mistä eläketurva rakentuu maailmalla ... · pension skandinavia, itä-eurooppa, pakolliset...
TRANSCRIPT
Mistä eläketurva rakentuu maailmalla
– Toimeentulovertailua EU-maissa
Janne Pelkonen
Erityisasiantuntija
Työeläkevakuuttajat Tela
Twitter: @JiiPelkonen
”Väestön vanheneminen Euroopassa
on harmaa tsunami, joka pyyhkäisee
julkisten talouksien
ja eri eläkemallien ylitse”
Eurooppa vanhenee ja paine
eläkejärjestelmiä kohtaan kasvaa (Vanhushuoltosuhteet (65+/15-64)
Lähde: Ageing report EU 20153
”Mitä eläketurvalla tarkoitetaan ja
miten eri malleja voidaan vertailla?”
Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on?
Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk.
pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on
sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista.
Pilari III
Lisäeläkkeet
• Yksityinen
eläkesäästä-
minen
• Vapaaehtoinen
Pilari II
Työsuhteen kautta
kertyvät eläkkeet
• Perustuu
työmarkkina-
sopimukseen
• Pakollinen tai
vapaaehtoinen
• Yksityisesti
hallinnoitu
Pilari I
Sosiaaliturva
• Lakisääteinen sosiaaliturva
• Pakollinen
• Kollektiivinen riskienjako
• Rahoitettu veroilla tai maksuilla
• Suomen työeläke.
• Koordinaatio-asetus 883/2004
5
Entä perinteiseen pilarimalliin sopimattomat?
I-pilari
III-pilariII-pilari
UK, valtiollinen
NEST –default
rahasto,
DK, ATP/NOW
Pension
Skandinavia, Itä-
Eurooppa,
pakolliset
eläketilit
Entä jos toimijat
vakuutusyhtiöitä?
EIOPA, komissio ehdotus:
PEPP, pan-eurooppalainen eläketuote?
6
Eläkeläisten tulonmuodostus eri lähteistä
OECD-maissa
Lähde: OECD Pensions at glance 20157
Eläkkeet voidaan hoitaa eri tavoilla
• Eläkkeet voidaan rahoittaa– Jakojärjestelmällä
– Rahastoivalla järjestelmällä
– Osittain rahastoivalla järjestelmällä
• Eläke-etuus voi määräytyä– Etuusperusteisesti (DB)
– Maksuperusteisesti (DC)
– Erilaisia välimuotoja esim. CDC tai NDC
8
Eläkerahastojen jakautuminen DB/DC/HYBRID
OECD-maissa (huom. OECD-määritelmä)
Lähde: OECD Pension Markets in Focus 2016 9
Eläkeuudistusten trendit EU-maissa
Tuunataan olemassa olevaa– Varhaiseläkereittien vähentäminen ja eläkeiän nosto
– Siirtymäaikojen jälkeen 67-v alkaa olla ”uusi normaali”. Tanskassamennään ehkä pisimmälle 72-vuotta (2050).
– Suomen tk-eläke verrokkimaissa harvinaisuus.
– Matalien korkojen aika, ESG-tekijät sijoittamisen säännöt/riskienhallinta
Lisätään automatiikkaa– Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen.
– Eläkkeen tason/indeksien sitominen rahoituksen kestävyyteen
Isot muutokset/järjestelmämuutokset– Etuusperusteinen eläke maksuperusteinen eläke välimuodot.
Eläkerahastot DB DC/DA esim. NL. Järjestelmissä DB NDC esim. Ruotsi.
– Annuiteetti ”könttänostot” esim. UK
– Lakisääteisten, yksilöllisten eläketilien sosialisointi esim. HU ja PL
– Eläkerahastojen konsolidaatio esim. NL ja EL
10
David Cameron:
”You should be able to spend it as you
choose. We trust people and that is what
this change is all about…”
CASE Pohjoismaat: ”erilaisia valintoja”.
• Ruotsi teki irtioton 90-luvun lopussa ja teki ison järjestelmämuutoksen: yksilöllinen eläketili, NDC
• Ruotsissa useampi eläkepilari käytössä. Lakisääteisen eläkkeiden osuus laskee tulevaisuudessa. Alin eläkeikä alempi kuin muissa.
• Pakollisessa lisäeläkkeessä ongelmia…
• Tanska käyttää paljon kansantalouden resursseja eläkkeisiin.
• Tanskassa useampi eläkepilari käytössä. ATP-hallinnoijan rooli erikoinen.
• Vielä yksi uusi ”palikka”: pakollinen yksilöllinen eläketili?
• Norjassa useampi eläkepilari käytössä. Lisäeläkkeistä säädetty lailla.
• Kaikissa rahastointia sekä lakisääteisissä eläkkeissä että lisäeläkkeissä. Norjan eläkerahasto (GPFG) mailman suurimpia.
• Ikääntyneiden työllisyysasteet FIN parempia.
12
CASE Välimeren maat: ”sopeutusta” (lisää vielä
edessä)
• Aiemmin hyvinkin anteliaita eläkejärjestelmiä: korvausaste, eläkeikä. Nyt sopeutuksen alla kaikissa maissa.
• Välimeren maat (ES, FRA, IT, EL) maat ovat edelleen ”eläkesuuntautuneita” sosiaalipolitiikassa.
• Italiassa merkittävä järjestelmäuudistus 90-l: maksuperusteinen NDC. Käytännössä PAYG.
• Ranskassa on useita eri eläkejärjestelmiä ja pakollinen lisäeläkeosa. Vaatimaton rahastointi. Rahat loppumassa. Lisäeläke luokitellaan I-pilarin sosiaaliturvaeläkkeeksi.
• Espanjassa uudistuksia 2010-luvulla. Vaatimaton rahastointi (SSF). Rahat loppumassa.
• Kreikan eläkejärjestelmä laajaa julkisuutta saaneiden sopeutustoimenpiteiden kohteena edelleen. Uudistuksia 2010-luvulla. Erikoisuuksia karsittu. Merkittävä budjettirahoituksen osuus.
13
CASE Kaakkois-Aasian maat: ”perheellä edelleen
merkitystä”.
• Kaakkois-Aasian maissa perheellä edelleen suuri rooli vanhuuden
turvan tuottamisessa. Entä yhteiskuntien rakennemuutokset?
• Eläkejärjestelmät kehittymättömiä Pohjoismaisesta näkökulmasta.
• Japanin lakisääteinen turva matala. Useampia pilareita käytössä,
mutta ei kovin kattavia.
• Eläkeoikeuksien kertyminen/säilyminen vaatinut pitkiä työuria
(sama työnantaja).
• Etelä-Koreassa heikoin eläketaso OECD-maista. Lakisääteinen turva
erittäin matala.
• Useampia pilareita käytössä, mutta ei kovin kattavia.
• Käytännössä ”itsepärjäämisen” kulttuureita eläkkeiden kannalta.
• Työssä jatketaan hyvin pitkään esim. Koreassa yli 70v
14
Mercer Global
Pension Index 2016:
FIN malli maailman
neljänneksi paras
15 Lähde: Mercer 2016
”Eläkkeiden riittävyys Euroopassa
on tulevaisuudessa vielä
suurempi haaste kuin
rahoituksen kestävyys”
Julkiset eläkemenot Euroopassa 2013-2060:
suhteellisen tasapainossa?Lähde: Adequacy report EU 2015
17
” Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa
finanssikriisin jälkeen suhteellisen
hyvin verrattuna
muihin väestöryhmiin”
”Suomessa pienituloisten
eläkeläisten kipupisteet:
yksinasuvat, naiset, yli-75-
vuotiaat ja tk-eläkeläiset”
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi
keskitasoa tuloissa ja hyvin vähän aitoa puutetta
Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 20
OECD-maat tuloköyhyys iän mukaan (50%
mediaanitulosta)
Lähde: OECD: Pensions at glance 201521
Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v)
EU-28: Suomi keskitasoa
Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 22
Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä
on edelleen leveä
Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 23
Ennuste eläkkeiden korvausasteista eri
eläkemuodot huomioon ottaen 2013 vs. 2053
Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 24
” Useissa EU-maissa nyt nuoret
joutuvat jatkamaan huomattavasti
nykyistä pidempään työssä, mikä
sekään ei välttämättä riitä
nykyisen tasoisiin eläkkeisiin”
EU:n eläkepolitiikan linjoja eläke-etuuksien
riittävyydestä
• Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) analyysi ja lääke lisäeläkkeiden
edistäminen. Miten todellisuudessa?
• Entä esiin nostetut haavoittuvat ryhmät (sosiaalinen pilari 2016):
– Naiset. Sukupuolten välinen eläkekuilu.
– Itsensä työllistäjät. Uusi työ.
• Komission yleinen lisäeläkkeiden edistämisen politiikka toimii
todennäköisesti huonosti riskiryhmien kohdalla.
• Elinajanodotteen ja eläkeiän sitominen yhteen (aina tuttu
suositus). Todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen
vaikutukset myös riittävyyteen.
• Toisaalta laaja kattavuus, maksupohja ja eläkkeen kertyminen
palkattomilta jaksoilta hyviä tavoitteita.
26
Globaali eläke-ekosysteemi on hämmästyttävän
monimuotoinen
• Eläkkeillä on aina vahva yhteys työmarkkinoihin ja ylipäänsä kansalliseen kasvualustaan/kulttuuriin.
• Erilaisia eläkemalleja ja ”pilarimuodostelmia” on loputon määrä. Multipilarimalli? Ei patenttiratkaisua?
• Eläkkeiden rahoituksen kestävyyden sekä etuuksien riittävyyden tulisi toteutua yhdessä vaikeaa.
• Maksuperusteiset mallit (lakisääteiset, eläkerahastot) yleistyvät, mikä tarkoittaa myös riskien siirtämistä.
• Lakisääteisten eläkejärjestelmien koordinaatio EU-tasolla (asetukset) pitää huolta jäsenvaltioiden välillä liikkuvien ihmisten eläketurvasta. Entä muut?
• Eläkedesign, hallintotapa ja sijoituspolitiikka ovat kaikki muutoksessa maailmalla ja parhaita käytäntöjä etsitään.
27