METSOPOLIPääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n uutiskirje 3/2014

■ Metsopolin väki tekee juuri ennen itsenäisyyspäivää mielenkiintoisen vie-railun eduskuntaan.

Viime syksynä kävimme eduskun-nassa Kivijärveltä kotoisin olevan kan-sanedustajan Anne Kalmarin (kesk.) vieraana. Kaikki eivät tuolloin vierai-lulle päässeet, joten samanlaista käyntiä ”isossa talossa” on toivottu.

Nyt lähdemme kuulemaan, mitä jyväskyläläisellä kansanedustajalla Si-nuhe Wallinheimolla (kok.) on meille kerrottavaa. Kierros eduskunnassa jär-jestetään keskiviikkona 3.12. alkaen kello 18.00. Tapahtuman pituus on parisen tuntia.

Wallinheimo tekee selkoa muun mu-assa yhteyksistään omaan maakuntaan-sa ja omiin äänestäjiinsä, mutta myös siihen, miten Keski-Suomen muut kan-sanedustajat ovat verkostoituneet.

Wallinheimo on toiminut Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2008

ka kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Eduskunnassa hän on suuren valiokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.

Wallinheimo on tehnyt myös pitkä-aikaisen ja menestyksekkään uran jää-kiekkoilijana.

Kannattaa muistaa, että tämä vierailu maan parlamentissa on viimeinen pit-kään aikaan, sillä eduskuntatalo sulkeu-tuu peruskorjauksen vuoksi ensi vuon-na ja avautuu yleisölle uudelleen vasta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhli-en alla 2017.

Vierailu eduskunnassa on kävijöille maksuton, mutta sitovat ennakkoil-moittautumiset vaaditaan. Ilmoittau-du viimeistään perjantaina 28.11. Jari Pietiläiselle, jari.pietilainen@gmail.com tai puhelimitse: 040-822 1574. Il-moittautuneet saavat lähempänä tapah-tumaa tarkemmat tiedot sähköpostitse.

Lähde kanssamme eduskuntaan Wallinheimoa tapaamaan

Tässä numerossa:

Jyväskyläläinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (oikealla) isännöi Metsopolin ret-keä eduskuntaan 3. joulukuuta. Pääministeri Alexander Stubb kuvassa vasemmalla.

Metsopoli valitsiuuden hallituksen

Irmaliisa Penttilän kuvataidetta

Kulttuuriperintö puhutti Jyväskylässä

Yhdistys järjestäytyi hyvähen-kiseen syyskokoukseen ja valitsi uuden hallituksen. Katso ketkä valittiin. Sivu 2.

Irmaliisa Penttilä piti syyskuussa mielenkiintoisen taidenäyttelyn Saarijärvellä. Sivu 5.

Jyväskylän yliopistolle kokoon-tui runsaasti kulttuurinnälkäistä väkeä. Sivu 6.

Taikuri Jussi Jalkanen ilahdutti Metsopolin vuosijuhlassa kortti-tempuillaan. Sivut 3-4.

M etsopolin ensimmäinen toimintavuosi on nyt

onnistuneesti takanapäin. Pal-jon on työtä tehty, paljon on hikeä vuodatettu – muttei verta ja kyyneliä sentään.

Aidosti sydänlämpimät kii-tokset teille kaikille, jotka olette vaivojanne säästämättä aherta-neet yhteisen pesämme hyväk-si. Se työ ei ole ollut turhaa.

Kuten viereiseltä palstalta huomaatte, meillä on tulevak-si vuodeksi valittu uusi, entistä ehompi hallitus.

Erityisen lämmittävää on se, että hallituksenkin jäsenet ovat kotoisin monipuolisesti eri puolilta Keski-Suomea aina Pihtiputaalta Korpilahdelle ja Keuruulta Hankasalmelle saakka. Näin pitää ollakin, sillä Metsopoli on kaikenlaisten kes-kisuomalaisten yhdistys!

Kotiseudun hyväksi voi tehdä työtä monin eri tavoin, eikä mi-kään työ valu hukkaan. Esimer-kiksi Irja Korhonen-Kytöjoki uurasti meille syyskokouksen arpajaispalkinnoksi monta mainiota kakkua. Kiitos herk-kuhetkistä, Irja!

Tällaista esimerkillistä työtä itse kukin meistä voi Metsopo-lin hyväksi tehdä.

Väkimäärämme on vielä pieni, mutta kohti suurempaa mennään. Ensi vuonna odot-tavat uudet haasteet, mutta nyt on aika hetkinen hengähtää.

Lämmin kiitos teille, metso-politaanit!

Jari Pietiläinenpuheenjohtaja

Puheenjohtajaporisee

2

Vaikkei Keski-Suomi Savoa olekaan, osataan kotimaakunnassamme tunnetusti viljellä huumoria vaikka matkan varrella. Ainakin takavuosina oheinen tiekyltti on houku-tellut matkailijoita Viitasaarelle. Kuka muistaa tämän kyltin nähneensä?

■ Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n sääntömääräisessä syyskoko-uksessa 12. marraskuuta 2014 tehtiin monia merkittäviä päätöksiä. Esimer-kiksi ensi vuoden toimintasuunnitelmaan ehdotettiin monia mielenkiintoi-sia tapahtumia ja käyntikohteita. Näistä tiedotetaan jäsenistölle lähemmin heti hallituksen kokouksen jälkeen.

Metsopolin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jari Pietiläi-nen (kotipaikka Keski-Suomessa Keuruu) ja hallituksen varsinaisiksi jäse-niksi Erkki Heinonen (Pihtipudas), Sari Häkkinen (Säynätsalo), Juha Kämäräinen (Hankasalmi), Tiina Lindholm (Saarijärvi), Tarkko Oksala (Korpilahti) ja Jari Pylväinen (Pylkönmäki).

Varajäseniksi puolestaan valittiin Kimmo Chydenius (Karstula), Anne-li Neittaanmäki (Saarijärvi) ja Irma-Liisa Perttunen (Saarijärvi) ja Pirjo Sipi (Laukaa).

Hallituksen jäsenistä Erkki Heinonen ja Juha Kämäräinen ovat uusia kas-voja. Tarkko Oksala on toiminut aiemmin varajäsenenä. Varajäsenistä uusia ovat Kimmo Chydenius ja Anneli Neittaanmäki.

* * *

Hallituksen toiminnasta jättäytyvät pois Kimmo Huhta-aho, Milka Heilä ja Timo Harakka sekä varajäsenyydestä Eeva Vesterinen. Monet kiitok-set vuoden mittaisesta uurastuksesta – etenkin Kimmon panos yhdistyksen hyväksi on ollut merkittävä ja hänen rauhallinen olemuksensa on ollut alku-pyörteissä enemmän kuin tarpeen. Toivotamme kaikki entiset hallitusjäsenet tietenkin mukaan toimintaan muulla tavoin!

Yhdistyksen rahastonhoitajana jatkaa hyvää työtä tehnyt Juhani Kytöjoki (Konnevesi) ja toiminnantarkastajana Jani Jansson (Säynätsalo).

Metsopolin jäsenmaksu vuodelle 2015 päätettiin säilyttää entisellään: ensi vuonnakin yhdistykseen pääsee mukaan 20 eurolla. Erillistä liittymismaksua ei edelleenkään ole. Myös yhteisöjäsenten jäsenmaksu säilytettiin 60 eurossa.

Yhdistys sai uuden hallituksen

Komea opaskyltti ohjaa kohti Viitasaarta

3

”Metsopolin synttäreitä taannoin vietettiin...”

■ Metsopoli eli Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry juhli toimintansa ensimmäisen vuodenkierron täytty-mistä 9. lokakuuta 2014 Helsingissä, Kampin palvelukeskuksen Fade-sa-lissa. Sanomalehti Keskisuomalainen sponsoroi yhdistyksemme syntymä-päivää paitsi taloudellisesti myös esit-tein, tarjouksin ja näytenumeroin.

Paikalle saapui parisenkymmentä iloista juhlijaa. Heidät ottivat vastaan Metsopolin hallituksen jäsenet terve-tuliaiskakkukahvien kera.

Illan hauskana ja taitavana juonta-jana toimi aiemminkin monenlaisissa juonto- ja toimittajan tehtävissä ka-raistunut karstulalaissyntyinen Kim-mo Chydenius.

Osuvalla tavallaan hän johdatteli yleisönsä uusiin ohjelmanumeroihin

Tiina Lindholm

osoittaen sanansa aina kulloiseenkin henkilöön ja het-keen sopien. Spiikkaustensa lomassa Chydenius kohot-ti tunnelmaa myös runoillen, mikä herätti kuulijoissa suurta ihastusta.

Kotiseutuliitto rohkaisi toimintaan

Juhlan alkupuheenvuoron käytti Metsopolin ansioitu-nut puheenjohtaja Jari Pietiläinen, joka tervehdykses-sään esitteli lyhyesti yhdistyksen syntyä ja toimintaa. Seuraavaksi Laukaasta kotoisin oleva trubaduuri Pir-jo Sipi lauloi kolme säveltämäänsä ja sanoittamaansa kappaletta kitaransa säestyksellä.

Juhlapuheen piti Suomen Kotiseutuliiton ensim-mäinen varapuheenjohtaja Tuula Salo, joka lämpimäs-ti tervehtien rohkaisi tuoretta yhdistystämme mukaan tärkeään toimintaan.

Mukavaa musiikkia Multian mieheltä

Ohjelmallista iltaamme jatkoi musiikin monitoimi-mies, multialainen Erkki Pohjanheimo, joka Maunu Saarisen säestämänä esitti kolme laulua. Niistä kaksi ensimmäistä asettuivat kuulijoiden tunneskaalan her-kempään päähän ja viimeinen, Pertsa Reposen suo-meksi sanoittama irlantilainen kansansävelmä ”Kil-gary” – tai ”Whisky in the jar” – sijoittui puolestaan asteikon hilpeämmälle puolelle.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Metsopolin ensimmäisessä vuosijuhlassa oli mukana melkoisesti taikuutta. Erkki Heinonen Pihtiputaalta uurasti taikuri Jussi Jalkasen avustajana. Etsinnän jälkeen patakolmonen löytyi lopulta taikurin otsasta.

Tarkko Oksala Korpilahdelta muisti juhlapuheen pitänyttä Koti-seutuliiton Tuula Saloa Metsopolin kirjalahjalla.

Vuosijuhlassa monen asuista löytyi tuttuja maakuntavärejä.

Metsopoli oli saanut juhlatervehdyksiä myös kauempaa. Niitä olivat lähettä-neet sanomalehtikonserni Keskisuoma-lainen, Keski-Suomen Liitto johtajansa Anita Mikkosen välityksellä sekä Met-sopolin kannatusjäsen Saarijärvi-Seura puheenjohtajansa Hannu Luotolan viestittämänä. Jari Pietiläinen luki ter-vehdykset.

Tilaisuuden varmasti naurettavim-man osuuden tarjosi stand up-taikuri Jussi Jalkanen. Hän jutteli mukavia muun muassa taiturimaisten kortti-temppujensa lomassa ja loihti esiin

mitä hullunkurisempia esineitä. Taikuri todellakin ”otti yleisönsä”!

Mukavan yhteisen juhlan lopuksi Metsopolin puheenjohtaja lausui kiit-tävät ja tulevaisuuteen positiivisin odo-tuksin suuntautuvat päätössanansa. Ilta huipentui Keski-Suomen kotiseutulau-luun, jonka paikallaolijat seisten kome-asti kajauttivat.

Kuvat:Mervi ja Erkki Pohjanheimo,

Anneli Neittaanmäki, Jari Pietiläinen

4

Metsopolinsyntysikermä

Esitetty yhdistyksenperustamiskokouksessa

2.10.2013

Kotomaamme keskiöstä,Sisä-Suomen syvämmestä

kulkeu'uttiin kauemmaksi,rannan raidoilta reissattiin

opin uuvven ottajiksi,työn ja toimen taitajiksi.

Aherruksen auvossakinkaipuu juurille koversi, yhteistuumiin yhytteli, heimohenkeä herätti.

Niin myö ryhmälle ryhyttiin,KSO:lle kokkoonnuttiin, syntysanat soman seuranohjenuoraksi punottiin:

Yhess' tehden, toista auttain mielen maireaks maustamme, metson pyrstön pystytämme,

ikäväämme lievitämme, ilon ilmoille nostamme,

Keski-Suomen kunniaksi, heimolaistemme hyväksi.

Tiina Lindholm

Metsopolin synttärit jatkuvat...

Metsopoli juhlii!Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n

VUOSIJUHLA

Torstaina 9.10.2014 kello 18.00-20.00Kampin palvelukeskus

Salomonkatu 21, Helsinki

Multialaisjuurinen musiikin monitoimimies Erkki Pohjanheimo esitti herkkiä ja hil-peitä säveliä kitaran säestyksellä. Maakuntaväriä vuosijuhlaan toivat ilmapallot.

Jari Pietiläinen kertoi Metsopolin menneestä vuodesta, Maunu Saarinen kuunteli ja Tiina Lindholm herkutteli kakun kimpussa. Laukaalta kotoisin oleva Pirjo Sipi puolestaan osasi trubaduurin taidot erinomaisesti.

■ Irmaliisa Penttilä ripusti syys-kuun ensimmäisenä päivänä Saari-järven kaupungintalon aulagalleri-aan 40 maalausta ja täytti gallerian vitriinin keraamisin töin. Näin oli tapahtunut jo kerran aikaisemmin 9 vuotta sitten. Kaupungintalon galleria on erinomainen näyttelytila ja kaupungin suhtautuminen taitee-seen myönteinen, joten tila täyte-tään erilaisin taide-elämyksin kuu-kaudesta ja vuodesta toiseen.

Penttilän tämänkertainen näyt-tely sai nimen ”Tarinan kertoja”, koska hän kuvillaan kertoo omalla tavallaan joskus koettua ja nähtyä. Maailmalla mieleen painunut väri-maailma heijastui töiden väreissä.

Penttilä on ollut ensisijaisesti tem-peramaalari, mikä on ollut seurausta johonkin elämänjaksoon kuulunees-ta ikonimaalaustekniikasta.

Pastellit olivat kuitenkin ensim-mäiset kouluajan jälkeen käteen sattuneet työvälineet ja niihin hän sai myös ensimmäisen erikoiskoulu-tuksen 1970-luvulla New Yorkissa. Pastellien käyttötapa vain on paljon niistä ajoista muuttunut. Nyttem-min Penttilä maalaa pääasiassa öl-jyillä.

Kuvien tai savitöiden tekeminen on aina tapahtunut töiden ohella harrastuspohjalta, vaikkakin tietyt koulutusjaksot mukaan lukien kak-sivuotinen taidekoulu ovat olleet mukana kuvassa aina, kun se on ol-lut mahdollista. Monet eri opisto-jen taideryhmät ovat tulleet tutuiksi.

Tällä hetkellä ja tästä eteenpäin Penttilä työskentelee Alfa Art -taide-koulun vapaissa ryhmissä. Puutar-hanhoito Inkoon vapaa-ajan talossa ja puuhastelu Saarijärven Kalmarin mökillä rajaavat työskentelyä taiteen parissa.

Käsillä tekemisen vietti eri muo-

doissa on aina kulkenut Penttilän mukana, mutta kuvia ei liikkuvan työelämän vuoksi juuri syntynyt.

Kuvien maalaaminenhan ei ole sitä, että asettuu pensseli kädessä valkoisen taulupohjan eteen ja maa-laa, vaan ensimmäisenkin vedon tekemiseen saattaa kulua tunteja, joskus päiviä. Jokin aihe voi pyöriä ajatuksissa vuoden parikin ennen kuin sopiva aika tai henki on pääl-lä. Harrastajallehan tämä on mah-dollista, mutta ammattitaiteilijalle, jonka pitäisi työllään elää se voi olla tuskallista.

Tarve taiteen parissa toimimiseen täyttyi kuitenkin esimerkiksi neljän vuoden aikana Sri Lankassa siten, että Penttilä inventoi joidenkin ho-tellien täysin luetteloimattomat tai-deteokset, joiden tekijät hän samalla yritti kaivaa esille. Penttilä järjesti myös Colombon ensimmäisen con-temporary näyttelyn pienine kan-nustuspalkintoineen.

Tansaniassa taas antoi virikkeitä paikallinen eritäin hieno maalaus-tyyli Tinga Tinga ja sen lajin tai-tavat polkupyörämaalia käyttävät taiteilijat. Luonto oli näiden maala-reiden lähtökohta kuin myös luon-nontieteellisen koulutuksen saaneen

Penttilänkin, jolle vahvat värit ovat luonteenomaisia.

Se miksi Penttilä maalaa on enem-pi vaistonvaraista kuin päämäärään pyrkimistä. Se on monta kertaa hermostuttava tarve olla yksin ku-vaamassa omin värein ja muodoin jotain mielessä pitkäänkin kytenyttä kuvaa.

Aikoinaan ikonimaalarinakin toimineen tyyli on matkalla muo-toutunut abstraktiimpaan ja suur-realistisempaan suuntaan. Elämään mukaan tulleet monet eri harrasteet pitävät maalarin kiireisenä ja kuvia syntyy jatkossakin harvakseltaan, mutta syntyy kuitenkin.

Mitään pakotteita niiden tekemi-seen ei ole, mutta jokin maalaami-sen pakko on. Työt eivät kaipaa jul-kisuuteen, mutta 1-5 työtä on joka kesä esillä joko Länsi-Uudenmaan taideseuran, Saarijärven taideseura Sienan tai ystävien kanssa pidetyissä ryhmänäyttelyissä. Galleriat Helsin-gissä ovat tuntemattomalle maalaril-le liian kalliita ja odotusjonot pitkiä.

Saarijärvellä monien näyttelyssä kävijöiden lisäksi vierailleet paikal-lislehti Sampo sekä Keskisuomalai-nen kirjoittivat sekä näyttelystä että näytteillepanijasta.

Irmaliisa Penttilä, miksi maalaat?5

6

J.V. Snellman:Kulttuurissa on pienen kansan voima

■ Osallistuin 9.10.2014 Jyväskylän yliopistolla ”Kulttuuriperintö yksi-löiden ja yhteisöjen arjessa” -semi-naariin panelistina. Opetus- ja kult-tuuriministeriö oli antanut Suomen Kotiseutuliitolle ja Museovirastolle ”tehtävän” valmistella Faron sopi-muksen ratifiointia.

Juontajana toimi Riitta Vanhata-lo ja panelisteina esiintyivät Janne Vilkuna (Jyväskylän yliopiston mu-seologian professori), Kimmo Levä (Suomen museoliiton pääsihteeri), Heli-Maija Voutilainen (Keski-Suomen museon johtaja), Hanna Lämsä (Kulttuuriperintökasvatuk-sen seuran toiminnanjohtaja), Pia Puntanen (historioitsija, Mikkeli), Hannu Luotola (Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja), Maritta Stoor-Leh-tonen (Jyväskylän yliopiston puhe-viestinnän lehtori), Helena Lonkila (Jyväskylän yliopiston opettaja) ja Ahmed Al Nawas (Kulttuuria kai-kille, moninaisuusasiantuntija).

* * *

Keskustelutilaisuudessa pohdit-tiin eri näkökulmista, kuinka kult-tuuriperintötyötä tulisi kehittää. Tarkoituksena oli avata Euroopan neuvoston Faron sopimuksen (pui-teyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä, 2005, www.faronsopimus.org) kes-keistä sisältöä, arvioida ratifioinnin vaikutuksia paikallistasolla.

Keskeiseksi sopimuksessa nousee yksilöiden ja yhteiskunnan välinen suhde sekä kulttuuri-identiteetin muodostuminen. Minkä pitäisi muuttua, että kulttuuriperintö yh-teiskunnallisena voimavarana toteu-tuisi parhaiten?

Edustin paneelissa ”käytännön toteuttajaa” paikallisella tasolla. Toin esille maaseutukaupunki Saarijärven kotiseutuyhdistyksen näkökulman: historiallisesti vahva ja laajalti tie-dostettu kulttuuriperintö, jonka ei soisi hiipuvan.

Saarijärvellä on kulttuurihistorian ja taideosastot omaava upea museo, jonka vastuulla ovat Kivikauden kylä Summassaaressa, Säätyläiskoti-museo Kolkanlahdessa ja Tapperien Juhola Tarvaalassa sekä tiivis yhteis-toiminta kahden taidesäätiön kanssa (mm. kiinteistöt pysyvine näyttelyi-neen).

Kulttuuria edustavat lisäksi moni-puolinen kirjasto ja lukuisat järjes-töt, kouluista ja kansalaisopistosta puhumattakaan.

* * *

Historia on uljas, nykyisyys uhkan sävyttämä.

Euro-pahus ohjaa päättäjiämme, joilla on silmälaput silmillään. He

eivät näe riittävästi kulttuurin mer-kitystä.

Kansainvälisten sopimusten yle-vät periaatteet eivät tahdo konkreti-soitua ilman euroja – ilman korva-merkittyjä euroja.

* * *

Aineeton kulttuuriperintömme uhkaa rappeutua kunnallisen itse-hallintomme päätöksenteon osalta: politiikka polkee alleen lain kunni-oituksen.

Ylevien tavoitteiden ja periaattei-den toteutuksen keskiöön paneelissa tulivat lopulta kunnat. Juuri tällä ta-solla yksilö ja yhteisö konkreettisim-min kohtaavat kulttuurin kentällä. Toivon, että jotain ”sanasta muut-tuu lihaksi” sopimuksen ratioifinnin jälkeen ja ”jalkautuksen” aikana.

Koulujen opetussuunnitelmien merkitystä korostettiin. Puitteet tu-levat valtioneuvoston tasolta, mutta kunnat toteuttavat suunnitelmat. Niihin tavoitellaan kulttuurin ja ko-tiseutuasioiden osalta lisäystä. Mu-seoiden osuutta korostettiin.

* * *

Oma huomioni: Saarijärven museo on aktiivisesti vuosikausia pyrkinyt antamaan tietonsa, taitonsa ja mah-dollisuutensa koulujen käyttöön. Tämä on juuri sitä kulttuuriperin-nön siirtoa, missä ei montaa euroa tarvita. Ovatko koulut osanneet täysipainoisesti käyttää hyväkseen tämän mahdollisuuden?

Ehkäpä vapaaehtoistoimijoiden-kaan kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä käytetty.

Kirjoittaja on Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja

Hannu Luotola

7

■ Muistattehan, että oman kotipitäjän joululehdet ovat mu-kavaa lukemista pitkinä joulun-pyhinä. Tämä tieto ei vanhene...

Keski-Suomenjoululehdet ovat

täynnä perinnettä

■ Alkaneen talven lämmikkeeksi kaivoimme esiin kaksi reseptiä Keski-Suomen museon kokoelmista. Reseptit ovat jyväskyläläisen rouva Ruusu Helmi Pohjosen (o.s. Paananen) reseptivihosta. Rouva on aloittanut re-septivihon kirjoittamisen vuonna 1899 ollessaan vielä neiti Paananen, joten näilläkin resepteillä on ikää jo peräti 115 vuotta!

Kaalipiirakka

Taikina:2 munaa 3 dl maitoa 300 g voita2 g hiivaavehnäjauhoja tarpeen mukaan1 kaalinkupu ja voita paistamiseen

Taikina valmistetaan kuten tavallinen vehnäleipätaikina. Kaali kiehautetaan hakataan hienoksi ja paistetaan padassa ruskeaksi. Kun taikina on hyvin noussut leivotaan piirakka ja paistetaan heti.

Täytetty kaalinpää

1 keskikokoinen kaali200 g härjänlihaa200 g silavaa3-4 kup. maitoa 1 pieni rkl suolaa 1/2 rkl valkopippuria 4 rkl hienonneleipää1 rkl perunajauhoja 2 rkl rasvakettasianlihan kamaraa5 kup. lihanlientä

Kaalinkupu kiehautetaan kokonaan ja veden annetaan valua pois. Iso kolo koverretaan kaaliin ylhäältäpäin. Kolo täytetään ylläseisovista aineista valmistetulla lihamurekkeella, jonka tulee olla jotenkin löysää, ja kaali pei-tetään muutamalla isolla kaalinlehdellä sekä sidotaan kokoon ja paistetaan ruskeaksi.

Kaalipiirakkaa Jyväskylästä 1899

Metsopoli toivottaa kaikille keskisuomalaisille

rauhallista joulua jaonnekasta vuotta 2015!

Näin saat yhteyden Metsopoliin

Metsopolin hallitus:

PuheenjohtajaJari Pietiläinen

puheenjohtaja@metsopoli.fi040 822 1574

Varapuheenjohtaja, jäsensihteeriJari Pylväinen

info@metsopoli.fi050 547 2218

SihteeriSari Häkkinen

sihteeri@metsopoli.fi0400 182 591

TiedottajaYhteydenotot väliaikaisesti

puheenjohtajan kautta,040 822 1574

Hallituksen muut jäsenet:

Tiina Lindholmtiina.lindholm@saunis.net

040 842 7181

Timo Harakkatimo.harakka@tietola.fi

Kimmo Huhta-aho

Hallituksen varajäsenet:

Tarkko OksalaIrma-Liisa Perttunen

Pirjo SipiEeva Vesterinen

Muut toimijat:

RahastonhoitajaJuhani Kytöjoki

juhani.kytojoki@kolumbus.fi045 279 2883

Toiminnantarkastaja Jani Jansson

Yhdistyksen kotisivu ja sähköposti:

www.metsopoli.fiinfo@metsopoli.fi

Tule mukaan! Liity jäseneksi!Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n

jäsenhankinta on jo hyvässä vauhdissa.

Tee sinäkin kulttuuriteko: liity mukaan joukkoomme!

Jäseneksi pääset kätevimmin maksamalla jäsenmaksun 20 euroayhdistyksen pankkitilille. Merkitse maksun saajaksi

Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry sekä maksajan tietojenkohdalle jäseneksi liittyjän etu- ja sukunimi.

Yhdistyksen pankkitilin numero on:FI65 4764 0010 0343 10

BIC-HELSFIHH

8

■ Metsopoli lähtee kohti uutta toimintavuottaan omien ihkaoi-keiden postimerkkien siivittämä-nä.

Juuri yksivuotispäivänsä aikoi-hin yhdistyksemme on teettänyt Postin omakuvamerkkejä, joissa on kuvattuna Keski-Suomen maa-kuntavaakunasta tuttu ukkomet-so ja tietenkin myös yhdistyksen nimi.

Postimerkin värit ovat luonnol-lisesti Keski-Suomen maakuntavä-rit valkoinen, punainen ja musta.

Tarrakiinnitteisiä Metsopoli-merkkejä myydään kymmenen merkin arkeissa. Yhden arkin hinta on tasan 20 euroa, mikä on merk-kiarkkien omakustannushinta.

Merkit on tarkoitettu kaikkeen postiliikenteeseen kotimaassa ja ulkomailla. Ne vastaavat ykkösluo-man postimaksua. Merkit ovat iki-merkkejä eli sama merkki kelpaa, vaikka taksoja korotetaan.

Metsopoli-merkkejä saa yhdis-tyksen tapahtumissa puheenjohta-jalta. Maksu suoritetaan käteisellä.

Tältä näyttävät Metsopolin postimerkit. Kymmenen merkkiä maksaa 20 euroa.

Metsopolille tehtiin postimerkit