espanjassa kansan mielenilmauksia murretaan pampulla, kyynelkaasulla ja kumiluodeilla. Oikeiston pyrkimys kääntää ajan pyörää takaisin kohti 1900-luvun alun piika- ja huuto-laisyhteiskuntaa on torjuttava. Tähän tarvitaan yhtenäistä Vasemmistoa.” (30.4.2014)

www.ernov.fi

www.facebook.com/ernovalimaki

www.twitter.com/ernovalimaki


Tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat äärimmäisen tärkeät. Liian usein törmää erityisesti

palkansaajaväestössä siihen, että vaaleja pidetään vähem-piarvoisina tai merkityksettöm-ämpinä kuin esimerkiksi edus-kuntavaaleja. Kuitenkin merkit-tävä osa esimerkiksi työelämän pelisäännöistä tulee EU:sta. Joi-denkin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia elinkeinoelämään vaikuttavista säädöksistä tulee EU:sta.

Euroopan parlamentin toi-minta mielletään usein turhan-päiväisten ja arjelle etäisten nip-pelidirektiivien tehtailuksi. Usein unohdetaan, että käytännössä siellä on kysymys suurista asi-oista, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisen ja eurooppalaisen työelämän perusteisiin, kuten työaikaan ja työehtosopimusten yleissitovuuteen.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vapaa kilpailu ja työnte-kijöiden asema eivät kaikilla tasoilla kohtaa, vaan vapaan kilpailun varjolla palkansaajan

Metallin vasemmistoryhmän vetäjä Turja Lehtonen:

Euroopan parlamentti tarvitseepalkansaajan ymmärtäjiä

asiat jäävät toissijaiseksi. Hy-vinvoinnin luomisen tulee olla yksi ykköstavoitteista Euroo-passa. Työntekijöiden näkökul-masta muun muassa työaikadi-rektiivin ja työsuojelustrategian uusiminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita.

EU:lla on tulevaisuudessa paljon tehtävää. Yksi suuri asia on saada harmaa talous kuriin ja veroparatiisit kiinni. EU menet-tää vuodessa miljardeja euroja maksamattomien verojen ja ta-lousrikollisuuden takia. Jatkossa tarvitsemme myös parempaa

sääntelyä ja valvontaa pääoma-markkinoille Euroopan tasolla.

EU:n on entistä määrätietoi-semmin oltava luomassa uusia työpaikkoja Eurooppaan ja Suo-meen. Erityisesti palkkakikkai-lulle ja työehtoshoppailulle on saatava selkeät rajat. Ei ole yh-tään liioiteltua sanoa, että suo-malaisen työn tulevaisuus ja työelämän oikeudenmukaisuus ratkaistaan Euroopan Unionis-sa. Tämän vuoksi tarvitsemme parlamenttiin osaajia ja arjen tuntijoita.

Erno Välimäellä on nuo-

resta iästään huolimatta pitkä kokemus ja vankat mielipiteet siitä, minkälaista Eurooppaa haluamme tulevaisuudessa. Nyt siis kaikki vaaliuurnille an-tamaan vahva valtuutus pal-kansaajaehdokkaalle. Viime Eu-roopan unionin vaaleissa vain noin 40 prosenttia suomalaisis-ta äänioikeutetuista käytti ääni-oikeuttaan vaaleissa. Tähän on saatava muutos. Palkansaaja, käytä äänioikeuttasi!

TURJA LEHTONEN

VASEMMISTORYHMÄN VETÄJÄ

METALLILIITTO


Nyt tulossa olevat europarla-menttivaalit keskusteluttavat ihmisiä monilla työpaikoilla ja huoltoasemien kahvipöytäkes-kusteluissa: kannattaako vai-vautua vaaliuurnille ollenkaan ja löytyykö itselle sopiva ehdo-kas?

Puheissa vilisee EU: iin liit-tyvää sekamelskaa. Kaikki eivät todellakaan tiedä tai viitsi ottaa selvää mitä esimerkiksi Lissa-bonin sopimus pitää sisällään.

Itse välillä ajattelen, että Euroopan unionin päätöksente-ko on suomalaisen työntekijän näkökulmasta aika kaukana. Mutta kun seuraa EU:n asioita, mitä siellä esimerkiksi pääte-

tään meidän puolestamme, niin kyllä sitä alkaa pikkuhiljaa he-räämään. Kyllä itse ainakin aion äänestää ja kehottaa muitakin lähtemään vaaliuurnille tai ää-nestämään ennakkoon.

Parlamentissa hyväksytään monia työntekijöitä kosket-tavia direktiivejä. Täysistunto hyväksyi 16.4.2014 muun mu-assa lähetettyjen työntekijöi-den täytäntöönpanodirektiivin, jonka eurooppalaisen ammat-tiyhdistysliikkeen lähtökohtana oli, että työvoiman liikkuvuus edellyttää EU-tason pelisään-töjä työelämän säätelemiseksi.

Euroopan ammatillisten yhteisjärjestöjen maaliskuinen

päätöslauselma käsittelee ns. pimeän työn ongelmia Euroo-passa. Pimeä työ on yleinen ongelma EU:ssa, joskin se vaih-telee jäsenmaiden välillä mel-koisesti. Päätöslauselma koros-taa, että pimeä työ ei ole aina työntekijän valinta, vaan se voi olla ainoa tapa tulojen hank-kimiseen. Kun tehdään pime-ää työtä, niin ei siitä makseta myöskään veroja, mikä on täy-sin tuomittavaa veropetosta.

Euroopan unionissakin on mielestäni tärkein asia työlli-syyden lisääminen, työolojen parantaminen ja työntekijöiden liikkuvuus. Se onkin jäsenvalti-oiden politiikkojen, viranomais-

ten, ammattijärjestöjen, työn-antajajärjestöjen ja kaikkien sidosryhmien tehtävä.

Meillä Satakunnassa on hyvä ehdokas, joka tulee ottamaan edellä mainittuihin ongelmiin kiinni kun hänet valitaan euro-parlamenttiin. Eli suosittelen ää-nestämään kokenutta ammatti-yhdistysaktiivia ja metallityönte-kijää Erno Välimäkeä Porista.

JARI-MATTI VÄLKKYNEN

TUKIRYHMÄLÄINEN

KOKEMÄKI

Pitäisikö äänestää EU-vaaleissa?

Metallin liittosihteeri Matti Mäkelä:

Euroopan unionion rauhan unioni

Euroopan unioni luotiin lopettamaan toistuvat sodat, joita Euroopas-sa käytiin. Euroopan maiden taloudelli-

sen ja poliittisen yhteistyön en-simmäinen askel oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustami-nen vuonna 1950, jolloin toinen maailmansota oli vielä tuoreessa muistissa. Perustajamaina olivat

Alankomaat, Belgia, Italia, Lu-xemburg, Ranska ja Saksa.

Rauha on merkittävä asia. Jos Euroopassa on sotatila pääl-lä, kaikki muu on toissijaista. Jos taas eurooppalaiset valtiot toimivat hyvässä yhteisymmär-ryksessä talouden ja muiden asioiden kanssa, se luo myös edellytykset sille, ettei tule sotia.

Juuri parhaillaan Euroopas-

sa on taas sodan uhka, tällä kertaa Ukrainan ja Venäjän välillä. Euroopan unionin suh-tautumisella kriisiin on tärkeä merkitys. Suomi on Venäjän rajanaapuri, mikä tuo tilanteen meillekin lähelle. Meidän täytyy tehdä kaikki voitavamme, jotta rauha pysyy Euroopassa.

Suomen roolina on luoda ja ylläpitää hyviä suhteita muihin

Euroopan valtioihin. Se koskee niin taloutta, kaupankäyntiä kuin kulttuuria. Se tarkoittaa hyväksyntää erilaisia kulttuu-reja ja erilaisia tapoja kohtaan. Euroopassakin on hyvin erilaisia kulttuureja, emmekä me piene-nä kansakuntana voi määrätä muille miten pitää elää. Meidän pitää löytää yhteinen tapa elää, ja samalla hyväksyä, että me olemme erilaisia.

Euroopan parlamentin vaa-lit näyttävät tietä siinä, millaista Eurooppaa rakennamme yh-dessä. Myös suomalaisen työn tulevaisuudesta ja työelämän oikeudenmukaisuudesta rat-kaistaan jo suuri osa Euroopan unionissa. Toukokuussa valit-tava europarlamentti päättää, miten lähivuosina työntekijöi-den asiat edistyvät ja kenen etua Euroopassa ajetaan.

Yksi tärkeä asia eurooppalai-sessa työelämässä on lähetetty-jen työntekijöiden samanarvoi-suus. Työntekijöiden vapaata liik-kuvuutta ei saa hyväksikäyttää palkkojen ja työehtojen polkemi-seen tai kilpailun vääristämiseen. Sitä varten tarvitaan EU-tasoista lainsäädäntöä ja kattavaa kan-sallista valvontaa. Lähetetyillä työntekijöillä tulee olla sama palkka ja samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä.

Työsuojelun kehittäminen on toinen tärkeä teema. Seu-raavan komission ja parla-mentin on tartuttava työsuoje-

lustrategian uudistamiseen ja annettava uusia säännöksiä muun muassa henkisestä työ-suojelusta ja työergonomiasta.

Kolmas tärkeä näkökulma on vahvan elinkeinotoiminnan edistäminen. Eurooppaan tar-vitaan vahva teollisuus- ja elin-keinopoliittinen strategia, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja elin-keinotoiminnan edellytyksiä. Jos ihmisillä on töitä, se edistää myös rauhaa. Mitä enemmän on työttömyyttä, sitä enemmän se edistää levottomuutta.

Euroopan parlamenttiin pitää valita ihmisiä, jotka tunte-vat tavallisen työntekijän arjen asioita. Se koskee niin työehto-ja, työsuojelua, kuin osaamisen lisäämistä Euroopassa. Esimer-kiksi juuri Erno Välimäellä on kokemusta siitä, mitä verstaan lattialla tarvitaan. Sitä näke-mystä tarvitaan myös EU:ssa.

Tällä hetkellä Euroopan par-lamentti ei kuvasta koko Eu-roopan kansalaisia, vaan siellä jää tavallisen kansalaisen ääni liian vähälle huomiolle. Toivon, että Metallin jäsenet äänestävät eurovaaleissa, ja äänestävät ni-menomaan duunariehdokkaita. Yhteisten asioiden hoitamises-sa pitää olla edustettuna koko kansakunnan kirjo.

MATTI MÄKELÄ

LIITTOSIHTEERI

METALLLILIITTO


Miksi Erno?Minä haluan Euroopasta paremman paikan asua ja elää. Suomalaisen parlamentaarikon on ymmär-rettävä ja osattava työhön liittyvät muutostarpeet. Minun ehdokkaallani pitää olla kykyä nähdä eurooppalaisen, mutta ennen kaikkea suomalaisen työn tekemisen edellytysten turvaamisen ja työntekijöiden oikeuksien kehittämistarpeet. Suomalainen teollisuus ja teollisuustyöntekijä tar-vitsevat puolestapuhujan, jotta voimme saada lapsillemme leipää ja vanhuksille hoivaa. Siksi Erno on minun ehdokkaani.Jari MyllykoskiKansanedustajaNakkila

Miksi Erno?Suosittelen äänestämään Ernoa Eu- vaaleissa siksi, että Erno tulee ajamaan teollisuuden palkansaajien asioita ja varsinkin metallityöläisten asioita europarlamentissa.Erno on innokas, halu kehittyä tehtävissään, mitä hän vastaanottaa. Erno on lapsiperheen isä joka ottaa päätöksenteossa myös lapsiperheet huomioon.

Jari-Matti Välkkynen, Kokemäki Pääluottamusmies, Lehtosen Konepaja OyKaupunginvaltuutettu

Miksi Erno?Erno ymmärtää työssäkäyvän ja eläkeläisen arjen. Erno omaa taidot suullisesti, kirjallisesti ja kielellis-esti. Erno on työläistaustainen ja omaa vahvan palkansaajan näkemyksen.

Ahkera, toimelias, autava. Hyvä keskustelija ja osaa jo kuunnellakin.

Äänestetään Ernoa niin varmasti saame näkemyk-semme eteenpäin.

Reijo Hirvonen, Pori Kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen ja Eläkeläinen

Jara Juhani AkaaKauppi Anniina AkaaMaijala Antti AkaaVirolainen Mikko AkaaLuopa Tero AsikkalaEklund Taisto EuraKorhonen Esko EuraLähteenmäki Simo EuraRostedt Sirpa EuraSalminen Petri EuraViinikainen Keijo EuraHaavisto Osmo EurajokiJärvi Raimo EurajokiSalovaara Tarja EurajokiSaramo Seppo EurajokiTammi Toni EurajokiVirtanen Seppo EurajokiMäkelä Katja HankoJortikka Pekka HarjavaltaKangas Anita HarjavaltaKauppinen Ari-Pekka HarjavaltaKeinonen Tapio HarjavaltaKuula Seija HarjavaltaMäkinen Leila HarjavaltaUrmas Sinikka HarjavaltaHaaja Ilpo HelsinkiHalonen Aino HelsinkiHiltunen Hemmo HelsinkiHuhta Satu HelsinkiHägglund Jesse Helsinki

Kari Ville HelsinkiKoivunen Tapani HelsinkiMäkelä Matti HelsinkiRiima Raimo HelsinkiRisberg V-P HelsinkiRuohonen Pentti HelsinkiSaariokari Sami HelsinkiVallius Marianne HelsinkiKaunisto Mikko HuittinenKaunisto Armi HuittinenKivimäki Jukka HuittinenLeppälä Pertti HuittinenLintunen Reijo HuittinenMäenpää Jari HuittinenMäkelä Osmo HuittinenRisanen Pentti HuittinenSalminen Timo HuittinenSäilä Anita HuittinenRokkanen Hanna HämeenlinnaHiltunen Heikki IisalmiHelminen Johanna JokioinenNummenranta Charlotte JokioinenRantanen Mika JyväskyläAndersson Erika JääliIsotalo Tero KaarinaOksala Pirjo KaarinaRintamaa Jorma KaarinaSalmivuori Petri KaarinaLämpsä Jouni KajaaniTurtiainen Pertti Kangasala

Isojärvi Tapio KankaanpääKortteus Jorma KankaanpääMesiniemi Matti KankaanpääTsurkka Kimmo KarkkilaLehtonen Raija KarviaVälimäki Aarre KarviaVälimäki Pirkko KarviaMäkelä Mari KauhajokiNieminen Marjo KauhajokiPietari Maria KauhajokiTaipale Arja KellokoskiTuominen Kari KeravaHyttinen Hannu KerimäkiJuutilainen Ritva KokemäkiMyllymäki Kari KokemäkiNumminen Matti KokemäkiNurmi Olli KokemäkiOksanen Juhani KokemäkiVaskunlahti Anja KokemäkiVälkkynen Jari-Matti KokemäkiAnttila Tapio KotkaMäkinen Kirsi KotkaHohti Janne KouvolaSaarinen Kristian KouvolaHeinikoski Antti KuivaniemiVenäläinen Arto KuopioRauhala Ulla KuortaneIlkka Marko KurikkaHasu Liisa LahtiHeiskanen Henri LahtiLeppäjärvi Kati LahtiUlmanen Juha LahtiVanhala Tommi LahtiTakala Markku Leineperi

Kapiainen Juha LemiKorhonen Reijo LietoSaarisalo Harri LietoLehtola Kari LoimaaTorkkeli Aulis LoviisaNyroos Timo LuviaVälkky Marja LuviaAlasaari Harri MarttilaKarppi Eija MuuruvesiAalto Jari MynämäkiPalomäki Antero NaantaliReponen Pekka NaantaliLaine Olli–Pekka NakkilaMyllykoski Jari NakkilaSulonen Timo NakkilaKytömaa Raimo NousiainenPurmonen Kari OhkolaMehtälä Kari OulainenAhokas Jari OuluJoronen Markku OutokumpuKoistinen Jukka OutokumpuVänskä Timo OutokumpuVahtermo Pasi PieksämäkiHeininen Jaana PomarkkuMäkinen Antti PomarkkuFuruholm Tapio PoriGranholm Liisa PoriGrönmark Juha PoriHakala Eija PoriHakanen Jukka PoriHeikkil Elma PoriHirvonen Reijo PoriHuuhka Jari PoriJussila Anna-Liisa Pori

Jussila Altti PoriKarumäki Antti PoriKivimäki Seppo PoriKiviranta Antti PoriKoskinen Sirpa PoriKotikumpu Kauko PoriMaanavilja Topi PoriMaanavilja Ville PoriMannila Seppo PoriMuurinen Sirpa PoriMyllykoski Sini PoriMäkelä Juha PoriNorman Aleksi PoriPajukoski Jari PoriPekkala Pasi PoriPeltomäki Kari PoriPrehti Arto PoriRantanen Pentti PoriRuohonen Marja PoriSaarela Seppo PoriSandberg Juha PoriSjöblom Pentti PoriTräskelin Pekka PoriTräskelin Arto PoriTuomela Petri PoriUkkonen Keijo PoriUkkonen Jorma PoriUrho Teuvo-Jukka PoriViljanen Ari PoriVirtanen Rami PoriVälimäki Sonja PoriÖsterlund Harri PoriPoskiparta Markku PyhärantaVarjonen Jouni Pyhäranta

Lauttanen Veijo RaisioRajalampi Sirpa RaisioAilasmaa Tapio RaumaErkkilä Lars RaumaInnanen Pia RaumaKuusisto Päivi RaumaLaine Mauri RaumaLehto Jouni RaumaViitaniemi Tuula RaumaKapanen Kimmo SavonlinnaKäyhkö Ilpo SavonlinnaVaalamäki Pekka SavonlinnaSalo Raimo SäkyläSelin Tarja SäkyläSalonen Antti TampereSilander Tarmo TampereHyykoski Jyrki TornioKurttio Jouni TornioMantere Paavo TornioParkkila Olavi TornioLehtonen Mara TortinmäkiAaltonen Päivi TurkuHeikkilä Pasi TurkuHeino Timo TurkuHiltunen Jukka-Pekka TurkuHiltunen Timo–Juhani TurkuJärvinen Jari TurkuLaine Timo TurkuLehto Timo TurkuLehtonen Turja TurkuMerinen Susanna TurkuNylander Reijo TurkuSalonen Antti TurkuVesalainen Kalle Turku

Vienonen Samuli TurkuEerola Jarmo UlvilaNaukkarinen Santtu UlvilaSaarinen Matti UlvilaAitamurto Pentti UusikaupunkiVeikkolainen Janne VaajakoskiAutio Pekka VaasaBackman Jan VaasaSantikko Tauno VaasaKärkäs Kauko VampulaEklund Timo VantaaKola Sari VihtiMoisio Erkki ViljakkalaOja Vesa YpäjäLehtimäki Pasi ÄänekoskiAhvo Petri Anttila Tapio Hellsten Janne Jokinen Assi Kontkanen Petri Kukkola Kari Laakso Mikko Laakso Johanna Mehtälä Jari Ruotsalainen Teemu Sairanen Kari

Miksi Erno?Harmaan talouden ja veronkierron ongelmat ovat minusta ensimmäiset ongelmat johon tulisi puut-tua ja tiedän että olemme Ernon kanssa siitä asiasta samaa mieltä. On helppo tukea ihmistä jonka tiedän olevan määrätietoinen ja aikaansaa-va yhteistä etua ajaessa. Ernossa yhdistyy loista-vasti lämminhenkinen ja huumorintajuinen juttu-seura, mutta samaan aikaan hän on rehellinen ja hyvää itsevarmuutta omaava edunvalvoja. Juuri tämän tyyppisiä ihmisiä tarvitaan lisää Europarla-menttiin. Sini Myllykoski, Nakkila/Pori Kunnanvaltuutettu, Satakunnan ammattikorkea-koulun opiskelijakunnnan edustajiston pj.

Tukiryhmässä myös mukana:

Miksi Erno?EU- parlamenttiin pitää saada vasemmistolaista näkemystä suomalaiselta ay- rintamalta. Ernolla on vahva kokemus työlaisäädännöstä ja sopimus-politiikasta joita tulee kehittää ay- näkökulmasta katsoen. Erno on luetettava, huumoritajuinen, avoin ja keskusteleva henkilö. Merkille pantavaa on, että hän haluaa koko ajan kehittää itseään pysyäkseen ajan hermolla.

Pentti Sjöblom Pori (Pihlava) Eläkeläinen

Miksi Erno?Erno on suoraselkäinen, suorasanainen ja asioihin perehtynyt vaikuttaja. Hän uskaltaa sanoa mieli-piteensä, vaikka se ei aina kaikkia miellytä.pärjää hyvin paneeleissä.

Vapputilaisuuden provokaatioyritys ei hetkautta-nut Ernoa. Oli hienoa marssia hänen jäljessään. Hänen kokonsakin saa aikaan turvallisuuden tun-teen

Sirpa Muurinen PoriVasemmistoliiton Porin kunnallistoimikunnan sihteeri, Satakunnan piirihallituksen jäsen.


Miksi Erno?Lapsiperheen isä ja palkansaajien edunvalvoja europarlamenttiin!

Jaana HeininenJHL:n valtuuston 2.varapuheenjohtajaPomarkku

Jara Juhani AkaaKauppi Anniina AkaaMaijala Antti AkaaVirolainen Mikko AkaaLuopa Tero AsikkalaEklund Taisto EuraKorhonen Esko EuraLähteenmäki Simo EuraRostedt Sirpa EuraSalminen Petri EuraViinikainen Keijo EuraHaavisto Osmo EurajokiJärvi Raimo EurajokiSalovaara Tarja EurajokiSaramo Seppo EurajokiTammi Toni EurajokiVirtanen Seppo EurajokiMäkelä Katja HankoJortikka Pekka HarjavaltaKangas Anita HarjavaltaKauppinen Ari-Pekka HarjavaltaKeinonen Tapio HarjavaltaKuula Seija HarjavaltaMäkinen Leila HarjavaltaUrmas Sinikka HarjavaltaHaaja Ilpo HelsinkiHalonen Aino HelsinkiHiltunen Hemmo HelsinkiHuhta Satu HelsinkiHägglund Jesse Helsinki

Kari Ville HelsinkiKoivunen Tapani HelsinkiMäkelä Matti HelsinkiRiima Raimo HelsinkiRisberg V-P HelsinkiRuohonen Pentti HelsinkiSaariokari Sami HelsinkiVallius Marianne HelsinkiKaunisto Mikko HuittinenKaunisto Armi HuittinenKivimäki Jukka HuittinenLeppälä Pertti HuittinenLintunen Reijo HuittinenMäenpää Jari HuittinenMäkelä Osmo HuittinenRisanen Pentti HuittinenSalminen Timo HuittinenSäilä Anita HuittinenRokkanen Hanna HämeenlinnaHiltunen Heikki IisalmiHelminen Johanna JokioinenNummenranta Charlotte JokioinenRantanen Mika JyväskyläAndersson Erika JääliIsotalo Tero KaarinaOksala Pirjo KaarinaRintamaa Jorma KaarinaSalmivuori Petri KaarinaLämpsä Jouni KajaaniTurtiainen Pertti Kangasala

Isojärvi Tapio KankaanpääKortteus Jorma KankaanpääMesiniemi Matti KankaanpääTsurkka Kimmo KarkkilaLehtonen Raija KarviaVälimäki Aarre KarviaVälimäki Pirkko KarviaMäkelä Mari KauhajokiNieminen Marjo KauhajokiPietari Maria KauhajokiTaipale Arja KellokoskiTuominen Kari KeravaHyttinen Hannu KerimäkiJuutilainen Ritva KokemäkiMyllymäki Kari KokemäkiNumminen Matti KokemäkiNurmi Olli KokemäkiOksanen Juhani KokemäkiVaskunlahti Anja KokemäkiVälkkynen Jari-Matti KokemäkiAnttila Tapio KotkaMäkinen Kirsi KotkaHohti Janne KouvolaSaarinen Kristian KouvolaHeinikoski Antti KuivaniemiVenäläinen Arto KuopioRauhala Ulla KuortaneIlkka Marko KurikkaHasu Liisa LahtiHeiskanen Henri LahtiLeppäjärvi Kati LahtiUlmanen Juha LahtiVanhala Tommi LahtiTakala Markku Leineperi

Kapiainen Juha LemiKorhonen Reijo LietoSaarisalo Harri LietoLehtola Kari LoimaaTorkkeli Aulis LoviisaNyroos Timo LuviaVälkky Marja LuviaAlasaari Harri MarttilaKarppi Eija MuuruvesiAalto Jari MynämäkiPalomäki Antero NaantaliReponen Pekka NaantaliLaine Olli–Pekka NakkilaMyllykoski Jari NakkilaSulonen Timo NakkilaKytömaa Raimo NousiainenPurmonen Kari OhkolaMehtälä Kari OulainenAhokas Jari OuluJoronen Markku OutokumpuKoistinen Jukka OutokumpuVänskä Timo OutokumpuVahtermo Pasi PieksämäkiHeininen Jaana PomarkkuMäkinen Antti PomarkkuFuruholm Tapio PoriGranholm Liisa PoriGrönmark Juha PoriHakala Eija PoriHakanen Jukka PoriHeikkil Elma PoriHirvonen Reijo PoriHuuhka Jari PoriJussila Anna-Liisa Pori

Jussila Altti PoriKarumäki Antti PoriKivimäki Seppo PoriKiviranta Antti PoriKoskinen Sirpa PoriKotikumpu Kauko PoriMaanavilja Topi PoriMaanavilja Ville PoriMannila Seppo PoriMuurinen Sirpa PoriMyllykoski Sini PoriMäkelä Juha PoriNorman Aleksi PoriPajukoski Jari PoriPekkala Pasi PoriPeltomäki Kari PoriPrehti Arto PoriRantanen Pentti PoriRuohonen Marja PoriSaarela Seppo PoriSandberg Juha PoriSjöblom Pentti PoriTräskelin Pekka PoriTräskelin Arto PoriTuomela Petri PoriUkkonen Keijo PoriUkkonen Jorma PoriUrho Teuvo-Jukka PoriViljanen Ari PoriVirtanen Rami PoriVälimäki Sonja PoriÖsterlund Harri PoriPoskiparta Markku PyhärantaVarjonen Jouni Pyhäranta

Lauttanen Veijo RaisioRajalampi Sirpa RaisioAilasmaa Tapio RaumaErkkilä Lars RaumaInnanen Pia RaumaKuusisto Päivi RaumaLaine Mauri RaumaLehto Jouni RaumaViitaniemi Tuula RaumaKapanen Kimmo SavonlinnaKäyhkö Ilpo SavonlinnaVaalamäki Pekka SavonlinnaSalo Raimo SäkyläSelin Tarja SäkyläSalonen Antti TampereSilander Tarmo TampereHyykoski Jyrki TornioKurttio Jouni TornioMantere Paavo TornioParkkila Olavi TornioLehtonen Mara TortinmäkiAaltonen Päivi TurkuHeikkilä Pasi TurkuHeino Timo TurkuHiltunen Jukka-Pekka TurkuHiltunen Timo–Juhani TurkuJärvinen Jari TurkuLaine Timo TurkuLehto Timo TurkuLehtonen Turja TurkuMerinen Susanna TurkuNylander Reijo TurkuSalonen Antti TurkuVesalainen Kalle Turku

Vienonen Samuli TurkuEerola Jarmo UlvilaNaukkarinen Santtu UlvilaSaarinen Matti UlvilaAitamurto Pentti UusikaupunkiVeikkolainen Janne VaajakoskiAutio Pekka VaasaBackman Jan VaasaSantikko Tauno VaasaKärkäs Kauko VampulaEklund Timo VantaaKola Sari VihtiMoisio Erkki ViljakkalaOja Vesa YpäjäLehtimäki Pasi ÄänekoskiAhvo Petri Anttila Tapio Hellsten Janne Jokinen Assi Kontkanen Petri Kukkola Kari Laakso Mikko Laakso Johanna Mehtälä Jari Ruotsalainen Teemu Sairanen Kari

Miksi Erno?Työelämän säädöksiä ajetaan koko ajan yhä libe-raalimapaan ja pääomapiirejä suosivaan suun-taan. Samaan aikaan on käynnissä koko Euroopan laajuinen sosiaaliturvan ja siihen liittyvän lainsää-dännön asteittainen alasajo. Euroopalla on var-masti mahdollisuuksia parempaankin jos tahtoti-laa työn ja toimeentulon turvaamiseen löytyy.Parhaiten sen voi mahdollistaa äänestämällä Ernon kaltainen työelämää käytännön tasolla elänyt palkkatyöläinen Europarlamenttiin. Duu-nari päättämään duunarin asioista.Juha KapiainenPääluottamusmies, LemiMetallin liittovaltuuston 1.varapuheenjohtaja

Miksi Erno?Ernolla on vahva tietämys työläisten asemasta Suomessa, hän on vahva vaikuttaja yhteiskunnan asioissa. Erno on välitön, helppo lähetyä, sanansa mittainen mies.

Edellä mainituista syistä kehoitan äänestämään Erno Euroopan parlamenttiin.

Antero Palomäki Naantali Turun metallityöväen ammattiosasto ry 49, puheenjohtaja, Metalliliiton valtuuston jäsen, Sandvikin Turun tehtaan pääluottamusmies

Miksi Erno?Ernossa yhdistyy tuo duunaripersoona valtavaan osaamiseen työelämän arjesta. Siis juuri siitä, missä me monet tällä hetkellä olemme ja elämme. Tarvitsemme työelämän osaajia pitä-mään puoliamme. Minä tuen ja äänestän Ernoa, tee Sinä samoin! Erno on rauhallinen, luotettava ja kielitaitoinen. Hän on puhuessaan vakuuttava ja saa ihmiset innostumaan asioista. Uskon, että me palkansaa-jat tarvitsemme asioidemme eteenpäin viejiä.

Arja TaipaleKellokoski ammattiosaston sihteeri ja varapuheenjohtaja

Miksi Erno?Erno edustaa meitä tavallisia duunareita, ja voi viedä viestiä tavallisen ihmisen arjesta parlament-tiin. Hän ei ole myöskään koskaan ollut "päätoimi-nen poliitikko", eli tietoa oikesta työelämästä! Meillä on myös yhteiset vasemmistolaiset arvot, olemme heikomman puolella. Erno on empaatti-nen, sympaattinen, omat perhearvot tärkeät. Erno tuo esittämänsä asiat hyvin selkeästi esille kuulijoilleen. Plussana lisäksi kielitaitoinen. Ää-nestän Ernoa, äänestä sinäkin, saadaan meidän-kin ääni parlamenttiin!Ulla Rauhala Kuortane Metalliliiton hallituksen jäsen

Miksi Erno?On erinomaista, että Vasemmistoliitolla on työ-mies ehdokkaana EU-vaaleissa!

Tapio FuruholmPoriKaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja


Toisen maailman-sodan raunioille rakennettua Euroo-pan unionia voidaan pitää kohtuullisena

menestystarinana. Kuohuvasta historiasta huolimatta maan-osaamme on saatu harvinai-sen pitkä kausi sekä poliittista vakautta että taloudellista me-nestystä.

Tilanne on kuitenkin muut-tunut ja tulee muuttumaan vielä entisestään. Talousongel-mat ovat koetelleet jokaista Euroopan maata jo pitkään.

Metallin valtuuston varapuheenjohtaja Juha Kapiainen:

Kenen ehdoillaEurooppaa rakennetaan?

Tähän tilanteeseen jouduttiin pitkälti huonon, tai oikeastaan olemattoman rahamarkkinoi-den valvonnan myötä, mutta sehän ei tunnu kiinnostavan juuri ketään. Tai se, että yritet-täisiin ottaa jotain opiksi tapah-tuneesta.

Tärkeintä näyttää olevan, että talouden alamäen varjol-la saataisiin Euroopan unionin kautta ajettua läpi yhä libe-raalimpaa työvoimapolitiikkaa koko Eurooppaan. Lähinnä tämä koskee työn tekemisen ja teettämisen ehtojen heikentä-

mistä, mutta samat uhkakuvat koskevat myös työturvallisuut-ta ja heikompien turvaksi ra-kennettua sosiaalilainsäädän-töä.

Tavoitteena näyttää olevan saada yleisiksi käytännöiksi kaikki eurooppalaiset minimi-tasot palkoissa sekä työsuhde-turvassa. Eikä välttämättä edes niitäkään. Mallia haetaan mie-luusti Aasiasta sekä Intiasta ja nyt viime aikoina myös Afrikas-ta. Työaikojen puolella halutaan purkaa enimmäistyöaikasään-nöstöjä sekä luoda uusia vel-

voitteita olla markkinatalouden käytettävissä vaikka ympäri vuorokauden, jos käsky käy.

Tämän kehityksen hillitsemi-seksi meillä ei ole varaa menet-tää enää yhtään oikeaa työelä-män asiantuntijaa sieltä missä päätöksiä tehdään. Tarvitsem-me lisää heitä, jotka tuntevat jo käytännön tasolla sen arjen, jossa Suomea sekä Eurooppaa rakennetaan ja pidetään toi-mintakunnossa. Tämän vuoksi on itselleni erittäin luontevaa ja suorastaan välttämätöntä olla mukana Erno Välimäen tuki-

ryhmässä. Luotan Ernon kykyyn ja tahtoon toimia loppuun asti niiden asioiden puolesta joita itsekin pidän eurooppalaisen työntekijän ja eurooppalaisen kansalaisen perusoikeutena tällä vuosituhannella.

JUHA KAPIAINEN

PÄÄLUOTTAMUSMIES

METALLIN LIITTOVALTUUSTON 1.

VARAPUHEENJOHTAJA

Suomalaisen teollisuuden tule-vaisuus on EU:n käsissä. EU:sta tulevat direktiivit ja säädökset vaikuttavat nyt jo suorasti tai epäsuorasti kaikkeen Suomes-sa tehtävään lainsäädäntöön. Työntekijöiden arjessa nämä näkyvät työmarkkinoilla yritys-ten investoinneissa ja sitä kaut-ta työllisyydessä.

Esimerkiksi surullisen kuu-luisa rikkidirektiivi iskee suo-malaisiin työmarkkinoihin kul-jetuskustannusten kasvuna. Raaka-aineiden tuonti ja val-miiden tuotteiden vienti Itä-meren kautta on teollisuudelle elintärkeää, sillä se on Suomen

suorin ja nopein kuljetusreit-ti Euroopan markkinoille. Kun kuljetuskustannukset nousevat vuodessa satoja miljoonia eu-roja, kaupan kannattavuus las-kee ja sitä myötä teollisuus työ-paikkoineen muuttaa Euroopan halpamaihin. Miksi tämä päätös meni läpi? Reagoiko siihen ku-kaan?

Meillä ei ole EU:ssa duu-nari-edustajaa, joka tuntisi suomalaisen teollisuuden ja työmarkkinakentän työnte-kijän kannalta. Lobbauksella saadaan toki jonkun verran vaikutettua, mutta jos edus-taja ei tunne alaa, hänen on

vaikea olla asiantuntija ja huo-mata kaikki pienet nyanssit, joilla saattaa olla suuri vaikutus Suomen työmarkkinoihin. Mei-dän pitää pystyä vaikuttamaan päätöksentekoon jo asian val-misteluvaiheessa. Suomalainen media ei ole kovin kiinnostunut päätösten valmistelusta ja kiin-nostuu vasta kun päätös on jo tehty. Silloin sen sisältöön on jo myöhäistä vaikuttaa.

Yhä useampi nuori valmis-tuu teollisille aloille työttömäk-si. Työtä ei ole tai sitä saa vain lyhyinä pätkinä teollisuuden ol-lessa varpaillaan EU-päätösten kanssa. Me nuoret tarvitsemme

työtä ja toimeentuloa, koska meilläkin on oikeus tasapainoi-seen ja hyvään työelämään. Jos Suomella ei ole työntekijöiden edustajaa EU:ssa, emme saa riittävästi ääntämme kuuluviin.

Itse en kaipaa jälkiselityk-siä, minä haluan nähdä tekoja. Äänestämällä me voimme vai-kuttaa siihen, millainen Suomi meillä on huomenna.

MARI MÄKELÄ

METALLILIITON AKTIIVI

KAUHAJOKI

Nuorten tulevaisuus + EU = ?


Vääntö työelämää säätelevistä la-eista ja niiden tulkinnoista on valitettavan arki-

päiväistä. ”Tulkinta” tosin on liian hienovarainen termi, kun tosiasiassa eduskunnan säätä-män työlainsäädännön koko-naisuutta poljetaan surutta ja tietoisesti maahan.

Työelämää säätelevä lain-säädäntö jakaa mielipiteet eduskunnassa. Vasemmisto-puolueet ja erityisesti Vasem-mistoliitto näkevät, että työelä-män pelisäännöt eivät turvaa riittävästi työntekijän oikeuksia. Porvarit vastustavat määrätie-toisesti minkäänlaisten työnte-kijöiden oikeuksien edistämis-tä. Eduskunta on aikoinaan teh-nyt päätöksen lakien muodosta – lakien noudattamisessa ei pi-täisi enää olla politiikalle sijaa.

Työlainsäädännön toteutu-mista koettelee etenkin osa-aikatyö. Perinteisestä koko-päivätyöstä on monilla aloilla

Kansanedustaja Jari Myllykoski:

Jokaiselle työntekijälle oikeuslainmukaisiin työoloihin

– kaupan alalta muihin palve-luihin ja hoiva-aloille – siirrytty yhä enemmän osa-aikatyön tekemiseen. Räikein esimerkki osa-aikatyöstä ovat nollatunti-sopimukset.

Nol latunt isopimuksel la työskentelevä henkilö ei voi usein suunnitella lainkaan elä-määnsä ja toimeentuloaan pit-källä aikavälillä, sillä työnantaja ei takaa hänelle yhtään työtun-tia. Pahimmallaan nollatuntiso-pimuksella oleva päivystää 24 tuntia vuorokaudessa odottaen puhelua töihin, mutta saaden palkan vain toteutuneilta tun-neilta.

Valtionyhtiö Alkossa osa-ai-katöitä on teetetty 1990-luvulta lähtien. Kesäsesongin aikana viinakaupan myyjistä jopa 90 % on osa-aikaisia. Lyhimmät viikkotyöajat asettuvat neljään tuntiin viikossa.

Niin nollasopimuksella työskentelevät kuin muut osa-aikatyöntekijät tekevät usein enemmän töitä kuin mitä sopi-

muksessa lukee. Tällöin lisätyö-tunneista tulee kauppatavaraa, jonka menettämisen uhalla työntekijät eivät lähde vaati-maan laillisia oikeuksiaan.

Lainsäädäntö on kuitenkin asiassa selvä. Työsopimus-laki määrää työnantajan tar-joamaan lisätyötunteja osa-aikaisille työntekijöilleen lisää työvoimaa tarvitessaan. Osa-ai-katyöntekijät eivät vain uskalla vaatia tätä laillista oikeuttaan, koska se voisi johtaa työnsaan-nin hankaloitumiseen jatkossa.

Työntekijät tarvitsevat jouk-kovoimaa, koska yhdessä epä-kohtiin voidaan puuttua. Suo-meen tulee saada nopeasti am-mattiyhdistysten kanneoikeus, jonka avulla voidaan valvoa, että lain takaamat oikeudet myös toteutuvat työelämässä.

JARI MYLLYKOSKI

KANSANEDUSTAJA

NAKKILA

Kun kuulin Erno Välimäen eh-dokkuudesta eurovaaleissa, en-simmäinen ajatukseni oli: hyvä, listalla pitää olla työmieskin. Porissa ensimmäisellä ajatuk-sella on aivan erityinen paino.

Jääkiekkovirtuoosi Vellu Keto-la on aina ollut sitä mieltä, että ensimmäinen ajatus on ainoa oikea.

Työmiestä tarvitsee Vasem-mistoliitto, työväen henkeä tar-

vitsee koko vasemmisto. Tässä maailmassa on montaa sorttia liikaa, tuo työväen asian ajami-nen tuntuu pysyvän kortilla.

Jotta tilanne muuttuisi, tar-vitaan perkeleenmoinen määrä työtä. Yksi etappi on eurovaalit. On vaikea taiteenlaji herättää ihmiset ajattelemaan asioita – yleensä. Erityisen vaikeaa se on, kun päätöksenteko on ho-risontissa (Bryssel) ja koneisto muistuttaa huonosti liikkuvaa mammuttia.

Työväestö houkuteltiin puoltamaan EU-jäsenyyttä mo-nenkirjavilla lupauksilla. Moni epäili niitä, minäkin. Alkaa olla lupauksien lunastuksen aika. Tähän asti on pelastettu pank-keja, työväki ja kuluttajat ovat saaneet tuta kaikenlaisia järjet-tömyyksiä.

Porilainen metallimies mu-kana vaaleissa on minulle kovin tuttu asia. Historiakin alkaa olla niin pitkä, että hirvittää. Porin konepajan räväkkä Kosken Pena oli viittä vailla kansan-edustaja. Outokummun Timo Laaksonen meni eduskuntaan ja sai vahvan asemankin. Mo-

Simpukkahöyryihin uusia tuulia

Minun ehdokkaani EU-vaaleissa on Erno Välimäki, jämäkkänä ja rehellisenä päättäjänä.

Erno tulisi viemään yhtenä tärkeänä asiana työtätekevän väestön yhteisiä asioita eteen-päin EU:n laajuisesti.

Unohtamatta kuitenkaan muita EU-tasolla päätettäviä tärkeitä asioita, kuten esimer-kiksi talous-, koulutus- ja sosi-aalipolitiikan osa-alueilta.

PETRI SALMINEN

TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

VASEMMISTOLIITON

PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN

SAK:N JA PAPERILIITON

VALTUUSTON VARAJÄSEN

KUNNANVALTUUTETTU, KASVATUS-

JA OPETUSLAUTAKUNNAN JÄSEN

EURAN VASEMMISTOLIITON

PAIKALLISJÄRJESTÖN

PUHEENJOHTAJA

lemmat istuivat valtuustossa, samoin Teljän Kassu Mäkelä ja Outokummun Risto Jokisa-lo. Kaikki olivat aikanaan pää-luottamusmiehiä, isoilla vers-tailla.

Tässäkin mielessä Erno Väli-mäen ehdokkuus on täysin po-rilaisessa linjassa.

Ajat ja asiat ovat muuttu-neet, mutta peruskysymys on säilynyt: kuka on työväen asi-alla? Tänään se on monimut-kaisempi asia kuin mainittujen tovereiden aikana. Naiset ovat aivan toisella tavalla työelä-mässä, usein pienellä palkalla ja muutenkin huonoilla ehdoil-la. Pätkä on päivän kirosana.

Kukaan tuskin enää uskoo – jos on uskonutkaan – että apu tulisi Brysselistä. Työväen asia on usein puolustustaistelua ja siksi siellä simpukkahöyryissä-kin tarvitaan vasemmistolaista väkeä.

Äänestä, herätä työkaverisi-kin, naapurit ja sukulaiset. Sekä Suomen että Brysselin kurssi on käännettävä, ja jyrkästi!

TAPSA FURUHOLM


EU:n talouskurisopi-muksesta on muo-dostunut sisäisen devalvaation pakko-paita. Vastustimme

eduskunnassa talouskurisopi-mukseen liittymistä. Valtioiden talouden tasapainoa tavoitel-laan politiikalla, joka kasvattaa massatyöttömyyttä ja painaa työlästen reaaliansioita alas. Kielteisiä tehovaikutuksia vah-vistetaan julkisen sektorin ja sosiaaliturvan leikkauksilla ja kulutusveroja kiristämällä. Kä-sillä on talouden lamaantumis-kierre kulutuskysynnän ja in-vestointien romahdettua. Tästä

Kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho:EU-vaaleissa vahvistuu linjakas vasemmisto, radikaalin ay-liikkeen luonteva kumppani

huolimatta valtioiden velkaan-tuminen jatkuu ja EU suosittaa aina vain samoja lääkkeitä; uusia veronkorotuksia ja sääs-töpäätöksiä.

Suomen hallitus on sitou-tunut eurojärjestelmän talous-kuripolitiikkaan, joka ei tarjoa ulospääsyä kriisistä. Hallituk-sen neuvottomuudesta ja lyhyt-näköisyydestä saa todellisen kuvan, kun katsoo valtiovarain-ministeriön ennusteita brutto-kansantuotteen (BKT) kasvusta. VM on korjannut vuoden aikana ennustettaan alaspäin kolme kertaa ja päätynyt tämän vuo-den osalta 0,5 prosenttiin. Eh-

käpä tulevan syksyn budjettirii-hessä on pakko tunnustaa, että lukemat liikkuvat nollan tuntu-massa.

Kataisen-Urpilaisen halli-tuksen arvio taloudellisesta ti-lanteesta oli täysin väärä. Siksi keinot ja toimet muun muassa työttömyyden kasvun torjumi-seksi ovat vaatimattomia, ja työllisyysvaroja jää joka vuosi käyttämättä satoja miljoonia: viime vuonna työllisyysvaroja jäi käyttämättä yli 200 miljoo-naa ja vuonna 2012 summa oli yli 95 miljoonaa euroa. Kaikki-aan tämän hallituksen budje-toimista työllisyysvaroista on

jäänyt käyttämättä lähes 500 miljoonaa euroa. Hallituksella ei todellisuudessa ole mitään työllisyyspolitiikkaa. Se odottaa ihmettä hiipuvilta markkinoilta. Kolme vuotta sitten varoitimme hallitusvasemmistoa kokoo-muksen sanelemasta linjasta, jossa kaikki elvytyksen ainekset siivottiin pois.

Itse asiassa hallitukseen meneminen oli vakava virhe. Se poikkesi täysin eurooppalaisen vasemmiston linjauksista, jois-sa talouskuria pidetään yhtenä syyllisenä talouden hyytymiseen. EU:n parlamenttivaalit touko-kuussa ovat ilmapuntari meillä

ja koko EU:ssa. Oikeiston linjasta on saatu tarpeeksi. Vasemmis-ton vahvistuminen on enemmän kuin todennäköistä. Sitä emme ihmettele. Linjakas eurooppalai-nen vasemmisto on askeltanut yhtä jalkaa radikaalin ay-liikkeen kanssa. Tiukan linjan ay-mies Po-rista, Erno Välimäki, saa kan-natuksemme ja tukemme. Se on päivänselvää.

MARKUS MUSTAJÄRVI

JYRKI YRTTIAHO

KANSANEDUSTAJAT

VASEMMISTOLIITTO

EDUSKUNNAN VASENRYHMÄ

Euroopan unioni, direktiivit, ko-missio, eurovaalit – ketä kiin-nostaa? Pitäisi kiinnostaa, sillä Euroopan unionin päätökset vaikuttavat myös meillä Suo-messa: työelämässä, palveluis-sa, arjessa. Suomalaisen työn tulevaisuus ja työelämän oikeu-denmukaisuus ratkaistaan Eu-roopan unionissa. Seuraava eu-roparlamentti ratkaisee konk-reettisesti millaisia työn ääniä Suomessa jatkossa kuullaan.

Kaikissa EU:n ja sen jäsen-maiden toimissa on tinkimättä kunnioitettava työntekijöiden perusoikeuksia. Niihin kuuluu oikeus neuvotella ja sopia kol-lektiivisesti palkoista ja muista työsuhteen ehdoista.

Gallupien mukaan vasem-mistoliiton europarlamenttiryh-mä GUE-NGL voi nousta parla-mentin kolmanneksi suurim-maksi ryhmäksi. On tärkeämpää kuin koskaan, että jokainen

vasemmistolainen on varmista-massa, että gallupien ennusteet realisoituvat vasemmiston osal-ta, eikä äärioikeisto saa enem-pää valtaa Euroopassa.

Hyvään tulokseen päästään vain äänestäneiden määrää lisäämällä ja äänestämällä eu-roparlamenttiin vasemmisto-laisia työelämän edustajia. Jos toimimme toisin, paikat täyte-tään ihmisillä, jotka eivät juuri meidän etujamme aja.

Vain äänestämällä voit vaikuttaaUseat vasemmistolaiset

ovat kriittisiä Euroopan unionia kohtaan, mutta on väärää kriit-tisyyttä jättää äänioikeutensa käyttämättä.

Pidä äänestäsi huolta, muis-ta äänestää.

JAANA HEININEN


Suomen sodanjälkei-nen historia on val-taisa taloudellinen ja sosiaalinen menestys-

tarina. Suomi on noussut taka-pajulasta monipuoliseksi teolli-suusvaltioksi. Samalla olemme onnistuneet luomaan toimivan hyvinvointivaltion, joka on tu-kenut samalla niin ihmisten hyvinvointia kuin teollisuuden kilpailukykyäkin.

Tällä hetkellä Suomi kuu-luu korkean kustannustason ja tuottavuuden teollisuusmaihin yhdessä muiden Pohjoismaiden, Länsi-Euroopan teollisuusmai-den, USA:n ja Japanin kanssa. Taloushistoria ei tunne mon-taa tapausta, että vauraimpien maiden joukkoon noussut maa putoaisi takaisin köyhempien maiden joukkoon. Mutta onko näin jatkossa Suomen kannalta?

Korkean kustannustason ja tuottavuuden maiden etumatka perustuu näitä maita yhdistäviin piirteisiin. Suomen kannalta tär-keimmät ovat hyvään peruskou-lutukseen ja motivoituneeseen henkilöstöön perustuva osaami-nen sekä tehokas tutkimus- ja tuotekehitystyö. Osaaminen on näkynyt laadukkaana työnjälke-nä, aikatauluissa pysymisenä ja onnistuneena tuotekehitykse-nä. Olemme maailman huipulla tutkimuspanosten ja patenttien talouden kokoon suhteutetus-sa määrässä. Näiden lisäksi me olemme erottuneet köyhemmis-tä maista korkean investointi-asteen avulla. Tämä on taannut osaavalle henkilöstölle arvonsa mukaiset tuotantovälineet, nos-tanut tuottavuutta ja kompen-soinut korkeampia palkkakus-tannuksia.

Tämän päivän hyvinvointim-me perustuu osaavaan työvoi-maan, tutkimukseen ja tuoteke-hitykseen ja korkeaan investoin-tiasteeseen. Mutta miltä näyttää tulevaisuus? Ei järin hyvältä. Elin-keinoelämä tuntuu johdonmu-kaisesti heikentävän kaikkia me-nestyksemme perustekijöitä.

Teollisen osaamisen tukijal-ka on ollut oman ammattitai-tonsa ja työpaikkansa kehittä-miseen sitoutunut työntekijä. Tämä voimavara ja kilpailuky-kytekijä on katoamassa jatku-vien yt-neuvotteluiden ja sane-lupolitiikan luoman pelon ilma-piirin myötä. Työntekijöille on koko ajan vaikeampaa sitoutua työhönsä ja yritykseen tai olla ylpeitä työnantajastaan, kun päivä päivältä käy selvemmäk-si, että työnantajan sitoutumi-nen henkilöstöönsä on hyvin niukkaa. Henkilöstö ymmärtää, että työnantaja on valmis lähet-tämään pitkäaikaisetkin työnte-kijät kilometritehtaalle, jos sillä saadaan yrityksen voitot mak-simoitua – edes lyhytaikaisesti.

Yhtä kohtalokasta teollisuu-den tulevaisuuden kannalta voi olla se, että yritykset ovat vä-hentäneet Suomeen suunnattu-ja laiteinvestointeja, kuten myös tutkimus- ja kehitysmenoja. Tämä kielii elinkeinoelämän näköalojen puutteesta sekä luovuuden ja luottamuksen ka-toamisesta. Näytöksi Suomen kilpailukyvystä ei riitä se, että Suomen talouden menestys on kuulunut lähes koko 2000-luvun teollisuusmaiden korkeampiin.

Teollisuuden tappiomieliala on levinnyt laajalle ja se on saa-nut monia ilmenemismuotoja. Tuotannon kehittämisen ja uu-

sien tuotteiden luomisen sijaan työnantajat ovat keskittyneet kritisoimaan maassamme vallit-sevaa palkkatasoa ja vaatimaan verojensa alentamista. Työelä-män laatuun ei ole panostettu, vaan pikemminkin on haluttu luoda epävarmuutta ja pelkoa henkilöstön keskuuteen. Jo nyt on nähtävillä, että valittu linja on lamaannuttanut teollisuuden kehitystä, kun yritysten kyky luoda uusia tuotteita ja ideoita on heikentynyt merkittävästi. Samalla tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen kilpailijoista.

Suomi on uhkaavasti siir-tymässä teknisen kehityksen etujoukosta perässä hiihtelijöi-den joukkoon. Vielä ei kuiten-kaan ole liian myöhäistä kään-tää suuntaa. Meillä on onneksi vielä esimerkkejä hienoista yrityksistä, joilla on selkeä ta-voite kuulua omalla alallaan maailman johtavien yritysten joukkoon ja jotka uskaltavat panostaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Nämä yrityk-set ymmärtävät, että voittajien joukkoon tähtäävä strategia on helpoin rakentaa suomalaisen osaavan henkilöstön ja mui-den vahvuuksiemme varaan, ja että menestystä syntyy vain henkisesti terveessä työyhtei-sössä. Mielestäni myös osak-keenomistajien tulisi vaatia yrityksiltä henkistä ryhtiliikettä ja uskallusta luottaa vahvuuk-siimme. Mistä yritysjohtajille ja elinkeinoelämän edusmiehille ylipäätään maksetaan? Tappio-mielialan lietsomisesta vai me-nestyksen luomisesta?

TIMO EKLUND

VASTAAVA TUTKIJA

METALLILIITTO

Tutkija Timo Eklund:

Suomi matkallahalpatuotantomaaksi

Jotta olisivaihtoehtoja.


151WWW.ERNOV.FI

facebook.com/ernovalimaki

twitter.com/ernovalimaki

-Metallityöläinen, pääluottamusmies -Metalliliiton hallituksen jäsen-Aviomies ja kolmen pojan isä, 36v, Pori

metallin vaikuttajat satakunta 1/2014 erno välimäen eu-vaalilehti

Documents