mieli 2011: minna suikkanen, avoterveydenhuollon ryhmämuotoinen päihdekuntoutus – naantalin...

Kirjaimet "vg" tulevat latinan kielen sanoista "vallis gratiae" eli armon

laakso.Naantali

• perustamisvuosi: 1443

• asukasluku: 18 544 (2010)

• tuloveroprosentti: 17,25 (2011)

• henkilöstön määrä: – Naantalin kaupunki noin1200

– Terveyskeskus 89

• etäisyys Helsinkiin 180 km

22.8.2011 Minna Suikkanen

Avoterveydenhuollon ryhmämuotoinen päihdekuntoutus

www.naantalinseurakunta.fi

www.naantali.fi

Naantalin Pelastakaa Lapset ry

perustettu vuonna 1954


Valintojen vaaka3/2010-3/2012

Naantalin pilotin:• lähtökohtana

– Päihdetyön kehittämishanke (2007-2009)– Raskaana olevien päihdeongelmaisten äitien määrän kasvu

vuodesta 2006 lähtien– Lastensuojelun avohuollon kustannukset lisääntyneet– 2009 lastensuojeluasiakkaiden määrä oli yhteensä 268 lasta

• Tavoitteena– Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien

ehkäisy ja varhainen puuttuminen– Kehittää ja parantaa työntekijöiden valmiuksia ehkäistä päihde -

ja mielenterveysongelmien ylisukupolvinen kehitys mm. ryhmätoimintojen avulla


Taustaa naisten ryhmätoiminnan aloittamiselle

• ”Nainen tarvitsee päihteidenkäytöstä toipuakseen tukea ja apua paitsi päihdeproblematiikkansa selvittelyyn myös naisen elämään läheisesti liittyvien elämänalueidensa työstämiseen.”(Kujala,2007)

• Opintokäynnit• Espoon Ankkuri eli avopalvelukeskus 10/2009

• Järvenpään sosiaalisairaala 27.11.2009

• Päiväperhotoiminta Tampereella 12.1.2010

• Tampereen NNKY:n Itu-projekti 12.1.2010


Tarve omalle ryhmälle tuli asiakkailta

• Opiodikorvaushoidossa ja Päiväkeskus Tuulentuvassa käyvät asiakkaat ja työntekijät toivoivat naisille suunnatun ryhmätoiminnan aloittamista.

• Toiveena oli erityisesti äitien erityistarpeiden huomioiminen.


Vaaka-ryhmän tavoitteita

• Harjoitellaan työstämään elämän kipeitä kysymyksiä ja opitaan jakamaan kokemuksia vertais- ja ammattituen avulla

• Rohkaistaan puhumaan niin äitinä kuin naisena olemisen arjen haasteista ja löydetään keinoja hallita äitinä arkielämää uudella tavalla

• opitaan yhdessä vihanhallintaa ja rentoutumista

• Jaetaan hyväksi koettuja ideoita itseluottamuksen rakentamiseen ja parempaan oloon


Ryhmän vaiheet1. Tiedottaminen sosiaali – j a terveystoimen työntekijöille ryhmän

käynnistymisestä

- sähköposti, intra, kaupungin omat nettisivut

2. Infotilaisuus asiakkaille 16.2.2010

– Jaettiin tietoa Vaaka-ryhmän tavoitteista ja toimintatavoista– Laadittiin osallistujien kanssa tulevan ryhmän pelisäännöt, joita tarkennettiin

ensimmäisellä ryhmäkerralla

3. Yhteistyökumppaneiden etsiminen, kolmas sektori

– Naantalin Pelastakaa Lapset ry lahjoittaa 1x kuukaudessa hedelmiä lapsille – Jouluna 2010 yhdistys lahjoitti jokaiselle äidille lahjakortin ruokakauppaan


4.Ryhmän kokoontumispaikan selvittäminen5. Ryhmän ruokailut

– Vertaisohjaajan työnkuvaan kuului ruokailusta huolehtiminen ryhmän alkuvaiheessa

– Nyt ruoka ostetaan Lietsalan koulun keittiön kautta

6.Vaaka-ryhmä kokoontui joka toinen tiistai klo 17.00-19.00, Naantalin seurakunnan tiloissa vuonna 2010

• Keväällä 7x ja kesäretki Soiniemeen 4.6.2010• Syksyllä 8x ja syysretki 31.8.2011 Toivonniemeen (Turun Seudun

Hengitysyhdistyksen kesänviettopaikka Ruissalossa).

7.Vuonna 2010 ryhmän ohjaajina toimivat ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja ja vertaisohjaaja/Päiväkeskus Tuulentuvan työharjoittelija


8.Vapaaehtoiset hoitivat ryhmässä lapsia ,ilman korvausta , keväällä 2010

9.Neuvottelut kevään 2010 aikana Naantalin seurakunnan lapsityöntekijöiden mukaantulosta

10.Uuden ohjaajan etsiminen loppuvuodesta

2010

11.Ryhmän toiminnan arviointi syksyllä 2010


Vaakaryhmän toiminta tukee

• Päihteetöntä elämäntapaa

• Äitiyttä

• Uusien ongelmien

syventymisen ehkäisyä

(vertaa sekundaaripreventio)


Vaaka-ryhmän sisältö

• Jokaisen ryhmän alussa ruokailu yhdessä lasten kanssa

• Toimintaa oman lapsen kanssa ja opetellaan uusia lasten lauluja, leikkejä sekä juhlitaan lasten synttäreitä

– ”Kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa…”

• Keskustelutunti äitien kanssa eri teemojen parissa tai välillä hyvän olon- hemmotteluhetkiä

• Retkeillään yhdessä lasten kanssa


Äitien keskeiset puhumisen teemat• Pelko

– lastensuojelun toimenpiteiden uhkakuvista

• Miten opin arvostamaan itseäni?• Häpeä• Epävakaat talousasiat• Parisuhdeasiat• Miten minun tunteisiin vastattiin lapsuudenkodissa?• Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä? KUINKA AIKUINEN

TYTÄR VOI TOIPUA NARSISTISESTA ÄIDISTÄ?• Lasten hyvinvointi, pienten lasten tarpeet

– 2-3-vuotiaan oma tahto, aggression portaat(Raisa Cacciatore)

• Murrosikäisen lapsen käytös22.8.2011 Minna Suikkanen

”Me ollaan tehty semmoisia Naisten juttuja”…

Keskustelun lomassa äideille suunnattuja tehtäviä:

• Äidit kartoittavat niitä ihmisiä, jotka voivat tukea tai ovat tukeneet heitä äitinä, naisena kasvamisessa ja itsetunnon vahvistumisessa

• Tutustuminen Rentoutusmenetelmiin– Palleahengitys, lihasrentoutus– Rauhallisen näkymän kuvitteleminen– Nystyräpallon kanssa hierominen, musiikki

taustalla– Lämpökivihoidot, aromaterapia


Vanhemmuuden voimavarapuu /puun eri osat

JUURET

Mikä saa sinut jaksamaan äitinä, vanhempana?

RUNKO

Mitä ominaisuuksia arvostat itsessäsi?

Mitkä ovat hyvän äitiyden ominaisuudet?


Retket ovat olleet vaihtelua arkeen…


Ryhmän haasteet tulevaisuudessa

•Äidit vaihtamassa asuinkuntaa

•Onko askartelu kaikkien

lapsiperheiden arjessa?

•Pojat kaipaavat miesten kesken tehtäviä

asioita, mitä on tarjolla?

•Ryhmän rahoitus


Arviointi Bikva - menetelmän avulla

• Ryhmäläisten haastattelu 19.10.2010

Palautteen antaminen:1. Ryhmään tulosta

2. Ryhmän sisällöstä

3. Ryhmän vaikuttavuudesta

4. Henkilökunnasta, tiloista

5. Uusista kehittämiskohteista

6. Muu palaute

• Työntekijöiden haastattelu 27.10.2010

• Palautteet annettiin johdolle 7.12.2010


Arviointi

• Toteuttajat:

Anne Hukari, Nina Vahlman-Sario, Turun Ammattikorkeakoulu

• Tulokset ryhmäläisiltä:

– Ryhmästä tiedottaminen oli kattavaa ja riittävää

– Ryhmään tuleminen oli helppoa

– Keskustelu koettiin tärkeimmäksi toiminnaksi

– Ylimääräinen hyvä oli lisäksi toteutuneet rentoutus, aromahoidot, retket, lasten synttärit


Ryhmän vaikuttavuus

Äidit kokivat tärkeinä asioina:• Vertaistuen• Sosiaalisen elämän laajentumisen• Uudet äitiystävät• Lasten saamat kaverit• Ryhmässä sai olla nainen ja äiti ilman

suurennuslasin alla oloa• Ryhmä tukenut tasapainottelua päihteettömässä

elämässä• Retkahdusriskin minimointi


Asiakkaiden kehittämisehdotukset

• Ryhmän kokoontuminen viikoittain

• Ryhmäkeskustelulle enemmän aikaa

• Mukavuushoitoja, retkiä jatkossakin


Kiitos!


mieli 2011: minna suikkanen, avoterveydenhuollon ryhmämuotoinen päihdekuntoutus – naantalin...

Health & Medicine