Monialainen arviointi ja avun

varmistaminen – CA-malli Yksi lapsi –yhteinen suunnitelma

Lape-päivät Seinäjoki 17.5.2018

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija

Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö

17.5.2018 2

Miksi monialaista arviointia tarvitaan?

Lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuranta on osa palvelujen perustehtävää

• perustuu sekä voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen

• että riskinarviointiin erilaisin mittarein ja vertailupistein

Arvion tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan

• miksi tekisin niin tai näin – tai olisin tekemättä mitään

Usein oma arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista

• asiakkaan osallisuus voi jäädä pinnalliseksi

• erityisesti lasten oma näkemys elämästään on tärkeä

17.5.2018 3

Miksi monialaista arviointia tarvitaan 2

Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen

• näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta

• aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea

• monet vanhemmuuden ja parisuhteen kysymykset

• väkivalta, päihteet, mielenterveys, toimeentulovaikeudet

• lapsen oppimisen, sosiaalisuuden ja kehittymisen vaikeudet

Eri ammatillisissa perinteissä on kehittynyt kuhunkin oma kieli

• samasta asiasta voidaan puhua eri termeillä

• samalla ilmiöllä voi olla erilaisia merkityssisältöjä

17.5.2018 4

Osa lasten ja perheiden ongelmista erityisen visaisia

Monet tavanomaiset lapsiperheiden kohtaamat kysymykset ovat yhden toimijan melko selkeästi ratkaistavissa – yksinkertaisia ongelmia

Monet oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin pulmat voivat olla hankalia ongelmia

• toimijoilla voi olla eri näkemyksiä sekä syystä ja tavasta vaikuttaa että keskinäisistä vastuista

Lasten kaltoinkohtelu on esimerkki pirullisesta ongelmasta

• monimutkaiset syysuhteet – ei yleisesti hyväksyttyä ratkaisua - vastuuta kaikilla eikä kokonaisvastuuta kenelläkään

• näkemykset syistä, oikeista toimintatavoista ja vastuista voivat olla vakavasti ristiriitaiset: keskinäinen syyttely käynnistyy helposti

• vaatii sekä organisaatiotason että toimintakulttuurin muutosta: Lasta-malli

17.5.2018 5

Eettisen toiminnan keskeiset periaatteet

Lapsen oikeudet

Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys

• lapsi kohdataan itsenään

• perheen kykyä toimia lapsen hyväksi vahvistetaan

Kokonaisvaltaisuus

• yhtäkään ihmisen elämän ulottuvuutta ei voi erottaa kokonaisuudesta

• ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa

Ihmissuhdekeskeisyys ja dialogisuus

• lapsi kehittyy ja oppii ihmissuhteissa, joita on tuettava

• kunnioittava, kuuleva ja vastaava kohtaaminen

Oman ja yhteisen toiminnan vaikutusten arviointi

mukaillen: THL työpapereita 26: 2017

17.5.2018 6

Lapsen oikeudet perustana

Hoiva ja huolenpito

Aktiivinen toimijuus:

• leikki, harrastaminen, liikunta

Kuuleminen ja kunnioittaminen

Mahdollisuus vaikuttamiseen ja vastuun kantamiseen

• koulu ja muut toiminnan ja kehittymisen yhteisöt

Yhdenvertaisuus

• autetaan voittamaan eriarvoistavat tekijät

Turvallisuus

Terveys

Oppiminen ja onnistuminen

• kotona, koulussa ja yhteisössä

17.5.2018 7

Yhteistä viitekehystä etsimässä

Laajojen terveystarkastusten viitekehys

Varhaiskasvatuksen ja koulun pedagogiset arviot

Lape: erityis- ja vaativien palveluiden mallinnustyöryhmän jäsennys (THL työpapereita 26/2017)

• pohjana monia lastenpsykiatrian ja lastensuojelun malleja

Englantilainen CAF (Common assessment framework)

• Ruotsissa Barnets behov i centrum toimii sosiaalitoimen arviona

terveys – tunne-, käyttäytymisen ja ja sosiaalinen kehitys – identiteetti ja itseilmaisu – perhe, sosiaaliset suhteet sekä kyky itsenäisyyteen – oppiminen, onnistuminen ja pyrkimykset

Skotlannin Wellbeing wheel: 8 osa-aluetta

• aktiivinen – arvostettu – vastuullinen – osallinen – turvassa –terveenä – oppivana – kannateltuna

Australian CAARS: The Common Approach to Assessment, Referral and Support (or: to asking, responding and supporting)

• uusi versio 2018: Common Approach (CA)

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 8

Common Approach – yhteinen lähestymistapa

Taustana hallituksen aloite ja toimeksianto vuonna 2009

Kehittämisen taustaryhmänä opetustoimi, sosiaaliala ja lastensuojelu, perusterveydenhuolto ja lasten erikoissairaanhoito: kuten Lape:ssa

Mallilla vankka tutkimusperusta – pohjana laaja katsaus eri maiden systeemisiin lähestymistapoihin

• kehittämisen pohjana Englannin, USA:n, Australian, Uuden Seelannin ja Ruotsin mallien tarkastelu 12 kriteerin avulla

Mallia jatkokehitetty dialogisessa prosessissa – toimivuutta arvioitu sekä koulun että peruspalveluiden näkökulmasta

• koulussa rohkeus ottaa puheeksi oppimisen kannalta keskeinen kokonaishyvinvointi vähitellen lisääntynyt

• perheet ja lapset kokevat ymmärrettävänä ja käytännöllisenä

• yhteistoiminta ei ole kaikin puolin vahvistunut: vain osa toimijoista sitoutunut

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 9

Keskeistä CA-mallissa

Lapsikeskeisyys – Kokonaisvaltaisuus – Voimavarakeskeisyys –Yhteistoiminnallisuus

Painopiste tarpeiden tunnistamisessa (ei riskiarviointimenetelmä)

• yhteinen viitekehys lapsen tarpeiden jäsentämiselle

• miten lapset ja perheet itse arvioivat tilannettaan

Tarpeiden kartoituksen jäsennys

• hyvinvoinnin ympyrä, jossa kuusi ulottuvuutta

• jokaisessa kolme tasoa: lapsi – perhe – yhteisö

Hyvinvoinnin ulottuvuudet

• fyysinen terveys – mielenterveys – suhteet ihmisiin ja yhteisöön – perustarpeet – oppiminen – turvallisuus

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 10

CA - yhteinen viitekehys työvälineenä

1. Työkalu perheiden kanssa keskustelemiseen

• visuaalinen tuki lapsen erilaisten tarpeiden ymmärtämiseksi

• lapsi keskiöön

• perheen ensisijaisuus

• yhteisöllinen vastuu

• tarpeiden tunnistaminen: lapsen, perheen ja ammattilaisen näkökulma

• lapselle / nuorelle oma haastattelu, vanhemmille oma

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 11

CA - yhteinen viitekehys työvälineenä 2

2. Työntekijöiden välillä väline yhteisen tiedon tuottamiseen sekä jaettavissa olevan tiedon siirtoon

• nopea oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus

• yhteisen kielen takia siirrettävissä

• erityisosaamisen alueet kartoitetaan kukin omassa toiminnassa - tarvittaessa monialaisesti,

• toisia apuna käyttäen

• oppiminen

• terveys

• hyvinvointi ja turvallisuus

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 12 17.5.2018 Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 13

Terveys

• Fyysinen terveys

– Lapsi: kokemus omasta terveestä ja aktiivista elämästä

– Perhe: perheenjäsenten terveys - terveellinen ruokavalio - käyttää terveydenhuoltopalveluita

– Yhteisö: terveydenhuoltopalvelut saatavissa tarvittaessa

• Mielenterveys

– Lapsi: kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta

– Perhe: perheenjäsenten mielenterveys – vanhempi-lapsisuhde – perheen antama ja saama tuki – ”lapseni iloiseksi tekevät asiat ovat…”

– Yhteisö: Ystävien ja lähiyhteisön tarjoama tuki – suhteita luotettaviin aikuisiin

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 14

Perustarpeet ja oppiminen

• Perustarpeet

– Lapsi: kokee perustarpeensa tyydytetyiksi

– Perhe: riittävän tilava koti – vanhempi työssä tai etsii työtä – riittävästi ruokaa ja vaatteita

– Yhteisö: asumisolojen vakaus – liikennevälineet saatavilla – mahdollisuus käyttää paikallisia palveluita

• Oppiminen

– Lapsi: nauttii oppimisesta – kehittyy ikäiselleen (itselleen) sopivalla tavalla

– Perhe: lukee lapsille / lasten kanssa– lapsi käy varhaiskasvatuksessa/koulussa/oppilaitoksessa

– Yhteisö: liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet – tarjolla harrastuksia, aktiviteetteja ja ryhmiä

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 15

Turvallisuus ja suhteet yhteisöön

• Turvallisuus

– Lapsi: turvallisuudentunne – oma käyttäytyminen turvallista

– Perhe: koti on turvallinen – perheenjäsenten kesken hyvää vuorovaikutusta – ”lastani pelottavat asiat ovat…”

– Yhteisö: turvallinen koulu – turvallinen lähiympäristö

• Suhteet ihmisiin ja yhteisöön

– Lapsi: yhteenkuuluvuuden tunne – vahva kulttuurinen identiteetti

– Perhe: rutiinit ja yhdessä vietetty aikaa – perheen antama läheisyys ja tuki

– Yhteisö: yhteisöllinen yhteenkuuluvuus – ystäviltä ja naapureilta saatu apu ja tuki – paikalliset palvelut

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 20

CA 2.0 – osallisuus mukaan jäsennykseen

Terveys

Osallistuminen

Kulttuurinen identiteetti

Aineellinen perusta

Oppiminen

Rakastettu ja turvassa

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 21 Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 22

Yhteinen lähestymistapa: Suomi

Monitoimijaista ja monialaista arviointia tehdään eri vastuualueilla, eri lakeihin perustuen; mm.

• oppimisen ja opiskeluhuollon

• perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

• sosiaalityön ja lastensuojelun

Lape-prosesseissa etsitään yhteistä kieltä, jolla tieto olisi lapselle ja perheelle merkityksellistä ja jaettavissa

• monialainen työrukkanen, pj Ajra Hastrup, THL

• CA-mallin kouluttajakoulutus neuvottelussa

• yhteinen kehittäminen ”suomalaiseksi pyöräksi”

• toinen tapa olisi jäsentää jo tehdystä taustatyöstä yhteinen suomalainen pyörä

• lainsäädännön perustelut, työpaperit ja julkaisut

• alueelliset kehittämishankkeet

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 23

Vähimmäisvaatimukset

Tarpeiden kartoitus tehtävä yhdessä

• arvostava tilannekartoitus

Lapsi- ja perhelähtöisyys

• molempien tasojen osallisuus: mitä kieltä käytetään

Kokonaisvaltainen tieto tuen tarjoamisen perustaksi

• voimavaralähtöisyys

Lapsen ja perheen tarpeiden varhainen tunnistaminen

• oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen

Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttämisen työväline

• yhtenäiseen palvelusuunnitelmaan pääseminen

Päällekkäisten arviointien vähentäminen – eri arvioiden jatkumollisuus

17.5.2018 24

Yhteinen lähestymistapa: eteenpäin

Yhteisen tahtotilan varmistaminen

• onko lapsen hyvinvointi ja oppiminen yhteinen näkökulma vai sarja erillisiä näkökulmia ja vastuualueita?

• voiko opettaja tai järjestöedustaja kirjata havaintonsa samaan kokonaisuuteen kuin psykiatri tai sosiaalityöntekijä

• voi, mikäli perheen kanssa on keskusteltu

Digitalisoitu ja/tai pelillinen lähestyminen

• voisi olla tapa päästä eroon totutuista työtavoista

• vanhat monitoimijaiset työmallit ovat usein ylivuotavia

• EmpowerKids – Kompassi – Inforglobe

CA-keskustelut voisi työstää Oma kantaan ja Koski-järjestelmään

• Kantapalvelussa ”toimintakyky” viedään rakenteisiin tietoihin

• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky

• käynnissä hyvin rahoitettu THL-hanke

• vanhemmat ja nuori näkisivät ja voisivat hallita sitä, ketkä näkevät

Jukka Mäkelä ja työryhmä

17.5.2018 25

Oleellista

Lapsen ja nuoren kanssa puhutaan hänen kannaltaan oleellisista teemoista

• tulevan sivistyskunnan vastuulla

• oppiminen

• terveys, hyvinvointi ja turvallisuus

Perheen erityisyyttä kunnioitetaan: he saavat olla määrittämässä, mikä vahvistaa ja mikä on tärkeätä

Ammattilaiset saavat lapsen ja perheen tuomana kuvan siitä, mitkä vahvuudet ja mitkä haavoittuvuudet ovat heille tärkeitä

• ammattilaisten omat arviot eivät riitä: lapsen oma arvio on yllättäen luotettavampi

• lapset ja perheet kokevat ammattilaisten liittyvän yhteiseen kokonaisuuteen, yhteiseen viitekehykseen

• lapsi ja perhe voivat kantaa tietoa itsestään kuhunkin uuteen tapaamiseen – perustasolta erityisimpään

Jukka Mäkelä CA ja Lape

17.5.2018 26

Systeeminen lähestymistapa yhteisenä orientaationa?

Keskeinen tieto sisältää: asiakkaiden/perheenjäsenten kokemukset ja historian

Keskeistä on huomioida: oireiden/ongelmien taustalla olevat merkitykset ja tunteet

Keskeinen tulkinta ongelmista: ratkeavat siinä ihmissuhteiden järjestelmässä ja ympäristössä, jossa ne ovat syntyneetkin

Keskeinen hypoteesi: kun ihmissuhteet saadaan yksilöiden/perheenjäsenten tarpeita vastaaviksi ja toimiviksi, oireet ja ongelmallinen käytös saattavat käydä tarpeettomiksi

Keskeinen asenne: tietoinen irtisanoutuminen paremmin tietämisestä, sitoutuminen ”kunnioittavaan epävarmuuteen”, ei-tietämiseen ja dialogisuuteen

Lorås, Bertrando & Ness 2017

dia: Päivi Petreius