Monialainen tuen ja hoidon tarpeen

arviointi Leena Normia-Ahlsten

• Peruspalvelujen piirissä useita paljon apua ja tukea tarvitsevia asiakkaita

• Monet tavanomaiset lapsiperheiden kohtaamat kysymykset ovat yhden toimijan melko selkeästi ratkaistavissa – yksinkertaisia ongelmia.

• Jotkut lapsen ja nuoren elämässä olevat haasteet ovat kuitenkin hyvin kompleksisia ja niissä on monimutkaiset syysuhteet. Toimijoilla voi tällöin olla hyvin erilaiset näkemykset siitä mitä pitäisi tehdä ja kenen pitäisi tehdä.

• Tätä kautta nousee tarve yhteiselle arviointimallille. – tuo jatkumoa ja selkeyttä arviointiin perheen näkökulmasta – palvelee myös ammattilaisia, koska se toimii ns. sopimuksena siitä, mikä on kenenkin

rooli ja selkiyttää myös työn -ja vastuunjakoa. – työväline tilanteissa, joissa tuen tarve on monialaista ja edellyttää useampien

ammattilaisten osaamista. Yksi tärkeimmistä seikoista on kokonaisvaltaisen tiedon rakentaminen oikeanlaisen tuen tarjoamiseksi.

Asiakkaiden tarpeet monialaisen arvioinnin lähtökohtana

• Monialaisen arvioinnin tarve ja siihen kuuluvien

toimijoiden määrä pitää miettiä aina jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti ja tarpeen mukaan. – Tarve voi nousta esimerkiksi lapsen psyykkisestä oireilusta, lapsen ympäristössä olevien

ongelmien tai toimintakykyyn liittyvissä asioissa. – Yleensä riittää muutaman alan toimijoiden yhdessä antama apu, mutta mikäli haasteita

esiintyy kaikilla näillä osa-alueilla, tarvitaan usean alan toimivaa yhteistä työtä.

• Tavoitteena on, että tuen ja avun tarvetta arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, ettei eri palveluissa käynnistyviä erillisiä arviointeja enää tehdä.

• Mikäli lapsen tai nuoren tuen tarve kasvaa, jo tehtyä arviointia voidaan täydentää ja syventää.

Mitä monialainen arviointi tarkoittaa perhekeskuksessa? • Kytkeytyy vahvasti perhekeskuksen toimintaperiaatteisiin,

perhekeskuksen ja erityistason palveluista koostuvien palveluketjujen sujuvuuteen asiakkaan näkökulmasta sekä myös palveluihin pääsyn varmistamiseen, oikea-aikaiseen tarpeiden tunnistamiseen sekä tuen ja avun järjestämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

• Perhekeskuksen tavoite: useita palveluja samanaikaisesti tarvitseva tulee paremmin autetuksi – koordinoinnista ja vastuista sopiminen – työtapojen yhtenäistämisestä, – yhteisestä työn suunnittelusta, – toisen työn tuntemisen lisäämisestä sekä – kokonaisvastuun ottamisesta perheen tilanteesta

Miksi olemassa oleva ei vielä riitä? • Monitoimijaista ja monialaista arviointia tehdään eri vastuualueilla,

eri lakeihin perustuen > tavoitteissa ja orientaatioissa on paljon yhteistä

• Työvälineet ja -käytännöt eroavat toisistaan, niitä ei ole suunniteltu yhdessä toisiaan tukeviksi ja tiedon kumuloituvuutta tukevaksi kokonaisuudeksi

• Mitä tästä seuraa? – Tiedon siirtäminen toimijalta toiselle ja aiemmin karttuneen tiedon hyödyntäminen on

hankalampaa – Kokonaisuuden hahmotus vaikeaa: eri arvioinnit ja suunnilleen samansisältöiset palvelut

voivat olla lapsen ja perheen tilanteessa rinnakkain – Järjestelmä kääntyy perhettä vastaan

• LAPEN aikana ja sitä ennen on kehitetty paljon hyviä

monialaisen yhteistyön malleja, mutta ne ovat toistaiseksi vain muutamien toimialojen välisiä kokonaisuuksia

• Asiakkailta on tullut viestiä, että heitä palvelisi se, jos kaikilla ammattilaisilla olisi sama arviointimalli käytössä.

• Monialaisen arvioinnin kehittämistyö alkoi marraskuussa

2017 koko LAPEn kattavasti. • Työryhmässä lähdettiin syventämään tätä työskentelyä

etsimällä kaikille yhteistä viitekehystä tai lähestymistapaa, johon kaikki lapsiperheiden parissa toimivat ammattilaiset ja johtajat voisivat sitoutua

Perustettiin työryhmä, jonka työn tavoitteena oli

• etsiä ratkaisuja ja nostaa esiin kohtia, jotka tarvitsee ratkaista

• löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä monialainen arviointi on, mitä siihen sisältyy ja miten se parhaiten palvelee lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.

• muodostaa lapsen arjesta ja hyvinvoinnista lähtevä yhteinen viitekehys, josta syntyy työkalu > mahdollistaa paremmin lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemisen

• monitoimijainen/monialaisen arvioinnin malli, joka mahdollistaa lasten ja perheiden varhaisen tuen ja avun entistä paremmin ja vähentää päällekkäistä työtä eri toimijoiden kesken.

Kanta-Häme Marika Paasikoski-

Junninen

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Lappi Niina Lakkala Lastensuojelun vs. esimies

Etelä-Karjala Anne Korhonen Palvelupäällikkö, Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset

palvelut

Pohjanmaa Maria Lindvall Johtava sosiaalityöntekijä ,Lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointi

Keski-Suomi Marianna Savio Vs. ylilääkäri, lastenpsykiatria

Pohjois-Savo Tarja Koskinen Ylilääkäri, nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoislääkäri

Päijät-Häme Saila Juntunen Vastaava koulukuraattori

Päijät-Häme Eija Virtanen Neuvolan palveluesimies

Kymenlaakso Jutta Raita Varhaisen tuen kehittäjälääkäri

Pääkaupunkiseutu Marjo Alatalo Kehittämissuunnittelija, monialaisen arvioinnin koordinointi PKS-LAPE

Uusimaa Maarit Lindman Varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija

Etelä-Pohjanmaa Sari Hyytinen Osastonhoitaja perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola

Pirkanmaa Maippi Kiiski Vammaispalvelujen palvelupäällikkö

Pelastakaa lapset

ry

Hanna Tulensalo Kehittämispäällikkö, Lapsi- ja nuorisososiaalityön

erikoissosiaalityöntekijä

Keski-Pohjanmaa Teemu Parpala Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ja

perheneuvolalääkäri

Monialaisen arvioinnin työrukkasen jäsenet:

Dorota Kyntäjä KokoA ry

Mareena Heinonen Kasper –Kasvatus ja perheneuvonta ry

Aino Taipalus Osallisuuden aika ry

Minna Kallio Osallisuuden aika ry

Kokemusasiantuntijat

Ryhmässä vierailleet

Vantaa Anna Klingenberg-

Peltola

Esimies, lastensuojelun tukipalvelut

Eksote Riitta Hakoma Perhepalvelujen johtaja

Etelä-

Pohjanmaa

Tiina Perä Johtava ylilääkäri

Uusimaa Katri Kalske Toimialajohtaja

Pirkanmaa Maria Antikainen Perhekeskuskoordinaattori

SOS Lapsikylä Elina Stenvall Kehittämissuunnittelija

Ensi-ja

turvakotien

liitto

Jonna Lehikoinen Opiskelija

Inforglobe Mikaeli

Langinvainio

Toimitusjohtaja

25.4.2019 10

Työryhmässä nousi esiin tarve yhteisestä viitekehyksestä johon mahdollisimman moni lapsiperheiden parissa toimiva voisi sitoutua.

Työryhmässä päädyttiin Australiassa käytössä olevaan Common Approach –malliin (CA-malli)

Mallin kokonaisvaltainen ajattelu sisältää fyysisen terveyden, mielenterveyden, suhteet ihmisiin ja yhteisöön, perustarpeet (sisältää materiaaliset perustarpeet), oppimisen ja turvallisuuden.

Common Approach ei ole riskinarviointimenetelmä, vaan monipuolinen ja mukautuva tapa työskennellä siten, että lapsi on keskiössä. Malli korostaa jokaisen työntekijän ja myös muiden aikuisten roolia ja vastuuta lapsen hyvinvoinnista.

Jukka Mäkelä ja työryhmä

25.4.2019 12

Työryhmän työskentely

Työrukkasen näkemys CA-mallista:

Lapsen näkemys tulisi lisätä vahvemmin CA-malliin liittyen (lapsen tieto ja lasta koskeva tieto ja lapsen oma näkemys & kokemus).

Lapsen näkemys on yleensä aina erilainen kuin aikuisen, joten lapset ja nuoret on tärkeää ottaa mukaan. (esim Nuorten raati)

Kehittämistä tulee viedä sähköiseen suuntaan > siten lapset, nuoret ja perheet ensimmäisenä hakevat tietoa

Lähetekeskustelu tulee käydä CA-mallista isolla porukalla

Voimavarojen etsimisen ja niihin panostamisen näkökulma olisi hyvä saada CA-malliin vielä vahvemmin.

Sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuus on yhtä tärkeä kuin mielenterveyden ulottuvuus (wellbeing wheel)

Jukka Mäkelä CA ja Lape

25.4.2019 13

Työryhmän työskentely

Työrukkasen näkemys CA-mallista:

Yhteinen viitekehys on samalla yhteistä strategista tiedonkeruuta, jolloin palvelun käyttöä ja tarvetta voisi koostetusti seurata > näin voisi kehittää myös palveluvalikkoa

Palvelutarpeen arviointia ei pitäisi tehdä vain siitä näkökulmasta, mitä palveluja tarjolla, vaan ammattilaisella tulisi olla sapluuna siitä mitä kysyä ja tilannearviointia pitäisi olla aina. Milloin kysytään liikaa ja milloin sopivasti?

Jos sama malli olisi käytössä kaikissa palveluissa ja malli olisi jo tuttu jo neuvolasta alkaen, niin sekä asiakkailla että työntekijöillä olisi matalampi kynnys puhua vaikeistakin asioista.

On tärkeä lähteä liikkeelle tutkimuskehittämishankkeena

Jukka Mäkelä CA ja Lape

25.4.2019 14

Pyrkimys löytää tiedon keräämisen ja jäsentämisen tapa, joka ei olisi yhdenkään ammattilaisen oma – vaan yhteinen

Digitaaliset jäsentämisen työkalut kuten Kompassi ja Multiview voivat auttaa monialaisessa yhteistyössä

Lasten kanssa keskustelua varten CA tarjoaa välineitä

Pelillistettäisiin lasten kanssa keskustelu: EmpowerKids

Uusi työn tekemisen tapa: myönteinen tunnistaminen

Keskustelua käydään ITLAn kanssa

Jukka Mäkelä CA ja Lape

25.4.2019 15 25.4.2019 Jukka Mäkelä ja työryhmä