Nyt! Tulossa!

MetsopolinKAKSIVUOTISILTAMAT

torstaina 1.10.2015 kello 18.00–21.00Ravintola White Lady, Mannerheimintie 93, Helsinki

Tarjolla salaatti, keitto ja jälkiruokakahvi.Bonuksena erinomaista keskisuomalaista seuraa!

Ilmoittaudu viimeistään to 24.9.maksamalla 26 euroa yhdistyksen tilille

FI65 4764 0010 0343 10Ja viestit-osioon mahdolliset ruokavaliotoiveet!

Lämpimästi tervetuloa perheen ja ystävien voimin!

Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 3/2015

Musiikista vastaaTuuli Suominen

Menossamukana

magikoomikko

Risto Leppänen

Juontajana Tarkko Oksala

Arvontaa– mojovat palkinnot

METSOPOLI

M etsopolin kaksivuotisjuh-lan kynnyksellä on syytä

tutkailla sekä mennyttä että tulevaa.

Paljon olemme yhdessä uurastaen tehneet, mutta aina voimme kohottautua yhä kor-keammalle.

Meiltä on toivottu aiempaa monipuolisempaa ja nuorek-kaampaa ohjelmaa. Kenties kotiseututyö koetaan hieman konservatiiviseksi ja säilyttä-väksi – jopa menneisyyteen käpristyväksi.

Näin ei tietenkään pitäisi olla. Mikään ei estä meitä ko-koontumasta pubiin tai vaik-kapa karaoketapahtumaan.

Olemme ottaneet vinkeis-tä vaarin ja rennonsorttinen pubi-ilta onkin tulossa jo joulukuussa, jolloin kokoon-numme Tikkurilan uudiste-tulle juna-asemalle avatussa Maltaisessa Metsossa – siitä-pä voimme leipoa itsellemme vaikka kantapaikan...

Oma kotiseutuyhdistys on meidän kaikkien yhteinen pe-sämme, josta toivon mukaan virtaa voimaa myös arjen tem-mellyksiin.

Mukaan pääsee helposti, sillä kynnyksiä ei majassam-me ole laisinkaan. Metsopoli kelpuuttaa joukkoonsa niin koreat koppelot, pikkupoika-set kuin ukkometsotkin – ai-van kaiken ikäiset.

Tule sinäkin siipiemme suojaan!

Jari Pietiläinenpuheenjohtaja

Puheenjohtajaporisee

2

Postiauto Suolahdesta Haapajärvelle

Kulttuuriperinnöstäpohjoisessa Keski-Suomessa

■ Kotiseutuliiton vuosikirja 2015 Aineettoman läsnäolo – kulttuu-riperinnön tulkintoja käsittelee aineettoman kulttuuriperinnön il-menemismuotoja kuten suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosi-aalisen elämän käytäntöjä, rituaa-leja ja juhlamenoja sekä luontoa ja maailmankaikkeutta koskevaa tietoa, taitoa ja käytäntöjä.

Pohjoisen Keski-Suomen kun-nat vaalivat kukin omaa kulttuu-riaan niiden edellytysten mukaan, jotka päättäjät niille mahdollista-vat. Kuntaliiton tilastojen mukaan (2014) Suomen kunnat käyttävät kulttuuripalveluihin keskimäärin 111 euroa asukasta kohden. Poi-mintoja tilastosta: Pihtipudas 174 euroa, Saarijärvi 169 euroa, Viita-saari 143 euroa, Kannonkoski 131 euroa, Kivijärvi 111 euroa, Karstu-la 100 euroa, Kyyjärvi 94 euroa ja Kinnula 67 euroa.

Kunnat eivät järjestä kulttuuri-palveluja yksin. Tilastosta puuttu-vat yksityiset taiteilijat, tapahtuma-järjestäjät, yhdistykset ja järjestöt, joiden merkitys on korvaamaton.

Kotiseututyöhön kuuluvat olennaisena osana myös sota-ajat moninaisine vaikutuksineen. Saarijärvi- Seuralla on tähän kult-tuuriperinnön vaalimiseen erin-omainen yhteistyökumppani, kulttuuri- ja taideosastot sisältävä Saarijärven museo, jonka seura ai-kanaan perusti. Siitä on muodostu-nut ”se yksi luukku”, minkä kautta seutukunnan veteraanien aineelli-nen ja henkinen perintö taltioidaan jälkipolvien käyttöön.

Siellä jossain – toisen maail-mansodan muistonäyttely 13.6.–13.9.2015 on osoitus Saarijärven museon osaamisesta.

Oman kulttuurin tunteminen ja tekeminen luo voimaa ja antaa elä-mään merkityksellisyyttä. Talou-dellisesti huonona aikana kulttuu-riperinnöllä on erityisen merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. ”Missä kulttuuri kukoistaa, siellä yrityselämä viihtyy!” (päätoimitta-ja Erkki Laatikainen)

Loppuun sopivat J.V. Snellma-nin sanat: ”Kulttuurissa on pienen kansan voima.”

Kirjoittaja onSaarijärvi-Seuran puheenjohtaja

Hannu Luotola

Suolahdesta Haapajärvelle kulkenut postiauto pääsi postimerkille vuonna 2013. Se valittiin kaksi vuotta sitten Euroopan kauneimmaksi postimerkiksi.

■ Kymmenkunta Metsopolin in-nokkainta käsityönaista ja -miestä kokoontui 9. syyskuuta Eteläespla-nadilla sijaitsevan Taito Helsky ry:n tiloihin tutustumaan maakuntala-pasten salaisuuksiin.

Erityisen kiinnostuksen kohde oli tällä kertaa Keski-Suomen maakun-talapasen malli, josta Taito Helsky on tuotteistanut myyntiin paketin, joka sisältää kudontaohjeen lisäksi myös tarvittavat langat.

– Keski-Suomen kädenlämmitti-

mien alkuperäinen malli on säilynyt Keski-Suomen museossa Jyväsky-lässä, kertoi Taito Shopin myymä-länhoitaja Maritta Saarikoski.

Taito Helsky on tuotteistanut vuo-desta 1993 lähtien yli 20 maakunnan vanttuut, joista siis Keski-Suomen lapanen on yksi muiden joukossa.

– Kainuun lapanen on kaikkein suosituin malli, mutta pääkaupungis-sa tietenkin myös Helsingin ja Uu-denmaan tumppuja kudotaan ahke-

rasti, Saarikoski arvioi.Ja kuinka sattuikaan: lapasillan

opettaja Ulla Oikarinen oli itsekin keskisuomalaisia, sillä hän on kotoi-sin Kivijärveltä.

Oikarisen ohjeiden mukaan Keski-Suomen lapasta pääsi omin käsin kutomaan koko joukko käsi-työläisiä. Hän on tuotteistanut myös Helsinki-aiheisia käsitöitä, muun muassa Eira-huivin sekä Viikki- ja Paloheinä-pipot.

Kiitos mukavasta illasta niin opettajille kuin oppilaillekin!

Keski-Suomen oma lapanenkiinnostaa kädentaitajia

3

Keski-Suomen maakuntalapanen elää ja voi hyvin! Ulla Oikarinen ja Maritta Saarikoski opastivat Metsopolin väkeä kutomaan perinnelapasta omin käsin.

Jari Pietiläinen

■ Suomen Kotiseutuliitto vetoaa auttamaan maahamme tulleita pa-kolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Liitto muistuttaa, että maam-me historiassa 400 000 karjalaista evakuoitiin Karjalasta muun Suo-men alueelle.

– Sekin aika oli vaikeaa ja edel-lytti luopumista kodeista, naapu-reista ja omaisuudesta, jakamaan omasta ja ottamaan vastaan an-

nettua. Kykenimme sen tekemään ja olemme oppineet olemaan yk-simielisiä ja ylpeitä saavutukses-tamme, muistuttaa liitto.

Liiton mukaan nyt on aika aut-taa niitä, jotka tänään apuamme tarvitsevat.

– Vetoammekin kaikkiin koti-seutuja ja ihmisyyttä rakastaviin. Avataan mielemme ja sydämem-me auttamaan niitä jotka apua

tarvitsevat. Pyydämme, että mah-dollisimman moni kotiseutu olisi valmis vastaanottamaan ja autta-maan pakolaisia. Meidän yhteiset arvomme, omat vahvuutemme tunnistaen, ovat ihmisyyttä ja eri-laisuutta kunnioittavia.

Tämä vaatii ovien aukaisua ja välittämistä, olemaan ihminen ih-miselle.

Autetaan yhdessä!

Kotiseutuliitto vetoaa pakolaisten puolesta

4

■ Karstula ylsi lähes maailman maineeseen, kun Poikosten suku-seura kasaantui Karstulan lukioon nyt jo kahdeksannen kerran 11. hei-näkuuta 2015.

Mainitsemisenarvoisen juuri tästä tapahtumasta teki se, että paikalle saapui merkittävä Ameriikan vie-ras, USA:n verohallinnon päällikkö John A. Koskinen, joka 76 vuoden iässä sai ensikosketuksen suomalai-siin juuriinsa. Näin Karstulan lisäksi myös Poikoset ja koko Keski-Suomi pääsivät monella tapaa esille vierai-lun saaman runsaan mediahuomion kautta.

Päivä alkoi ilmoittautumisten jälkeen kädentaito- ja perinnenäyt-telyllä, joka sai suuren suosion niin näytteilleasettajien kuin siihen tutustuneidenkin keskuudessa. Li-säksi kokouksen järjestelijöillä oli myyntipöytiä aiemmin julkaistuille sukulehdille ja vastikään päivitetyil-le, Poikosten historiaa valottaville tiedoille sekä paperi- että DVD-ver-siona.

Tunnelman kohottamisesta huo-lehtivat karstulalaissyntyinen Pent-ti Rasi tyttärensä Ada Wirbergin kanssa, jotka taikoivat hanurin ja flyygelin avulla mitä hurmaavampia säveliä juhlaväen iloksi. Aikaa oli varattu myös rennolle yhdessäolol-le, tutustumiselle ja seurustelulle.

Puoliltapäivin koitti totuuden hetki, kun kokoukseen osallistujat saivat lounaakseen Karstulan Mart-tojen valmistamaa muttia, keskisuo-malaista perinneruokaa.

Kun vatsat oli saatu täyteen, oli hyvä siirtyä auditorioon päivän oh-jelmalliseen osuuteen.

Sukuseuran hallituksen puheen-johtaja, Saarijärvellä varttunut Tii-na Lindholm toivotti juhlaväen

tervetulleeksi, minkä jälkeen kajau-tettiin yhdessä Keski-Suomen koti-seutulaulu. Muun ohjelman lomassa tapahtuman päävieras, John Koski-nen, pääsi estradille Juho Lindhol-min vetämässä haastattelutuokiossa, jonka Juho myös tulkkasi tarkasti.

Koskiselle tehtyjen kysymysten avulla hänen taustansa ja nykyinen,

varsin työntäyteinen elämänsä va-lottuivat yleisölle elävästi.

Kokonaisuudessaan tilaisuuden juonsi letkeästi suomeksi ja eng-lanniksi Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen, joka toimi ansiokkaasti myös virallisen kokouksen puheen-johtajana.

Lukiolle järjestetty kokoontuminen huipentui kakkukahveihin, joiden yhteydessä pidettiin lievää odotuk-sentäyteistä jännitystä aiheuttaneet arpajaiset. Voitot olivat joko ma-koisia (kuten itseleivottu ruisleipä), hyödyllisiä (kuten autonpesusie-ni) tai muuten vain mukavia (kuten tuoksupuu eli wunderbaum).

Varsinaisesti sukukokouspäivän päätti Karstulan kirkossa pidetty il-tavesper, jossa puhui ja lauloi Ossi Poikonen. Illan musiikillista antia täydensivät Pentti Rasi ja Ada Wir-berg, joka vasta 14-vuotisena nuore-na neitona soitti itsensä uruilla kuu-lijoiden sydämiin.

Aika vekkuleita, nuo Poikoset!

Keskisuomalaisia kesätapahtumia:Poikoset koolla Karstulassa

Tiina Lindholm

John Koskinen Helsinki-Vantaan len-toasemalla torstaina 9.7.2015.

John Koskinen Helsingin kaupunginmuseon edustalla yhdessä torstaisen “vas-taanottokomiteansa” – Jyväskylän yliopiston dekaanin Pekka Neittaanmäen sekä Tiina ja Sakari Lindholmin – kanssa.

Jyväskylää ilmasta käsin kuvaava teos on ehdolla vuoden kotiseu-tukirjaksi.

■ Jussi Jäppisen toimittama Kaupunki siipien alla – Jy-väskylä vanhoissa ilmavalo-kuvissa kilpailee koko vuo-den parhaan kotiseutukirjan tittelistä.

Suomen Kotiseutuliiton nimeämä raati on valinnut Vuoden kotiseututeos -fina-listit. Kaikkiaan 40 ehdok-kaan joukosta loppusuoralle pääsivät myös Iittiä, Mänt-sälää ja Kellon kylän elämää kuvaavat kirjat.

Tänä vuonna vuoden par-haan kotiseututeoksen valit-see Marttaliiton toiminnan-johtaja Marianne Heikkilä 3. lokakuuta Turun kansain-välisillä Kirjamessuilla.

– Finaaliin valittuja teok-sia yhdistää sydämellä ja rakkaudella tehtävä kotiseu-tutyö, Heikkilä kertoo.

Vuoden 2015 kotiseutu-teos -kilpailu kannustaa koti-seutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseu-tukirjallisuudelle. Kilpailus-sa vertaillaan ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatar-jontaa, taittoa, viimeistelyä ja tekstien loogisuutta.

5

■ Kotiseutuliikkeen suurin vuo-sittainen tapahtuma pidettiin tänä vuonna Espoon Leppävaarassa. Elokuun alussa pääkaupungin kai-naloon kokoontui yli kolmesataa kotiseutuaktiivia ympäri maata

– ja joukossa tietenkin myös kes-kisuomalaisia.

Virallisen kokousohjelman lisäksi tarjolla oli muun muassa puolisen tusinaa monipuolista kotiseuturetkeä ympäri Espoota.

Espoon kotiseutupäivillekokoontui satamäärin väkeä

Onko tässävuoden paras kotiseutukirja?

Espoon kaupunginmuseon oivallinen opas Jenni Siltainsuu opasti kotiseu-tupäivien retkeläisiä muun muassa keskiajan arkeologian syvyyksiin.

Täältä tullaan, Keski-Suomesta ollaan! Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja Hannu Luotola (oik.), Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen ja historiaa tutkinut Martti Porvali ovat tuttuja kasvoja kotiseutupäivillä.

6

Kirjoitus on jatkoa edellisesstä uutiskirjeestä.

■ Vanhempi siskoni käskytti minua tietoisesti työn-tekoon. Puuklapien hakua, kasvimaan kitkemistä ja olla hänen mukanaan marjastamassa ja sienestämäs-sä. Kun isä pyysi jotain tekemään, en uskaltanut siitä hevillä kieltäytyä.

Yksi tällainen työ oli talvisin, herätä aikaisin aamul-la työntämään vesikelkalla maitotonkia tienvarteen maitolavalle. Kova pakkanen ja tien umpeutuminen lumisateessa olivat syitä, että työntöapuani tarvittiin.

Kodissani sain mallia työn tekemiseen ja yrittämi-seen. Sitä olenkin arvostanut aikuisena hyvin paljon.

Itse aloin säännöllisesti auttamaan kodin peltotöis-sä, kun olin 14-vuoti-as.

Ymmärsin, että te-kemällä ja auttamal-la voin sitten pyytää hankkimaan minulle mopo ja kevyt moot-toripyörä. Mopot ja moottoripyörät olivat intohimoni nuorena. Läpi vuoden niillä ajeltiin.

Olihan se hyvä keino yrittää tutustua tyttöihin, kun pääsi heille antamaan kyy-tiä mopolla tai moot-toripyörällä.

Vaikka mopot toi-mivat kuinka hyvin, aina piti miettiä, voi-siko mitenkään virittää lisää.

Virityksen tarve alkoi monesti siitä, kun kaveri kur-vasi pihaan ja kertoi, kuinka mopo nyt kiihtyy ja on hyvä raapimaan maata. Oma mopo piti saada samoilla vinkeillä vähintään yhtä hyväksi.

Muistan, kuinka vanhempi veljeni monesti hermos-tui meidän viritys ja korjaus puuhiin, koska pyysin häneltä rahaa sytytyspuolaan, mäntään, vaijereihin ja rattaisiin.

Rahan saaminen tuohon aikaan oli hankalaa, koska ansaitsemismahdollisuuksia oli vähän.

Maitotili, teurasmyynti ja puunmyyntitulot olivat keskeisiä tulonlähteitä. Niistä tuloista sain rahaa vaih-televasti.

Kerran piti odottaa 3 viikkoa, että sain 5 mk maksa-van Koho jääkiekkomailan.

Vastakirjalle ostettiin vain ruokatarvikkeita, joko myymäläautosta tai kirkonkylän Sokos Kotikunnasta. Luottokortteja ei tunnettu.

Kansakoulun kävin Peningin koulussa. Koulussa oli oppilaita keskimäärin 30-40. Koulumatkat teh-tiin talvella kävellen tai hiihtäen n. 3 km suuntaansa, muulloin polkupyörällä. Koulussa oli kuri ja järjestys ehdoton. Vaikeimmatkin tilanteet koululla tappelu ti-lanteista lähtien, selvitettiin aina koulussa, eikä niistä

kotiin tullut tietoa.Kansakoulussa oli

paljon sääntöjä. Väli-tunnilta tultiin luokka-huoneeseen järjestä-jän ohjauksessa, yksi luokka kerrallaan. Luokkahuoneessa is-tuttiin odottamassa opettajan tuloa luok-kaan. Opettajan tulles-sa luokkaan, kaikkien piti nousta seisomaan. Läksyjen kuulustelus-sa piti vastata seisaal-taan.

Puutyötunnilla oli kova paine, koska pel-käsin opettajan huu-tamista, jos sahasin vinoon ja siten työ-

kappale meni piloille. Opettaja kuulusteli asi-

oista, joita hän näki kouluajan ulkopuolella. Esimerk-kinä polkupyörällä toisen kyyditseminen.

Tuntui välillä, että hän puuttui kaikkeen. Tottele-maan saaminen oli opettajalle kunnia-asia.

(Jatkuu seuraavassa uutiskirjeessä)

Kirjoittaja on Metsopolin sihteeri

Kotiseutuni Keski-Suomessa, osa II

Erkki Heinonen

Eipä ole lapsuuden kesien voittanutta! Kuvassa pihtipu-taalainen Erkki Heinonen sisaruksineen.

■ Tässäpä helppo ja maukas uunissa valmistuva kala-ruoka, joka tunnetaan ainakin Hankasalmella ja Kon-nevedellä. Ruoan nimitys, valmistustapa ja -aineet saattavat vaihdella eri paikkakunnilla. Ei muistuta pe-rinteistä kalakeittoa, mutta kannattaa kokeilla!

Ainekset (ruokailijoitten syömätottumuksita riippuen tästä tulee 2 – 4 annosta)

0,6 kg tuoreita muikkuja 5-6 keskikokoista perunaa 2 ruokalusikallista karkeita ruisjauhoja 2 dl kermaa 1,5 dl vettä 1 kalaliemikuutio 0,5 teelusikallista jauhettua mustapippuria Hienonnettua merisuolaa maun mukaan

ValmisteluKuori perunat ja viipaloi ne noin puolen sentin sii-vuiksi. Laita kylmään veteen odottamaan, etteivät pe-runat tummu.

Perkaa muikut puhkaisemalla peukalolla kalan vat-sapuoli kidusten takaa ja vedä etummaiset vatsaevät irti sekä suolet samalla ulos kalan sisältä. Katkaise kalan pää peukalon kynnellä. Leikkaa saksilla ainakin isompien kalojen pyrstö poikki, poista samoin selkä-evä ja taaimmaiset vatsaevät. Huuhdo kalat kylmässä vedessä ja valuta liika vesi ritilässä tai paperin päällä pois.

ValmistusTee ruoka uunipellille tai laakeaan uunivuokaan. Se-koita jauhojen joukkoon pippuri. Pyörittele muikut jauhoseoksessa ja lado jauhotetut muikut vieretysten paistoastian keskelle tai jompaan kumpaan reunaan. Pyöräytä sirottimesta hieman suolaa kalojen päälle.

Lado tamän jälkeen valutetut perunasiivut vapaa-seen kohtaan paistoastian pohjalle. Kalaa ja tarvit-taessa perunaakin voi olla useammassa kerroksessa. Liuota kalaliemikuutio kiehuvaan veteen ja kaada vesi paistoastiaan sekä myös kerma. Nestettä saa olla niin paljon, että kalat ja perunat melkein peittyvät.

KypsennysLaita paistoastia uuniin ja paista noin 70 minuuttia 160 asteen lämpötilassa. Näin keitoksen pinta tulee kauniin ruskeaksi. Jos haluaa kalan ruotojen pehme-

nevän täydellisesti, pitää paistoaikaa lisätä ja lämpöä vähentää reilusti, ettei ruoka kuivu liikaa. Nestettä voi tarvittaessa lisätä.

Kirjoittaja onMetsopolin rahastonhoitaja

7

Maukas uunikalakeitto KonnevedeltäJuhani Kytöjoki

Tästä alkaa uunikalakeiton valmistus: aineksina ovat tuoreet muikut ja perunat.

Jauhotetut muikut ja perunat ladotaan vieretysten pais-toastiaan.

Syömään! Valmis uunikalakeitto tunnetaan muun muas-sa Hankasalmella ja Konnevedellä.

Näin saat yhteyden Metsopoliin

Metsopolin hallitus:

PuheenjohtajaJari Pietiläinen

puheenjohtaja@metsopoli.fi040 822 1574

VarapuheenjohtajaJari Pylväinen

info@metsopoli.fi050 547 2218

SihteeriErkki Heinonen

erkki.heinonen.1959@gmail.com040 720 2851

Hallituksen muut jäsenet:

Sari Häkkinensari.hakkinen@wippies.fi

0400 182 591

Tiina Lindholmtiina.lindholm@saunis.net

040 842 7181

Tarkko Oksalatarkko.oksala@gmail.com

044 544 4873

Juha Kämäräinen

Hallituksen varajäsenet:

Kimmo ChydeniusAnneli NeittaanmäkiIrma-Liisa Perttunen

Pirjo Sipi

Muut toimijat:

Rahastonhoitaja, jäsensihteeriJuhani Kytöjoki

juhani.kytojoki@kolumbus.fi045 279 2883

Toiminnantarkastaja Jani Jansson

Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:

www.metsopoli.fiinfo@metsopoli.fi

Tule mukaan! Liity jäseneksi!Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n jäseneksi

pääset maksamalla 20 euroa yhdistyksen pankkitilille.

Laita maksun saajaksi Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojen kohdalle jäseneksi liittyjän nimi.

Yhdistyksen pankkitilin numero on:FI65 4764 0010 0343 10

BIC-HELSFIHH

8

Syksyn tapahtumia MetsopolissaMetsopolissa on syksyllä 2015 tarjolla monenlaista mielenkiintoista teke-mistä. Tässä alustava ohjelma – katso ajantasaiset tiedot kotisivuiltamme:

www.metsopoli.fi.

17.9.–22.9. Metsopolin hallituksen sähköpostikokousEsityslista lähetetään hallituksen jäsenille, varajäsenille ja toimihenkilöille 16.9.

Ke 1.10. Metsopolin kaksivuotisjuhla Ravintola White Lady, Mannerheimintie 93, Helsinki. Kello 18.00. Katso tarkemmat tiedot juhlasta tämän uutis- kirjeen etusivulta. Huom: ilmoittautumiset mahdollisin ruokavaliotoivein viimeistään torstaihin 24.9. mennessä.

Ke 7.10. Keski-Suomen ja muiden maakuntien murreiltaTeatterikorkeakoulun puheen lehtori ja opettaja Malla Kuuranne kertoo siitä, miten Suomen murteet jaksavat ja kuinka niitä voidaan oppia. Paikka ja kellonaika vielä avoin, mahdollisesti Teatterikorkeakoulu kello 18.00.

Ke 14.10. Metsopolin hallituksen kokousSuomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13, Helsinki. Kokous alkaa kello 17.00.

Ke 4.11. Metsopolin sääntömääräinen syyskokousKampin palvelukeskus, Salomonkatu 21, Helsinki. Ko-kous alkaa kello 18.00. Esityslista lähetetään myöhemmin. Tervetuloa kaikki jäsenet tekemään hyviä päätöksiä!

Ke 18.11. Pirkko Arstilan teeilta Helsingin sos.viraston Vuosaaren toimipiste, Kahvikuja 3A, 7. kerros (Columbuksen ostarin päässä korkein osa), Hel- sinki. Alkaa kello 18.00. Maankuulu teentuntija Pirkko Ars- tila kertoo, miten hyvä ja maistuva tee syntyy. Osallistumis- maksu 15 euroa. Tarkemmat tiedot lähempänä tapahtumaa.

Ke 9.12. Metsopolin teeilta ja pikkujoulutTikkurilan asemarakennukseen on avattu tuliterä pub ni-meltä Maltainen Metso. Testaamme paikan kokoontumalla yhteen pikkujoulumielellä alkaen kello 18.00.

Tapahtumatietoja tarkennetaan myöhemmin. Seuraa kotisivujamme!