miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?

Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?

Marketta Dalla Valle Lasten ja nuorten lääkäri, tutkija,

hoitoketjuvastaava 01.02.2016 THL

LASTEN

JA

NUORTEN

LIHAVUUDEN

ALUEELLINEN

HOITOKETJU

POHJOIS-

KARJASSA

vuodesta

2010-

jatkuu…

Yhdessä

rakennettu,

yhteisessä

käytössä.

Erään hoitopolun tarina

Marketta Dalla Valle 01.02.2016 Kansallinen lihavuusohjelma 2016-2018, THL

Tätä on pitänyt miettiä:

Lihomisen tunnistaminenko vaikeaa? Lihomisen riskissä olevien lasten tunnistaminen? Ei tohdita puuttua? Elintapamuutokset vaikeita? Varhaisen vaikuttamisen menetys? Vaikeus tavoittaa perhe? Huono motivaatio? Emme usko itse muutoksen mahdollisuuteen? Hoitoon motivoinnin vaikeus? Resurssien puute? Hoitomallin puute?

Lasten lihavuusepidemia Suomessa - Miten tässä näin pääsi käymään?


Ylipainoisia (THL; Late -tutkimus, vuosina 2007-2008)

• Leikki-ikäiset: pojat 10% - tytöt 15%

• Kouluikäiset: pojat 21% - tytöt 20%

12-18-vuotiaiden ylipainoisuus on 3 x tunut/ viimeiset neljä vuosikymmentä.

Lihavimmat ovat entistä lihavampia. Pienten lasten lihominen.

Ylipainoisia: 2-20 -vuotiaita: pojat 22% - tytöt 12% (Saari A ym. 2003-09) ja

Lihavia: 2-20-vuotiaat pojat 4% lihavia - tytöt 2% lihavia (Saari A ym. 2003-2009)

Pohjois-Karjalassa lapsia (Sotkanet tilastotieto/THL vuodelta 2014)

• 0-19-vuotiaita: pojat 17 000 – tytöt 16 550, yht. 33 500 - > ylipainoisuuden yleisyys P-K:ssa.

• Ylipainoisten lasten määrä P-Karjalassa ei ole ainakaan pienempi kuin Espoossa (josta on A. Saaren ym. kasvututkimusaineisto), kun huomioidaan tutkimustieto lihavuuden esiintymisestä lapsilla: syrjäseudut, perheen huonompi sosioekonominen asema ja koulutustaso, perheessä on lihavuutta.

- Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine 2010;43:235-48.

- Vuorela N, Saha MT, Salo MK . Change in prevalence of overweight and obesity in Finnish children – comparison between 1974 and 2001. Acta Paediatr. 2011Jan;100:109-15.

- Kautiainen S, Koivisto A-M, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360-70.

- https://www.thl.fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/lasten-ja-nuorten-terveysseurantatutkimus-late

- Kouluterveyskysely 2013; https://www.thl.fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset

Marketta Dalla Valle

Suomi – lasten ylipainoisuuden yleisyydestä ja taustatekijöistä

01.02.2016 Kansallinen lihavuusohjelma 2016-2018, THL

https://www.thl.fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/lasten-ja-nuorten-terveysseurantatutkimus-late














https://www.thl.fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset






• Aineiston lapsista 44%:a oli vaikeasti tai sairaalloisesti lihavaa, alle kouluikäisistä (n=120) 82%:a. • Nuorimmat lapset (2-6.9-vuotiaat) olivat kaikkein lihavimpia BMI-SDS:llä määritellen;

BMI-sds heillä 3.16 (2.80-3.56); kaikkien tutkimuslasten BMI-SDS mediaani 2.46 (2.19-2.77). • Pojilla oli tyttöjä enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta (X2-testi, p < 0.001). • Koholla oleva paastoverensokeri 33%:lla, tyypin 2 sokeritaudin esiaste 36%:lla, 6:lla DM 2. • Koholla oleva seerumin insuliini viitteenä huonontuneesta insuliiniherkkyydestä 43%:lla. • Poikkeavia veren rasva-arvoja: Triglyseridit korkeita 39%:lla, HDL-kolesteroli liian matala 34%:lla. • Rasvamaksan viitteet (ALAT koholla) 24%:lla, uusin suositetuin viitearvoin pojilla 60%:lla. • Systolinen verenpaine oli yli viitearvojen 50%:lla, diastolinen verenpaine 14%:lla. • Poikien systoliset verenpaineet olivat merkittävästi korkeammat kuin tyttöjen (M-W U, p = 0.002). • Pojilla oli 15-18-vuotiaina samanikäisiin tyttöihin verrattuna merkittävästi enempi vaikeata ja

sairaalloista lihavuutta, korkeita verenpainearvoja, sokeritaudin esiasteita, rasvamaksaa ja poikkeavia kolesteroliarvoja.

• Ainakin yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (koholla oleva verenpaine, sokeritaudin esiaste, poikkeavat veren rasvat) oli todettavissa 80%:lla = 649 lapsella ja nuorella.

• Niiden joukossa, joilta oli katsottu kaikki aineenvaihdunnalliset muuttujat (verensokeri, insuliini, kaikki rasva-arvot, maksaentsyymi ALAT) (n 360) oli vain 12 (3%) sellaista, joilla kaikki arvot olivat normaalit. Näistä ’normaaleista’ vain neljällä oli myös normaali verenpaine.

(Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care – searching for a healthy obese child. Annals of Medicine 2015;47:639–54) http://www.tandfonline.com/eprint/f392Rk245Xq66VfJEAXK/full

TULOKSIA ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET –TUTKIMUKSESTA Aineisto: 900 itäsuomalaista, erikoissairaanhoidossa (PKKS, MKS, KYS) vuosina 2005-2012 lihavuuden vuoksi tutkittua ja hoidettua lasta ja nuorta (2-18-vuotiaat).


http://www.tandfonline.com/eprint/f392Rk245Xq66VfJEAXK/full

http://www.tandfonline.com/eprint/f392Rk245Xq66VfJEAXK/full

Kannattaako ehkäistä, hoitaa? Onko oikeus? Kyllä. Välitä varhain ja Vaikuta!

Onnistunut painonhallinta elämäntapamuutoksin. Perheen ja hoitotiimin hyvä yhteistyö.

Riku

5 v

Leo

15 v

- Parempi vointi ja pärjääminen nyt, terveempi tulevaisuus. - Liitännäissairauksiin sairastumisen riski häviää, kun painokehitys normalisoituu. - Lihavuuden sukupolvelta toiselle siirtymisen ketju katkeaa.

Heikentynyt sokerin sieto Rasvamaksa Triglyseridit koholla Koholla oleva verenpaine Nuorella itsellään ahdistava huoli omasta tulevasta terveydestä.

Marketta D

alla Valle

Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876–85.

01

.02

.20

16

Kansallin

en lih

avuu

soh

jelma 2

01

6-2

01

8, TH

L

POHJOIS-KARJALAN ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU

MIKSI JUURI LIHAVUUDEN HOITOKETJU TARPEEN?

• Ylipainoisuus ja lihavuus on lisääntynyt lihavuusepidemiaksi.

• Lihavuuteen liittyy fyysisiä ja psykososiaalisia seuraamuksia.

• Lihavuus on komplisoitunut; liitännäissairaudet yleistyvät.

• Lihavuudella on vaikutuksensa paitsi lapsen ja nuoren nykyterveyteen myös vahvasti aikuisiän terveydentilaan.

• Lasten lihavuusepidemialla on / tulee olemaan merkittävät kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset vaikutuksensa.

• Lihavuus ”siirtyy” sukupolvelta toiselle – ketju on saatava katkaistua.

• Asiaan on päästävä puuttumaan varhain. Viesti on vietävä kaikkialle.

= jotta me osaisimme paremmin ehkäistä, paremmin hoitaa = jotta maakuntamme lapsista tulisi terveempiä aikuisia = jotta saisimme muita toimijoita mukaan.

-> Työssä nähty ja koettu, tutkimuksin osoitettu: ASIALLE TARTTEE TEHDÄ JOTAIN...

A


… Miksi lasten lihavuuden hoitoketju on tarpeellinen?

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus lasten lihavuudesta haastaa

tekemään hoitopolkuja ja -ketjuja.

• Lasten lihavuus (0-18-v) Käypä hoito -suositus vuodesta 2005, päivitetty vuonna 2013.

• Suosituksen tavoitteena on ehkäistä lasten lihavuutta sekä edistää lihavuuden hoitoa ja siten vähentää lapsuusiän lihavuutta ja siihen liittyviä ongelmia.

• Suosituksen kohderyhmänä ovat lihavia lapsia hoitavat ja lihomisen ehkäisystä vastaavat

a. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset.

Tarvitsisi lisäyksen:

b. Varhaiskasvatuksen sekä opetuksen- ja liikuntatoimen ammattilaiset, jotka ovat avainasemassa ylipainoisuuden ja lihavuuden ehkäisyssä.

Linkki Lihavuus (lapset) Käypä hoito -suositukseen:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50034

B.




KÄYPÄ HOITO -suositus sanoo:

1. LIHAVUUDEN HOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖNJAOSTA

• Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat perusterveydenhuollon keskeistä osaamisaluetta:

”Päävastuu lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle. Erikoissairaanhoidossa erotusdiagnostiset tutkimukset ja vaikean ja komplisoituneen lihavuuden hoito.” = Moniportainen hoito

2. HOIDOSTA:

• Lapsuusiän lihavuuden hoito tulee organisoida paikallisesti ja alueellisesti siten, että se on: - moniammatillista - tavoitteellista - yksilö- ja/tai ryhmämuotoista - perhekeskeistä

- riittävän pitkäkestoista

- jatkuvaa toimintaa

• Käypä hoidon Lasten lihavuus -työryhmä suosittaa lapsuusiän lihavuuden alueellisten hoitoketjujen kehittämistä.


Pohjois-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketju

Tausta:

• Alku: P-Karjalan Keskussairaalan Lasten- ja nuorten sairauksien klinikkaryhmän strategisena tavoitteena vuosina 2010-2012 saada erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuortentaudeille oma lihavuuden hoitoprosessi.

• Jatkoajatus: Tehdään koko P-K:aan alueellinen hoitoketju yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa.

Tavoitteet:

• Saada toimintamalli lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisyyn ja hoitoon

= > lasten ja nuorten ylipainon toimiva, suunnitelmallinen ja perhekeskeinen ehkäisy ja hoito.

• Toimintamalli hyödyksi jokaiselle käytännön arkityössä puheeksi ottamisesta alkaen tutkimiseen, ohjaukseen ja hoitoon – hoitoketjun hyvä jalkautus.

• Työnjaon selkiyttäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja kunkin hoitoportaan sisällä sekä luoda toimivat kohtaamispinnat.

• Hoitoketjun rakentajien oma kouluttautuminen ja asiaosaamisen lisääminen.

• Yleisen tietoisuuden lisääminen asiassa – koulutukset, jalkautus, media, opinnäytetyöt, tutkimus.

• Saada terveydenhuollon rinnalle muita osaajia (varhaiskasvatus, koulu, ns. 3.sektori) – yhteisvastuu asiassa.


ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN

LIHAVUUDEN HOITOKETJUPOHJOIS-KARJALASSA

* Avaa tähdestä klikkaamalla

www.pkssk.fi/documents/601237/620422/lasten+ja+nuorten+lihavuus_hoitoketju.pdf

01

.02

.20

16

Kansallin

en lih

avuu

soh

jelma 2

01

6-2

01

8, TH

L M

arketta Dalla V

alle

http://www.pkssk.fi/documents/601237/620422/lasten+ja+nuorten+lihavuus_hoitoketju.pdf

Psykologi Tiina Tuupainen, Anna-Mari Eskelinen

Määttänen

, Ville Piironen

Asiaa lasten ja nuorten lihavuudesta

* ALUEELLINEN

LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU

POHJOIS-KARJALASSA

*Perusterveydenhuollon työryhmä:Lääkärit Katri Räsänen, Leena TorssonenLastenneuvola th:t Sirpa Honkanen, Taina PaakkunainenKouluth th:t Maarit Surakka, Hanna MäättänenOpiskeluth th:t Päivi Tuunanen, Sanna NenonenRavitsemusterapeutit Tuula Juvonen, Kaija PenttinenFysioterapeutti Raija Hurri

Erikoissairaanhoidon työryhmä:Lasten ja nuorten lääkäri Marketta Dalla ValleLastentautien sh:t Sari Toropainen, Satu KinnunenRavitsemusterapeutti Tuija Laukkanen Fysioterapeutit Mervi Hietala,Tuula Koljonen, Erja KuuselaPerheterapeutti Riitta GröhnLPS sh:t Tuula Tuomainen ja Ville PiiroinenNPS psykologit Tiina Tuupainen ja Anna-Maria Eskelinen

Tekninen toteutus ja päivitys: hoitoketjuvastaava Marketta Dalla Valle 1/2016

Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamalla

Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamallaPerheelle *

1. RAKENNUSVAIHE: P-KKS:n Lasten- ja nuortentautien oma PAINONHALLINTAPROSESSI (esh)

• Erikoissairaanhoidon työryhmä 1/ 2010: lääkäri, sairaanhoitaja pkl:lta ja os:lta, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti.

• Prosessin tekemisestä tuli prosessi: Käypä hoito –suosituksen ruodinta, kouluttautuminen, tutustuminen olemassa oleviin lasten ja nuorten lihavuuden hoitopolkuihin, säännölliset tapaamiset, muistiot.

• Jokaisen ammattiryhmän oman osuuden kartoitus

• Prosessin teon myötä lihavuuden hoidolle tuli malli

• Itse kunkin osallisen oma ammattirooli lihavan hoidossa täsmentyi

• Potilaan hoito jäsentyi suunnitelmallisemmaksi, tavoitteellisemmaksi, ja koordinoidummaksi - päällekkäin tehty työ vähemmäksi

• Uusina asioina: hoitotiimi, fysioterapia, sairaanhoitajan vo:t, tiimikokoukset, esitietokaavake perheille

• Esh:n painonhallintaprosessi valmistui 12/2010, päivitetty 12/2011, 5/2013, 1/2016.

• Psykiatria (LPS ja NPS) mukaan prosessiin 2011, perheterapeutti 2013, sosiaalityöntekijä 2015.

• Prosessin seuranta – vuosittaiset evaluaatiot; digitalisaatio ja rekisterit avuksi.

• Kokonaisuus: Esh:n prosessi osaksi alueellista hoitoketjua -> tavoitteena hyvin toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ->

2. Rakennustyövaihe käyntiin Pohjois-Karjalan alueellisen hoitoketjun rakentamiseksi, kevät 2011

LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU

POHJOIS-KARJALASSA


2. RAKENNUSVAIHE: PERUSTERVEYDENHUOLLON OSUUDEN RAKENTAMINEN 5/2011 – 5/2012

- Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa – työryhmän kokoaminen = alueellinen hoitoketju yhteistyökokoukset 5/2011, 11/2011, 3/2012 - alueellinen hoitoketju valmiiksi keväällä 2012

- Yhteistyö Duodecimin Käypä hoito -osaston kanssa hoitoketjun jalkautuksessa.

3. VAIHE – HOITOKETJUN JALKAUTUS kevät 2012 alkaen

- hoitoketjun sähköinen jakelu kuntiin kevät 2012 - Maakunnallinen Kasvun paikka -koulutuspäivä 11/2012 (järjestäjinä Painotiimi ja Duodecim)

- hoitoketju on seinällä, PKSSK:n nettisivustolla, Mediatrissa, Valtimokartassa, Terveysportissa

- hoitoketjun esittely eri työpisteissä, eri alueellisissa työryhmissä ja koulutuspäivillä - hoitoketju käyttöön käytännön työssä - jalkautustapaamiset kunnissa perusth:n ym. kanssa - mukana aikuisten kampanjassa ’Elämän iloa – ilman kiloja’ (THL:n lihavuusohjelma 2012-2015).

4. VAIHE – HOITOKETJUN PYSYVYYDESTÄ HUOLEHTIMINEN

- päivitys, painotiimi, aluetyöryhmän tapaamiset, koulutus ja kouluttautuminen, yhteys käytäntöön.

5. HOITOKETJUUN LIITTYY

- P-K:n ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt: lasten päivähoito ja lasten lihavuuden ehkäisy (12/2012), koulu ja lasten lihavuuden ehkäisy (2013 -14). - tutkimustyö itäsuomalaisten lasten lihavuudesta: PKKS, KYS, MKS/Itä-Suomen yliopisto.

- yhteistyö eri toimijoiden kanssa saatu käyntiin: varhaiskasvatus, koulu, kunnallinen liikuntatoimi ja liikuntajärjestö Pokali mukana alueellisessa Lasten lihavuuden hoito –työryhmässä, Neuvokas perhe.

- haasteena on saada laajamittainen huomio asialle –> painopiste varhaiseen puutumiseen ja hoitoon. - asiassa aineksia ’Pikku-Pohjois-Karjala’ -projektiksi – kokonaisvaltainen varhainen huomiointi ja hoito on myös samalla yleistä terveydestä huolehtimista, terveyden tärkeäksi kokemista.


Yleistä hoidon ja hoitopolun kehittämisestä

• Kuka lähtee kehittämään ja rakentamaan prosessia - johdon/esimiehen merkitys vastuuhenkilön nimeämisessä.

• Tehdään tiimityönä.

• Mietittävä mitä jo on, mitä tarvitsemme? Paikallinen hoitopolku, alueellinen hoitoketju?

• Mihin muotoon tehdään? Miten yhdistettävissä muihin organisaation käytäntöihin?

• Mihin prosessi/ketju sijoitetaan, mistä se helposti löytyy? Esille!

• Oman työyhteisön koulutus ja kuuleminen. Tällä voimme vaikuttaa!

• Organisaation johdon tuki, kannustus ja vastuu hoitoketjun olemassaolosta.

• Jalkauttaminen kentälle käytännön työvälineeksi; tiedotus, koulutus, yhdyshenkilöt.

• Pysyvyydestä huolehtiminen: hoitoketjun päivittäminen, yhteyksistä huolehtiminen (esim. painotiimi, aluetyöryhmä), pysyvyyden mittaaminen (valmiit mittarit).

• Tiedottaminen, esilläolo – työpaikat, lehdistö, paikallislehdet, maakuntaradio, kampanjat

• Yhteistyö – varhaiskasvatus, koulu, järjestöt… Alueryhmä: mitä tehdään, miten tehdään. Kokemuksen ja osaamisen jakamista. Tavoitteena varhainen vaikuttaminen ja hyvä hoito.


http://www.kaypahoito.fi/documents/10184/12754/Hoito-suosituksesta-hoitoketjuksi.pdf https://www.england.nhs.uk/about/our-vision-and-purpose/imp-our-mission


http://www.kaypahoito.fi/documents/10184/12754/Hoito-suosituksesta-hoitoketjuksi.pdf






https://www.england.nhs.uk/about/our-vision-and-purpose/imp-our-mission












Mitä hoitoketjutyö tuo käytännön työhön

• Lisää tietoisuutta oman roolin/toiminnan osuudesta hoitokokonaisuudessa.

• Tarkentaa kunkin tahon ja kunkin ammattilaisen työn sisältöä.

• Vahvistaa työn tärkeyttä – olen oikealla asialla.

• Helpottaa asian esille ottamista.

• Helpottaa perheen kohtaamista.

• Päivittää tietoa ja antaa käytännön työkaluja.

• Parantaa hoidon suunnitelmallisuutta ja sujuvuutta.

• Parantaa kohtaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

• Tuo asiaa yleiseen tietoisuuteen.

• Haasteita:

- työn seurannan ja arvioinnin onnistuminen, ’palvelevat rekisterit’, esim. kasvukäyrät.

- perheen nivominen hoitoprosessiin; päästä irti organisaatiolähtöisestä ajattelusta lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseen ajatteluun.

- miten vahvistaa monien asioiden kanssa kamppailevien perheiden voimavaroja terveyttä edistäviksi.


PERHE

NEUVOLA

KOULU- ja OPISKELUTERVEYDENHUOLTO

HARRASTUKSET

VARHAISKASVATUS

ERIKOISSAIRAAN-HOITO

MEDIA

KAUPPA

PERUSTERVEYDEN- HUOLTO

TERVE AIKUISUUS

KUNTA,

VALTIO (LAINSÄÄDÄNTÖ,

STM, THL,OPM)

YKSITYINEN TERV.HUOLTO

SOSIAALI-TOIMI

Yhdyskunta-suunnittelu

Lapsi Nuori


KOULU


©MDV

miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?

Health & Medicine