mukana auttamisen ketjussa - spr...

TOIMITUS Veripalvelun viestintä ja Mediafocus Oy

TEKSTIT Willy Toiviainen ja Minna Kalajoki

ULKOASU Anssi Muurimäki

VALOKUVAT Jari Härkönen, Jyrki Komulainen , Nana Simelius, Laura Vesa,

HUS/Mikko Hinkkanen, VSSHP/Arkisto ja Veripalvelun kuva-arkisto

PAINO Libris Oy

Mukana auttamisen ketjussa

Veripalvelu on osa suomalaista terveydenhuoltoa

Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin toiminnasta taloudellisesti

riippumaton ja toiminnallisesti erillinen yksikkö. Veripalvelu huolehtii

keskitetysti koko maan veripalvelutoiminnasta. Toimintaan kuuluvat niin

verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys kuin luovutetun veren

testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sairaaloihin.

Veripalvelu tarjoaa terveydenhuollolle muun muassa punasoluserologisia

tutkimuksia sekä elin-, kudos- ja kantasolusiirtoihin sekä veren hyytymis-

tekijöihin ja trombosyytteihin liittyviä tutkimuksia. Kaikkien raskaana olevien

suomalaisäitien veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimukset tehdään

Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii myös Luuytimenluovuttajarekisteri

ja Istukkaveripalvelu sekä luupankkiverkosto. Vahvan asiantuntemuksen

perustana on oma tutkimus- ja kehitystoiminta, joka luo edellytykset

turvalliselle verensiirtohoidolle myös tulevaisuudessa.

Veripalvelussa työskentelee noin 600 henkilöä 17 paikkakunnalla.

Lisäksi Veripalvelulla on palveluksessaan osa-aikaisia ja tarvittaessa

työhön kutsuttavia työntekijöitä. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee

veripalvelukeskuksessa Helsingin Kivihaassa, jonne on keskitetty muun

muassa kaikki laboratoriotutkimukset.


Noin 55 000 potilasta saa joka vuosi apua verivalmisteista. Kaikki veri saadaan vapaaehtoisilta luovuttajilta.

Pieniä suuria tekoja

Veren luovuttaminen on konkreettinen ja vaivaton tapa auttaa kanssaihmisiä.

Hyvissä käsissä

Kaikkien odottavien äitien veriryhmä- ja vasta-ainetutkimukset tehdään Veripalvelussa. Verivalmisteita voidaan tarvittaessa antaa jopa sikiölle.

Verikeskus välittää

Sairaaloiden verikeskukset toimittavat Veripalvelusta tulleet verivalmisteet nopeasti ja turvallisesti niitä tarvitseville.

Elämän uusi suunta

Nuoren naisen elämä sai uuden suunnan hänen parannuttuaan vakavasta verisairaudesta.

Yhteistyötä ammattilaisten kesken

Johtajan katsaus

Luotettavaa palvelua

Veripalvelu työnantajana

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun hallinto

Talous

Sisältö

2

4

8

14

18

22

24

26

28

30

32

2 VERIPALVELUN VUOSI 20112 VERERIPAIPALVELVELUNLU VUV OSIO 2011


2 VERIPALVELUN VUOSI 2011

Verenluovutus on tärkeä teko, josta alkaa kokonainen auttamisen ketju.

VERIPALVELUN VUOSI 2011 3VERVERV IPAIPAP LVELVV LUNLUN VUOSI 2011 3

Joka arkipäivä Suomessa luovutetaan noin 1 000 pussia verta. Vuonna 2011 koko-

veren luovutuksia kertyi 263 000. Ensikertalaisia oli 13 % luovuttajista, joten

uusien luovuttajien osuus pysyi hyvällä tasolla. Luuytimenluovuttajarekisteriin kuuluu yli

20 000 suomalaista. Luovuttajat antavat potilaalle ainutlaatuisen ja konkreettisen

avun.

Veripalvelussa työskentelee noin 600 työhönsä ja auttamiseen sitoutunutta

ammattilaista. Veripalvelu huolehtii joka päivä 24/7-periaatteella siitä, että kaikissa

66 asiakassairaalassamme on saatavilla korkealaatuisia verivalmisteita ja palveluja.

Suomen sairaaloissa tarvittiin vuonna 2011 yhteensä 240 000 punasoluvalmistetta,

42 000 neljän luovuttajan verihiutalevalmistetta ja 50 000 jääplasma-

valmistetta. Sairaalat tilasivat Veripalvelulta 120 000 laboratoriotutkimusta.

Veripalvelun asiantuntijat ovat potilaita hoitavien lääkäreiden tukena joka päivä

verensiirtoihin, kantasolujen siirtoihin ja elinsiirtoihin liittyvissä kysymyksissä.

Noin 55 000 potilasta saa Suomessa joka vuosi apua verivalmisteista. Verta tarvitaan

esimerkiksi leikkauspotilaiden, syöpää sairastavien, onnettomuusuhrien ja keskoslasten

hoitoon. Allogeenisia eli toisen henkilön soluilla tehtäviä kantasolujen siirtoja on vuosittain

noin 130 ja niistä noin 100 tehdään rekisteriluovuttajan siirteellä. Elinsiirtoja

Suomessa tehdään vuosittain noin 250.

VERIPALVELUN VUOSI 2011 3


2011

263

408

2008 2009 2010

267

417

265

592

272

783

* Kokoverenluovutukset 2002–2011

Verta kerätään sairaaloiden tarpeen mukaisesti, joten määrä vaihtelee vuosittain. Lisäksi vuosittain tehdään noin 5 000 plasma- ja 500 verihiutaleluovutusta (afereesit).

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007

271

409

269

589

297

395

282

753

273

528

308

474

Suomessa luovutetaan joka arkipäivä noin

tuhat pussia verta. Luovuttajista noin 13

prosenttia on ensikertalaisia.

* Verenluovuttajien ikä- ja sukupuolijakauma 2011

12 000

8 000

4 000

10 000

6 000

2 000

18−20 46−5031−35 61−65

Miehet Naiset

21−25 51−5536−4026−30 56−6041−45



* Kokoverenluovutukset 2011

42 %26 %

13 %

19 %

Verenluovutus-tilaisuudet

Aluekeskukset (Kuopio, Oulu, Tampere, Turku)

Helsingin veripalvelutoimistot

Muut veripalvelutoimistot

A+ 37%

A- 5%

AB+ 7%AB- 1%

B+ 14%

B- 2%

O+ 29%

O- 5%

Uudet verenluovuttajat 2011

* Suomalaisten veriryhmäjakauma

Pieniä suuria tekoja”KAIKKI JOTKA HALUAVAT auttaa, käsi alas”, kutsuu vetävännäköinen mainos teekkareita Tampereen tek-nillisen yliopiston päärakennuksen aulassa.

Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan opis-kelija, ylioppilaskunnan saunaisäntänäkin toimiva Eetu Kaivola muistaa jo mummolassa nähneensä iso-äitinsä 200. verenluovutuskerran muistolaatan. Myös isä on säännöllinen verenluovuttaja.

− Siitä se lähti, isäni vei minut luovuttamaan heti täytettyäni vaaditut 18 vuotta, Eetu muistelee.

Sittemmin Eetun luovutuksessa on ollut tauko-ja, muun muassa tatuointien ja lävistysten ottamisen vuoksi, mutta edelleen nuori mies käy luovuttamassa ”säännöllisen epäsäännöllisesti”.

Myös tuotantotaloutta opiskelevalle Antti Rekolal-le tapa on jo teinivuosilta tuttu.

− Idea tuli äidiltäni, ja ensimmäisen kerran kävin luovuttamassa kaverini kanssa heti täytettyämme 18 vuotta.

Antti käy luovuttamassa ”aina kun pystyy”, ja on ohjelmoinut kännykkäänsä muistutuksen asiasta. Eetu taas on tilannut Veripalvelun sähköisen uutis-

kirjeen ja pyytänyt ilmoittamaan, mikäli oman veri-ryhmän verta tarvitaan.

− Tarkistan myös toisinaan nettisivuilta sovellun-ko luovuttajaksi, jos olen esimerkiksi ollut matkoilla, Antti kertoo.

Antin mielestä Veripalvelun toimipisteissä on mo-nesti suorastaan lämmin tunnelma.

− Kerran käydessäni pitkästä aikaa luovuttamassa ko-tipaikkakunnallani Hämeenlinnassa Veripalvelun sai-raanhoitaja moikkasi iloisesti ja kyseli, missä sitä ollaan oltu. Henkilökohtaisesta huomiosta jäi hyvä tunne.

VÄHÄLLÄ VAIVALLA HYVÄ MIELI

Mikä saa nuoret miehet luovuttamaan verta, kun mo-nenmoista muutakin ajanvietettä olisi opiskelijoille tarjolla?

Rationaaliset insinöörinalut ovat huolellisesti pun-ninneet verenluovutuksen haitat ja hyödyt.

− Hyödyt ylittävät haitat moninkertaisesti. Aikaa verenluovutukseen menee vain vähän, mutta siitä hy-västä saa pullakahvit ja hyvän mielen, Antti toteaa.

Moni aloittaa verenluovutuksen opiskelun tai

armeijan aikana. Oppilaitokset ja varuskunnat ovat

Veripalvelun tärkeitä yhteistyökumppaneita. Niissä

luovutetaan vuosittain noin 5 000 pussillista verta.

* Infektiotutkimuksissa positiivisiksi varmistetut luovuttajat 2007–2011

2007 2008 2009 2010 2011

Hepatiitti B 1 6 3 4 1

Hepatiitti C 13 17 9 6 9

HIV 3 3 1 3 0

Syfi lis 4 3 3 3 0



”Jos joskus itse tarvitsisin verta, olisin erittäin kiitollinen sitä luovuttaneille.”

KANTASOLUJEN SIIRTOA VOIDAAN käyttää hoitona leukemiassa ja muissa pahanlaatuisissa verisairauksissa silloin, kun sairautta ei pystytä parantamaan pysyvästi solunsalpaajalääkehoidoilla.

Potilaalle etsitään ensisijaisesti sopivaa sisarusluovut-tajaa. Jos se ei onnistu, aletaan sopivan kudostyypin luo-vuttajaa etsiä rekistereistä.

Veripalvelu ylläpitää Luuytimenluovuttajarekisteriä, johon kuuluu yli 20 000 vapaaehtoista luovuttajaehdo-kasta. Suomen rekisteri on yhteydessä kansainvälisiin rekistereihin. Suomalaisten luovuttajien apua voidaan tarvita ulkomaisille potilaille ja vastaavasti ulkomailta saadaan kantasolusiirteitä Suomeen.

− Välitämme rekisterin kautta vuosittain noin sata siirrettä. Luovuttajat tekevät uskomattoman hienon

Luuytimenluovuttajarekisteriin haetaan lisää nuoria

teon auttaessaan pyyteettömästi tuntematonta potilasta, osastonjohtaja Anne Arvola Veripalvelusta kiittää.

Luuytimenluovuttajarekisterissä olevien henkilöiden keski-ikä on tällä hetkellä 40 vuotta, joten nuoria ihmi-siä tarvitaan mukaan pitämään rekisteri elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Rekisteriin tarvitaan vuosittain yli tuhat uutta jäsentä poistuvien tilalle.

− Erityisesti rohkaisemme nuoria miehiä liittymään jäseniksi, sillä miehiltä voidaan yleensä kerätä yhdel-lä kertaa tarpeeksi suuri määrä veren kantasoluja suu-rikokoisenkin aikuisen potilaan pelastamiseksi, Arvola sanoo.

Vuonna 2011 Veripalvelu aloitti kampanjoinnin uusi-en rekisterijäsenten hankkimiseksi. Jäseneksi voi liittyä 18–40-vuotias mies tai nainen. Ennen liittymistä täyte-

− Jos joskus itse tarvitsisin verta, olisin erittäin kiitollinen sitä luovuttaneille. Verenluovutus on myös varsin vaivaton tapa auttaa kanssaihmisiä. Harvoinpa sitä osuu juuri sopi-vasti kolaripaikallekaan, Eetu pohtii.

Teekkareiden opinahjol-la on pitkät perinteet veren-luovutuksen järjestämises-sä. Luovutuksia on järjes-tetty jo noin 90 kertaa. Pis-te pystytetään sinne, missä opiskelijat muutenkin liik-kuvat.

− Sähkötalon yläaulan läpi kävelee muutenkin joka päivä. Luovuttaminen on myös tehty erittäin helpok-si, ja Veripalvelun hoitajat

osaavat pistää niin, ettei se tunnu missään, Eetu kiittelee.Teekkarit keksivät heti, kuinka kiireiset opiskelijat saa-

taisiin pysähtymään vielä useammin: luovutustilaisuuksis-sa voitaisiin vielä näkyvämmin tuoda esille verivalmisteista saatavaa arvokasta apua.

Potilastarinoita on jo runsaasti luettavissa paitsi veren-luovutuspisteissä jaettavassa ABO-lehdessä myös Veripalve-lun nettisivuilla.

Antin ja Eetun mielestä ensimmäisellä kerralla ylitetään se korkein kynnys.

− Jotkut saattavat arastella verenluovutusta, pelätään pyörtymistä tai huonoa oloa, pistämistä tai pitkää neulaa. Ja monet vetoavat aikapulaan. Toisaalta kun ajattelee, että te-levisiota katsotaan monta tuntia päivässä, niin eihän veren-luovutukseen siihen verrattuna juuri aikaa mene, Antti las-keskelee.

Verenluovutus on terveille ih-misille hyvin turvallista. Silloin tällöin jotkut tuntevat luovutuk-sen jälkeen lievää huonovoin-tisuutta tai saavat mustelman, mutta nekin voidaan välttää nou-dattamalla hoitajan ohjeita.

Mahdolliselta jonottamiselta välttyy varaamalla Veripalvelun nettisivuilta etukäteen ajan luo-vutukseen.



Eetu Kaivolan (ylh.)

ja Antti Rekolan

mielestä veren-

luovutus on helppo

tapa tehdä hyvää.

TÄRKEÄT NUORET

Oppilaitoksissa järjestettävien verenluovutustilaisuuksien merkitys verihuollolle on suuri.

− Verenluovutuksen tunnettuus nuorten keskuudessa kas-vaa, ja näin voimme saada uusia säännöllisiä verenluovutta-jia. Luovutus kannattaa järjestää siellä, missä opiskelijat muu-tenkin liikkuvat, Tampereen veripalvelutoimiston esimies Päivi Metsola sanoo.

Uusien verenluovuttajien saaminen on tärkeää, jotta veri-valmisteiden saatavuus taataan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä monet aktiiviluovuttajat edustavat vanhempia ikä-luokkia, ja heidän luovutusuransa päättyy 65-vuotiaana.

Teekkarit näkevät oman roolinsa suorastaan teknisenä, tie-tenkin.

− Olen raaka-ainevarasto, josta veri lähtee kohti sitä tarvit-sevia, logistiikkaa pääaineenaan lukeva Antti tiivistää.

Eetu näkee auttamisen ketjun alkavan konkreettisesti sii-tä, kun hoitaja pistää neulan luovuttajan verisuoneen. Mis-tään muualta ei arvokasta verta saa. Ja näinhän asia onkin.

tään terveyskysely, jossa voi sa-malla tutustua liittymisedelly-tyksiin.

Luuytimenluovuttajarekisterin jäsenten tulee olla valmiita aut-tamaan ketä tahansa kantasolu-jen siirtoa tarvitsevaa potilasta. Jäseniä tarvitaan riittävästi, kos-ka potilaalle on löydettävä siir-re, jonka kudostyyppi on lähes identtinen potilaan kanssa. Re-kisterin 20 toimintavuoden aika-na noin 400 suomalaista on pääs-syt luovuttamaan kantasoluja.



Pienimmille potilaille tarkoitetut punasolupussit

on jaettu kolmeen osaan. Näin potilas altistuu

vain yhdelle luovuttajalle, jonka lahja tulee

myös käytettyä mahdollisimman tarkkaan.



Hyvissä käsissäMONISTA AMMATTILAISISTA KOOSTUVA auttami-sen ketju pyörähtää käyntiin, kun laatikollinen neu-volaverinäytteitä tulee aikaisin aamulla Veripalveluun analysoitavaksi.

Veripalvelu on jo 20 vuoden ajan vastannut odot-tavien äitien raskaudenaikaisista veriryhmä- ja vas-ta-ainetutkimuksista. Veriryhmälaboratoriossa seu-lotaan tottuneesti kaikkien raskauksien joukosta ne, joihin liittyy kohonnut riski sairastua sikiön ja vasta-syntyneen hemolyyttiseen tautiin.

− Seulonta on pitkälle automatisoitua, mutta jatko-tutkimukset tehdään aina käsityönä, Veripalvelun eri-koislääkäri Susanna Sainio kertoo.

− Veripalvelun laboratorionhoitajilla, biologeilla ja biokemisteillä on Suomessa aivan ainutlaatuista veriryh-mä- ja vasta-aineosaamista. Vaativa työ tehdään aina tii-missä, kokenutta toimistohenkilökuntaa unohtamatta.

Tyypillinen seurantaa vaativa tilanne on RhD-ne-gatiivisen äidin raskaus. Jos sikiö on perinyt isältään RhD-positiivisen veriryhmän, äidin elimistö voi al-kaa tuottaa sikiön punasoluja tuhoavia vasta-aineita. Tällöin syntyy raskaudenaikainen veriryhmäimmu-nisaatio.

”Pienimmille potilaille siirrettävät verivalmisteet ovat Veripalvelun verituotteiden aatelia.”

* Sairaaloille myydyt veri- ja soluvalmisteet

Valmiste 2009 2010 2011

Punasolut, valkosoluttomat 251 199 248 884 240 558

Verihiutalevalmisteet * 39 929 41 659 41 929

Koosteveri 543 308 203

Valkosolut kokoverestä 436 520 24

Octaplas®-plasmavalmiste 50 402 53 163 49 872

* Yhteen valmisteeseen tarvitaan neljän luovuttajan verihiutaleet.

* Lasten hoitoon sairaaloille toimitettuja erikoisvalmisteita 2009−2011

2009 2010 2011

Punasoluvalmiste

kohdunsisäiseen verensiirtoon 43 51 50

Punasoluvalmiste

lapselle 987 1 067 1 036

Punasoluvalmiste

lapselle, sädetetty 302 274 316

* Kliinisten laboratoriotutkimusten määrät 2009–2011

2009 2010 2011

Hemostaasitutkimukset 12 946 10 958 10 286

Verensiirtoserologiset tutkimukset 15 553 14 002 14 620

Neuvolanäytteet 84 181 83 026 81 274

Kudossopeutuvuustutkimukset 12 661 12 527 13 637

Trombosyyttitutkimukset 802 684 614

* Luovutetun kokoveren hyödyntäminen verivalmisteiksi 2011

punasolut verihiutaleet

Valmiste potilaskäyttöön 93 % 89 %

Verenluovutukseen liittyvät poistot 2 % -

Laboratoriotuloksiin ja tuotantoprosessiin

liittyvät poistot 2 % 4 %

Vanhentuneet * 3 % 7 %

* Osa vanhentuneista punasoluista käytetään lääkevalmistuksen

raaka-aineena.


2009−2011


Immunisoituneen äidin vasta-aineiden kulkeutuessa istu-kan läpi sikiön punasolut hajoavat ennenaikaisesti, ja sikiöl-le voi kehittyä anemia. Punasolujen lisääntyneen hajoamisen seurauksena elimistöön vapautuu liikaa bilirubiinia, mikä voi edelleen vaurioittaa vastasyntyneen aivoja.

Sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti voi johtaa vastasyntyneen vammautumiseen tai pahimmillaan sikiön menehtymiseen jo raskauden aikana.

Noin yhdellä prosentilla kaikista äideistä todetaan raskau-den kannalta merkityksellinen vasta-aine. Heitä seurataan säännöllisten verinäytteiden avulla äitiysneuvolassa ja Veri-palvelussa.

Jos vasta-aineen pitoisuus äidin veressä nousee ja sikiön hemolyyttisen taudin riski kasvaa, sikiön voinnin seuranta siirtyy synnytyssairaalaan. Raskaudenaikaisen immunisaa-tion tarkemmassa seurannassa on vuosittain noin 60 odot-tajaa.

− Jos tutkimuksissa epäillään anemiaa, sikiön hemoglobii-ni selvitetään napalaskimosta otettavalla verinäytteellä äidin vatsanpeitteiden läpi, Sainio selvittää.

− Mikäli sikiöllä todetaan anemia, sille voidaan samalla siirtää punasoluja suorittamalla kohdunsisäinen verensiirto.

Susanna Sainio toimii tärkeänä linkkinä Veripalvelun ja synnytyssairaalan välissä raskaudenaikaista immunisaatiota hoidettaessa. Ennen siirtymistään Veripalveluun hän työs-kenteli yli kymmenen vuotta HYKSin Naistenklinikan eri-koislääkärinä, minkä ansiosta useimmat alan erikoislääkä-rit ovat vanhoja tuttuja. Väitöskirja valmistui aikoinaan Ve-ripalvelulle.

VERELLÄ ON VÄLIÄ

Ihmisenalun hyvinvointi on pie-nestä kiinni. Raskauden puolivä-lissä sikiölle siirretään kerrallaan vain viisi millilitraa verta, ja loppu-puolellakin vain noin 50 millilit-raa. Kohdunsisäinen punasolusiir-to voidaan joutua toistamaan 1−10 kertaa raskauden aikana.



VERIPALVELUN VERIRYHMÄLABORATORION HAAS-TEENA on väestöpohjan heterogenisoituminen. Biologit ja biokemistit tekevät tiivistä yhteistyötä ulkomaisten kollegoidensa kanssa ja kouluttautuvat jatkuvasti tun-nistamaan harvinaisia, Suomessa aiemmin tuntematto-mia veriryhmiä.

TIESITKÖ?

Sikiölle siirrettävä veri on Veripalvelun verituotteiden aa-telia. Palveluyksikkö etsii sopivimmat luovuttajat ja kutsuu heidät erikseen luovuttamaan, jotta veri olisi mahdollisim-man tuoretta.

Sen jälkeen Veripalvelun soluerotteluosasto valmistaa koh-dunsisäiseen verensiirtoon tarkoitetun valmisteen. Siinä pu-nasolut on pakattu mahdollisimman pieneen tilavuuteen si-kiön sydämen kuormituksen välttämiseksi. Tämän valmis-teen laatuvaatimukset on Veripalvelussa asetettu kaikkein korkeimmalle.

Kohdunsisäisiä punasolusiirtoja tehdään vuosittain noin kymmenelle äidille. Ne on keskitetty kolmeen yliopistosai-raalaan, ja vaativaan toimenpiteeseen pystyy vain pieni jouk-ko lääkäreitä.

Siirtoihin liittyvien riskien takia synnytys käynnistetään yleensä heti, kun lapsi on valmis syntymään ilman merkittä-vää ennenaikaisuuden uhkaa.

Sainio kertoo hemolyyttisen taudin hoitotulosten olevan erittäin hyviä. Valtaosa hoidetuista lapsista selviytyy ilman minkäänlaisia neurologisia vaurioita.

Veripalvelussa valmistetaan monia erilaisia

erityisverivalmisteita lapsipotilaita varten.



Joskus vastasyntyneen hoidoksi tarvitaan verenvaihto, mis-sä anemian korjaamisen lisäksi pystytään poistamaan suurin osa elimistöön kertyneestä bilirubiiniista. Liian korkeina pi-toisuuksina bilirubiini vaurioittaa vastasyntyneen aivoja.

Vastasyntyneen verenvaihtoja tehdään 10−20 vuodessa. Niihin käytetään koosteverta, joka valmistetaan Veripalve-lussa yhdistämällä mahdollisimman tuoreita punasoluja ja jääplasmaa.

Myös tavalliset verensiirrot ovat vastasyntyneiden teho-osaston arkea. Pikkukeskosista lähes puolet tarvitsee puna-solusiirtoja turvaamaan hapetuksen kannalta riittävän veren hemoglobiinitason.

Valtaosa pienistä potilaista voi vastaanottaa tavallisia ve-rivalmisteita. Vastasyntyneelle tarkoitettu punasoluvalmiste jaetaan Veripalvelussa kolmeen osaan, jotta vältyttäisiin tur-hilta näytteenotoilta ennen verensiirtoja, ja vastasyntynyt al-tistuisi mahdollisimman harvoille luovuttajille. Näin myös luovuttajan lahja tulee käytettyä mahdollisimman tarkkaan.

APUA KELLON YMPÄRI

Yleensä kohdunsisäiset punasolusiirrot ja vastasyntyneen ve-renvaihdot valmistellaan huolellisesti etukäteen, ja Veripal-velulla on muutama päivä aikaa toimittaa tarvittava veri. Vastasyntyneen hemolyyttinen tauti voi kuitenkin olla ar-vaamaton, jolloin apua tarvitaan nopeasti.

Joskus luovuttaja hälytetään paikalle kesken työpäivän. Tällaisissa tilanteissa Veripalvelun kaikki yksiköt venyvät, ja koko työyhteisö tekee kaikkensa avun saamiseksi ajoissa pe-rille, Sainio kertoo.

Veripalvelun päivystysjärjestelmä takaa sen, että odottajat, synnyttäjät ja vastasyntyneet saavat apua vuorokauden ym-päri. Päivystyspuhelimeen tulee päivittäin soittoja laborato-riosta, sairaaloiden verikeskuksista ja hoitavilta lääkäreiltä. Päivystäjinä toimii useiden erityisalojen lääkäreitä ja biolo-geja, jotka tietävät mitä tehdä hätätilanteissa. Susanna Sai-nio on yksi heistä.

VERIPALVELU TOIMITTAA VERESTÄ erotellun plas-man ulkomaisille plasmalääkevalmistajille jatkojalos-tettavaksi. Plasmalääkkeitä ei voida valmistaa Suomes-sa, joten kumppanuussopimukset ovat tärkeitä suoma-laisen plasmalääkehuollon kannalta.

Plasmalääkkeitä tarvitaan esimerkiksi leikkausten ja suurten verenvuotojen yhtey-dessä sekä verenvuototau-tien ja vasta-ainepuutosten hoidossa. Kumppanuuksien avulla Veripalvelu varmistaa, että Suomessa kerätty plasma hyödynnetään tarkkaan ja tehokkaasti potilaita varten.

Vuonna 2011 Veripalvelu uudisti plasmatoimitussopi-muksiaan ja valitsi aiemman sopimuskumppaninsa Oc-tapharman rinnalle toisek-si kumppanikseen lääkeyh-

Plasmayhteistyön rakenteet muuttumassa

tiö Baxterin. Sopimuksen mukaan Veripalvelu myy Bax- terille niin sanotun 24 tunnin plasman, joka on pakas-tettava jatkojalostusta varten vuorokauden kuluessa ke-räämisestä.

Aiemmin suomalaisesta plasmasta valmistetut lääk-keet palautuivat Veripalvelun lääkejakelun kautta takai-

sin Suomeen. Nyt tilanne on toinen. Plasmalääkkei-den valmistukseen tarvitta-vat plasmaerät ovat suuren-tuneet, eikä Suomen kaltais-ten pienten maiden plasma riitä omiin, erillisiin valmis-tuseriin. Vain osa Suomes-sa käytettävistä plasmalääk-keistä on enää kotimaista al-kuperää.

− Kansallisen omavarai-suuden tilalle on tullut eu-rooppalainen omavaraisuus.

”Sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin hoitotulokset ovat erittäin hyviä.”

– Erikoislääkäri Susanna Sainio


��–


Sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin hoitoket-jua kehitetään jatkuvasti. Veripalvelu kehittää seulontame-netelmiä sekä raskaudenaikaisen immunisaation ja vasta-syntyneen hemolyyttisen taudin hoitoa yhdessä muiden äi-tiyshuollon toimijoiden kanssa.

Sainio nostaa esille raskausimmunisaatioiden ennaltaeh-käisyn merkityksen. − Jo 60-luvun lopulla Suomessa saatiin käyttöön RhD -negatiivisten äitien synnytyksen jälkeinen anti-D-immuno-globuliinisuojaus, mikä paransi raskauksien ennustetta huo-mattavasti. Veripalvelun asiantuntijat olivat tässä avainase-massa, Sainio huomauttaa.

− Uusin kehityshankkeemme saattaa tuoda RhD-negatii-visille äideille raskaudenaikaisen rutiininomaisen suojauk-sen jo ensi vuonna, mikä vähentää immunisaatioita edel-leen.

Suomalainen 24 tunnin plasma sekoitetaan plasmafrak-tioinnissa muista maista tuleviin plasmaeriin, lääketie-teellinen johtaja Tom Krusius Veripalvelusta kertoo.

Sairaalat tilaavat plasmalääkkeet eri valmistajilta tar-jouskilpailujen perusteella. Suomessa on tarjolla usei-den plasmavalmistajien lääkkeitä. Veripalvelu on muka-na lääketukkukaupassa ja huolehtii joidenkin valmistei-den jakelusta sairaaloille.

Osan plasmasta Veripalvelu toimittaa plasmalääke-valmistaja Octapharmalle, joka valmistaa siitä teollisesti prosessoitua virusturvallista jääplasmaa. Suomessa käy-tetään vielä toistaiseksi pääosin suomalaisesta plasmasta valmistettua jääplasmaa, mutta osa siitäkin on jo nyt ul-komaista alkuperää.

Plasman kerääminen ja käyttö onkin nykyisin yhä suuremmassa määrin kansainvälistä yhteistyötä.


Veripalvelussa työskentelee useiden alojen

erikoislääkäreitä. Susanna Sainio on myös

mukana päivystystiimissä.

14 VERIPALVELUN VUOSI 201114 VERIPALVELUN VUOSI 2011

”Keskitetty, hyvin toimiva verihuolto vapauttaa verikeskuksen voimavarat perustehtäväänsä.”

– Yhteyslääkäri Anri Tienhaara


Verikeskus välittääVERIKESKUS ON SAIRAALAN SYDÄN. Myös Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratorion (TYKS-LAB) verikeskus on auttamisen ketjun oleellinen linkki. Se pitää yllä Veripalvelusta tulevien verivalmisteiden varastoa ja toimittaa valmisteet turvallisesti nii-tä tarvitseville.

Verikeskuksessa tehdään sairaa-lassa hoidettavien potilaiden veri-ryhmämääritykset ja myös vasta-ai-neiden tunnistamiset.

− Veripalvelun asiantuntijoiden neuvoja tarvitaan esimerkiksi odot-tavien äitien erittäin harvinaisten veriryhmien tai vasta-aineiden määrityksessä, TYKSin Veripalvelun yhteyslääkäri, kliinisen kemian erikoislääkäri Anri Tienhaara täsmentää.

TYKS kuuluu niihin sairaaloihin, jotka saavat Veri-palvelusta automaattisesti tarvitsemansa verivalmis-teet varastotilanteen niin vaatiessa. Turkuun toimite-taan vuosittain liki 30 000 verivalmistetta.

Punasoluja tarvitaan erityisesti sairaalan teho-osas-tolla, leikkaustoiminnassa ja syöpätautien hoidossa. Verihiutaleita eli trombosyyttejä kuluu eniten hema-tologian eli veritautien osastolla.

Sairaalan kannalta oleellisinta on verivalmistei-den jatkuva saatavuus. Asiantuntijapalvelut ovat niin ikään tärkeitä. Veripalvelusta saa tarvittaessa apua veriryhmä- ja vasta-ainemäärityksiin vuorokauden ympäri.

− Keskitetty verihuolto vapauttaa verikeskuksen voimavarat perustehtäväänsä, oikean verivalmisteen toimittamiseen potilaalle oikeaan aikaan. Lisäksi

kaikki apu ja tieto on saatavissa yhdestä paikasta, Tienhaara summaa.

Verikeskuksen vastuuhoitaja Johan-na Salminen arvostaa sitä, että Veripal-velussa on kullekin keskukselle nimetty yhteyshenkilö, joka osaa heti ohjata ky-syjän oikean asiantuntijan puheille.

TYKSin verikeskuksen vahvuus on noin 15 henkilöä, ja päivystys toimii ym-päri vuorokauden.

Tienhaara korostaa osaavan henkilöstön merkitystä verikeskuksen toiminnassa.

– Verikeskuksissa työskentelevien laboratorionhoi-tajien työtehtävät ovat erittäin vastuullisia.

KUUDESSA TUNNISSA JALOILLEEN

Viime syksynä TYKSin A-sairaalassa syttynyt tulipa-lo tuhosi verikeskuksen täysin. Kiperästä tilanteesta selvittiin nopealla päätöksenteolla ja yhteistyökump-paneiden avulla.

− Töihin tultuani sain tietää, että verikeskus oli täyn-nä savua, katto romahtanut ja työtasot mustan mön-jän peitossa. Ilmoitin tapahtuneesta välittömästi Veri-palveluun, Salminen kertaa dramaattisia tapahtumia.

– Tilanteen rauhoituttua puhuimme palomiehet ympäri, jotta saimme punasolut pelastettua varavoi-

* Verivalmisteiden käyttö diagnooseittain

% kaikista verivalmisteista

Veren pahanlaatuiset kasvaimet 19 %

Sydän- ja verisuonisairaudet 18 %

Muut kasvaimet 14 %

Ruoansulatuselinten sairaudet 12 %

Tapaturmat 12 %

Anemiat ja muut verisairaudet 4 %

Tartuntataudit 4 %

Raskaus, synnytys 3 %

Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet 3 %

Hengityselinten sairaudet 3 %

Muut 8 %

Lähde: VOK-aineisto 2009

* Verivalmisteiden käyttö ikäryhmittäin

% Ikäryhmän osuus potilaista ja koko väestöstä14

10

6

12

8

4

2

85–80–8450–5420–24 70–7440–4410–14 60–6430–340–4 75–7945–4915–19 65–6935–395–9 55–5925–29

VERIPALVELUN VUOSI 2011 15potilaista

väestöstä


malla toimineista jääkaapeista. Ilmoitimme punasolupussi-en pintalämpötilan Veripalvelun asiantuntijalle, joka antoi niille vielä kaksi viikkoa käyttöaikaa.

Verihiutalevalmisteita ei saatu pelastettua, koska niitä jatkuvassa liikkeessä pitävät heilurit tuhoutuivat tulipalossa. Myös sädetyslaite ja ve-rikeskuksen analysaattorilaitteet olivat käyttö-kelvottomia.

Verikeskuksen perustehtävä ei kuitenkaan missään vaiheessa häiriintynyt, ja ripeästi toi-

minut henkilökun-ta pystytti väliai-kaisiin tiloihin uu-den verikeskuksen vain kuudes-sa tunnissa.

− Työnteko uusissa tiloissa il-man kaikkia työssä tarvittavia laitteita vaati henkilöstöltä val-tavaa venymistä, Salminen ker-too.

− Onneksi työmme päivystys-laboratoriossa oli valmentanut meitä nopeaan päätöksente-koon. Emme turhia ihmetelleet, vaan käärimme hihat.

Korvaavia laitteita saatiin yhteistyökumppaneilta, muun muassa muista sairaaloista ja laitevalmistajilta. Veripalvelus-

ta saadut verivalmistetäydennykset kii-dätettiin väliaikaistilojen kylmätiloihin.

− Veripalvelussa jopa kunnostettiin vanha trombosyyttiheiluri ja se toimi-tettiin vielä samana iltapäivänä meille, Salminen muistelee.

Apua laboratoriotyöhön saatiin muun muassa Salon aluesairaalalta, joka tuli-palon jälkeen seuloi osan potilaiden ve-rinäytteistä. Veripalvelu auttoi vasta-ai-netutkimusten tekemisessä.

Keväällä 2013 TYKSin verikeskus pääsee upouusiin tiloihin rakenteilla olevaan T-sairaalaan. Tulevat tilat si-jaitsevat teho-osaston, leikkausosas-tojen ja ensiavun solmukohdassa.

APUA ENTISTÄ NOPEAMMIN

Tulipalon tuhottua analysaattorilait-teet TYKSin verikeskuksessa otettiin

VERIPALVELUSSA ON JO vuosikausia toimittu 24/7-pe-riaatteella eli sairaalat ovat saaneet verensiirtoihin liitty-vää palvelua myös yöaikana ja viikonloppuisin. Vuonna 2011 toteutimme tärkeän uudistuksen, kun laajensimme yöaikaista toimintaa kouluttamalla laboratoriohenkilös-töä hoitamaan verivalmisteiden ilta-, yö- ja viikonloppu-ajan tehtäviä.

Laboratorioiden työntekijöistä osa tekee nyt jaksotyö-tä kolmessa vuorossa. Henkilöstö on perehdytetty hoita-maan esimerkiksi verivalmisteiden tilaukset ja toimituk-set sekä tekemään tarvittaessa verensiirron vaatimat so-pivuuskokeet. Myös erikoisvalmisteet kuuluvat 24/7-toi-mintaperiaatteella hoidettaviin tehtäviin.

Yöajan palvelua sairaaloiden tarpeeseen

Ilta- ja yöajan tiimeihin osallistuu noin 30 erityiskou-lutuksen saanutta laboratorioiden työntekijää, joilla on erilaisia osaamisprofi ileja. Jaksotyöhön siirtyminen on lisännyt monenlaisen osaamisen tarvetta, ja koulutuk-seen onkin panostettu vahvasti.

− Yhdessä työntekijöiden kanssa on myös ratkot-tu jaksotyöhön liittyviä hankaluuksia ja tuettu yötyön aloittamista. Jaksotyö on henkilökunnalle suuri muu-tos, osastonjohtaja Mervi Lankinen tuotantolaboratori-osta toteaa.

Tähän asti Veripalvelun yöaikaisesta palvelusta ovat huolehtineet parityönä Veripalvelun tehtävään koulut-tamat lääketieteen kandidaatit. Nyt palvelukapasiteettia

”Uuden sopivuuskoekäytännön ansiosta lisä-veren saaminen nopeutuu noin 45 minuutilla.”

– Vastuuhoitaja Johanna Salminen



suunniteltua nopeammin käyttöön uusi veriryhmä ja seu-lonta -käytäntö. Siirtymistä oli onneksi huolella valmisteltu jo ennen paloa.

Veriryhmä ja seulonta -käytännössä punasoluvalmistei-den sopivuus varmistetaan elektronisella sopivuuskokeella verikeskuksen tietojärjestelmää apuna käyttäen. Menetelmä korvaa perinteisen, laboratoriossa tehtävän serologisen tut-kimuksen, jossa testataan jokaisen valmisteen sopivuus po-tilaalle.

Vaikka serologinen sopivuuskoe jää pois, verensiirto voi-daan toteuttaa turvallisesti veriryhmämäärityksen ja vasta-aineseulonnan tulosten perusteella.

− Tiettyjen erityisryhmien kohdalla serologinen sopivuus-koe tehdään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Näitä ovat esi-merkiksi potilaat, joilla on veriryhmävasta-aineita sekä allogee-nisen kantasolusiirteen saaneet potilaat, Tienhaara kertoo.

Salminen kertoo uuden järjestelmän nopeuttavan lisäve-ren saamista noin 45 minuutilla, kun potilaiden verinäytteet on tyypitetty etukäteen, eikä sopivuuskoetta tarvitse tehdä joka kerta erikseen.

− Jos esimerkiksi päivystyspotilaan verentarve jatkuu tai leikkauksessa tarvitaan äkkiä verta, sopiva valmiste saadaan potilaalle heti.

on vahvistettu merkittävästi, ja samalla on voitu toteut-taa toinen tärkeä uudistus.

− Pystymme aloittamaan luovutetun veren virusseu-lonnat jo yöllä, mikä nopeuttaa seulontatulosten valmis-tumista. Näin saamme lyhytkestoiset verihiutalevalmis-teet tuoreempina potilaiden hoitoon, Lankinen kertoo.

Verihiutaleet säilyvät elinkelpoisina vain viisi vuoro-kautta luovutuksesta, joten ne on saatava toimitettua no-peasti sairaaloille. Uudistus on jo osoittautunut tarpeelli-seksi, sillä 1−3 vuorokauden ikäisinä käytettyjen valmis-teiden osuus on kasvanut samalla kun 4−5 vuorokautta vanhojen osuus on vähentynyt.


TYKSin verikeskuksen veripankkihoitaja

Helena Aro (keskellä) on viihtynyt työssään

jo 43 vuotta, eikä kiirettä eläkkeelle ole.

Taustalla Johanna Salminen (vasemmalla) ja

Anri Tienhaara.


* Luuytimenluovuttajarekisterin välittämät kantasolusiirteet yhteensä 2009–2011

2009 2010 2011

Luuydinsiirre 40 31 41

Veren kantasolusiirre 34 53 76

Istukkaverisiirre 8 9 6

Lymfosyyttisiirre 5 3 11

Yhteensä 87 96 134


Tessan loikka. Omat

cockerspanielit olivat

valtavan tärkeitä Miia

Ristolan toipuessa

vakavasta verisairaudesta.


Elämän uusi suuntaESPOOLAINEN MIIA RISTOLA oli vain 24-vuotias saadessaan kuul-la sairastavansa pahanlaatuista, nopeasti etenevää verisairautta. Lää-kärit kertoivat selviämisen todennäköisyyden olevan 50 prosenttia.

Sinä keväänä Miia oli tuntenut olonsa poikkeuksellisen väsyneek-si. Kuumeilu oli jatkunut pitkään, eikä fl unssa talttunut millään.

Miia hakeutui vastaanotolle saadakseen migreenilääkettä, mutta kokenut lääkäri passitti hänet saman tien Jorvin sairaalaan. Vakavan verisairauden olemassaolo varmistui samana päivänä.

− Järkytys oli suuri, kun en tiennyt mikä minulla oli ja miten vaka-vasta sairaudesta oli kyse, Miia muistelee.

Hänet kiidätettiin saman tien HYKSin hematologian eli veritau-tien osastolle. Heti seuraavana aamuna otettiin vielä useita veri- ja luuydinnäytteitä.

Tunnit tuloksia odotellessa olivat Miian elämän pisimmät. Lopul-ta diagnoosiksi varmistui akuutti lymfaattinen leukemia. Tässä ai-kuisten veren syöpäsairaudessa leukemiasoluja kertyy veren lisäksi luuytimeen, mikä estää luuytimen normaalin toiminnan verisolujen tuottajana.

Hoitamaton leukemia johtaa nopeasti kuolemaan, joten raskaat solunsalpaaja- ja sädehoidot oli aloitettava siltä istumalta. Nuoren naisen ensireaktio oli voimakas viha ja pelko. ”Miksi juuri minulle käy näin, ja tässäkö elämäni nyt oli", Miia muistaa ajatelleensa. Aja-tukset risteilivät päässä, ja huoli selviytymisestä oli suunnaton.

ERILAINEN KESÄ

Hoitojen alkaessa varmistui, että Miialla oli sairauden ärhäkkä muo-to. Aikuispotilaista siitä selviää noin puolet.

− Silloin kyllä maailma romahti. Pelotti, mutta samalla päätin, että tästähän selvitään. Leukemia olisi sitten minun elämäni koetin-kivi.

Solunsalpaajahoidot jatkuivat koko kesän. Välillä potilas pääsi ko-tiinkin, juhannuksena jopa mökille. Voimaa antoivat läheisten lisäk-

* Suomalaiselta rekisteriluovuttajalta suomalaiselle potilaalle 2009–2011

2009 2010 2011





Yhteensä 14 20 26

* Ulkomaalaiselta rekisteriluovuttajalta suomalaiselle potilaalle 2009–2011

2009 2010 2011





Yhteensä 62 66 98

* Suomalaiselta rekisteriluovuttajalta ulkomaalaiselle potilaalle 2009–2011

2009 2010 2011

Luuydinsiirre 3 1 1




Yhteensä 11 10 10


20 VERIPALVELUN VUOSI 201120 VERIPALVELUN VUOSI 2011

si rakkaat koirat. Miia painottaa henkisen puolen merkitystä sairauden läpikäymisessä, ja huumoriakin tarvittiin.

− Sisukkaasta luonteestani oli varmasti hyötyä. Koin myös päivärytmistä kiinni pitämisen tär-keäksi. Kotityöt antoivat edes hetkek-si muuta ajateltavaa. Sairaalassakin sijasin vuoteeni joka päivä. Huumo-rilla selvisin jopa hiuksettomasta ke-sästä.

PELASTAVA KANTASOLUJEN SIIRTO

Pian ilmeni, että Miian leukemia pa-ranisi vain kantasolujen siirrolla. Miian sisko ei valitettavasti ollut ku-dostyypiltään sopiva luovuttaja, mut-ta sellainen onneksi löytyi Veripalvelun Luuytimenluovutta-jarekisteristä.

Kantasolujen siirrossa luovuttajan kantasoluja siirretään potilaan verenkiertoon, josta ne etsiytyvät potilaan luuyti-

meen ja alkavat tuottaa terveitä soluja. Ennen siirtoa potilaan oma, sairas luuydin lamautetaan tehokkailla solunsalpaajilla ja koko kehon sädehoidolla.

Rankkojen hoitojen seurauksena leukemia saatiin tavoiteltuun remis-sioon eli oireettomaan tilaan. Sen jäl-keen elimistö ehti levätä vielä hetken ennen kantasolujen siirtoa. Siirto pe-lotti Miiaa, mutta muitakaan vaihto-ehtoja ei ollut.

Syksyllä tehty kantasolujen siirto onnistui onneksi hyvin. Toimenpiteen yhteydessä Miia joutui olemaan kuu-si viikkoa eristyksessä välttyäkseen in-fektioilta.

− Kuntoni romahti, mutta ainakin aika tuntui kuluvan horroksessa no-

peammin. Lehtien selailukin oli välillä ylivoimaista. Eristyksestä huolimatta Miia kärsi infektioista. Hän sai

myös säännöllisesti verivalmisteita, sillä oma elimistö ei vielä tuottanut tarpeeksi elintärkeitä punasoluja ja verihiutaleita.

KANTASOLUSIIRTEIDEN VÄLITYS JA muut kudos-palvelut ovat kuuluneet Veripalvelun tehtäviin jo usei-den vuosien ajan. Nyt palvelut laajenevat, kun uusi So-lutuotantokeskus pääsee aloit-tamaan toimintansa.

Veripalvelun kudospalvelu-jen taustalla on vuosikymme-nien aikana kehittynyt vahva osaaminen solujen käsittelyssä ja tutkimuksessa. Veripalvelul-la on vankat laatujärjestelmät ja validoidut prosessit, ja näin ol-len hyvät edellytykset kehittää sairaaloiden tarvitsemia solu-hoitojen tukipalveluja.

Vuonna 2011 Veripalvelussa otettiin isoja askeleita kohti uusia palveluja. Merkittävin uudistus oli Solutuotantokeskuksen rakentaminen.

Uusi Solutuotantokeskus tarjoaa mahdollisuuden tuottaa soluterapiavalmisteita sellaisten vaikeiden sai-

Soluterapiat kehittyvät

rauksien hoitoon, joiden nykyiset hoitomahdollisuu-det ovat riittämättömät. Keskuksessa on ainutlaatuinen puhdastilaratkaisu isolaattoreineen, ja siellä voidaan kä-

sitellä potilaan tai luovuttajan so-luja turvallisesti. Ensimmäisik-si Solutuotantokeskuksen projek-teiksi on kaavailtu solujen käsit-telyä käänteishyljinnän ja vakavi-en palovammojen hoitoon.

− Elämme mielenkiintoista ja innostavaa aikaa soluterapioi-den kehittämisessä. Soluterapiat voivat tarjota täysin uudenlaisia keinoja sairauksien hoitamiseen, kertoo ylilääkäri Matti Korho-nen Veripalvelusta.

Yhtenä Solutuotantokeskuksen tavoitteena on tarjota edellytykset yksilöllisten solulääkevalmisteiden kehittä-miselle.

VERIPALVELUN VUOSI 2011 21VERIPALVELUN VUOSI 2011 21

− Tuoreet punasolut kohentavat oloa välittömästi. On ai-van mielettömän tärkeää, että verenluovuttajia on, Miia pai-nottaa. Verta ei voi korvata millään lääkeaineella.

UUSI SUUNTA ELÄMÄLLE

Noin kuukauden sairaalassa toipumisen jälkeen Miia pää-si kotiin. Useat virusinfektiot kaatoivat hänet kuitenkin vie-lä sairaalapetiin moneen otteeseen ja vaativat suonensisäis-tä lääkitystä.

Merkkejä sairauden uusimisesta ei kuitenkaan ilmennyt, ja kevään koittaessa nuori nainen tunsi jo olevansa täynnä ener-giaa. Sairauden toteamisesta oli kulunut vain vajaa vuosi.

− Suunnittelin innolla monenmoisten harrastusten aloit-tamista. Suurin muutos oli oikeustieteen opintojen keskeyt-täminen ja pyrkiminen opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Elämän uusi suunta oli kirkastunut eristyshuoneessa Miian ihaillessa sairaanhoitajien rautaista ammattitaitoa vaativissa tilanteissa. Opiskelupaikka aukeni ensi yrittämällä.

− On hienoa, että voin vuorostani auttaa muita. Omien kokemusteni avulla minun on helppo lähestyä potilaita, ja

pystyn ehkä paremmin miettimään, miten heidän oloaan voisi helpottaa.

Määrätietoinen Miia tiesi heti haluavansa työskennel-lä syöpätautien osastolla. Hematologia tuntui liian läheisel-tä, mutta syöpäkasvainten hoito on sopivasti samantyyppis-tä. Verivalmisteita käytetään potilaiden hoidossa päivittäin, ja osastolla tehdään myös autologisia eli potilaan omien kan-tasolujen avulla tehtäviä kantasolujen siirtoja.

Ympyrä oli sulkeutunut. Miian sairaudesta on jo vuosia, ja seurantakin on lopetet-

tu. Leukemia tuntuu kaukaiselta, rankalta elämänvaiheelta, mutta pysyy silti aina osana Miiaa. Asioiden arvojärjestys on muuttunut, eikä pienestä viitsi enää valittaa.

− Huomaan joka päivä jollakin tavalla sen, miten onnel-linen olen. Riittää, kun vain olen tässä ja saan tehdä itselleni mieluisia asioita.

”On hienoa, että voin vuorostani auttaa muita.”

Miia Ristola toimii nyt

itse sairaanhoitajana.


– Yhteistyötä ammattilaisten kesken

• Vahvistimme palveluamme kouluttamalla

laboratoriohenkilöstöä hoitamaan verival-

misteiden yöaikaisia tilauksia ja toimituksia.

• Kehitimme tuotantoamme ottamalla käyt-

töön uudet, nopeat kokoveren automaatti-

erottelijat sekä aikaistamalla luovutetun

veren virustutkimusten prosessia.

Veripalvelussa työskentelee monen eri alan ammattilaisia, joilla kaikilla on tärkeä rooli auttamisen ketjussa. Teemme työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen.

LÄÄKETUKKUKAUPPA

Huolehdimme yhteistyökump-

paniemme lääkevalmisteiden

jakelusta sairaaloille sekä

yksityisille apteekeille.

SOLU- JA KUDOSTERAPIAT Etsimme ja

välitämme potilaiden tarvitsemat kanta-

solusiirteet. Käsittelemme soluja ja kehitäm-

me uusia soluterapiahoitoja

yhdessä hoitavien lääkäreiden kanssa.

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tutkimme veren ja kantasolujen

ominaisuuksia ja luomme

mahdollisuuksia verensiirtohoitojen

ja soluhoitojen kehittämiseen.

TALOUS JA HANKINTA

Huolehdimme hyvästä

taloudenpidosta ja hankimme

tarvitsemamme materiaalit ja

palvelut kustannustehokkaasti.

VERENLUOVUTUS Huolehdimme

koko maan kaikista verenluovutuksista

ja tarjoamme joka arkipäivä noin

1 000 verenluovuttajalle hyvän mielen

kokemuksen.

LÄÄKETIETEELLISET ASIANTUNTIJA-

PALVELUT Tarjoamme sairaaloiden

käyttöön vahvan asiantuntijuuden ja

tuemme lääkäreitä verensiirtohoitojen

ja soluhoitojen onnistumisessa.

• Lisäsimme merkittävästi sähköisen viesti-

palvelumme kattavuutta toteuttamalla labora-

toriotulosten sähköisen tiedonsiirron HUS-

LABin kanssa.

• Uudistimme koulutuspalvelujamme vastaa-

maan asiakkaidemme lisääntyviä koulutus-

tarpeita.

• Rakensimme solutuotantokeskuksen, jon-

ka isolaattorissa potilashoidossa tarvitta-

via soluterapiavalmisteita jatkossa tehdään.

Saimme kudoslaitostoimiluvan soluterapia-

lääkkeiden lähtömateriaalin keräämistä var-

ten ja kehitimme solutuotannolle laatujär-

jestelmän.

Uudistuksia vuonna 2011

VERIVALMISTEET Tuotamme

potilaiden tarvitsemat turvalliset

verivalmisteet ja huolehdimme

niiden jakelusta kaikkiin Suomen

sairaaloihin.


LABORATORIOPALVELUT Tutkimme luovutetun veren

turvallisuuden ja veriryhmäominaisuudet. Tarjoamme

sairaaloille erilaisia kliinisiä laboratoriotutkimuksia ja

teemme kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirtojen ja

kantasolujen siirtojen kudostyypitykset.

HENKILÖSTÖPALVELUT Pidämme

hyvää huolta henkilöstöstämme

ja kehitämme johdonmukaisesti

henkilöstön osaamista sekä

työviihtyvyyttä.

LAADUNHALLINTA JA TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Pidämme huolta toimintamme korkeasta

laadusta kaikissa toiminnoissamme ja

huolehdimme viranomais- ja akkreditointi-

vaatimusten täyttymisestä.

TIETOHALLINTO

Kehitämme toimivia

sähköisiä palveluita

niin asiakkaille kuin

luovuttajillekin.

VIESTINTÄ Kerromme toiminnastamme

aktiivisesti ja monipuolisin keinoin

luovuttajille, asiakkaille, henkilöstölle,

yhteistyökumppaneille ja kaikille

veripalvelutoiminnasta kiinnostuneille.

LOGISTIIKKA

Varmistamme luovutetun veren, luovuttaja-

näytteiden ja valmisteiden sujuvat ja

luotettavat kuljetukset sekä sisäisesti

että Veripalvelun ja sairaaloiden välillä.

• Teimme tiivistä yhteistyötä HUSin ja Suo-

men molekyylilääketieteen instituutin kans-

sa hematologisen biopankin perustamises-

sa ja aloitimme biopankkiin talletettavien

potilasnäytteiden laboratoriokäsittelyt.

• Toteutimme terapeuttisten solujen ominai-

suuksien parantamiseen ja seurantaan täh-

täävää tutkimusta ja tuotekehitystä. Ke-

hitimme esimerkiksi uusia solujen toimin-

nallisuutta tehostavia entsyymi- ja mikro-

bikäsittelyitä. Tunnistimme myös uusia po-

tentiaalisia kantasolumerkkiaineita, joita

voidaan hyödyntää soluterapiavalmisteiden

laadun seurannassa. Tutkijamme tuottivat

33 tieteellistä julkaisua ja useita patentti-

julkaisuja.

• Uudistimme sähköisiä ratkaisujamme otta-

malla käyttöön muun muassa uuden rapor-

tointi-, analysointi- ja suunnittelujärjestel-

män sekä sähköisen työvuorosuunnitte-

lun ja oppimisympäristön.


VERIPALVELUN VUOSI 2011 alkoi johtamisen kannalta haas-tavassa tilanteessa. Edellisvuoden syksyllä ylimmän johdon toimintaa konsulttipalvelujen hankinnoissa oli arvioitu kriit-tisesti. SPR:n erityistarkastuksessa ja poliisitutkinnassa selvi-tettiin, olivatko esimerkiksi Veripalvelun laajoissa kehityspro-jekteissa käytetyt palvelut kilpailutettu asianmukaisesti, ja oli-ko johtamisjärjestelmässä noudatettu hyvää hallintotapaa.

Uusi hallitus oli aloittanut vuoden 2010 marraskuussa, ja Veripalvelu oli vuoden alkaessa ilman vakituista johtajaa. Tu-lin syyskuussa 2011 mukaan organisaatioon, jonka henkilös-tö ja johtoryhmä olivat selvinneet erinomaisesti vaikeasta ti-lanteesta ja ajoittain erittäin kovasta työpaineesta.

Verenluovuttajat ja verivalmisteita käyttävät sairaalat säi-lyttivät luottamuksensa Veripalvelun toimintaan. Aktiivisten verenluovuttajien lähes 270 000 luovutuskerran turvin veri-valmisteita oli saatavilla potilaiden hoitoon vuoden jokaise-na päivänä kaikkialla Suomessa, eikä vakavia veripulatilan-teita päässyt syntymään. Veripalvelun laboratorioista tilattiin noin 120 000 potilastutkimusta ja Luuytimenluovuttajarekis-teri välitti 134 kantasolusiirrettä. Elinsiirtoja varten tutkit-tiin kudostyyppi 408 potilaalta ja 181 elinluovuttajalta. Nämä

ovat muutamia esimerkkejä tärkeistä palveluistamme suoma-laiselle potilashoidolle.

Kertomusvuoden keväällä Veripalvelu keräsi sidosryhmil-tään ja henkilöstöltään ideoita uutta toimintastrategiaa var-ten. Vuosien 2012−2014 strategiaan syntyi neljä tärkeää tee-maa, joiden perustalle Veripalvelu suunnittelee lähivuosi-en toimintansa ja kehityshankkeensa: Luovuttajat ja asiak-kaat luottavat meihin; Tarjoamme johtavan asiantuntemuk-sen ja vastaamme terveydenhuollon hoito- ja tietotarpeisiin; Olemme osaava ja osallistuva työyhteisö; Varmistamme ve-renluovuttajien, valmisteiden ja palveluiden saatavuuden.

Veripalvelu huolehtii Suomessa keskitetysti punasolujen ja verihiutalevalmisteiden tuotannosta ja jakelusta. Koko ket-ju luovutuksesta aina verensiirtoon asti pystytään hoitamaan kotimaisin voimin.

Plasman kohdalla tilanne on toinen. Veripalvelu on verkos-toitunut kansainvälisesti ja pohdimme jatkuvasti, miten ke-räämämme plasma pystytään hyödyntämään tehokkaalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla potilaiden hoidossa.

Suomessa käytettävät plasmalääkkeet on jo useita vuo-sia valmistettu ulkomailla. Toimitamme kokoverestä erotel-

Johtajan katsaus


lun sekä plasmafereesillä kerätyn plasman yhteistyökumppa-niemme valmistuslaitoksiin. Plasman myynnistä saatu tulo palautuu kauttamme suomalaisen verihuollon hyväksi.

Vuonna 2011 uudistimme kumppanuuksiamme. Teim-me lääkeyhtiö Baxterin kanssa sopimuksen, jonka mukaan toimitamme sille osan keräämästämme plasmasta erilais-ten plasmalääkkeiden valmistusta varten. Toisena yhteistyö-kumppaninamme jatkaa Octapharma, joka valmistaa toimit-tamastamme plasmasta verensiirroissa tarvittavaa virustur-vallista jääplasmalääkettä.

Suomalainen plasma yhdistetään tuotannossa muualta Eu-roopasta kerättyyn plasmaan ja se on näin osa eurooppalais-ta plasmavarantoa. Omia suomalaisia valmistuseriä teetetään enää vain jääplasmavalmisteissa. Niidenkin osalta tilanne on muuttumassa, sillä suomalaisen plasman hepatiitti-A:n vas-ta-ainepitoisuus alkaa olla eurooppalaisiin vaatimuksiin näh-den liian alhainen. Potilashoitoon plasman alkuperällä ei kui-tenkaan ole samanlaista vaikutusta kuin ennen, sillä yleiseu-rooppalaisesta plasmasta valmistetut tuotteet ovat laadultaan yhtä hyviä ja turvallisia kuin kotimaisesta plasmasta valmis-tetut.

Jatkoimme vuonna 2011 valmistautumista uusien soluhoi-tojen tuloon ja otimme tärkeitä askeleita palvelujemme kehittä-misessä. Saimme Solutuotantokeskuksemme valmiiksi viran-omaisten tarkastusta varten. Teimme myös sopimuksen belgia-laisen TiGenix NV:n kanssa potilaan omasta rustosta valmiste-tun rustosolulääkkeen jakelusta Suomessa. Kyseessä on ensim-mäinen myyntiluvan saanut soluterapiavalmiste Euroopassa. Tavoitteenamme on päästä sekä myyntiluvan saaneiden solu-terapialääkkeiden jakelijaksi että vaikeiden sairauksien hoitoon tarkoitettujen yksilöllisten soluterapiavalmisteiden valmistajaksi.

Aloittaessani syksyllä Veripalvelun johtajana huomasin ilokseni, että talossamme oli samalla tavalla tehtävälleen omistautunut henkilöstö ja auttamiseen sitoutunut veren-luovuttajakunta, kuin 30 vuotta sitten, jolloin olin aloitta-massa ensimmäistä työjaksoani Veripalvelussa.

Haluan esittää lämpimät kiitokseni koko henkilöstölle ku-luneesta vuodesta ja tärkeän tehtävämme tinkimättömästä vaalimisesta. Haluan myös kiittää satoja vapaaehtoisia avus-tajiamme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hy-västä yhteistyöstä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin veren-luovuttajille koko toimintamme mahdollistamisesta.

Martti SyrjäläVeripalvelun johtaja

Vasemmalta:

Tom KrusiusLääketieteelliset asiantuntijapalvelut

Eeva ReponenHenkilöstöpalvelut

Markku HuhtalaLaadunhallinta ja toimintajärjestelmät

Marja SihvolaVerivalmisteet

Heikki MyllyniemiTietohallinto

Kari ArankoUudet hoitomuodot ja tuotekehitys

Satu PastilaVerenluovutus

Martti SyrjäläVeripalvelun johtaja

Johtoryhmä vuoden 2011 lopussa


VERIPALVELULLA ON TÄRKEÄ tehtävä potilaan hoitoket-jussa. Verivalmisteita ja niitä tukevia laboratoriopalveluja on oltava tarjolla kaikkiin Suomen sairaaloihin joka päivä, 24 tuntia vuorokaudessa. Huolehdimme myös esimerkiksi kan-tasolusiirteiden ja monenlaisten erikoislaboratoriopalvelujen saatavuudesta Suomessa.

Onnistuneen veripalvelutoiminnan kulmakivenä on luot-tamus. Luovuttajan on voitava luottaa siihen, että hänen lah-jansa käytetään mahdollisimman hyvin potilasta hyödyttä-vällä tavalla. Sairaaloiden on saatava tarvitsemansa korkea-laatuiset valmisteet ja palvelut ajallaan. Viranomaisille vas-taamme toiminnan luotettavuudesta ja turvallisuudesta.

Huolehdimme osaltamme huoltovarmuudesta ja suun-nittelemme toimintaamme siten, että verivalmisteita ja nii-den käyttöön liittyviä palveluja on saatavana myös poikke-usoloissa. Näin ollen varmistamme, että toimintaresurs-

simme riittävät ja että meillä on valmius myös varajärjestelmien käyttöönottoon. Taloutemme on oltava vahvalla pohjalla, jotta meillä on edellytykset toimia kaikissa tilanteissa.

Veripalvelun asiakkaita ovat kaikki ne terveydenhuollon yk-siköt, jotka tarvitsevat tuotta-miamme ja välittämiämme val-misteita sekä palveluja. Asiak-kaille tuotamme terveydenhuol-lon tarvitsemat verensiirtojen, soluhoitojen ja elinsiirtojen val-

misteet sekä laboratorio- ja asiantuntijapalvelut. Luovuttajil-le tarjoamme turvallisen ja mukavan kokemuksen sekä uusia mahdollisuuksia liittyä auttamisen ketjuun.

Suomen verivalmistehuollon ja kudospalvelujen turvaami-nen edellyttää meiltä korkeaa lääketieteellistä asiantuntemus-ta ja sen kehittämistä. Veripalvelussa tehtävä tieteellinen tut-kimus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta sekä tulevaisuuden hoitotarpeista huolehtimista. Olemme aktiivisesti mukana kehittämässä uusia soluhoitoja yhdessä hoitavien lääkäreiden kanssa ja kehitämme osaamistamme niin, että toimintam-me näillä jatkuvasti kehittyvillä alueilla täyttää viranomais-ten määräykset.

Työssämme korostuvat suunnitelmallisuus ja luotettavuus. Toimintamme on luvanvaraista ja viranomaiset tarkastavat sitä säännöllisesti. Analysoimme jatkuvasti erilaisia riskejä ja kehitämme riskienhallintajärjestelmämme mukaisesti niille hallintakeinot. Seuraamme esimerkiksi talous-, henkilöstö-, tuotteiden ja palveluiden saatavuus-, tietoturva-, julkisuusku-va- ja strategiariskejä sekä luovuttaja- ja potilasturvallisuus-riskejä.

Luotettavaa palveluaKannustamme koko henkilökuntaamme Veripalvelun jat-

kuvaan kehittämiseen. Haluamme siten lisätä potilaan ja asi-akkaan saamaa hyötyä, parantaa verenluovuttajan tuntemaa auttamisen iloa, optimoida ja säästää resurssien käyttöä sekä luoda onnistumisen kokemuksia työyhteisössä. Henkilöstön perehdytys ja koulutus ovat tärkeä osa jokapäiväistä työtäm-me.

Vastuuseemme kuuluu turvata myös se, että verivalmistei-den ja muiden palvelujemme hinnat pysyvät Suomessa koh-tuullisella tasolla, niiden laadusta ja turvallisuudesta tinki-mättä. Tarkkailemme jatkuvasti taloudellista ja tuotannollis-ta tehokkuuttamme ja kehitämme sitä pitääksemme kustan-nukset kurissa.


* YHTEISKUNTAVASTUUN MITTARIT

Taulukossa esitetään GRI-ohjeiston (Global Reporting Initiative) mukaisia tunnuslukuja. Lisäksi mukana on veripalvelutoimintaa

erityisesti kuvaavia mittareita.

2011 2010 2009

Taloudelliset mittarit

Liikevaihto, 1 000 eur 69 007 66 310 74 769

Materiaalit ja palvelut, 1 000 eur - 16 815 -17 259 -26 109

Henkilöstökulut, 1 000 eur - 32 437 -28 528 -27 661

Ympäristömittarit

EN3 Sähkön kulutus, MWh (* 5 872 5 857 5 649

EN8 Veden kulutus, m³ (* 14 465 13 582 13 495

Kaukolämmön kulutus, MWh (* 4 969 5 149 4 837

Matkapäivät 12 814 11 964 11 480

CO2-päästöt, kotimaan lennot, kg 66 376 53 835 64 080

CO2-päästöt, ulkomaan lennot, kg 133 454 173 239 189 809

Sekajäte, kg (* 34 400 38 620 47 650

Lajiteltu yhdyskuntajäte, kg (** 159 000 152 000 181 945

Ongelmajäte, kg (* 7 050 6 700 4 250

Sosiaaliset mittarit

LA1 Henkilöstön määrä 572 555 555 (työssäkäyvät päätoimiset vuoden keskiarvo)

LA7 Sairauspoissaolot, pv 5 853 8 650 8 338

LA7 Työtapaturmat 28 23 22

LA10 Henkilökunnan koulutus, 1 000 eur -542 -394 -285

Henkilökunnan koulutus, eur/henkilö -948 -710 -514

Luovutusten määrä (kokoveri ja afereesit) 268 734 270 913 272 811

Luovuttajien määrä (kokoveri ja afereesit) 154 038 155 611 158 105

Myytyjen verivalmisteiden määrä 408 505 416 369 411 904

Verta saaneet potilaat (*** - 55 000 52 371

Kokonaan käyttämättä jääneet luovutukset 4 606 4 926 5 556

Verensiirron raportoidut haittavaikutukset (**** 251 298 328

(* Kivihaka, Helsinki

(** Haudattavan jätteen määrään sisältyvät myös Helsingin liikkuvan veripalvelun jätteet.

(*** Laskennallinen määrä on saatu VOK-seurannan piiriin kuuluvien sairaaloiden verenkäytön perusteella

(n. 70 % verensiirroista). Vuoden 2011 tiedot on saatavissa vasta myöhemmin.

(**** Vuoden 2011 määrä tarkentuu myöhemmin.


HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISTÄ JA hyvinvointia koske-vat tavoitteet ovat olennainen osa Veripalvelun strategiaa, ja työyhteisön hyvinvointi on myös yksi perusarvoistam-me. Vuoden 2011 lopussa toteutetun henkilöstötutkimuk-sen tulokset osoittivat, että työntekijät ovat Veripalvelussa hyvin tyytyväisiä työoloihinsa, ja kehitys on jatkunut koko ajan parempaan suuntaan.

Otimme Veripalvelussa vuonna 2011 käyttöön uusia jär-jestelmiä henkilöstöjohtamisen tueksi. Työvuorosuunnitte-lussa alettiin käyttää uutta suunnitteluohjelmistoa. Raken-simme myös sähköisen oppimisympäristön, Verson, edis-tämään vuorovaikutteista verkko-oppimista. Jatkossa Ver-so sisältää myös sähköisen perehdytystyökalun.

Laboratoriotyössä toteutettiin merkittävä muutos ja uu-distus, kun osa laboratoriohenkilöstöstä aloitti yöaikaisen päivystyksen ja 24/7-kolmivuorotyön. Muutosta valmistel-tiin huolellisesti esimiesten ja henkilöstön yhteistyönä, ja se onnistui mallikkaasti. Muutosprosessiin kuului tiivis kou-lutus- ja perehdytysohjelma.

Veripalvelun vahvaa panostusta koulutukseen ja pereh-dytykseen on aina arvostettu henkilöstön keskuudessa. Vuoden 2011 laajimpia koulutuskokonaisuuksia olivat ve-

Veripalvelu työnantajanarenluovutuksen asiakaspalvelu- ja työyhteisötaidot, esi-miesten eri tarpeisiin räätälöidyt valmennusjaksot sekä työyhteisön hyvinvoinnin työkaluihin paneutuneet yksik-kökohtaiset työpajat. Lisäksi eri tehtävissä tarvittavan am-mattiosaamisen vahvistamista tuettiin työssä oppimalla ja ammatillisilla kursseilla.

Työnantajakuvaa vahvistettiin muun muassa laajenta-malla oppilaitosyhteistyötä, joka tarkoitti käytännössä opinnäytetöitä, harjoittelijayhteistyötä sekä opiskelijoiden ohjaukseen ja perehdyttämiseen panostamista. Veripalve-lua tehtiin työpaikkana tutuksi ammattimessuilla, oppilai-toksissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja erilaisilla säh-köisillä rekrytointikanavilla.

Nykyisen henkilöstön työkykyä ylläpidettiin esimerkik-si aktiivisen liikuntatoiminnan, virkistystilaisuuksien, hen-kilökohtaisen tuen ja kattavien työterveyspalveluiden avulla.

Aloitimme vuonna 2011 myös valmistautumisen tuleviin mittaviin tietojärjestelmämuutoksiin. Lähes kaikki tieto-järjestelmämme ja sähköiset työkalumme uudistetaan ajan tasalle vuosien 2012−2014 aikana. Tulevina vuosina tieto-tekniikkavalmennus onkin yksi tärkeimmistä osaamisen kehittämisen osa-alueista.

42 %

29 %

15 %

2 %12 % * Henkilöstön jakauma organisaatiossa (%)

Verenluovutus 42

Verivalmisteiden tuotantoprosessi 29

Uudet hoitomuodot ja tuotekehitys 15

Lääketieteelliset palvelut 2

Sisäiset palvelut 12


* Koulutusrakenne (%)

TERVEYDENHOITO Sairaanhoitaja, erik.sairaanhoitaja, terveydenhoitaja 32

LABORATORIO Lab.hoitaja, laborantti, lab.analyytikko, bioanalyytikko, erik.lab.hoitaja 16

SOSIAALI- JA MUU HOITOALA Lähihoitaja, apu-/perushoitaja 15

LUONNONTIETEELLINEN Fil.kand., fi l.lis., fi l.maist., fi l.toht. 8

LÄÄKETIETEELLINEN Lääk.lis., lääk.tohtori, erikoislääkäri 3

KAUPALLINEN Merkonomi, yo-merkonomi, merkantti, tradenomi, ekonomi 5

LÄÄKEALA Farmaseutti, proviisori, farmanomi 2

TEKNINEN Insinööri, diplomi-insinööri, teknikko tai muu teknisen alan koulutus 4

MUU KOULUTUS 14

* SYKE-henkilöstötutkimuksen tulokset

OMA TYÖ

TOIMINTA YKSIKÖSSÄ

JOHTAMINEN

ORGANISAATION TOIMIVUUS

SPR Veripalvelu – Luotain 2009

SPR Veripalvelu – Luotain 2011

Luotain Palvelutuotanto-organisaatioiden normi 2011

3,693,763,50

3,793,873,44

3,693,783,43

3,443,563,07

TYÖTYYTYVÄISYYS VAHVALLA TASOLLA

Veripalvelussa toteutettu henkilöstötutkimus eli ”Syke-luo-tain” osoitti, että Veripalvelussa henkilöstö kokee työnsä, työyhteisön, esimiestyön sekä johtamisen keskimäärin pa-rempana kuin vertailuryhmän organisaatioissa.

Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen tulokset ovat parantuneet entisestään, vaikka ne olivat jo aiemmin-kin selvästi korkeammat kuin vastaavissa organisaatiois-sa keskimäärin. Veripalvelun vahvuuksiksi on koettu sisäi-nen viestintä, toiminnan ja osaamisen laatu, kehittymis-halukkuus sekä tavoitteellisuus, avoimen vuorovaikutuk-sen lisääntyminen ja panostukset henkilöstöstä huolehti-miseen. Parannusta kaivataan mahdollisuuksiin osallistua oman työn kehittämiseen ja siihen kiinnitetäänkin jatkos-sa huomiota.

Työnantajakuvan vahvistuminen houkutteli yhä enem-män hakijoita Veripalvelun tehtäviin ympäri maata. Hen-kilöstötutkimusten mukaan suurin osa henkilöstöstä pitää Veripalvelua hyvänä työpaikkana ja suosittelisi sitä muille-kin alansa ammattilaisille. Henkilöstön keski-ikä laski 40,1 vuoteen (40,7 vuotta vuonna 2010).

* Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä yhteensä 31.12.2011 669

Vakituiset 540

Määräaikaiset 81

Tarvittaessa töihin kutsuttavat 48

Henkilöstömäärä kokoaikaisina keskimäärin (FTE) 542

Henkilöstömäärä keskimäärin 627

Työssäkäyvät päätoimiset keskimäärin 572


Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun hallintoSUOMEN PUNAISEN RISTIN Veripalvelun toiminta pe-rustuu veripalvelulakiin (197/2005) ja veripalveluasetuk-seen (258/2006). Veripalvelutoimintaa valvoo sosiaali- ja ter-veysministeriön alainen Lääkealan turvallisuus- ja kehittä-miskeskus Fimea. Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin muusta toiminnasta taloudellisesti riippumaton ja toimin-nallisesti erillinen organisaatio. Veripalvelutoiminnan on Suomessa oltava voittoa tavoittelematonta ja verenluovutuk-sen perustuttava maksuttomuuteen.

VERIPALVELUN HALLITUS

Punaisen Ristin yleiskokousten ja valtuuston kokousten vä-lillä ylintä toimivaltaa Veripalvelua koskevissa asioissa käyt-tää Punaisen Ristin hallitus, joka myös vastaa Veripalvelun toiminnasta ja taloudesta. Punaisen Ristin hallitus asettaa Veripalvelulle hallituksen.

Veripalvelun hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, vara-puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, jotka yhdessä edustavat laaja-alaista osaamista Veripalvelun toimintaan kuuluvilla alueilla. Heidän ei tarvitse olla järjestön jäseniä.

Järjestön palveluksessa oleva työntekijä ei voi olla hallituk-sen jäsen. Järjestön pääsihteerillä on läsnäolo- ja puheoike-us hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksen valmis-telusta ja esittelystä vastaa Veripalvelun johtaja. Hallitus voi tarvittaessa kutsua sihteerin hallituksen ulkopuolelta. Halli-tus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemi-sen Veripalvelun johtajalle siten kuin järjestön työjärjestyk-sessä määrätään. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kut-susta.

VERIPALVELUN JOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Veripalvelun operatiivisesta toiminnasta ja sen kehittämises-tä vastaa Veripalvelun johtaja. Veripalvelun johtaja voi siir-tää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen alaisilleen toimihenkilöille. Johtajan apuna toimii johtoryhmä, jonka tehtävät ovat • strateginen johtaminen ja kehittäminen• eri toimintojen ohjaus, koordinointi ja kehittäminen• hallitukselle esiteltävien asioiden valmisteluun osallistuminen• johtoryhmän työskentelyn kehittäminen.

Organisaatio 1.1.2012

Verenluovutus Verivalmisteet Uudet hoitomuodot ja tuotekehitys

Lääketieteelliset asiantuntijapalvelut Viestintä

Johtaja

Henkilöstöpalvelut

Talous, hankinta ja logistiikka

Tietohallintopalvelut

Laadunhallinta ja toimintajärjestelmät


VERIPALVELUN HALLITUS VUODEN 2011 LOPUSSA Vasemmalta:

Gunvor Kronman , Timo Saini, Kirsi Komi (puheenjohtaja), Eero Rämö (varapuheenjohtaja), Tuula Oksanen, Kai Parkkola

Hallituksen puheenjohtajana toimi tammi-syyskuussa 2011 Timo Korvenpää.

Veripalvelun hallituksen tehtävänä on

• ottaa ja erottaa johtoryhmän jäsenet• vastata toiminnan strategisista suuntaviivoista• valvoa operatiivisen toiminnan turvallisuutta ja tuloksellisuutta• esittää järjestön hallitukselle ehdotuksensa Veripalvelun seuraavan vuoden toimintasuunni- telmaksi ja talousarvioksi• esittää järjestön hallitukselle ehdotuksensa Veripalvelun edellisen vuoden toimintakerto- mukseksi ja tilinpäätökseksi• vahvistaa järjestön taloussääntöä täydentävä Veripalvelun talous- ja hankintasääntö• vahvistaa henkilöstöhallintoa koskeva ohjeisto• antaa lausunto järjestön hallitukselle tämän nimittäessä Veripalvelun johtajan• antaa lausunto järjestön hallitukselle tämän käsitellessä Veripalvelun kiinteän omaisuuden hankintaa ja myyntiä• valmistella järjestön hallituksessa käsiteltävät muut Veripalvelun toimintaan liittyvät asiat• hoitaa muut järjestön hallituksen sille antamat tehtävät.

TALOUSHALLINNON PERIAATTEET

Veripalvelun toiminnasta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset katetaan toiminnasta saatavilla tuotoilla. Ve-ripalvelu huolehtii toiminnan edellyttämien tavanomaisten vastuu- ja muiden vakuutusten ottamisesta. Muiden veripal-velutoiminnan luonteeseen liittyvien riskien hallitsemiseksi Veripalvelu maksaa Punaiselle Ristille sen hallituksen mää-räämän osuuden verivalmisteiden liikevaihdosta.

Veripalvelun hallitus vastaa sen hallinnassa olevan omai-suuden hoitamisesta. Kiinteän omaisuuden myynnistä ja hankinnasta päättää kuitenkin Punaisen Ristin hallitus Ve-ripalvelun hallitusta kuultuaan. Järjestön lisäeläkesääntöjen mukaisen eläkevastuun järjestämisestä päättää järjestön hal-litus myös Veripalvelun osalta.

Veripalvelun tuottojen ja kulujen sekä sen hallinnassa ole-van omaisuuden pohjalta ylläpidetään Veripalvelun sisäistä tasetta, tuloslaskelmaa ja kassavirtalaskelmaa, jotka esitetään järjestön hallitukselle vähintään kahdesti vuodessa. Suomen Punaisen Ristin tilinpäätöstä ja talousarviota laadittaessa ne konsolidoidaan järjestön tilinpäätökseen ja talousarvioon.


VERIPALVELU ON VOITTOA tavoittelematon organisaatio, joka kattaa toiminnallaan omat kustannuksensa. Toiminta rahoitetaan siten, että sairaalat maksavat Veripalvelulle käyt-tämistään verivalmisteista, muista tuotteista ja palveluista. Veripalvelun toimintaa ei tueta yhteiskunnan varoista eikä muista ulkopuolisista lähteistä, lukuun ottamatta eräitä tut-kimushankkeisiin saatuja apurahoja ja avustuksia.

Vuonna 2011 Veripalvelun liikevaihto oli 69 miljoonaa eu-roa. Liikevaihto kasvoi 4 % edellisvuoteen verrattuna. Eläke-vastuun vakuuttamisesta syntyi kuitenkin merkittävä kerta-luonteinen kustannus, joka teki tilikaudesta -2,3 miljoonaa euroa tappiollisen.

TalousVerivalmisteiden liikevaihto pysyi lähes entisellään. Labo-

ratoriopalvelujen myynti sen sijaan kasvoi 10 %. Suomessa ei valmisteta plasmaperäisiä lääkkeitä. Näin ollen

Veripalvelu myy kokoverestä erotellun sekä plasmafereesissä kerättävän plasman prosessoitavaksi plasmalääkevalmistajil-le. Veripalvelu myös välittää sopimuskumppaniensa plasma-lääkkeitä sairaaloiden ja apteekkien kautta potilaiden hoitoon Suomessa. Plasman liikevaihto kasvoi 16 %. Muutos johtuu plasmaerien toimitusaikataulujen eroista eri vuosina. Lääke-tukkukaupan liikevaihto sen sijaan laski 8 %.

Kudospalveluiden liikevaihto kasvoi peräti 44 %, koska Luuytimenluovuttajarekisterin välittämien siirteiden määrä kasvoi vuonna 2011 poikkeuksellisen korkealle tasolle.

66 %7 %

9 %

12 %

5 %1 %

* Liikevaihto tuoteryhmittäin (milj. euroa)

2011 2010 muutos % % liikevaihdosta

Verivalmisteet 45,5 45,1 1 % 66 %

Lääkkeet 4,8 5,2 -8 % 7 %

Laboratoriotutkimukset 6,5 5,9 10 % 9 %

Plasmaraaka-aine 8,1 7,0 16 % 12 %

Kudospalvelut 3,1 2,2 44 % 5 %

Muut 1,0 1,0 0 % 1 %

Yhteensä 69,0 66,4 4 % 100 %

* Verikorin hinta 2011 (milj. euroa)

Maa 1

Maa 2

Maa 3

Maa 4

Maa 5

SUOMI

Maa 7

Maa 8

Maa 9

Maa 10

Maa 11

Maa 12

Maa 13

Maa 14

Verikori sisältää Suomen volyymia vastaavan määrän eli 250 000 punasoluja 42 000 verihiutalevalmistetta. Laskelma on suuntaa antava, sillä verivalmisteet eri maissa eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Taulukon muut maat ovat aakkosjärjestyksessä Alankomaat, Belgia, Englanti, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska.

48 %

7 %

3 %3 %4 %

5 %

5 %

25 %

* Kustannusten jakauma 2011

Henkilöstökulut 48 %

Materiaalit ja alihankinta 25 %

Vuokrat 5 %

Kiinteistö ja laitehuolto 5 %

ICT 4 %

Investointikulut 3 %

Logistiikka 3 %

Muut 7 %

55 %

4 %1 %

16 %

24 %

* Veripussin kustannukset 2011

Verenluovutustoiminta 55 %

Laboratoriot 24 %

Tuotanto 16 %

Varastointi ja kuljetus 4 %

Lääketieteellinen tuki 1 %

0 20 40 60 80 100

LIIKEVAIHTO

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Varastojen muutos

Ulkopuoliset palvelut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

Liiketoiminnan muut kulut

LIIKETAPPIO/-VOITTO

Rahoitustuotot ja -kulut

Korko- ja rahoitustuotot

Korkokulut ja muut rahoituskulut

TAPPIO/VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄSatunnaiset erät

Satunnaiset tuotot

TAPPIO/VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA

TILIKAUDEN TAPPIO/VOITTO

1.1.–31.12.2011

69 007 090,13

-1 065 222,00991 364,64

14 415 501,64

-1 042 752,00

3 442 364,94

16 815 114,58

22 871 030,10

8 246 617,62

1 319 724,32

32 437 372,04

1 234 096,23

21 031 788,57

-2 585 138,65

1 339 481,56

-1 221 725,51

117 756,05

-2 467 382,60

123 915,52

-2 343 467,08

-2 343 467,08

1.1.–31.12.2010

66 310 259,82

327 768,00

751 850,48

12 394 873,25

822 069,00

4 042 246,94

17 259 189,19

22 004 018,38

5 311 816,44

1 211 689,96

28 527 524,78

1 347 207,16

21 203 249,57

-947 292,40

3 072 025,73

-257 612,93

2 814 412,80

1 867 120,40

1 867 120,40

1 867 120,40

Tuloslaskelma

Taloudellinen asemaVeripalvelu laatii toiminnastaan tuloslaskelman ja taseen. Ti-linpäätös on osa Suomen Punaisen Ristin julkaisemaa tilin-päätöstä. Vuonna 2011 liikevaihto oli 69,0 milj. euroa (66,3 milj. euroa vuonna 2010). Tilikauden alijäämä oli -2,3 milj. euroa (+1,8 milj. euroa vuonna 2010).

Tilikauden lopussa Veripalvelun talletukset SPR:n järjestö-pankissa olivat 34,3 milj. euroa. Kivihaan kiinteistön vuon-na 2007 tapahtuneesta myynnistä saatu pääoma on sijoitettu pääasiassa erilaisiin rahastoihin. Sijoitettavan pääoman tase-arvo oli vuodenvaihteessa 26,4 milj. euroa.

Suomen Punaisen Ristin eläkesäännön mukaisten vuon-na 2011 maksettujen lisäeläkkeiden Veripalvelulle kohdistet-tu osuus oli 1,6 milj. euroa. Lisäeläkevastuu on siirretty Man-datum Life -henkivakuutusyhtiön vastattavaksi 31.12.2011 alkaen. Lisäeläkkeisiin maksetaan erilliskorotukset vuosina 2013 ja 2014, joista aiheutunut vastuu on kirjattu velaksi ta-seeseen.

Veripalvelun tulos on osa Suomen Punaisen Ristin tulos-ta, josta ei tämän vuosikertomuksen julkaisuhetkellä ole vie-lä annettu tilintarkastuskertomusta.

31.12.2011

1 761 359,69

1 387 139,36

1 935 134,96

3 322 274,32

15 440,29

3 922 764,00

1 886 418,00

5 809 182,00

6 266 099,73

181 344,37

8 455,13

803 567,62

7 259 466,85

26 418 498,90

34 332 647,47

78 918 869,52

31.12.2011

23 546 309,70

-587 394,61

28 453 930,23

-2 343 467,08

49 069 378,24

798 706,00

4 749 736,78

18 258 708,23

494 568,44

5 547 771,83

29 050 785,28

78 918 869,52

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet

Omat valmisteet

Vaihto-omaisuus yhteensä

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

Konsernin sisäiset saamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Rahoitusarvopaperit

Muut osakkeet ja osuudet

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAVeripalvelurahasto

Käyvän arvon rahasto

Edellisten tilikausien voitto

Tilikauden tappio/voitto

Oma pääoma yhteensä

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Eläkevastuuvelka

Lyhytaikainen

Ostovelat

Konsernin sisäiset velat

Muut velat

Siirtovelat

Lyhytaikainen yhteensä

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

Tase31.12.2010

2 127 382,50

893 799,70

671 943,51

1 565 743,21

34 651,38

2 880 012,00

2 951 640,00

5 831 652,00

5 240 537,68

1 386 882,64

15 479,05

1 060 311,60

7 703 210,97

42 952 232,65

35 079 085,61

95 293 958,32

31.12.2010

23 546 309,70

1 667 964,00

26 586 809,83

1 867 120,40

53 668 203,93

30 706 000,00

3 822 389,67

1 764 982,80

454 178,46

4 878 203,46

10 919 754,39

95 293 958,32

www.veripalvelu.fi

Veripalvelutoimistot

ESPOO

Kauppakeskus Iso Omena, Piispansilta 9, 02230 Espoo

HELSINKI

Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki

HÄMEENLINNA

Palokunnankatu 10, 13100 Hämeenlinna

JOENSUU

Siltakatu 12 A, 3. krs, 80100 Joensuu

JYVÄSKYLÄ

Kalevankatu 8, 40100 Jyväskylä

KOKKOLA

Isokatu 2, 2. krs, 67100 Kokkola

LAHTI

Erkonkatu 11, 15110 Lahti

LAPPEENRANTA

Kirkkokatu 8, 53100 Lappeenranta

MIKKELI

Porrassalmenkatu 23, 50100 Mikkeli

PORI

Itäpuisto 11 B, 3. krs, 28100 Pori

ROVANIEMI

Sampokeskus, 3. krs, Rovakatu 28

96200 Rovaniemi

SEINÄJOKI

Maakunnankatu 3, 60100 Seinäjoki

VAASA

Alatori 1 A, 5. krs, 65100 Vaasa

(Toukokuussa 2012: Kauppapuistikko 20)

Veripalvelukeskus

HELSINKI

Kivihaantie 7, 00310 Helsinki

p. 09 580 11

Maksuton luovuttajainfo

0800 0 5801 (arkisin klo 8 17)

Aluekeskukset

KUOPIO

Puijonkatu 23, Sektori 2. krs, 70100 Kuopio

OULU

Isokatu 32 C, 2. krs, 90100 Oulu

TAMPERE

Rautatienkatu 21 B, 7. krs, 33100 Tampere

TURKU

Yliopistonkatu 16 C, 3. krs, 20100 Turku

Veripalvelun toimintaa ohjaavat arvot ovat:• Potilaan hyvinvointi• Luovuttajien arvostaminen • Luotettavuus• Työyhteisön hyvinvointi• Toiminnan tehokkuus

Autamme potilaita yhdessäTeemme työtä sen puolesta, että potilaat saisivat mahdollisuuden

uuteen ja parempaan elämään. Veripalvelu tukee sairaaloita potilaan

hoitoketjussa yhdessä verenluovuttajien kanssa. Verenluovutustilaisuuksien

järjestämisessä meitä auttaa iso joukko vapaaehtoisia.

Teemme tätä ammatiksemmeVeripalvelu työllistää noin 600 henkeä, jotka ovat oman alansa ammattilaisia

ja asiantuntijoita. Valmistamme luovutetusta verestä verivalmisteita, joita

sairaalat tarvitsevat potilaiden hoidossa. Tarjoamme sairaaloille myös

laboratorio- ja asiantuntijapalveluita.

Emme tavoittele voittoaVeripalvelu on osa Suomen Punaista Ristiä, eikä se tavoittele toiminnallaan

voittoa. Katamme oman toimintamme kulut myymällä sairaaloille

verivalmisteita ja laboratoriopalveluita. Veripalvelu ei saa taloudellista apua

emojärjestöltä, eikä sen toimintaa tueta valtion varoilla.

–

mukana auttamisen ketjussa - spr...

Documents