miten terveystieteista pitaisi kirjoittaa

Katriina Kaakkolammi 20071

Miten terveystieteistä pitäisi kirjoittaa?

Katriina Kaakkolammi


Terveystieteistä kirjoittavien muistilista

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

– Suunnittele

– Jäsennä

– Muista kohderyhmä ja tekstin tavoite

– Kirjoita sujuvasti ja ymmärrettävästi


Tekstin suunnittelu

Aiheen valinta, ajatusten kokoaminen ja

mahdollisen lähdeaineiston etsiminen

Alustava tekstin rakenteen suunnittelu:

pääkohdat, otsikot, asioiden esittämisjärjestys

Avuksi esim. miellekartta


Tekstin jäsennys: IMRAD

Tieteellisissä artikkeleissa pääviesti

useimmiten viimeisenä

Rakenne:

– Introduction

– Methods

– Research and

– Discussion


Tekstin jäsennys: Johdanto

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kroonista kipua

sairastavien potilaiden kipukokemuksia, kroonisen

kivun vaikutuksia heidän arkielämässään ja kivun

kanssa selviytymistä.


Tekstin jäsennys: Menetelmät

Tutkimukseen osallistui 7 kipupotilasta. Tutkimus-

aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja aineiston

analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön

analyysiä. Tutkimusaineistoa laajennettiin kysely-

lomakkeella, jossa kartoitettiin haastateltavien

arvioimaa kivun voimakkuutta ja kivun aiheuttamaa

haittaa arkielämässä.


Tekstin jäsennys: Tulokset

Tutkimustulosten mukaan kipu ilmeni subjektiivisena kipukokemuksena. Kipupotilaat pyrkivät mieluimmin salaamaan kuin näyttämään kivuliaisuuttaan. (--) Tässä tutkimuksessa korostui kipupotilaiden varau-tunut suhtautuminen lääkehoitoon, mutta ilman kipulääkkeitäkään ei tultu toimeen. (--) Kipuongel-man jatkuessa korostui terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus ja potilas-lääkärisuhde. Tulevasta kipupo-liklinikasta toivottiin monialaista ja moniammatillista.


Tekstin jäsennys: Päätelmät

Tutkimustulokset auttavat terveydenhuoltohenki-

löstöä hahmottamaan kroonisen kipupotilaan elä-

mää kivusta aiheutuvine seurauksineen ja heidän

selviytymistään kipuongelman kanssa. Tämä

tutkimus luo edellytyksiä kroonisen kipupotilaan

hoitotyön kehittämiselle.


Kohderyhmä ja tavoite

Kenelle kirjoitat?

– potilaalle

– muille alan asiantuntijoille

– työyhteisölle

Mihin pyrit?

– tiedottamiseen

– toiminnan ohjailuun


Sujuvuus ja ymmärrettävyys

Ymmärrettävyyttä lisäävät

– tekstin näkökulman ja tavoitteen

täsmentäminen

– pää- ja sivuasioiden erottaminen

– asioiden suhteiden selvittäminen

– tekstin käsitteiden siirto lukijan maailmaan


Sujuvuus ja ymmärrettävyys: näkökulma ja tavoitteet

Lukija saattaa tarvita aiheeseen johdattelua: ensin tuttu, sitten uusi asia

Pallolaajennus onnistuu lähes aina, mikäli potilaalla on vain tiukkoja ahtaumia sepelvaltimoissa. Sen sijaan jos sepelvaltimo on täysin tukossa, onnistuminen on epävarmempaa.

Suonet ovat lukijan kannalta tuttua tietoa, ahtaumien laadun vaikutus uutta

Pallolaajennus onnistuu lähes aina, mikäli potilaalla on sepelvaltimoissa vain tiukkoja ahtaumia. Sen sijaan jos sepelvaltimo on täysin tukossa, onnistuminen on epävarmempaa.


Sujuvuus ja ymmärrettävyys: asioiden suhteiden selvittäminen

Beetasalpaajat alentavat silmänpainetta

sädekehässä olevien beeta-adrenergisten

reseptorien kautta tapahtuvan kammio-

nesteen muodostumisen estämisen johdosta.

→

Beetasalpaajat alentavat silmänpainetta.

Tämä tapahtuu estämällä sädekehässä

olevien beeta-adrenergisten reseptorien

kautta kammionesteen muodostumista. (?)



Lauseenvastikkeet keräävät usein ympärilleen muutakin kielen kankeutta:

Kuitenkin alkion kehityksen alkuvaiheessa sukurauhasen aihe on samanlainen kummallakin sukupuolella erilaistuen vasta myöhemmin geenien ja hormonien vaikutuksesta munasarjaksi tai kivekseksi.

On parempi miettiä, vastaako lauseenvastike tässä kysymykseen ”miten?” Siis paremmin:

Kuitenkin alkion kehityksen alkuvaiheessa sukurauhasen aihe on samanlainen kummallakin sukupuolella. Se erilaistuu vasta myöhemmin geenien ja hormonien vaikutuksesta munasarjaksi tai kivekseksi.



Aikaa ilmaisevaa lauseenvastiketta (toipuessaan, toivuttuaan) käytetään usein väärin:

Yläetuhampaat vaurioituvat helpommin kuin alaetuhampaat sijaitessaan normaalisti näitä ulompana.

Temporaalisella lauseenvastikkeella ei voi korvata koska-lausetta. Siis oikein olisi

Yläetuhampaat vaurioituvat helpommin kuin alaetuhampaat, koska ne sijaitsevat normaalisti näitä ulompana.



Aikaa ilmaisevalla lauseenvastikkeella ei voi korvata jos-lausetta

Kasvaimen sijaitessa antrumissa voidaan hyvin tehdä subtotaalinen gastrektomia huonontamatta potilaan ennustetta.

→

Jos kasvain sijaitsee antrumissa, voidaan hyvin tehdä subtotaalinen gastrektomia huonontamatta potilaan ennustetta.


Sujuvuus ja ymmärrettävyys: sidokset helpottamassa asian kulkua

(1) Lääkärin työn ihanteelliset, eettiset periaatteet eivät ole antiikin Kreikan ajoista muuttuneet. (2) Hyvän tekemi-nen, pahan välttäminen, luottamus ja nöyryys ovat kes-keisiä sanomia Hippokrateen valassa, jonka modernisoi-tuun versioon useimmat suomalaiset lääkärit nykyäänkin sitoutuvat. (3) Sen sijaan ne kysymykset, joissa tarvitaan erityistä eettistä kannanottoa, ovat moninkertaistuneet ja monimutkaistuneet. (4) On tärkeätä, että terveydenhuol-lon etiikka on nuorten lääkärien ja muiden ammattilaisten arkipäivän keskustelun aiheena. (5) Siten muotoutuvat aikaan soveltuvat eettiset ratkaisut. (6) Toisaalta on tär-keätä, että lääkäreillä on rohkeutta olla autonomisia tehdessään ratkaisuja terveydenhuollon ristipaineessa. (7) He tarvitsevat kaiken tuen, minkä ammattikunta voi tarjota.


Terveystieteiden julkaisut

Tieteellisen tekstin kirjoittajan tavoitteena on välittää

tietoa ja vakuuttaa lukijansa siitä, että

– hän on luotettava, asiansa tunteva ja pätevä

– hän on todella tehnyt tutkimuksen, jonka

tuloksia esittelee

– hän on tehnyt tutkimuksensa hyväksyttävillä

menetelmillä

– hän on tehnyt tutkimuksensa ja raportoi sen

tuloksia hyvässä tarkoituksessa ja uskoo sen

tuloksiin.


Terminologiaa: onko latina muuttunut englanniksi?

Ovatko vierasperäiset termit oikeasti

täsmällisempiä kuin suomalaiset?

– Diagnoosit ja lähetteet edelleen latinaksi


Kolminkertainen perustermistö

Samalla asialla voi olla latinalainen tai

kreikkalainen termi, suomeen mukautettu

lainasana tai suomalainen sana

– relapsus – relapsi – uusiutuma

– abductor – abduktori – loitontaja


Englanti valtakielenä

Moniosaisista ja pitkistä lainoista syntyy

lyhenteitä

– low-density-lipoproteiini → LDL

– respiratory syncytial -virus → RSV

Selkeys kärsii


Vieraskielinen vai suomalainen termi?

aids

infarctus cordis

multippeliskleroosi

sytostaatti

winter depression

femur

maligni

kontraindikaatio

immuunikato

sydäninfarkti

pesäkekovettumatauti

solunsalpaaja

kaamosmasennus

reisiluu

pahanlaatuinen

vasta-aihe


Duodecim terminologian uranuurtajana

Terveystieteiden suomi–englanti-sanakirja

– lääketieteen, sairaanhoidon ja terveydenhuollon

muiden alojen ammattikielen erikoisteos

– elektronisessa muodossa

suomalainen versio virallisesta kansainvälisestä

tautinimistöstä


Pilkunviilausta: sanasto

ennaltaehkäisevä → ennakoiva tai ehkäisevä

geeniruoka → muuntogeeninen ruoka

haittatekijä → haitta, haittapuoli

viherkaihi → silmänpainetauti

Ohjeita

http://www.kotus.fi/kielitoimisto/

http://www.kielikello.fi/

http://www.terveysportti.fi/ (Lääketieteen termit)

http://www.kotus.fi/kielitoimisto/

http://www.kielikello.fi/

http://www.terveysportti.fi/


Pilkunviilausta: sanasto

Hoidon tuloksena [= ansiosta, vaikutuksesta, johdosta] taudin eteneminen pysähtyi.

Sodan seurauksena [= vuoksi, takia, vaikutuksesta] elintaso laski.

Onko huimauksen tunne merkki kuulon alenemisesta? → heikkenemisestä

Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut. →vähentynyt

Tämä voi aiheuttaa selkärangan rajoitettuakiertomahdollisuutta → rajoittunutta tai vähäistä


Pilkunviilausta: yhteen vai erilleen

Ei ylipitkiä yhdyssanoja

– kilpirauhassyöpäetäpesäkkeet →

kilpirauhasen syövän etäpesäkkeet

– kooma- ja aivokuolemadiagnostiikka →

kooman ja aivokuoleman diagnostiikka


Pilkunviilausta: yhteen vai erilleen

verenluovutus

osastonhoitaja

maksatulehdus

keuhkosyöpä

lääkevaikutus

solunjakautuminen

kipua tuottava

veteen liukenematon

sappirakon tulehdus

kohdunkaulan syöpä

lääkkeen vaikutus

solun jakautuminen


Pilkunviilausta: yhdysmerkki ja ajatusviiva

A-vitamiini

65-vuotias

nenä-mahaletku

flush-oire

herpes simplex -virus

äiti-lapsisuhde tai äiti–lapsi-suhde → äidin ja

lapsen suhde


Pilkunviilausta: iso vai pieni alkukirjain

Tampereen yliopistollinen sairaala

syöpätautien klinikka

Hodgkinin tauti, Churgin–Straussin

oireyhtymä, Charcot–Marie–Toothin tauti

röntgensäde, dopplertutkimus

Amorion-mikstuura


Pilkunviilausta: muut merkit

Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa ja

osoittamassa vaihtoehtoa taulukoissa tai

lomakkeissa mutta ei normaalissa

yleiskielessä

A ja/tai B → A tai B tai molemmat


Pilkunviilausta: muut merkit

Heittomerkkiä käytetään vieraiden nimien

taivutuksessa, kun nimi päättyy kirjoitettuna

konsonanttiin mutta äännettynä vokaaliin

Raynaud’n oireyhtymä

Piaget’n teos


Pilkunviilausta: numerot

Kirjaimin lukusanat 1–10 ja tasaluvut

Numeroin, jos tekstissä on paljon lukuja

– 4-vaiheinen → nelivaiheinen

– 50 %:nen etanoli → 50-prosenttinen etanoli

– yli 65-vuotiailla

– II tyypin diabetes


Pilkunviilausta: numerot

Milloin numeroa taivutetaan?

– Leikkauslöydöksenä oli välilevytyrä 70, spinaalistenoosi

15 ja molemmat 8 tapauksessa. →

– Leikkauslöydöksenä oli välilevytyrä 70:ssä,

spinaalistenoosi 15:ssä ja molemmat 8 tapauksessa.

– Vaihdevuodet alkavat tavallisesti 45 ja 55 ikävuoden

välillä, keskimäärin 52 vuoden iässä. →

– Vaihdevuodet alkavat tavallisesti 45. ja 55. ikävuoden

välillä, keskimäärin 52 vuoden iässä.

– Vaurio havaittiin 23:lla tämän ryhmän potilaalla.


Pilkunviilausta: numerot ja välilyönnit

Kansanterveyslaitoksen vuosina 1985 – 1992

tekemässä 15-64 –vuotiaisiin kohdistetussa

kyselytutkimuksessa joka kolmas ilmoitti kärsineensä

selkäkivusta edeltäneen kuukauden aikana.

→

Kansanterveyslaitoksen vuosina 1985–1992

tekemässä 15–64-vuotiaisiin kohdistetussa

kyselytutkimuksessa joka kolmas ilmoitti kärsineensä

selkäkivusta edeltäneen kuukauden aikana.


Pilkunviilausta: lyhenteet

Lyhenteitä kannattaa käyttää säästeliäästi

Luvun ja mittayksikön lyhenteen väliin tulee

välilyönti

3–4 mg:n painoinen

4–5 mm:n viilto

–50 °C:ssa


Pilkunviilausta: lyhenteet

Lyhenteiden taivutus

SPR:ään tai SPR:iin

DNA:ta

Unescoa

AIDSin tai aidsin

miten terveystieteista pitaisi kirjoittaa

Education