satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012

|VTT Timo Aro| 3.9.2012

Kuva: Satakuntaliitto

”Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa” - Ville Malja, Lapkon solisti -



”Satakunnassa small-talkia ei ole edes olemassa, koska sitä pide-tään paskanpuhumisena. Jos ei ole mitään sanottavaa, niin ei sitten myöskään sanota mitään” - Jyrki Kangas -


”Porilaisen ajattelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että rahat pannaan porilaiseen

pärekoriin, josta ne sitten jaetaan porilaisen organisaation kautta yhteisen

hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla”

- Kankaanpään Seutu 28.8.2008 -


Jalostuksen työllistävyyden osuus korkein

(32 %)

Väestö vähentynyt

yhtäjaksoisesti vuodesta

1991 alkaen, -476 hlöä

vuonna 2011

Työttömyysaste neljänneksi

alhaisin (heinäkuu

2012)

Vahva kuntatalous: Velattomin maakunta 2009-2011

Mutta muuttoliike positiivinen

vuosina 2009-2012

Suomessa 12 kuntaa, joissa velkaa alle 100

€/asukas: 3 Satakunnassa

10 000 korkeakoulu-opiskelijaa, 1 500 uutta joka vuosi

Rauman seudun BKT, teollisuuden arvonlisäys ja työllistävyys

maan huippua

Ulkomaan kansalaisia

kolmanneksi vähiten


kuntauudistus nyt


johtopäätökset aikaisemmista kuntareformeista

Kaikki uudistukset

perustuneet 60-luvulta alkaen

keskushallinnon interventioihin

Kuntien yhteistoiminta

yhtäältä tiivistynyt toisaalta himmelit

lisääntyneet

Tavoitteita ei ole saavutettu:

hiipuneet tai jääneet

keskeneräisiksi

Pieniä reformeja, mutta keskeiset

ongelmat edelleen

ratkaisematta


hallintohimmelit Porin näkökulmasta

Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, kunnan optimikoko, hyvä vs. huono hallitus,

ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne.

T U N T E E T

Yhdyskuntarakenne, väestö- ja ikärakenne ja kuntatalouden kehitys 2010’, 2020’ ja 2030’: kuinka

hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää, miten

perusterveydenhuolto järjestetään, miten johdetaan sosiaali- ja terveyspalveluita, mitkä ovat kunnan

tehtävät ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?

J Ä R K I 10


2012


2020-2030’


21,3 % (48 180) vuonna 2010

25,3% (56 712) vuonna 2015

28,0 % (62 430) vuonna 2020

Yli 65-vuotiaiden osuus Satakunnassa vuosina 2010-2030

29,7 % (66 035 vuonna 2025

= + 17 855 |VTT Timo Aro| 3.9.2012

Laskennallisten sosiaali- ja terveysmenojen muutos (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Satakunnassa vuosina 2010-2025

- Laskelma perustuu STM:n keskimääräisiin ikäryhmit-täisiin sosiaali- ja terveys-menoihin (sosiaali- ja ter-veyspalvelut sekä sairaus-vakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Sa-takunnan alueen väestö-ennusteisiin ikäryhmittäin vuosina 2010-2025 - Oletusarvoina sote-menot asukasta kohden koko maassa vuonna 2010: 65-74-vuotiaat: 3750 €/as., 75-84-vuotiaat 7500 € ja yli 85-vuotiaat 15 000 €

Ikä- ryhmä

Vuosi 2010 miljoonaa euroa



Erotus miljoonaa euroa

65-74 95,1 126,0 113,0 17,9

75-84 125,2 152,3 193,9 68,7

85- 92,0 127,9 150,9 58,9

Kaikki 312,3 406,2 457,8 145,5


Kuntien taloudellinen liikkumavara jatkossa?

1. Vaikeutuvan talous-

kehityksen kunnat

Tällä hetkellä

melko vakaan

talouden

kunnat

Tällä hetkellä

jo vaikeuk-

sissa olevat

kunnat

2. Kasvavien kaupunki-

seutujen kunnat

Sijainnistaan

hyötyvät

kehyskunnat

Heikkenevän

talouden

keskus-

kunnat

3. Toimintaansa jo

sopeuttaneet kunnat

Sopeuttamis-

kykyään

heikentäneet

kunnat

Sopeuttamis-

kyvyn lähes

menettäneet

kunnat

4. Kuntaliitoskunnat

Hyvän

kehitys-

potentiaalin

kunnat

Heikon

kehitys-

potentiaalin

kunnat

5. VOS-riippuvaiset kunnat

(yli 50 % nettomenoista)

Talous-

tasapainon

säilyttävät

kunnat

Ahdinkoon

ajautuneet /

ajautuvat

kunnat

Satakunnan kunnat

2010-2024?

KuVe % 19,45

vuonna 2010

KuVe % 22,99

vuonna 2016

KuVe % 24,41

vuonna 2020

KuVe % 27,13

vuonna 2024

missä mennään nyt kuntauudistuksessa?

Yhteenveto kuntien

lausunnoista (22.5.2012)

Hallituksen iltakoulun

linjaukset ja tiedonanto

(5.-6.6.2012)

Kuntarakenteenuudistamista

ohjaavat kriteerit

(27.6.2012)

Sosiaali- ja terveydenhuol-lon palveluryh-män väliraportti

(31.5.2012)


Satakunta:

Porin alueen Uusi Kunta

muodostuisi kahdeksasta

nykyisestä kunnasta. Asukasluku

120 749 asukasta.

Rauman alueen Uusi Kunta

muodostuisi kolmesta kunnasta.

Asukasluku 47.874 asukasta

Kankaanpään alueen Uusi Kunta

muodostuisi viidestä kunnasta.

Asukasluku 20.691

Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi

Kunta 20.034 asukasta

Huittisten, Kokemäen ja

Punkalaitumen Uusi Kunta 21.931

asukasta


kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit

PALVELU- JA VÄESTÖPOHJA

-kriteerit (2)

ELINVOIMA -kriteerit(3)

KUNTATALOUS -kriteerit (6)


1. palvelu- ja väestöpohjakriteerien täyttyminen Satakunnan kunnissa


Kriteeri 1a: Väestöpohja vähintään 20 000 asukasta

1 265

1661

1 848

1 945

2 003

2415

2 599

2 804

3304

3353

4 673

5780

5 844

7504

7 922

10 638

12 078

12 424

13554

39 820

83133

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000

Kiikoinen

Siikainen

Honkajoki

Lavia

Jämijärvi

Pomarkku

Karvia

Köyliö

Merikarvia

Luvia

Säkylä

Nakkila

Eurajoki

Harjavalta

Kokemäki

Huittinen

Kankaanpää

Eura

Ulvila

Rauma

Pori

Pori ja Rauma ovat ainoat

kunnat, jotka täyttävät

väestöpohja-kriteerin


Joka toisessa kunnnassa (173)

alle 6000 asukasta. Nakkila Suomen mediaanikunta

(5780 asukasta).

Vain 56 kunnassa (16 %) kaikista

kunnissa väkiluku ylittää 20 000

asukkaan rajan.

Kriteeri 1b: Syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta

10

12

13

15

20

20

22

23

24

35

45

53

65

68

69

98

112

123

143

403

823

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900

Siikainen

Kiikoinen

Lavia

Jämijärvi

Honkajoki

Karvia

Pomarkku

Köyliö

Merikarvia

Luvia

Säkylä

Nakkila

Harjavalta

Kokemäki

Eurajoki

Huittinen

Kankaanpää

Eura

Ulvila

Rauma

Pori


10 kunnassa syntyvän

ikäluokan koko vähintään 50

lasta Satakunnassa (2008-2010)

Joka kolmannessa kunnassa (136)

syntyi alle 50 lasta vuodessa ja joka

neljännessä alle 30 lasta koko maassa

(2008-2010)

2. työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Satakunnan kunnissa


Kriteeri 2a: Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 %

52,4

57,6

64,9

66,7

76,3

77,1

78,1

82,5

85,9

85,9

88,7

92,3

98,4

102,1

104,3

104,3

107,4

109,7

112,7

119,3

130,4

0 40 80 120 160

Luvia

Köyliö

Pomarkku

Ulvila

Nakkila

Kiikoinen

Lavia

Jämijärvi

Kokemäki

Merikarvia

Siikainen

Karvia

Huittinen

Rauma

Eura

Eurajoki

Pori

Kankaanpää

Honkajoki

Säkylä

Harjavalta


Joka viides kunta ylittää 100 %:in

rajan koko maassa. Harjavallan

työpaikkaomavarai-suusaste (%)

3:nneksi korkein koko maassa

Kaikkien kuntien alhaimman

viidenneksen raja-arvo 67,8, jonka

alittaa neljä kuntaa Satakunnassa

Kriteeri 2 b: Pendelöinti keskuskuntaan vähintään 25 %

0

0

0

0

0

0

0

11,5

11,8

11,8

12,2

15,1

15,6

18,2

24,5

26,5

28,1

40

42,2

42,2

49,1

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Eura

Huittinen

Kankaanpää

Karvia

Kokemäki

Rauma

Pori

Siikainen

Lavia

Harjavalta

Honkajoki

Säkylä

Merikarvia

Kiikoinen

Jämijärvi

Nakkila

Pomarkku

Köyliö

Eurajoki

Luvia

Ulvila


Kunta kuuluu sa-maan työssäkäynti-alueeseen, jos pen-

delöinti keskus-kuntaan ylittää 10

%:in rajan

Jos pendelöinti keskuskuntaan

ylittää 40 %:in ra-jan, käytännössä sa-maa toiminnallista aluetta: neljä kun-taa Satakunnassa

Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

93 000 asukasta

keskustaajama-alueellla.

Suomen 7:nneksi suurin

taajama-alue

Kriteeri 2c: Yhdyskuntakriteeri, yhtenäinen taajamarakenne


Kriteeri perustuu Suomen ympäristö-keskuksen keskus-taajamaluokituk-seen suurimpien

kaupunkien osalta

kuntatalouskriteerit Satakunnan kunnissa

”Kriisikunnan” kriteerit: 1. Negatiivinen vuosikate (tulorahoituksen määrä, joka jää

juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin jne.)

2. Lainakanta 50 % korkeampi kuin koko maan keskiarvo 3. Tase alijäämäinen 4. Tuloveroprosentti 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko

maan painotettu keskiarvo 5. Omavaraisuusaste vähemmän kuin 50 % (omavaraisuusaste=

oman pääoman suhde koko pääomaan) 6. Suhteellinen velkaantuneisuus enemmän kuin 50 % (suhteellinen

velkaantuneisuus = kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun)


Kriteeri 3a: Vuosikate euroa asukasta kohden 2010-2011 (kriteeri negativiinen vuosikate)

-32

43

83

127,5

145

154

157,5

160

206

209

230

263

263,5

296

332

363

376

396,5

449

492,5

1782

-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

Jämijärvi

Kiikoinen

Luvia

Köyliö

Kokemäki

Siikainen

Kankaanpää

Ulvila

Harjavalta

Honkajoki

Pomarkku

Nakkila

Lavia

Eura

Pori

Rauma

Merikarvia

Säkylä

Karvia

Huittinen

Eurajoki


Negativiinen vuosikate vain

Jämijärvellä

Vuosikate keskimäärin 421 euroa per asukas

koko maassa keskimäärin

vuosina 2010-2011

Kriteeri 3b: Lainakanta keskimäärin vuosina 2010-2011 (kriteeri lainakanta 50 % korkeampi kuin koko maan keskiarvo =2956 €)

0

29

80

424

523

564,5

770

1011

1048

1166

1178

1238

1307

1398,5

1496

1514

1754,5

1882,5

2019

2164

2460

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Harjavalta

Rauma

Karvia

Nakkila

Merikarvia

Kiikoinen

Siikainen

Säkylä

Pomarkku

Eurajoki

Eura

Ulvila

Huittinen

Köyliö

Jämijärvi

Luvia

Kokemäki

Kankaanpää

Pori

Lavia

Honkajoki

Kuntien keskimääräinen

lainakanta 1 957 € vuosina 2010-

2011

Koko maassa 12 kuntaa,

joilla lainaa alle 100 € asukasta

kohden


Kriteeri 3c: Taseen yli- tai alijäämä (kriteeri tase alijäämäinen 2010-2011)

-1834

-761

-403

-145

0

155

177

179

420

504

542

574

637

642

986

1178

1501

2347

2527

3244

6660

-3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

Lavia

Honkajoki

Säkylä

Köyliö

Jämijärvi

Kankaanpää

Kokemäki

Pori

Luvia

Ulvila

Eura

Huittinen

Nakkila

Pomarkku

Kiikoinen

Siikainen

Merikarvia

Harjavalta

Rauma

Karvia

Eurajoki


Koko maassa kuntien taseessa

ylijäämää keskimäärin 1301 €

per asukas. Alijäämäisiä kuntia

yhteensä 75

Eurajoella toiseksi eniten kumula-

tiivista ylimäämää asukasta kohden

koko maassa. Karvia 8. ja Rauma 15.

18

18

18,75

18,75

19

19

19

19,5

19,5

19,5

19,75

19,75

19,75

19,75

19,75

20

20

20

20

20,25

20,75

16,5 16,75 17 17,25 17,5 17,75 18 18,25 18,5 18,75 19 19,25 19,5 19,75 20 20,25 20,5 20,75 21

Eurajoki

Rauma

Harjavalta

Pori

Karvia

Kiikoinen

Luvia

Eura

Merikarvia

Ulvila

Huittinen

Jämijärvi

Kokemäki

Nakkila

Pomarkku

Kankaanpää

Köyliö

Säkylä

Siikainen

Honkajoki

Lavia

Kriteeri 3d: Tuloveroprosentti keskimäärin 2010-2011 (kriteeri tuloveroprosentti 0,5 % korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo =19,57)


Koko maan painotettu keskiarvo 19,57, jonka alle jää

10 kuntaa Satakunnassa

Kriteeri 3e: Suhteellinen velkaantuneisuus % (kriteeri suhteellinen velkaantuneisuus enintään 50 %)

9,8

10,5

13,65

18,7

19,7

23,2

23,25

24,4

27,35

28,7

29,1

29,7

33,8

35,8

37,6

38,6

40,6

40,8

41,3

46,4

53,45

0 10 20 30 40 50 60

Karvia

Harjavalta

Rauma

Merikarvia

Nakkila

Kiikoinen

Köyliö

Siikainen

Eura

Eurajoki

Pomarkku

Huittinen

Ulvila

Honkajoki

Jämijärvi

Lavia

Kokemäki

Luvia

Pori

Kankaanp…

Säkylä


Suhteellinen velkaantuneisuus

keskimäärin 44,5 % kaikissa Suomen

kunnissa

Karvian suhteellinen

velkaantuneisuus neljänneksi alhaisin

koko maassa vuonna 2010.

Harjavalta 6:nneksi alhaisin

Kriteeri 3f: Omavaraisuusaste % (kriteeri omavaraisuusaste vähintään 50 %)

29,4

37

37,7

41,5

43,6

52,5

60,4

61,3

61,8

64,1

64,3

64,8

66,2

73

76,7

80,2

81,3

86

88,9

89,6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lavia

Honkajoki

Kankaanpää

Kokemäki

Jämijärvi

Luvia

Pomarkku

Säkylä

Köyliö

Pori

Ulvila

Eura

Huittinen

Nakkila

Siikainen

Merikarvia

Eurajoki

Rauma

Harjavalta

Karvia


Neljä pohjois-satakuntalaista

kuntaa ja Kokemäki jäävät

alle 50 %:in rajan.

Karvian omavaraisuusaste oli 5:nneksi, Harja-vallan 6:nneksi ja Rauman 8:nneksi korkein vuonna

2011

Kuntatalouskriteerien toteutuminen Satakunnassa

Porin kaupunki|VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro| 16.7.2012

Jämijärvi

3/6

Lavia

3/6

Honkajoki

3/6

Säkylä

3/6

Kankaanpää

2/6

Köyliö

2/6

Kokemäki

2/6

Toteutuuko selvitystarve? P

ääkr

ite

eri

1:

Pal

velu

- ja

väe

stö

po

hja

•11 kuntaa

•Säkylä

•Luvia

•Merikarvia

•Köyliö

•Pomarkku

•Karvia

•Honkajoki

• Jämijärvi

•Lavia

•Kiikoinen

•Siikainen

Pää

krit

ee

ri 2

: El

invo

ima

•5 kuntaa

•Nakkila

•Ulvila

•Pomarkku

•Köyliö

•Luvia

Pää

krit

ee

ri 3

: K

un

tata

lou

s

•0 kuntaa

kuntauudistuksen eteneminen

Kriteerien pohjalta kunnat

voivat käyn-nistää tarvittavat

selvitykset

Kriteerit toimivat pohjana halli-

tuksen rakenne-laille, joka tulee

voimaan 1.5.2013

Hallitus kannus-taa liitoksiin

yhdistymisavus-tuksilla. Yhdisty-

misavustusta saa, jos päätös 1.4.2014

mennessä

Kunnat, jotka eivät täytä rakennelain

kriteereitä tai eivät ole tehneet

tarvittavia päätöksiä valtion

erityisselvittäjät

Kuntarakenteen uudistamisen

rinnalla samanaikaisesti

muut isot uudistukset


Kiitos!

satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012

Documents