Metsätalouden vesiensuojelun

teemailta30.10.2018 Savokaita-Riitjärvi

Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus

Esityksen sisältö

1. Yleissuunnitelma-alue- maankäyttö- hakkuut

2. Metsätalouden vesistö-kuormitus, vesiensuojelunmenetelmiä ja suosituksia

3. Yleissuunnitelmanesimerkkejä

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Savonkaita ja Riitjärvi• Tarkasteltavan valuma-alueen pinta-ala on 30 km2, josta

vesistöjen osuus on noin 11 %

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Maankäyttö• SYKE:n Corine 2012- aineiston perusteella valuma-alueen pinta-alasta 82,5 % on

metsää, 1 % maatalousalueita (29 ha), 2 % rakennettuja alueita sekä 3,5 % avosoita ja kosteikkoja

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Pohjavesialueet• Valuma-alueen itärajalla on

vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta n. 35 ha alueella.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

MaaperäValuma-alueen kallioperä on pääosin kiillegneissiä. GTK-aineiston perusteella maapinta-alan maaperästä lähes 82 % on kivennäismaalajeja ja 18 % turvemaata. Pääasiassa kivennäismaa-alueet ovat kallioita ja luokittelemattomia sekalajitteisia maalajeja

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Hakkuut• Toteutuneiden uudistushakkuiden pinta-ala koko valuma-alueella on viimeisen 10

vuoden aikana ollut keskimäärin 29 ha/v, mikä on n. 1,2 % koko valuma-alueen metsäpinta-alasta. Viim. 5 vuoden aikana uudishakkuumäärät ovat nousseet vähän, niiden ollessa alueella 30 ha/v

• Keskeistä on tehtyjen hakkuiden sijainti suhteessa vesistöön ja hakkuiden voimakkuus (maanmuokkaus) sekä hakkuualan maalaji

• Hienojakoisemmilla mailla ja vesistöjen äärellä päätehakkuut ja niiden maanmuokkaus vaativat huolellisempaa suunnittelua.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Metsätalouden vesistökuormitus• Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta

• Jakautuu siis ravinne- (pääasiassa fosfori ja typpi), kiintoaine-, metalli- ja happamuuskuormitukseen sekä humuskuormitusta

• Metsätalouden keskimääräiseksi osuus Suomen vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta n. 5 % ja kokonaistyppikuormituksesta n. 8 %.

• Metsätalouden kiintoaine- ja humuskuormitus ravinnekuormitusta merkittävämpiä vesistön tilaan vaikuttavia tekijöitä

• Metsätalouden aiheuttama kuormitus näkyy eritoten herkissä latvavesissä, lähellä kuormituslähdettä, missä muu kuormitus vähäistä.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Metsätalouden vesistökuormitus

• Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja

humusta.

Kokonaisfosfori Kokonaistyppi

Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma 2016-21

Kiintoainekuormitus

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Kiintoainekuormitus

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Humus ja ravinnekuormitusHumus = hajoavaa orgaanista ainetta

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Metsätalouden vesiensuojelun ohjaus

• Metsätalouden vesiensuojelua ohjaa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä, vesilaki sekä -asetus.

• Lisäksi metsälaissa edellytetään tiettyjen luonnontilaisten tai luonnontilaisenkaltaisten pienvesien välittömän lähiympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä

• Kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) ohjataan metsäojitusten tekoa.

• Pääasiassa vesiensuojelua kuitenkin ohjaavat suositukset (Tapion hyvän metsänhoidon suositukset - vesiensuojelu) ja metsäsertifiointi (PEFC ja FSC).

• Metsänomistaja voi halutessaan toteuttaa vaadittua tehokkaampaa vesiensuojelua

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Metsätalouden vesistökuormittajat

• Metsänkäsittely turvemailla (johdetaan vesiä)KunnostusojitusUudistushakkuutMetsänuudistaminen

• Uudistushakkuut kivennäismailla, maanmuokkaus, puunkorjuun maastovauriot, lannoitus (-> kun toimitaan vesistöjen äärellä tai johdetaan vesiä)

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu

• Maalaji• Hienojakoiset kivennäismaat ja maatuneemmat turpeet ovat

herkempiä eroosiolle

• Vuodenaika• Kiintoainekuormitus on suurinta valumahuippujen aikaan. Keväisin

suurien sulamisvesien aikaan voimakasta maanmuokkausta ja ojitusta tulisi välttää

• Pohjavesialueet• I ja II luokan pohjavesialueille suositellaan vain kevennyttyä

maanmuokkausta

• Ojitukset• Ojat eivät saa johtaa suoraan vesistöön.• Ojituksen tulee olla kannattava ja sen tarve arvioitava• Kunnostusojitus tulee sovittaa hakkuiden sekä

metsänhoitotoimenpiteiden yhteyteen.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Toimenpiteiden ajoittaminen ja suunnittelu

• Hakkuut• Maanmuokkaus ei saa ulottua vesistön rantaan asti.• Muokkausjäljen suunnan tulee olla rinteen vastainen.• Hakkuutähteistä vapautuu ravinteita, jotka alttiina huuhtoutumiselle

vesistöihin

• Lannoitukset• Levitys toteutettava niin, ettei lannoitetta joudu ojiin ja vesistöihin• Lannoituskäsittelyksi suositellaan turvemailla PK-lannoitetta, johon

on lisätty rautaa fosforin huuhtoutumisen estämiseksi tai hyvälaatuista puuntuhkaa.

• Tärkeillä pohjavesialueilla ei lannoiteta, ellei ELYltä ole erityislupa• Lannoitteet levitetään ainoastaan sulan maan aikana, tuhkaa lukuun

ottamatta

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Tarvittaessa riskikohteille vesiensuojelurakenteet

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Rantametsien hakkuut• Suojavyöhyke

• Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

• Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten yhteydessä on oltava vähintään 5 metriä, leveämpi jos maa kalteva ja maalaji eroosioherkkä

• Rantametsässä voi maanpintaa rikkomatta suorittaa arvokkaiden tukkipuiden poimintahakkuita ja sitä voi hyvin harventaa voimakkaastikin kasvatusvaiheessa lehtipuita suosien.

• Kevennetty maanmuokkaus• Voimakkaalla maanmuokkauksella kiintoaineen huuhtouma lisääntyy.• Laikutus sopii ohutkunttaisille, karkeille moreenimaille. Äestys taas

sopii ohutkunttaisille, keskikarkeille moreenimaille. Laikutus-mätästys soveltuu melko paksukunttaisillekin, keskikarkeille ja hienolajitteisille routiville maapohjille.

• Ojitus-mätästystä käytetään vain veden vaivaamilla ja soistuneilla mailla

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Rusle-malli

6.11.2018Maltti metsänhoidossa –

Valtti vesienhoidossa

Kunnostusojituksen tarveharkinta• Kunnostusojituskohteet valitaan kunnostusojitustarpeen sekä

kunnostusojituskelpoisuuden perusteella• Kunnostusojitustarve -> puuston kasvulle riittävän

kuivatustilanteen perusteella• Kunnostusojituskelpoisuus ojituksen taloudellisen kannattavuuden

perusteella

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Kunnostusojituskelpoisuus• Kasvupaikkatyypiltään varputurvekankaita karumpia

kohteita ei ole kannattavaa ojittaa • Ja varputurvekankailla ja 1-tyypin puolukkaturvekankailla

vähintään 600 rungon kasvatuskelpoinen puusto. • Lisäksi varputurvekankaita ei ole taloudellisesti kannattavaa

uudistaa kuin luontaisesti tai kylväen. Ja yleensä näin taas ei onnistuta aina näillä paksuturpeisilla kohteilla

• Kitu- ja joutomaita ei ojiteta.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Kasvupaikkaluokat ojitusalueilla

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Kunnostusojitustarve

• Maastossa tarkastellaan silmävaraisesti ojien kuntoa, suokasvillisuuden esiintymistä, puiden kasvua ja elinvoimaisuutta.

• Kunnostusojitustarve ilmeinen, jos ojat tukkeutuneet tai kasvaneet umpeen ja puuston kasvu on taantunut maaperän liiallisen märkyyden vuoksi.

• Lisääntynyt suokasvillisuus on usein merkkinä ojien heikosta kuivatustehosta.

• Kuusikolle ojaston ei tarvitse olla niin syvä sen hyvän haihdutuksen ja matalan juuriston ansiosta

• Puuston tilavuuden ylittäessä 120 m3/ha puusto jo ylläpitää itsessään riittävää haihdutusta, kunhan juuristolla sen kasvuvaiheessa yli 30 cm kuivavara

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Puuston tilavuus ojitusalueilla

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Yli 90 % metsätalouden aiheuttamasta kiintoainekuormastaYli puolet fosforikuormasta

Kunnostusojitukset

© Natural Resources Institute Finland33 6.11.2018

Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma

• Yleissuunnittelulla pyritään antamaan vesistön valuma-alueella toimiville maanomistajille, metsäalan ammattilaisille ja muille alueella toimiville taustatietoa sekä käytännön esimerkkejä, miten vesiensuojelu voidaan huomioida kohteilla.

• Yleissuunnitelma-alueella kartoitettiin mahdollisia vesiensuojelun kriittisiä kohteita (Havaintopisteet) ja niiden pohjalta annetaan toimenpidesuosituksia

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Havaintopisteet

6.11.2018 Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Havaintopiste 1Kuvaus

Ojasto hyvässä kunnossa, kuivavaraa vielä 60 cm vaikka ojat sammaloituneetkin. Ei eroosion merkkejä. Puusto pääosin hyväkasvuista, lammen ympärillä heikompaa (alle 120 m3/ha) varputurvekankaan mäntymetsää. Reunaosissa puusto parempaa ja myös kasvupaikka rehevämpi. Edellisen ojituksen aikana tehty laskeutusallas toiminut hyvin (nyt varsin täysi), mutta kuormitustakaan ei enää näytä nyt olevan.

Suositukset

Ei vesiensuojelutarvetta tai kunnostusojitustarvetta. Laskeutusallas lähes täyttynyt, muttei kuormitustakaan enää, joten sen tyhjennyksellä ei kiirettä ennen seuraavaa ojitusta. Suoalueen karumpien keskiosien kunnostusojituksen kannattavuutta tulee seuraavan ojituksen yhteydessä miettiä. Tosin tähän kehitysluokkaan puusto kasvanut ihan kelvollisesti vielä. Uudistaessa kunnostusojitus ajankohtainen kuitenkin, jolloin altaan tyhjennys ja mitoitus suuremmaksi valuma-alueen (n. 30 ha) mukaan.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Havaintopiste 2KuvausOjasto suon yläosissa jo melko umpeen kasvanut, kuivavaraa vain noin 30 cm. Puusto kuitenkin yli 120 m3/ha ja ylläpitää haihdunnallaan tällä hetkellä kuivatusta. Kasvupaikaltaan ja puustoltaan ojituskelpoinen kohde. Lasku-uoma vesistöön syvempi ja sen pohjaan kertynyt kiintoainesta. Ei eroosiota uoman reunoissa kuitenkaan.

SuosituksetLähestyvän harvennushakkuun yhteydessä ojitusta parannettava, kun puustomäärä laskee alle 120 m3/ha. Lasku-uomaa ei pidä perata kuitenkaan tässä yhteydessä, ainakaan kokonaan ja sen haaraan hyvä kaivaa laskeutusallas keräämään mahdollista kiintoaineskuormitusta ennen järveä.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Havaintopiste 3 Kuvaus

Tien ali kulkeva, järveen laskeva oja. Vettä tulee kahdesta ojan haarasta, jotka varsin luontaisia. Lavaslampien suunnalta tulevassa uomassa kulkee vettä, toisessa uoman haarassa ei tällä hetkellä ainakaan. Ei merkittävää eroosiota. Metsä suoalueella nuorempaa, alle 120 m3/ha.

Suositukset

Ei vesiensuojelutarvetta tai kunnostusojitustarvetta.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa

Havaintopiste 4Kuvaus

Hyväkasvuista metsää, jossa puustoa yli 120 m3/ha ja ojissa hyvä kuivavara, jopa 60 cm. Voimakas virtaama ojassa, pääuomaan kootaan kaikki ojitusalueen vedet, josta sitten laskevat järveen. Pääuomassa jonkin verran eroosiota ja rannan ojanhaaraan kaivettu hieman allastilavuutta, joka täyttynyt jo varsin pitkälti.

Suositukset

Ei kunnostusojitustarvetta. Rannan allas tilavuudeltaan aika pieni vesiensuojeluratkaisuksi, mutta sitä voisi tyhjentää ja sen yhteyteen tehdä patoa. Myös yläpuolella soistunut lampi, jonka ohi vedet kulkevat. Tätä voisi käyttää kosteikkona, jonka kautta osaa ojitusalueen vesistä voisi mahdollisesti kierrättää mitoituksen mukaan.

6.11.2018Maltti metsänhoidossa –Valtti vesienhoidossa

Loppuyhteenveto• Tulevien metsätaloustoimenpiteiden tarkan suunnittelun ja oikean

ajoittamisen avulla voidaan vähentää kuormitusta vesistöihin. Pienilläkin teoilla vaikutetaan vesistöjen hyvän nykytilan säilymiseen

• Ojitusalueilla tulee tehdä ojituksen tarveharkintaa ja kunnostusojitusta kaipaavilla kohteilla huolehtia riittävästä vesiensuojelusta

• Hyväkasvuinen metsä, jossa hakkuut tehty ajallaan myös jo vesiensuojelukeino, koska hyväkasvuinen puusto haihduttaa vettä ja huolehtii näin biologisesti vesitaloudesta

• Vesistöjen äärellä hakkuissa muokkaamaton 5-10 metrin suojavyöhyke. Leveämpi, jos rantavyöhyke on jyrkkä. Suojavyöhykettä voi käsitellä, jopa suositeltavaa harventaa voimakkaastikin -> lehtipuusekoitusta jo ennen päätehakkuuta

• Apua metsätoimihenkilöt, Metsään.fi ja Metsäkeskuksen sivujen aineistot

6.11.2018Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa