mitä kuuluu perusterveydenhuolto? valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen...

03.05.2023 1

Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä

Timo Sinervo, Liina-Kaisa Tynkkynen, Tuulikki Vehko, Anna-Mari Aalto

Valint-hanke Timo Sinervo, Liina-Kaisa Tynkkynen, Tuulikki Vehko, Anna-Mari Aalto

03.05.2023 Valint-hanke Timo Sinervo, Liina-Kaisa Tynkkynen, Tuulikki Vehko, Anna-Mari Aalto 2

Kirjoittajat:Anna-Mari Aalto (THL)Miisa Chydenius (UTA)Outi Jolanki (UTA)Ilmo Keskimäki (THL/UTA)Juhani Lehto (UTA)Anna Saloranta (UTA)Timo Sinervo (THL)Vesa Syrjä (THL)Liina-Kaisa Tynkkynen (UTA/THL)Tuulikki Vehko (THL)

03.05.2023 3

Tutkimuksen pääviestit1. Kansainvälisessä tarkastelussa suomalainen sote-uudistus on

ainutlaatuinen.2. Asiakkaat ja väestö pitävät mahdollisuutta vaihtaa terveysasema tärkeänä,

vaikka oikeutta käytetään harvoin. 3. Palveluiden saatavuus, laatu ja sujuvuus ovat väestölle ja asiakkaille

valinnanvapautta tärkeämpiä.4. Tietoa palveluista, niiden saatavuudesta ja laadusta oltava

ymmärrettävässä muodossa. 5. Terveyskeskusten työ painottuu pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita

käyttävien hoitoon - työssäkäyvillä työterveyshuolto.6. Terveysasemien palveluvalikoimassa on suuria kaupunkien sisäisiä ja

välisiä eroja.7. Terveyskeskukset ovat keskellä suurta muutosta.8. Valinnanvapaus ei ole juuri vaikuttanut henkilöstön asemaan ja

hyvinvointiin.9. Uudet integraatioon ja asiakkaiden segmentointiin keskittyvät mallit ovat

muuttaneet henkilöstön työnjakoa ja työnorganisointia.

Valint-hanke Timo Sinervo, Liina-Kaisa Tynkkynen, Tuulikki Vehko, Anna-Mari Aalto


1. Kansainvälisessä tarkastelussa suomalainen sote-uudistus on ainutlaatuinen• Muissa Pohjoismaissa (pl. Islanti) kysymys

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä on ollut kansallisen kehittämisen näkökulmasta keskeinen.

• Suomi onkin Pohjoismaista – jopa kaikista maailman maista – ainoa, joka pyrkii kansallisesti ja lainsäädännönkeinoin edistämään sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota.

• Ruotsalainen valinnanvapauden sovellutus on ainutlaatuinen toimintamalli ja siitä on olemassa hyvin erilaisia ratkaisuja. Mallilla on pyritty palveluiden saatavuuden lisäämiseen ja yksityisten palveluntuottajien markkinoille tulon helpottamiseen.

• Norjassa ja Tanskassa valinnanvapauden avulla on tavoiteltu asiakkaan parempia vaikutusmahdollisuuksia sekä pyritty parempaan hoidon jatkuvuuteen ja saatavuuteen.


2. Asiakkaat ja väestö pitävät mahdollisuutta vaihtaa terveysasema tärkeänä, vaikka oikeutta käytetään harvoin.

3. Palveluiden saatavuus, laatu ja sujuvuus ovat väestölle ja asiakkaille valinnanvapautta tärkeämpiä.

• Väestö pitää sote-uudistuksen tärkeimpinä tavoitteina sujuvia palveluita, peruspalveluiden vahvistamista ja yhdenvertaista saatavuutta. Vain joka viides väestöstä valitsi valinnanvapauden kolmen tärkeimmän joukkoon.

• Terveysasemaa valittaessa keskeisintä on palveluiden sijainti, laatu ja saatavuus.

• Asiakkaat eivät ole valmiita vaihtamaan terveysasemaa etäälle kodistaan.


4. Tietoa palveluista, niiden saatavuudesta ja laadusta oltava ymmärrettävässä muodossa• Tietoa laadusta, saatavuudesta tai

palveluvalikoimasta ei ole tai tieto on hankalasti saatavilla.

• Asiakkailla erilaiset mahdollisuudet terveysasemien vertailuun ja valintaan– Taustalla terveyteen, liikuntakykyyn, talouteen,

kielitaitoon ja koulutukseen liittyviä tekijöitä.– Asiakkaalle tarjottava tukea valintojen tekemiseen.


5. Terveyskeskusten työ painottuu pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita käyttävien hoitoon - työssäkäyvillä työterveyshuolto• Palvelut tulee suunnitella pitkäaikaissairaat ja useita

palveluita käyttävät huomioiden.• Pitkäaikaissairaiden ja useita palveluita käyttävien hoidon

toimivuus on keskeistä myös kustannusten hillinnän kannalta.• Pitkäaikaissairaiden tarve palveluiden integrointiin on otettava

huomioon valinnanvapauden toteutuksessa.• Terveysaseman vaihtajat ovat palveluiden käyttäjiä ja

keskimääräistä asiakasta huonokuntoisempia otettava huomioon korvausperusteissa.


6. Terveysasemien palveluvalikoimassa on suuria kaupunkien sisäisiä ja välisiä eroja.• Vaihtaessaan terveysasemaa asiakas ei välttämättä saa

samanlaista palveluiden valikoimaa vaan voi joutua hankkimaan palvelunsa useasta eri pisteestä

• Valinnanvapauden näkökulmasta terveysasemien palvelutarjonnan vaihtelu voi olla ongelma, jos samanlaista palvelutarjontaa ei ole lähellä tarjolla.

• Terveysasemille kaivataan lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi erityisesti mielenterveyden, päihdehuollon, fysioterapian ja sosiaalityön osaamista


7. Terveyskeskukset ovat keskellä suurta muutosta• Hoitajan roolin vahvistuu, sähköiset palvelut yleistyvät ja

muuttavat hoitoa.• Asiakkaiden segmentointi yleistyy:

– Erityyppisille asiakkaille erilainen palveluprosessi, joko luomalla oma tiimi tai terveysasema tai eriyttämällä palvelut terveysaseman sisällä.

– Pitkäaikaissairaille luotu integroituja palveluita, jotka sisältävät laajan joukon eri ammattilaisten palveluita.


8. Valinnanvapaus ei ole juuri vaikuttanut henkilöstön asemaan ja hyvinvointiin

9. Uudet integraatioon ja asiakkaiden segmentointiin keskittyvät mallit ovat muuttaneet henkilöstön työnjakoa ja työn organisointia• Hoitajille enemmän vastuuta hoidosta, lääkäreille

enemmän konsultoivaa roolia. • Työ koetaan mielekkäämmäksi

– Työ on kokonaisvaltaisempaa, voi keskittyä olennaiseen.

– Prosessi toimii paremmin asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta.


ASIAKASKYSELYT KUVINA


Terveysasemaa vaihtaneita oli vähän asiakaskyselyn mukaan vuonna 2014

• Vaihtaneita kaikkiaan noin 8% asiakkaista, väestöstä vähemmän (2-3%)

• Vaihtajien määrät vaihtelivat voimakkaasti kunnittain

Hämeenlinna

Eksote

Turku

Tampere

Oulu

Lahti

Kuopio

Kouvola

Jyväskylä

Vantaa

Helsinki

Espoo

Suuret kaupungit

-100% -50% 0% 50% 100%

-94%

-93%

-94%

-90%

-90%

-86%

-95%

-93%

-94%

-93%

-89%

-92%

-92%

6%

7%

6%

10%

10%

14%

5%

7%

6%

7%

11%

8%

8%


Asiakkaat pitivät tärkeänä, että he voivat valita…

Muu TH-ammattihenkilö

Hoitaja

Hammaslääkäri

Lääkäri

Terveysasema

0% 20% 40% 60% 80% 100%

samaa mieltä

melkein samaa mieltä

siltä väliltä

osin eri mieltä

eri mieltä

Pitkäaikaissairaat ja paljon palveluita käyttävät kokivat tärkeimmäksi


Väestöstä valinnanvapauden valitsi kolmen tärkeimmän sote-uudistuksen tavoitteen joukkoon vain joka viides vastaaja

Oma vastuu

Valinnanvapaus

Kustannuskuri

Yhtenäiset käytännöt

Yhdenvertainen saatavuus

Peruspalveluiden vahvistaminen

Sujuvat palvelut

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Erittäin/ melko tärkeääValinnut kolmen tärkeimmän joukkoon

Aalto ym. 2016


Onko aidosti mahdollisuus vaihtaa ….

Muu TH-ammat-tihenkilö

Hoitaja

Hammaslääkäri

Lääkäri

Terveysasema

0% 20% 40% 60% 80% 100%

samaa mieltä

melkein samaa mieltä

siltä väliltä

osin eri mieltä

eri mieltä

Pitkäaikais-sairaat ja useita palveluita käyttävät kokivat useimmin, että vaihtaminen ei ole aidosti mahdollista


Asiakkailta puuttuvat tiedot terveysasemien hoitoon pääsystä ja kliinisestä laadusta

Tietoa on:- Jonotusajat historiatietona- AsiakastyytyväisyysTietoa ei ole:- Kliininen laatu- Nykyhetken jonotiedot- PalveluvalikoimaTieto on netissäPitkäaikaissairailla ja paljon palveluita käyttävät kokevat saaneensa heikoimmin tietoa

laadusta

hoitoon pääsystä (jonot)

vaihtoon liittyvistä käytännöistä

0% 50% 100%

samaa mieltämelko samaa mieltäsiltä väliltäosin eri mieltäeri mieltä

Oletko saanut riittävästi tietoa..


Terveysasemaa vaihtaneilla syy vaihtoon liittyi usein terveysaseman sijaintiin

Esteetön liikkuminen

Hyvät parkkipaikat

Ystävien tyytyväisyys terveysasemaan

Toimitilojen viihtyvyys

Tietty lääkäri tai hoitaja

Terveysaseman yleinen maine

Hyvät kulkuyhteydet

Hoitaja-aikojen saatavuus

Lääkäriaikojen saatavuus

Hyvä hoidon laatu

Sijainti

1.001.502.002.503.003.504.004.505.00

Asteikko: 5= samaa mieltä, 3=siltä väliltä, 1= eri mieltä


Terveyskeskusasiakkaiden käyntisyynä oli useimmiten pitkäaikaissairaus ja sen hoito

Lapsen tai lähiomaiseni sairaus

Reseptin uusiminen

Todistus sairauspoissaolosta (lääkäri tai sh)

Määräaikais- tai terveystarkastus (ei pitkäaikaissairauteen liittyen)

Useita samanaikaisia sairauksia tai vaivoja

Uusi, kiireellinen sairaus tai vaiva

Uusi, kiireetön sairaus tai vaiva

Pitkäaikaissairaus ja sen hoito

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

5%

5%

7%

7%

9%

12%

17%

32%

%


Keitä ovat terveysaseman vaihtajat?

Vaihtajat Asiakkaat keskimäärin

Kuinka usein asioitte terveysasemalla?

% %

0-3 kertaa vuodessa 64 66

4-6 kertaa vuodessa 25 24

yli 6 kertaa vuodessa 11 10

Vaihtajia asiakkaista 8

Pitkäaikaissairaus 70 62

Useiden palveluiden käyttäjiä 25-48*

*Muut sosiaalipalvelut, sairaala, terveyskeskuksen sisäiset palvelut


PALVELUIDEN INTEGRAATION ERILAISET MALLIT


Toimiva palvelujärjestelmä erilaisille asiakkaille• Minkälainen palvelujärjestelmä tukee sekä

pitkäaikaissairaiden että ’satunnaiskäyttäjien’ hoitoa?• Ruotsissa selvitysmies ehdotti pitkäaikaissairaiden

valinnanvapauden muuttamista niin, että he valitsevat liikkuvan kotihoidon tiimin.

• Missä määrin palveluiden järjestäjä voi hallita palveluverkkoa, vai määrittävätkö markkinat.– Voidaanko suunnitella, missä terveysasema,

hyvinvointiasema ja mitä palveluita sisältävät?– Alueet erilaisia, maksujärjestelmän ohjausvaikutus

• Miten palveluiden integrointi järjestetään– Toiminnalliset, laajat kokonaisuudet / palveluohjaus


AsiakassegmentointiPaljon palveluita käyttävät ja pitkäaikaissairaat, joilla sairaus ei hallinnassa Palveluiden koordinointi vastuuhoitajallaAsiakkaalla suora puhelin- numeroAsiakkaan ympärille moniammatillinen tiimiHoito suunnitelmallistaHoitaja konsultoi lääkäriä tarvittaessaPalveluiden koordinointi Vastuuhoitajalla

Pitkäaikaissairaat, joilla mahdollisesti lisä-palveluiden tarve

Asiakkaat, joilla satunnainen palvelun tarve tai pitkäaikaissairaus, joka hallinnassa• Puhelinpalvelu,

jossa asiakas ohjataan suoraan oikealle ammattilaiselle, pyritään ratkaisemaan ongelma jo puhelimessa, lääkäri lääkäri

• Tehokas akuuttivastaanotto, jossa sairaanhoitajan vastaanotto,lääkäri tukena

• Sähköiset palvelut• Ryhmätoiminta


Palveluverkko, organisatorinen malli integraatiosta tällä hetkellä

HyvinvointiasemaErikois-

sairaanhoitoa

Sosiaalipalvelut Päihde- huolto

Fysio-terapeutti

Hoitaja Lääkäri

Psykiatrinen sairaanhoitaja

Lääkäri Hoitaja Hoitaja Hoitaja


Integraation tasot tällä hetkelläPalveluntarpeen arvioinnissa, hoitajan ja lääkärin yhteistyö: asia voidaan hoitaa saman tien puhelimessa lääkärin tuella (esim. reseptin uusinta, ohjaus suoraan oikealle ammattilaiselle, kuten fysioterapeutille)Hoitaja–lääkäri –työnjako: hoitajan rooli vahvistunut (hoitaja ja lääkäri toimivat työparina tai hoitaja toimii vastaanotolla itsenäisesti, lääkäri tukee tarvittaessa)Hoitaja/ lääkäri – erikoissairaanhoito: (perinteisesti toimii lähetteellä tai puhelinkonsultaatiolla; mikäli palveluvalikoima laaja, konsultaatio onnistuu samalla käytävällä työskentelevältä erikoislääkäriltä), määriteltyjä hoitopolkujaHoitaja/lääkäri – mielenterveys-, päihde-, sosiaalipalvelut tiimityö eri sektoreiden yli, asiakkaan hoitovastaava koordinoiOrganisatorinen: samaan organisaatioon (tai tiloihin) eri alojen asiantuntijat

• Yhteinen budjetti, yhteiset kannusteet• Ei takaa sujuvaa hoitoprosessia, mutta mahdollistaa

Klii

nine

n, p

rose

ssin

os

ien

suju

voitt

amin

enA

mm

atill

inen

yh

teis

työ

Org

anis

ator

inen


Integraation edut ja haitatKeskitetyt palvelut (saman hyvinvointiaseman sisällä laaja joukko eri ammattilaisia)• Palveluketjun sujuvuus useita palveluita käyttävillä hyvä (ei

kuitenkaan toimi automaattisesti).• Asiakkaan ’turhia’ käyntejä vähemmän, hoitoa voidaan

sujuvoittaa ja parantaa tehokkuutta.• Odotusaikoja vähemmän, voidaan ohjata suoraan oikealle

ammattilaiselle.• Valinnanmahdollisuus heikko.• Pienten yritysten markkinoille tulo hyvinvointi-asemien osalta

ongelma.• Valinnat sidoksissa toisiinsa.


Timo Sinervo Anna-Mari Aaltotutkimuspäällikkö, Valint-hankkeen johtaja tutkimuspäällikköTHL THLpuh. 029 524 7231 puh. 029 524 [email protected] [email protected]

Liina-Kaisa TynkkynentutkijatohtoriTampereen yliopisto/ Terveystieteiden yksikköpuh. 040 190 1675/ 044 521 [email protected]

Lähde:T Sinervo, L-K Tynkkynen, T Vehko (toim.). Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 16/2016. 136 sivua. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-731-2 (painettu); ISBN: 978-952-302-732-9 (pdf). A-M Aalto, M Junnila, A Muuri, T Sinervo, T Vehko, M Pekurinen. Väestön mielipiteitä valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiivisti 20/2016. 13 sivua. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-728-2 (verkko).

Lisätietoja

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-732-9



mitä kuuluu perusterveydenhuolto? valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen...

News & Politics