mikkeli on - kuntatekniikkavesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/kt_108... ·...

Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20

sivu 6

matkustajan keidas

Turku valaisi keskustan puiston sponsori-rahalla sivu 26

Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52

Mikkeli on

Vesistölämpö on urheilu-opistolle hyvä ratkaisu, Marko Ruti sanoo.

Matkakeskus antaa joukko-liikenteelle potkua

sivulla 36

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN 1 / 2008Lieksan korjattu uimahalli saa ysin vesijumppaaja Sirkka-Liisa Mustoselta. sivu 38

VEDEN- JA KORROOSION KESTÄVÄT LAMI-OVET

KESTÄVÄT JA HYGIEENISET LAMI-LUJITE-MUOVIOVET 40 VUODEN KOKEMUKSELLAUimahalleihin, kylpylöihin, wc- ja pesuhuonetiloihin, märkätiloihin ja kosteisiin tiloihin yleensä

Muovilami OyYrittäjäntie 5FI-63700 ÄhtäriPuh. 0207 2818 28 www.lamidoors.comFax. 0207 2818 48 e-mail: [email protected]

3Kuntatekni ikka 1/2008

20 Vanhan Porvoon suojelussa asemakaava antaa hyvät eväät arvioida alueen rakentamis- ja kohennustöitä.

• 5. helmikuuta SISÄLTÖ 1 / 2008

LIIKENNEYMPÄRISTÖ Mikkelin matkakeskus valmistui vuosikymmenten väännön jälkeen 6Veistosmaisesta vinoköysisillasta Tampereen uusi maamerkki 12Ledeillä toimivia tievalaisimiaei ole 16

ARKKITEHTUURI Vanhan Porvoon suojelulla on pitkä perinne 20Turun Samppalinnan puisto valaistiin satumaisemaksi 26

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 31Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys 36Kuntien Putkimestarit 37

52 Täsmälevittimellä kalsiumkloridiliuos osuu kadun pahimmin pölyäviin kohtiin, eikä koko ajorataa tarvitse kastella.

46 Timo Sallinen pohtii, mihin yhdyskunta-lietteen termisen kuivatuslaitoksen loppu-tuote oikein pitäisi sijoittaa.

42 Satamien ympäristöön kohdistuu jatku-vasti uusia uhkia. Rotterdamin satama on si-toutunut toimimaan ympäristön ehdoilla.

LIIKUNTAPAIKAT Lieksan 2004 remontoitu uima-halli on kuntalaisten suosiossa 38

YMPÄRISTÖ Meriliikenteen kasvu koettelee satamien ympäristöä 42Evira kielsi kuivatun lietteen käytön lannoitteksi 46Jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta valitusrumba 48Kiinalainen ekolähiö totuttelee kuivakäymälöihin 49

TALVIKUNNOSSAPITO Katupöly kuriin tehokkaalla aurauksella ja lumenpoistolla 52Hiljaiset päällysteet vähentävätmelua ja pölyä 54

PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä: Tykkilunta 19Kolumni/Mette Granberg: Matkakertomus 45

LUKIJOILTAPeter Lindholm: It ja johto puhuvat eri kieltä 56

Uutisia 58Uutuuksia 62Henkilöuutiset 64Tapahtumia 66Palveluja 66

lehti.kuntatekniikka.fi

Tee oikea siirto, valitse ratkaisu!

Kysy lisää!

S.G. Nieminen OySGN-tekniikkaPL 15, 02631 Espoo(09) 502 811www.sgnieminen.fi

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.

Ultra V tuo potkua pumppaukseen!

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jä-teveden, lietteen sekä kiinteät ai-neet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppo-pumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttö-kustannukset tarkasti.

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -

ja huoltokin on helpompaa.

Maahantuoja: SGN-tekniikka


PÄÄ[email protected]

Liisi Vähätalo

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI- Energia- Geotekniikka- Hankinta- Jätehuolto- Kiinteistöt- Kunnallistekniikka- Käyttö ja kunnossapito- Liikuntapaikat- Tietotekniikka- Vesihuolto- Väylät ja liikenne- Ympäristö

TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiFaksi (09) 771 2486Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: [email protected] Päätoimittaja DI Liisi VähätaloPuh. (09) 771 2307, 040 503 6669Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaJuhani SandströmPaavo Taipale

TILAUKSETKL-Kustannus Oy, Tuula VesaPuh. (09) 771 [email protected] Vuodessa 8 numeroaKestotilaus 65 €Vuosikerta 72 €Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMyyntipäällikkö Marianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 [email protected]

TYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: [email protected] Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS: Faktor OyPAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X2. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsen

KUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY

”Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20

sivu 6

matkustajan keidas

Turku valaisi keskustan puiston sponsori-rahalla sivu 26

Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52

Mikkeli on

Vesistölämpö on urheilu-opistolle hyvä ratkaisu, Marko Ruti sanoo.


sivulla 36

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN 1 / 2008Lieksan korjattu uimahalli saa ysin vesijumppaaja Sirkka-Liisa Mustoselta. sivu 38

Kann

en k

uva:

Pau

la M

yöhä

nen

lehti.kuntatekniikka.fi

Kaamos on näin helmikuun alussa jo päättynyt, mutta poikkeuksellisen pimeä syksy ja sydäntalvi ovat vielä hyvässä muistissa. Pimeä vuodenaika on esillä myös tämän numeron artikkeleissa. Niiden kuvituksesta näkee hyvin, miten merkittävä asia valaistus Suomessa on sekä valon tuojana että elämyksien ja tunnelman luojana.

Valaistustekniikka ja sen mukana valaistuksen suunnittelu ovat viime vuosi-na kehittyneet huimasti. Myös tieto valon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnil-le on lisääntynyt. Kirkasvalo- ja sarastusvalolamput ovat tänä talvena käyneet hyvin kaupaksi. Valon värilläkin on hyvinvoinnin kannalta merkitystä. Parhaa-na pidetään päivänvaloa vastaavaa väriä, mutta myös muilla väreillä on paik-kansa. Valonlähteen ja sen värin valintaan vaikuttaa se, onko tarkoitus valais-ta, luoda tunnelmaa vai sekä että.

Liikenneympäristön valaistuksessa on olennaista, että sen avulla pimeänä-kin aikana voidaan liikkua turvallisesti sekä moottori- että lihasvoimalla. Uutta tekniikkaa on otettu innokkaasti käyttöön vaihtelevalla menestyksellä. Aina ei uusilla valaisimilla ylletä vaatimusten mukaiseen valaistustasoon. Ke-hitys on kuitenkin nopeaa. Ehkä piankin voimme nauttia minimaalisesti ener-giaa kuluttavasta, elämyksiä tarjoavasta ja miellyttävästä valaistuksesta, joka säätyy tarpeen mukaan.

Valaistuksella on monet kasvot

SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA

Kuntatekniikka 2 / 2008 19.2. 11.3. Vesihuolto, jätehuolto / kierrätys, liikuntapaikat / jäähallitKuntatekniikka 3 / 2008 1.4. 22.4. Energia, kiinteistöt, maankäyttö / kaavoitus, viherympäristöKuntatekniikka 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen Kuntatekniikka 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisuKuntatekniikka 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikkaKuntatekniikka 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistusKuntatekniikka 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide

Valoisampi ilme myös lehdelleKun vuosi vaihtuu, herää usein myös tarve jonkinlaiseen uudistamiseen. Tällä kertaa kohteena oli lehden ulkoasu. Tavoitteena on tarjota tietoa visuaalisesti miellyttävässä, selkeässä ja helposti luettavassa muodossa. Graafi kko Minna Ruusinen suunnitteli lehdelle uuden keveämmän ilmeen, jonka luki-jaystävälliset tekstityypit, rauhalliset värit ja pirteät yksityiskohdat toivottavasti pitävät lukijan mielenkiinnon hereillä viimeiseen sivuun asti.

6 Kuntatekni ikka 1/2008

MIKKELIN MATKAKEyhdistää junat, bussit ja rahdin

Liki 30 vuoden hanke toteutui noin 10 miljoonalla

Mikkelin matkakes-kus istuu ilmavasti rakennettuun kau-punkimaisemaan. Rautatie- ja linja-autoasemat löyty-vät vierekkäisistä rakennuksista.


TEKSTI Päivi Kapiainen-HeiskanenKUVAT Paula Myöhänen

Kolmisenkymmentä vuotta suunnitel-tu Mikkelin matkakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Raide- ja linja-autoliiken-teen yhteisen alueen ilmavaa arkkiteh-tuuria kiitellään, vaikka uusien käytäntö-jen opettelu viekin aikaa. Vuosia odoteltu kävelysilta keskustasta satamaan sai in-nostuneen vastaanoton.

SKUS

■■ Mikkeli mainosti takavuosina itseään ihmisenkokoi-

sena kaupunkina. Kaupungin perustamisvaiheessa 1838

luotu empire-ruutukaava onkin pitänyt pintansa näihin

päiviin saakka. Liki kymmenen vuoden hiljaiselon jäl-

keen keskustakortteleissa rakennetaan lähivuosina en-

nätystahtia muun muassa toriparkki, asuntoja ja kaup-

pakeskuksia.

Ensimmäisenä kaupunkikuvassa näkyvänä suurena

uudistuksena avattiin Mikkelin matkakeskus. Matkahuol-

to sai modernit tilat perinteikkään rautatieaseman vie-

reen. Samalla rakennettiin junaraiteet yhdistävä kävely-

silta, jota pitkin voi kävellä ja pyöräillä satamaan.

Suunnittelun monet vaiheetMatkakeskus alkoi näkyä suunnittelupöydillä jo 1970-lu-

vun alussa. Vuodesta 1984 suunnittelussa mukana ollut

kaupungin kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen muiste-

LIIKENNEYMPÄRISTÖ


lee, että alkuvuosien haave

oli rakentaa Hallituskadun

rinteeseen keskusliikenne-

asema Imatran ja Kouvo-

lan tapaan purkamalla alta

vanha rautatieasema.

Sitten 1980-luvulla lin-

ja-autoasema päätettiin ra-

kentaa sitä varten ostetulle

alueelle maamerkkeinä toi-

mivien siilon ja valssimyl-

lyn tilalle lähes torin tasol-

le arkkitehtuurikilpailun

tuoman kellotornin ke-

ra. Suunnitelmiin sisältyi

myös pysäköintilaitos se-

kä liike- ja toimistoraken-

tamista. Hanketta ei saatu

kannattavaksi, vaan vuosi-

kymmenen vaihteessa uu-

si kvr-kilpailu toi mukaan

lisää liiketilaa ja hotellin.

Lama muutti suunnittelun

asetelmat tyystin.

– Sen jälkeen ajatuksena

oli rahoittaa rakentaminen

tekemällä asuntoja – myös

vanhuksille – liki rautatien

tasoon sijoitetun linja-au-

toaseman kentän päälle

Kampin tapaan. Vanhus-

ten asunnoista syntyi pal-

jon keskustelua, ja raken-

nuksia pidettiin liian mas-

siivisina. Valitusten myötä

kaava meni kiville, Räsä-

nen sanoo.

Vanhaa hyödyntäenNyt toteutunut ratkaisu

lähti liikkeelle ajatukses-

ta, että matkakeskus ra-

kennetaan vanhaa rauta-

tieasemaa hyödyntäen ja

muuta rakentamista ra-

jaten alueelle, jolla ei ole

kilpailevaa maankäyttöä.

Kun 90-luvulla linja-auto-

liiton väki näki tarpeellise-

na 14 laituripaikan raken-

tamisen, nyt toteutui seit-

semän. Ruuhka-aikojen jo-

notuspaikat ovat matkakes-

kusalueella.

– Rautatie- ja linja-au-

toasemat ovat vierekkäin ja

rahti- sekä matkapalvelut

lähellä toisiaan. Autot voi-

vat myös ajaa aseman läpi

peruuttelematta, liikennöi-

Rahtiasemarakennus Betonirakenteinen kolmikerroksinen

rakennus, julkisivuissa puuta, lasia ja te-rästä. Suurin muutos työn aikana oli pe-rustamistavan muuttaminen paaluperus-tukseksi. Kokonaiskerrosala 952 m2.

Rakennuksen alimmassa kerroksessa ovat Matkahuollon tavaraterminaali ja sosiaalitilat. Toisessa ja kolmannessa ker-roksessa on vuokrattavia liiketiloja.

Kaupunki saa vuokratuloja rakennuk-sesta kaikkiaan noin 120 000 euroa.

Suunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Suunnittelua koordinoi professori Pent-ti Murole ja arkkitehtuurista vastasi ark-kitehti Jussi Murole. Talonrakennusura-koitsijana oli Lujatalo Oy.

Silta Katettu ja lasitettu terässilta on varus-

tettu puisella puukannella ja puisella ala-katolla. Siltaan liittyvät hissi- ja porras-tornit, joiden kautta päästään 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle.

Sillan urakoi YIT Oyj.

Laiturikenttä Luonnonkivestä rakennettu laituri-

kenttä, jonka liikennöintialue on asfalt-tia. Matkustajien odotusalue ja bussien pysäkkialue on varustettu sulanapitojär-jestelmällä. Luonnonkivipäällysteitä on1 040 m2 ja asfalttipäällysteitä 2 350 m2.

Katokset Teräsrakenteiset linja-autolaiturin ka-

tos (191 m2) ja Mannerheimin salonki-vaunun katos (132 m2). Katosten puiset alakatot luovat tunnelmaa, ja katosten pylväissä on valaisimet.

Pysäköintipaikat 56 pysäköintipaikkaa, joista 38 vuok-

rataan VR:n omaan käyttöön.

Kunnallistekniikan rakentaminen Uutta katupinnoitetta 12 303 m2, gra-

niittisia reunakiviä 1 598 m, luonnonki-vetystä 2 627 m2, puita 40 ja uusia valai-sinpylväitä 47. Laajoja vesi- ja viemärilin-jojen uudistustöitä.

Informaatiojärjestelmä Sähköisiä näyttötauluja 13, infoauto-

maatteja kaksi, lipunmyyntiautomaatte-ja kaksi, Matkakeskus-opasteita kolme, valokaappeja neljä, opastepyloneja kak-si, aikataulukehyksiä seitsemän ja erilli-siä opasteita, merkkejä ja lippuja 20. Li-säksi tulevat Matkahuollon omat merkit ja opasteet.

Rautatieasemalla Sisäänkäynti korjataan esteettömäk-

si ensi kesänä. Asemarakennus jäi VR:n omistukseen. Kaupunki vuokrasi puolet odotustilasta VR:n ja Matkahuollon yh-teiseksi odotustilaksi. Odotustilassa on sekä rautatieliikenteen että bussiliiken-teen infolaitteita.

Kustannukset Lopulliset kustannukset noin 10,5 mil-

joonaa euroa, josta bussiterminaali noin 4 miljoonaa, silta noin 3,5 miljoonaa ja kunnallistekniset työt noin 3 miljoo-naa euroa.

Valtio osallistui hankkeeseen eri ta-voin 3,5 miljoonalla. Kaupungin netto-kustannukseksi jäi 7 miljoonaa euroa.

MIKKELIN MATKAKESKUS


tävyys parani ja odottaville mat-

kustajille tuli tilaa, Räsänen ku-

vaa tyytyväisenä.

Rakennuttamisessa tiiviis-

ti mukana ollut kaupungin tek-

ninen johtaja Jorma Holopai-

nen kuvaa hanketta sikäli haas-

teelliseksi, että mukana oli mon-

ta osapuolta. Kaupunki otti vah-

van vastuun hankkeesta, jotta so-

pimusneuvottelut sujuivat sutja-

kasti Ratahallintokeskuksen ja

Matkahuollon kanssa.

– Hankkeen nopeaa synty-

mistä auttoi se, että kaupunki otti

myös taloudellisen vetovastuun,

Holopainen korostaa.

Vastaavanlaisiin hankkeisiin

hän suosittaa pääsuunnittelijalle

erityisen vahvaa roolia.

– Kun monenlaista suunnitte-

lua sovitetaan yhteen ja osapuolia

on monta, tarvitaan pääsuunnit-

telijalta vahvaa otetta. Hän koor-

dinoi ja sovittaa yhteen eri osiot,

jotta rakentamisvaiheessa ei syn-

ny rajapintoja, joita ei suunnitte-

luvaiheessa ole osattu ottaa huo-

mioon. Vaikkei tämä suuruus-

luokaltaan ollutkaan valtavan iso

hanke, se oli kuitenkin hyvin vaa-

tiva ja vivahteikas toteuttaa.

Nyt uutta ajetaan sisään ja

käyttäjätahojen kanssa viilataan

vielä käytäntöjä.

– Käyttäjäryhmien kans-

sa neuvottelemme vielä asiois-

ta. Nyt esille tulleet parannuseh-

dotukset ovat olleet käytännössä

varsin pieniä yksityiskohtia, jot-

ka voidaan hoitaa kuntoon. Suu-

rin merkitys tällä on kuitenkin

kaupunkikuvan ja kaupunkira-

kenteen kannalta, Holopainen

sanoo.

Väylä satama-alueen kehittämiselle avautuuValtakunnallisessa matkakeskus-

hankkeessa mukana oleva liiken-

ne- ja viestintäministeriön yli-

tarkastaja Kari Korpela koros-

taa matkakeskuksen avaavan Sai-

maan rantaan sijoittuvan satama-

alueen kehittämismahdollisuu-

det. Lähivuosina alkavan matka-

keskuksen viereisten kortteleiden

täydentämisrakentamisen toivo-

taan haittaavan matkakeskusta

mahdollisimman vähän.

– Uusi bussiliikenteen rahti-

asema on osoittautunut erittäin

toimivaksi. Rautateiden henkilö-

liikenne ja bussien kauko- ja seu-

tuliikenne voivat nyt tehdä tehos-

tunutta yhteistyötä, ja matkusta-

jat saavat hyvin tietoa eri liiken-

nemuodoista. Rakennuskustan-

nukset muodostuivat niin edul-

lisiksi, että enää tänä päivänä to-

teutus ei olisi mahdollinen vas-

taavilla kustannuksilla, Korpela

arvioi.

Kompromissejakin täytyi teh-

dä. Korpela kertoo, että Museo-

viraston kannan takia rautatie-

asemalla olevaa yhteistä odotus-

tilaa ei voitu avata suoraan bussi-

kentälle päin, vaikka matkustajat

usein haluavat suoran näköyhtey-

den lähtevien ja saapuvien bussi-

en laiturille.

– Vain paikallisliikennettä

käyttävä matkustaja kokee käyn-

nin matkakeskuksessa turhana.

Mikkeli on kuitenkin niin pie-

ni paikka, ettei seutu- ja kauko-

liikenteen käyttäjiä voi aina ero-

tella juuri matkustajalle sopiviin

vuoroihin.

Käyttäjät kiittelevät sadekatoksia ja katettua kävelysiltaa, jonka kautta pääsee kulkemaan torilta satamaan.

Kaavoituspäällikkö Pertti Rä-sänen odottaa, että keskustelu siilon ja valssimyllyn kohtalos-ta viriää jälleen vilkkaana, kun rakennusten kuntoarviot val-mistuvat.

LIIKENNEYMPÄRISTÖ


Liikenne- ja viestintäministeriön 1990-lu-vulla aloittaman Matkakeskushanke 2007 –hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa julki-sen liikenteen käyttöä ja toteuttaa matkakes-kukset esteettöminä.

Alkuperäisenä tavoitteena oli 23 matkakes-kuksen toteuttaminen viime vuoden loppuun mennessä. Monien keskusten suunnitteluvai-he on kuitenkin venynyt alkuperäisistä aika-tauluista vuosilla. Hankkeen loppuraportti jul-kaistaan helmikuun lopussa.

Tällä hetkellä Mikkelin lisäksi ovat valmistu-neet Helsingin, Jyväskylän, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Porin, Seinäjoen ja Varkau-den matkakeskukset.

Riihimäen ja Vaasan matkakeskukset val-

mistuvat tämän vuoden aikana ja Oulun mat-kakeskuksen rakentaminen alkaa tänä kesä-nä. Tampereen keskus valmistunee ensi vuon-na. Kemin matkakeskus aiotaan toteuttaa ensi vuonna.

Valmiita suunnitelmia on jo Imatralla, Piek-sämäellä, Rovaniemellä ja Vantaalla. Suunnit-telu on käynnissä Kuopiossa. Kaavavaiheessa suunnittelu on Joensuussa, Turussa ja Kajaa-nissa. Hämeenlinnan hanke venyy.

Matkakeskuksista halutaan tehdä kaikil-le matkustajille korkeatasoinen ja viihtyisä matkustusympäristö, josta matkustuspalvelut ovat helposti saatavilla ja vaihtaminen kulku-muodosta toiseen sujuvaa ja turvallista. Kes-kuksissa on matkustamista tukevia oheispal-

veluja sekä yhtenäinen ilme ja informaation esitystapa.

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa mat-kakeskusten vaikutuksia. Ministeriö on laati-nut vaikutusarvioinnit Kampin ja Jyväskylän matkakeskuksista. Kampin keskuksen valmis-tumisen jälkeen joukkoliikenteen matkat ovat lisääntyneet kahdeksalla prosentilla, eli kaikki-aan seutu- ja kaukoliikenteessä on tehty kak-si miljoonaa matkaa enemmän. Lipputulojen lisäys on ollut 1,7 miljoonaa euroa. Kampin vaikutusarviointi löytyy ministeriön julkaisu-sarjasta (nro 16/2007) www-sivustoilla.

LISÄTIETOJA: www.matkakeskus.fi

Kävelysilta ihastuttaa

Mikkeliläiset toivoivat vuosi-

kymmeniä kävely-yhteyttä sata-

maan. Katetulta ja lasitetulta sil-

lalta pääsee hissi- sekä porrastor-

nien kautta 1. ja 2. laiturille sekä

rahtiasemalle. Sillan molemmissa

päissä kehitetään vielä kevyen lii-

kenteen ratkaisuja lähivuosina.

Kävelysilta on myös kaavoi-

tuspäällikkö Räsäsen oma suo-

sikki, jossa voi odottaa bussin tu-

loa, seurata matkustajainformaa-

tiota infotauluilta ja nähdä bussin

saapumisen.

Kulkuyhteys satamaan tu-

lee lähivuosina entistä merkit-

tävämmäksi, kun alueelle raken-

netaan 35 000 neliömetriä asu-

miselle ja 15 000 neliötä palvelu-

toiminnalle. Lisäksi Veturitallin

alueella tulee 10 000 neliötä uu-

teen käyttöön.

– Satama-alueelle muuttaa

800–1 000 asukasta, joten siitä

tulee kellon ympäri elävä ympä-

ristö. Satama liittyy jatkossa Ken-

käveroon uusien kevyen liiken-

teen väylien kautta ja sieltä pää-

see myös kevyelle liikenteelle ra-

kennettavaa siltaa pitkin Graanin

alueelle, Räsänen visioi.

Minkälaisia terveisiä kaavoi-

tuspäälliköllä on vastaavanlaisten

iäisyyshankkeiden kanssa paini-

ville ammattilaisille?

– Älkää menettäkö uskoanne.

Vaativissa ja monitahoisissakin

hankkeissa pääsee maaliin, jos

on tahtoa. Kun joudutaan etene-

mään ”vieraalla maalla”, kannat-

taa tehdä kerralla asioita. Jos oli-

simme vaikkapa siirtäneet käve-

lysillan toteutusta, pettymys olisi

siitä ollut valtava.

Käyttäjillä riittää toiveitaKun olemassa olevaan kaupun-

kirakenteeseen tehdään uutta,

suunnittelussa joudutaan luovi-

maan. Uusi matkakeskus on he-

rättänyt valmistuttuaankin vil-

kasta keskustelua.

Matkustajat eivät ole vielä löy-

täneet rautatieasemalla olevaa

yhteistä odotustilaa, vaan toivo-

vat Matkahuollon olevan parem-

min auki viikonloppuisin. Ihan

hevin ei uusia pysäkkejäkään ole

opittu. Maaseudulla asuva kou-

luttaja Auli Kekkonen kulkee

niin vakiovuoroilla kuin pika-

vuoroillakin.

– Jollei mene matkakeskuksel-

le saakka, pitää jännätä, onko oi-

keassa paikassa odottelemassa to-

rin laidalla vai nakkiputkan vie-

ressä. Esitteessä oli mielestäni lii-

kaakin teknistä tietoa, joten kul-

jettajilta on saanut parhaat tiedot

ja sähköiset opastaulut palvelevat

hyvin, Kekkonen arvioi.

Matkakeskus toimii Kekkoses-

ta paremmin kuin entinen. Sade-

katos on hyvä parannus, ja suo-

jatiemerkintöjä pitkin kannattaa

kulkea. Ulkopenkkejä odotellaan

vielä.

– Kovin paljon väljemmän

tuntuinen matkakeskus ei kui-

tenkaan nyt ole, bussit ovat lä-

hekkäin ja kulkevat aika tiukalla

aikataululla, hän miettii.

Myös kuljettajien taukoti-

lat herättävät närää. Savonlinja

Oy:n kuljettajien pääluottamus-

mies Väinö Ahtiainen kertoo

puutelistasta, josta on tarkoitus

neuvotella kaupungin kanssa.

– Läpiajettavat laiturit ovat ok,

mutta liikenteellisesti matkakes-

kukseen on vaarallista ajaa pit-

killä 15 metrin busseilla. Mäen

alla keskukseen käännyttäessä

joutuu vastaantulevan liikenteen

kaistalle, ja siilon takia näkyvyys

on huono. Lisäksi kuljettajille on

käytössään vain noin kahdeksan

neliön taukotila, jossa on neljä

tuolia, hän listaa.

– Vaikka rahtitavaroiden kä-

sittelyyn on nyt hyvin tilaa, rahtia

noutavat ihmiset joutuvat nyky-

ään aina jonottamaan, kun Mat-

kahuolto vähensi yhden työnteki-

jän, Väinö Ahtiainen sanoo. ■

Matkakeskuksia valmistuu edelleen

Vuosikymmenten väännön aikana matkakeskuksen suunnittelu kypsyi hyö-dyntämään vanhaa rautatieasemaa. Siilo ja valssimylly jäivät paikoilleen.

Matkakeskuksessa on 13 sähköistä näyttötaulua.


Puhdas ta mukavuut ta matonpesuun .- moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomia

Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 [email protected]

A n t t i - m a t o n p e s u a l t a a tj a - m a t t o m a n k e l i t

Kysy l i s ä t i e to j a j a p y ydä t a r j ous !

Joensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunnan keskus, jonka väestömäärä lisääntyy päätettyjen kuntaliitosten vuoksi 72.000 asukkaaseen 1.1.2009. Itä-Suomen elinvoimaisin kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy osaavien ihmisten ja hyvän ilmapiirin voimalla. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi Joensuun kaupungilla on nyt haettavana

tilakeskuksen johtajan virka.

Joensuun kaupungin tilakeskus hankkii kaupungin hallintokunnille toimitilat ja niihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistö- ja tilapalvelut sekä vastaa kaupungin omistaman tilaomaisuuden ylläpidosta, sen arvon säilymisestä ja tehokkaasta käytöstä. Tilakeskusta johtaa tilakeskuksen johtaja. Tilakeskuksen johtaja on liiketoimintajohtajan alainen.Tilakeskuksen johtajan viran kelpoisuusehto on soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemus kiinteistönpidosta.Virkojen palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen palkkaryhmän III hinnoittelutunnuksen 50101011 mukaisesti. Hakijat voivat esittää myös oman palkkatoivomuksensa. Ennen viran vastaanottamista on virkaan valitun esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Virkaa haetaan sähköisesti Joensuun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa http://www.jns. /tyopaikat, josta löytyvät myös hakuilmoitus ja hakemuslomake.

Hakuaika päättyy 29.2.2008.

Lisätietoja virasta antavat liiketoimintajohtaja Heikki Soininen, puh. 050 63 594, heikki.soininen@jns. sekä tilakeskuksen johtaja Heimo Karhapää, puh. 050 554 0731, heimo.karhapaa@jns. .

Opinto- ja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä.

Matkapalvelukeskukset välittävät yhteiskunnan mak-samia matkoja, kuten vam-maisten ja vanhusten kulje-tuksia, terveyskeskusmatkoja sekä sairaaloiden tulo- ja ko-tiuttamiskuljetuksia.

Tavoitteena on ohjata, yh-distellä ja ketjuttaa matko-ja asiakkaiden tarpeiden mu-kaisiin liikennevälineisiin. Pal-velu on tarkoitettu muun muassa kutsuohjatun liiken-teen asiakkaille ja yhteiskun-nan maksamien matkojen yhdistelyyn.

Tällä hetkellä ns. valtakun-nallisen mallin mukaisia kes-kuksia toimii Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Kar-jalassa. Matkapalvelukeskus-ten kehittäminen on siirty-mässä kunnille. Käytännös-sä lääninhallitusten liikenne-osastot koordinoivat meneil-lään olevat kokeilut loppuun, ja kunnat ottavat ne sitten johtoonsa.

Mikkelin palveluista kehuja ei juuri ole tullutMikkelissä matkapalvelukes-kusta hoitaa operaattori TDC Song Oy:n alihankkijana ii-salmelainen puhelinpalvelu-operaattori, jonka toimin-ta ei juuri kehuja ole kirvoit-tanut asiakkaissa. Mikkelin kaupungin liikenneinsinöö-ri Liisa Heikkinen muistut-taa, että palvelua kehitetään koko ajan.

– Asiakkaiden on tietysti vaikea ymmärtää, että huo-no palvelu ei ole aina ope-raattorista kiinni, toisinaan autokalustoa ei vain ole saa-tavilla riittävästi. Tänä vuon-na mukaan on tulossa uu-sia yrittäjiä. Uusia taksilupia on myönnetty niin tavallisil-le takseille kuin invavarus-telluillekin. Myös operaatto-rin käyttämää ohjelmistoa on kehitetty koko ajan, Heikki-nen kertoo.

Mikkelin seudulla suunni-

tellaan tämän vuoden aikana kuntavetoisesti matkapalve-lukeskuksen tulevaa toimin-taa. Tutkittavana ja linjatta-vana on matkapalvelutoimin-nan tulevaisuus ja siinä rin-nalla painotukset ulkopuoli-sen tai kunnallisen operaat-torin käyttöön.

Mikkelistä isäntäkunta, matkakeskus solmupiste– Mikkeli voi ja todennäköi-sesti toimii tässä isäntäkunta-na jatkossa. Kehitettävää riit-tää myös siinä, että avoimen joukkoliikenteen kutsujouk-koliikenne ja muut kunnan ostamat kuljetukset saadaan koordinoitua yhteen ohja-usjärjestelmään. Matkakes-kus toimii joukkoliikenteen keskuksena ja on kuljetusten solmupiste, joka lisää avoi-men joukkoliikenteen käytet-tävyyttä ja näkyvyyttä, Heik-kinen sanoo.

Aiemmin perustettuja kunnan, Kansaneläkelaitok-sen tai muun tahon johtamia matkapalvelukeskuksia on tällä hetkellä kahdeksan.

Matkapalvelukeskus-hank-keessa ovat mukana liiken-ne- ja viestintäministeriö, so-siaali- ja terveysministeriö, si-säministeriö, Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos. Opetus-ministeriö on jättäytynyt pois hankkeesta. Kela jatkaa omi-en hankkeidensa kehittämis-tä ja osallistuu hankkeisiin tarpeen mukaan. Muut tahot jatkavat matkapalvelukeskus-ten kehittämistä muun mu-assa lainsäädäntötyön ja tie-dotuksen avulla.

Kuntaliitossa matkapalvelu-keskus-hankkeesta lisätietoja antaa liikenneinsinööri Silja Siltala, [email protected]

Matkapalvelukeskusten kehittäminen siirtyy kunnille


Jenni Lautso, arkkitehti SAFA Juha Eskolin, yhdyskunta- ja

arkkitehtuuriyksikön päällikkö Pekka Pulkkinen, siltayksikön päällikkö

WSP Finland Oy

■■ Tammerkosken ylittävät sillat ovat tär-

keä osa Tampereen kaupungin ilmettä ja

toimintaa. Ratinan uusi kevyen liikenteen

silta sijoittuu kaupunkikuvalliseen solmu-

kohtaan, jossa Tampereen ruutukaava koh-

taa Ratinan suvannon eteläpuolen puisto-

maisen alueen.

Viime vuonna järjestelyllä Laukonsil-

lan suunnittelukilpailulla haettiin esteetti-

sesti ja liikenteellisesti toimivaa ja onnistu-

nutta maamerkkimäistä ratkaisua. Laukon-

silta tarjoaa uuden kevyen liikenteen reitin

suurillekin väkijoukoille Ratinan stadionilta

ja kauppakeskukselta Laukontorille ja siitä

edelleen keskustaan.

Sillan paikka Tampereen koskimaise-

massa on kaupunkikuvallisesti haastava.

Avointa maisemaa hallitsevat Ratinan sta-

dion valaisintorneineen, vesi sekä eläväinen

Laukontori matkustajasatamineen. Uuden

sillan suunnittelussa tuli ottaa huomioon

sillalla kulkijan lisäksi myös sillan alittavan

laivamatkustajan näkökulma sekä sisävesi-

liikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

Siltakilpailu ratkaistiin viime vuoden lo-

Veistosmainen vinoköysisilta valmistuu 2009

Ratinan kevyen liikenteen

Tampereen Ratinanniemen ja Lau-kontorin välisen uuden kevyen lii-kenteen sillan suunnittelukilpailu on ratkaistu. Voittanut ehdotus on palkintolautakunnan mukaan erit-täin näyttävä silta, joka muodos-tunee yhdeksi kaupungin positii-viseksi tunnusmerkiksi. Rakenta-minen aloitettaneen ensi syksynä, jolloin silta valmistuisi jo 2009.

on Tampereen uusi maamerkki


LIIKENNEYMPÄRISTÖ

Ratinan vuolteen ylittävä sil-ta tulee olemaan yli 100 metriä pitkä. Sillasta ennustetaan po-sitiivista maamerkkiä Tampe-reelle Näsinneulan tavoin.

pulla. Voittajaksi samoin kuin toiselle sijalle

selviytyivät WSP Finland Oy:n ehdotukset.

Kolmas palkinto meni ehdotukselle Torii the

gate, tekijänä Insinööritoimisto Ponvia Oy.

Positiivinen tunnusmerkki kaupungilleWSP Finland Oy:n voittanut ehdotus ”Kello-

peli” on yksipyloninen vinoköysisilta. Siltarat-

kaisun lähtökohtana on päästä vesistön yli yh-

dellä ilmavalla jänteellä, jolloin silta ei rajoi-

ta vesiliikennettä. Sillan pyloni on sijoitettu

Ratinan puolelle, keskeiselle paikalle avoin-

ta kaupunkitilaa.

Pyloni on kallistettu Laukon torille päin.

Se on tehty teräksestä, jotta se poikkeaisi

muista ilmatilaa hallitsevista materiaaleista

ja rakenteista, kuten stadionin betoniset va-

lotornit ja vanhan teollisuuskaupungin puna-

tiiliset savupiiput. Tavoitteena on ollut tehdä

veistosmainen silta, joka tarjoaa mieleen jää-

vän kokemuksen jalankulkijalle ja josta syn-

tyisi positiivinen tunnusmerkki Tampereen

kaupungille.

Sillan vaatimat uudet rakenteet kunnioit-

tavat sijainniltaan ja muodoltaan stadionin

suojeltuja rakenteita. Väriltään köydet ovat

valkoiset. Takaköydet haarautuvat viuhka-

maisesti Ratinan puolella paikkoihin, missä

ne eivät häiritse alueen toimintoja. Liikenne-

virrat haarautuvat stadionin puolella itään,

uuteen ostoskeskukseen ja etelään, tulevalle

asuntoalueelle. Lisäksi pylonin jalustaan tu-

lee porras.

Valaistuksen väri ja voimakkuudet säädeltävissäSilta ja liikennereitit valaistaan pimeän aika-

na. Molempiin kaiteisiin on esitetty jonovalai-

sinta, joka valaisee kannen jalankulkutasossa

koko sillan pituudella. Juhlavalaistustilanteis-

sa valaistaan pyloni ja köydet. Valojen väriä

voidaan vaihtaa ja voimakkuutta säätää juh-

latunnelman ja vuodenajan mukaan.

Siltatyyppi on yksipyloninen betoninen vi-

silta


noköysisilta, jonka pääjänteen pi-

tuus on 112 metriä. Siltaan ei tule

veteen rakennettavia tukia. Pyloni

on pyöreä teräsrakenteinen torni.

Takaköydet haarautuvat kahteen

suuntaan, mikä jäykistää pylo-

nia vaakasuunnassa. Sillan pääl-

lysrakenne on betonirakenteinen

palkkikannattaja, joka on dynaa-

misesti vakaa ja sitkeä mahdolli-

sia törmäyksiä vastaan.

Voittaneen ehdotuksen pää-

Toiseksi yltänyt Fishbone on sirorakenteinen ja saanut hahmoonsa vaikutteita luonnon-muodoista. Suunnittelun lähtökohtia olivat ympäristöön sopivuus, esteettisyys läheltä, kaukaa ja alapinnoista sekä omaleimaisuus.

suunnittelija on DI Pekka Pulk-

kinen. Muut tekijät ovat TkL

Esko Järvenpää, arkkitehti Jus-

si Tervaoja (Arkkitehtitoimis-

to Jussi Tervaoja Oy), DI Erik

Eriksson, teknikko Kari Niku-

la, insinööri Hannu Suojanen,

insinööri Antti Karjalainen, in-

sinööri Kari Saksio sekä DI Kai

Gulin.

Valkoinen kalanruoto puusta tai graniitistaToiseksi tulleen Fishbone-ehdo-

tuksen muotokieli on saanut vai-

kutteita suomalaisesta järviluon-

nosta. Kaukaa tarkasteltaessa ha-

vaitaan ensimmäisenä vedestä

työntyvät sillan omaleimaiset py-

lonit. Pylonien vinon asemoinnin

seurauksena sillan hahmo muun-

tuu eri suunnista tarkasteltuna.

Ratinan silta tuo uuden orgaa-

nisen aiheen Tampereen silhuet-

tiin, jota entuudestaan leimaavat

mm. tehtaiden piiput ja etenkin

Ratinan alueella stadionin neljä

valomastoa.

Sillan alapinta on kuin kalan

ruoto. Valkoinen ranka ja ruodot

näkyvät kuljettaessa sillan ali ja-

lan, pyörällä tai veneellä. Sillan

päällysteeksi ehdotettiin joko ter-

vattua puuta tai tummaa ristipää-

hakattua graniittia kalanruotola-

donnalla. Sillan pituusgeometri-

assa on sulava luonnonmuoto, jo-

ka johdattaa kulkijaa.

Laukontorin puolella silta

päättyy nykyisen kahvioraken-

nuksen kohdalle, joka on esitet-

ty purettavaksi. Uusi rantaravin-

tola voidaan rakentaa sillan ku-

peeseen osittain ulokkeena ve-

den päälle. Silta laskeutuu au-

kion tasoon siten, ettei portaita

välttämättä tarvita. Eri suunnis-

ta lähestyttäessä on mahdollista

hyödyntää väljiä portaita sillalle

siirtymiseen tai istuskeluun. Sil-

lan ali kuljetaan laituritason kaut-

ta. Laituritaso on oivallinen paik-

ka pysähtyä hetkeksi nauttimaan

vaikka torilta ostetut eväät ja seu-

rata vilkasta laivaliikennettä.

Toiseksi sijoittunut siltatyyp-

pi on liittorakenteinen vinoköy-

sisilta. Pylonituki sijoittuu veteen,

ja muut tuet rakennetaan maal-

le. Välitukien pilarit sekä pylonit

ovat teräsrakenteisia. Päällysra-

kenteen poikkileikkaus on teräs-

palkiston ja betonisen kansilaa-

tan liittorakenne, joka kannate-

taan Ratinan suvannon kohdalla

vinoköysillä. Reunoiltaan köysil-

lä tuettu liittorakenteinen kansi

on hoikka.

Kilpailussa toisen palkinnon

saaneen ehdotuksen työryhmäs-

sä olivat DI Sami Niemelä (pää-

suunnittelija), DI Atte Mikko-

nen sekä arkkitehdit Juha Es-

kolin, Jenni Lautso ja Tuomas

Vuorinen. Pohjarakenteista vas-

tasi DI Kai Gulin. ■

www.abb.fi /drives

ABB:n taajuusmuuttajat eivät saastuta sähköverkkoa.

”Jopa 25 % vähemmän häiriöitä!”

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät

uuden, 1.2.2008 voimaan tulevan IEC/EN 61000-3-12-standardin

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen

kuristimeen verrattuna.

ABB Oy

Kotimaan tuotemyynti


Taulukko 1. Valaistustyyppien vertailu

Valaistusteknilliset vaatimukset

≥ 1,00 ≥ 0,40 ≥ 0,40 ≥15

Valaistustyyppi Lamput HA (m) S (m) Lm (cd m2)

Uo Ul TI (%) Tehon tarve(W/tiemetri)

1-rivinen reunasijoitus ST-150 10 45 1,01 0,64 0,58 11,4 3,8

” LED 10 45 0,09 0,13 0,08 5,5 1,1

2-rivinen vuorottainen LED 10 22,5 0,18 0,36 0,22 5,3 2,1

” LED 10 10 0,40 0,69 0,82 5,8 4,8

” LED 8 10 0,39 0,55 0,65 7,9 4,8

” LED 5 10 0,33 0,42 0,49 15,9 4,8

Kun valonjako-ominaisuuksia ei

ymmärretä, niiden merkitystä vähätellään.


LIIKENNEYMPÄRISTÖ

Pentti Hautala, dipl.ins., Sito [email protected]

■■ Tievalaistus on liikenneturvalli-

suutta parantava, ennaltaehkäisevä toi-

menpide. Vaikutusten aikaansaaminen

edellyttää valaistukselta sellaisia omi-

naisuuksia, että kuljettaja näkee edes-

sään olevan ajoradan ja toiset ajoneu-

vot, havaitsee liikennetilanteen muu-

tokset sekä mahdolliset esteet. Näiden

edellyttämät valaistusteknilliset vaati-

mukset ovat:

Keskimääräinen luminanssi osoit-

taa, miten valoisalta tienpinta näyttää.

Se vaikuttaa havaitsemiseen, näköetäi-

syyteen, reaktioaikaan ja suhteellisen

liikkeen arviointiin.

Yleistasaisuus vaikuttaa näkösuo-

rituskykyyn.

Pitkittäistasaisuus on merkittävä

ajo- ja näkömukavuuden kannalta

Estohäikäisy vaikuttaa näkemiseen.

Valaistusteknilliselle vaatimuksille

on tieteellisesti todistetut sekä labora-

toriossa ja todellisissa liikenneympäris-

töissä testatut arvot. Ihmissilmän omi-

naisuuksia ei voida viranomaisten tai

poliitikkojen päätöksillä muuttaa.

Valaistustyypit pystytään mitoitta-

maan, valitsemaan asialliset valaisimet

ja rakentamaan niin, että valaistustek-

nilliset vaatimukset täyttyvät valonläh-

teestä riippumatta. Mutta ledeillä toi-

mivia tievalaisimia ei vielä ole.

Tievalaistuksen mitoitusTarkastellaan esimerkkinä tavallis-

ta kaksikaistaista tietä, ajorata 7,0 m

ja valaistusluokka AL4a (Lm

≥ 1,0 cd/

m2). Tällaisilla teillä ei ole käytetty uus-

asennuksissa elohopealamppuja yli 20

vuoteen – vastoin led-kauppiaiden väit-

teitä.

Luonteva valaistustyyppi on yksiri-

Äärimmäisenä oikealla (kuva 3) sama valaisin kuin kuvassa 2, vuorottainen valaistustyyppi ja luminanssin tasa-arvokäyrät.

Kuva 1. Nykyaikaisen tievalaisimen valonjako-ominaisuudet ja esimerkki-maantien luminanssin tasa-arvokäyrät.

Kuva 2. Erään led-valaisimen valonjako-käyrät ja valaistustulos.

Kuva 3

Led-innostus velloo vallattomana. Valmistajat kehuskelevat tuotteidensa sopivan kaikkialle ja lupaavat runsai-ta säästöjä sekä yleistä hyvää. Luot-tamusmiehet ja poliitikot uskovat. Va-laisimien vastaavuutta vakuutettaes-sa käsitellään tekijöitä, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Valonjako-ominai-suuksia ei ymmärretä ja niiden merki-tystä vähätellään. Kaupantekoon on lähdetty keskeneräisin vehkein. Toi-saalta on merkkejä, etteivät loppu-käyttäjät toistaiseksi tee led-valais-tuksia. Näihin kelpaava tievalaisin syntyy aikanaan.

LEDEILLÄ toimivia TIEVALAISIMIA ei ole

Pent

ti H

auta

la


vinen reunasijoitus, 10 m asen-

nuskorkeus ja varren ulottu-

ma 1,5 m. Kun käytetään 150 W

suurpainenatriumvalaisimia, joil-

la on kuvan 1 mukaiset valonja-

kokäyrät, saadaan 45 m pylväsvä-

lillä samassa kuvassa esitetyt lu-

minanssin tasa-arvokäyrät. Tulos

täyttää kaikki vaatimukset (tau-lukko 1).

Jos edelliseen vaihdetaan led-

valaisin, jollaisen tyypilliset tä-

män päivän valonjako-ominai-

suudet ovat kuvassa 2, tien pin-

nan luminanssin tasa-arvokäyrät

ovat saman kuvan mukaiset. Tu-

los on täysin ala-arvoinen. Tosin

estohäikäisy on vain kolmasosa

sallitusta arvosta. Jo tämä laskel-

ma osoittaa, ettei yksirivisellä va-

laistustyypillä ja led-valaisimilla

synny hyväksyttävää tulosta.

Muutetaan edellinen ratkaisu

kaksiriviseksi vuorottaiseksi tyy-

piksi. Tuloksena ovat kuvan 3 lu-

minanssin tasa-arvokäyrät. Kaik-

ki valaistusteknilliset ominaisuu-

det paranevat mutta tehontarve

kasvaa kaksinkertaiseksi. Tulos

on edelleen kelvoton.

Tarkastelua jatketaan pienen-

tämällä asennuskorkeutta ja pyl-

väsväliä. Tulokset ovat taulukos-sa 1. Tasapainoista vaatimukset

täyttävää ratkaisua ei löydy. Va-

laistusteknillisesti paras vaihto-

ehto on 8 m asennuskorkeus ja

10 m pylväsväli. Tällöinkin kes-

kimääräinen luminanssi on vasta

40 prosenttia vaaditusta arvosta.

Nykyaikaisilla suurpainenat-

riumvalaisimilla toteutettuun

ratkaisuun verrattuna rakennus-

kustannukset ovat yli nelinkertai-

Haapakosken Tehdas Oy on toimittanut vesi- ja viemärilaitoksille sekä teollisuudelle yli 100 vuoden ajan valurautaputkia, putkikäyriä, erilaisia venttiileitä,paloposteja ja sulkuluukkuja.Haluamme jatkossakin toimittaa aidosti kotimaiset tuotteemme nopeina, räätälin työnä tehtyinä tehdastoimituksina, takuulla ja tarvittaessa asennettunajuuri oikeaan aikaan periaatteella.Reagoimme heti asiakkaiden ongelmiin, teemme uuden tuotteen, huollamme vanhan laitteen,toimitamme omiin tuotteisiimme varaosia ja annamme tarvittavaa tieto-taitoa HM - Service yksikkömme puitteissa.

Ottakaapa yhteyttä !

Haapakosken Tehdas OyPutkolantie 5

77520 Haapakoski Puhelin: 015-428 102

Toimitusjohtaja Timo Luhtinen , gsm 0400 656 100Teknillinen johtaja Olavi Kähkönen gsm 050 4067490

www.haapakoskentehdas.

set. Hoitokustannukset kasvavat

26 prosenttia pelkästään lisään-

tyneen sähkönkulutuksen takia.

Tässä yhteydessä ei tarkastella

muita kunnossapidon lisäkus-

tannuksia, jotka syntyvät ylettö-

män valopistemäärän takia.

Huomattavan osuuden tuot-

tavat pylväisiin törmäämisestä

johtuvien rakenteiden ja kalus-

teiden uusimiset. Myötäävät pyl-

väät vähentävät henkilövahinko-

ja. Kaiteiden rakentaminen mo-

lemmille reunoille vaikuttaisi on-

nettomuuksien seurauksiin, mut-

ta rakennuskustannukset lisään-

tyisivät entisestään. Ulkonäkön-

sä puolesta tällainen seinämäinen

rakennelma vetäisi ihmettelijöitä

puoleensa.

Led-valaisimien ongelmiaSuurin syy järjettömään tulok-

seen on led-tievalaisimien lii-

an pieni kokonaisvalovirta. Tar-

kastelua hämmentävät valmista-

jien tulkinnat eri valonlähteiden

vastaavuudesta. Samoin todiste-

lut, joiden mukaan psykologises-

ti ja poliittisesti katsottuna ledeil-

lä toteutettu valaistus on riittävä.

Minkälaisella matematiikalla voi-

daan osoittaa, että edellä olevas-

sa esimerkissä 3 000 lm on yhtä

kuin 17 000 lm?

Toinen perusvika ovat ke-

hittymättömät valonjako-omi-

naisuudet. Markkinoilla esiin-

tyy kaksi mallia. Pallonmuo-

toinen, jolla saa valaisimen al-

le pyöreän läiskän. Palloa ei voi

kallistaa. Toisessa tyypissä mak-

simivalovuo on tien suuntainen,

γ-kulma ± 30 º ja poikittain hy-

vin kapea keila. Jälkimmäisen

vaikutus näkyy taustakuvassa.

Ajoradan puoliväliin ulottuvan

läiskän valaistusvoimakkuus on

45 lx ja pylväsvälin (27 m) puo-

livälissä 0,5 lx. Kadulla liikkuvat

jalankulkijat haahuilevat mus-

tina hahmoina. Tunnistaminen

on lähietäisyydeltäkin mahdo-

tonta, koska puolisylinterivalais-

tusvoimakkuus on olematon. Va-

lonjaon vaakasuora komponentti

puuttuu, sillä valaisin toimii kuin

syväsäteilijä.

Luotettavien tietojen puute riesanaLuotettavat tiedot puuttuvat mo-

nista seikoista, mm. seuraavista:

Valovirran alenema poltto-

ajan funktiona. Eliniäksi mainos-

tettu 100 000 h menettää merki-

tyksensä, kun valovirrasta on

murto-osa jäljellä.

Ledien kuolleisuus.

Valaisimien muoto, raken-

ne, kotelointi ja kunnossapitoys-

tävällisyys.

Kunnossapidon yksityis-

kohdat. Miten vaihdetaan yksi

tai useampi kuollut led? Ryhmä-

vaihto ja sen ajankohta.

Valaisimien paino (nykyisin

ilmoitetaan 3–14 kg) ja sen vai-

kutus kannatinrakenteisiin. Pil-

limäisiä pylväitä ei voida käyttää

liiallisen heilumisen ja ilkivallan

takia. Pylvään osuus lämmönhal-

linnassa.

Valmista ehkä 2020 mennessäEnnen pitkää, ehkä vuoteen 2020

mennessä joku keksii ja kehittää

ledeillä toimivan tievalaisimen.

Siinä on esim. oikein suunnatut

ja määrältään riittävät vektorit,

joilla on erilaiset valovoima-ar-

vot. Näin syntyy tievalaistuksen

edellyttämät valonjako-ominai-

suudet.

Kun ledejä ohjataan yksilölli-

sesti, syntyy dynaaminen valaisin

muuttuvaan tievalaistukseen. Lie-

nee mahdollista kehittää ledeillä

toimiva, valovirraltaan riittävä

lamppu, joka sopii perinteisen

valaisimen optiikkaan. Kolmas

vaihtoehto on kehittää ajoneu-

voja ja liikenteen hallintaa niin,

ettei kiinteää tievalaistusta tarvi-

ta lainkaan. ■

Yksi ongelma on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Toinen perusvika ovat

kehittymättömät valonjako-ominaisuudet.


● Pekka Rytilä on

69-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtaja-

na ja Pöyry Infran

erityisasiantuntijana.

TykkiluntaKoska meillä suomalaisilla ker-

ran on hanki ja jää, halla ja yö, niin emme peruuta. Tykkilun-ta hiihtoputkeen ja menoksi. Jopa pujottelurinteet pääsevät katon alle. Ilmastonmuutos on haaste ja mahdollisuus.

Kurakeli piteneeMuutama vuosikymmen sitten etelä-Suomessakin oli totuttu sii-hen, että talvi tuli Loppiaiseksi. Si-tä ennen oli vaihtelevaa säätä, vä-listä parikymmentä pakkasastetta, sitten taas sohjoa ja lämpöasteita. Mutta vain marras-joulukuun ajan talvi sahasi eestaas.

Reino Kalliola lohdutti meitä kirjassaan ”Suomen luonto vuo-denaikojen vaihtelussa” sillä tie-dolla, että ”joulun jälkeen talven valta vakiintuu”. Niin kävikin. Jo-pa Helsingissä saattoi jonkin vii-kon ajan luistella luonnonjäillä.

Vuoden keskilämpötilan pieni-kin nousu näyttää muuttavan dra-maattisesti pohjoisen talvea. Lu-men tulo ja sen luoma perusva-loisuus viipyy. Jouluna 2007 ei ol-lut lunta Rovaniemelläkään. Pukki tuli silti. Itse asiassa St. Nikolaus, Smyrnan piispan klooni, tulee-kin ilmatietä lentäen ja jättää lah-jat ihmislapsille kaikessa hiljaisuu-dessa.

Tekolumen anatomiaMuutoksen mukana on lumity-kistä tullut aikamme sankari. Sillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muu-taman asteen pakkanen. Raaka-aineeksi riittää kylmä vesi ja pe-

ruskoneeksi kompressori, jolla voi-daan tuottaa paineilmaa. Veden ja ilman yhteislämpötilan kuuluu olla pakkasen puolella. Kun luon-nonvesi on tunnetusti talvella noin +4-asteista, niin pakkasta pitää ol-la saman verran, mieluummin lä-hempänä kymmentä astetta. Sel-laistakin keliä joutuu jo odottele-maan.

Lumitykki on lieriö, jonka toi-sessa päässä puhallin ja toises-sa ilma- ja vesisuuttimet. Suutin-puolella on ensin esikiteytys, jossa käytetään veden ja paineilman se-koitusta. Puhallin työntää sumu-tyyppiset pikkupisarat ulkoilmaan, ja toisista suuttimista tulee lisää vettä niiden niskaan. Tuloksena on kaunis, hienojakoinen ja tiivis lumi, jossa kiteet ovat vähemmän sakaraisia kuin luonnollisessa.

Hiihto putkeenHiihtokautta on alettu pidentää keinotekoisesti jäähdytetyillä put-

killa, joita Suomessa laitetaan se-kä maan alle että pinnalle. Yleen-sä ne ovat lyhyehköjä, mutta niin näyttävät olevan kansainvälisten kilpailujen hiihtomatkatkin. Kan-sa haluaa katsoa kisat alusta lop-puun. Veikko Hakulisen ja Mar-jo Matikaisen sankariteot havu-metsien pimennoissa jäävät urhei-lun historiaan.

Hiihto muuttuu stadionlajik-si. Olematta erityinen profeetta voi arvata, että niin käy laskette-lunkin. Espoon näyttää pyrkivän edelläkävijäksi. SuperLife Lab kaa-vailee Leppävaaraan ensimmäistä sisälaskettelurinnettä, kun kerran sellaisia on nähty Isolla Hiekalla-kin. Kilon vanhoille kartanoniityil-le tulee luikertelemaan Snowring Sportsin hiihtoputki. Katettu ym-pärivuotinen hyppyrimäki ei vielä ole missään ohjelmissa.

Lumitykillä voidaan lumet-taa sekä rinteet että ta-samaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakka-nen. Tykit itse teossa Van-taan Hakunilan SM-kil-pailujen alla tammikuus-sa 2008.

Mar

kku

Mat

tila


Porvoo tunnetaan ranta-aitoista ja Tuomiokirkosta. Vanhan Porvoon rakennuskanta on pääosin 1700-luvun lopulta.

Vanhassa Porvoossa rakennetaan myös uutta. Hotelli Porvoon Mitta rakenteilla 2006.

Runsasluminen talvi on haasteellinen, Itäinen Pitkäkatu.


■■ Porvoon kaupungin syntyyn on vaikut-

tanut oleellisesti Porvoonjoki, jonka suulla

puolustuslinnan suojissa kohtasivat hämä-

läiset ja Itämeren alueella vaikuttavat kaup-

piaat. Kauppapaikasta kehittyi kaupunki noin

650 vuotta sitten.

Vaikka Vanhan Porvoon katuverkosto on

keskiaikaista perua, ovat rakennukset kuiten-

kin huomattavasti nuorempia. Vanhin raken-

nus on kirkko 1400-luvun puolivälistä (sakas-

ti tosin on 1200-luvulta ja kuulunut paikalla

olleeseen puiseen kirkkoon). Suurin osa ra-

kennuskannasta on pystytetty 1760 sattuneen

tulipalon jälkeen. Vain kaupungin koillisosas-

sa säilyi taloja tältä tulipalolta, jossa tuhoutui

kaksi kolmasosaa tonteista.

Tsaari Nikolai I antoi 1830 käskyn järjes-

tää kaupunki uudelleen. Carl Ludvig Enge-

lin laatima ruutukaava ulottui koko vanhan

kaupungin yli. Rakentaakseen uuden kaavan

mukaan oli lunastettava useiden eri henkilöi-

den omistuksessa olleita tontteja. Se ei ollut

helppoa, koska Vanhan Porvoon rakennus-

kanta oli tulipalon jälkeen suhteellisen uutta.

Toteuttaminen alkoikin olemassaolleen kau-

punkirakenteen itä- ja eteläpuolelta. Vanhan

Porvoon alueella se toteutui ainoastaan osit-

tain kolmella tontilla.

Suojeluajatukset heräävätEnsimmäiset Vanhan Porvoon säilyttämisaja-

tukset herätti 1800-luvun lopulla kaupunkiin

asettunut taiteilija Louis Sparre ystävineen.

Taiteilija- ja kansalaispiireissä syntynyt mie-

lipide vastusti Vanhan Porvoon kauneusar-

vojen hävittämistä ja pyrki säilyttämään kau-

pungin vanhanaikaisen hengen.

Vuonna 1898 asetettiin komitea miet-

timään muutoksia voimassa olleeseen ase-

makaavaan säilyttämällä kaikissa oleellisis-

sa kohdissa sen historiallinen luonne. Uusi

ARKKITEHTUURI

Vanhan PorvoonSUOJELULLA

TEKSTI JA KUVAT Anneli Naukkarinenasemakaava-arkkitehti, Porvoon kaupunki,kaupunkisuunnitteluosasto

Säilyttämisajatukset virisivät 1800-luvun lopulla

Vanhan Porvoon suojelu on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta alkaen. Asemakaava antaa hyvät eväät arvioida alueen rakentamis- ja kohennustöitä.

on pitkä perinne


kaava vahvistui 1911. Komitea oli

kuitenkin joutunut myöntymään

lisääntyneen liikenteen ja uuden-

aikaisen terveydenhuollon vaa-

timuksiin. Sivistysarvojen säilyt-

tämistä tarkoittavat näkökohdat

olivat jääneet toiselle sijalle, ellei

tahdota sanoa, että ne oli koko-

naan syrjäytetty.

Kadut olivat likimain entisillä

paikoillaan, mutta ne oli piirret-

ty leveämmiksi ja niitä oli suo-

ristettu. Kaikille tonteille annet-

tiin myös uudisrakentamismah-

dollisuus. Reilut parikymmen-

tä vuotta myöhemmin todettiin,

että ”olosuhteiden ollessa nykyi-

sellään, on asemakaava huomat-

tavasti enemmän pahasta kuin

hyödyksi”.

Vuoden 1936 asemakaavaSisäministeriön julistettua

19.4.1933 Porvoon vanhimman

osan ”vanhaksi kaupunginosak-

si” tarjoutui kaupungille tilai-

suus uuden asemakaavalain ja

rakennussäännön nojalla suoja-

ta tehokkaasti Vanhaa Porvoota.

Kaupunginosaan laadittiin uusi

asemakaava 1936, joka on ollut

pohjana myöhemmillekin suoje-

lukaavoille.

Siinä oli mm. seuraavia mää-

räyksiä:

Alueen käyttötarkoituksesta.

Rakennusaineesta ja nii-

den paloluokituksesta, etäisyy-

destä toisiin rakennuksiin.

Pihatilan avoimeksi jättä-

misestä.

Rakennuksen paikasta ton-

tilla (kadun varressa asuinra-

kennus oli rakennettava kiinni

tontin rajaan ja talousrakennus

ainoastaan tontin sisäosaan ”ru-

mennuksen välttämiseksi”).

Rakennuksen korkeudes-

ta (myös tornien, päätyjen tai

muiden sellaisten rakennuksen

osien rakentaminen yli sallitun

korkeuden ei ollut luvallista).

Ranta-aitoista määrättiin: ”Ran-

tapuotia älköön rakennettako

korkeammaksi kuin asemakaa-

vakartalla oleva korkeusnume-

ro osoittaa, laskien keskiveden

pinnasta katonrajaan”.

Kerrosluvusta (asuinraken-

nukset sai rakentaa korkeintaan

yksi- tai kaksikerroksisiksi).

Ulkonemista, kattokalte-

vuudesta, asuinhuoneen kor-

keudesta sekä ikkunoiden etäi-

syydestä naapurirakennuksesta

ja niiden suuruudesta.

Rakentamisesta yleen-

sä: ”Kaikissa rakennustöissä on

otettava huomioon, että histo-

riallisesti tai taiteellisesti arvok-

kaita kaupunki- tai katukuvia ei

saa turmella ja että rakennetta-

vat eivät saa muodollaan, raken-

nusaineellaan, värillään eivätkä

muutenkaan ulkonäöllään häi-

ritä kokonaisvaikutusta tai kau-

punginosan vanhanaikaista lei-

maa”. Lisäksi laadittiin kaupun-

ginosaa koskeva erillinen ra-

kennusjärjestys.

Yhdeksän rakennusta tuo-

miokirkon ja siihen liittyvien

rakennusten lisäksi oli määrät-

ty ”sivistyshistoriallisen arvon-

sa vuoksi säilytettäviksi ja ne oli

otettu kaupungin suojelukseen”.

Rakennusjärjestyksessä mää-

riteltiin luvanvaraisiksi raken-

nuksen käyttötarkoituksen muu-

tos, julkisivun muuttaminen, yk-

sityisten rakennustaiteellisesti ar-

vokkaiden osien tai koristeellis-

ten muotojen poistaminen ra-

kennuksesta, palaneen raken-

nuksen saattaminen ennalleen,

tontin aitaaminen ja portin ra-

kentaminen, rakennuksen pur-

kaminen, maanleikkaus-, louhi-

mis-, kaivamis- ja täyttämistyö

sekä koristeina arvokkaiden pui-

den kaataminen, puu- tai muun

tavaran varastoiminen, kattamis-

aineen tai julkisivuvärin muutta-

minen, pylväiden, kiinnikkeiden,

tukien, kalusteiden, johtojen, kil-

pien, mainoslaitteiden, näyte-

kaappien ja valaisinlaitteiden si-

joittaminen.

Vuoden 1974 ja 1993 asemakaavatEdellä mainitut asiat on sisälly-

tetty sekä vuonna 1974 että 1993

vahvistettuihin Vanhan Porvoon

asemakaavoihin.

Vuoden 1974 asemakaavassa

säilytettäväksi merkittiin ranta-

aitat ja suurin osa kadunvarsira-

kennuksista. Pysäköintinormit

ja palokuorman pienentäminen

vaativat osaa piharakennuksista

poistettavaksi. Tonteilla asema-

kaava ei kuitenkaan toteutunut,

vaan talousrakennukset säilyivät

varastokäytössä.

Vuoden 1993 edelleen voi-

massa olevassa asemakaavassa li-

sättiin säilytettävien rakennusten

määrää siten, että asuin- ja pää-

rakennuksista 87 prosenttia ja ul-

korakennuksista 65 prosenttia on

säilytettäviä. Koko rakennuskan-

Kiveyksen yhteydessä kaduille on rakennettu hidas-teita. Kirkkokadulla kevyelle liikenteelle on sileämpi osuus paasilaatoilla. Rakennusten vierellä on perintei-nen mukulakiveys.

Katujen pintaa on laskettu. Aidan alla näkyvä asfaltti osoittaa aiemman kadun tason.

Vanhan Porvoon koko rakennuskannasta säilytettävien rakennusten osuus on 77 prosent-

tia. Tämän tekivät mahdolliseksi palo-teknisesti kehittyneemmät rakennusmateriaalit.


nasta säilytettävien rakennusten

osuus on 77 prosenttia. Tämän te-

kivät mahdolliseksi paloteknisesti

kehittyneemmät rakennusmateri-

aalit (mm. kipsilevy).

Aiempana mainittujen mää-

räysten lisäksi tämä kaava mää-

rää sisätilojen suojelusta huone-

jakoineen ja kiinteine sisustuk-

sineen, vanhan rakennusmateri-

aalin uudelleen käyttämisestä ja

korjaamisessa käytettävistä ma-

teriaaleista. Tämä on tärkeää,

koska perinteinen rakennustapa

eroaa nykyisestä. Erityismääräys

on seuraavanlainen: ”Korjaus- ja

kohennustöiden yhteydessä käy-

tettävien materiaalien on oltava

sellaisia, ettei rakennusosan fy-

sikaalinen toiminta muutu. Ul-

komaalauksessa on käytettävä

perinteisiä ja hengittäviä ainei-

ta (pellavaöljymaali, kalkkimaa-

li, vesimaali)”.

Myös Vanhan Porvoon katu-

alueet ovat saaneet oman määrä-

yksensä.

Vapora ja rakennuslupaVuoden 1936 rakennusjärjestyk-

sessä luotiin pohja myös nykyisel-

le Vanhan Porvoon rakennuslu-

patyöryhmälle (Vapora):

”Maistraatin avuksi vanhaa

kaupunkia koskevia rakennus-

asioita käsiteltäessä on asetettava

neuvoa-antava rakennuslauta-

kunta, johon kaupunginvaltuus-

to valitsee yhden jäsenen, jolla on

tietoja ja kokemusta asemakaava-

ja rakennustaiteen alalta, yhden

jäsenen, joka edustaa taiteellisia ja

sivistyshistoriallisia pyrintöjä sekä

vanhan kaupungin tontinomista-

jien edustajan. Tarvittaessa myös

kaupungin ulkopuolella asuva

henkilö voidaan valita asiantun-

tevaksi jäseneksi.”

Voimassa olevassa asemakaa-

vassa määrätään, että ”lupaa kä-

siteltäessä on otettava huomioon

kaupunginhallituksen asettaman

erityisen toimikunnan lausunto.

Mikäli toimikunnassa ei ole mu-

seoviraston edustajaa, museovi-

rastoa on kuultava. Lausunto on

annettava kolmen kuukauden (3)

kuluessa sen pyytämisestä”.

Alunperin asiantuntijaelimestä

on kuntaliitoksen (1997) jälkeen

tullut kaupunginhallituksen ni-

meämä työryhmä, johon kuuluu

sekä asiantuntijoita (4) että luot-

tamushenkilöitä (3). Toimin Va-

poran sihteerinä ja esittelijänä,

koska korjausrakentamisen neu-

vonta kuuluu virkatyöhöni. (En-

nen kuntaliitosta virkanimike oli

Vanhan Porvoon neuvonta-ark-

kitehti, jona olen toiminut vuo-

desta 1988).

Käytännössä Vapora käsitte-

lee ja antaa lausuntonsa kaikista

Vanhan Porvoon alueella tehtä-

vistä muutoksista: korjausraken-

tamisesta, uudisrakentamisesta,

katupäällysteistä, mainoslaitteis-

ta, sähkökaappien paikoista jne.

Näen erittäin tärkeänä tällaisen

toimielimen, jossa on rakennus-

suojelun asiantuntijoita raken-

nusvalvonnan apuna.

Asemakaava antaa hyvät eväätAsemakaava antaa rakennushis-

toriallisesti arvokkaalla Vanhan

Porvoon alueella hyvät eväät ar-

vioida alueen rakentamis- ja ko-

hennustöitä, vaikka erimielisyyk-

siäkin syntyy tontinomistajien ja

Vaporan välillä. Yleensä riittävän

Pienemmät kadut on kivetty mukulakivillä. Jalankulkua helpottaa noppakivikaista. Koulukuja.

ARKKITEHTUURI


Detaljit ovat tärkeitä korjattaessa suojeltuja rakennuksia. Ikkunoiden koristelistat on säilytetty. Vaakalis-tat on teetetty vanhojen profi ilien mukaan. Katteena konesaumattu pelti perinteisine jalkaränneineen.

Perinteistä peltisepän työtä edustaa syöksy-torvi kauniine kaivoineen.

aikaisessa vaiheessa annet-

tu neuvonta auttaa yhteises-

ti hyväksyttävän päämäärän

saavuttamisessa.

Tämän vuoksi on tär-

keää, että kaupunki voi tar-

jota korvauksetta neuvontaa

tontinomistajille. Usein van-

han, antiikkiesineeseen ver-

rattavan rakennuksen omis-

tajalla ei ole objektiivista tie-

toa korjausmenetelmistä

taikka tietoa alueen asema-

kaavan määräyksistä.

Vaporan työskentelytapa

on keskustelunomainen. Eri

näkökannat tuodaan perus-

tellen esille, jolloin maallik-

kojäsentenkin on mahdol-

lista ymmärtää asiantunti-

joiden näkökannat. Työryh-

mä myös jalkautuu usein, eli

käydään paikan päällä koh-

teessa. Tämä on ollut tärke-

ää arvioitaessa käyttötarkoi-

tuksen vaihtumisen aiheut-

tamia muutoksia rakennuk-

sissa, esimerkkinä ullakko-

jen asuinkäyttöön ottami-

nen. Useat matalahkot ulla-

kot eivät tähän sovellu.

Yleensä vähänkin suu-

rempia muutoksia käsitel-

lään useaan otteeseen. Syynä

valitettavan usein ovat puut-

teelliset tiedot suunnitelmis-

sa. Myös suunnittelijan päte-

vyyteen on kiinnitetty viime

aikoina huomiota.

Vanhan Porvoon alueel-

la myönnettävät rakennus-

luvat on useissa tapauksissa

delegoitu rakennustarkasta-

jan päätettäviksi. Rakennus-

valvontapäällikkö on jäse-

nenä Vaporassa ja alueen ra-

kennustarkastaja asiantunti-

jana. Näin tiedonkulku lupa-

viranomaiselle on mutkaton.

Sekä rakennustarkastajan et-

tä -lautakunnan lupapäätök-

set ovat olleet Vaporan lau-

sunnon mukaisia, eikä niistä

ole valitettu.

Katujen kiveämistä riittää Voimassa olevassa asema-

kaavassa on määrätty myös

kaduista. Kaikki kadut ovat

kevytliikennepainotteisia eri-

tyiskatuja. Kadun korko tu-

lee palauttaa alkuperäisek-

si tai sellaiselle tasolle, ettei

siitä ole uhkaa rakenteiden

ja rakennusten säilymiselle.

Katu- ja pihapäällysteiden on

oltava alueen historialliseen

luonteeseen sopivia.

Erityiskatu – mikä tuli toi-

veena kaupungin katuosas-

tolta – mahdollistaa liiken-

nelainsäädännön soveltami-

sen vanhoilla kapeilla kaduil-

la. Mm. kaksisuuntaisella ka-

dulla ei tarvitse varata vaadi-

tun levyisiä kaistoja. Alueella

on 15 km:n nopeusrajoitus.

1960-luvulla Vanhan

Porvoon vilkkaimmin lii-

kennöidyt kadut oli asfal-

toitu. Uuden kaavan mu-

kaan kaduille ryhdyttiin pa-

lauttamaan luonnonkiveys-

tä. Aluksi kivettiin sivuka-

tuja, mutta putkistojen uu-

simisen yhteydessä siirryt-

tiin asfaltoiduille kaduille.

Vääntö ensimmäisen asfalt-

tikadun kiveämisestä oli ko-

va ja herätti suuria intohimo-

ja. Viime vuosina on kuiten-

kin jatkuvasti esitetty toivei-

ta, milloin se ja se katu kive-

tään. Työtä riittää vielä muu-

tamaksi kesäksi.

Liikenteen aiheuttamaa

tärinää estetään erilaisilla

alusrakennekerroksilla. Ka-

tujen tasoa lasketaan niin,

että rakennuksilla on riittä-

vä sokkeli (joissakin kohdin

alimmat puuosat ovat olleet

asfaltin sisällä).

Katusuunnitelmat laadi-

Kunnostettua ranta-aittojen perustusta. Por-voon kaupunki ja valtio ovat rahoittaneet puoliksi perusmuurin korjaamisen.


Korjattaessa uusitaan vain välttämätön.

ENVIRONMENTAL SOLUTIONS

IFAT – maailman johtavin ympäristö- ja jätehuoltoalan tapahtuma esittelee toimialan kansainväliset uutuudet, kokonaisratkaisut sekä markkinajohtajien asiantunte-muksen.

Uudet teemat IFAT 2008 –messuilla:• RANNIKKO- JA TULVASUOJELU• ENERGIANTUOTANTO JÄTEAINEISTA

Lisätiedot ja ohjelma: www.ifat.de

23 – 25 Sept. 2008Shanghaiwww.ifat-china.com Experience the world‘s no.1 growth market

Münchenin uusi Messukeskus

5. – 9.5.200815. kansainväliset erikoismessut: vesi – jätevesi – jätteet – kierrätys

Yhteystiedot Suomessa: Entre Marketing Oy Puh. 010-6335 572/500 • [email protected] • www.entre.fi

taan kaupungin katuosastol-

la ja käsitellään Vaporassa se-

kä lopullisesti teknisessä lau-

takunnassa. Kiveystyön suo-

rittaa katuosaston ammat-

titaitoinen työporukka. Ki-

veystyö materiaaleineen on

budjetoitu erityiseen Vanhan

Porvoon budjettiin kaupun-

kisuunnitteluosastolle. Aiem-

min töihin saatiin vuosittain

jonkin verran ympäristökes-

kuksen avustusta, mutta ny-

kyisin kaupunki maksaa ki-

veystyöt kokonaan.

Palosuojelua yhdessä asukkaiden kanssaPuukaupunkialueella tulipa-

lon uhka on aina olemassa.

1960–70-luvuilla palosuojelu

ratkaistiin vähentämällä pa-

lokuormaa eli esittämällä pu-

rettavaksi lähinnä ulkoraken-

nuskantaa. Nykyään raken-

nusmateriaalit ja sammutus-

keinot ovat kehittyneet. Kor-

jausrakentamisen yhteydes-

sä rakennusten paloapidättä-

vyyttä lisätään osastoivin levy-

rakentein (kipsi- yms. levyt).

Moniin rakennuksiin on asen-

nettu myös kevyt sprinklaus-

järjestelmä.

Pelastuslaitoksella on myös

erityiset toimintasuunnitelmat

tulipalojen varalle Vanhassa

Porvoossa. Tällaista nouda-

tettiin esimerkiksi Tuomio-

kirkon palossa. Katon annet-

tiin palaa, tulen rajoittami-

seen käytettiin vaahtoa (ve-

si olisi kastellut tiiliholvit ja

ne olisivat romahtaneet), lä-

hialueen asukkaat herätettiin

vartioimaan omia kiinteistö-

jään, paloautot tulivat paikal-

le ilman sireenejä.

Useimmat viimeaikaiset

palot ovat olleet tahallaan sy-

tytettyjä, mutta myös inhimil-

lisiä erehdyksiä on ollut. Aa-

muyön tunteina sytytetyt palot

on huomannut poikkeukset-

ta lehdenjakaja. Yleinen valp-

paus onkin tärkeä osa Vanhan

Porvoon palosuojelua.

Paloviranomaiset suoritta-

vat säännöllisesti tarkastuksia

kiinteistöissä ja kehottavat tar-

vittaviin parannuksiin. Myös

asukasyhdistys on järjestä-

nyt paloviranomaisten avus-

tuksella paloturvallisuustilai-

suuksia. ■


Satumaisesti valaistu puisto houkuttaa liikkumaan myös lumetto-mana talvi-iltana. Pimeä puisto luo näyttävän kontrastin värejään vaihtaville puille.

TEKSTI Sari Järvinen

■■ Aurajoen rannalta katsottuna

vastapäätä lepää pimeä Samppa-

linnanmäki. Mustien puiden vä-

liin ilmestyy pieni valonsäde. Rä-

vähtää suuremmaksi, vaihtaa vä-

riä ja poimii esiripun takaa näy-

tille käppyrähaaraisen puuvan-

huksen. Valo himmenee, räväh-

tää uudelleen seuraavan puun

luona, mutta nyt sinisenä.

Jokea myötäilevä rinne on osa

8,5 hehtaarin puiston valaistus-

suunnittelukokeilusta. Pitkälle

näkyvää fasadia on tarkoitus täy-

dentää valaisemalla ympäristön

rakennusten julkisivuja: Samp-

palinnan ravintola, 125-vuoti-

as Luostarivuoren lukio ja pieni,

pyöreä kaivorakennus. Muita pi-

meydestä esiin nousevia kohtei-

ta ovat patsaat ja penkit.

– Mielenkiinnolla odotan ui-

mastadionin hyppytornin va-

laisemista. Se on rakenteena hie-

no. Keskellä talvea voi pysähtyä

kaiholla muistelemaan kesää. Pi-

meydestä on helppo osoittaa yk-

sityiskohtia, joita ei muuten huo-

maa. Se avaa maisemasta uudet

kasvot, Turun kaupungin maise-

ma-arkkitehti Ritva Nummio-

ra sanoo.

Automaattisesti sammuvien ja

syttyvien valojen näyttävyys perus-

tuu pimeän ja valon kontrastiin.

Mustasta yöstä valkoisena hohta-

va, teräväpiirteinen puu yllättää. Se

tuo luonnon keskelle kaupunkia,

jossa se muuten olisi lumettoma-

na talvena näkymätön.

Ohjelmointijärjestelmä säätää valotValaistussuunnittelun uudet ide-

at mahdollistava tekniikka on ke-

hittynyt voimakkaasti viime vuo-

sina. Värien vaihtuminen, valo-

jen syttyminen ja sammuminen

ohjelmoidaan tietokoneella koko

vuodeksi kerrallaan, mutta ohjel-

maan voi tarvittaessa tehdä myö-

hemmin muutoksia.

– Kaupungin väkeä ei tarvita

erikseen hoitamaan valaistusta,

sillä tämä tekniikka ei kaipaa sen

enempää huoltoa kuin perintei-

nenkään kaupunkivalaistus, Va-

loa design Oy:n valaistussuunnit-

telija Reija Pasanen kertoo.

Ilkivallan vuoksi Pasanen suo-

sittelee mahdollisimman laaduk-

kaita, kovarakenteisia tuotteita.

TURKULAISET äänestivät Kaupungin musta aukko sai valaistuskokeilussa

Turun kaupungin mus-tana seissyt Samppa-linnan puisto sai jou-lun alla kokeiltavakseen uudenlaiset valot kau-punkilaisten toiveiden mukaisesti. Massiiviset puut valaistiin alhaal-ta ylöspäin. Ohjelmoi-tavat, väriään vaihtavat valot paljastivat pimeästä upeita yksityiskohtia.

AU

KEA

MA

N K

UVA

T: S

ari J

ärvi

nen

Samppalinnan puistoon


valot

ARKKITEHTUURI

satumaisen hohteen


Osa komponenteista vaihdetaan

10–15 vuoden välein. Laitteiden

käyttöikä on noin 30 vuotta. Se

saattaa olla enemmän kuin Turun

iäkkäimpien puuvanhusten jäljel-

lä oleva aika.

– Ledejä emme ole vielä käyt-

täneet isojen puiden valaisussa,

sillä niissä ei ole tarpeeksi tehoa.

Kohteen pitää näkyä kunnol-

la. Jotta puusta saa kolmiulottei-

sen, tarvitaan 2–4 valaisinta. Sil-

loin lamppujen kokonaisteho on

210–300 W.

Kauppakeskuksissa ja ho-

telleissa vaihtuvia värivaloja on

käytetty julkista sektoria ahke-

rammin. Tekniikan kehittymi-

sen myötä Pasanen uskoo, että

kuntien luottamus tekniikan toi-

mivuuteen ja kestävyyteen pikku-

hiljaa vahvistuu.

Valo oli kaupunkilaisten toive Turun hanke sai alkunsa puhelin-

luettelosta. Viime keväänä Lou-

nais-Suomen luettelon välistä löy-

tyi äänestyslomake, jossa puiston

kummi, Fonecta kysyi kuntalai-

silta mitä Samppalinnan puistol-

le pitäisi tehdä. Halutaanko mä-

elle leikkipaikkoja, lisää penkke-

jä vai valaistusta?

Vastaus oli selkeä.

– Valo sai taakseen ääni-

vyöryn. Samppalinnan mäki on

paraatipaikalla, mutta talvella se

on kuin kaupungin musta aukko,

Fonectan markkinointipäällikkö

Titta Kuokkanen kertoo.

– Samppalinnalle on naures-

keltu, että jotain siellä on jäänyt

tekemättä. Toisaalta se on hyvä,

sillä ennen valaistuksen osalta ei

ollut käytettävissä näin edisty-

nyttä tekniikkaa. Rinne on mai-

semallisesti mielenkiintoinen, sil-

lä se valuu jokeen asti. Kukkula

näkyy kauas, koska asuinraken-

nuksia ei ole edessä. Puisto on

läsnä kaupunkikuvassa, Num-

miora toteaa.

Puitteet valaistussuunnitelmil-

le olivat hyvät. Paikka on histori-

allisesti arvokas, sitä reunustaa

joukko vanhoja, kauniita raken-

nuksia. Puusto on monimuotois-

ta. Toiminnallisuudenkin osalta

Samppalinna osui nappiin. Kes-

keisen sijaintinsa vuoksi saattoi

odottaa, että valo kohtaisi käyt-

täjän.

Fonecta sponsoroi demon,

ja Joulukaupunki räpsäytti valot

päälle Lucian päivänä, 15. joulu-

kuuta. Lamppujen toivottiin tar-

joavan uusia elämyksiä. Valo li-

sää turvallisuutta, jonka myötä

puiston talvikäytön uskotaan li-

sääntyvän.

Demo näyttää mahdollisuudetTurun valaisijat ovat aiemminkin

osanneet hyödyntää demot. Kun

Aurajoen rannan viihtyvyyttä li-

sättiin, valaistiin kokeiluluontoi-

sesti 80 puuta. Vasta kun lamput

poistettiin, heräsivät kaupungin

päättäjät.

– Meille sanottiin, että älkää

viekö niitä pois. Sen jälkeen kaik-

ki ovet olivat auki suunnittelulle.

Siksi demot ovat tärkeitä, ne näyt-

tävät mahdollisuudet kaupunki-

laisille konkreettisesti, Nummio-

ra sanoo.

Turku Energian ulkovalaistus-

mestari Seppo Palm purki Samp-

palinnan valot tammikuun toisel-

la viikolla. Ohikulkijat pysähtyi-

vät. Taas kysyttiin, että ei kai nii-

Samppalinnan puiston valaistusdemossa kulkuväyliä valaistiin puihin kiinnitettävillä valaisimilla. Jatkossa idea voidaan toteuttaa pylväsasennuksena.

Puiston valaistuksen jatko riippuu päättäjistä. Toiveena on, että Samppalinnan valot kirkastavat kaupungin kasvot viimeistään Turun kulttuuripääkaupunkivuodeksi 2011.

Valaistus saattaa paljastaa pimeästä ikäviäkin yksityiskohtia kuten töhrijän tussinjäljet G.A. Petreliuksen muistomerkissä.

Sari

Jär

vine

nH

avai

nnek

uva/

Valo

a de

sign

Oy

Esa

Piiro

inen


ARKKITEHTUURI

AIRIT™-ilmastimet• selvää sähkönsäästöä• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentä happimittariin• automaattinen potkurin puhdistussykli• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimen imuputki estää lietteen laskeutumisen• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä

MIXIT™-sekoittimet• vakiona portaaton säätö• automaattinen potkurinpuhdistussykli• yksinkertainen ja luotettava rakenne• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä

Meiltä myös ilmastimien ja sekoittimien pitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.

WATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239

WWW.WATERIX.COM

Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaat

tä nyt vielä oteta pois. Fonectaan

tullut palaute on myös ollut pel-

kästään positiivista. Valoja on pi-

detty tyylikkäinä.

Projektin jatko riippuu päät-

täjistä. Turun kaupunki on ti-

lannut yleissuunnitelman Valoa

designilta, jonka jälkeen asia ete-

nee ympäristö- ja kaavoituslau-

takuntaan sekä kiinteistölauta-

kuntaan.

Kokonaishintaa hankkeelle ei

vielä tiedä kukaan. Kustannuk-

set riippuvat siitä, kuinka suuri

osa Samppalinnasta valaistaan,

ja kuinka pitkään valoja pide-

tään päällä.

Samalla kun suunnittelijat

kohdistivat valaisimet taivaal-

le, Turku sitoutui energiatalkoi-

siin. Vaikuttaako kampanja puis-

toprojektiin?

Energiaa voi ja tulee säästää

monella järkevälläkin tavalla il-

man, että puututaan asioihin, jot-

ka tuottavat kuntalaisille yleises-

ti mielihyvän tunteita ja kotiseu-

tuylpeyttä, turvallisuudesta pu-

humattakaan. Toivon, ettei tämä

hanke tule kärsimään kohtuutto-

masti. Kaikki tehtävissä oleva tie-

tysti tehdään energian kulutuk-

sen kohtuullistamiseksi, Num-

miora kertoo.

Erityisprojekti suunnitellaan tarkkaanDemo toteutettiin ripustamalla

valot väliaikaisesti paikoilleen,

kuin työmaalla. Valot paloivat

klo 18–24 joka ilta. Toteutues-

saan Samppalinnan valaistus on

erityisprojekti.

Koska puistossa ei ole sähkö-

verkkoa, hanke edellyttää kai-

vamista. Työtä hankaloittaa alla

oleva kallio.

Myös jokainen puu on erikois-

tapaus. Demossa kulkuväyliä va-

laistiin puihin kiinnitettävillä va-

laisimilla. Jatkossa vastaava idea

voidaan toteuttaa pylväsasennuk-

sena.

– Mikäli puihin kiinnitetään

valoja, pitää viheryksiköltä pyy-

tää apua. Puu ei saa kärsiä. Säh-

köturvallisuudesta ei tingitä, kaa-

pelit laitetaan suojaputkien si-

sään. Huollon takia nostolavalla

on päästävä lähelle puuta, Seppo

Palm kertoo.

Maahan asennettavien va-

laisimien kohdentamisessa on

otettava huomioon, ettei puis-

tossa kulkija häikäisty. Valon-

lähde ei saa suoraan osua katso-

jan silmiin.

Valot vakituisiksi viimeistään 2011?Samppalinna on värivalojen osal-

ta suurin puistovalaistuskokonai-

suus, joka on Valoa design – toi-

miston työpöydältä lähtenyt. Laa-

juudeltaan Jyväskylän Lutakko

on samaa luokkaa.

– Hankkeena se oli niin eri-

lainen, ettei puistoja voi oikeas-

taan verrata. Lutakko on uusi ja

maisema-arkkitehtuuriselta ar-

voltaan korkeatasoinen. Siellä

valaistiin veistoksia, Reija Pasa-

nen sanoo.

Turussa Ritva Nummio-

ra toivoo Samppalinnan va-

lojen kirkastavan kaupungin

kasvot viimeistään kaupungin

kulttuuripääkaupunkivuodek-

si 2011. ■

“Samppalinnan mäki on paraatipaikalla, mutta

talvella se on kuin kaupungin musta aukko.”

Tehoa ja asiantuntemusta

Inspira tarjoaa rahoituksen asiantuntijapalveluita kunnille ja muille

julkisen sektorin toimijoille, joilla on tarve tehostaa toimintojaan.

Tehostaminen on mahdollista teknologian hyödyntämisen lisäksi myös

palveluja uudelleen järjestämällä, laadusta luonnollisesti tinkimättä.

Inspira on erinomainen kumppani, kun kunnassasi suunnitellaan uusia

investointeja tai haluataan tehostaa palvelurakennetta. Inspirasta saat

käyttöösi osaavat, tehtäviinsä sitoutuneet ja innostuneet rahoituksen

asiantuntijat.

www.inspira.fiLue lisää Inspiran toiminnasta ja tutustu käytännön hankkeisiin

Kuntarahoituksen osaamista


TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 [email protected]

Talouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 [email protected]

Yhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 432 [email protected]

Kokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 [email protected]

SKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 [email protected]

Finlands kommuntekniska föreningBox 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

Suomen kuntatekniikan yhdistysPL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

Tämänvuotiset Kuntatekniikkapäivät pidetään kesäkuussa Espoossa. Kaupunki juhlii näyttäväs-ti koko tämän vuoden 550-vuotista historiaansa, ja siinä ohessa myös kuntateknikoilla on hyvä ti-laisuus päästä tutustumaan Suomen toiseksi suu-rimpaan kaupunkiin.

Kuntatekniikan päivät näyttivät jo olleen ta-pahtumana mainittuna Espoon virallisessa juhla-vuoden ohjelmakirjasessakin. Ja mikseivät olisi, onhan kunnianarvoisa yhdistyksemme vakiinnut-tanut aikoja sitten paikkansa suomalaisessa yh-teiskunnassa, ja ovathan Kuntatekniikan päivät lähes instituutio – ainakin meidän kuntateknikoi-den keskuudessa.

Tämänvuotiset päivät alkavat golf-turnauk-sella jo keskiviikkona (4.6.), jolloin kamppaillaan

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT

Tänä vuonna Espoon kaupunki täyttää 550 vuotta ja Teknillinen korkeakoulu juhlii 100 vuottaan yliopistona.

Uusi vuosi toi taas mukanaan uudistuk-sia yhdistyksen hallituksessa. Hallitustyös-kentelystä jäivät pois 2. varapuheenjohtaja Seppo Kesti Kuopiosta, Olli-Pekka Pou-tanen Helsingistä sekä Kari Hartikainen Lappeenrannasta. Heitä kiitämme men-neistä kolmesta vuodesta. Uusina ja yllä-mainittujen tilalle mukaan kuvioihin astui-vat Jouko Vehkakoski Espoosta (2. varapj), Jussi Salo Lappeenrannasta sekä Tero Pyssysalo Järvenpäästä. Terve-tuloa mukaan!

Hallituksen joulukuisessa kokouksessa hyväksyttiin seuraavat uudet jäsenet: LVI-Dahl Oy ja As Teho Oy yritysjäseniksi sekä maisema-arkkitehti Jussi Luomanen ja varatuomari Keijo Kuoppala henkilöjä-seniksi. Yhdistys toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi.

Danne Långströmyhteyspäällikkö

SKTY:n golf-mestaruudesta Espoon viheriöillä. Kaksipäiväinen seminaariosuus alkaa torstaina (5.6.), jolloin ohjelma painottuu isäntäkaupungin toiminnan esittelyyn. Seminaari pidetään Leppä-vaaran Sellosalissa, ja iltapäivällä tutustutaan kier-toajeluilla Espoon kaupunkirakentamiseen. Iltaa voi jatkaa mm. Get together -tapaamisessa.

Perjantaisen (6.6.) luentopäivän päättää juh-laillallinen, joka pidetään Dipolissa. Iltajuhlaan on kuljetus Leppävaarasta. Juhlassa on tarjolla vähin-tään kolmea hyvää: ruokaa, seuraa ja musiikkia. Ilta päättyy tuttuun tapaan tanssin ja yhteislaulun merkeissä. Lauantain (7.6.) laivaretkiohjelmaa hiu-kan vielä viimeistellään, joten sen sisältö paljaste-taan vasta myöhemmin keväällä.

Tarkkailkaahan siis postejanne, Kuntatekniikka -lehteä sekä Kuntatekniikan Foorumin nettisivuja (www.kuntatekniikka.fi ). Lisätietoja ilmoittautu-misesta, seminaareista, hotellivarauksista ja laiva-retkestä alkaa pikku hiljaa ilmestyä näkyville. Päi-ville ovat tervetulleita niin uudet kuin vanhatkin kuntateknikot. Yritetään taas rikkoa viime vuoti-nen osallistujaennätys!

Ja viimeistään nyt: merkatkaa 4.–7.6.2008 ka-lentereihinne varatuksi.

Tervetuloa kesäkuussa Espooseen!

Jyrki Vättö,kokousmestarinne

Uusi vuosi – uudet kujeet Kiertoliittymäkilpailu Vihervuonna

SKTY ja Viherympäristöliitto järjestävät yhteistyössä Vihervuo-den kiertoliittymäkilpailun osana Vihervuosi 2008 -tapahtumaa. Kilpailussa valitaan Vihervuoden kaunein, toimivin ja turvallisin kiertoliittymä.

Koska kyseessä on Vihervuoteen sijoittuva kilpailu, suuri pai-no kilpailuehdotuksia arvioitaessa kohdistetaan estetiikkaan ja istutuksiin liikenneturvallisuutta ja muita liikenteellisiä tarpeita kuitenkaan unohtamatta.

Kilpailusta kerrotaan tarkemmin seuraavassa numerossa se-kä helmikuun puolenvälin aikoihin KunFon (www.kuntatekniik-ka.fi ) sivuilla sekä Viherympäristö-lehdessä. Myös kilpailuun il-moittautuminen järjestetään KunFon kautta.

Aarvostelulautakunta valitsee viisi parasta ehdotusta, jot-ka julkistetaan Kuntatekniikan päivien yhteydessä Espoossa 5.–6. kesäkuuta. Arvostelulautakunta pyytää tämän jälkeen ”fi nalisteilta” lisää tietoa ja tarvittaessa käy paikan päällä katso-massa ja arvioimassa kohteet. Voittaja ja kunniamaininnan saa-neet julkistetaan Vihervuoden päätöstilaisuudessa Helsingissä 14.11.2008.


ovat kesäkuussa juhlavuosien Espoossa

Espo

on k

aupu

nki


Kerrotko jotain itsestäsi.– Tulin Helsingin kaupungil-

le kaupungininsinööriksi mar-raskuussa 2001. Ensimmäiset Kuntatekniikan päiväni tässä vi-rassa olivat Oulussa 2002. Olen valmistunut diplomi-insinöörik-si Otaniemestä 1970, ja ennen Helsingin kaupungille tuloani olin Tiehallinnossa Uudenmaan piirin tiejohtajan tehtävissä. Asun Pohjois-Helsingissä ja har-rastan kevyttä musiikkia (kita-ran soittoa) ja koripalloa.

Tulit SKTY:n puheenjohta-jaksi Tapio Maljosen jälkeen. Nyt on 2/3 takana ja kolman-nes pestiä jäljellä. Miltä on tä-hän mennessä tuntunut, ja on-ko sellainen olo, että kannatti ottaa tehtävä vastaan?

– Kyllä pesti kannatti ehdot-tomasti ottaa vastaan. Kiirettä on piisannut, mutta tehtävä on erittäin mielenkiintoinen. Olen ollut tiiviisti mukana pohjois-maisessa yhteistyössä sekä kan-sainvälisessä kuntatekniikan lii-tossa (International Federa-tion of Municipal Engineering IFME). Ja koska viime vuonna alettiin järjestää opintomatko-ja yhteistyössä KunFon (Kunta-tekniikan Foorumi) kanssa, näy-tin mallia ja kävin kummallakin opintomatkalla. Etenkin viime vuonna ovat KunFon raken-taminen ja hallitustyöskentely muutenkin vieneet suhteellisen

paljon aikaa. Millaista hallitustyö on ollut,

miten rutiinit pyörivät?– Hallitustyöskentely on

mielekästä ja toimivaa. Hallituk-sen jäsenet ovat alan ammat-tilaisia ja heidän kanssaan on mukavaa työskennellä. Yhdis-tyksen toimihenkilöt ovat hyviä ja sitoutuneita tehtäviinsä. Toi-mihenkilöt joutuvat tosin välil-lä puurtamaan kotonaan pitkiä iltoja saadakseen kaiken lonk-sahtamaan kohdilleen.

– On puhuttu siitäkin, että mahdollisesti palkattaisiin täys-päiväinen toimihenkilö hoita-maan juoksevia asioita. Se on vasta mietinnässä, mitään ei ole puoleen eikä toiseen sen suh-teen päätetty. Yhdistyksessä on 850 jäsentä. Sen hallinnon rutiinien pyörittäminen, Kun-tatekniikan päivien järjestelyt ja kaikenlainen yhteistyö, yhte-ydenpito ja kehittäminen vie-vät aikaa.

KunFo saatiin käyntiin, IFME:ssä vilkastaOnko jotain uutta ja mullis-tavaa tapahtunut kuluneiden kahden vuoden aikana?

– Kuntatekniikan Foorumi (KunFo) on saatu käyntiin. Se vaatii vielä paljon työtä ja kes-kittymistä. Alan ihmiset pitää nykyistä aktiivisemmin saada käyttämään sivustoja. Sivuston

houkuttelevuutta pitää lisätä, siis saada lisää lihaa luiden ym-pärille, jotta ne kiinnostaisivat.

– Olemme kehittäneet ”Rekry-foorumia”, missä kerro-taan alan avoimista työpaikois-ta. (Olettehan kunnissa muista-neet ilmoittaa työpaikoista tä-täkin kautta?)

– Opintomatkojen järjestelyt ja vastaavat ovat omiaan lisää-mään ihmisten mielenkiintoa käydä Foorumissa katsomassa, mitä kaikkea on vireillä.

– Myös IFME:n toiminta on ollut vilkasta. Koko IFME lähti uuteen nousuun, kun edellisen puheenjohtajan kausi loppui ja tilalle tuli Chris Champion Australiasta.

– Haastattelija (Danne) it-se vielä hoiti asiat niin, että mi-nusta tuli IFME:n varapuheenjohtaja ja vuoden 2012 maailmankong-ressin pääpaikaksi tuli Helsinki.

– Kuntatekniikka-lehden julkaisija on myös muuttunut. Lehtemme fuusioitui kilpailijan kanssa. Uudella yhdistyneellä lehdellä on yhdistyksemme leh-den vanha nimi (jonka oikeudet pysyivät yhdistyksellä), mutta kustantaja muuttui. Täytyy sa-noa, että nykyinen päätoimit-taja Liisi Vähätalo on saanut aikaiseksi yhdistyksen kannalta hyvän paketin.

– Ihan huono asia kuluneel-

IFME, JÄSENPALVELUT JA KUNTATEKNIIKAN

SKTY:n rahastonhoitaja, diplomi-insinööri Kyösti Oasmaa on aloittanut Helsingin kau-pungin talous- ja suunnittelukeskuksen ke-hittämisosaston aluerakentamisyksikön pääl-likkönä.

– Olen aina kokenut suurta vetoa yhdys-kuntakehittämiseen ja -rakentamiseen. Siinä yhdistyvät arkkitehtuuriin ja kovaan insinööri-tekniikkaan pehmeät sosiaaliset ja kulttuuri-set arvot, Kyösti Oasmaa sanoo.

– Työssäni aluerakentamisyksikön pääl-likkönä voin hyvin hyödyntää aikaisemmista työpaikoista saamaani kokemusta ja yhteis-työverkostoa.

Helsingille on avautunut ennen koke-maton tilaisuus suunnitella ja rakentaa uut-ta merellistä kaupunkia sekä Länsisataman ja Sörnäistenrannan ympäristöön että Laajasa-lon Kruunuvuorenrantaan. Muita suuria uu-sia kehittämisalueita ovat mm. Keski-Pasila sekä Espoon ja Vantaan kanssa yhdessä kehi-tettävä Kuninkaankolmion alue.

Aluerakentamisyksikössä työskentelevä projektihenkilöstö johtaa näiden ja myös ny-kyisten aluerakentamisprojektien toteutuk-sen valmistelua ja toteuttamista. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupungin sekä muiden julkisen sektorin yksiköiden ja yksityisten toi-

mijoiden kanssa. Kyösti Oasmaalla on monipuolinen työ-

kokemus. Helsingin kaupungin palvelukseen hän tuli YIT Rakennus Oy:sta, jossa hän toimi hankekehitysjohtajana. Sitä ennen Oasmaa työskenteli Espoon keskuksen kehittämispro-jektin johtajana.

Kyösti Oasmaa on työskennellyt aikaisem-minkin Helsingin kaupungilla kaupunkisuun-nitteluvirastossa, Energialla rakennuttajapääl-likkönä ja Vuosaaren aluerakentamisprojektin johtajana. Helsingin kaupungille Oasmaa tu-li aikanaan Maa ja Vesi Oy:stä, jossa hän teki yhdyskuntasuunnitteluprojekteja arabimaihin.

– Kyllä pesti kannatti ehdotto-masti ottaa vastaan. Kiirettä on piisannut, mutta tehtävä on erit-täin mielenkiintoinen, SKTY:n puheenjohtaja Matti-Pekka Rasilainen tilittää tuntojaan Dan-ne Långströmin haastattelema-na. Tuleviksi haasteiksi Rasilainen mainitsee mm. IFME:n varapu-heenjohtajuuden, jäsenpalvelujen terävöittämisen ja tietenkin kesä-kuun Kuntatekniikan päivät.

SKTY:n rahastonhoitaja Kyösti Oasmaa on siirtynyt uusiin tehtäviin

SKTY:n puheenjohtaja Matti-Pekka Rasilainen:

Kuntatekni ikka 1/2008 33

ta kaudelta ei ole sekään, että Vaasan päiville saimme minis-terin pitämään pääpuheenvuo-ron. Lopuksi voi mainita, että Viron yhdistys (EKÜ) hyväksyt-tiin mukaan pohjoismaiseen yhteistyökomiteaan (NKS= Nordisk Kommunteknisk Samarbetskommittee) SKTY:n esityksestä.

Tärkeintä on palvella jäsenkuntaaMitä tavoitteita kolmannelle vuodelle?

– Mitä IFME:n varapuheen-johtajuus tuo mukanaan. Aina-kin yhteenliittymän verkkosivu-asiat pitää selvittää. Edellisen IFME:n puheenjohtajakauden perintöä ovat myös huonosti toimivat kotisivut, joihin pitää saada muutos aikaan.

– Vuoden päätapahtuma ovat tietenkin Kuntatekniikan päivät kesäkuussa Espoossa. Foorumia pitää jatkossakin ke-hittää.

Mihin SKTY:n kannattaisi jatkossa panostaa?

– Kaikkein tärkeintä on, et-tä voimme palvella jäsenkun-taa jakamalla tietoa ja kehittä-mällä yhteyksiä, kuten tehtä-vämme “olla kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tie-don vaihtofoorumi” edellyttää. Yhdistyksen pitää olla toimiva, sen pitää tarjota tietoa ja tai-toa jäsenille ja sen takia on jat-kossakin tarjolla seminaareja, opintomatkoja, Foorumi-palve-luja ja asiantunteva lehti.

– Toinen erittäin tärkeä asia on, että talous pysyy kunnos-sa. Tuloa meillä on lähinnä jä-senmaksuista ja etenkin joka toinen vuosi järjestettävistä yh-dyskuntatekniikan näyttelyistä. YT-näyttelyiden pitää siis myös jatkossa pysyä kannattavina, ja niihin pitää satsata. Parillisten vuosien ”mini-näyttelyjä” kan-nattaa kehittää.

– On ollut myös puhet-ta, että järjestäisimme syksyi-sin ”syyspäivät”. Näillä päivillä voisi olla puolen tusinan verran luentoja lähinnä joistakin kun-tatekniikan erityiskysymyksis-

tä. Hyviä teemoja voisivat ol-la mm. omaisuuden hallinta – mitä se on ja miten omaisuu-den arvo saadaan pysymään, kevätpöly sekä tilaaja-tuotta-jamalli.

Vuoden päästä loppuu pes-ti. Millaisia terveisiä jätät tule-valle puheenjohtajalle?

– Tulihan niitä jo tässä, ja li-säksi vuoden 2012 IFME Maa-ilman konferenssi. Autan tie-tenkin mielelläni tulevaa pu-heenjohtajaa tutustumaan yh-distykseen. Helppoahan on jät-tää puheenjohtajan nuija seu-raavalle, kun toimihenkilöt toi-mivat näin kiitettävästi.

Kaikki mukaan Kuntatekniikan päiville Tulevana kesänä ovat Kunta-tekniikan päivät Espoossa 5.–7. kesäkuuta. Miksi mielestäsi kaikki kynnelle kykenevät kan-nattaa tulla mukaan?

– Ensinnäkin Espoo täyttää 550 vuotta, ja luulisin sen nä-kyvän jotenkin ohjelmassa. Es-poon päivien miljöö on myös erilainen. Leppävaaran Selloon pääsee hyvin julkisilla kulku-neuvoilla, juna-asema on aivan vieressä ja bussejakin kulkee joka suuntaan kiitettävän tihe-ällä aikataululla – ostoskeskuk-seen ei siis tarvitse tulla omal-la autolla. Sellon ympärillä on muutenkin vaikka mitä: hotelli, ravintoloita, konsertti- ja luen-tosali, asutusta jne.

– Verkostoituminen ja tut-tujen näkeminen on tietenkin ensiarvoisen tärkeätä, samoin seminaarissa oppiminen. Lisäk-si Espoo on – ilman mitään jär-kevää syytä – pikkuisen tunte-maton suuruus. Harva tietää läheskään tarpeeksi Suomen toiseksi suurimmasta kaupun-gista. Kannattaa siis tulla kat-selemaan ja kuuntelemaan, mitä on tarjolla. Hotelli Sellosta voi jo varata huoneita itselleen jos ja kun kerran on tulossa...


PÄIVÄT TULEVIA HAASTEITA

Oman keskustelufoorumin tar-ve kaupunkisuunnittelun ja -raken-tamisen alalla työskentelevien arkki-tehtien keskuudessa on ollut huuta-va. Tarpeesta teoksi keskustelufooru-min perustaminen eteni Turun kun-tatekniikan päivillä 25.5.2007, jol-loin messuja kongressikeskuk-sen kahvioon kokoontui kymmenen SKTY:n arkkitehtijäsentä keskustele-maan arkkitehtien roolista Suomen kuntatekniikan yhdistyksen toimin-nassa. Kahviossa käydyn keskustelun myötä pidettiin aivan välttämättömä-nä, että yhdistykseen perustetaan ark-kitehdeille oma kerho, arkkitehtiklubi.

Kerhon perustamiskokous pidet-tiin Helsingin kaupungin rakennusvi-rastossa 27.11.2007. Paikalle oli saa-punut 17 SKTY:n arkkitehtijäsentä. Perustetun kerhon virallinen nimi on Suomen kuntatekniikan yhdistyk-sen arkkitehtiklubi. Yhdistyksen si-säisessä viestinnässä käytämme lyhy-empää nimeä arkkitehtiklubi.

Kaikki kokouksessa läsnäolleet kir-jattiin kerhon perustajajäseniksi.

Arkkitehtiklubin toiminta-ajatusSuomen kuntatekniikan yhdistyksen kaupunkisuunnittelun ja -rakentami-sen alalla työskentelevät yhdistyksen jäsenet muodostavat arkkitehtiklubin, jonka tarkoituksena on edistää am-mattialansa kehitystä. Kerho voi tar-koituksiensa toteuttamiseksi olla yh-teistoiminnassa muiden samalla alalla toimivien järjestöjen kanssa. Kerho voi antaa ammattialaansa liittyviä ja nii-hin verrattavia lausuntoja. Kuitenkin viranomaisille tarkoitetuista esityksis-tä ja muista huomattavista toimenpi-teistä on tehtävä ehdotus SKTY:n hal-litukselle.

Arkkitehtiklubin jäsenenä voi olla jokainen SKTY:n jäsen, joka on kou-lutukseltaan arkkitehti, maisema-ark-kitehti tai sisustusarkkitehti. Lisäksi voi kerhon johtokunta hyväksyä jäsenek-si muunkin SKTY:n jäsenen, joka työs-kentelee kaupunkisuunnittelun ja -ra-

kentamisen alalla.Kerhon asioita hoitaa johtokunta,

johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Johtokunta valitsee keskuu-destaan varapuheenjohtajan ja kes-kuudestaan tai sen ulkopuolelta sih-teerin sekä muut toimihenkilöt. Joh-tokunnan toimikausi on kalenterivuo-si. Kerhon vuosikokous pidetään huh-ti–syyskuun aikana johtokunnan mää-räämänä päivänä.

Perustamiskokouksessa johtokun-nan puheenjohtajaksi valittiin asema-kaavapäällikkö Matti Karhula Ou-lusta. Johtokunnan jäseniksi valittiin Eevaliisa Härö, Kirsti Junttila, Ei-ja Muttonen-Mattila, ja Jan Olin. Mikko Törmänen valittiin sihteeriksi. Puheenjohtajan ja johtokunnan toimi-kausi päättyy 31.12.2008.

Uusi edustaja toimitusneuvostoonKuntatekniikka-lehden toimitusneu-vostossa on perinteisesti ollut arkki-tehtijäsen. Perustamiskokouksessa va-littiin Heikki Lonka arkkitehtiklubin edustajaksi toimitusneuvostoon. Teh-tävää tähän asti usean vuoden ajan hoitanut Veli Silvo luopui toimitus-neuvoston jäsenyydestä omasta pyyn-nöstään.

Arkkitehtiklubin jäseneksi tuleminenArkkitehtiklubin jäsenenä voi olla jo-kainen Suomen kuntatekniikan yhdis-tyksen jäsen, joka on koulutukseltaan arkkitehti, maisema-arkkitehti tai si-sustusarkkitehti.

Jäseneksi tulo edellyttää ilmoittau-tumista arkkitehtiklubin johtokunnal-le. Ilmoittautumisen voi tehdä sähkö- tai jakelupostina kerhon sihteerille alla oleviin osoitteisiin.

Mikko Törmänenasemakaava-arkkitehtiTekninen keskus/asemakaavoitusPL 32 Uusikatu 2690015 Oulun [email protected]

ARKITEHTIKLUBI ON PERUSTETTUSuomen kuntatekniikan yhdistyksen arkkitehti-klubin perustava kokous pidettiin 27.11.2007 Helsingissä.

Arkkitehtiklubin sihteeri on Ou-

lun asemakaava-arkkitehti Mikko

Törmänen.


Om styrelsenFrån början av det nya året blev det igen små ändringar i styret. Enligt det vanliga mönstret byts 3 av styrelsens 9 medlemmar ut varje år, och vid årss-kiftet slutade Seppo Kesti från Kuopio, Olli-Pek-ka Poutanen från Helsingfors samt Kari Hartikai-nen från Villmanstrand sin 3 åriga period i styret. Som nya styrelsemedlemmar började: Jouko Veh-kakoski (som 2:a viceordförande) från Esbo, Jussi Salo från Villmanstrand samt Tero Pyssysalo från Järvenpää.

MedlemskårenI december, i årets sista styrelsemöte, godkände syrelsen följande nya medlemmar: Som företags medlemmar godkändes LVI-Dahl Oy samt As Te-ho Oy och som personliga medlemmar Jussi Luo-manen samt Keijo Kuoppala – båda från Hel-singfors.

En ny klubb inom FKTF grundadesPå de kommuntekniska dagarna i Åbo höll en grupp arkitekter ett möte, och bestämde sig för att grunda en arkitekt klubb inom FKTF. Den 27.11.2008 samlades föreningens arkitekter till ett möte, och där fastslog man, att en sådan klubb grundas.

Till klubbens ordförande valdes Matti Karhula från Uleåborg och till direktionen valdes Eevaliisa Härö, Kirsti Junttila, Eija Muttonen-Mattila och Jan Olin. Till sekreterare valdes Mikkö Törmänen.

Ordförandens intervjuUnderskriven hade en intervju med Matti-Pekka Rasilainen, och där kom fram bl.a. följande saker:

Efter 2/3 av sin period som föreningens ordfö-rande tycker Matti-Pekka, att det defi nitivt var ett positivt beslut, att han tog emot ordförandeska-pet. Det har visserligen varit mycket att göra med framför allt uppbyggandet av KunFo (Kommuntek-

Kuntatekniikan Fooru-min kuvapankki on avautunut. Käy tutus-tumassa ja lisää sinne myös oman alasi käyt-tökuvia.

KUNTATEKNIIKAN KUVIA KUVAPANKISTA

Kuvapankkiin kaipaillaan erityisesti työmaakuvia. Tässä esimerkkinä Jussi Nykäsen otos.

Yksi käyttäjien innokkaimmin odottama KunFon palvelu on viime vuoden elokuussa esitelty kunta-alan kuvapankki. Kuvapankki tarjo-aa erilaisiin raportteihin ja kalvosar-joihin sopivia kuvia, joita voidaan ha-kea mm. sektorimerkinnän ja asiasa-nojen perusteella. Sen idea on toi-mia kuntatekniikan alan yhteisöllise-nä julkisena ja maksuttomana kuva-kirjastona.

Kuten jokainen yritysten ja yhtei-söjen erilaisia kuvapankkeja käyttä-nyt tietää, käytäntöjä on lukuisia ja osa kuvapankeista on niin hanka-lasti rakennettuja ja vaikeasti hallit-tavia, ettei niistä ole varsinaista hyö-tyä. KunFon kuvapankin rakennet-ta ja toimintaa on suunniteltu ajan kanssa, jotta se olisi avautuessaan valmis ja mahdollisimman helppo- ja nopeakäyttöinen.

– Tarkoituksenahan on nimen-omaan nopeuttaa ja tehostaa jäsen-temme arkityötä. Kuvapankista on löydyttävä sopiva kuvituskuva no-peasti, ja sen lataamisen on käytävä

hetkessä. Kuvapankin sisällön kasva-essa sekalaiset kuvituskuvat edellyt-täisivät aikaa vievää selaamista. Sel-keä, KunFosta jo tuttu sektoritluo-kittelu hakusanoineen auttaa löy-tämään juuri tarvittavat kuvat, ku-vapankin kehittäjä Jussi Nykänen SITO:sta kertoo.

Kuvia voi hakea ja selata rekiste-röitymättä palveluun. Täysikokoisten kuvien lataaminen sekä kuvien lisää-minen ja kommentointi edellyttävät kuitenkin rekisteröitymistä.

Kuvapankin kuvat ovat vapaas-ti, maksutta käytettävissä, mutta nii-tä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoi-tuksiin ilman kuvaajan lupaa. Ku-van käytön yhteydessä tulee maini-ta aina kuvaajan nimi ja kuvalähde ”KunFo kuvapankki”.

Lyhyt käyttöopas kuvapankkiin Kuvapankin kategoriat ovat tuttujen sektoreiden mukaiset. Kuvia voi se-lata vasemman reunan kuvakatego-rioista tai etsiä suoraan laajennetus-ta hausta.

Esimerkiksi ENER – Energiahuol-to on jaoteltu vielä energiantuotan-toon, siirtoon ja -kulutukseen.

GEO – geotekniikka, maa- ja pohjarakentaminen on puolestaan jaoteltu stabilointiin, pohjatutkimuk-seen, rakenteeseen, paalutukseen ja kalliorakentamiseen.

HALLINTO-osiosta löytyy moni-puolisesti kuvia hallinnon rutiineista, johtamisesta, taloudesta, kehittämi-sestä, kokouksista ja seminaareista.

KAAVA – Kaavoitus, kaupun-kisuunnittelu, esittelee kategoriat kaupunkikeskustoista taajamiin, pal-veluihin, aukioihin, esteettömyyteen ja arkkitehtuuriin.

KATU – Katutoimi, liikenne, sisäl-tää kuvia ilma- ja vesiliikenteestä va-laistukseen, tunneleihin ja tukimuu-reihin.

– Yksityiskohtainen jaottelu seg-

menteittäin palvelee käyttäjiä siinä vaiheessa, kun kuvapankki toivon mukaan on täynnä sinne ladattuja kuntateknisiä kuvia, Jussi Nykänen selvittää.

Kuvapankin pääsivu esittelee ha-lutut arkistossa olevat kuvat oikealla yläkulmassa olevan valitun selausta-van mukaisesti. Kuvaa klikkaamalla se suurenee paremmin tarkastelta-vaksi. Kaksoisklikkaamalla saa esiin kuvan tiedot. Kuvasta kerrotaan tie-doston nimi, tyyppi (kuten JPEG), tie-doston koko ja kuvan koko. Tiedos-


SKTY:n hallitusPuheenjohtaja/OrdförandeMatti-Pekka RasilainenHKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunkipuh. (09) 3103 8801, 0500 [email protected]

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 [email protected]

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 [email protected]

Muut jäsenetMatti Karhula, Oulun kaupungin tekninen keskus PL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. (08) 5584 2410, 044 [email protected]

Jussi Kauppi, Suomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 Helsinki.puh. (09) 771 2560, 050 367 [email protected]

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskusKielotie 13, 01300 Vantaapuh. (09) 8392 2699, 0400 [email protected]

Mikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 [email protected]

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. (09) 2719 2831, 040 [email protected]

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 [email protected]

niskt Forum) säger han. Dessutom har det varit ändringar inom tidningen. IFME- och NKS-mö-ten samt styrelsearbetet med sina möten och resor har ju förstås också tagit en hel del tid.

Matti-Pekka framhäver, att IFME har klivit framåt med stormsteg efter det att den före-gående ordföranden slutade och Chris Cham-pion, från Australien, tog emot ordförande-klubban. Positivt tycker han också att är det, att Estland i slutet av 2008 kom med till det nordis-ka samarbetet i NKS.

KunFo håller vi på att utveckla och det har också medfört en hel del jobb, säger Matti-Pek-ka. År 2007 gick åt att försöka få mera kött kring benen, så att alla både hittar till och fram-för allt vill uppsöka Forumets webbsidor. På Fo-rumets sidor kan man redan nu fi nna informa-tion om öppna arbetsplatser, studieresor, kom-mande kurser och seminarier mm. men mera är på kommande.

I fortsättningen tycker MP, att man skall fortsätta satsa på Forumet, se till att årsdagar-na även i fortsättningen är intressanta och bra, och att medlemmarna får ut det de söker från föreningen. Att man även i fortsättningen ock-så bjuder på många sätt att lära sig mera, söka uppgifter, utbilda sig och naturligt vis att man också lär sig känna alla aktörer inom sektorn. Detta görs alltså genom att ha ett gott Forum, en bra tidning, sakkännande föreläsare på års-dagarna, mångsidiga och givande studieresor, möjlighet att kunna dela uppfattningar med kolleger nationellt och internationellt... hela ras-ket alltså.

Till sist uppmanar MP alla att ta del i års-dagarna i Esbo. Staden fyller i år 550 år och är Finlands näststörsta. Möteslokalerna, hotellet och mycket av det andra fi nns och äger rum i Alberga och dess nya ”Sello-centrum”. Sello är intressant även på det sättet, att där fi nns ett

stort köpcenter som ligger alldeles invid Alber-ga tågstation samt en bussknytpunkt. Detta in-nebär, att man inte behöver ta bilen när man åker till köpcentret utan man kan åka dit kol-lektivt. Dessutom fi nns där också en konsert-sal, ett hotell, ett bostadsområde, restauran-ger mm. I helhet är alltså också det, mycket int-ressant.

Esbo är enligt Matti-Pekka, helt obefogat, en litet okänd storhet i Finland. Alla vet att sta-den är den näststörsta i Finland, men folk vet inte i allmänhet närapå tillräckigt om den. Med andra ord så lönar det sig redan för den skull att komma och se och lyssna... för att inte pra-ta om trevligt sällskap, god mat, allsång och allt det andra.

Danne Långströmkommunikationschef

SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät jälleen kunta-tekniikan ammattilaisille suunnatun matkan. Matka suun-tautuu tällä kertaa yleisön pyynnöstä Hampuriin 13.-15.5.2008. Vanha hansakaupunki on vuosien saatos-sa kehittynyt Pohjois-Euroopan palvelumetropoliksi.

Matkalla tutustumme vanhoihin, uusiin ja tuleviin kun-tatekniikan asiantuntijoita kiinnostaviin kohteisiin paikalli-sen oppaamme Frank Krusen ohjaamina.

Matkan kokonaishinta (lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset, oppaan palvelut) on 1 300 euroa 2 hen-gen huoneessa ja 1 450 euroa 1 hengen huoneessa. Mi-nimiosallistujamäärä on 10 henkeä.

Lisätietoa matkaohjelmasta ja ilmoittautumiset viimeistään 7.4.2008 mennessä osoitteessa: www.kuntatekniikka.fi

Danne ja KunFon väki

Yleisön pyynnöstä – touko-kuussa lähdemme Hampuriin

ton koko on vielä ymmärrettävyyden lisäämiseksi merkitty selkeällä “vaa-tekokoluokituksella” S–XL.

Nyrkkisääntönä verkkokäyttöön tai powerpoint-esitykseen riittää S tai M, mutta painettavaksi tarvitaan jo vähintään L.

Otokset näytille Huomio siis kaikki valokuvaajat. Lait-takaa otoksianne kuva-arkistoon kaikkien yhteiseksi hyödyksi! Jos ku-va ei ole omanne, varmistakaa ku-vaajan lupa asiaan. Ei siis tuntemat-tomia tai kertajulkaisuoikeudella ammattikuvaajalta/toimittajalta han-kittuja kuvia, jotta tekijänoikeuskiis-toilta vältytään. Kuvan lisääjä vastaa siitä, että kuvan lisäykseen on ku-vaajan lupa, ja ettei kuvan tekijänoi-keuksia loukata. Kuvien lisäämisestä ei makseta korvausta.

Kun kuva on lisätty palveluun, sii-hen tulee täydentää vielä kuvan me-tatiedot, kuten aihe, hakusanat, si-jaintikunta ja kuvaajan nimi.

Käykää katsomassa ja täyttäkää pankki KunFo-kuvilla: http://kuvat.kuntatekniikka.fi /

Dakota Lavento


TURVALLISET JATERVEELLISET TILAT

Suomen kansa on hyvin liikuntarakasta kansaa. Oman liikkumisen ohella on penkkiurheilu mel-kein puoli elämää. Voitoista tai häviöistä ollaan valmiita ottamaan kantaa – etenkin jos urheilija ei satu menestymään, pohditaan pitkään, miksi näin kävi. Harvoin kannanottojen taustalla on kuiten-kaan tarkkaa tietoa siitä, mistä menestys tai epä-onnistuminen johtuvat.

Tosin oma liikkuminen on valitettavan monel-ta jäänyt vähiin, kun tv ja erilaiset tietokonepelit ovat ottaneet ihmisestä vahvan otteen. Asiantun-tijatkin ovat alkaneet olla tilanteesta huolissaan. Ihmisten fyysiseen kunnon rapautumiseen on ha-vahduttu. Erilaiset liikuntakamppanjat ovat teh-neet hyvää jälkeä, koska liikunta on saanut ihmi-siä liikkeelle – etenkin sellaisia, jotka eivät ole ai-kaisemmin liikkuneet. Omasta kunnosta ja hyvin-voinnista on alettu huolehtia.

Uimahalleihin ja kylpylöihin jonotetaanTämä on näkynyt viime aikoina myös uimahal-leissa ja kylpylöissä. Siellä on jopa jouduttu jonot-tamaan sisäänpääsyä (avaimen saantia). Hallien suunnittelijoille ja rakentajille yleisömenestys aset-taa omat haasteensa.

On tärkeää, että uimahallit ja kylpylät mitoite-taan teknisesti ja toiminnallisesti siten, että tiloja on turvallista ja terveellistä käyttää. Tämä on haas-te suunnittelijoiden ja rakentajien erikoisammat-titaidolle, jolla saavutetaan laadukas lopputulos. Siihenhän me kaikki haluamme pyrkiä.

Turvallisuuden ja hygienian varmistamisen tär-keimmät elementit ovat puhtaanapito, mahdolli-simman kuivana pysyvät märät tilat ja uimaveden laatu. Kun nämä asiat ovat hallinnassa, käyttäjän turvallisuus on harvoin uhattuna.

Hyviin tuloksiin päästään, kun märkien tilojen lattioihin on asennettu oikeilla kallistuksilla olevat liukastumista estävät laatat. Tällaisilla lattioilla ei vesi jää missään kohtaan lammikoihin, jolloin bak-teerit eivät pääse elämään ja aiheuttamaan on-gelmia. Kun vielä siivous on hallinnassa, siivous-menetelmät ovat oikeat ja vedenpuhdistusjärjes-telmät oikeille käyttäjämäärille mitoitetut, ongel-mia ei pitäisi olla.

Märkien lattioiden liukkauteen etsitään ratkaisua Märkien lattioiden liukkauteen ollaan etsimäs-sä ratkaisua. Tampereen teknillinen yliopisto on opetusministeriön toimeksiannosta alkanut selvit-tää, miten lattioiden liukkautta voitaisiin parem-min hallita. Tutkimus käynnistyi viime vuoden lo-

pulla, ja tuloksia on odotettavissa runsaan vuoden kuluttua. Yksi tutkimuksen tavoitteista on ohjata suunnittelijoita valitsemaan mahdollisimman tur-vallisia lattiaratkaisuja. Yhdistyksemmekin antaa oman pienen panoksensa tutkimuksen avuksi.

Uimahalli-kylpyläpäivillä kattavasti alan toimijoita Yhdistyksemme toimintavuosikin on vaihtunut. Vuoden vaihteessa meillä oli 107 jäsentä. Olem-me lähteneet siitä, että vain aktiiviset jäsenet pi-detään jäsenluettelossa.

Yhdistyksemme suurin voimainponnistus on vuosittaisen koulutustilaisuuden järjestäminen valtakunnallisten uimahalli-kylpyläpäivien muo-dossa. Olemme taas saaneet hyvin monipuoli-sen koulutuspaketin aikaan, ja se näkyy päiville il-moittautuneiden runsaassa määrässä. Osanotta-jina ovat kattavasti uimahallien ja kylpylöiden eri toiminta-alueiden toimijat. On suunnittelijoita, rakentajia, toimittajia, materiaalien myyjiä, halli-henkilökuntaa, rakennuttajia ym. alan toimijoita. Osanottajien laaja kirjo huippuluokan esitelmöit-sijöiden ohella takaavat, että 6.–8. helmikuuta järjestettävien päivien aikana kiperimpiinkiin kysy-myksiin löytyy vastaus.

Yhdistyksemme täyttää 15 vuottaYhdistyksemme täyttää tänä vuonna kunnioitet-tavat 15 vuotta. Kyllä aika kulkee nopeasti – tun-tuu, että yhdistyksen perustavasta kokouksesta olisi kulunut vain hetki. Todellisuudessa se tapah-tui 17.6.1993 Vuosaaren urheilutalossa.

Yhdistyksen hallituksen tarkoituksena on pitää jäsenille ja yhteistyökumppaneille pienimuotoinen juhlatilaisuus 17.6.2008. Juhlapaikka on vielä au-ki, mutta varmistuu kevään aikana.

Yhdistyksemme hallitus toivoisi jäseniltään vinkkejä siitä, miten yhdistyksemme toimintaa voitaisiin resurssien puitteissa kehittää. Jäämme odottamaan kannustavia vihjeitä.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntäyteis-tä kevättä. Samalla lausun kaikki uimahalli-kylpy-läpäiville osallistujat tervetulleiksi laivalle nautti-maan antoisista päivistä!

Alkutalven terveisin,

Pertti Kärpänenpuheenjohtaja

ovat haaste suunnittelijoille ja rakentajille

YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: [email protected] puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: [email protected] puh. 0400 205 296

Uimahalli- ja kylpylä-tekninen yhdistys Ukty

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan kes-kustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahal-li- ja kylpyläpäivät) järjestämi-nen, jäsenistölle tarkoitetut kes-kustelu- ja koulutustilaisuudet, sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perus-teella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi.


NOKIAN TAPAHTUMILLA päärooli laivaseminaarissamme

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,

s-posti: [email protected]

puh. 050 522 7371

Sihteeri, s-posti:

[email protected]

Internet: www.kuntienputkimestarit.fi

Kuntien Putkimestarit Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalais-

ten vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden

yhteistoiminnan ja ammattitai-

don kehittämiseksi. Tarkoitus-

ta toteutetaan tutkimalla uusia

työmenetelmiä, tiedottamalla

niistä jäsenistölle, järjestämäl-

lä alan kursseja ja työnäytök-

siä sekä muita ammattitaitoa

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtu-

mia. Varsinaisia jäseniä on noin

300, ja he ovat kunnallisissa ja

osakeyhtiömuotoisissa vesihuol-

tolaitoksissa tai vesiosuuskunnis-

sa työskenteleviä työnjohtajia,

teknikoita, rakennusmestareita,

insinöörejä sekä hankintoja

tekeviä henkilöitä. Kannatta-

jajäsenistö koostuu alan laitetoi-

mittajayrityksistä, joita on noin

80. Jäsenmaksu on 30 euroa.

Kuntien putkimestarien laivaseminaari 4.–6.3.2008

OHJELMA

Tiistai 4.3.2008

10.30 Ilmoittautuminen ja lippujen jako

11.30 Lounas

12.30 Yhdistyksen kevät-kokous

12.50 Kurssin avaus

13.00 Case Nokia

• tapahtumien kulku

• tiedotus

• vaikutukset

• kriisistä selviytyminen

Keskustelua aiheesta

14.00 Vesilaitoksen lakei-hin perustuvat vastuut vahinkotapauksissa

• vastuulliset tahot

• vastuiden konkretisoitu- minen

• korvaukset

15.00 Tauko + kahvi

15.30 Vesijohtoverkos-ton puhdistusoperaatio Nokialla

• käytännön työt

• menetelmät

• kalusto

• työstä suoriutuminen


16.30 Kiinteistöjen putkistojen puhdistus

• menetelmät

• kalusto

• työstä suoriutuminen


17.30 Erityyppiset baktee-rit ja taudinaiheuttajat

• esiintyminen

• elinmahdollisuudet vesijohtoverkostossa

• lisääntyminen

• vaarallisuus


18.30 Yleiskeskustelua koko päivän teemoista

Keskiviikko 5.3.2008

8.00 Aamiainen

9.30 Kokoontuminen Tukholman vesilaitokselle lähtemistä varten

10.00 Bussit vierailu-käynnille lähtevät

Vierailu

14.00 Paluu laivalle

14.15 Kahvi + suolainen

14.30 Vesijohtoverkosto-jen rakentamisen ja yllä-pidon hygieniaan liitty-vät uhat

• hygieniapassikoulutus

• tarvikkeiden varastointi ja kuljetus

• tilanteet työmailla

• kalusto


15.15 Vesijohtojen desinfi ointi ja talousvedel-le asetetut vaatimukset

• uusien verkostonosien käyttöönotossa

• ylläpidon yhteydessä

• näytteenotto ja tutkinta


16.15 Tauko

16.30 Hygienian huomi-oon ottaminen vesijohto-jen ylläpitotilanteissa

• alustuksena valmistellut esitykset eri vesilaitoksen ko-kemuksista– vesijohtotarvikkeiden va-rastoinnista ja kuljetuksista– vesijohtojen kunnossapito-tapahtumista– vesijohtojen saneeraami-sesta yhdessä viemäreiden kanssa

17.30 Seminaarikeskustelu edellisestä aiheesta

18.30 Päivällinen

20.30 Verkottumista

Torstai 6.3.2008

8.00 Aamiainen

9.00 Seminaarin päätössanat

9.55 Laiva saapuu Olympia-satamaan

Yhdistyksen vuosittainen toiminta alkaa yleensä edel-lisen syksyn koulutus- ja neuvottelupäivillä valitun halli-tuksen järjestäytymiskokouksella. Näin tänäkin vuonna, ja kokousta pidettiin 7.–8.1.2008 Tallinkin laivalla. Koko-ukseen osallistuneista, käsitellyistä asioista ja päätöksistä löytyy tarkempaa tietoa yhdistyksen nettisivuilta.

Yhdistyksen kotisivut uudistettu, jäsenmaksulasku tulee viiveelläYhdistyksen kotisivut on uudistettu. Sieltä löytyy yhdis-tyksen esittelyn lisäksi kalenteri tulevista tapahtumista, hallituksen kokoonpano, historiatietoja, dokumentit, yh-teistyökumppanit, yhteystiedot sekä eräitä linkkejä. Ko-tisivuja kehitetään jatkuvasti, ja kaikki jäsenistöltä tulleet kehittämisideat ovat arvokkaita.

Muutakin on tarkoitus kehittää. Monet jäsenistä ovat kyselleet, ovatko he jo maksaneet vuoden 2007 jäsen-maksunsa vai eikö jäsenmaksulaskua ole lainkaan lähe-tetty. Ei ole lähetetty, mutta lähetetään tuota pikaa. Las-kutuksessa käyttämämme Passeli-ohjelman ja uuden käyttöjärjestelmän yhteistoiminta on takkuillut. Asiaa selvitetään ja ohjelmisto päivitetään niin pian kuin mah-dollista. Rytmitetään jäsenmaksujen maksamista nyt si-ten, että viime vuoden lasku tulee tämän vuoden alku-puolella ja tämän vuoden lasku tulee puolestaan vuoden 2008 lopulla.

Mikäli jotkut jäsenistämme eivät vielä saa Kuntatek-niikka-lehteä, tulisi heidän informoida asiasta sihteerille, ja samalla kertoa, mihin osoitteeseen he toivovat lehden saavansa.

Laivaseminaarimme ohjelmamuuttui totaalisestiLähiajan merkittävin tapahtuma on laivaseminaari Hel-sinki–Tukholma–Helsinki -linjalla 4.–6.3. Alkuperäinen seminaarin ohjelma on totaalisesti muuttunut. Tapah-tumat Nokialla antoivat perustellun syyn ohjelmanmuu-tokseen.

Tällä sivulla on viimeisin versio seminaarin ohjelmas-ta. Joitakin muutoksia vielä siihen saattaa tulla, mutta pääpiirteissään se on esitetyn kaltainen. Luennoitsijois-ta ei tässä versiossa vielä ole, koska siltä osin on vielä joi-takin keskeneräisyyksiä. Nokian ongelmien selvittelijöitä on kuitenkin tulossa luennoimaan kokemuksistaan.

Laivasta on varattu seminaariamme varten 100 paik-kaa. Se tarkoittaa sitä, että sata nopeinta pääsee mu-kaan. Ilmoittautumiset tulee tehdä 15.2.2008 mennes-sä yhdistyksen sihteeri/rahastonhoitajalle osoitteeseen [email protected] tai faksilla (02) 2633 2138.

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi myös ilmoittau-tujan laskutusosoite ja syntymäaika laivayhtiötä varten. Etukäteen ilmoittautuneiden noin 20 henkilön nimet ovat uuden sihteerin tiedossa.

Hinnat: 2 hh/promenade 455 € + alv 22 %, 1 hh/promenade 570 € + alv 22 %. Hintoihin sisältyy kurs-sin lisäksi ohjelmaan merkityt ateriat, kahvit ja kuljetuk-set Tukholmassa.

Reijo Rosengrényhdistyksen puheenjohtaja


Kolmen vuoden takainen

LIEKSAN UIMA Uusittu sisäänkäynti ottaa huomioon liikuntaesteiset. Uimahallin ulkopinnassa on

yhdistetty modernisti puuta ja kaakelia.


LIIKUNTAPAIKAT

Uimahallin peruskorjaus on vaativa työkohde, joka edellyttää suunnittelijoilta

ja rakentajilta erityisosaamista, luovuuttakin. Lieksan peruskorjattu ja laajennettu uimahalli on ollut käytössä

runsaat kolme vuotta. Suunnittelijat, rakentajat, valvojat ja käyttäjät ovat

tyytyväisiä lopputulokseen.

■■ Viimevuotisilla uimahalli- ja

kylpyläpäivillä Lieksan kaupun-

gin tekninen johtaja Jouko Jär-

vensivu ja hankkeen pääsuunnit-

telija, arkkitehti Tapio Raij FCG

Suunnittelukeskuksesta pitivät

monipuolisen esitelmän uima-

hallihankkeen suunnittelusta ja

toteutuksesta. He kiteyttivät, mi-

kä on toteutuksen kannalta kes-

keistä.

– Suunnittelijoiden on syytä

olla kokeneita ja suunnitteluun

on satsattava. Suunnittelutiimien

pitää olla tottuneita yhteistyöhön,

ja heillä pitää olla riittävät lähtö-

tiedot ja yhteiset tavoitteet, Jär-

vensivu ja Raij totesivat.

Urakoitsijoilta ja heidän työn-

johdoltaan vaaditaan yhtälail-

la kokemusta. Halvin tarjous ei

välttämättä tuota parasta loppu-

tulosta.

– Päättäjät ja käyttäjät on si-

toutettava riittävästi hankkee-

seen, eikä päätöksiä tule tehdä ää-

nestämällä. Lisäksi tilaajalla pitää

olla käytettävissään rakennustek-

ninen päävalvoja. Käyttöhenkilö-

kunta on hyvä kouluttaa jo raken-

nusprojektin yhteydessä, Järven-

sivu ja Raij korostivat.

Työhön helpotusta sekä vaativuuttaLaitosmies Ilkka Suomi on hoi-

tanut ja huoltanut Lieksan uima-

hallia 13 vuotta. Perusparannuk-

sen ja laajennuksen aikaan hän

kävi työmaalla katsomassa, miten

uudet laitteet asennettiin ja miten

niiden olisi määrä toimia.

– Siitä oli hyötyä, mutta olisin

voinut kyllä olla paikalla muuta-

man kerran enemmänkin. On-

neksi olen voinut olla yhteydessä

allaslaitteet toimittaneeseen yri-

tykseen, josta olen tarvittaessa

saanut neuvoja, Suomi kertoo.

Suomi huolehtii allasvesi- ja

remontti on ollut menestys

HALLI vetää väkeäTEKSTI Anna-Mari TyyriläKUVAT Pentti Potkonen

Sirkka-Liisa Mustonen (etualalla), Hilkka Nevalainen ja Laina Pulkkinen käyttävät uusittua uimahallia aktiivisesti.


lvi-laitteiden toimivuudesta. Sen

lisäksi hän tekee muita kiinteis-

tönhoidollisia töitä, joita talon-

miehelle normaalisti kuuluu.

Uimahallin remontti muutti

laitosmiehen työn osin helpom-

maksi, osin vaativammaksi.

– Altaiden pohjien imuroin-

ti helpottui huomattavasti, kos-

ka nyt imurin pumppu käynnis-

tetään valvomon kopista, ja let-

ku on kuin keskuspölynimurissa.

Altaita voi puhdistaa tarvittaessa

asiakkaiden aikaankin.

Vedenkäsittelyjärjestelmä as-

karrutti Suomea alussa, koska ai-

emmin pH:ta säädeltiin soodali-

uoksella ja nyt suolahapolla. Nyt

säätäminen sujuu jo muitta mut-

kitta.

Uudessa valvomossa Suomi

käynnistää tietokoneen päivit-

täin ja käy läpi toistakymmentä

kaaviota. Hän seuraa muun mu-

assa kloorin ja pH:n arvoja, jot-

ka hän myös testaa uimavedes-

tä joka päivä. Terveysviranomai-

nen hakee omat näytteensä ker-

ran kuukaudessa.

– Parin ensimmäisen vuoden

ajan, kun tietyt takuuajat olivat

voimassa, päätteellä tuli istut-

tua paljon enemmän. Ja ainahan

on muistuteltava itselleen muun

muassa teknisiä asioita, etteivät

taidot pääsisi ruostumaan.

Suunnittelijoilla riitti haasteitaLaitosmies Suomi saa työnsä

huolellisuudesta vilpitöntä kiitos-

ta työmaata valvoneilta kaupun-

gin virkamiehiltä. Talonraken-

nusmestari Veijo Nousiainen

valvoi rakennustöitä, työnjohta-

ja Tapio Vornanen LVI-urakkaa

ja sähkötöiden ja käytön johtaja

Veli Kekkonen sähköjen ja auto-

maation rakentumista.

Tarkastellessaan hallia kolmen

vuoden jälkeen miehet kehuvat

siisteyttä, joka on silmiinpistävää

esimerkiksi laitetiloissa. Kaikki-

neen uimahalli on toiminut odo-

tusten mukaisesti; tarkentavia

säätöjä tarvitsi tehdä hyvin vä-

hän alkuvaiheessakaan.

Ettei asianosaisten tarvitsi-

si kiitellä vain toisiaan, korjattu

ja laajennettu uimahalli valittiin

vuoden 2004 maakunnalliseksi

rakennuskohteeksi Pohjois-Kar-

jalassa. Moni kohde jäi toiseksi,

muun muassa Suomen suurim-

maksi puurakennukseksi luoki-

teltu Joensuun Areena.

LVI-suunnittelusta vastan-

nut Juha Kurkinen LVI-Carelia

Ky:stä muistaa vieläkin, kuinka

haastavaa oli sijoittaa kaksinker-

tainen määrä putkistoja vanhaan

rakennukseen.

– Yleensä vanhassa talossa

on aina tilanahtautta. Putkien

ja laitteiden sijoitteluun kahvio-

tilan yläpuolelle sai käyttää luo-

vuutta, kun samassa tilassa ristei-

livät myös sähköjohdot.

Kurkisen mielestä uimahallin

perusparannus oli haaste kaikil-

le suunnittelijoille. Heidän väli-

sensä sähköpostiliikenne olikin

tavallista vilkkaampaa verrattu-

na vaikkapa kerrostalon raken-

tamiseen.

– Mutta käyttöönottokatsel-

muksessa kaikki meni hyvin, sää-

tämistä oli vähän. Kosteus on to-

ki laskettavissa, mutta ainahan se

on vähän arvaamaton, koska jo

käyttäjämäärä vaikuttaa kosteu-

teen, Kurkinen sanoo.

Kosteus muuttuu, mutta myös

käyttöveden määrä. Veden pitä-

minen tasaisen lämpimänä on

oma lukunsa, jos hallin käyttäjiä

on paljon ja kaikki suihkut ovat

yhtä aikaa auki.

– Halli on kaukolämmössä ja

veden lämpötilan pitäisi pysyä

Laitosmies Ilkka Suomi pitää huolta, että korjattu uimahalli pysyy kunnossa. Suihku-veden säätöventtiilitkin on tarkastettava aika ajoin.

LIEKSAN UIMAHALLI Otettiin käyttöön 1976, peruskorjaus valmistui

marraskuussa 2004 Korjattu ja laajennettu uimahalli valittiin vuoden 2004

maakunnalliseksi rakennuskohteeksi Pohjois-Karjalassa Pääallas 10 x 25 m, lasten allas 5 x 10 m,

lisäksi uusi terapia-allas Kokonaisala 2 578 m2, tilavuus 10 550 m3,

laajennuksen kokonaisala 612 m2

Rakennuskustannukset 2,72 milj. euroa, johon valtionosuutta 0,39 miljoonaa

Kaukolämpö Avoinna kuutena päivänä viikossa Henkilölippujen hinnat 2–4,5 euroa Lieksan uimahallin peruskorjauksen sysäsivät liikkeelle asiakaskato

ja rakenteelliset ongelmat, kaupungin liikuntasihteeri Jarmo Hon-kanen ja talonrakennusinsinööri Pirjo Torvinen kertovat.

Kaupungin puolesta uimahalliurakkaa valvoneet Veli Kekkonen, Tapio Vornanen ja Veijo Nousiainen sekä LVI-suunnittelusta vastannut Juha Kurkinen ovat tyytyväisiä, että uusi tekniikka on toiminut hyvin alusta lähtien.

Uimahallin teknisiä toiminto-ja seurataan erilaisilta näytöiltä niin konehuoneissa kuin valvo-mossa allassalissa.


LIIKUNTAPAIKAT

”Yhdeksän!”

Tiistaisin kymmeneltä sy-dänvesijumppalaiset valloittavat ison altaan. Tavallista on, että altaassa polskii nelisenkymmen-tä sydämen asialla olevaa, mut-ta enemmänkin on ollut.

Sirkka-Liisa Mustonen, Hilkka Nevalainen ja Laina Pulkkinen kuuluvat aktiivikävi-jöihin. Sydänvesijumpan lisäk-si heitä näkee polskuttelemassa muulloinkin.

– Kun oma hallimme oli kiin-ni, niin kävimme uimassa Nur-meksessa, Mustonen ja Pulkki-nen kertovat. He ovat tyytyväi-siä, että Lieksan halli on jälleen käytössä ja hyvässä kunnossa.

– Uusi terapia-allas on todella hyvä. Ennen sitä en tullut käy-neeksi niin usein uimassa, Ne-valainen kiittelee.

Kun jumppaajilta kysyy, minkä arvosanan he antaisivat uusitulle hallille, kaikki vastaavat kuin yh-destä suusta: ”Yhdeksän!”

Täyden kympin halli saisi, jos

terapia-altaassa olisi enemmän vesihierontapisteitä. Ne ovat sen verran suosittuja, että välillä pitää jonotella.

– Ja jos porealtaaseen ”sot-keentuu”, niin sieltä ei mal-ta lähteä pois, Pulkkinen vie-lä lisää.

Kävijämäärä noussutKaupungin liikuntasihteeri Jar-mo Honkanen on iloinen, et-tä ainakin yksi liikuntapaikka on nyt kunnossa. Kävijämäärä on noussut lähes 51 000:een ja ve-sivoimisteluryhmistä on tullut suosittuja.

Hallia käyttävät myös yhdis-tykset, esimerkiksi Lieksan Me-lojat ja Lieksan Sukeltajat sekä Brahean Uimarit.

– Olen saanut uimahallista pelkkää positiivista palautetta. Jos itse erehdyn saunan lauteil-le, niin hallia ei haukuta, mutta kaikenlaista muuta kyllä kuulee, Honkanen naurahtaa.

mahdollisimman vakiona. On

haasteellista virittää automaatio

niin, että vesi on aina yhtä läm-

mintä, Veli Kekkonen sanoo.

Kova pakkanen tuo omat vai-

keutensa. Kun ulkolämpötila pai-

nuu alle –30 asteen, huurtumi-

nen on riskinä lämmön talteen-

otossa.

– Huoltohenkilökunnan on

vain varauduttava sellaisiin tilan-

teisiin. He tietävät ongelman, em-

mekä ole kantaneet suurta huol-

ta, Kekkonen toteaa kaikkien val-

vojien puolesta.

Puolitoistavuotisen hallire-

montin aikana valvojat kävivät

seuraamassa työn edistymistä

ahkerasti, käytännössä päivittäin.

Rakennusvaiheessa oli eduksi, et-

tä valvojilla oli pitkä työkokemus

ja tieto hallin aiemmista ongel-

mista.

Laajennus palvelee etenkin liikuntaesteisiäLieksan uimahallin peruskor-

jaus tuli ajankohtaiseksi useis-

ta syistä.

– Ilmanvaihto oli heikohkoa,

altaissa epäiltiin korroosio-on-

gelmaa ja kosteutta oli runsaas-

ti. Lisäksi käyttäjämäärä oli laske-

nut puoleen reilussa kymmenessä

vuodessa, Lieksan kaupungin ta-

lonrakennusinsinööri Pirjo Tor-

vinen kertoo.

Kaupunki teetätti Maa ja Vesi

Oy:llä kuntotutkimuksen, joka si-

sälsi rakenteiden, laitteiden ja jär-

jestelmien tutkimuksen ja analy-

soinnin. Lisäksi tutkittiin betoni-

rakenteiden lujuus, jolloin ilmeni,

ettei pääaltaan tasausbetoni ollut

lujuudeltaan samaa luokkaa kuin

rakennebetoni.

Teknillinen korkeakoulu tut-

ki uimahallin suunnittelua var-

ten hallin yläpohjan ilmanpitä-

vyyden ja sisäilman laadun. Ylä-

pohjan ilmanpitävyys oli onneksi

hyvä; ilmavuodot keskittyvät ik-

kunaseinään.

Kun uimahallia alettiin korja-

ta, lähes kaikki sisältä purettiin.

Tekniikan puolelta vain vanha

sähköpääkeskus jäi toimittamaan

omaa pientä virkaansa.

Liikuntaesteisille haluttiin

rakentaa oma lämminvesiallas

tuoleineen ja hierovine suihkui-

neen.

– Vanhaan osaan sitä oli vai-

kea järjestää, joten päädyim-

me rakennuttamaan laajennus-

osan. Terapia-altaan yhteydessä

on oma saunaosastonsa, jota esi-

merkiksi perheet voivat käyttää

– kun vain aikoja löytyy, Torvi-

nen sanoo.

Rakennustöiden yhteydessä

uimahallin turvallisuusasiat saa-

tettiin ajan tasalle. Jälkikäteen

halliin on asennettu kameraval-

vonta sekä äänentoistolaitteet,

joilla kuulutukset saadaan tar-

vittaessa kantautumaan kaikkiin

asiakastiloihin.

Koska Lieksan kaupungin ta-

lous oli tiukilla jo hallin suun-

nitteluvaiheessa, aiemmin ala-

kerrassa sijainneet kuntosalitilat

jätettiin remontoimatta. Jotta ala-

kerran voisi ottaa jälleen asiakas-

käyttöön, olisi kerroksien välille

rakennettava hissi. ■

• EI30-paloluokitus• Myös Atex-hyväksyttynä

puh. 03 212 8000www.ourex.fi

Ourex Turvallista laatua.

Tunnetusti.

Uimahallin turvallisuutta on lisätty monin tavoin.Esimerkiksi terapia-altaan portaat on valaistu hahmottamisen helpottamiseksi.


Riitt

a K

ajat

kari

SATAMIEN Öljyonnettomuudet, ilmasto

on kovilla jatkuv

Rotterdamin satama haluaa edustaa puhtautta ja turvallisuutta (www.portofrotterdam.com). Satamakonttori (tornitalo keskellä) erottuu edukseen ympäristöstä.

Singaporen satama on maailman johtavia konttisatamia. Sen läpi kulki viime vuonna liki 28 miljoonaa TEU:ta kontteja.


■■ International Maritime – Port Techno-

logy and Development Conference, MTEC

2007, on Singaporen ja Rotterdamin satami-

en ja alan yliopistojen yhteistyönä järjestämä

kansainvälinen tapahtuma. Joka toinen vuosi

toistuvan tapahtuman tavoitteena on saattaa

yhteen satama- ja merenkulkualan tutkijat ja

käytännön työtä tekevät.

Konferenssi mahdollistaa tiedonvaihdon

uusista innovaatioista, konsepteista ja käy-

tännöistä. Lisäksi se auttaa vaihtamaan nä-

kemyksiä ja kokemuksia alalla. Viime syksyn

konferenssiin osallistui puhujia 17 eri maasta

ympäri maailman. Osallistujatahot olivat pää-

osin satamarakentamiseen ja -suunnitteluun

erikoistuneiden sekä satamille palveluja tar-

joavien yritysten edustajia mutta myös alan

yliopistojen tutkijoita.

Satama-alalla on havaittavissa sama suun-

taus ympäristöasioissa kuin muuallakin. Ym-

päristöasiat otetaan huomioon osana koko-

naisuutta. Konferenssin kaikki pääpuhujat

muistivat mainita ympäristön tärkeyden. Ei-

kä kyse ole pelkästään korulauseista vaan to-

dellisista teoista.

Pinnalla juuri nytKonferenssin perusteella ilmastonmuutok-

sen ohella painolastivedet, pilaantumisen eh-

käisy ja luonnon monimuotoisuus ovat juu-

ri nyt pinnalla satama- ja merenkulkualalla.

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii

myös meriliikenteeltä toimia. Keinoja ovat lä-

hinnä tekniset ratkaisut ja vaatimuspohjai-

set määräykset. Ilmastonmuutoksen hillitse-

miseksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen

ohella myös muiden päästöjen vähentäminen

on tärkeää.

Painolastivesistä ja niiden mukana kulkeu-

tuvista vieraseliöistä on puhuttu jo pitkään,

mutta niiden käsittelylle ei ole vielä kattavia

Taru HallaDI, johtava konsultti, Insinööritoimisto Ecobio Oy.Kirjoittaja on toiminut ympäristöasiantuntijana lukuisissa satama-alan [email protected]

YMPÄRISTÖ Meriliikenteellä on merkit-tävä rooli ympäristöasioissa. Singaporessa syyskuussa jär-jestetty kansainvälinen kon-ferenssi tarjosi hyvän näkö-kulman merenkulun ja sata-ma-alan maailmanlaajuisiin trendeihin. Isot satamat pa-nostavat ympäristönsuoje-luun. EU on puolestaan jul-kaissut yhdennetyn meripoli-tiikan.

nmuutos, kampamaneetti, happikato, rehevöityminen...

asti kasvavan meriliikenteen takiamääräyksiä. Itämeren alueella ikävänä esi-

merkkinä painolastivesien käsittelemättö-

myydestä on amerikankampamaneetin voi-

makas lisääntyminen.

Pilaantumisen ehkäisyyn on syytä kiinnit-

tää huomiota satamarakentamisessa sekä käy-

tettävissä materiaaleissa ja tekniikoissa.

Luonnon monimuotoisuuden ottaminen

huomioon on tärkeää satamien laajennus-

hankkeissa. Keski-Euroopassa on varsin yleis-

tä kompensaatio laajoissa satamahankkeissa

eli laajennusalueen alle jäävän alueen tilalle

luodaan toisaalle uutta luontoa. Kompensaa-

tion avulla on voitu ottaa käyttöön myös Na-

tura 2000 -alueita. Kompensaatiohankkeissa

korostuu aikaisen ja huolellisen luontoselvi-

tyksen ja mahdollisten vaihtoehtoisten ratkai-

sujen merkitys. Näin voidaan saavuttaa rat-

kaisu, jossa sekä luonto että taloudelliset te-

kijät voittavat.

Kaikille osa-alueille on luvassa tiukentuvia

vaatimuksia. EU:ssa ja USA:ssa vaatimukset

ovat osin jo nyt tiukkoja, mutta Aasiassa tiu-

kat vaatimukset vielä puuttuvat.

EU:lla uusi meripolitiikkaEU:n eduksi voidaan lukea se, että komissio

julkaisi syksyllä yhdennetyn meripolitiikan.

Se ottaa kantaa merenkulun kehittämiseen

kestävän kehityksen mukaisesti. Meripolitii-

kassa yhdistyvät kaikki mereen liittyvät toi-

minnot: kuljetus, kauppa, satamat, energia,

kalastus, vesiviljely, matkailu ja ympäristön-

suojelu.

EU:n uusi meripolitiikka muuttaa perus-

teellisesti unionin merialoihin soveltamaa lä-

hestymistapaa. Sen sijaan, että mereen liitty-

viä toimintoja – kalastusta, matkailua ja ener-

giansaantia – hallinnoitaisiin erikseen toimi-

alakohtaisesti, yhdennetyssä meripolitiikassa

otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät alat,

mikä tehostaa sekä toimintaa että poliittista

päätöksentekoa.

Todellisia tekoja – case RotterdamMaailman johtavat satamat Singapore ja Rot-

terdam ovat sitoutuneet hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen 50 prosentilla 2025 mennes-Taru

Hal

la

YMPÄRISTÖ


Ilmakuva Kotkan Satamasta, Hietasesta kesällä 2007. Satamakentän laajentamisessa hyödynnettiin yli-jäämämassoja, mm. rengasrouhetta ja voimalaitostuhkaa, joka oli paitsi edullinen myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Autojen tuonti satamassa on jatkuvasti kasvussa.

Kot

kan

Sata

ma

Oy

Ecob

io O

y

Näkymä Kotkan Satamasta Viikarinsaarelta kohti Mussaloa. Sata-ma ja luonto voivat elää rinnakkain, kunhan laajennushankkeissa otetaan huomioon riittävän ajoissa myös ympäristöarvot.

sä (vuoden 1990 tasosta). Talkoi-

siin on tarkoitus saada mukaan

myös mm. Shanghai, Houston,

Sao Paulo, Los Angeles ja Tokio.

Tämä on tärkeää, sillä meriliiken-

teen määrä kasvaa jatkuvasti.

Rotterdamin satama haluaa

erottua edukseen ympäristöasi-

oilla. Sataman uusin laajennus-

alue Maasvlakte 2 on toteutettu

ottamalla suunnittelussa alusta

asti huomioon toiminnallisuu-

den ohella luonto, ihmiset, ark-

kitehtuuri ja turismi. Laajennus-

alue on kooltaan 2 000 ha ja se

toteutetaan osittain Natura 2000

-alueiden päälle.

Laajennusaluetta korvaamaan

on toteutettu laajoja kompen-

saatioalueita, mm. yhteensä 35

ha uutta dyynialuetta. Lisäänty-

vän liikenteen päästöjen negatii-

visia vaikutuksia on myös pyrit-

ty kompensoimaan rakentamalla

uusia alueita toisaalle.

Satamatoimijat valitaan ympäristön ehdoillaMyös sataman käyttö on suunni-

teltu ottaen ympäristö huomioon.

Liikenne pyritään ohjaamaan rai-

teille ja toiminnot sijoittelemaan

ympäristön kannalta optimaali-

sesti. Satamatoimijoita valittaes-

sa ympäristönäkökohta on yksi

kriteeri jopa niin, että asiakkail-

le asetetaan vaatimuksia. Rotter-

damin sataman uudella laajen-

nusalueella ympäristövaatimuk-

set kohdistuvat mm. päästötek-

niikkaan.

Rotterdamin edustajat totesi-

vat Singaporessa, että mikäli ha-

luaa olla askeleen muita edellä,

on toimittava itse suunnannäyt-

täjänä. Heidän mukaansa lähes-

tymällä asioita täysin uudella ta-

valla voidaan saavuttaa enem-

män kuin keskittymällä pelkäs-

tään yhteen vaatimuspohjaiseen

ympäristökriteeriin, esimerkik-

si hiilidioksidipäästöjen vähen-

tämiseen.

Suomen etuna ympäristö-lupakäytäntöSuomen Satamaliiton mukaan

ympäristöasioista huolehtiminen

on Suomen satamissa osa joka-

päiväistä työtä. Satamilla on vel-

vollisuus järjestää aluksille jäte-

huolto, jossa otetaan vastaan eril-

lisinä jakeina mm. öljyiset neste-

mäiset ja kiinteät jätteet, pilssi-

vedet, ongelmajätteet, sekajäte,

eläintautivaarallinen jäte, kan-

sainvälisen alusliikenteen ruo-

kajätteet sekä lastijäämät.

Öljyiset jätteet, pilssivedet ja

syksystä 2003 lähtien myös se-

kajäte otetaan vastaan ns. ei-eri-

tyismaksua -järjestelmän puit-

teissa. Lisäksi satamissa tehdään

töitä mm. ruoppauksiin ja vesira-

kentamiseen, meluun, pakokaa-

supäästöihin ja lastin käsittelyyn

liittyvien ympäristökysymysten

parissa.

Suomalaissatamien etuna on

maamme ympäristölupakäytän-

tö, joka on ohjannut käytännös-

sä kaikki kaupalliset satamat ha-

kemaan toiminnalleen ympäris-

tölupaa. Ympäristölupaprosessi

velvoittaa toiminnanharjoittajat

ottamaan ympäristöasiat huomi-

oon kokonaisvaltaisesti.

Euroopassa suhteellisen ylei-

sesti käytettyä kompensaatiota ei

Suomessa juuri tunneta. Lähes-

tymistapaa voisi soveltaa myös

Suomessa. Uudenlainen näkö-

kulma on aina tervetullut. Tämä

vaatii kuitenkin hankevastaavan

ja viranomaisen yhteistyötä.

Kotkan Satamalla innovatiivisia ratkaisujaKotkan Satama on Rotterdamin

sataman lailla osoittanut, miten

lähestymällä asioita aivan uudel-

la tavalla voidaan saavuttaa inno-

vatiivisia ratkaisuja, jotka ovat ta-

loudellisesti, ympäristöllisesti ja

teknisesti hyviä.

Esimerkkejä löytyy ylijäämä-

massojen hyödyntämisestä me-

luvalleissa, kierrätysmateriaali-

en kuten rengasrouheen käytös-

tä satamakentän pohjamateriaa-

lina, pulputusjärjestelmän hyö-

dyntämisestä jäänmuodostumi-

sen estämisessä ja sitä kautta alus-

ten pakokaasupäästöjen vähentä-

misessä sekä laajassa yhteistyössä

eri sidosryhmien kesken.

Näitä hankkeita esittelivät Sin-

gaporessa Kotkan Sataman tekni-

nen johtaja Riitta Kajatkari sekä

kirjoittaja. ■

EU:n uusi meripoli-tiikka ottaa kantaa merenkulun kehit-tämiseen kestävän kehityksen mukai-sesti.


Lapsena joulu oli vain kerran vuodessa. Vaikka juhla on kir-

kollisista juhlapyhistä edelleen eh-doton suosikkini, nykyisin se tun-tuu saapuvan jo joka vuosi. Juhlan liiankin kiivaan esiintymistiheyden vuoksi päätimme ystäväni kanssa jättää joulun 2007 väliin ja hyö-dyntää sen mahdollistamat va-paapäivät matkustamalla reiluksi kahdeksi viikoksi toiselle puolelle maapalloa. Päämatkakohteitam-me olivat Australian kaakkois- ja eteläosat. Tarkoituksenamme oli tavata kaksi Australiassa pari kuu-kautta viettänyttä ystäväämme.

Koska matka Suomesta Aust-raliaan on pitkä ja toisaalta lentä-minen paikasta A paikkaan B on – hämmentävää kyllä – sitä halvem-paa, mitä enemmän on valmis viettämään aikaa ilmassa, pysäh-dyimme sekä mennessä että tul-lessa pariksi päiväksi Hongkongis-sa. Nykyisessä ilmastopoliittisessa tilanteessa omaatuntoa moinen lentely luonnollisesti soimaa. Jou-duinkin ottamaan vastaan jonkin verran kuittailuja aiheuttamistani kasvihuonekaasuista. Se oli minul-le aivan oikein. Jopa jeesusteluni joukkoliikenteen, pyöräilyn ja au-tottomuuden ilosanomasta hilje-ni, tosin vain hetkellisesti.

Matkailu todellakin avartaa, ku-ten sanotaan, kukkaron lisäksi myös mieltä. Pää tuntui laajene-van jo Helsinki-Vantaalla, kun len-tomme oli trendikkäästi myöhäs-sä. Selvisimme kuitenkin huomat-tavasti vähemmillä viiveillä kuin jotkut: alkuperäisen aikataulun il-takahdeksan sijaan nousimme il-maan jo kahdelta yöllä.

Liikenneinsinöörin ammatissa on se(kin) kurjuus, että matkusta-essa työ ei varsinaisesti unohdu, vaan liikennettä tulee seurattua ikään kuin vahingossa ja pakosta-

kin. Parin viikon matkalla kohde-kaupunkiemme liikenteestä ehti myös muodostaa käsityksen, jo-ka tosin perustuu melko vähäisiin kokemuksiin.

Sydneyn liikenteestä minulle jäänyt mielikuva oli, että siellä olisi työsarkaa liikennevaloinsinöörille. Lähes joka risteyksessä oli jalan-kulkijoiden painonapit, joiden vih-reä syttyi autoliikenteen ehdoilla, jos syttyi silloinkaan. Ja kun vihreä viimein syttyi, se paloi ainoastaan muutaman sekunnin ennen kuin alkoi vilkkua punaista.

Maanteillä taas olisin kaivan-nut lisää viitotusta ja muita opas-teita matkakohteisiin. Niiden si-jaan maanteillä kyllä muistutettiin säännöllisin väliajoin liikennemer-kein, että ”Drive on left in Austra-lia”. Kaikki kohtaamamme liiken-neongelmat eivät kuitenkaan ol-leet paikallista alkuperää. Reissun suurimmat liikenteelliset kauhun-hetket koin, kun ystäväni siippa ajoi formula-tyyliin Great Ocean Roadia ajokillamme, vuosimallia -88 olevalla Nissan Pintaralla.

Hongkongin metro taas herät-ti minussa syvää ihailua: sen vuo-rovälit, liityntäjärjestelyt, ajanta-sainen tiedotus ja asemat olivat mielestäni esimerkillisiä. Tiedotuk-sessa tosin oli muutama käytettä-vyyslapsus, jotka olisin kovin mie-lelläni korjannut.

Esimerkkinä mainittakoon pu-nainen ja vihreä metrolinja, jotka ristesivät linjakartalla. Vaan ehkä Kiinassa ei ole punaviherväriso-keutta. Ihailuni kohdetta Hong-kongin metroa lukuun ottamat-ta Kiina ei jostain syystä kuiten-kaan juuri vedonnut minuun. Eh-kä syy oli siinä, että tunsin itseni kohtuullisen giganttiseksi kulkies-sani kadulla. Tai se, että ilmeises-tä massiivisuudestani huolimatta

paikalliset onnistuivat ohittamaan minut kaikissa mahdollisissa jo-noissa ja tilanteissa.

Ruoka on aina tärkeä osa mat-kaa, koska ”hyvä ruoka, parem-pi mieli” -lause on ainakin omal-la kohdallani täyttä totta. Tämä saattaa olla osasyy sekä yleensä hyvään tuuleeni että edellä mai-nitsemaani varteni komeuteen. Kohtasin kuitenkin ongelmia sen vuoksi, etten syö lihaa. Kasvisruo-kaa sai kyllä pyydettäessä, mutta sitä varten piti käydä pitkähköjä keskusteluja.

Kiina-ihastustani ei varsinaises-ti lisännyt Shanghain kentällä viet-tämämme jäätävän kylmät 11 tuntia. Ja kokemukseni kruunasi lähtöselvityksen paikallinen herra, joka tiedusteli minulta huonolla englannilla vatsaansa taputellen: ”You have baby inside?” Ehkä A-linjainen mekkoni oli hänen mie-lestään äitiysmallia tai sitten loma-olueni olivat juurtuneet kiinni tiu-kemmin ja nopeammin kuin laki olisi sallinut. (Siis jos olisi olemassa laki, joka kieltäisi oluen iskostumi-sen vatsamakkaraan.)

Onnistuneesta lomasta huoli-matta Suomeen palaaminen oli lopulta varsin mukavaa. Oli ren-touttavaa taas sulautua valkoi-seen yrmeään ihmismassaan, jon-ka käyttäytymistä osaa ennakoi-da. Tosin erotun yhä ruuhkabus-sissa, sillä aurinko ja vasta taakse jäänyt loma jaksavat edelleen hy-myilyttää. Ja tänä vuonna saa jou-lukin minun puolestani taas tulla.

● Mette Granberg

on 31-vuotias liikenne-

tekniikan DI, joka

toimii projektipäällikkö-

nä WSP Finland Oy:ssä.

Matkakertomus


Suomen ensimmäinen kunnal-linen yhdyskuntalietteen termi-nen kuivatuslaitos valmistui Joensuun Kuhasaloon loppuvuo-desta 2000. Sen ideana on ol-lut saada liete helposti hyödyn-nettävään muotoon, esimerkik-si lannoitteeksi. Nyt lietemurot ovat markkinointikiellossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran päätöksen mukaan kuiva-usprosessi ei ole lannoitevalmis-telain mukainen eikä kuivattu liete tarpeeksi hygieenistä.

■■ Joensuun kaupungin liikelaitoksena toi-

miva Joensuun Vesi päätti edetä kestävän ke-

hityksen tiellä ja rakennuttaa jätevedenpuh-

distamon yhteyteen loppujätteen termisen

kuivauslaitoksen. Biokaasulaitoksen läpi kul-

keva loppuliete ajetaan ensiksi mekaanisesti

ruuvipuristimien läpi, jolloin kuiva-ainepitoi-

suus muodostuu noin 25-prosenttiseksi. Lie-

te jatkaa matkaansa termiseen kuivaukseen

matriisilevyjen läpi, jolloin se muovautuu aa-

miaismurojen näköisiksi papanoiksi.

– Kuivausuuneissa on kaksi liikkuvaa pääl-

lekkäistä arinaa. Uuniin puhalletaan 140-as-

teista ilmaa noin puolentoista tunnin ajan.

Tämän jälkeen lietteen kuiva-ainepitoisuus

on 75–80-prosenttista, työnjohtaja Timo Sal-

linen Joensuun Vedestä kertoo.

Papanakasat sen kun kasvavatLiikelaitoksella on yhteistyökumppaninaan

yritys, joka on suunnitellut kuivatun lietteen

ja tuhkan rakeistamista metsälannoitteeksi.

Yritys ei kuitenkaan voi hyödyntää lietettä

Eviran markkinointikiellon vuoksi.

Joensuussa ongelmana alkaa olla tilan puu-

te. Papanakasoissa on tällä hetkellä noin 4 000

kuutiota kuivattua lietettä, ja kasat kasvavat

Joensuun Veden jäteve-denpuhdistamo kokoaa

tällä hetkellä paitsi Joen-suun, myös Kontiolahden ja osin Pyhäselän yhdys-

kuntalietteet. Työnjohtaja Timo Sallinen kertoo, että puhdistamon kapasiteet-

ti kyllä riittää, mutta kui-vattujen lietepapana-

kasojen tila alkaa loppua.

Kestävän kehityksen idea tyssäsi Eviran markkinointikieltoon

KUIVATTU LIETE ei kelpaa

YMPÄRISTÖ

TEKSTI: Anna-Mari TyyriläKUVA: Pentti Potkonen

– Joensuun Vesi pulassa kasvavien papanakasojen


450 kuution kuukausivauhdilla.

Ympäristöluvassa määritetyn liet-

teen varastointiin soveltuvan vie-

märöidyn alueen pinta-ala on 1,3

hehtaaria, josta käytössä on nyt

noin 80 prosenttia.

– Ainoa mahdollisuutemme

on kompostoida papanat aumas-

sa ilman sidosainetta ja jälkikyp-

syttää komposti. Sen voisi käyt-

tää viherrakentamiseen, mutta

todennäköisesti silloinkin pitäi-

si käydä lupamenettely läpi, Sal-

linen miettii.

Terminen kuivauslaitos mak-

soi aikanaan 7,5 miljoonaa mark-

kaa. Kuivatun lietekuution kus-

tannukset ovat 73 euroa, mikä si-

sältää kaikki menot, muun muas-

sa yrittäjälle maksettavat kulut.

Pitäisi olla kuivempaa ja puhtaampaaJätteenkäsittelylaitos on tuotta-

nut samanlaista kuivattua lietet-

tä alusta saakka. Aiemmin Joen-

suun Vedellä oli sopimus toisen

yrittäjän kanssa, joka hyödyn-

si jätteen sekoittamalla sen mul-

taan ja käyttämällä viherrakenta-

misessa. Tarjouskilpailutuksessa

yrittäjä vaihtui.

– Aiemmin meidän piti seu-

rata lietteestä lähinnä raskasme-

talleja. Nyt kun lietettä on suun-

niteltu lannoitteen raaka-aineek-

si, ehdot tiukkenivat. Evira vaatii

meiltäkin tuoteselosteen, vaikka

tuotamme vain lannoitteen yhtä

ainesosaa, Sallinen kertoo.

Yksi ongelma on kuivatun liet-

teen kosteus. Kuiva-ainepitoisuu-

dessa pitäisi päästä 90 prosenttiin

nykyisen 75–80:n sijaan. Lisäksi

kosteus lisääntyy, kun kasat sei-

sovat taivasalla.

– Kuiva-ainepitoisuuden kri-

teeri on yleinen EU:ssa, kun pu-

hutaan termisestä kuivaukses-

ta. Se on kirjattu ohjeistuksena

myös meidän lannoitevalmiste-

lakiimme, joka valvoo myös lan-

noitevalmisteiden raaka-aineita

ja edellyttää niiden olevan vaa-

timusten mukaisia, ylitarkastaja

Arja Vuorinen Evirasta kertoo.

Jotta Joensuun jätevedenpuh-

distamolla päästäisiin 90-pro-

sentin kuiva-ainepitoisuuteen,

se vaatisi Timo Sallisen mukaan

lähes koko termisen kuivauslai-

toksen uusimista. Sitä ei ole näh-

ty kannattavana investointina. Li-

säksi puhdistamolla on kokemus-

ta, että kuiva-ainepitoisuuden

noustessa korkeaksi prosessissa

on itsesyttymisestä aiheutuva tu-

lipalon vaara.

Vuorinen toteaa, että vaihto-

ehtona on kuivatun lietteen kom-

postointi.

– Kun se on käsitelty oikein

ja dokumentoitu, sitten kannat-

taa hakea markkinointikiellon

purkua.

Vaadittua alhaisemman kui-

va-ainepitoisuuden lisäksi har-

mia on aiheutunut puutteista

hygieenisyydessä. Yhdestä eräs-

tä löytyi salmonellaa, ja E.coli-

pitoisuus on ajoittain ollut liian

korkea.

– Evira on tiukka lannoit-

teiden laatuvaatimusten suh-

teen varsinkin silloin, kun kyse

on ympäristö- ja terveyshaitois-

ta. Mutta Joensuun tapauksessa

kaikki puutteet voidaan korjata,

ylitsepääsemättömiä ongelmia ei

ole, Vuorinen näkee.

Joensuun Vesi on tehnyt Eviral-

le selvityksen, miten se aikoo ke-

hittää jätteen käsittelyprosessia.

– Lisäksi pyrimme siihen, et-

tä saisimme eräkohtaisen hyväk-

syntämenettelyn. Tällöin jokai-

nen erä tutkitutettaisiin labora-

toriossa tarvittaessa, Timo Salli-

nen sanoo.

Asiaa käsitellään Evirassa par-

haillaan. ■

Käytämme laadukkaita

tuotteita

lannoitteeksikanssa


Keskitetysti kilpailutet-tu jätteenkuljetus on li-sääntynyt kuntien jäte-huoltoyhteistyön seu-rauksena. Kuljetusjär-jestelmän muuttaminen sopimusperusteisesta kunnan järjestämäksi ei tosin aina ole ongel-matonta eikä se kaikil-la alueilla ole onnistu-nutkaan.

Seija Paajanen ympäristöinsinööri, Kuntaliitto

■■ Kuljetusjärjestelmän muut-

tamista koskevien yhdenmukais-

ten hallintopäätösten aikaansaa-

misessa ilmenneiden ongelmien

lisäksi ovat viime aikoina myös

varsinaiset hankintamenettelyt

aiheuttaneet käytännön ongel-

mia ja sotkeneet aikatauluja. On

tehty valituksia hallinto-oikeu-

teen ja markkinaoikeuteen. On

vaadittu urakoiden täytäntöön-

panokieltoja, kuulemisten jär-

jestämisiä ja kyseenalaistettu se,

voiko alueellinen jätehuoltoyh-

tiö kilpailuttaa kuljetukset kun-

tien puolesta.

Uusimpia kilpailutuksia to-

teutettaessa on esiintynyt tulkin-

taongelmia myös siitä, mitä jät-

teitä kunta voi kuljetusurakkaan-

sa sisällyttää. On kyseenalaistet-

tu mm. se, onko kunnalla oikeus

kilpailuttaa mökkikylien jätteet ja

miten kunta ottaa huomioon kil-

pailutusvaiheessa jätteet, joiden

kuljetuspalveluita elinkeinoelämä

mahdollisesti tarvitsee.

Kilpailuneuvoston ratkaisussa

(15.10.2001 Dnro 78/690/2001:

jätteenkuljetuksen kilpailuttami-

sen siirtäminen yhtiölle), todetaan

mm., että Kuhmalahden kunnal-

la on ollut jätelain 10 §:n nojalla

oikeus ottaa jätehuoltokuljetuk-

set omana toimintana hoidetta-

viksi. Kunnalla on niin ikään ol-

lut tarjouskilpailua järjestämättä

oikeus siirtää kuljetushankinto-

jen tekeminen Pirkanmaan jäte-

huolto Oy:lle, joka kuntien omis-

tamana yhteishankintayksikkö-

nä on velvollinen noudattamaan

hankintasäännöksiä ja kilpailut-

tamaan nämä kuljetukset. Kilpai-

luneuvosto on katsonut, ettei asia

kuulu julkisia hankintoja koske-

YMPÄRISTÖ

Markkinaoikeus ja tuomioistuimet työllistettyjä

Joissakin kunnissa on käyty oikein roskasotaa kuljetusjärjestelmänmuuttamisesta.

van lain piiriin.

Vestia Oy:n toiminta-alueel-

la Pohjanmaalla käytiin oikea

roskasota kuljetusjärjestelmän

muuttamisesta päätettäessä ja kil-

pailuttamista toteutettaessa.

Lahden seudulla kuljetusjär-

jestelmän muuttaminen kun-

nan järjestämäksi oli vireillä pari

vuotta. Järjestelmää ei kuitenkaan

muutettu. Samoin Turun seudul-

la päädyttiin virkamiesten esityk-

sestä poiketen säilyttämään sopi-

musperusteinen jätteenkuljetus.

Rosk’n Roll Oy:n toimin-

ta-alueen 12 kunnasta Lohja ja

Karjalohja tekivät muista alu-

een kunnista poiketen päätök-

sen sopimusperusteisen jätteen-

kuljetuksen säilyttämisestä, kun

muissa kunnissa päätettiin muut-

taa kuljetusjärjestelmä kunnan

järjestämäksi.

Rauman tarjouskilpailusta jatkovalitus KHO:ssaRauman seudulla on jätteenkul-

jetusten kilpailuttamiseen liitty-

nyt ongelmia kahdessa vaihees-

sa: kun Kodisjoen kunta liitettiin

Raumaan ja nyt kun kilpailutettiin

Rauman kaupungin sekajätteen

kuljetukset vuosiksi 2007–12.

Kuntaliitoksen myötä Rauman

kaupunginvaltuusto teki päätök-

sen, että myös Kodisjoen alue lii-

tetään kunnan järjestämän jätteen-

kuljetuksen piiriin. Tästä päätök-

sestä eräs lähiseudun yrittäjä teki

valituksen hallinto-oikeuteen. Va-

lituksen perusteena oli, että asian-

osaisia ei ole kuultu lain edellyttä-

mällä tavalla. Valituksesta johtu-

en valtuusto perui päätöksensä.

Toteutettiin kuulemismenettely ja

kuultiin yrittäjää. Tämän jälkeen

yrittäjä perui tekemänsä valituk-

sen ja valtuusto uusi aiemmin te-

kemänsä päätöksen.

Rauman alueella järjestettiin

viime syksynä 5+1 vuoden kul-

jetusurakkaa koskeva kilpailu hy-

vissä ajoin ennen edellisen ura-

kan lokakuun lopussa tapahtu-

vaa päättymistä. Tarjouskilpai-

lun voitti kokonaistaloudellisesti

edullisimman tarjouksen antanut

Lassila & Tikan-oja Oy. Urakka-

kilpailussa toiseksi tullut, urakan

nykyinen hoitaja teki urakkapää-

töksestä valituksen markkinaoi-

keuteen. Valittaja vertaa tarjous-

hintaa vuoden 2003 hintaan ja pi-

tää sitä liian alhaisena. Valituksen

tekijä myös katsoo, että L&T syyl-

listyy ”markkinoiden kalastuk-

seen” ja kompensoi antamaansa

tarjousta liiketoiminnallisten ket-

jujensa muilla tuotoilla.

Markkinaoikeus antoi asiasta

kaupungille täytäntöönpanokiel-

lon uhkasakkoineen. Kuitenkin

lopullisessa päätöksessä 7.11.2007

valitus hylättiin ja uhkasakko pe-

ruuntui. Tämän jälkeen urakasta

valittanut on tehnyt jatkovalituk-

sen korkeimpaan hallinto-oikeu-

teen, missä asian käsittely on vie-

lä kesken.

Valittaja on lähettänyt myös

kilpailuvirastolle kirjeen, jossa

kilpailuvirastoa on pyydetty tut-

kimaan, onko L&T syyllistynyt

määräävän markkina-aseman

väärinkäyttönä pidettävään saa-

listushinnoitteluun. Kilpailuvi-

rasto on varannut kirjeen lähet-

täjälle mahdollisuuden toimittaa

virastolle täsmennetyn toimenpi-

depyynnön siihen liittyvine saa-

listushinnoitteluepäilyä tukevine

lisäselvityksineen.

Asia ei ole enää kilpailuviras-

tossa aktiivisten selvitysten koh-

teena, koska pyydettyjä lisätieto-

ja ei ole toimitettu. Lisäksi kil-

pailuvirasto on todennut kirjeen

lähettäjälle, että kilpailuviraston

tavoitteena on puuttua erityises-

ti kansantaloudellisesti merkittä-

Jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta MELKOINEN VALITUSRUMBA

Sepp

o H

aavi

sto


Kiinassa Dongshengin kaupunkiin on raken-nettu kokonainen lähiö, jonka sanitaatiohuol-to toimii kuivakäymälä-tekniikalla. Teknologian lisäksi Dongshengissa on panostettu huollon ja logistiikan kehittämi-seen, jolloin kuivakäy-mälän käyttäminen ei juuri eroa vesivessasta.

■■ Dongshengin kaupunki si-

jaitsee ilmastollisesti kuivalla ja

karulla Sisä-Mongolian autono-

misen tasavallan alueella Poh-

jois-Kiinassa, noin 100 kilomet-

riä etelään Keltaisen joen alku-

lähteiltä. Dongshengin kaupunki

YMPÄRISTÖ

Asukkaiden opastukseen palkattu tiedottaja

Erotteleva käymäläistuin puhdistettavana ja ulostekuilut kellarissa.

viin kilpailunrajoituksiin ja että

sen tehtävänä ei ole toimia ylei-

senä valitustuomioistuimena, jo-

hon voidaan valittaa sen jälkeen

kun valitus jossakin muussa tuo-

mioistuimessa on rauennut.

Tammisaari ja Lapeco myös tulilinjallaMarkkinaoikeuteen on viety

myös Tammisaaren jätteenkul-

jetusten kilpailuttaminen. Siellä

urakkakilpailun hävinnyt L&T

on vaatinut päätöksen kumoa-

mista ja täytäntöönpanon väliai-

kaista kieltämistä. Hakija on pe-

rustanut vaatimuksensa siihen,

ettei Tammisaaren kaupunki ole

voinut antaa jätehuoltoa alueelli-

sen jätehuoltoyhtiön Roskń Rol-

lin hoidettavaksi ilman hankinta-

lain mukaista tarjouskilpailua.

Markkinaoikeus on katsonut,

että hankintapäätöksen täytän-

töönpanon väliaikaisesta kieltä-

misestä tarjoajan oikeuksille sekä

yleisen edun kannalta aiheutuvat

haitat olisivat suuremmat kuin

mitä toimenpiteen edut olisivat.

Markkinaoikeus hylkäsi L&T:n

väliaikaista täytäntöönpanokiel-

toa koskevan vaatimuksen. Itse

asian käsittely on vielä kesken.

Markkinaoikeuteen valitti

Tammisaaressa myös kuljetus-

urakoitsija, joka ei ollut urak-

kakilpailussa mukana. Hänen-

kin valituksensa koskee valtuus-

ton 2005 Roskń Roll Oy:n kans-

sa tekemän yhteistyösopimuksen

hyväksymistä ja siten Roskń Roll

Oy:n oikeutta huolehtia kilpailut-

tamisesta.

Myös Lapin jätehuollon kun-

tayhtymän Lapeco Ky:n alueel-

la on kilpailutuksen täytäntöön-

panon keskeytystä vaadittu siitä

syystä, että kilpailutuksen on kat-

sottu sisältäneen jätteitä, joiden

kuljetusten järjestämisestä kun-

ta ei ole vastuussa. Kysymys on

lähinnä mökkikylien jätteistä ja

niiden kuljettamisesta. Markki-

naoikeus on antanut asiasta väli-

aikaisen päätöksen ja kehottanut

olemaan toistaiseksi laatimatta

hankintasopimusta. Nyt Lapeco

Ky:n alueella toimitaan väliaikais-

järjestelyin. ■

Dongshengin ekolähiön piha-aluetta ja asuinrakennuksia.

Kati Hinkkanen

on kasvanut viime vuosina lähes

räjähdysmäisesti. Siellä on noin

430 000 asukasta, ja ympäröiväl-

lä Erdosin alueella asuu noin 1,4

miljoonaa ihmistä. Alueella sijait-

sevat Kiinan suurimmat hiilikai-

vokset ja siellä on myös maakaa-

suvarantoja. Nämä teollisuuden

alat vetävät väkeä kauempaakin

Lisäksi kashmirvillan jalostus ja

kauppa työllistävät paljon. Kan-

sainvälisenkin mittapuun mu-

kaan alue on varsin vaurasta.

Dongshengin keskusta-alu-

eella asuvista noin kolmasosalla

on käytössään oma huuhteleva

käymälä. Loput joutuvat käyttä-

mään julkisia käymälöitä. Julki-

sista käymälöistä vain 6 prosent-

tia on huuhtelevia. Suurin osa siis

on perinteisiä kuoppakäymälöitä,

joiden siisteys ja hygienia on län-

simaisen mittapuun mukaan kau-

histuttava. Niiden siivous ja kun-

nossapito ei näytä oikein kuulu-

van kenellekään.

Kaupungin ensimmäinen jä-

tevedenpuhdistamo otettiin käyt-

Kat

i Hin

kkan

en

EKOLÄHIÖN KUIVAKÄYMÄLÄT helpottavat vesipulaa Kiinassa

Kati Hinkkanen Marjukka Dyer Eeva-Liisa Viskari

Tampereen ammattikorkeakoulu


Virtsa tyhjennetään kaivoista imuautolla ja viedään lähialueen vil-jelijöille peltojen lannoitukseen.

Harmaat jäteveden johdetaan puhdistuksen jälkeen varastoaltaa-seen käytettäväksi kasteluvetenä.

töön 2002, mutta sen kapasiteetti

ei riitä puhdistamaan koko kau-

pungin jätevesiä kunnolla. Lisäk-

si viemäröinti on edelleen puut-

teellista, joten osa jätevesistä me-

nee yhä käsittelemättöminä vesis-

töihin ja pohjaveteen.

Krooninen vesipula Ecotownin taustallaAlueen vuotuinen sademäärä on

vain noin 400 mm, ja haihdunta

ylittää selvästi sadannan. Vähäis-

ten sateiden ja jatkuvasti kasva-

van vedenkulutuksen takia alu-

eella kärsitään kroonisesta vesi-

pulasta. Dongshengissa vesikat-

kot ovat lähes viikoittaisia. Pohja-

vesi on ainoa makean veden läh-

de alueella, ja sekin on jäteveden

pilaamaa. Vesipulan helpottami-

seksi onkin rakenteilla vesiputki

Keltaiselta joelta.

Veden säästäminen oli Sisä-

Mongolian hallinnon tärkein syy

lähteä hankkeeseen, jossa raken-

nettiin kokonainen kerrostalolä-

hiö – Ecotown – kuivakäymälä-

ratkaisuineen. Hankkeen toteut-

tivat Sisä-Mongolian keskushal-

linto ja Kiinan rakennusministe-

riö. Tutkimuksesta ja hankkeen

konsultoinnista vastasi lisäk-

si Ruotsin ympäristökeskuksen

SEI:n Ecosanres-ohjelma.

Dongshengiin rakennetut ker-

rostalot käsittävät kokonaisen lähi-

ön. Ensimmäisen vaiheen raken-

nusprojektissa tehtiin 825 asuntoa,

joissa on yhteensä noin 1 600 asu-

kasta. Talot ovat 4–5-kerroksisia.

Alueella on oma lähikauppa, päi-

väkoti ja ala-aste. Asuinalue on ra-

kennettu Public-Private-Partner-

ship -periaatteella, eli rakennutta-

jayritys on toteuttanut rakentami-

sen hankkeen valvonnassa ja kon-

sultoimana.

Asunnot myytiin vapailla

markkinoilla, ja ne menivät kaik-

ki kaupaksi heti. Asuntojen arvo

on kasvanut parissa vuodessa sa-

man verran kuin Dongshengis-

sa muidenkin asuntojen arvo eli

noin 30 prosenttia.

Joka talolla oma umpikaivoPosliiniset käymäläistuimet erot-

televat virtsan jo heti istuimessa.

Virtsa johdetaan omaa keräyslin-

jastoa käyttäen jokaisessa talossa

omaan umpikaivoonsa. Kiinteä

jäte putoaa jokaisesta asunnosta

omaa kuilua pitkin kellarissa si-

jaitseviin tutusti Sulo-merkkisiin

jäteastioihin. Järjestelmän huolta-

jat tyhjentävät ja kuljettavat jät-

teen kompostoitavaksi ja käytet-

täväksi maanviljelyssä. Yhdessä

kellaritilassa on 4–5 säiliötä.

Suomessa 1980- ja 1990-luvuil-

la esitetyissä, toistaiseksi vielä to-

teuttamattomissa ratkaisuissa oli

vain yksi keräyskuilu, joka johti

suoraan yhteen kellarissa olevaan

kompostoriin. Tavalliseen kerros-

taloon verrattuna Dongshengissa

ainoa lisäkustannus rakentamises-

sa syntyikin kiinteän jätteen kerä-

ykseen varatuista kellaritiloista.

Jätesäiliöistä on löytynyt jo

muutama kännykkäkin, mutta

kuilu on sen verran kapea, ettei

esimerkiksi lapsi siitä mahdu läpi.

Käymälä ”huuhdellaan” nappia

painamalla, jolloin kuiluun tip-

puu annos kuiviketta. Kuiviket-

ta on saatavilla tietty kiintiöannos

asuntoa kohti kuukaudessa.

Istuimissa on kokeiltavana

kolmenlaista tekniikkaa. Näistä

paras valitaan jatkoon, kun käyt-

tökokemuksia ensin kerätään riit-

tävästi. Muutenkin teknisiä seik-

koja seurataan tarkoin, ja havait-

tuja puutteita ja vikoja korjataan.

Yksi Dongshengin tärkeimmistä

tehtävistä onkin hienosäätää tek-

niikkaa ja kehittää ongelmille rat-

kaisumalleja.

Käymälöiden puhdistus askarruttaaAsuntojen ostajat ovat olleet roh-

keita sitoutuessaan kuivakäymä-

lätekniikan käyttöön. Koska kui-

vakäymäläteknologia kaupunki-

asunnossa on vielä uutta, täytyy

asukkaille kertoa toimintaperi-

aatteista. Heitä pitää ohjata mm.

käymälöiden puhdistuksessa.

Kylään on palkattu oma tie-

dottaja, joka on koulutukseltaan

sosiaalityöntekijä. Hän käy tarvit-

taessa asukkaiden kotona ohjaa-

massa ja on vastannut asukkai-

den osallistamisesta ja kuulemi-

sesta hankkeessa. Ohjaustyötä

onkin tehty paljon, sillä etenkin

alussa rakennusvirheet ja muut

tekniset ongelmat koettelivat

asukkaiden kärsivällisyyttä.

Eniten päänvaivaa on aihe-

uttanut käymälöiden puhdistus.

Vanhoihin käymälöihin tottuneet

asukkaat saattoivat kaataa sangol-

lisen vettä istuimesta alas. Ratkai-

suksi tähän kehitettiin oma istui-

men kuivapuhdistusmenetelmä,

johon kuuluu wc-harja ja pape-

ria. Sitkeä ja kärsivällinen neu-

vontatyö on tuottanut tulosta, ja

tällä hetkellä asukkaat ovat pää-

osin tyytyväisiä käymälöihinsä ja

osaavat puhdistaa ne. Voimak-

kaita pesuaineita ei käymäläis-

tuimen sisäpuolen puhdistami-

sessa saa käyttää, jotta kompos-

toitumisprosessi ei häiriinny.

Ravinteet kiertoon Kiinteän jätteen säiliöt kerätään

autoon ja tyhjennetään alueen

reunalla sijaitsevaan kompos-

tointiaseman rumpukomposto-

riin. Kompostiaseman toimivuut-

ta seurataan. Samassa komposto-

rissa kompostoidaan myös erillis-

kerätty keittiön biojäte. Keskuste-

luissa on ollut myös rumpukom-

postin vaihtaminen kiinalaismal-

liseen perinteiseen sisätilojen au-

makompostiin. Biojätteen erillis-

keräyksessä näyttäisi olevan vielä

tehostamisen ja valistamisen va-

raa, sillä kompostorin sekoitus-

ruuvi oli täynnä siihen kiertynei-

tä muovipusseja.

Kiinalaiseen tyyliin henkilö-

kuntaa käyttö- ja huoltotoimiin

on palkattu paljon, ja kaikilla on

tarkkaan määritellyt omat teh-

tävät ja varamiehet. Kaikkiaan

huoltohenkilökuntaa on 15 hen-

kilöä koko asuntoalueella. Hei-

dän tehtäviinsä kuuluu mm. kui-

vikkeen jakelu, säiliöiden tyhjen-

nys ja yleisestä siisteydestä huo-

lehtiminen alueella.

Biojätteiden käsittelyn lisäk-

si asuinalueella on oma harmai-

den jätevesien puhdistusjärjes-

telmä. Puhdistettu jätevesi joh-

detaan varastoaltaaseen, josta si-

tä käytetään kasteluvetenä lähiön

Eeva

-Liis

a V

iska

ri

Kat

i Hin

kkan

en


YMPÄRISTÖ

viheralueilla. Järjestelmä näyttää

olevan tehokas, sillä varastoal-

taan vesi oli kirkasta, eikä haju-

ja tuntunut laisinkaan. Ruotsa-

laiskonsulteille yllätyksenä tuli

harmaan veden vähäinen mää-

rä. Lisäksi harmaa vesi sisälsi

paljon kiintoainetta, koska suu-

rin osa harmaasta vedestä tulee

ruokaöljyä sisältävien ruoka-as-

tioiden pesusta.

Hanke viety loppuun ongelmista huolimatta Rakennusurakan aikana kau-

pungin johto on vaihtunut kol-

me kertaa ja kaupunki kasvanut

entisestään. Ulkopuolisista pai-

neista huolimatta hanke on eden-

nyt loppuun saakka, joskaan ei il-

man ongelmia.

Rakennusalan kuumentumi-

nen Dongshengissa on aiheutta-

nut tavara- ja työmiespulaa, ja ra-

kentamisen laadussa on ollut toi-

vomisen varaa. Kaikki työmiehet

eivät aivan ymmärtäneet, mitä

olivat rakentamassa: esimerkiksi

osa virtsanerotteluputkista oli yh-

distetty ilmastointiputkiin!

Itse tekniikka on kuitenkin

toiminut varsin hyvin. Ilman-

vaihtoa on jouduttu tehostamaan

vaihtamalla tehokkaammat tuu-

lettimet, mutta muuten kokonai-

suus on toiminut odotetusti. Seu-

ranta tulee näyttämään ja onneksi

myös dokumentoimaan sen, mi-

ten ekokaupungin toiminta ajan

mittaan sujuu.

Seuraavaksi Suomeen? Esimerkkejä kuivakäymälöillä

toteutetuista kerrostalokohteis-

ta on jo Euroopassakin, ainakin

Saksassa ja Ruotsissa. Niissä on

kuitenkin yleensä kyse yksittäi-

sistä taloista. Kiinassa konseptin

toteutus on viety toistaiseksi pi-

simmälle rakentamalla kokonai-

nen asuinalue ja myymällä asun-

not vapailla markkinoilla.

Kiinan esimerkki rohkaisee

vastaavanlaisen alueen suunnit-

teluun myös Suomessa. Vesipu-

la ei meillä ole samanlainen on-

gelma kuin Kiinassa, mutta vesi-

huoltojärjestelmämme on varsin

haavoittuva. Vaikka veden vä-

hyys ei vaivaa, vesistöjen pilaan-

tuminen kylläkin. Myös varautu-

minen ilmastonmuutoksen seu-

rauksiin haastaa vesihuoltojär-

jestelmämme. Tämä on todettu

mm. seitsemän pohjoisen suur-

kaupungin koostamassa raportis-

sa ”Environmental Indicators of

Major Nordic Cities”, jossa pai-

notetaan, etteivät keskitetyt jäte-

vesiratkaisut ole kestävän kehi-

tyksen mukaisia taloudellisesti

tai ympäristönäkökulmista tar-

kasteltuina.

Vielä tärkeämpää olisi saada

ravinteet kiertoon järkevällä ta-

valla, ettei puhtaita ja hyvin ra-

vinnerikkaita jätöksiä sekoiteta

veteen. Fossiiliset fosforivarannot

loppuvat aikanaan – kuten öljy-

kin– ja tarvitsemme ”uusia” lan-

noitteita ruuantuotannon turvaa-

miseksi. Kiinassa tämä asia on ai-

nakin asenteiden puolesta sisäis-

tetty. Dongshengin ekokaupun-

ki-hankkeessa yhtenä lähtökoh-

tana oli juuri ravinteiden kierron

takaaminen.

Kiinan kokemuksista voidaan

oppia, että kuivakäymälöillä voi-

daan hoitaa laajamittainenkin sa-

nitaatiohuolto. Tekniset ja logisti-

set kysymykset näyttävät olevan

ratkaistavissa. Eniten tarvitaan

ehkä poliittista tahtoa ja siviili-

rohkeutta kokeilla uutta! ■

Tampereen ammattikorkeakoulun

delegaatio osallistui elokuussa 2007

Dongshengin kaupungissa järjestet-

tyyn kansainväliseen konferenssiin.

LISÄTIETOJA ekokaupunkiprojektista

www.ecosanres.org > China-Sweden

Erdos Eco-town project.

Eniten päänvaivaa asukkaille on aiheuttanut käymälöiden

puhdistus.


■■ Äskettäin päättyneessä KA-

PU-projektissa tutkittiin Helsin-

gissä, Vantaalla, Espoossa, Kera-

valla, Tampereella ja Riihimäel-

lä vuosina 2006–07 toimenpitei-

tä, joilla voitaisiin vähentää katu-

pölyä. Kullekin kaupungille va-

littiin tutkimusreitti, jonka katu-

osuuksien talvikunnossapidon ja

kevätpuhdistuksen toimenpiteet

suunniteltiin normaalikäytän-

nön puitteissa tutkimuksen tar-

peet huomioivaksi. Lisäksi ko-

keiltiin uusia ja tehostettuja me-

netelmiä ja arvioitiin rakennus-

ja tietöiden, sään, asfalttimateri-

aalin ja katualueen puhdistuksen

vastuukysymysten vaikutusta pö-

lypitoisuuksiin.

Kaupunkien ja saman kau-

pungin eri katujen välillä oli mer-

kittäviä eroja pölyämisen suh-

teen. Näistä syistä saatiin run-

saasti tietoa.

Nuuskija mittasi pölynTutkimusta tehtiin Nuuskija-au-

tolla, joka on liikkuva liikenne-

ympäristön ilmansaasteiden tut-

kimuslaboratorio. Nuuskija on

Helsingin AMK Stadian auto, ja

sen tutkimuksista vastaa dosent-

ti Liisa Pirjola. Autolla mita-

taan suoraan kadun pinnalta il-

maan nousevaa hengitettävää pö-

lyä normaalissa liikenteessä ajon

aikana.

Kaupunkien reittien pölypi-

toisuudet voidaan ilmaista ku-van 1 esittämällä tavalla kartoil-

la. Niistä näkyvät pahimmat ”pö-

lypesäkkeet” ja niiden avulla voi-

Heikki TervahattuFT, dosentti, Nordic Envicon Oy

KATUPÖLY KURIIN aurausta ja KAPU-kaupungeista Vantaa on tehokkain puhdistaja

Kuva 1. Nuuskijan mittaamat katupölyn pitoisuudet Tampereella 26.3.2007. Pitoisuusasteikon (vas. alhaalla) yksikkönä μg/m3. Keskustan kadut ovat suhteellisen puhtaita (vaaleat ympy-rät), likaisimmat katuosuudet erottuvat tummina.

Katujen tehokas auraus ja lumenpois-to pienentävät keväistä katupölyongelmaa. Pö-lyn määrää voidaan vä-hentää myös levittämäl-lä kaduille kalsiumklori-diliuosta. Tämä kävi ilmi kuuden kaupungin KAPU-projektissa.


lumenpoistoa tehostamalla

TALVIKUNNOSSAPITO

– sileä asfaltti yksi syy hyvään tulokseen

daan arvioida eri toimenpiteiden

vaikutusta katupölyn määrään.

Kadut pölyävät puhdistuksen jälkeenkinKAPU-projektin keskeisiä tavoit-

teita oli selvittää, minkä vuok-

si keväiset ilman katupölypitoi-

suudet ovat yleensä korkeimmil-

laan puhdistuksen jälkeen (”jäl-

kilikaantuminen”), jolloin huo-

no tilanne saattaa jatkua parikin

viikkoa. Projektin käynnistyes-

sä oletettiin, ettei puhdistuksel-

la saada hienojakoista pölyä kun-

nolla pois kadun pinnan pienistä

koloista, vaan vasta runsaat ke-

vätsateet lopulta puhdistavat ka-

dut.

Aikaisemmista käsityksistä

poiketen todettiin keväisen katu-

jen puhdistuksen vähentävän nä-

kyvän hiekkapölyn lisäksi myös

katujen pinnalta nousevan hen-

gitettävän pölyn määrää. Tehos-

tetulla katujen pesulla pystyttiin

jonkin verran pienentämään pö-

lypitoisuuksia. Pesun ajoituksella

ja tehokkuudella tulosta voidaan

parantaa.

Uutta tietoa saatiin tutkimuk-

silla, joissa verrattiin erilaisten

laitteiden puhdistustehoa. PM10

-

katupölyn päästötasoja saatiin

alennettua parhaiten sellaisella

harjaus-imulakaisu-vesipainepe-

su -yhdistelmällä, johon oli asen-

nettu erikoisrakenteinen pesulai-

te. Sen teho perustui voimakkaa-

seen pesupaineeseen ja vesisuih-

kujen ohjaamiseen eri suuntiin

siten, että ne osuivat hyvin asfal-

tin epätasaisuuksiin. Laitteiston

kehitystyössä tapahtuu nopeaa

edistymistä.

Vantaalla paras puhdistustulos

Paras puhdistustulos saavutettiin

Vantaalla. Siellä tulokseen ilmei-

sesti vaikutti se, että Vantaan kau-

punki puhdistaa itse samaan ai-

kaan sekä ajoradat että jalkakäy-

tävät ja pyörätiet. Yhtenä selittä-

vänä tekijänä voi olla tutkimus-

reitin päällysteenä oleva asfaltti,

joka pienirakeisemman kiviai-

neksen vuoksi on pinnaltaan si-

leämpi ja sen vuoksi puhdistunee

paremmin.

Toisessa tutkimuksessa (VIE-

Ari Mononen


Kuva 2. Pahimpina katupölyaikoina pölyä voidaan sitoa kadun pintaan kalsiumkloridiliuoksella, joka estää pölyn nousun hengitysilmaan. Espoossa on kehitetty täsmälevitin, jolla liuosta voidaan levittää vain pahimmin pölyäviin kohtiin tarvitsematta kastella koko ajorataa. Täsmälevittimen tekijä on vanhempi hitsaaja Ari Molander.

Hiljaiset päällysteet vähentävät melua ja pölyä Hiljaisten tienpäällysteiden

käyttö alentaisi liikenteen me-lutasoa ja vähentäisi katupölyä. Tähän tulokseen tultiin liikenne- ja viestintäministeriön hankkees-sa, jossa tutkittiin mahdollisuuk-sia vähentää rengasmelua.

Tutkitut hiljaiset päällysteet ovat tavanomaisia tienpintoja tasaisempia, mutta niiden kitka-ominaisuudet ovat silti normaa-lia paremmat. Hiljaisen päällys-teen suurempi kitka parantai-si liikenneturvallisuutta ja ta-saisempi pinta puolestaan vä-

hentäisi tiestä nousevan pölyn määrää.

Hiljaiset päällysteet eivät kui-tenkaan vähennä nastarenkai-den aiheuttamaa melua. Noin 80 prosenttia autoista käyttää talvisin nastarenkaita. Nastaren-gaskautena päällysteiden melua alentava vaikutus onkin vähäi-nen. Nastarengaskausi kestää keskimäärin noin puoli vuotta.

Kitkarenkaat osoittautuivat kevätpölykaudella nastoitettu-ja ongelmallisemmiksi, sillä ne nostavat tien pinnasta enem-

män pölyä.Hankkeen toteutukseen ovat

liikenne- ja viestintäministe-riön lisäksi osallistuneet Tiehal-linto, Destia, Nokian Renkaat Oy, Tikka Nasta Oy, Lohja Rudus Oy, Skanska Oy sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit.

LISÄTIETOJA: Vierintämelun vähentä-

minen. VIEME-tutkimus- ja kehittämis-

hankkeen loppuraportti. Liikenne- ja

viestintäministeriön julkaisuja 4/2008.

www.mintc.fi /julkaisujasarja

ME-projekti) saatiin selville, että

ns. hiljaisten päällysteiden pin-

nalla oleva pölymäärä on pie-

nempi kuin muiden päällystei-

den, minkä myös arvioitiin joh-

tuvan siitä, että hiljaisten pääl-

lysteiden sileämmälle pinnalle

kertyy pölyä vähemmän. Niiden

otaksutaan olevan myös helpom-

min puhdistettavissa.

Jälkilikaisuutta suuristarakennustöistäkinTutkimustulokset ovat tuoneet

katupölyongelman syvempään

ymmärtämiseen uutta tietoa.

Mainittu ”jälkilikaisuus” on ha-

vaittu jokseenkin säännöllisesti,

mutta se ei johdu pelkästään liian

heikosta puhdistustehosta.

Likaantumista tapahtuu uu-

delleen siten, että hienojakois-

ta ainesta kulkeutuu ajoradoille

puhdistamattomilta jalkakäytä-

viltä, autojen renkaissa ja alus-

toissa sekä päällystämättömiltä

pinnoilta kuten sivukatuliitty-

miltä, pysäköintialueilta, pihoil-

ta tai tietöistä.

Erityisesti keväällä 2007 ha-

vaittiin suurten rakennustöiden

likaava vaikutus. On tarpeen saa-

da säädökset katujen puhtaanapi-

dosta rakennustöiden aikana.

Loppukeväällä katujen ”lo-

pullinen” puhdistuminen tapah-

tui myös ilman sateita. Tästä pää-

teltiin, että vaikka hiekan poisto

ei välittömästi alenna riittävästi

hienojakoisen katupölyn mää-

rää, sen vaikutus tuntuu myö-

hemmin, koska kaduilla ei enää

ole hiekkaa jauhautumassa pie-

nemmäksi ja kuluttamassa as-

faltin pintaa, eivätkä nastatkaan

enää tuota lisää pölyä.

Tällaisessa tilanteessa liiken-

ne nostaa kadun pinnalta hie-

nojakoista pölyä ilmaan, ja si-

tä poistuu kadulta liikenteen il-

mavirran ja tuulen vaikutukses-

ta. Uuden pölyn muodostuminen

on silloin vähäisempää kuin van-

han poistuminen. Tällaista ”itse-

puhdistumista” tapahtuu hitaas-

ti eikä se auta pahimmilla katu-

pölyalueilla.

Talvella pölyä voidaan sitoa kalsiumkloridillaTalviaikaisia kunnossapitotoimia

on tärkeää tehostaa erityisesti

varhaiskevään pölytilanteen pa-

rantamiseksi. Helmikuussa 2007

sattui pääkaupunkiseudulla var-

hainen katupölyjakso pakkaskau-

della, jolloin kadut olivat lumet-

tomia ja jäättömiä. Tällöin kuiva

hiekkapöly nousi liikenteen vai-

kutuksesta ilmaan, mutta katuja

ei voitu vielä puhdistaa.

Tällaiset pölyepisodit korosta-

vat talvisen kunnossapidon mer-

kitystä. Katupölykauden alkuvai-

heessa, jolloin katuja ei päästä

pakkasten vuoksi puhdistamaan

vedellä, voidaan pölyä sitoa kal-

siumkloridilla. Sitä voidaan käyt-

tää 15-prosenttisena liuoksena

ainakin –12o C:een saakka. Sillä

saadaan pölypitoisuuksia alenne-

tuksi myös pahimpana katupöly-

aikana (kuva 2). Talven kunnossapidosta riip-

puu, minkä verran pölyä keväällä

kaduilla on. Huomiota tulee kiin-

nittää varsinkin hiekoitukseen –

sen määrään, laatuun (kiviaines,

raekoko) ja levityskäytäntöihin.

Koko kadun hiekoittamisen si-

jaan usein riittää täsmähiekoi-

tus risteyksiin, mäkiin ja bussi-

pysäkeille.

Tehokas auraus ja lumenpoisto tarpeenAurausta ja lumen poiskuljetus-

ta tehostamalla voidaan myös

vaikuttaa kevään pölytilantee-

seen. Nykyisin sekä ajoradoil-

le että jalkakäytäville ehtii lumi

usein pakkautua tiiviisti, ennen

kuin auraukseen ryhdytään. Var-

sinkin jalkakäytäville levitetään

yleisesti runsaasti hiekkaa pak-

kautuneen lumen päälle. Talven

mittaan hiekkaa kertyy erittäin

paljon ja se on jäljellä keväällä

lumien sulettua.

Aurausta ja lumen poistoa li-

säämällä voidaan vähentää hie-


��

� ��

� !�� "�� #��

#$#%�� &

'''(��)��()��

*��

�� !"��#�$��$%�&�'��(')�()"

��*+�+,-*.�.�

TALVIKUNNOSSAPITO

koitusta ja suolausta, kun liuk-

kautta aiheuttava lumi ja jää pois-

tetaan. Näin vähennetään katu-

pölyn muodostusta ja viedään

lumen mukana pois paljon katu-

pölyainesta. Hiekoituksen ja suo-

lauksen kustannussäästöillä voi-

daan rahoittaa tehostettua aura-

usta ja lumen poistoa.

Tätä kirjoitettaessa ajaa Hert-

toniemen pääkadulla Helsin-

gin kaupungin puhdistuskalus-

to. Kaupunki on laajentamas-

sa talviaikaista katujen puhdis-

tusta, jonka sää nykyisin sallii

entistä useammin. Samalla vie-

dään pois paljon likaavaa pöly-

massaa. Tilanne on sellainen, et-

tä kaupungin kalustoa ja työvoi-

maa voidaan nyt käyttää aurauk-

sen, lumen poiston, hiekoituksen

ja suolauksen sijasta katujen puh-

distukseen ja siten parantaa ke-

väistä pölytilannetta.

Selvitys katupölyongelman logistiikkaketjustaTutkimuksen aineistoa voidaan

käyttää katujen puhtausasteen ja

puhdistuskriteerien määrittelyyn.

Valtakunnalliset tai kuntakohtai-

set säädökset, ohjeistus ja normi-

tus ovat tarpeen.

Suomen kaupunkien olisi syy-

tä teettää selvitys katupölyongel-

maan liittyvien asioiden koko

logistiikkaketjusta. Selvityksen

tärkeimmät aihepiirit ovat ka-

tujen talvikunnossapito, katu-

jen kevätpuhdistus ja ilman laa-

dun valvonta ja tutkimus. Selvi-

tyksessä käytäisiin läpi kussakin

kaupungissa käytössä olevat toi-

menpiteet, materiaalit ja laitteet

sekä tehtäisiin ehdotukset tarvit-

tavista toimenpiteistä.

Katupölyongelman ratkaise-

minen edellyttää tuntuvia voi-

mavarojen lisäyksiä katujen ra-

kentamiseen ja kunnossapitoon.

Jatkuva liikenteen lisääntyminen

ja autojen koon kasvu uhkaavat

pahentaa ongelmia. Siksi tarvi-

taan myös toisenlaisia toimenpi-

teitä – esimerkiksi liikenteen ra-

joittamista Tukholman tietullin

kaltaisilla ratkaisuilla, nopeuk-

sien alentamista ja julkisen lii-

kenteen suosimista. ■

HENGITYSLIITTO HELI on myöntänyt

vuoden 2007 ilmansuojelupalkinnon

artikkelin kirjoittajalle, dosentti

Heikki Tervahatulle ja hänen

tutkimusryhmälleen.

Helin ilmansuojelupalkinnon tarkoituk-

sena on kiinnittää myönteisellä tavalla

huomiota ilmansuojeluun ja ilmanlaa-

dun terveydelliseen merkitykseen.

Palkinto on jaettu vuodesta 1994 ta-

holle, joka on ansiokkaalla teolla tai

jatkuvalla toiminnalla edistänyt joko

ulko- tai sisäilman suojelua.

Talven kunnossapidosta riippuu, minkä verran pölyä keväällä

kaduilla on. Huomiota tulee kiinnittää varsinkin

hiekoituksen määrään, laatuun ja levityskäytäntöihin.


Tekemämme tuoreen kyselytut-kimuksen mukaan vain kolmas-osa suomalaisista päättäjistä ko-kee, että it ja johto puhuvat or-ganisaatioissa keskenään samaa kieltä. 30 prosenttia it-ammat-tilaisista, talous- ja keskijohdon sekä ylimmän johdon edustajis-ta on lisäksi sitä mieltä, että kes-kustelua ohjelmistohankinnoista on it-asiantuntijoiden ja ylimmän johdon välillä liian vähän.

Tulokset ovat samansuuntai-sia Tietotekniikan liiton joulukuus-sa julkaistun it-barometrin kanssa. Ne kertovat huolestuttavaa tarinaa strategisen tason suunnittelun ja käytännössä toteutuvien it-hankin-tojen välisestä suhteesta.

It ei kuulu enää it:lleSuurimmassa osassa organisaa-tioita ymmärretään ainakin pe-riaatteellisella tasolla teknisen

Kuntatekniikan toimitus

ottaa mielihyvin tälle

palstalle lukijoidensa

mielipiteitä, palautetta,

keskustelunherätyksiä tai

pohdintoja ajankohtaisista

ja ajattomista aiheista.

Toiveena ovat tiiviit

kirjoitukset, enintään

noin 3 000 merkkiä.

Lähetä kirjoituksesi

sähköpostiosoitteeseen

[email protected]

Tietokatkoksen takia turhaan softaan uppoaa paljon rahaa

IT JA JOHTO PUHUVAT ERI KIELTÄ Jos ohjelmistojen ostaminen ei ole suunnitelmallista ja

liiketoimintastrategiaan sidottua, hankitaan joko liian vähän tai liian paljon kalliita lisenssejä ja ohjelmistoja. Tietämättömyydestä johtuvat ylimitoitetut hankinnat ovat huomattavasti yleisempiä.

asiantuntijuuden ja taloudel-lisen suunnittelun yhteys. It ei kuulu enää it:lle. Ajattelun jal-kauttaminen ohjelmistoja li-senssihankintoja koskevaksi onnistuu silti edelleen harmil-lisen harvoin. Pelkät puheet eivät enää riitä, nyt vaaditaan myös tekoja.

Menestyvässä yrityksessä tarvitaan erilaisten liiketoimin-nan osa-alueiden asiantuntijoi-ta. Siitä huolimatta päätöksiä ja hankintoja koskevan tiedon kulku on välttämätöntä. Puut-teellisella kommunikaatiolla on vakavia seurauksia koko yrityk-sen kannalta.

Ylimitoitetut hankinnat yleisempiäMikäli ohjelmistojen ostami-nen ei ole suunnitelmallista ja liiketoimintastrategiaan sidot-tua, hankitaan joko liian vä-hän tai liian paljon kalliita li-senssejä ja ohjelmistoja. Arki-päivän kokemusten perusteel-la tietämättömyydestä joh-tuvat ylimitoitetut hankinnat ovat huomattavasti yleisem-piä. Turhaan softaan uppo-aakin vuosittain huomattavia summia.

Sen lisäksi, että it-hankinto-jen taloudellinen merkitys tun-nustetaan, organisaatioiden täytyy myös taata käytännön keskusteluyhteydet työntekijä-osapuolten välille. Esimerkiksi uuden käyttöjärjestelmän käyt-töönotto on aina laaja projekti, jonka täytyy perustua huolelli-seen suunnitteluun. Vaikutus-ten täytyy olla kaikkien han-

Peter Lindholm Kirjoittaja on PC-Ware Finland Oy:n toimitusjohtaja.

kintaan osallistuvien osapuolten tiedossa.

It-ammattilaisten ja johdon välisen keskusteluyhteyden avaa-minen on merkittävä askel koh-ti tehokasta ohjelmistojen hallin-taa sekä turhien ohjelmistokulu-jen karsimista.

Mediayhteistyökumppani


Osana seudullista vesihuoltojärjestelyä Lahden vesihuoltotoiminta on organisoitu uudelleen. Lahden kaupungin omistama entinen LV Lahti Vesi on ollut 12.12.2007 alkaen Lahti Aqua Oy, joka toimii emoyhtiönä kon-sernissa. Konsernin tytäryhtiöt ovat Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy.

Konsernin liikevaihto on tänä vuonna arviolta 24 milj. euroa. Yhtiö tuottaa vesi-huoltopalveluita noin 115 000 asukkaalle Lahdessa ja Hollolassa. Yhtiön palvelukses-sa on noin 90 työntekijää. Toimitusjohtaja-na jatkaa Martti Lipponen.

Teräsrakenneyhdistys on myöntänyt vuoden 2007 Teräs-rakennepalkinnon Hämeenlinnan Kulttuuri- ja kongressikes-kus Verkatehtaalle. Kohteen teräsrakenteiden suunnittelijoina ovat toimineet Matti Kivinen ja Jukka Taponen (AT Yhtiö Oy) sekä Pentti Aho (Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy) Vahanen Yhtiöistä. Arkkitehtisuunnittelusta palkittiin Arkki-tehtitoimisto JKMM Oy ja urakoinnista teräsrakenneurakoit-sija Forssan Asentajat Oy.

Palkinnon myöntämistä perusteltiin uusilla rakennerat-kaisuilla ja kestävän kehityksen mukaisella elinkaariajattelul-la. Massiivisten tiili- ja betonirakenteiden rinnalle uusina ele-mentteinä on tuotu fi ligraaninomaisesti teräsrakenteita.

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS ON VUODEN 2007 TERÄSRAKENNE

Cor-Ten-teräs verkkomaisena julkisivussa käytettynä tuo esiin luonnollisesti oksidoituneen teräksen esteetti-set kvaliteetit, erityisesti yhdistettynä olemassa oleviin tiilipintoihin.

Arno de la C

hapelle

Vuosaaren tietunnelista on tehty kolme animaatiota ope-tusvideoihin. Videot neuvovat tunnelin käyttäjiä, miten tun-nelissa ajetaan turvallisesti opasteita noudattaen ja miten pi-tää toimia poikkeustilanteissa.

Suomen oloissa ennätyspitkä 1,5 kilometrin tietunne-li on uutta, ja sen käyttö vaatii opastusta. Videoiden avulla on koulutettu myös viranomaisia, mm. poliisia ja pelastus-laitosta sekä Tiehallinnon liikennekeskusta, joka valvoo lii-kennettä tunnelissa.

– Animaation teossa haastavinta oli tunnelin sisävalais-tuksen tekninen toteutus. Todellisuutta vastaava valaistus-voimakkuus saatiin mallintamalla fysikaalisesti oikeilla valais-tusarvoilla, toimialapäällikkö Jarkko Sireeni animaatiot teh-neestä Vianova Systems Finland Oy:stä kertoo.

Vuosaaren tietunneli avattiin uudelleen liikenteelle 22.1. Tunneli suljettiin viime lokakuussa kamerajärjestelmän tieto-teknisen laitevian takia.

Animaatiot elävöittävät Vuosaaren tunnelin opetusvideoita

Vuosaareen satamaan liittyviä animaatioita voi katsoa osoittees-sa www.vuosaarensatama.net.

Lahti Aqua hoitaa Hollolan vesihuollon

Lahti Aqua Oy:n uusi logo.

Hollolan kunta ja Lahden kau-pungin omistama vesiyhtiö Lah-ti Aqua Oy allekirjoittivat tammi-kuun puolivälissä sopimuksen, jon-ka pohjalta vesihuoltopalveluiden tuottaminen siirtyy Hollolan kun-nalta Lahti Aqualle vuoden alus-ta. Yhtiö vuokraa maksua vastaan kunnan omistamat verkostot ja lai-tokset käyttöönsä. Hollolan kun-nan vesihuoltolaitoksen henkilö-kunta siirtyi yhtiön palvelukseen. Sopimuksen voimassaoloaika on 15 vuotta.

Hollola omistaa edelleen vesi-huoltoverkostot ja laitokset sekä

huolehtii niiihin liittyvistä investoin-neista. Kunta päättää myös vesi-huoltomaksuistaan.

Lahti Aqua tuottaa nykyisenkal-taiset vesihuoltopalvelut Hollolan toiminta-alueen asukkaille korkea-laatuisina, kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Palvelujen laa-tutavoitteet on määritelty sopimuk-sessa.

Hollolalla ja Lahti Aqualla on en-nestään yhteistyötä vedenhankin-nassa ja jätevesien puhdistuksessa. Lisäksi kunnalla ja yhtiöllä on kym-menkunta yhteistyösopimusta eri alueiden vesihuoltopalveluista.

LV Lahti Vesi Oy on nyt Lahti Aqua

Autojen kierrätyskampanja “Kierrätysarvoa” on Vuoden Hyö-tykäyttöteko 2007. Kampanjan to-teuttivat Suomen Autokierrätys Oy, Stena Metalli Oy ja Jylhän Metalli-romu Oy. Tavoitteena oli paitsi lisätä romuautojen kierrätystä myös lisätä tietoa lainmukaisesta autojen kier-rätysjärjestelmästä. Kampanja to-teutettiin syys-joulukuussa 2006.

Vuonna 2006 Suomessa romu-tettiin reilut 90 000 henkilö- ja pa-

kettiautoa, joista vain noin 16 pro-senttia kulki virallisten vastaanot-topisteiden kautta. Kampanjan ai-kana kierrätettävien autojen mää-rä nousi huomattavasti ja romu-autotodistuksia kirjoitettiin lähes 4 000. Vastaanottopaikkoihin tuo-tujen autojen määrä kasvoi yli 60 prosenttia.

Ympäristöyritysten Liitto ry:n ja Uusiouutiset-lehden myöntämä pal-kinto jaettiin kolmannen kerran.

Autojen kierrätyskampanja palkittu

Etelä-Karjalan kunnat ovat pe-rustaneet yhteisen hankintapalve-luyksikön, joka aloitti vuoden alus-sa. Hankintayhteistyössä ovat mu-kana Lappeenranta, Imatra, Jout-seno, Lemi, Taipalsaari, Savitaipa-le, Suomenniemi, Ruokolahti, Raut-järvi ja Parikkala. Luumäki ja Ylä-maa eivät vielä ole mukana. Ete-lä-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin mukaantulosta 2009 alusta neuvotellaan.

Etelä-Karjalan hankintapalve-luiden toimipiste on Lappeenran-nassa. Yksikkö palvelee koko maa-kuntaa, mutta se sijoittuu Lappeen-rannan kaupungin organisaatioon isäntäkuntaperiaatteella.

Yksikön tehtävänä on hankkia yhteishankintoina kunnille tava-roita ja palveluita sekä muutenkin kehittää alueen kuntien hankinta-osaamista.

Etelä-Karjalan kunnat yhteishankintoihin

KAUPUNKISUUNNITTELU ALOITTI LÄNSIMETROLLA

Helsingin kaupunkisuunnitteluvi-rasto on julkaissut ensimmäisen Kau-punkisuunnittelu-lehden numeron. Lehden tavoitteena on antaa katta-vasti tietoa ja taustoja ajankohtai-sista suunnitteluhankkeista. Lehti il-mestyy eri puolilla kaupunkia mer-kittävien suunnitteluhankkeiden ajankohtaisuuden mukaan. Leh-den ensimmäinen numero jaettiin kaikkiin Lauttasaaren talouksiin. Siinä kerrotaan mm. länsimetros-ta, Koivusaaren suunnittelusta sekä Vattuniemessä tapahtuvis-ta muutoksista.

UUSI YLEISKAAPELOINNIN STANDARDIOPAS Onninen Oy jatkaa

Teletekno Oy:n 1996 aloittamaa kirjasarjaa Eurooppalainen yleis-kaapelointi. Sarjassa on nyt ilmestynyt “Eu-rooppalainen yleis-kaapelointi. Suunnit-telu, asennus ja ylläpi-to. Opas standardien EN 50174-1, -2 ja

-3 sekä EN 50346 so-veltamiseen”. Opas helpottaa standardi-en keskeisten vaati-musten tulkintoja ja standardien sovelta-mista Suomessa. Se soveltuu myös oppi-kirjaksi.

www.teletekno.fi

Lehden sähköinen versio löytyy osoitteesta www.hel2. fi /ksv/kaupunkisuunnittelu/KS_2008-1.pdf

Päijät-Hämeen Jätehuol-to Oy on saanut toiminta-järjestelmänsä vakuudeksi ensimmäisenä kunnallisena jäteosakeyhtiönä samalla kertaa kolme sertifi kaattia. Järjestelmät on todentanut lokakuussa sertifi ointiyritys SP Sveriges Tekniska Forsk-ningsinstitut. Sertifi kaatit luovutettiin joulukuussa.

– Päijät-Hämeen Jäte-huolto Oy on näyttänyt, et-tä poikkeavuuksiin ja on-gelmatilanteisiin tartutaan määrätietoisesti tavoitteena löytää ja korjata ongelmi-en perimmäiset syyt, sertifi -kaatit luovuttanut SP:n joh-tava audioija Kerstin Eke-bom-Lindblom totesi.

Sertifi oitu toiminta-järjestelmä ISO 14001:2004 standar-din mukaan rakennetun ympäristöjärjestelmän ta-voitteena on haitallisten ympäristövaikutuksien en-naltaehkäisy ja vähentämi-nen sekä toiminnan jatku-va kehittäminen.

ISO 9001:2000 stan-

dardin mukaan rakennet-tu laatujärjestelmä tarkoit-taa organisaatiorakenteen, prosessien, menettelyjen ja resurssien muodostamaa kokonaisuutta ja sen teho-kasta johtamista.

OHSAS 18001: 1999 työterveys- ja työturvalli-suusjärjestelmä (TTT) käsit-tää sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan työ-ympäristön jatkuvaksi pa-rantamiseksi.

Päijät-Hämeen Jäte-huolto on integroinut jär-jestelmät yhdeksi toiminta-järjestelmäksi, jonka pää-määrinä ovat• ympäristötietoiset asuk-kaat,• toimivat, tehokkaat ja ympäristöystävälliset jäte-huoltopalvelut,• toiminnasta aiheutuvi-en haittojen vähentämi-nen maahan, veteen ja il-maan sekä• työkykyinen henkilöstö terveellisessä ja turvallises-sa työympäristössä.

Päijät-Hämeen Jätehuolto sai kerralla kolme sertifi kaattia


Tekes käynnisti vesiohjelman

Tekesin vesiohjelman suurin haaste on saada vesisektori uudis-tumaan ja kansainvälistymään. Oh-jelman tavoitteena on vahvistaa so-veltavaa, teknologian siirtoa tuke-vaa tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä edistää alan liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Tarkoituksena on saada vesialan toimijat yhdistämään eri toimialo-jen osaamisia, jotta aito verkottu-minen tuottaisi uusia innovaatioi-ta ja edelleen uusia tuotteita se-kä palveluja.

Vesiohjelma on viisivuotinen, ja sen kokonaispanostus on 91 mil-joonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet.

www.tekes.fi


Helsingin Kontulaan rakennetaan uusi vanhustenkeskus, joka sisältää vanhainkodin, palvelukeskuksen ja päivätoimintayksiköt. Rakennus valmistuu syksyllä 2009. Kontulassa päädyttiin uudisra-kentamiseen, koska vanhan keskuksen korjauskustannukset olisi-vat nousseet uudisrakentamisen tasolle eikä vanhaan rakennuk-seen olisi peruskorjauksessa pystytty tekemään vanhustenhoidon nykyvaatimusten mukaisia tiloja.

Vanhustenkeskukseen tulee 196 vanhainkotipaikkaa pääosin de-mentoituneille henkilöille, kaksi päiväkeskusta, joita käyttävät koto-na asuvat apua tarvitsevat asiakkaat, sekä palvelukeskus itse liikku-maan pystyville eläkeläisille. Palvelukeskuksessa on mm. ravintola, uima-allastilat, kirjasto, sosiaalipalveluja ja kaupallisia palveluja.

T-mallisessa rakennuksessa on 5–8 maanpäällistä kerrosta. Ra-kennuksen jokaisen sakaran jokaisessa kerroksessa on yksi ryhmä-koti 2. kerroksesta lähtien. Kunkin kerroksen saumakohtaan on si-

joitettu pääporrashuone, takalla varustettu ryhmähuone sekä hen-kilökunnan tarvitsemia tiloja. Palvelukeskus ja päiväkeskukset ovat rakennuksen kellari- ja 1. kerroksessa.

Toteuttamisessa uusi toimintamalliKaupunki käyttää Kontulan vanhustenkeskuksessa uudenlaista to-teutustapaa. Keskus on ensimmäinen uudisrakennus, jossa raken-nuttajana toimii 2006 toimintansa aloittanut KOy Helsingin Toimi-tilat. Yhtiö perustettiin hallinnoimaan ammattimaisesti Helsingin kaupunkikonsernin kiinteistöjä.

– Yksityisrahoitteisissa hankkeissa on nähty yhtenä etuna, et-tä yksityinen sijoittaja vastaa yllä- ja kunnossapidosta. Tällöin yllä-tyksellisetkään menot eivät rasita kaupungin taloutta eivätkä tar-peelliset toimet lykkäänny rahapulan takia, yhtiön toimitusjohtaja Sami Aiho toteaa.

KONTULAN VANHUSTENKESKUS

Bruttoala 18 222 m2 Rakennuskustannukset

noin 45,4 miljoonaa euroa Rakennuttaja, kiinteistön

omistaja KOy Helsingin Toi-mitilat

Käyttäjä Helsingin kau-pungin sosiaalivirasto, Kon-tulan vanhustenkeskus

Arkkitehtisuunnittelu Ark-

kitehtitoimisto Brunow & Maunula

Rakennesuunnittelu Insi-nööritoimisto Ylimäki & Tin-kanen Oy

Sähkösuunnittelu Insinöö-ritoimisto Lausamo Oy

LVI-suunnittelu Insinööri-toimisto Kontermo Oy

Rakennuttamistehtävät HKR-Rakennuttaja

Ktm allekirjoitti joulukuussa elinkei-noelämän järjestöjen, kuntien ja öljy-alan kanssa uudet energiatehokkuusso-pimukset. Sopimusten taustalla on yh-deksän prosentin energiansäästötavoite Suomelle 2008–16.

Kuntaliiton allekirjoittaman puiteso-pimuksen lisäksi uuden kunta-alan so-pimuksen solmivat Helsinki, Espoo, Van-taa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Pori, Imatra, Nokia, Salo ja Iitti sekä kuntayh-tymistä HUS, Pirkanmaan sairaanhoito-piiri ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Näin kuntasektorilla saavutettiin kolman-neksen kattavuus. Yli 30 kuntaa ja kun-tayhtymää on parhaillaan valmistelemas-sa omaa liittymistään.

Suomen energiankäytöstä noin 60 prosenttia on sopimusten piirissä. Vuo-den 2006 loppuun mennessä toteutet-tujen säästötoimenpiteiden vaikutus on ollut yhteensä noin 7,7 terawattituntia vuodessa.

Uusia kuntia mukaan energiatehokkuus- sopimukseen

Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik ja TKK:n Sotera-instituutin asiantuntijaryhmä ovat saaneet ensim-mäisen palkinnon Euroopan laajuisessa Buildings for the Future -arkkitehtikilpailussa. Tehtävänä oli suunnitella 2025 Amsterdamin lähelle rakennettava 160 000 asukkaan tulevaisuuden ekologinen kau-

Suomalaisvoitto eurooppalaisessa arkkitehtikilpailussa – kohteena hollantilaisen ekokaupungin sairaala

Suomalaisehdotuksessa on yksi vaativiin hoi-toihin erikoistunut keskussairaala, jonka ym-pärillä sijaitsee kaupallisia palveluja sekä kulttuuri- ja virkistystoimintoja. Jokaisessa kaupunginosassa sijaitsee pienempi vastaa-va kokonaisuus, jonka avulla palvelut voidaan tuoda lähemmäs asukkaita.

punki ja sen terveydenhuoltojärjestelmä.Suomalaisehdotuksen vahvuuksia olivat

juryn mukaan tasaisuus ja terveydenhuolto-järjestelmän hyvä liittäminen kaupunkiyhtei-söön. Myös tulevaisuuden sairaalarakennus-ten perusideointia kiitettiin.

Suunnittelijaryhmän jäsen, arkkitehti Hennu Kjisik sanoo, että kilpailutyön läh-tökohta oli vanha kreikkalainen fi losofi a, jonka mukaan hoitoympäristöt tuli sijoit-taa urheilu- ja kulttuuritoimintojen yhtey-teen, lähelle ihmisten normaalia elämää.

Palkinnon taustalla on Tekesin Finn-Well-ohjelman rahoittama TKK:n tutki-musprojekti TEPRO (terveydenhuollon pro-sessit ja logistiikka). Siinä visioitiin Suo-meen uudenlainen terveydenhuollon pal-velujärjestelmä, joka perustuu palvelun-tuottajien verkostoitumiseen. Tapausesi-merkkinä käytettiin Kymenlaakson ter-veydenhuollon palvelujärjestelmää.

LISÄTIETOJA: tutkija, arkkitehti Hennu Kjisik, [email protected]

Vanhustenkeskus on Helsingin Toimitilojen ensimmäinen uudisrakennus

Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula

Ark

kite

htit

oim

isto

Har

ris-

Kjis

ik


Jäteveden hukka-lämpö hyötykäyttöön

Oy Scancool Ab:n kehittämällä läm-pöpumpulla hyödynnetään jäteveteen sitoutunutta energiaa. Oy Snellman Ab:n tehtaalle tammikuussa asennet-tu lämpöpumppu säästää vuodessa jo-pa 100 000 euroa energiakustannuk-sissa. Kehitysprojekti on osa Tekesin ClimBus-teknologiaohjelmaa.

Oy Snellman Ab:n tehtaalla jäte-veteen sitoutunut energia hyödynne-tään pesuvesien lämmitykseen. Vas-taava lämpö on aiemmin tuotettu ras-kaalla polttoöljyllä. Laitoksen on arvioi-tu maksavan itsensä takaisin noin kol-messa vuodessa. Tekesin rahoituksen osuus oli 12 prosenttia. Investoinnissa hyödynnetty myös ESCO-rahoitusta.

www.scancool.fi www-tekes.fi /climbus

Oulun kaupunki on hake-nut kaavoitusruuhkaansa li-sätehoja uudesta ohjelmis-toratkaisusta. Ison työmää-rän vuoksi valtaosan uusis-ta asemakaavoista tekevät konsultit, jotka työskentele-vät pääasiassa AutoCAD-oh-jelmistoilla.

– Työn sujuvoittamisek-si halusimme siirtyä samaan ratkaisuun. Ennen päätöstä perehdyimme eri kaupunki-en suunnittelujärjestelmiin ja niistä saatuihin kokemuksiin, kaavasuunnittelija Kari Syn-

gelmä kertoo. Basepoint Oy:n AutoCAD

Civil 3D -ratkaisuun pohjau-tuva Fiksu-ohjelmisto sel-keyttää kaavoitusta ja te-hostaa konsulttien käyttöä. Aiemmin Oulun kaavat teh-tiin paikkatietojärjestelmään liittyvällä kaavoitussovelluk-sella. Uudistusta haluttiin, sillä asemakaavasuunnitteli-jat tuntevat jo oliopohjaisen suunnittelun edut.

Tekeillä on kolmiulottei-nen malli koko Oulun kes-kustasta. Työ palvelee mui-

Kunnat hakevat suunnitteluun uutta tehoa 3D-työkalujen avulla. Kallion päiväkoti Lahti, kuva Ym-päristösuunnittelu Soini Ky.

ta suunnittelijoita ja kuntalaisia, mut-ta myös kaupungin päättäjät haluavat eteensä yhä visuaalisempia kaavoja.

VIAN HAKU HELPOKSI

Yhdellä laitteella ja ohjel-malla Profi bus-väylän vianha-ku muuttuu nopeammaksi ja helpommaksi. Uusi tasku-kokoinen USB-moduuli (Pro-fi Core Ultra) sisältää nope-an muistioskilloskoopin, joka mittaa Profi bus DP -väyläsig-naalin 12Mbitin nopeuteen saakka ja lisäksi PA-väylän PA Probe Ultran avulla.

Työkalu antaa uusia mah-

Oulun kaavoitukseen 3D-ohjelmisto

Uutuus sameusmittaukseen

SWAN Analytical Instrument AG:n aktiivinen tuotekehitys on tuonut markkinoille uuden sameusmittauksen AMI Turbiwel-lin, joka mittaa jäte-, pinta-, vesi-johto- ja puhdasvesiä.

Kyseessä on ISO 7027 (EN 27027, DIN 38404) -normeihin perustuva kosketukseton naphe-lometrinen jatkuvaan sameu-den mittaamiseen suunniteltu tarkkuusmittalaite. Mittausalue on 0,000...200,0 FNU, tarkkuus ± 0,003 FNU tai 1 % lukemasta.

Lisävarusteena on näytteen kaasunpoisto ilmakuplien aiheut-tamien mittausvirheiden poistami-seksi. Kaasunpoisto on saatavana vain puhdasvesimittauksiin.

www.sintrol.com

AMI Turbiwell sameusmittaris-sa on näytekammio ja kam-mion tyhjennysventtiili.

dollisuusia huolto-, kunnos-sapito- ja suunnitteluhen-kilöstön töiden järjestelyyn. Profi Trace II on suunniteltu kunnossapitäjille, käyttöön-ottajille ja vianhakutilantei-siin sekä suunnittelijoiden avuksi.

Hankalat tilanteet, kuten häiriöt, heijastukset, jännite-katkokset, päätevastusongel-mat, päällekkäiset osoitteet, johdinkatkokset ja konfi gu-rointivirheet voidaan tunnis-taa ja selvittää nopeasti. Sa-tunnaiset virheet, kuten sig-naaliylitykset, vääristyneet viestit ja diagnostiikkaviestit, tallentuvat helposti laitteen muistiin.

www.hantekno.comwww.procenter.com

Uusi vianhakutyökalu mahtuu taskuun.

FF-Automation ja C2 Infor-mation Systems ovat tuoneet markkinoille kustannuksia sääs-tävän katuvalojen ohjausratkai-sun. Internetin tai matkapuhe-limen kautta käytettävä palve-lu vähentää sähkönkulutusta ja alentaa huoltokustannuksia.

Järjestelmässä katuvalojen valvonta ja palamisaikojen sään-tely voidaan hoitaa keskitetysti internet-selaimella. Tieto pala-neista lampuista tai muista viois-ta tulee suoraan lyhtypylväästä palveluun, josta se voidaan välit-

tää työmääräyksenä huoltohen-kilöstön matkapuhelimiin.

Uuraisten kunta on ottanut järjestelmän käyttöön tänä syk-synä. Kunnaninsinööri Juhani Nojonen on ensikokemusten perusteella tyytyväinen.

– Internetpohjaisen palvelu-konseptin helppous oli tärkeäs-sä osassa tehdessämme päätöstä, sillä emme halunneet ottaa pidet-täväksemme enää uusia tietojär-jestelmiä, Nojonen kertoo.

Hän odottaa jatkossa merkit-täviä säästöjä sekä huolto- että

energiakustannuksiin, kun kun-ta pystyy ohjaamaan valojen pa-lamista itse ja huolto nopeutuu vikailmoitusten ja huoltomiesten gsm-ohjauksen avulla.

Jos katuvalojen polttoaikaa lyhennetään Uuraisilla yhdellä tunnilla vuorokaudessa, kunta säästää energiakuluissa arviolta 3 500 euroa. Lisäksi säästöä syn-tyy arviolta 2 800 euroa huolto- ja matkakuluissa, kun huolto ja vianselvitys nopeutuvat.

www.katuvalot.fi

ÄLYKÄS KATUVALOJEN OHJAUS SÄÄSTÄÄ

– Karttapohjainen tilanneku-vanäkymä on selkeä ja katu-valojen ohjaus helppo oppia, Uuraisten kunnaninsinööri Juhani Nojonen kertoo.


Hissitornin asennus Uudessakaupungissa As. Oy Blasie-hovin talon kylkeen sujui vajaassa tunnissa. Tornin kor-keus on 12,5 m, leveys 4 m ja paino 8 tonnia. Ulkopinta on tehtaalla rapattu ja levytetty.

Vanha kerrostalo sai hissitornin Suomessa on 50 000 hissitöntä portaikkoa yli 20 000

kerrostalossa. Näissä asuu yhteensä 700 000 ihmistä. Huo-limatta valtion ja kuntien voimakkaista panostuksista hissi-en jälkiasennus on ollut vähäistä, viime vuonna vain kolmi-sensataa hissiä.

Neapo Oy:n Innosuomi-palkitut TubetowerTM hissitor-nit asennettiin viime syksynä Uudessakaupungissa sijaitse-vaan As.Oy Blasiehovin nelikerroksiseen asuinkerrostaloon. Tehdasvalmis Tubetower asennettiin nosturilla yhtenä kap-paleena suoraan talon kylkeen. Torniin asennettiin Kone Hissit Oy:n energiaa säästävä konehuoneeton automaatti-ovellinen hissi.

Tubetower on teollinen hissi/porrastorni, joka kuljetetaan yhtenä kappaleena kerrostalon luo ja asennetaan suoraan ta-lon kylkeen. Tubetower perustuu Neapo Oy:n pääomistajan Oy Shippax Ltd:n kehittämään ja patentoimaan Fixcel(TM)-teräskennorakenteeseen, joka on kevyt, luja ja taloudellinen uusi rakennusmateriaali.

www.neapo.com

NRG Nordic Renovation Group Oy on laajentanut palveluvalikoi-maansa käsittämään kiinteistö-jen viemäriputkistosaneeraukset. NRG käyttää projekteissaan Upo-norin kehittämää Omega-muoto-putkisujutusta. Menetelmässä uu-si, tehdasvalmisteinen muotoput-ki sujutetaan vanhan viemäriput-ken sisään ja laajennetaan sen jäl-keen lämmön ja paineen avulla tii-viisti vanhaa putkea vasten. Tulok-sena on kaikilta ominaisuuksiltaan ja käyttöiältään uusi putki.

www.nrgroup.fi

Omegaa asennettaessa ei tarvit-se rikkoa rakenteita eikä tontti-viemäreitä saneerattaessa tehdä kaivutöitä.

Kohdepoisto ehkäisee astmaa ja allergiaa

Purunpoistojärjestelmiin erikois-tunut Ourex on toimittanut yli 700 kouluun ÅSS-purunpoisto- ja sii-vousjärjestelmän. Järjestelmän koh-distetut imut imevät purut luokasta ja tuovat tilalle puhdasta korvaus-ilmaa. Laitteistoa ei tarvitse kytkeä päälle erikseen.

www.ourex.fi

Koulujen tekstii-li- ja teknisen työn tiloissa tarvitaan il-mastoinnin lisäksi kohdepoistoa.

Putkiremontti rakenteita rikkomatta

Waterixin AIRIT 200 suurnopeuspintailmastin toiminnassa Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolla talvella 2006.

Waterix Oy:n kehittämät suur-nopeuspintailmastimet ovat te-hokkaampia hapentuotannos-sa kuin perinteiset raskaat ja hi-taat pintailmastimet. Väljän, ai-na 6 metrin syvyyteen ulottuvan imuputken avulla ilmastin toimii myös sekoittimena.

Ilmastin suihkuttaa vettä suu-rella nopeudella sivuille juuri oi-keassa kulmassa. Jatkuva vesi-suihku poistaa jo hapettuneen veden tieltään ja osuu aina en-sin neitseelliseen veteen. Suurel-la nopeudella liikkuva vesikerros myös sekoittaa vettä tehokkaas-ti kymmenien metrien päähän il-mastimesta. Juuri oikein mitoite-tussa ilmastusaltaassa saadaan lisätehoa ilmastukseen sillä, et-tä ilmakuplia sisällään pitävä ve-sivirta törmää altaan reunaan ja ohjautuu edelleen syvemmälle

pohjaa kohti vieden mukanaan happea altaan syvempiin osiin.

Tehokkuudella tarkoitetaan tässä ennen kaikkea hapentuo-ton hyötysuhdetta jätevedessä eli kuinka paljon sähköenergi-aa kulutetaan yhden happikilon tuottamiseksi jätevesilaitoksen il-mastusaltaassa. Esimerkiksi AVL-luvultaan 20 000 olevan laitok-sen vuosittainen sähkönsäästö on noin 34 000 euroa.

Pääomakuluiltaan Waterixin suurnopeusilmastimet ovat poh-jailmastusta edullisempia, sillä pohjailmastuksen vaatimia eril-lisiä kompressoreita, kompres-sorihuoneita, ilmaputkistoja tai altaan pohjalle asennettavia lau-tasia ei tarvita.

www.waterix.com

SUURNOPEUS-PINTAILMASTIMET SÄÄSTÄVÄT ENERGIAA

20.11.2007 13:5

Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä

tarjoavat yritykset yhteystietoineen

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden

Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille mm. Ympäristötekniikka 08 -messuilla syyskuussa.Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä.

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!

Vesihuollon osto-oppaan 2008 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on 14.4.2008.

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki

OTA YHTEYTTÄ:Marianne LohilahtiSuomen Business Viestintä Oypuh. 040 708 [email protected]


Ramboll Finland OyHelsinki

• Insinööri AMK Timo Karjalainen on nimitetty Infra-yksikön päälliköksi.• Tekn.yo Pekka Väinölä on nimitetty suunnitteli-jaksi Infra-yksikköön.

Espoo• Insinööri Veijo Ruota-nen on nimitetty projek-tipäälliköksi Energia-yk-sikköön. • Vuoriteknikko Timo Kotineva on nimitetty valvojaksi Rakennuttamis-palvelut-yksikköön.• Rak.piirtäjä Kirsi Rönk-kö on nimitetty järjes-telmäpäälliköksi Ram-bollFM-yksikköön.• Valt.lis. Johanna Kohl on nimitetty johtavaksi konsultiksi Konsultointi-yksikköön.

Jyväskylä• Ins. AMK Heikki Lep-pänen on nimitetty suunnittelijaksi Infra ja Geo -yksikköön.

Oulu• DI Matti Pruikkonen on nimitetty projektipääl-liköksi Talo-yksikköön.• FM Minna Simonen on nimitetty liikennetur-vallisuus- ja liikennetekni-siin suunnittelutehtäviin Infra-yksikköön.• Ins. Pinja Riekki on ni-mitetty suunnittelijaksi Ta-lo-yksikköön• Ins.AMK Ilkka Niska-nen on nimitetty silta-suunnittelijaksi Infra-yk-sikköön.• Ins. Mika Palokangas on nimitetty suunnitteli-jaksi Talo-yksikköön.

Pori• Ins. Paula Ruissalo on nimitetty projektipäälli-köksi Infra-yksikköön.

Tammisaari• Ins. Anna Kaartokal-lio on nimitetty suunnit-telijaksi Lahden/Hollolan Geo, TKA ja jätehuolto -yksikköön.

Seinäjoki• RI Markku Hankanen on nimitetty projektipääl-liköksi ja ins. AMK Anu Seppänen rakennesuun-nittelijaksi Talo-yksikköön.

Tampere• Ins. Niina Onninen ja DI Heini Vilonen on ni-mitetty suunnittelijoik-si Siltasuunnittelu-yksik-köön.• Ins. AMK Janne Mäck-lin on nimitetty projekti-päälliköksi Talo-yksikköön

Tornio• Ins. Kari Kemi ja ins. AMK Susanna Sand-berg on nimitetty pro-jektipäälliköiksi Talo-yk-sikköön.

Cramo Instant Oy

• Diplomi-insinööri Petri Moksén (36) on nimitettyCramo Instant Oy:n yksi-könjohtajaksi ja yrityksenjohtoryhmän jäseneksi.

• Mikko Ruopio on ni-mitetty projektipäälliköksi vastuualueenaan uusasia-kashankinta.

Keuruun kaupunki• Keuruun kaupungin kaavoitusjohtajan virkaan on valittu rakennusarkki-tehti Timo Määttä Vir-tain kaupungin kaavoi-tusarkkitehdin virasta, hakijoita 4.

Coor Service Management Oy• Martin Forss on nimi-tetty Coor Service Mana-gement Oy:n toimitus-johtajaksi ja Coor Service Management Karhula Oy:n hallituksen puheen-johtajaksi.

• Pertti Kaukoranta on nimitetty kiinteistöpääl-liköksi.

• Juha Kauppinen on nimitetty palvelutoimin-nan kehitysjohtajaksi.

• Susa Martikainen on nimitetty palvelupäälli-köksi sopimus Ericssoniin sekä käynnistämään sii-vousliiketoimintaa.

• Jukka Aaltonen on valittu kuntasektorista vastaavaksi sopimuspääl-liköksi.

• Ilkka Pentikäinen on nimitetty käyttäjäpalve-luista vastaavaksi sopi-muspäälliköksi.

Ramboll Finnconsult Oy

• Ramboll Finnconsul-tin uudeksi yksikönjoh-tajaksi on nimitetty KTM Teija Lehtonen. Nykyi-nen toimitusjohtaja Tau-no Kääriä siirtyy omasta pyynnöstään yksityiseksi konsultiksi.

Ekokem-Palvelu Oy

• Ekokem-Palvelu Oy:n toimitusjohtajaksi on nimi-tetty DI Juha Väyrilä yh-tiön toimialajohtajan teh-tävistä. Hän on aiemmin toiminut mm. NCC Fin-land Oy:n Valmisbetoni ja kiviaines -yksikön vetäjänä ja Vahanen-yhtiöiden ul-komaantoiminnan kaupal-lisena johtajana.

Energiateollisuus ry

• VTM Merja Tanner on aloittanut Energiateolli-suus ry:ssä (ET) tilasto-asiantuntijana.

Lappset Group Oy• Lappset Group Oy:n toimitusjohtajaksi on ni-mitetty tieto-, materiaa-li- ja rahaliikenteestä vas-tannut logistiikkajohtaja Juha Laakkonen.• Varatoimitusjohtajak-si on nimitetty Lappset Group Oy:n aluejohta-ja Tero Ylinenpää se-kä markkinointijohtajaksi aluejohtaja Hannu Yli-nenpää.

FCG Suunnittelu-keskus OyFCG Finnish Consulting Group Oy:n Infra ja ympä-ristö -liiketoimintaryhmään kuuluvassa FCG Suunnit-telukeskus Oy:ssä on tehty seuraavat nimitykset:

• Arkkitehti Mikko Kai-ra on nimitetty suunnit-telupäälliköksi Arkkitehti-suunnitteluyksikköön.

• Rakennusteknikko Ka-levi Murto on nimitetty Arkkitehtisuunnitteluyk-sikköön. • DI Veikko Havu on ni-mitetty suunnittelijaksi Vesihuoltoyksikköön.• Lahden aluetoimistossa FM Päivi Ikävalko on ni-mitetty Pilaantuneet maat -toimialan päälliköksi.• DI Heidi Punttila ja ympäristöinsinööri AMK Pasi Perttula on nimitet-ty suunnitteluinsinööreik-si ympäristökonsultointi-tehtäviin.• DI Janne Toivonen on nimitetty vesihuol-lon suunnittelijaksi Oulun aluetoimistoon

FCG IP-Tekniikka Oy• FCG Finnish Consul-ting Group Oy:n Infra ja ympäristö -liiketoimin-taryhmään kuuluvassa FCG IP-Tekniikka Oy:ssä rakennusinsinööri AMK Sandra Nordström on nimitetty suunnitteluinsi-nööriksi rakenne- ja kal-liotekniikan toimialalle Porvoon aluetoimistoon.• Ins. AMK Juha Karhapää on nimitetty suunnitteluinsi-nööriksi tie-, katuja aluetek-niikan toimialalle Jyväskylän aluetoimistoon.


& Construction, Product Development• Mattias Lindgren, Webmaster, Corporate Marketing• Marika Peltokorpi, Web Designer, Building & Construction, Marketing• Laura Bergström, Pro-ject Coordinator, Building & Construction, Marke-ting

WSP Finland Oy• WSP Finland Oy:n uu-deksi varatoimitusjoh-tajaksi on kutsuttu tek-niikan lisensiaatti Tero Anttila (47). Hän siirtyy yhtiön palvelukseen Hel-singin Bussiliikenne Oy:n toimitusjohtajan tehtäväs-tä. Anttilan vastuualueelle tulee WSP Finlandin koko yhdyskuntasektori.

• RI/tekn. yo. Mahmoud Awad on nimitetty suun-nittelijaksi teollisuustoimi-alalle Ouluun.• DI Sabina Housh on nimitetty suunnitteluas-sistentiksi teollisuustoimi-alalle Helsinkiin.

• RI Tapio Töysä on ni-mitetty suunnittelijaksi teollisuustoimialalle Hel-sinkiin.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy• M.Sc., insinööri (AMK) Kimmo Helenius on ni-mitetty palveluesimiehek-si. Hän vastaa pienjäte-asemien, jätepäivystysten, ongelmajätehuollon, eko-pisteiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopalveluista se-kä yhteistyöstä kierrätys-keskusten kanssa.

HyXo Oy

• DI Harto Viiala on ni-mitetty HyXo Oy:n varatoi-mitusjohtajaksi ja toimitus-johtajan sijaiseksi. Hänen vastuualueensa on tekninen palvelu sekä projektien to-teutus ja suunnittelu.

• DI Toni Seppänen on ni-mitetty projektipäälliköksi.

• Suunnittelijaksi on ni-mitetty teknikko Jouni Miettinen.

• Sähköinsinööri Pekka Tuura on nimitetty huol-toasentajaksi tekniseen palveluun.

PX Pumper A/S

• Suomalaisen HyXo Oy:n 50-prosenttisesti omistaman tanskalaisen PX Pumper A/S:n toimitusjohtajaksi on nimitet-ty KTM Tom Schultz sijoi-tuspaikkana Skanderborg.

Oulun kaupunkiOulun kaupungin tieto-hallinto on siirtynyt toi-mialakohtaisesta tietohal-linnosta koko konsernia

palvelevaksi tietohallin-noksi vuoden alusta. • Kaupungin tietohallin-tojohtajana on aloittanut Ilari Heikkinen.

Lahden seudun kuntatekniikka• DI Jarkko Koskipalo on nimitetty Lahden seu-dun kuntatekniikan tek-niseksi johtajaksi. Hänen vastuualueenaan on kun-tatekniikan rakennutta-minen ja rakentaminen. Koskipalo toimi viimeksi Vesihaka Oy:n teknisenä johtajana.

Lassila & Tikanoja Oyj

• Tom Seipell on nimi-tetty kiinteistönhoidon myyntineuvottelijaksi Tur-kuun.

• Markku Sevón on ni-mitetty pääkaupunkiseu-dun sähköpalveluiden yk-sikönpäälliköksi.• Jukka Innilä on nimi-tetty ongelmajätepalvelu-jen myyntineuvottelijaksi Turun, Porin ja Tammisaa-ren alueelle.

• Yhteyspäällikkö Kau-ko Kivilehto on nimi-tetty Ympäristöpalvelui-den asiantuntijatehtäviin vastuualueena yhteiskun-tasuhteet, laatujärjestel-mäohjaus ja logistiikka-käytäntö.• Asiakasvastaava Ja-ri Tähtinen on nimitet-

ty Ympäristöpalveluiden Kokkolan yksikön yhteys-päälliköksi vastuualueena jätehuolto- ja kierrätys-palvelut.• Projektipäällikkö Jyri Nummela on nimitetty kierrätyspalveluiden tuo-tantojohtajaksi.

Molok OyNokialla toimivassa jättei-den syväkeräysjärjestel-miä valmistavassa Molok Oy:ssä on tehty seuraavia nimityksiä:

• Talouspäälliköksi on ni-mitetty Merja Lause.

• Laatu- ja tuotantokoor-dinaattoriksi on nimitet-ty ympäristötekniikan in-sinööri Päivi Sihvonen.

• Myynti- ja markkinoin-tipäälliköksi on nimitet-ty Katri Savijärvi, vas-tuualueenaan kotimaan myynti ja markkinointi se-kä vientimarkkinointi.

Tekla OyjTekla Oyj:n palvelukseen on nimitetty marras-jou-lukuussa seuraavat hen-kilöt:• Alberto García, Soft-ware Engineer, Building & Construction, Product Development• Fredrik Kullenberg, Software Engineer, Buil-ding & Construction, Pro-duct Development• Tuomas Kaski, Usa-bility Engineer, Building

• Ympäristötekniikan in-sinööri (AMK) Katja Re-hula on nimitetty ympä-ristö- ja laatuinsinööriksi.Hän vastaa mm. palve-lupisteiden ympäristölu-pien, lainsäädännön se-kä muiden määräysten mukaisesta seurannasta, tarkkailusta ja vuosirapor-toinnista.

Tampereen Vesi• Tampereen Veden uu-deksi toimitusjohtajaksi on valittu tekniikan lisen-siaatti Pekka Pesonen, (50) Oulun Veden johta-jan tehtävistä. Pekka Pe-sonen valittiin Tampereen Veden toimitusjohtajaksi nykyisen toimitusjohtajan Reijo Kuivamäen siirty-essä uusiin tehtäviin.

Turku EnergiaOy Turku Energia – Åbo Energi Ab kehittää ener-giakonsernin strategis-ta johtamista nostamalla henkilöstö- ja taloustoi-minnot osaksi johtoryh-mätyöskentelyä.

• Henkilöstöjohtajak-si on nimitetty KTM Tii-na Aho. Ahon vastuulle kuuluvat konsernin hen-kilöstöstrategia, henki-löstöresurssien hallinta ja kehittäminen sekä työ-suhdeasiat.

• Talousjohtajaksi on ni-mitetty KTM Anne Mär-ri. Märrin vastuulle kuuluvat konsernin stra-teginen taloussuunnitte-lu, taloushallinto ja talou-dellinen raportointi.


LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI

www.liidea.fi08-8810300Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULUMarjaniementie 29a, 00930 HELSINKI

LIIDEA OY

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE- TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA

Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri

Geotekniikka ja kenttätutkimukset

Geotieteellinen konsultointi

Kalliorakennus-, rakenne- ja

tunnelisuunnittelu

Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi

Liikenteen konsultointi

Maisema- ja vihersuunnittelu

Paikkatietopalvelut

Siltasuunnittelu

Tie-, katuja ratasuunnittelu

Vesi- ja ympäristötekniikka

Ympäristökonsultointi

Pöyry Environment OyPöyry Infra Oy

Jaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11

www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fi

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

GEOPALVELU OYGEOPALVELU OYRistimäenkatu 233310 Tampere

Puh (03) 2767 200Faksi (03) 2767 222

[email protected]

GP

tap

ah

tum

aka

len

teri

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä

olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin

kotimaasta kuin ulkomailtakin.

VesiopasKANSI2008.indd 1

20.11.2007 13 5

Asemakaavasta

hyvät eväät

Vanhan Porvoon

suojeluun sivu 20

sivu 6

matkustajan keidas

Turku valaisi

keskustan puiston sponsori-

rahalla sivu 26

Vantaa on tutkitusti paras

katupölyn puhdistaja sivu 52

Mikkeli on

Vesistölämpö

on urheilu-opistolle hyvä

ratkaisu, Marko

Ruti sanoo.


sivulla 36

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

1 / 2008Lieksan korjattu

uimahalli saa ysin

vesijumppaaja

Sirkka-Liisa

Mustoselta. sivu 38

24.1.2008 08:48:07

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta

jatkuvana kestotilauksena 67 euroa.

Saat kaupan päälle toukokuussa il-

mestyvän Vesihuollon osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määrä-

aikaistilaus (8 numeroa) maksaa

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi

hoitaa kätevimmin osoitteessa

http://lehti.kuntatekniikka.fi

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.

Tilaa Kuntatekniikka!

2008

Uimahalli- ja kylpyläpäivät6.–8.2.2008 m/s Mariellawww.ukty.net

Talvitiepäivät12.–14.2.2008 Turkuwww.tieyhdistys.fi

Infra verkostot 5.3.2008 Helsinkiwww.wanhasatama.com

Infra väylät 6.3.2008 Helsinkiwww.wanhasatama.com

Jäähallipäivät25.–27.3.2008 m/s Mariellawww.fi nnhockey.fi /palvelut/jaahallipaivat/

Underhåll 20081.–4.4.2008 Göteborgwww.svenskamassan.se

12th international conference on passive houses 11.–12.4.2008Nürnbergwww.passivhaustagung.de

Taloyhtiö24.4.2008 Helsinkiwww.wanhasatama.com

Kunnossapito 0821.–22.5.2008 Ouluwww.expomark.fi /kunnossapito

Transport Research Arena TRA 200821.–25.4.2008 Ljubljana, Slovenia www.traconference.com

IFAT 2008 5.–9.5.2008, Münchenwww.ifat.de

Ecwatech 20083.–6.6.2008 Moskovawww.ecwatech.ru

Kuntatekniikan päivät5.–7.6.2008 Espoowww.kuntatekniikka.fi

Vesihuolto 20084.–5.6.2008 Kuopiowww.vvy.fi

6. Pohjoismainen juomavesikonferenssi9.–11.6.2008 Oslowww.norvar.no/nvk2008/forside

Via Nordica 20089.–11.6.2008 Helsinkiwww.vianordica2008.fi

Kuntamarkkinat10.–11.9.2008 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fi

Ympäristötekniikka 0810.–12.9.2008www.fi nnexpo.fi

Paikkatietomarkkinat22.–24.9.2008 Helsinkiwww.fi nnexpo.fi

FinnBuild 0824.-27.9.2008 Helsinkiwww.fi nnexpo.fi

Miljöteknik 2008 7.–9.10.2008 Göteborgwww.miljoteknik.com

Väylät ja liikenne8.–9.10.2008. Tamperewww.tieyhdistys.fi

glasstec 200821.–25.10.2008Düsseldorfwww.glasstec.de

Water Expo China10.–12.11. [email protected]

2009

Yhdyskuntatekniikka YT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fi


AIRIT™-ilmastimetMIXIT™-sekoittimet• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn• Luonnonvesien hapetukseenWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmien suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja tarvittaessa vuokraus.

Kotimaiset, energiaa säästävät

WWW.WATERIX.COM

Tarkatlaitos ja kunta sääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.

www.veela.fi

•osaamistestaus•vesihuollon projektinhoito•suunnittelun valvonta•palveluhankintojen kilpailutus•osuuskuntien isännöinti

[email protected]. 044 091 77 77

Hitsaajankatu 4 c00810 Helsinki

VESIHUOLTOPALVELUA

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI

SITO on liikenteen, ympäristön ja infran suunnittelu- ja asiantuntija-palveluja tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen ja tietotekniikan.

KunFo tietää!

www. kunta-

tekniikka.fi

on yhteinen

verkostom-

me, josta löy-

dät mm. tuo-

reimmat uuti-

set ja tapahtu-

mat, rekryfoo-

rumin, mat-

kapalveluja

ja uutuutena

piakkoin ku-

vapankin.

Saman osoit-

teen kautta

pääset myös

Kuntatekniik-

ka-lehden si-

vuille, joille

suora osoite

on lehti.kun-

tatekniikka.fi .

Vielä ehdit mukaan!Vesihuollon osto-oppaan painet-

tu versio ilmestyy toukokuussa. Vielä

ehdit mukaan yrityksesi perustiedoil-

la ja/tai mainoksella. Aineistopäivä

on 14.4. Ota yhteys Marianne

Lohilahteen, puh. 040 708 6640.

mikkeli on - kuntatekniikkavesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/kt_108... ·...

Documents