mieli 2011: riitta särkelä, järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa
DESCRIPTION
Järjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliittoTRANSCRIPT
Järjestöjen merkitys ihmisten
hyvinvoinnin rakentumisessa
Riitta Särkelä
Toiminnanjohtaja
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry
23.8.2011 Kuntaliitto
Esityksen rakenne
Eri tahojen merkitys ja rooli hyvinvoinnin rakentami-
sessa
Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muuttuneet?
Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt tavoittavat?
Näkökohtia tulevaisuuteen
Eri tahojen merkitys ja rooli
hyvinvoinnin rakentamisessa
Eri tahojen roolit ja vastuut
Julkinen vastuu ohentunut, vastuuta ihmisille itselleen ja
markkinat tulleet merkittäväksi toimijaksi
Mikä on julkisen vastuu jatkossa? Vrt. PL 19§
Julkisten palvelujen kannatus vankka; merkitys suuri, kun
monia tarpeita
Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole toimivia markkinoita
mitä päästetään markkinoille, missä tarvitaan suojaamista?
Järjestöt tuottavat sosiaalipalveluista n.20 % ja terveyspal-
veluista 5%, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen merkityk-
sen kasvu?
Ihmisten oma vastuu: hoivassa ihmisten oma rooli suuri,
Euroopan korkeimmat asiakasmaksut jo nyt, mitä oman
vastuun lisääminen tarkoittaa?
Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt
ovat muuttuneet?
Järjestöjen arvio
palveluntuottamisen painoarvosta
toiminnassaan
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 26.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
% järjestöistä
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Järjestöjen ja yritysten
sosiaalipalvelutoimipaikat
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 27. Lähde:Yksityiset sosiaalipalvelut. SVT-aineisto. THL.
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Vuosi
To
imip
aik
ko
jen
lkm
Järjestöt Yritykset
Arvio vaikuttamistoiminnan
painoarvosta toiminnassa
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 40.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Paikallisyhdistykset
Aluetyöntekijät
Valtakunnalliset
järjestöt
% vastaajista
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Järjestöjohdon arvio eri
vaikuttamiskohteiden
merkityksestä
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 41.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ihmisten taloudellinen toimeentulo
Esteettömyys
Ihmisten terveys tms. käyttäytymiseen vaikuttaminen
Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat
Lainsäädäntö
Palvelujen saatavuus
Palvelujen laatu
Tiedon saanti
Yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttaminen
% järjestöistä
Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Järjestöjen arvio taloudellisesta
tilanteestaan
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 34.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2006
2007
2008
2009
2010
Ennakko 2011
Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Huono
Järjestöjen arvio
henkilöstömäärän muutoksesta
vuoden 2010 aikana
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 39.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Aluetyöntekijät
Keskustoimisto
Työllistämistuilla
Määräaik. työsuhteessa
Vakin. työsuhteessa
Koko henkilöstö
% järjestöistä
Vähenee Pysyy ennallaan Lisääntyy Ei henkilökuntaa
Keitä sosiaali- ja terveysjärjestöt
tavoittavat?
Järjestöt korvaamattomia Järjestöt rakentavat paikallisyhteisöjä, kuulumista johonkin ja korvaamatonta tukea
n. 8000 sosiaali- ja terveysjärjestössä toimii lähes miljoona ihmistä, vapaaehtois- ja vertais-toiminnassa 600 000, vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta
Järjestöihin osallistuminen edelleen aktiivista ja uusia järjestöjä syntyy
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö laajaa, mutta järjestöjen ääni kuuluu kunnissa huonosti
( lähde Järjestöbarometrit 2008, 2009 ja 2010)
Sosiaali- ja terveysyhdistysten
vapaaehtoiset Entistä pienempi toimijajoukko vastaa kasvaviin
haasteisiin
vapaaehtoisista 74% naisia, 26% miehiä
52% 20–65 -vuotiaita, 46% yli 65-vuotiaita,
2% alle 20-vuotiaita; toimijoiden ikääntyminen
vapaaehtoisista 88% yhdistyksen jäseniä
59% sairauden, vamman, elämäntilanteen kannalta
itse ”asianosaisia”; pitkäjänteinen sitoutuminen
Vrt. urheilu- ja liikuntajärjestöt
Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan
muodot
Järjestöbarometri 2008. Kuvio 23.
Harrastus-/virkistystoiminnan järjestäminenTiedottaminen, neuvonta, ohjaus
VarainhankintaKerhotoiminnan järjestäminen
Ryhmä-, tukihenkilö- ja muu vertaistoimintaYstävätoiminta, vierailut, yhteydenpito
Liikuntatoiminnan järjestäminenTilapäisapu arjen askareissa
KoulutustehtävätTerveysmittaukset/-testaukset
PuhelinpäivystyksetEnsiaputoiminta
0% 20% 40% 60% 80% 100%
paljon jonkin verran vähän ei lainkaan
,
Uusien vapaaehtoisten tarve
85% yhdistyksistä tarvitsee lisää vapaaehtoisia,
95% järjestöjohdosta pitää tarpeellisena saada
järjestöön lisää vapaaehtoisia
yleisimmin vertaistoimintaan, yksinäisyyden
ehkäisyyn, tilapäisapuun arjen askareissa
uusia vapaaehtoisia pyritään hankkimaan mm.
tekemällä toimintaa tunnetuksi, henkilökohtaisilla
kontakteilla sekä jäsenhankinnan kautta
Kunnat, joissa v. 2005-2009
rekisteröity soteyhdistyksiä
Yhteensä 768 uutta sosiaali- ja
terveysyhdistystä
Uusia yhdistyksiä syntynyt kaikkiin
maakuntiin, yhteensä 160 kuntaan
(kartassa tummennettuina) eli noin
puoleen (47%) nykyisistä kunnista
Joka neljännen uuden yhdistyksen
kotipaikka Helsinki
Järjestöbarometri 2010. Kuvio 20.
Miten varmistetaan tämä resurssi
myös tulevaisuudessakin?
Hyvinvointierot ja irrallisuus
Ihmisten kokonaishyvinvointi kohentunut 1997-
väestöryhmien väliset ja sisäiset hyvinvointierot
kasvaneet
Vuonna 2010 Suomessa 700 000 köyhyysrajan
alapuolella elävää, 151 000 lasta köyhyydessä
Köyhyysriskissä 900 000 ( tulot, aineellinen puute,
työttömyys)
Sosioekonomiset terveyserot erittäin suuret: esim.30
vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti
tulojen pienentyessä
Suomalaisista 40 % kokenut yksinäisyyttä satunnai-
sesti ja 13% lähes jatkuvasti
Hyvinvointierot kasvaneet 2
Sosiaalibarometri 2010: heikoilla 20 vuoden ajan
päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja pitkä-
aikaistyöttömät sekä ne, joilla ongelmat kasautuvat
Palvelujärjestelmä suurissa vaikeuksissa näiden
ihmisryhmien auttamisessa
Kuntien välillä suurimmat erot 12 vuoteen sosiaali- ja
terveys-palvelujen saatavuudessa vs. yhdenver-
taisuus PL
Universaalin rinnalle kohdennettujen toimien tarve ja
erilaisen osaamisen yhdistämisen tarve ( vertaiso-
saaminen ja ammatillinen osaaminen)
Kuntien tuki paikallistoiminnalle
pienentynyt
Järjestöbarometri 2010.
52% yhdistyksistä sai kunnalta toiminta-
avustusta vuonna 2009, keskimäärin 600 euroa
Avustuksen osuus keskimäärin 15% talous-
arviosta, pienimmillä yhdistyksillä 28%
61% yhdistyksistä avustuksen määrä oli alle
tuhat euroa
26% yhdistyksistä avustus vähentynyt ja 7%
loppunut
Kunnilta saadut tilat kallistuneet: 41% maksaa
toimintatiloistaan aikaisempaa enemmän
Järjestöjen vaikuttamis-
mahdollisuudet kunnassa heikotSote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaan
huonosti huomioon, arvioi:
> 50 % yhdistyksistä ja järjestöjohdosta
> 60 % aluetyöntekijöistä
> 40 % kuntien sosiaalitoimien johtajista
=>Järjestöt eivät voi riittävän hyvin toteuttaa
tehtäväänsä tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajina
kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä
Ongelma vakava, sillä myös kuntalaisten suorat
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa on
todettu riittämättömiksi
Uudet avaukset
Kuntien strategiset valinnat: miten järjestöt, vapaaeh-
tois- ja vertaistoiminta näkyvät kuntastrategioissa
Yleishyödyllisen toiminnan erityisuuden ja arvon
tunnustaminen; järjestöt eivät ole yrityksiä
Kansalaistoimijoiden ja kansalaisjärjestötoimijoiden sekä
ammatilaisten uusi kumppanuus
Vertaisuus ja vapaaehtoisuus nousevat ihmisistä; ne
tarvitsevat tuen ja resurssin, mutta ovat ehdoista vapaita
Vahva vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tarvitsevat vahvan
julkisen
Vapaan kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan liittolaisuus?