tilinpÄÄtÖs - vuosikertomukset€¦ · kestävä ja kannattava kasvu. jatkamme toiminnan ja...

TILINPÄÄTÖS

2

Ramirent 2012

“VUOSI 2012 OLI MENESTYKSEKÄS RAMIRENTILLE JA KAIKKI TALOUDELLISET TAVOITTEEMME TÄYTTYIVÄT. KESKITYIMME YHTENÄISEN JA JOHDONMUKAISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEEN, JOKA ON EDESAUTTANUT YHTIÖMME KEHITYSTÄ JA VOIMME TARJOTA KOKONAISRATKAISUJA ASIAKKAIDEMME TARPEISIIN.”(KATSO SIVU 4)

3

Ramirent 2012

4 TOIMITUSJOHTAJALTA

6 STRATEGIA

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

14 VUOSI LYHYESTI

16 SEGMENTIT LYHYESTI

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

25 KONSERNITILINPÄÄTÖS

28 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

36 KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEODT

41 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

53 MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

65 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

68 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FAS

70 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

72 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

74 EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

78 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT

79 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

80 TILINTARKASTUSKERTOMUS

81 SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

86 HALLITUS

88 KONSERNIN JOHTORYHMÄ

90 RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

92 TIETOJA SIJOITTAJILLE

95 YHTEYSTIEDOT

SISÄLLYSLUETTELO

4

Ramirent 2012

Vuosi 2012 oli menestyksekäs Ramirentille ja kaikki taloudelliset tavoitteemme täyttyivät. Keskityimme yhtenäisen ja johdonmukaisen toimintamallin kehittämiseen, joka on edesauttanut yhtiömme kehitystä ja voimme tarjota kokonaisratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin. Tavoittelemme kannattavaa ja kestävää kasvua, samalla kun liiketoimintamme on yhä vakaampaa ja tasapainoisempaa. Ramirentin pyrkimyksenä on jatkuvasti kehittyä yrityksenä.

Vuodesta 2012 tuli hyvä vuosi Ramirent konsernille.

Ramirentin liikevaihto kasvoi 10 prosenttia

714 miljoonaan euroon ja oli kaikkien aikojen

ennätystasolla. Kannattavuutemme parani ja

liiketulos kasvoi 25 prosenttia 92 miljoonaan euroon.

Taloudellinen asemamme vahvistui, kassavirta parani

merkittävästi ja kaikki taloudelliset tavoitteet

täyttyivät vuonna 2012. Olemme konevuokrauksessa

markkinajohtaja Suomessa, Norjassa, Tanskassa,

Itä- ja Keski-Euroopassa sekä toiseksi suurin toimija

Ruotsin markkinoilla.

Vuonna 2012 tavoitteemme oli jatkaa strategiamme

toteuttamista ja liiketoiminnan hyvää kehitystä, joka

alkoi jo vuonna 2011. Makrotalouden epävarmuus

heijastui toimintaympäristöömme kaikilla markkinoilla.

Ydinmarkkinoillamme yleinen markkinatilanne oli

parempi mitä odotimme.

Keskityimme yhtenäisen Ramirent-toimintamallin

kehittämiseen, jotta saavuttaisimme synergiahyötyjä

kaikissa toimintamaissamme. Fokuksemme oli myös

henkilöstön kannustamisessa. Haluamme hyödyntää

yhtenäisen konsernirakenteen tuomia etuja. Haluamme

TOIMITUSJOHTAJALTA

TOIMITUS-JOHTAJALTA“HALUAMME SAAVUTTAA KANNATTAVAA KASVUA JA PITÄÄ ASIAKKAAN ETUSIJALLA KAIKESSA TOIMINNASSAMME. ”

5

Ramirent 2012

TOIMITUSJOHTAJALTA

edelleen myös vaalia yrittäjähenkisyyttä yhtiössämme.

Loimme yhtenäisemmän matriisiorganisaation,

jossa toimivat hallitukset kattavat kaikki markkina-

alueemme. Käynnistimme myös uuden projektin

toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseksi Norjassa.

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jatkuu ja

seuraavaksi se lanseerataan Tanskassa ja myöhemmin

tänä vuonna myös muissa yhtiön toimintamaissa.

Toimintamme kehittäminen mahdollistaa parhaiden

käytäntöjen jakamisen eri maiden kesken ja vahvistaa

kehitystämme kohti yhä kansainvälisempää yhtiötä.

Voimme tarjota asiakkaillemme kokonaisratkaisuja

ja työskennellä isoissa projekteissa, unohtamatta

vaalimiamme yrittäjyyden arvoja.

Jatkoimme vuonna 2011 tehtyjen yritysostojen

integroimista ja yhteensä 11 yritystä integroitiin

olemassa oleviin toimintoihin. Lisäksi Ramirent päätti

muodostaa yhteisyrityksen Venäjän ja Ukrainan

markkinoille yhdessä Cramon kanssa. Perustamalla

yhteisyrityksen, olemme paremmin valmiita

hyödyntämään markkinoiden mahdollisuudet, samalla

kun rajaamme riskitasoamme.

Saavutimme myös tavoitteemme tasapainoisemman

asiakasportfolion luomisessa. Olemme saaneet uusia

asiakkuuksia eri teollisuuden aloilta ja julkiselta

sektorilta. Vahvistimme merkittävästi asemaamme

energia-, telakka-, kaivos-, tuuli sekä öljy-, ja

kaasuteollisuudessa.

Uudistimme strategiset ja taloudelliset

tavoitteemme loppuvuodesta 2012. Pyrimme

saavuttamaan kannattavaa kasvua samalla kun

pidämme asiakkaat aina etusijalla toiminnassamme.

Jotta voimme saavuttaa tavoitteet, olemme

parantaneet asiakkuuksien hallintaa, tehostaneet

myyntiorganisaatiota ja kouluttaneet

henkilökuntaamme. Olemme myös asettaneet

selvät myyntitavoitteet, luoneet työkalut joilla

tavoitteisiin päästään ja kehittäneet seurantamallit,

jotta voimme seurata kehitystä myös jatkossa.

Jatkamme tietotaidon, turvallisuuden ja hyvinvoinnin

painottamista henkilöstöllemme vuonna 2013.

Vastuullinen toiminta on tärkeää Ramirentille ja

viime vuonna keskityimme yhä enemmän ympäristö-,

turvallisuus-, ja laatuasioiden painottamiseen

tarjoamissamme asiakasratkaisuissa. Nämä asiat ovat

tärkeässä roolissa myös vuonna 2013, jotta pidämme

yllä johtavaa asemaa konevuokrauksen toimialalla.

Odotamme, että konevuokrauksen toimiala jatkaa

kasvuaan myös tulevaisuudessa. Vahvimmat kasvun

edistäjät ovat alhainen vuokrauksen penetraatioaste

useissa Euroopan maissa, yritysten kasvava tarve

ulkoistaa kalustoaan ja hyvät pitkän aikavälin

kasvumahdollisuudet kehittyvillä rakennusmarkkinoilla.

Ramirentillä on erinomainen mahdollisuus hyödyntää

markkinoiden mahdollisuudet, koska yhtiö on moderni,

ketterä ja eteenpäin katsova konevuokraaja. Olemme

myös aina valmiita vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Vuoden 2013 alussa makrotalouden näkymät

ovat edelleen epävarmat. Tavoitteenamme on silti

kestävä ja kannattava kasvu. Jatkamme toiminnan

ja laadun kehittämistä sekä pidämme asiakkaat

aina etusijalla liiketoiminnassamme. Aiomme myös

vähentää liiketoiminnan riskitasoa. Olemme hyvin

valmistautuneita erilaisia markkinaskenaarioita

varten ja meillä on kyky sopeutua haastaviinkin

markkinaoloissuhteisiin.

Samalla kun valmistaudumme tulevan vuoden

haasteisiin, haluaisin kiittää henkilöstöämme

vahvasta panoksesta toiminnan tehokkuuden

parantamisessa vuonna 2012. Saavutimme tavoitteet,

jotka asetimme vuodelle 2012. Liiketoimintamme on

nyt aiempaa tasapainoisempaa ja riskit ovat hyvin

hajautetut. Samalla menemme koko ajan eteenpäin

yrityksenä. Olemme konevuokrausalan edelläkävijä ja

tarvitsemme koko henkilökunnan sitoutumisen, jotta

voimme tarjota lisäarvoa asiakkaillemme. Haluan

myös kiittää osakkeenomistajia ja asiakkaita heidän

luottamuksestaan Ramirenttiin vuonna 2012.

Magnus Rosén, toimitusjohtaja

“RAMIRENT ON KONEVUOKRAUS- ALAN EDELLÄ-KÄVIJÄ YRITYS. ”

6

Ramirent 2012

STRATEGIARamirent terävöitti strategiaansa ja uudisti pitkän aikavälinen taloudelliset tavoitteet vuonna 2012.

LET’S SOLVE IT

AVOIN

Olemme avoimia ja rehellisiä

toisillemme, asiakkaita ja

yritystämme kohtaan.

KEHITTYVÄ

Uskomme jatkuvaan

parantamiseen ja tiedon

jakamiseen.

SITOUTUNUT

Olemme sitoutuneita

tiimipelaajia aina

toimeksiannosta

ratkaisuun asti.

ARVOT - OHJAAVAT JOKAPÄIVÄISTÄ TEKEMISTÄ

BRÄNDILUPAUS

1 Asiakas etusijalle

2 Kestävä, kannattava kasvu

3 Yhtenäinen Ramirent-toimintamalli

4 Tasapainoinen liiketoimintaportfolio

1 Oman pääoman tuotto (ROE %), 18 % yli suhdanteen

2 Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle 1,6x jokaisen tilikauden lopussa

3 Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSILLE 2013-2015

UUDISTETUT PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET

Yksinkertaistamme asiakkaittemme liiketoimintoja tarjoamalla dynaamisia

vuokrausratkaisuja (Dynamic Rental Solutions™)

VISIO TOIMINTA-AJATUS

Haluamme olla Euroopan johtava ja edistyksellisin konevuokrausalan yritys

sekä menestyvän liiketoiminnan ja asiakaspalvelun esimerkkiyritys.

STRATEGIA

ASIAKAS ETUSIJALLE

7

Ramirent 2012

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSILLE 2013-2015

Ramirent terävöitti strategiaansa ja uudisti pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteet marraskuussa 2012. Ramirentin strate-

gian tavoitteena on generoida hyvää tuottoa osakkeenomistajille

ylläpitämällä samalla vakaa taloudellinen asema. Neljä strategista

painopistealuetta vuodelle 2013 ja siitä eteenpäin ovat:

1. ASIAKAS ETUSIJALLE

Yksinkertaistamme asiakkaittemme liiketoimintoja tarjoamalla

dynaamisia vuokrausratkaisuja (Dynamic Rental SolutionsTM).

Tarjoamme asiakkaille kattavan valikoiman korkealaatuisia

tuotteita ja palveluja toimipisteistämme sekä aina paikan päälle

asiakkaiden luo. Laajasta tarjonnastamme asiakas saa kattavat

vuokrausratkaisut yhden luukun periaatteella. Asiakkaat hyötyvät

tästä ja tämä kilpailuetu erottaa Ramirentin suurimmasta osasta

toimialan kilpailijoista.

Ramirent toteuttaa ”Asiakas etusijalle” ajattelua jokapäiväi-

sessä liiketoiminnassa. Vahva paikallinen läsnäolo ylläpidetään

laajalla toimipisteiden verkostolla Ramirentin toimintamaissa.

Tarjoamme räätälöityjä palveluja eri asiakassektoreille ja

painotamme vastuullisuutta, turvallisuutta ja laatua kaikissa

ratkaisuissamme. Myös asiakkuuksien hallinta on tärkeissä

roolissa jokapäiväisessä työssämme.

2. KESTÄVÄ, KANNATTAVA KASVU

Ramirentin tavoitteena on olla johtava konevuokrausalan yritys

kaikilla yhtiön markkina-alueilla.

Ramirentin tuote- ja palvelutarjonta on räätälöity vastaamaan

paikallisten markkinoiden kysyntää. Markkinoiden tarjoamat

erilaiset mahdollisuudet pyritään huomioidaan tuotevalikoimassa.

Ramirentin tavoitteena on olla markkinoiden esimerkkiyritys

konevuokrauksessa ja palveluiden laadussa.

Ramirent hakee kasvua kalustojen ulkoistuksista, jotka lisääntyvät

trendinomaisesti. Kasvua tavoitellaan myös valikoiduilla yritysos-

toilla, joilla vahvistetaan maantieteellistä läsnäoloa ja palvelutar-

jontaa. Myös mahdollisuuksia laajentua uusille markkinasektoreille

tutkitaan huolellisesti.

Ramirent pyrkii ylläpitämään vakaata taloudellista asemaansa

kestävän ja kannattavan kasvun kautta. Painopiste on toiminnan

laadun, kustannustehokkuuden ja liiketoiminnan alhaisemman

riskitason kehittämisessä. Samaan aikaan etsimme kuitenkin

keinoja kasvaa kannattavasti. Suhdannesyklin aikana Ramirentin

tavoitteena on tehdä positiivista kassavirtaa mitoittamalla oikein

kalustokapasiteetti suhteessa markkinoiden kysyntään. Siten

voidaan optimoida liiketoimintaan sitoutunut pääoma ja hallita

yhtiön käyttöpääomaa.

3. YHTENÄINEN RAMIRENT-TOIMINTAMALLI

Ramirent kehittää yhtenäistä yhtiörakennetta Ramirent-

toimintamallin kautta. Tämä toimintamalli tarjoaa mahdollisuuksia

kehittää liiketoimintaa johdonmukaisesti, lisätä parhaita

käytäntöjä ja vahvistaa organisaatiorajat ylittävää oppimista.

Konserninlaajuista IT-alustaa ja erilaisia tukiprosesseja kehite-

tään synergiahyötyjen ja parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi

yhtiössä. Yhtiön vahvaa keskittymistä kustannustehokkuuteen

tukevat liiketoiminnan skaalaedut ja hyvä hinnoitteluvoima.

4. TASAPAINOINEN LIIKETOIMINTAPORTFOLIO

Ramirentin tavoitteena on vähentää liiketoimintariskiä ta-

sapainoisen asiakas-, tuote- ja markkinaportfolion kautta.

Vähentääkseen riippuvuutta rakennussektorista, Ramirent on

asettanut tavoitteekseen lisätä muiden kuin rakennussektorin

asiakkaiden osuuden 40 %:iin konsernin liikevaihdosta. Ramirentin

laaja tuote- ja palveluvalikoima pyrkii vastaamaan eri asiakas-

sektoreiden kysyntään. Jatkuva uusien konseptien innovointi ja

markkinoille tuonti on meille tärkeää. Yhtiön ydinmarkkina-alue on

Itämeren alue ja Ramirentin tavoitteena on jatkaa hyvin hajaute-

tun maantieteellisen läsnäolon kehittämistä.

Yhtiön tavoitteena on strategian täytäntöönpano, joka var-

mistetaan siten että liiketoiminnoilla on käytössään tarvittavat

resurssit ja osaava sekä motivoitunut henkilöstö. Ramirent

tavoittelee vakaata taloudellista asemaa. Vahvan rahoitusaseman

ylläpitäminen ja joustavuus optimoimalla kiinteiden ja muuttuvien

kulujen suhdetta sekä ulkoisen rahoituksen tarjoamat mahdol-

lisuudet tukevat tätä tavoitetta. Varautumissuunnitelmat ovat

olennainen osa toimintatapojamme kun vähennämme riskejä kuten

yli-investoimista.

UUDISTETUT PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET

1. KANNATTAVUUS:

Oman pääoman tuotto (ROE %), 18 % yli suhdanteen

2. VELKAANTUMISASTE JA RISKI:

Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle

1,6x jokaisen tilikauden lopussa

3. OSINGONJAKO:

Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta

Uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat linjassa

strategisten painopistealueiden kanssa. Painotamme strategi-

assamme erityisesti omistaja-arvon kasvattamista. Ramirentin

aiemmat taloudelliset tavoitteet olivat: osakekohtaisen

tuloksen kasvu (EPS) yli 15 % yli suhdanteen, sijoitetun pääoman

tuotto (ROI %) 18 % yli suhdanteen, nettovelkaantumisaste

STRATEGIA

TALOUDELLINEN TAVOITE TUNNUSLUKU TAVOITETASO 1–12/2012

Kannattavuus ROE 18 % vuodessa yli suhdanteen 18,3 %

Velkaantumisaste ja riski Nettovelka/EBITDA Alle 1,6 x jokaisen tilikauden lopussa 1,1x

Osinko Osingonjakosuhde Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta 57,6 %* vuoden 2012 nettotuloksesta

* Hallituksen ehdotus

UUDET PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET TÄYTTYIVÄT VUONNA 2012

8

Ramirent 2012

enimmillään 120 % tilikauden lopussa ja osingonjakosuhde

vähintään 40 % nettotuloksesta.

Uusi kannattavuustavoite oman pääoman tuotto (ROE %)

osoittaa omistaja-arvon kehittymistä ja tavoitetaso on ver-

rattavissa Ramirentin aiemmin käyttämään sijoitetun pääoman

tuoton (ROI %) 18 %:in tavoitteeseen. Nettovelan suhde käyttö-

katteeseen (EBITDA) on verrattavissa edelliseen enintään 120

%:in nettovelkaantumisasteen tavoitteeseen tilikauden lopussa.

Osingonjaon tavoite säilyy muuttumattomana mahdollistaen

hyvän tuoton Ramirentin osakkeenomistajille sekä tarjoten

Ramirentille mahdollisuuden sijoittaa ydinliiketoimintaansa,

varmistaen näin että tulevaisuuden kasvu luodaan ylläpitämällä

vakaa taloudellinen asema.

STRATEGISET VALINNAT VUONNA 2012

Ramirent oli aktiivinen yritysostoissa vuonna 2011, mutta vuon-

na 2012 haettiin ensisijaisesti orgaanista kasvua, keskityttiin

yritysostojen integrointiin ja vahvistettiin yhtiön taloudellista

asemaa. Ostetut yritykset on integroitu onnistuneesti ja

Ramirent -toimintamallin mukaisesti. Taloudellinen asemamme

vahvistui kun rahavirta investointien jälkeen parani 54,2 (-52,0)

miljoonaan euroon ja nettovelka laski 262,8 miljoonasta eurosta

239,4 miljoonaan euroon vuonna 2012.

Ramirent julkisti lokakuussa 2012 yhdistävänsä Venäjän ja

Ukrainan liiketoimintansa Cramon kanssa ja muodostavansa

yhteisyrityksen (JV) yhtiöiden kesken. Yhteisyritys muodostuu

Ramirentin toiminnoista Venäjällä ja Ukrainassa ja Cramon

toiminnoista Venäjällä, pois lukien Kaliningradin alue. Yhteisyritys

tulee olemaan johtava konevuokrauspalveluiden tuottaja

Venäjän ja Ukrainan markkinoilla. Yhteisyrityksen yhdistetyn

liikevaihdon arvioidaan olleen vuonna 2012 noin 52 miljoonaa

euroa. Ramirent omistaa 50 %:ia yhteisyrityksestä ja molemmil-

la osapuolilla on tahtotila kehittää yhteisyritystä myös jatkossa.

Transaktio luo markkinoille merkittävän toimijan, jolla on parem-

mat taloudelliset resurssit ja vahvempi organisaatio, joilla

voidaan vastata Venäjän ja Ukrainan markkinoiden tarjoamiin

merkittäviin kasvumahdollisuuksiin. Venäjän ja Ukrainan kone-

vuokrausmarkkinoilla on merkittävää kasvupotentiaalia, koska

maat ovat vasta kehittymässä nykyaikaisiksi konevuokraus-

markkinoiksi. Yhdistämällä voimansa Ramirent ja Cramo voivat

tarjota nykyisille ja uusille asiakkaille entistä houkuttelevamman

arvolupauksen ja näin olemme myös osaltamme vauhditta-

massa näiden alueiden vuokrausmarkkinoiden yleistä kehitystä.

Ramirent solmi kaluston ulkoistussopimuksen rakennusyhtiö

Consto AS:n kanssa Norjassa vuonna 2012.

Markkinatilanteen heikennyttyä rakentamisessa, Ramirent or-

ganisoi uudelleen toimintojaan Keski-Euroopassa. Toimipisteiden

ja henkilöstön määrää vähennettiin, jotta toimintoja saatiin

sopeutettua vallitsevaan markkinatilanteeseen. Kalustoa on

siirretty Keski-Euroopasta Baltian maihin, joissa kysyntä piristyi

vuonna 2012.

Jatkoimme uusien ratkaisukonseptien kehittämistä vuonna

2012. Ramirent on kehittänyt yhteensä seitsemän ratkais-

ukonseptia vastaamaan asiakassektoreiden kysyntään.

Ratkaisukonsepteja ovat luotettava sähköistys, olosuhdepal-

velut, turvallisuus, ekologiset ratkaisut, väliaikaiset tilat ja

kulunhallinta. Näin vastataan eri asiakassektoreiden kysyntään.

Ruotsissa ja Norjassa markkinoille tuotiin ”Ramirent SafeSolve”

ja “Ramirent EcoSolve” konseptit. Uudet konseptit ovat valmiina

tuotavaksi yhtiön muille markkina-alueille vuoden 2013 aikana.

Ramirent jatkoi uusien väylien etsimistä asiakasportfolion laa-

jentamiseksi teollisuudessa. Liikevaihdon osuus rakennussekto-

rin ulkopuolella nousi 25 %:sta 32%:iin vuonna 2012. Erityisesti

energia-, telakka-, kaivos-, tuuli- sekä öljy- ja kaasuteollisuus

olivat tärkeitä painopistesektoreita vuoden 2012 aikana.

Yhteisten prosessien kehittäminen ja dokumentaatio jatkui

suunnitelmien mukaan vuonna 2012. Yhteinäisen Ramirent-

toimintamallin kehittämiseksi käynnistettiin toiminnanohjauksen

pilottiprojekti Norjassa vuoden toisella vuosipuoliskolla. Muiden

maiden odotetaan ottavan käyttöön uusi toiminnanohjausjär-

jestelmä vuoden 2013 aikana.

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2012

Ramirentin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yli suhdan-

nesyklin olivat vuonna 2012:

1. Osakekohtaisen tuloksen (EPS) vuotuinen kasvu yli 15 %

yli suhdanteen

2. Sijoitetun pääoman tuotto (ROI %) 18 % yli suhdanteen

STRATEGIA

STRATEGIAN TOIMEENPANO Kasvu Vakaus Asemoituminen Kasvu

Ramirent keskittyi kolmeen strategiseen painopistealueeseen vuonna 2012:

• Kestävä liikevaihdon kasvu

• Toiminnan korkeatasoisuus

• Riskitason aleneminen

Kysynnän merkittävä lasku vuonna 2008

Heikko markkina-tilanne 2009–2010

Toimintasykli

V

apaa rahavirta

Vahvat markkinaolosuhteet ja merkittävä kasvu 2004–2007

Kysynnän kasvu ja lisääntyneet investoinnit 2011–2012

9

Ramirent 2012

STRATEGIA

RATKAISUT

• TotalSolve• SafeSolve • EcoSolve• SpaceSolve• AccessSolve• PowerSolve • ClimateSolve

Vaikutus asiakkaan liiketoiminnan

yksinkertaistamiseen

PALVELUT

• Suunnittelu• Liiketoiminnan tuki• Työmaapalvelut• Myyntituotteet• Alennettu omavastuu• Koulutus

ULKOISTAMINEN

RA

MIR

EN

TIN

TA

RJ

ON

TA

TOIMIALATRakentaminen • EnergiateollisuusKaivostoiminta • PaperiteollisuusÖljy- ja kaasuteollisuus • TelakatLaitosten hallinta • Julkinen sektori Kotitaloudet

TUOTTEET

• Pienkoneet• Suuret rakennuskoneet• Nostimet• Sähkö ja lämmitys• Tilat ja kontit• Torninosturit ja henkilö- ja tavarahissit• Telineet• SAFE (turva- ja muottitekniikka)

Edut: Helppo ostaa; vähemmän alihankkijoita; parempi keskittyminen ydinliiketoimintaan

Edut: Kevyemmät taseet; vähemmän investointeja

Edut: Varmistaa toimintojen sujuvuus, kun on vähemmän laitteiden käyttökatkoja; vähemmän huoltokustannuksia; oikeat laitevalinnat nopeuttavat työtä; vähemmän tuotevastuuriskejä

Edut: Ulkoistamalla toimintoja Ramirentille yritykset pystyvät tehostamaan ja yksinkertaistamaan liiketoimintaansa, kun ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa

ASIAKKAIDEN TARPEET

PALVELUNTARJONTAMME JA VAIKUTUS MARKKINOIHIN

3. Nettovelkaantumisaste alle 120 % jokaisen tilikauden lopussa

4. Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta

Ramirent uudisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

marraskuun lopussa vuonna 2012.

Kaikki taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuoden 2012 loppuun

mennessä. Ramirent kiinnitti erityistä huomiota investointien

harkintaan, kustannusten hallintaan ja taseen vahvistamiseen.

Tämä tuotti tulosta ja Ramirentin osakekohtainen tulos (EPS)

ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI %) paranivat vaativassa

markkinatilanteessa. Ramirentin nettovelkaantumisaste laski

ja oli 65,1 %:ia vuoden 2012 lopussa. Hallitus ehdottaa yhtiöko-

koukselle 2013, että 0,34 (0,28) euron osakekohtainen osinko

maksetaan tilikaudelta 2012. Hallituksen ehdotus osingon-

jakosuhteeksi on 58 %:ia nettotuloksesta, joka on yli yhtiön

taloudellisen tavoitteen.

10

Ramirent 2012

TOIMINTA-YMPÄRISTÖ

RAKENNUSTEOLLISUUDEN

SUHDANNEVAIHTELUT

Ramirent toimii konevuokrauksen

markkinoilla, joiden kehitykseen vaikuttaa

voimakkaasti rakennusteollisuuden

suhdannetilanne. Rakennusteollisuuden

asiakassektorit muodostavat kaksi

kolmasosaa Ramirentin liikevaihdosta.

Rakennusala koostuu erilaisista ala-

sektoreista kuten asunto-, toimitila-,

korjaus-, ja infrarakentaminen. Ramirentin

tärkeimmät asiakassektorit ovat asun-

torakentaminen ja toimitilarakentaminen.

Rakennusteollisuus on altis normaaleille

talouden suhdannevaihteluille. Yksittäiset

alasektorit eivät käyttäydy suhdannekier-

ron aikana samalla tavalla. Lisäksi kehitys

eri maantieteellisillä markkinoilla eroaa

toisistaan.

Makrotalouden näkyvyys oli heikko vuonna

2012, johtuen Euroopan talouskriisistä.

Euroalue vajosi taantumaan vuoden 2012

toisella vuosipuoliskolla. Talouskasvu

hidastui Pohjoismaissa, poislukien Norja.

Tästä huolimatta konevuokrauksen kysyn-

tä pysyi vakaana Pohjoismaissa. Keski-

Euroopassa markkinatilanne heikkeni

koko vuoden. Kysyntä Itä-Euroopassa oli

varsin hyvällä tasolla.

Kokonaisuudessaan rakentamisen määrä

pysyi suhteellisen vakaana vuonna 2012.

Rakentamisen kehityksen ennusteita

laskettiin vuoden aikana Pohjoismaissa,

poislukien Norjan vahva rakennusmark-

kina. Keski-Euroopassa rakentamisen

määrän ennusteet laskivat koko vuoden.

Toisaalta Baltian maiden rakentamisen

ennusteita nostettiin viime vuoden aikana.

Rakentamisen kehityksen ennusteet

Venäjän osalta pysyivät vakaina.

Ramirent keskittyi vahvistamaan

palvelutarjontaansa ja parantamaan

asiakastyytyväisyyttä, pitäen samalla yllä

hyvän kannattavuuden ja vahvan taloudel-

lisen aseman. Ramirentin maantieteellinen

peitto on osoittautunut toimivaksi,

varsinkin kun Pohjoismaat ovat välttäneet

syvän taantuman. Markkinatilanteen

heikennyttyä Keski-Euroopassa, Ramirent

on sopeuttanut toimintojaan kyseisillä

markkinoilla ja siirtänyt kalustoaan Baltian

maiden markkinoille.

SUHDANNEVAIHTELUT MUILLA TEOLLISUUDEN

ALOILLA JA ASIAKASSEKTOREILLA

Ramirentin asiakaskuntaan kuuluu

asiakkaita myös rakennusteollisuuden

ulkopuolelta, ja näin ollen eri teollisuuden-

alojen tuotannon vaihtelut vaikuttavat

Ramirentin toimintaan. Yhtiölle merkit-

täviä asiakassektoreita ovat maasta

riippuen tehdasteollisuus, kaivostoiminta,

telakkateollisuus, energiateollisuus sekä

julkinen sektori ja kotitaloudet. Erityisesti

energiateollisuus, kaivokset ja telakka-

teollisuus tarjoavat hyviä kasvumahdolli-

suuksia Ramirentille. Eri teollisuuden alat

altistuvat talouden suhdannevaihteluihin

suhdannesyklin eri vaiheissa. Muihin

Ramirentin toimintamaihin verrattuna,

Suomessa ja Norjassa on enemmän

rakennusteollisuuden ulkopuolisia

asiakkuuksia.

Rakentamisen ja teollisuuden hyvä akti-

viteetti olivat Ramirentin kasvuajureita

Pohjoismaissa vuoden 2012 aikana. Baltian

maissa lisääntyivät erityisesti energia-

sektorin investoinnit. Infrarakentaminen

tuki kasvua Venäjällä ja Ukrainassa. Pitkän

aikavälin kasvumahdollisuudet Venäjän

konevuokrausmarkkinoilla ovat hyvät.

Rakentaminen Laivanrakennus Ilmailu Energia KotitaloudetÖljy ja kaasuJulkinen sektori

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Palvelut

Ramirentin kysyntä vaihteli yhtiön ydinmarkkinoilla vuonna 2012. Konevuokrauksen kysyntä oli vakaata Pohjoismaissa, kun taas kysyntä heikkeni koko vuoden ajan Keski-Euroopassa. Itä-Euroopan markkinoilla kysyntä oli suhteellisen hyvää.

11

Ramirent 2012

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

TÄRKEIMMÄT KASVUN AJURIT Viisi tärkeintä kasvun ajuria Ramirentin toimintamaissa tukevat konevuokrausalan kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä:

29

5

10

315

42

6

25

4738

1811

810

1 2

2 2

3 3

5 5

8

46

143

160Ramirent maiden rakentamistuotanto vs. väestö

ASUKKAITA (milj.)

RAKENTAMISTUOTANTO (mrd. EUR)Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012

Vuokrauksen penetraatioaste

• Ramirent odottaa, että

konevuokrauksen penetraatioaste nousee Euroopassa käyttäjien havaitessa vuokrauksesta koituvat edut.

• Konevuokrauksen penetraatioaste

on korkein Ruotsissa verrattaessa Pohjoismaita keskenään. Vuokrauksen penetraatioasteet ovat alhaisella tasolla Keski-Euroopassa. Itä-Euroopassa vuokrausmarkkinat ovat vasta kehittymässä ja ne tarjoavat merkittäviä kasvumallisuuksia.

• Vuokrauksen penetraatioasteen nousua

Euroopassa tukee rakennusyhtiöiden keskittyminen ydinliiketoimintoihinsa ja yhtiöiden tarve keventää taseitaan.

• Lyhyellä aikavälillä taantuma saattaa

vähentää asiakkaiden vuokraustarpeita, mikäli heidän oman kaluston käyttöaste on alhaisempi.

Markkinoiden kondolisoituminen

• Konevuokrausalan toimijakenttä on

hyvin pirstaleinen. Markkinatilanne on haasteellinen monille vuokrausyhtiöille ja tämä voi vaikuttaa toimialan rakenteisiin lyhyellä aikavälillä.

• Ramirentin vahva taloudellinen asema

ja johtava markkina-asema kaikissa toimintamaissa mahdollistavat yhtiölle aktiivisen roolin markkinoiden konso-lidoitumiskehityksessä. Samalla yhtiö tulee ylläpitämään vahvaa taloudellista asemaansa.

Pitkän aikavälin kasvu kehittyvillä

rakennusmarkkinoilla• Ramirentin Keski- ja Itä-Euroopan mark-

kinoilla rakentamisen volyymit henkeä kohti ovat edelleen alhaiset verrattuna Länsi-Eurooppaan. Kyseisillä markkina-alueilla on konevuokrauksella hyvä pitkän aikavälin kasvupotentiaali.

1

4 5

Kaluston ulkoistaminen

• Markkinoilla on trendi ulkoistaa, ei ydin-liiketoimintaan kuuluvia toimintoja, jotta voidaan vapauttaa pääomia ja lisätä joustavuutta.

• Yhä useammat yritykset ovat havainneet

kaluston ulkoistamisen edut laskusuh-danteessa ja tämän kehityksen odote-taan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

• Ramirentillä on kokemusta räätälöidyistä

kaluston ulkoistussopimuksista.

2 Vuokrauksen oheisratkaisut

• Asiakkaat ovat etenevässä määrin

valmiita antamaan konevuokraajille entistä laajempaa vastuuta projekteissa.

• Vastuun lisääntymistä vauhdittavat

lisääntyneet vaatimukset kaluston asianmukaisesta kunnossapidosta, oikeasta käytöstä ja oikea-aikaisesta toimituksesta työmaille.

• Ramirentillä on kokemusta

laajoista vastuualueista ja koko kalustokapasiteetin sekä siihen liittyvien ratkaisujen hallinnoinnista työmailla.

3

12

Ramirent 2012

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

RAMIRENT ON VALMISTAUTUNUT HYVIN

ERILAISIIN MARKKINATILANTEISIIN

Ramirent on valmistautunut markkinati-

lanteen vaihteluihin liittyviin riskeihin eri

teollisuuden aloilla seuraavin tavoin:

LAAJIN KONEVUOKRAUSKALUSTO JA

DYNAAMISET VUOKRAUSRATKAISUT

Ramirent tarjoaa dynaamisia vuokraus-

ratkaisuja (Dynamic Rental Solutions™)

käyttäen yhtä Euroopan laajimmista vuok-

rauskalustoista. Dynaamiset vuokrausrat-

kaisut tarjoavat kokonaisratkaisuja, jotka

ovat asiakaslähtöisiä, lisäarvoa tuottavia

sekä korostavat Ramirentin ongelmarat-

kaisulähtöistä toimintatapaa.

Ramirentin vuokrauspalveluihin kuuluu

muun muassa suunnittelu, liiketoiminnan

tuki, työmaapalvelut, myyntituotteet,

alennettu omavastuu ja koulutus.

Vuokrauskaluston laitteet on jaettu

kahdeksaan päätuoteryhmään: nostimet,

suuret rakennuskoneet, torninosturit ja

hissit, telineet, tilat ja kontit, SAFE (turva-

ja muottitekniikka), pienkoneet sekä sähkö

ja lämmitys. Laajan tuotevalikoiman ja

vuokrausratkaisujen ansiosta Ramirent

voi keskittyä vastaamaan markkinoiden

ja asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiö voi myös

siirtää kalustoa markkina-alueelta toiselle

kysyntätilanteen mukaan. Ramirent tar-

joaa myös räätälöityjä vuokrausratkaisuja

lähes minkälaiseen projektiin tahansa.

Ratkaisupalveluissa laitteet ja palvelut on

niputettu yhteen ja ne tarjotaan asiakkail-

le, jotta he voisivat paremmin keskittyä

ydinliiketoimintaansa. Ratkaisupalveluihin

kuuluu esimerkiksi energian säästöpalve-

lut, työturvallisuuteen liittyvät palvelut,

väliaikaiset tilaratkaisut ja luotettavat

sähkö- ja lämmitysratkaisut. Ramirent on

tuotteistanut ratkaisupalveluja ja hakenut

niille tavaramerkkisuojan. Ramirent on

lisännyt palveluissaan ympäristön, turvalli-

suuden ja laadun painottamista asiakkaille

vuoden 2012 aikana. Tätä työtä jatketaan

myös vuonna 2013.

LAAJA MAANTIETEELLINEN LÄSNÄOLO SEKÄ

JOHTAVA MARKKINA-ASEMA

Ramirentin toiminta-alueisiin kuuluvat

Pohjoismaat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa.

Laaja maantieteellinen läsnäolo sekä

johtava markkina-asema useassa maassa,

suojaavat yhtiötä yksittäisten markki-

noiden vaihteluilta. Ramirent pyrkii myös

laajentamaan maantieteellistä toiminta-

aluettaan, pääasiassa yritysostoin. Tämä

vahvistaisi entisestään konsernin kykyä

tasoittaa suhdannevaihtelujen vaikutuksia.

Ramirent on markkinajohtaja konevuok-

rausmarkkinoilla Suomessa, Norjassa,

Tanskassa, Itä- ja Keski-Euroopassa

sekä markkinoiden toiseksi suurin toimija

Ruotsissa.

MONIPUOLINEN ASIAKASKUNTA

Ramirentillä on laaja asiakaskunta, joka

kattaa useita sektoreita myös rakennus-

alan ulkopuolella. Yhtiön tavoitteena on

nostaa rakentamisen ulkopuolisen liike-

vaihdon 40 %:iin konsernin liikevaihdosta.

Tärkeitä asiakassektoreita ovat esimer-

kiksi energiateollisuus, telakkateollisuus,

julkinen sektori ja kotitaloudet. Vuonna

2012 laajensimme asiakasportfoliotamme

ja vahvistimme markkina-asemaamme

erityisesti energiateollisuudessa, telak-

kateollisuudessa ja kaivostoiminnassa.

Rakentamisen ulkopuolinen liikevaihto oli

noin yksi kolmas osaa konsernin liikevaih-

dosta vuonna 2012.

VAHVA TALOUDELLINEN ASEMA –

SUHDANNEVAIHTELUISTA JA ULKOPUOLISISTA

RAHOITUSMAHDOLLISUUKSISTA RIIPPUMATTA

Ramirentin tavoitteena on säilyttää vakaa

taloudellinen asema vahvan taseen ja

tehokkaan pääoman hallinnan avulla, sekä

muun muassa myymällä tuottamatonta

kalustoa. Tätä tavoitetta tukevat sään-

nöllisesti päivitettävät toimenpidesuun-

nitelmat, väliaikaisen työvoiman käyttö

projekteissa sekä tiukka riskienhallinta.

Vuonna 2012 taloudellinen asemamme

vahvistui, kassavirta parani ja kaikki

taloudelliset tavoitteet täyttyivät.

RAMIRENT-TOIMINTAMALLI

Ramirentin tavoitteena on parantaa

toiminnallista tehokkuutta kehittämällä

yhtenäistä rakennetta ja toimintamallia.

Ramirent-toimintamalli koostuu muun

muassa dynaamisista vuokrausratkai-

suista, yhtenäisestä toiminnanohjaus-

järjestelmästä ja standardisoidusta

johtamisjärjestelmästä. Ramirentillä on

osaava ja kokenut johto ja yhtiö investoi

jatkuvaan johtamisen kehittämiseen.

Tämä takaa sen, että yhtiöllä on tarvitta-

vat resurssit ja osaavaa sekä motivoitu-

nutta henkilöstöä myös tulevaisuudessa.

Tavoitteena on lisäksi edistää liiketoimin-

nan kestävää ja vastuullista kehittymistä.

Ramirent jatkoi vuonna 2012 yhtenäisen

toimintamallin kehittämistä, luodakseen

synergiahyötyjä kaikkien toimintamaiden

välille. Loimme yhtenäisemmän matriisi-

organisaation, jossa toimivat hallitukset

kattavat kaikki markkina-alueemme.

Otimme myös käyttöön uuden toiminnan-

ohjausjärjestelmän Norjassa.

13

Ramirent 2012

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

RAKENTAMISEN MARKKINAINDIKAATTORIT

Euroopan konevuokrausalan liitto (ERA) on arvioinut konevuokrauksen penetraatioasteita rakentamisen toimialalla. Vuonna 2012 vuokrauksen penetraatioasteen laskentatapaa muutettiin, jotta asteiden laatu ja vertailukelpoisuus paranisi.

Keskimääräinen konevuokrauksen penetraatioaste rakentamisen toimialalla Euroopassa on tasolla 1,30 %. Pitkällä aikavälillä

penetraatioasteen odotetaan nousevan, kun rakennusyhtiöt huomaavat vuokrauksen tuomat edut. Verrattaessa esimerkiksi

Iso-Britanian markkinoihin, voidaan huomata että penetraatioasteet ovat Ramirentin toimintamaissa vielä selvästi alhaisemmat.

Penetraatioasteiden odotetaan nousevan erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, kun vuokraamisesta tulee vähitellen yhä yleisempää.

Uusi laskentakaava vuokrauksen penetraatioasteelle on:

Konevuokrauksen liikevaihto (maa, vuodessa)

Koko rakentamisen määrä (maa, vuodessa)

= RAKENNUSALAN KONEVUOKRAUKSEN PENETRAATIOASTE %

VUOKRAUKSEN PENETRA ATIOASTEET, 2012 (ERA) SUOMI RUOTSI NORJA TANSK A EUROPE

CENTRAL*EUROPE EAST* *

Rakennusalan penetraatioaste, % (Uusi, 2012) 1,25 % 3,05 % 1,65 % 1,70 % ≤1,00 % ≤1,00 %Konevuokrauksen liikevaihto, miljardia euroa, 2012 0,445 1,423 0,895 0,427 n.a n.a

Koko rakentamisen määrä, miljardia euroa, 2012 35,789 47,000 53,664 25,292 77,417 163,4

Rakennusalan penetraatioaste, % (Vanha, 2011) 30 % 45 % 30 % 40 % 10 %-20 % 15 %-25 %

RAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄT

MAA 2012E 2013F 2014F LÄHDE

PohjoismaatSuomi -3,4 % -2,3 % 0,8 % Euroconstruct

Ruotsi -2,4 % 0,2 % 2,6 % Euroconstruct

Norja 4,7 % 5,6 % 2,5 % Euroconstruct

Tanska 0,5 % 2,2 % 4,4 % Euroconstruct

Keski-Eurooppa

Puola 1,6 % -3,4 % -1,0 % Euroconstruct

Tsekin tasavalta -5,4 % -1,9 % 0,8 % Euroconstruct

Slovakia -13,3 % -1,0 % 2,2 % Euroconstruct

Unkari -9,0 % 0,9 % 3,4 % Euroconstruct

Itä-Eurooppa

Venäjä 3,0 % 0–5 % 0–5 % Euroconstruct

Viro 23,0 % 2,0 % -3,0 % Euroconstruct

Latvia 8,0 % 4,0 % -2,0 % Euroconstruct

Liettua 1,0 % 3,0 % -1,0 % Euroconstruct

Ukraina n.a. n.a. n.a. Euroconstruct

*Lähde: Euroconstruct joulukuu 2012

Lähde: ERA, marraskuu 2012Laskettu käyttäen keskimääräisiä valuuttakursseja vuonna 2012 * Sisältää Puolan, Tšekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin** Sisältää Venäjän, Baltian maat ja Ukrainan*** ERA:n vanha laskentakaava vuokrauksen penetraatioasteelle oli:

Uudet koneet ja laitteet myyty konevuokrausyhtiöille

Uudet koneet ja laitteet myyty rakennussektorille= Rakennusalan penetraatioaste %

14

Ramirent 2012

VUOSI LYHYESTIVUOSI LYHYESTI

AVAINLUVUT MEUR 1–12/12 1–12/11 MUUTOS

Liikevaihto 714,1 649,9 9,9 %

Liiketulos ennen poistoja (EBITDA) 210,2 181,8 15,7 %

Osuus liikevaihdosta, % 29,4 % 28,0 %

EBITA 1) 100,3 79,4 26,4 %


Liiketulos, EBIT 92,3 74,1 24,5 %


Tulos ennen veroja (EBT) 82,9 60,8 36,4 %

Osuus liikevaihdosta, % 11,6% 9,3 %

Tulos/osake, (perus ja laimennettu), EUR 0,59 0,41 42,7 %

Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin 124,0 242,2 -48,8 %

Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 17,4% 37,3 %

Rahavirta investointien jälkeen 54,2 -52,0 204,1 %

Sijoitettu pääoma kauden lopussa, milj. EUR 608,4 591,2 2,9 %

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 2) 18,8 % 15,7 %

Oman pääoman tuotto (ROE), % 2) 18,3 % 13,9 %

Nettovelka 239,4 262,8 -8,9 %

Nettovelka/EBITDA 1,1 x 1,4 x -21,2 %

Nettovelkaantumisaste, % 65,1 % 80,6 %

Omavaraisuusaste, % 44,3 % 40,7 %

Henkilöstö kauden lopussa 3,005 3,184 -5,6 %

1) Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) milj. EUR

2) Liukuva 12 kk

LIIKEVAIHTO ASIAK ASALOITTAIN

RAKENNUSALA 68 %

TEOLLISUUS15 %

KOTITALOUDET3 %

JULKINEN SEKTORI

4 %

PALVELUT10%

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

SUOMI 23 %

RUOTSI29 %

NORJA 24 %

TANSKA6 %

EUROPE EAST9 %

EUROPE CENTRAL9 %

KANNATTAVUUS PARANI JA LIIKEVAIHTO ENNÄTYSTASOLLA

Hallitus esittää, että osakekohtainen osinko nostetaan 0,34 (0,28) euroon vuodelta 2012.

15

Ramirent 2012

239263

NETTOVELKA VELKAANTUMISASTE

NET DEBT AND GEARINGNET DEBT AND GEARING

MEUR

350

300

250

200

150

100

50

02008 2009 2010 2011

303 207 177

108 %

68 %

56 %

2012

81 %

TULOS JA OSINKO PER OSAKE

MEUR

1.2

1

0.8

0.6

0.4

0.2

0

2008 2009 2010 2011 2012

0,59

OSINKO/OSAKE EPS

* Hallituksen ehdotus

LIIKETULOS (EBIT) SEGMENTEITTÄIN

30

25

20

15

10

5

0

Suomi Ruotsi TanskaEuropeCentralNorja

EuropeEast

30,2 33,1 22,2 -1,61,6

MEUR

10,9

LIIKEVAIHTO

800

700

600

500

400

300

200

100

02008 2009 2010 2011

703 503 650

MEUR

2012

714531

HENKILÖSTÖ

4,500

4,000

3,500

3,000

2,500

2,000

1,500

1,000

500

02008 2009 2010 2011

3,894 3,021 3,048

2012

3,0053,184

VUOSI LYHYESTI

INVESTOINNIT

2008 2009 2010 2011

201 18 62

250

200

150

100

50

0

MEUR

2012

242 124 74

EBIT EBIT %

LIIKETULOS (EBIT)

180

160

140

120

100

80

60

40

20

02008 2009 2010 2011

11,4 %

5,7 % 5,6 %

80 29 30

MEUR

2012

11,4 %

12,9 %

92

54

RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN

MEUR

140

120

100

80

60

40

20

0

-20

-40

-602008 2009 2010 2011 2012

887 48 -52

239263

NET DEBT AND GEARINGNETTOVELKA & VELKAANTUMISASTE

2008 2009 2010 2011

303 207 177

2012

65 %

MARKKINA-ARVO

1400

1200

1000

800

600

400

200

02008 2009 2010 2011

353 744 594

MEUR

2012

6731067

0,34*0,28

0,31

0,15

0,25

0,130,04

0,41

0,00

16

Ramirent 2012

TOIMI- PISTEIDEN MÄ ÄRÄ

VUOKRAUKSEN PENETRAATIOASTEET*Korkea Keskitaso Alhainen

MARKKINA-ASEMA

SEGMENTTI

76# 1Suomi

Ruotsi

Norja

EuropeEast

EuropeCentral

SEGMENTIT LYHYESTI

Tanska

VAHVUUDET KILPAILUKENTTÄ

• Markkinoiden laajin tuote- ja palveluvalikoima

• Maan laajin toimi-pisteiden verkosto

• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa

Kaksi vahvaa maanlaajuista toimijaa sekä useita paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä

79# 2

• Laaja tuote- ja palveluvalikoima markkinoilla

• Maanlaajuinen toimi-pisteiden verkosto



42# 1

• Markkinoiden laajin tuote- ja palvelu-valikoima

• Maan laajin toimi-pisteiden verkosto



19# 1

• Hyvä tuote- ja palveluvalikoima markkinoilla

• Maanlaajuinen toimi-pisteiden verkosto


Erittäin pirsta-leinen markkina, jossa noin 400 paikallista ja erikoistunutta yritystä

62# 1**

• Markkinoiden laajin tuo-te- ja palveluvalikoima

• Laaja toimipisteiden verkko


Pääosin paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä

80# 1***

• Markkinoiden laajin tuo-te- ja palveluvalikoima

• Markkinoiden laajin toi-mipisteiden verkosto (sis. Puola, Unkari, Slova-kia ja Tšekin tasavalta)


Pääosin paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä

* Laskentakaava vuokrauksen penetraatioasteelle löytyy sivulta 13.

** Venäjä 1 (sis. Pietari ja Moskova), Ukraina 1, Baltian maat 1. Vuoden 2013 alusta Venäjä ja Ukraina ovat

osa yhteisyritystä, joka on muodostettu yhdessä Cramon kanssa.

***Puola 1, Unkari 1, Slovakia 1, Tšekin tasavalta 1 (poislukien muottien vuokraus)

1,25 % (Keskitaso)

3,05 % (Keskitaso)

1,65 % (Keskitaso)

1,70 % (Keskitaso)

≤ 1,00 % (Alhainen)

≤ 1,00 % (Alhainen)

17

Ramirent 2012

95

26167

LIIKEVAIHTO LIIKETULOS (EBIT) HENKILÖSTÖ

EBIT EBIT %

INVESTOINNIT

160

120

80

40

02008 2009 2010 2011 2012

154 134 137

MEUR/VUOSI

800

600

400

200

0704 602 603

MEUR/VUOSI

40

30

20

10

0

19.8%

9.0% 10.0%

31 12

2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012

2008 2009 2010 2011 2012

2008 2009 2010 2011 2012

2008 2009 2010 2011 2012

14

MEUR/VUOSI

40

30

20

10

029 13 17

MEUR/VUOSI

35 4 30

MEUR/VUOSI

908070605040

3020100

256

12

20

15

10

5

013 1 1

70

60

50

40

30

20

10

0

MEUR/VUOSI

MEUR/VUOSI

SEGMENTIT LYHYESTI

155 3023

14.7%

18.2%

2008 2009 2010 2011 2012

572596

210

200

120

80

40

02008 2009 2010 2011 2012

171 128 145

MEUR/VUOSI

800

600

400

200

0657 500 546

MEUR/VUOSI

40

30

20

10

0

17.4%

16.4%16.1%

30 21

2008 2009 2010 2011 2012

23183 3333

18.2% 15.7%

2008 2009 2010 2011 2012

677630

160

180

174

200

120

80

40

02008 2009 2010 2011 2012

146 109 114

MEUR/VUOSI

800

600

400

200

0645 547 503

MEUR/VUOSI

40

30

20

10

0

10.4%8.4%

2.0%

15 9

2008 2009 2010 2011 2012

145 2211

7.7%

12.8%

2008 2009 2010 2011 2012

467486

160

180

2

45

60

30

20

10

02008 2009 2010 2011 2012

59 43 36

MEUR/VUOSI

200

150

100

50

0235 151 16044

2008 2009 2010 2011 2012

192186

40

50

MEUR/VUOSI

12

8

4

0

-420092008 2010

-4

2011

-2-10.1%

-6.2%

2012

1 01.1%

3.6%

63

120

60

40

20

02008 2009 2010 2011 2012

90 51 43

MEUR/VUOSI

400

300

200

100

0633 357 39256

2008 2009 2010 2011 2012

443439

80

100

MEUR/VUOSI

10

5

0

-5

-102008 2010

-11

2011

-4-20.7% -8.3%

2012

-1 6-1.5%

17.3%

10.5%

2

11

2009

500

600

700

63

60

40

20

02008 2009 2010 2011 2012

89 65 67

MEUR/VUOSI

74

80

100

MEUR/VUOSI

12

8

4

0

-420092008 2010

3

2011

1

4.3%1.2%

2012

8

9.6%

-2.5%

-26

7.4%800

600

400

200

01001 849 824

2008 2009 2010 2011 2012

626825

1000

34

81

80

70

60

50

40

30

20

10

045

34

92

9

2008 2009 2010 2011 2012

MEUR/VUOSI

40

30

20

10

041 1 4 12

8

2008 2009 2010 2011 2012

64 137

14

18

Ramirent 2012

HALLITUKSEN TOIMINTA-KERTOMUSTOIMINTA

Ramirent on rakennuskoneiden ja –laitteiden vuokraukseen

keskittynyt kansainvälinen yritys, joka toimii Pohjoismaiden

sekä Keski– ja Itä–Euroopan markkinoilla. Yhtiön pääkonttori on

Vantaalla ja 31.12.2012 sillä oli 358 (406) toimipistettä kolmes-

satoista maassa.

MARKKINATILANNE

Pohjoismaiden markkinatilanne pysyi varsin hyvällä tasolla

rakentamisen ja eri teollisuuden aloilla vuoden 2012 aikana.

Paras markkinatilanne oli pohjoismaiden osalta Norjassa.

Infrarakentamisen hyvä aktiviteetti tuki Venäjän ja Ukrainan

markkinoita. Baltian maiden markkinatilanne toipui rakentami-

sen vilkastuessa erityisesti infrarakentamisen ja energia-alan

investointien seurauksena. Markkinatilanne säilyi heikkona

kaikissa Europe Central- maissa.

LIIKEVAIHTO

Tammi–joulukuussa 2012 Ramirent konsernin liikevaihto kasvoi

9,9 % ja oli 714,1 (2011: 649,9; 2010: 531,3) miljoonaa euroa.

Kasvua tuki rakentamisen elpyminen pohjoismaissa ja Europe

East maissa. Paikallisissa valuutoissa konsernin liikevaihto

kasvoi 7,7 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä edellisvuo-

teen verrattuna, poislukien Europe Central segmentti. Suomen

osuus liikevaihdosta oli 23,1 % (23,6 %), Ruotsin osuus 29,1 %

(27,8 %), Norjan osuus 24,1 % (22,1 %), Tanskan osuus 6,2 %

(6,7 %), Europe East osuus 8,8 % (8,5 %) ja Europe Central

osuus 8,7 % (11,3 %).

(EUR MILJ.) 1-12/12OSUUS KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA 2012

1-12/11OSUUS KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA 2011

LIIKEVAIHDON MUUTOS

12/11

Suomi 166,5 23,1 % 154,7 23,6 % 7,6 %Ruotsi 209,9 29,1 % 182,7 27,8 % 14,9 %

Norja 174,0 24,1 % 144,8 22,1 % 20,2 %

Tanska 44,7 6,2 % 44,1 6,7 % 1,3 %

Europe East 63,3 8,8 % 56,1 8,5 % 13,0 %

Europe Central 62,7 8,7 % 73,9 11,3 % −15,1 %

Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät −7,1 −6,3 11,5 %

Liikevaihto yhteensä 714,1 649,9 9,9%

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TULOS

Tulosta paransivat korkeampi kaluston käyttöaste ja terveem-

mät hintatasot. Kiinteät kulut pysyivät vakaina johtuen tiukasta

kustannusten hallinnasta ja työvoiman määrän laskusta.

Toimipisteiden määrä väheni kun toimintoja sopeutettiin

vallitsevaan markkinatilanteeseen.

Vuoden 2012 tammi-joulukuun liiketulos ennen poistoja ja

arvonalentumisia (EBITDA) oli 210,2 (181,8) miljoonaa euroa eli

29,4 % (28,0 %) liikevaihdosta. Luottotappiot ja luottotappio-

varausten nettomuutos olivat yhteensä −6,4 (−4,0) miljoonaa

euroa. Poistot kasvoivat ja olivat 117,9 (107,7) miljoonaa euroa.

Ramirent konsernin EBITA-liiketulos oli 100,3 (79,4) miljoonaa

euroa eli 14,1 % (12,2 %) liikevaihdosta. Konsernin liiketulos

(EBIT) oli 92,3 (2011: 74,1; 2010: 29,7) miljoonaa euroa eli 12,9 %

(11,4 %) liikevaihdosta.

Nettorahoituserät olivat −9,4 (−13,4) miljoonaa euroa ja niihin

sisältyi valuuttakurssieroja 2,3 (−0,6) miljoonaa euroa. Konsernin

tulos ennen veroja oli 82,9 (60,8) miljoonaa euroa. Tuloverojen

määrä oli −19,3 (−16,0) miljoonaa euroa. Ruotsin yhteisöve-

rokannan muutos 26,3 %:sta 22,0 %:iin vaikutti tuloveroihin

positiivisesti. Muutos astuu voimaan 1.1.2013, mutta koska

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi muutoksen vuoden 2012 lopussa,

on laskennalliset verot kirjattu käyttäen uutta verokantaa.

Muutoksen vaikutus veroihin oli 4,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto segmenteittäin oli seuraava:

19

Ramirent 2012

(EUR MILJ.) 1–12/12LIIKETULOS-

PROSENTTI1–12/11

LIIKETULOS-PROSENTTI

Suomi 30,2 18,2 % 22,8 14,7 %Ruotsi 33,1 15,7 % 33,2 18,2 %

Norja 22,2 12,8 % 11,2 7,7 %

Tanska 1,6 3,6 % 0,1 0,2 %

Europe East 10,9 17,3 % 5,9 10,5 %

Europe Central -1,6 -2,5 % 5,5 7,4 %

Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät -4,2 −4,5

Liiketulos yhteensä 92,3 12,9% 74,1 11,4%


Tilikauden 2012 nettotulos oli 63,6 (44,7) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,59 (2011: 0,41; 2010: 0,13) euroa. Sijoitetun

pääoman tuotto oli 18,8 % (2011: 15,7 %; 2010: 8,6 %). Oman pääoman tuotto oli 18,3 % (2011: 13,9 %; 2010: 4,7 %). Osakekohtainen

oma pääoma oli 3,41 (2011: 3,02; 2010: 2,93) euroa vuoden 2012 lopussa.

INVESTOINNIT, RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Konsernin vuoden 2012 tammi-joulukuun bruttoinvestoinnit

pitkäaikaisiin varoihin olivat 124,0 (242,2) miljoonaa euroa, joista

16,2 (111,2) miljoonaa euroa liittyi yritysostoihin. Joidenkin yri-

tyshankintojen yhteydessä Ramirent on tehnyt sopimuksen eh-

dollisen lisäkauppahinnan maksamisesta myyjälle. Arvioidut lisä-

kauppahinnat sisältyvät bruttoinvestointeihin. Yrityshankinnat

mukaan lukien, kone- ja laiteinvestoinnit tammi–joulukuun ajalta

olivat yhteensä 101,3 (169,2) miljoonaa euroa.

Aineellisten pitkäaikaisten varojen vähennykset olivat myyntiar-

voltaan 28,0 (27,0) miljoonaa euroa, joista vuokrakoneiden ja

laitteiden osuus oli 27,1 (26,7) miljoonaa euroa.

Konsernin tammi-joulukuun liiketoiminnan rahavirta oli 174,0

(177,4) miljoonaa euroa, mistä nettokäyttöpääoman muutos oli

−25,2 (5,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli −119,8

(−229,5) miljonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituksen rahavir-

toja oli 54,2 (−52,0) miljoonaa euroa.

Tammi-joulukuussa 2012 maksettiin osinkoja 30,1 (27,0) miljoo-

naa euroa ja ostettiin omia osakkeita 2,7 (3,4) miljoonan euron

arvosta.

Tilikauden 2012 lopussa korollinen vieras pääoma oli 240,7

(265,2) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelka oli 239,4 (262,8)

miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 65,1 % (80,6 %).

Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentu-

misia oli 1,1x (1,4x) vuoden 2012 lopussa.

Ramirentillä oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 150,9

miljoonan euron arvosta 31.12.2012.

Tilikauden lopussa taseen loppusumma oli 830,7 (801,1) miljoo-

naa euroa, josta aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat

451,5 (487,3) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 367,7

(326,0) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 44,3 % (40,7 %).

Tilikauden lopussa taseen ulkopuoliset leasing-vuokravastuut

olivat yhteensä 101,6 (116,6) miljoonaa euroa, joista 3,7 (12,3)

miljoonaa euroa kohdistui vuokrakalustoon.

Liiketuloksen jakauma segmenttien välillä oli seuraava:

HENKILÖSTÖ JA TOIMIPISTEET HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TOIMIPISTEET 31.12.

2012 2011 2010 2012 2011 2010

Suomi 587 601 626 76 83 84Ruotsi 688 583 534 79 79 73

Norja 472 512 519 42 42 42

Tanska 182 160 149 19 22 20

Europe East 436 419 381 62 58 48

Europe Central 687 854 817 80 122 111

Konsernihallinto 25 21 18 – – –

YHTEENSÄ 3 077 3 150 3 043 358 406 378

20

Ramirent 2012

LIIKETOIMINNAN LAAJENTUMINEN JA YRITYSHANKINNAT

Ramirent osti Itä-Götanmaan johtavan TLM (Tannefors Lift och

Maskinuthyrning) konevuokrausyhtiön Ruotsista vuonna 2011 ja

yhtiötä koskevaa kauppa tuli voimaan 1.1.2012.

Ramirent hankki norjalaisen rakennusurakoitsijan Consto AS:n

kalustotoiminnan 7.6.2012. Samalla yhtiöt solmivat kaluston

vuokraussopimuksen, jonka arvioitu arvo on noin 1,6 miljoonaa

euroa vuodessa.

YHTEISYRITYS VENÄJÄLLE JA UKRAINAAN

Ramirent ja Cramo julkistivat sopimuksen muodostaa yhteisyri-

tys Venäjän ja Ukrainan liiketoimintojen kesken 31.10.2012. Tätä

tarkoitusta varten perustettiin vuoden 2012 lopussa suoma-

lainen osakeyhtiö Eastbound Machinery Oy. Järjestely odottaa

kilpailuviranomaisten hyväksyntää.

Ramirentin liikevaihto Venäjällä ja Ukrainassa oli 33,6 miljoonaa

euroa. Liiketulos (EBIT) oli 5,6 miljoonaa euroa eli 16,7 % liikevaih-

dosta. Henkilöstön määrä liiketoiminnoissa oli 238 työntekijää,

toimipisteiden määrän ollessa 19.

Omistus yhteisyrityksessä kirjataan Ramirent-konsernin tilin-

päätökseen pääomaosuusmenetelmällä ja osuus yhteisyrityksen

tuloksesta sisältyy tilinpäätöksessä liikevoittoon. Yhteisyrityksen

muodostamisen jälkeen Venäjän ja Ukrainan liikevaihtoa ei enää

sisällytetä Ramirent-konsernin liikevaihtoon. Järjestelyllä odote-

taan olevan lievä positiivinen tulosvaikutus vuonna 2013.

KEHITYS SEGMENTEITTÄIN

SUOMI

Ramirentin liikevaihto Suomessa kasvoi 7,6 % ja oli 166,5 (154,7)

miljoonaa euroa vuonna 2012. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli

30,2 (22,8) miljoonaa euroa eli 18,2 % (14,7 %) liikevaihdosta.

Liiketulos (EBIT) parani vakaina pysyneiden hintojen ja kaluston

korkeampien käyttöasteiden ansiosta. Konevuokrauspalveluiden

kysyntä säilyi vakaana vuonna 2012. Kysyntä oli hyvällä tasolla

laivanrakennusteollisuudessa ja muussa teollisuudessa.

Euroconstructin joulukuussa 2012 julkaiseman ennusteen

mukaan rakentamisen määrä väheni 3,4 % vuonna 2012. Pääsyy

rakentamisen laskuun oli asuntorakentamisen ja toimitilaraken-

tamisen alhaisempi aktiviteetti.

RUOTSI

Ramirentin liikevaihto Ruotsissa kasvoi vuonna 2012 14,9

% ja oli 209,9 (182,7) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla

liikevaihto kasvoi 10,8 %. Liiketulos (EBIT) pysyi edellisvuoden

tasolla ja oli 33,1 (33,2) miljoonaa euroa eli 15,7 % (18,2 %)

liikevaihdosta. Euroconstructin julkaiseman ennusteen mukaan

rakentamisen markkinat laskivat Ruotsissa 2,4 % vuonna 2012.

Asuntojen uudisrakentaminen väheni asteittain vuoden aikana.

Toimitilarakentaminen pysyi kohtuullisen vakaana ja infraraken-

tamisen markkinoiden aktiviteetti oli jälleen hyvä.

NORJA

Ramirentin liikevaihto Norjassa kasvoi vuonna 2012 20,2 % ja oli

174,0 (144,8) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla liikevaihto

kasvoi 15,3 %. Liiketulos (EBIT) parani ja oli 22,2 (11,2) miljoonaa

euroa eli 12,8 % (7,7 %) liikevaihdosta. Liiketulos (EBIT) vahvistui

selvästi hyvän myynnin, kohonneiden kaluston kapasiteetin

käyttöasteiden ja hyvän kustannusten hallinnan ansiosta.

Rakennusalan urakoitsija Consto AS ulkoisti koneet ja kaluston-

sa Ramirentille kesäkuussa 2012. Euroconstructin joulukuussa

2012 julkaistun ennusteen mukaan rakentamisen markkinat

kasvoivat 4,7 % vuonna 2012. Asuntorakentamisen aktiviteetti

säilyi vahvana koko vuoden. Myös hyvä kysyntä toimitilaraken-

tamisessa tuki Ramirentin kehitystä tilikauden aikana. Kasvua

vauhditti lisäksi hyvä kysyntä öljy- ja kaasuteollisuudessa.

TANSKA

Ramirentin liikevaihto Tanskassa kasvoi vuonna 2012 1,3 % ja

oli 44,7 (44,1) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla liikevaihto

kasvoi 1,2 %. Liiketulos (EBIT) parani ja oli 1,6 (0,1) miljoonaa

euroa eli 3,6 % (0,2 %) liikevaihdosta. Liiketulos (EBIT) vahvistui

parantuneen kustannusten hallinnan seurauksena. Yleinen

markkinatilanne pysyi edelleen heikkona. Euroconstructin

joulukuussa 2012 julkaistun ennusteen mukaan rakenta-

misen markkinat kasvoivat Tanskassa 0,5 % vuonna 2012.

Asuntorakentamisen markkinoita heikensivät vähentyneet

asuntoaloitukset. Toimitilarakentamisen ja infrarakentamisen

markkinat pysyivät vakaina vuonna 2012.

EUROPE EAST (VENÄJÄ, BALTIA JA UKRAINA)

Ramirentin liikevaihto Europe East -segmentissä kasvoi vuonna

2012 13,0 % ja oli 63,3 (56,1) miljoonaa euroa. Paikallisilla

valuutoilla liikevaihto kasvoi 11,1 %. Liiketulos (EBIT) vahvistui

10,9 (5,9) miljoonaan euroon eli 17,3 %:iin (10,5 %) liikevaihdosta.

Kannattavuus parani hyvän myynnin kasvun ja positiivisen

hintakehityksen seurauksena. Euroconstructin joulukuussa

2012 tehdyn ennusteen mukaan rakentamisen markkinat

kasvoivat 3,0 % Venäjällä, 23,0 % Virossa, 8,0 % Latviassa ja

1,0 % Liettuassa. Baltian maiden positiivista kehitystä tukivat

kasvaneet energia-alan investoinnit, korjausrakentaminen ja

lisääntynyt infrarakentaminen. Asuntorakentaminen ja infrara-

kentaminen kehittyivät hyvin Venäjällä. Infrarakentamisen määrä

Ukrainassa säilyi terveellä tasolla.

EUROPE CENTRAL (PUOLA, TŠEKIN TASAVALTA, SLOVAKIA JA UNKARI)

Ramirentin liikevaihto Europe Central -segmentissä laski vuonna

2012 15,1 % ja oli 62,7 (73,9) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla

liikevaihto laski 13,6 %. Liiketulos (EBIT) heikkeni ja oli −1.6 (5.5)

miljoonaa euroa eli −2,5% (7,4%) liikevaihdosta. Liiketulos (EBIT)

heikkeni alhaisempien kaluston kapasiteetin käyttöasteiden ja

hintapaineen seurauksena. Konevuokrauksen kysyntä heikentyi

selvästi kaikissa Europe Central -maissa. Ramirent sopeutti

toimintojaan vallitsevaan markkinatilanteeseen Tšekin tasaval-

lassa ja Slovakiassa. Kalustoa on siirretty näistä maista pois

lähinnä Baltian markkinoille. Euroconstructin joulukuussa 2012

julkaistun ennusteen mukaan rakentamisen markkinat kasvoivat

1,6 % Puolassa vuonna 2012. Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja

Unkarissa markkinatilanne oli haastava koko vuoden. Näissä mais-

sa rakentamisen määrä putosi 5,0 %−15,0 % vuoden 2012 aikana.


21

Ramirent 2012

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Ruotsalaiset yhtiöt TLM i Linköping AB, TLM i Norrköping AB,

TLM i Motala AB, Hyrman i Lund AB ja Maskindepon i Lund AB

sulautuivat Ramirent AB:hen vuonna 2012.

Suomalaiset yhtiöt Uudenmaan Telineasennus Oy ja Rami-

Muotit Oy sulautuivat Ramirent Finland Oy:öön.

MUUTOKSET KONSERNIN JOHDOSSA VUONNA 2012

Anna Hyvönen (44) (TkL.) nimitettiin Ramirentin Suomen

segmentin johtajaksi ja Ramirentin johtoryhmän jäseneksi

4.6.2012. Hyvönen vastaa myös Ramirentin Baltian liiketoimin-

noista alkaen 1.1.2013.

Katsauskauden jälkeen 8.1.2013, Erik Alteryd (49) (M.Sc. Eng.)

nimitettiin Ruotsin segmentin johtajaksi ja johtoryhmän jäse-

neksi. Hän aloittaa tehtävissään viimeistään heinäkuussa 2013.

Konsernin johtoryhmän kokoonpano 31.12.2012 oli seuraava:

Magnus Rosén, toimitusjohtaja ja Ruotsin segmentin johtaja

(heinäkuuhun 2013 asti); Jonas Söderkvist, talousjohtaja;

Anna Hyvönen johtaja (SVP) Suomen segmentti; Bjørn Larsen,

johtaja (SVP) Norjan segmentti ; Erik Høi, johtaja (SVP), Tanskan

segmentti; Tomasz Walawender, johtaja (SVP), Europe Central

segmentti; Franciska Janzon, viestintä- ja sijoittajasuhdejoh-

taja; Mikael Kämpe, johtaja, konsernin kalustonhallinta; ja Dino

Leistenschneider, hankintajohtaja.

OSAKKEET

KAUPANKÄYNTI OSAKKEILLA

Ramirent Oyj:n markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 673 (594)

miljoonaa euroa. Osakkeen päätöskurssi vuoden lopussa oli 6,25

(5,50). Kauden korkein kurssinoteeraus oli 8,81 (12,37) ja alin

5,35 (4,12). Tammi-joulukuun kaupankäyntipainotettu keskihinta

oli 6,61 (7,57).

Vuoden 2012 aikana Ramirent Oyj:n osakevaihto oli 196,1 (359,5)

miljoonaa euroa eli 29 743 535 (47 165 625) osaketta, mikä

vastaa 27,6 %:ia (43,4 %) Ramirentin osakekannasta.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ

Tilikauden 2012 lopussa Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 25,0

miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 107 667 136 kappaletta.

OMAT OSAKKEET

Vuoden 2012 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 1 030 192

omaa osaketta eli 0,95% kaikista osakkeista.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN 2012 PÄÄTÖKSET

Ramirent Oyj:n 28.3.2012 Helsingissä pidetty yhtiökokous hyväk-

syi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden

hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2011 makse-

taan osinkona 0,28 euroa osakkeelta. Päätettiin että osinko

maksetaan 11.4.2012.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten mää-

räksi vahvistetaan seitsemän (7), ja valitsi hallituksen jäseniksi

uudelleen Kaj-Gustaf Berghin, Johan Ekin, Peter Hofvenstamin,

Erkki Norvion, Susanna Renlundin ja Gry Hege Sølsnesin. Kevin

Appleton valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen

toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

loppuun.Varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen

puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkiot ennallaan.

Muiden hallitusten jäsenten kuukausipalkkioita nostettiin

1 700 eurosta 2 250 euroon. Hallituksen läsnäolopalkkioiden ja

valiokuntien palkkioiden sekä muiden tehtävien palkkiot pidettiin

edellisvuoden tasolla.

Yhtiökokous vahvisti tilintarkastajien määrän yhdeksi (1) ja

valitsi uudelleen tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers

Oy:n (”PwC”) toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen loppuun. Vastuunalaisena tilintarkastajana

toimii KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan

hyväksyttyjen laskujen perusteella.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enin-

tään 10 869 732 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus

käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita.

Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen

yhtiökokoukseen asti.

UUSI KANNUSTINJÄRJESTELMÄ LTI2012

Ramirent Oyj:n hallitus päätti 15.12.2012 uudesta osakepohjai-

sesta kannustinjärjestelmästä yhtiön johdolle. Uuden järjestel-

män tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet

yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota

johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön

osakkeiden omistukseen.

Kannustinjärjestelmä sisältää yhden ansaintajakson, kalente-

rivuoden 2012-2014. Mahdollinen palkkio perustuu konsernin

kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja

osakkeen kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2012–2014

perusteella maksettava enimmäispalkkio vastaa yhteensä

enintään 350 000 Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden).

PÄÄTÖS HANKKIA OMIA OSAKKEITA

Ramirentin hallitus päätti 15.12.2012 yhtiökokouksen 7.4.2011

antaman valtuutuksen perusteella hankkia enintään 350 000

yhtiön omaa osaketta. Hankkiminen alkaa aikaisintaan viikon

kuluttua siitä, kun päätös on julkistettu 16.2.2012.


22

Ramirent 2012

STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Ramirentin hallitus uudisti konsernin pitkän aikavälin talou-

delliset tavoitteet marraskuussa 2012. Ramirentin strategia

keskittyy kolmeen tavoitteen ympärille.

1. Tavoitteena on kestävä kannattava kasvu vahvistamalla

asiakastarjontaa, laajentamalla asiakaspohjaa ja kasvamalla

ulkoistamismahdollisuuksien sekä valikoitujen yritysostojen

avulla. Ramirent keskittyy asiakkaaseen vahvan paikallisen

asiakastuntemuksen, ympäristöä, turvallisuutta, terveyttä ja

laatua painottavien räätälöityjen ratkaisujen sekä erinomai-

sen avainasiakkuuksien hallinnan avulla;

2. Toiminnan korkeatasoisuus kehittämällä yhtenäistä

Ramirent-toimintamallia; ja

3. Riskien vähentäminen tasapainoisen liiketoimintaportfolion ja

riskien hallinan kautta.

Ramirentin strategian tavoitteena on generoida hyvää tuottoa

osakkeenomistajille ylläpitämällä samalla taloudellista vakautta.

Hallitus on uudistanut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

seuraavasti:

1. Kannattavuus: Oman pääoman tuotto (ROE),

18 % yli suhdanteen

2. Velkaantumisaste ja riski: Nettovelan suhde käyttökattee-

seen (EBITDA) tulee olla alle 1,6x jokaisen tilikauden lopussa

3. Osingonjako: Osingonjako vähintään 40 % nettotuloksesta.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA RISKIEN HALLINTA

Riskit ovat tapahtumia tai olosuhteita, jotka toteutuessaan

voivat vaikuttaa Ramirentin tavoitteiden saavuttamisen toden-

näköisyyteen myönteisesti tai kielteisesti. Ramirentin riskien

hallinta on johdonmukaista ja sen tarkoituksena on varmistaa,

että Ramirent-konserni saavuttaa strategiset ja taloudelliset

tavoitteet. Ramirentin riskien hallinta keskittyy ennakoiviin

toimenpiteisiin, toimintojen suojaamiseen, negatiivisten vaiku-

tusten rajoittamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Ramirentin hallitus hyväksyy riskien hallinnan periaatteet.

Riskien kartoitus ja arviointi on osa vuosittaista strategia-

prosessia. Riskien kartoitus tehdään konsernin, segmentti- ja

maatasolla. Riskien arvioinnissa kunkin riskin vaikutus ja toden-

näköisyys arvioidaan perustuen riskin taloudelliseen vaikutuk-

seen arviointivuonna ja kolmena seuraavana vuonna. Riskien

arvioinnin yhteydessä laadittavassa toimintasuunnitelmassa

määritetään seurattavat tunnusluvut sekä toimet, joihin riskien

toteutuessa ryhdytään. Toimintasuunnitelmat sisältävät nime-

tyt vastuuhenkilöt ja aikataulun toteutettaville toimenpiteille.

Konsernin johtoryhmä vastaa yhdessä segmenttien ja maiden

johdon kanssa riskitunnuslukujen säännöllisestä valvonnasta ja

riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta tarvittaessa.

Riskienhallintasuunnitelmat toteutetaan konsernin, segment-

ti- ja maatasolla. Riskienhallintatoimenpiteitä on toteutettu

suhteessa toiminnan laajuuteen ja käytettävissä oleviin toimen-

piteisiin. Lisäksi sisäisen tarkastuksen suunnitelman laajuutta ja

sisältöä on päivitetty vastaamaan riskikarttaa. Joidenkin riskien

toteutumiseen ei kuitenkaan voida vaikuttaa ja Ramirent voi

varautua lähinnä näiden riskien vaikutusten lieventämiseen. Alla

luetellut strategiset riskit koskevat Ramirent konsernia ja ne

voivat vaikuttaa myös yhtiön osakkeen arvoon.

Muutokset asiakassektorien kysynnässä vaikuttavat Ramirentin

liiketoimintaan ja yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset

voivat liittyä esimerkiksi talouden sykleihin, asiakasyritysten

strategioiden muutoksiin, tuotevaatimuksiin tai ympäristöasi-

oihin. Ramirentin liiketoimintaan, kannattavuuteen ja taloudelli-

seen asemaan vaikuttavat pääasialliset riskit liittyvät raken-

nustoimialan suhdanteiden vaihteluihin. Rahoitusmarkkinoiden

tilanne voi rajoittaa rahoituksen saatavuutta uusille hankkeille

ja hiljentää asuntomarkkinoita sekä kehittyneillä että kehittyvillä

markkinoilla, mikä voi vaikuttaa kielteisesti Ramirentin asiakkai-

siin ja siten myös Ramirent-konserniin. Kiinteiden kustannusten

korkea osuus tekee osaltaan mukautumisen markkinoiden

kysynnän nopeisiin muutoksiin haasteelliseksi. Ramirent pyrkii

vähentämään liiallista riippuvuutta yksittäisestä toimialasta

etsimällä uusia asiakasryhmiä rakennusalan ulkopuolelta ja

tekemällä pidempiä sopimuksia.

Ramirent toimii joustavasti tarjoamalla asiakkaiden tarpeiden

mukaan räätälöityjä ratkaisuja: yleisiä vuokrauspalveluja yksit-

täisestä tuotteesta tietyn projektin koko kaluston hallintaan

sekä tarjoamalla teknistä tukea ja paikallista läsnäoloa.

Ramirent toimii lisäksi kustannustehokkaasti ja pyrkii näin

varmistamaan kilpailukykynsä. Yhtiö on jatkanut kustannus-

rakenteen sopeuttamista ja liiketoimintamallin kehittämistä.

Ramirent jatkaa panostuksia henkilöstön kouluttamisessa ja

kehittää projektinhallinnan työkaluja, jotta projektit voidaan

viedä läpi ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti.

Ramirent on kehittänyt erilaisia ennustamistyökaluja mahdollis-

ten kysyntämuutosten ennakoimiseksi sekä kalustokapasiteetin

ja hintatasojen suunnittelemiseksi. Yhtenäisen kalustoraken-

teen avulla pyritään optimoimaan käyttöastetta ja ylläpitämään

hintatasoja. Ramirentin melko yhtenäinen kalustorakenne ja

kaluston siirtäminen mahdollistaa reagoimisen kysynnän hei-

kentymiseen, mutta ei kuitenkaan laajamittaiseen markkinoiden

laskuun. Ramirent jatkaa kaluston kehittämistä kalustostra-

tegiansa mukaisesti. Kalusto-strategia on laadittu jokaiselle

markkina-alueelle ja valikoiduille brändeille. Erityishuomiota on

kiinnitetty kaluston johtamisprosesseihin kuten kunnossapitoon

ja korjaukseen, jotta kapasiteetin käyttöastetta voidaan pyrkiä

maksimoimaan. Yhtiö jatkaa prosessien kehittämistä kaluston

vartioinnin ja kontrolloinnin edistämiseksi. Olennainen osa

Ramirentin riskien hallintaa on ylläpitää ja kehittää kaluston

soveltuva vakuutusturva. Vuonna 2012 otettiin käyttöön

konsernitason vakuutusturvakonsepti.

Ramirentin toiminnot ovat riippuvaisia ulkoisista, sisäisistä ja

integroiduista IT-palveluista ja ratkaisuista. Ramirent pyrkii

käyttämään luotettavia tietotekniikka- ja tietoturvaratkai-

suja voidakseen välttää käyttökatkot, tietojen häviämisen


23

Ramirent 2012

tai tietojen luottamuksellisuuden tai käytettävyyden hei-

kentymisen. Yhteistä toimintamallia kehitetään konsernin

synergioiden saavuttamiseksi ja pitkäaikaisen kannattavuuden

varmistamiseksi. Useiden muiden liiketoimintamallin muutos-

ten suunnitellaan toteutuvan samanaikaisesti, mistä syystä

resurssien riittävyys, aikataulu ja laajuus säilyvät haasteellisina.

Muutosjohtamisohjelmia ja muutosviestintää on painotettu

yhtiössä ja niitä hyödynnetään kun Ramirent kehittää yhtenäisiä

liiketoiminnan periaatteita.

Hajautetun organisaation ja Ramirentin yksiköiden itsenäi-

sen luonteen johdosta Ramirentilla on suhteellisen korkea

riippuvuus liiketoimintayksiköistä. Hajautettu päätöksenteko

lisää väärinkäytösten riskiä. Liiketoiminnan hallinta tällaisessa

organisaatiossa asettaa raportoinnille ja valvonnalle vaatimuk-

sia, jotka saattavat muodostua hankaliksi organisaation tietyille

osille ja voivat vaikeuttaa konsernijohdon toimenpiteiden

nopeaa täytäntöönpanoa liiketoimintayksiköissä olosuhteiden

muuttuessa. Konserniohjeita ja raportoinnin laatua kehitetään

jatkuvasti, mutta erilaiset järjestelmät, tilikartat, raportointi-

ja johtamiskulttuurit hankaloittavat läpinäkyvyyttä. Ramirent

on kehittänyt konserniohjeistuksiin liittyvää viestintää ja

koulutusta sekä raportoinnin laatua.

Ramirentin eettiseen ohjeistukseen (Code of Ethics) käy-

täntöön vieminen on osa sisäisen tarkastuksen ohjelmaa.

Whistleblowing-järjestelmä on julkaistu konsernin ja kaikkien

toimintamaiden verkkosivuilla sekä intranetissä kannustamaan

työntekijöitä ja kolmansia osapuolia raportoimaan mahdollisista

ohjeistuksen rikkomuksista. Raportoidut asiat tutkitaan ja

mikäli rikkomuksia todetaan, saatetaan niihin syyllistyneet

henkilöt vastuuseen.

Ramirentiin kohdistuu tiettyjä rahoitusriskejä, kuten valuut-

tariski, korkoriski ja maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit.

Ramirentin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan

riittävän rahoituksen toiminnallisille tarpeille ja minimoimaan

rahoituskulut sekä valuuttakurssien ja korkojen vaihtelun ja

muiden rahoitusriskien vaikutuksen kustannustehokkaasti.

Valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi

Ramirentin taloudelliseen tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelun

vaikutus käy ilmi, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden

liikevaihto ja taloudelliset tulokset muunnetaan euromääräisik-

si. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää

liikevaihtoa tai tulosta, vaikka mitään todellista muutosta ei ole

tapahtunut. Ramirentin liiketoimintayksiköt suojaavat valuut-

tapositionsa täysin. Ramirentin liiketoimintayksiköt suojaavat

odotettavissa olevia valuuttamääräisiä kassavirtoja ottamalla

huomioon näiden kassavirtojen merkittävyyden, kilpailutilanteen

ja muut tekijät joihin voidaan vaikuttaa. Suojaustoimenpiteet

hoidetaan keskitetysti konsernin rahoitusosastolla.

Luottoriskillä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, ettei asiakas

täytä sitoumuksiaan Ramirentiä kohtaan. Ramirentin liiketoimin-

tayksiköt vastaavat myyntitoimintaansa liittyvistä luottoriskeistä.

Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden

ottamalla huomioon asiakkaan taloudellisen aseman, aiemmat

kokemukset ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tarvittaessa

luottoriskejä pienennetään ennakkomaksujen, talletusten,

remburssien ja kolmannen osapuolen myöntämien vakuuksien

avulla. Luottoriskin määrä on enintään myyntisaamisten sen

hetkinen arvo. Asiakkaisiin liittyvät luottoriskit ovat hajautuneet,

koska Ramirentillä on myyntisaamisia suurelta asiakasmäärältä.

Ramirent on kehittänyt paikallisia käytäntöjä ja uudelleenjärjestä-

nyt joitakin prosessejaan pienentääkseen luottotappioiden riskiä.

Ramirent seuraa luottoriskejä tarkasti ja tekee säännöllisesti

varauksia myyntisaamisiin liittyvistä riskeistä.

Ramirentin rahoitusriskit on eritelty yksityiskohtaisemmin

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 28.

IFRS–TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNNÖN (INTERNATIONAL FINANCIAL

REPORTING STANDARDS) SOVELTAMINEN

Kaikkia 31.12.2012 voimassa olleita Ramirentin liiketoimintaan

soveltuvia IFRS–standardeja sekä SIC– ja IFRIC–tulkintoja

on noudatettu laadittaessa vuoden 2012 konsernitilinpäätös

vuoden 2011 vertailulukuineen. Kansainvälisillä tilinpäätösstan-

dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla

annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien

soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti

yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä

annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös

suomalaisen kirjanpito– ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Katsauskauden jälkeen 8.1.2013, Erik Alteryd (49) M.Sc. Eng.

nimitettiin Ruotsin segmentin johtajaksi ja johtoryhmän jäse-

neksi. Hän aloittaa tehtävissään viimeistään heinäkuussa 2013.

MARKKINOIDEN NÄKYMÄT 2013

Konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan hieman vuonna

2013, arvioi Euroopan konevuokrauliitto (ERA). Euroconstructin

joulukuussa 2012 julkaistun ennusteen mukaan rakenta-

misen arvioidaan vähenevän Suomessa 2,3 % vuonna 2013.

Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän hieman alle pitkän

aikavälin keskiarvon. Toimitilarakentamisen arvioidaan pysyvän

suhteellisen vakaana tänä vuonna.

Ruotsin rakennusmarkkinoiden arvioidaan nousevan 0,2 %

vuonna 2013 Euroconstructin joulukuun 2012 ennusteen

mukaan. Asuntorakentamisen ja toimitilarakentamisen määrän

arvioidaan pysyvän vakaana. Byggindustrin ennusteen mukaan

infrarakentamisen määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2013.

Euroconstructin ennusteen mukaan Norjan rakennusmarkki-

noiden arvioidaan kasvavan 5,6 % vuonna 2013. Markkinoiden

aktiviteetin odotetaan pysyvän hyvänä erityisesti asuntoraken-

tamisessa ja infrarakentamisessa. Useilla teollisuuden aloilla

kysynnän ennustetaan pysyvän hyvänä.

Tanskan rakennusmarkkinoiden ennustetaan kasvavan 2,2

% vuonna 2013 (Euroconstruct). Toimitilarakentamisen ja


24

Ramirent 2012

infrarakentamisen odotetaan kasvavan hieman vuonna 2013.

Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän vakaana.

Euroconstructin ennusteen mukaan Europe Central (Puola,

Tšekin tasavalta, Slovakia ja Unkari) segmentin maissa markki-

natilanteen ennustetaan pysyvän haastellisena. Euroconstruct

odottaa että rakentaminen kasvaa hieman Europe East (Venäjä,

Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina) maissa. Erityisesti Venäjän

markkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti.

Konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan hieman vuonna

2013, arvioi Euroopan konevuokrausliitto (ERA). ERA:n mukaan

konevuokrausalan liikevaihdon ennustetaan kasvavan Suomessa

ja Norjassa vuonna 2013. Vuokrausvolyymien odotetaan kasva-

van hieman Ruotsissa ja Tanskassa. Europe Central -maissa

konevuokrausmarkkinoiden ennustetaan laskevan edellisvuo-

desta. Europe East -maissa vuokrausvolyymien arvioidaan

pysyvän vakaina.

RAMIRENTIN NÄKYMÄT 2013

Vuoden 2013 EBITA-liiketuloksen (liiketulos ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja) arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

SELVITYS HALLINTO– JA OHJAUSJÄRJESTELMISTÄ

Ramirent on laatinut selvityksen hallinto– ja ohjausjärjestel-

mistä vuodelta 2012. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisesti. Selvitys on laadittu

erillisenä kertomuksena ja se on saatavilla Ramirentin vuoden

2012 vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla www.ramirent.com.

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 404 328 383,59

euroa, josta tilikauden voitto on 18 750 030,85 euroa.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta

2012 jaetaan osinkoa 0,34 (0,28) osakkeelta. Ehdotettu osinko

maksetaan osakkeenomistajille, jotka on rekisteröity Euroclear

Finland Oy:n ylläpitämään osakerekisteriin täsmäytyspäivänä

2.4.2013. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 11.4.2013.

YHTIÖKOKOUS 2013

Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 26.3.2013 klo

16.30 Pörssitalolla, Pörssisalissa (osoite: Fabianinkatu 14, 00100

Helsinki). Yhtiökokouksen kokouskutsu julkaistaan pörssitiedot-

teella 1.3.2013 yhtiön internet-sivuilla. Vuosikertomus julkais-

taan yhtiön internet-sivuilla 1.3.2013.


25

Ramirent 2012

KONSERNI-TILINPÄÄTÖSKONSERNIN TULOSL ASKELMA

(EUR 1,000)LIITE-TIETO 2012 2011

Liikevaihto 1 714 083 649 861

Liiketoiminnan muut tuotot 2 3 026 1 526

Materiaalit ja palvelut 3 −237 184 −209 357

Työsuhde–etuuksista aiheutuvat kulut 4 −166 550 −156 101

Liiketoiminnan muut kulut 6 −103 249 −104 214

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 12 116 74

Poistot 5 −117 943 −107 659

Liiketulos (EBIT) 92 298 74 131

Rahoitustuotot 7 20 320 11 405

Rahoituskulut 7 −29 733 −24 776

Tulos ennen veroja (EBT) 82 885 60 760

Tuloverot 8 −19 257 −16 030

Tilikauden tulos 63 628 44 730

Tilikauden tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille 63 628 44 730

Määräysvallattomille omistajille – –

Osakekohtainen tulos (EPS)

EPS emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden voitosta, laimentamaton (EUR) 9 0.59 0.41

EPS emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden voitosta, laimennettu (EUR) 9 0.59 0.41

KONSERNIN L A AJA TULOSL ASKELMA

(EUR 1,000) 2012 2011

Tilikauden tulos 63 628 44 730

Muut laajan tuloksen erät:

Muuntoerot 11 855 −4 923

Rahavirran suojaukset −1 335 −3 059

Voitoksi tai tappioksi luokiteltavien rahavirran suojausten osuus 270 623

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 332 716

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 11 123 −6 643

Tilikauden laaja tulos 74 751 38 087

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille 74 751 38 087

Määräysvallattomille omistajille – –

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä

KONSERNITILINPÄÄTÖS

26

Ramirent 2012

KONSERNIN TASE

(EUR 1,000)LIITE-TIETO 31.12.2012 31.12.2011

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 451 511 487 310

Liikearvo 11 133 515 124 452

Muut aineettomat hyödykkeet 11 40 381 35 719

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 12 1 125 953

Myytävissä olevat rahoitusvarat 13 412 415

Laskennalliset verosaamiset 14 9 189 12 183

Pitkäaikaiset varat yhteensä 636 133 661 032

Lyhytaikaiset varat

Vaihto–omaisuus 15 15 250 17 309

Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 135 600 120 000

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 145 344

Rahavarat ja muut rahoitusvarat 17 1 338 2 431

Lyhytaikaiset varat yhteensä 152 333 140 084

Yhteisyritykselle siirrettävät varat 18 42 250 –

VARAT YHTEENSÄ 830 716 801 117

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 20 25 000 25 000

Arvonmuutosrahasto −4 924 −4 192

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 113 329 113 329

Kertyneet voittovarat 234 266 191 862

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 367 672 326 000

Määräysvallattomien omistajien osuus – –

Oma pääoma yhteensä 367 672 326 000

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 21 73 333 73 690

Eläkevelvoitteet 22 8 693 7 226

Varaukset 23 972 1 553

Korolliset velat 24 191 199 219 773

Muut velat 25 8 071 11 748

Pitkäaikaiset velat yhteensä 282 268 313 990

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 26 112 956 109 020

Varaukset 23 826 1 163

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 10 936 5 496

Korolliset velat 24 49 513 45 448

Lyhytaikaiset velat yhteensä 174 231 161 127

Yhteisyritykselle siirrettävät velat 6 545 –

Velat yhteensä 463 044 475 117

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 830 716 801 117

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.


27

Ramirent 2012

L ASKELMA KONSERNIN OMAN PÄ ÄOMAN MUUTOKSISTA

(EUR 1,000)Osake-pääoma

Arvonmuutos-rahasto

SVOP- rahasto

Muunto- erot

Kertyneet voittovarat

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2011 25 000 –2 472 113 329 –591 182 374 317 640

Tilikauden tulos – – – – 44 730 44 730

Muut laajan tuloksen erät – −1 720 – −4 923 – −6 643

Kauden laaja tulos yhteensä – −1 720 – −4 923 44 730 38 087

Osakeperusteiset maksut – – – – 655 655

Omien osakkeiden hankinta – – – – −3 378 −3 378

Osingonjako – – – – −27 004 −27 004

Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä – – – – −29 728 −29 728

Oma pääoma 31.12.2011 25 000 −4 192 113 329 −5 514 197 376 326 000

Tilikauden tulos – – – – 63 628 63 628

Muut laajan tuloksen erät – -732 – 11 855 – 11 123

Kauden laaja tulos yhteensä – -732 – 11 855 63 628 74 751

Osakeperusteiset maksut – – – – −217 −217

Omien osakkeiden hankinta – – – – −2 714 −2 714

Osingonjako – – – – −30 147 −30 147

Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä – – – – −33 078 −33 078

Oma pääoma 31.12.2012 25 000 -4 924 113 329 6 341 227 926 367 672

Arvonmuutosrahastoa käytetään rahavirran suojausten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutosten raportointiin.Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTAL ASKELMA


Liiketoiminnan rahavirrat

Tulos ennen veroja 82 885 60 760

Oikaisut

Poistot 5 117 943 107 659

Oikaisu vuokrauskäytössä olleen kaluston myynnistä saatuihin maksuihin 12 542 12 327

Rahoitustuotot ja –kulut 7 9 413 13 371

Muut oikaisut −1 438 −3 986

Käyttöpääoman muutos

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos −15 367 −12 681

Vaihto–omaisuuden muutos 1 576 −1 350

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen muutos −11 422 19 511

Maksetut korot −12 293 −11 899

Saadut korot 3 470 184

Maksetut tuloverot −13 325 −6 463

Liiketoiminnan nettorahavirta 173 985 177 433

Investointien rahavirrat

Tytäryhtiöiden hankinnat, netto saatujen rahavarojen jälkeen −13 940 −72 665

Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin −99 177 −124 119

Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin −7 598 −33 042

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut maksut (ilman vuokrauskaluston myyntejä) 897 351

Investointien nettorahavirta −119 818 −229 475

Rahoituksen rahavirrat

Maksetut osingot −30 147 −27 004

Omien osakkeiden hankinta −2 714 −3 378

Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 5 500 30 584

Pitkäaikaisten lainojen nostot 9 311 79 741

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut −37 211 −26 822

Rahoituksen nettorahavirta −55 261 53 121

Rahavarojen nettomuutos tilikauden aikana −1 094 1 079

Rahavarat 1.1. 2 431 1 352

Rahavarojen muuntoerot – −1

Rahavarat 31.12. 17 1 338 2 431

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.


28

Ramirent 2012

LIIKETOIMINTA

Ramirent Oyj on Suomen lain mukaisesti perustettu suomalai-

nen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ramirent

Oyj:n osoite on Äyritie 16, 01510 Vantaa. Ramirent Oyj:n

osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Ramirent Oyj on Ramirent–konsernin emoyhtiö. Ramirent–kon-

sernin liiketoiminta koostuu rakennuskoneiden ja –laitteiden

vuokrauksesta rakentajille ja teollisuudelle. Konserni tarjoaa

lisäksi koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyviä palveluja

sekä käy vähäisessä määrin kauppaa rakennuskoneilla, –laitteilla

sekä rakennustoimintaan liittyvillä tavaroilla ja tarvikkeilla.

Ramirent on kansainvälinen konserni, joka toimi vuonna 2012

13 maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa,

Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa, Unkarissa,

Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa . Liiketoimintaa harjoitetaan

kyseisissä maissa sijaitsevien 358 (406) vuokraustoimipisteen

kautta.

Ramirentillä oli vuoden 2012 lopussa 3.005 (3.184) työntekijää.

Konsernin liikevaihto oli 714,1 (649,9) milj. euroa, josta 77 %

(76 %) tuli Suomen ulkopuolelta.

Ramirent Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2013

tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

YLEISTÄ

Ramirent Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti. Sekä vuoden 2012 tilinpäätöstä

että vuoden 2011 vertailutietoja laadittaessa on noudatettu

kaikkia Ramirentin liiketoimintaan soveltuvia 31.12.2012 voimassa

olevia IAS– ja IFRS–standardeja sekä SIC– ja IFRIC–tulkintoja.

Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen

kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kan-

sainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o

1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellet-

taviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen

kirjanpito– ja yhteisölainsäädännön edellyttämät tiedot.

Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansissa euroissa, ellei toisin

ole ilmoitettu. Pyöristyserojen vuoksi yksittäiset luvut yhteen-

laskettuina voivat erota summastaan.

Ramirent on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja

uudistettuja standardeja sekä IFRIC–tulkintoja:

Muutos IFRS 7:ään ”Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot” (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla).

Muutos IFRS 1:een ”Ensimmäinen IFRS–standardien käyttöön-

otto”, kiinteitä päivämääriä ja hyperinflaatiota koskeva muutos

(voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Yllä mainituilla muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta

Ramirentin taloudelliseen raportointiin.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäiseen

hankintamenoon pois lukien myytävissä olevat rahoitusvarat,

johdannaissopimukset, osakeperusteiset maksut ja etuuspoh-

jaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät varat ja velat.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ja johdannaissopimukset on

arvostettu käypään arvoon.

Omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja arvostetaan

kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennet-

tyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi, jos

niiden tasearvo on pääosin kerrytettävissä niiden myynnin

kautta eikä jatkuvana liiketoimintana.

TOIMINNAN JATKUVUUS

Konsernitilinpäätös on laadittu jatkuvuuden periaatetta

noudattaen.

ARVIOT

IFRS–käytännön mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii

yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia sekä yhtiön tilinpää-

tösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä

arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen nykyhetken

liike– ym. tapahtumista, toteutuneet tulokset saattavat

poiketa arvioiduista.

Yleisimmät ja merkittävimmät tilanteet, joissa johdon on turvau-

duttava harkintaansa ja arvioihin, liittyvät seuraaviin päätöksiin:

• tulevien verotettavien tulojen todennäköisyys, jota vastaan

vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää antaen

perusteet laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen,

• myyntisaamisten käypä arvo (kerrytettävissä oleva rahamäärä),

• varausten määrä,

• etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden lasken-

nassa käytetyt oletukset,

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LIITETIEDOTKONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

29

Ramirent 2012

• liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen omaisuuserien

käyvän arvon määrittäminen

• liiketoimintojen yhdistämisiin liittyvät ehdolliset kauppahinta-

järjestelyt sekä

• arviot tulevasta liiketoiminnan kehityksestä ja muut arvonalen-

tumistestaukseen liittyvät kysymykset.

YHDISTELYPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Ramirent Oyj:n ja kaikki

tytäryhtiöt, jotka ovat joko välittömästi tai jonkin toisen

tytäryhtiön välityksellä konsernin emoyhtiön määräysvallan alaisia.

Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden

ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmän mukai-

sesti, jossa hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat

arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintahetkellä

tarkoitetaan päivää, jolloin tytäryhtiö siirtyy emoyhtiön

määräysvaltaan. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätök-

seen hankintahetkestä lähtien siihen saakka, kun emoyhtiön

määräysvalta tytäryhtiöön päättyy. Jos määräysvalta tytär-

yhtiössä menetetään, jäljellä oleva omistusosuus arvostetaan

käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jos emoyhtiöllä säilyy

määräysvalta, omistusosuuden muutosten vaikutus kirjataan

suoraan konsernin omaan pääomaan.

Omistusosuutta vastaavien hankitun yhtiön varojen, velkojen ja

ehdollisten velkojen käyvän arvon ylittävä osa omistusosuuden

hankintamenosta kirjataan liikearvon hankintamenoksi. Se

edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttä-

miseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata

erillisiksi omaisuuseriksi. Lisäkauppahinnat arvostetaan

käypään arvoon ja myöhemmät käyvän arvon muutokset kir-

jataan tuloslaskelmaan. Kaikki hankintaan liittyvät kulut kuten

asiantuntijapalkkiot kirjataan kuluksi. Määräysvallattomien

omistajien osuus saadaan arvostaa transaktiokohtaisesti joko

käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteelli-

sena osuutena hankinnan kohteen nettovaroista.

Hankitut nettovarat käsitellään hankittujen tytäryhtiöiden toi-

mintavaluutassa ja muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan

tilinpäätöspäivän valuuttakurssien mukaisesti. Tästä johtuen

muu kuin euromääräinen liikearvo on riippuvainen valuuttakurs-

seista, mikä aiheuttaa vaihtelua liikearvon ja käypään arvoon

pääsemiseksi tehtyjen oikaisujen määrässä, kun nämä muunne-

taan emoyhtiön toimintavaluuttaan.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat

sekä sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot on eliminoi-

tu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu samalla tavalla

kuin realisoitumattomat voitot, mutta vain silloin, kun ei ole

näyttöä arvonalentumisesta.

Ramirentin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien

osuudet esitetään tilikauden tuloksen ja tilikauden laajan tulok-

sen osalta konsernin tuloslaskelmassa ja konsernin laajassa

tuloslaskelmassa erillään emoyhtiön osakkeenomistajille

kuuluvasta osuudesta. Vastaavasti Ramirentin tytäryhtiöiden


määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konserni-

taseessa emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta omasta

pääomasta erillisenä oman pääoman eränä.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä joissa Ramirentilla on huo-

mattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa ja joiden

äänivallasta Ramirent omistaa joko suoraan tai epäsuorasti

20-50%. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen

pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmän

mukaisesti hankitut osakkuusyritykset merkitään taseeseen han-

kintahetkellä hankintamenoonsa ja Ramirentin osuus hankinta-

hetken jälkeen syntyneistä voitoista tai tappioista kirjataan sen

lisäykseksi/vähennykseksi. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

esitetään konsernin tuloslaskelmassa omana eränään.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa Ramirent käyttää toisen

osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on

yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää

käyttäen.

ULKOMAAN VALUUTAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Kunkin konserniyhtiön tulosta ja taloudellista tilannetta

mitataan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa yhteisö

pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös

esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön Ramirent Oyj:n

toimintavaluutta.

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat muunnetaan

euroiksi tapahtuma–ajankohdan valuuttakurssien mukaisesti.

Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan

euroiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaisesti.

Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja –tappiot

sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

Valuuttakurssivoitot ja –tappiot ulkomaan rahan määräisistä

lainoista sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Toimintavaluuttanaan muuta kuin euroa käyttävien konsernin

tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden

keskikurssien mukaisesti. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan

euroiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaan.

Yhdistelystä johtuva konsernituloslaskelmaan ja –taseeseen

kirjattujen tilikauden voittojen erotus, kuten myös hankittujen

ulkomaisten tytäryhtiöiden hankittujen varojen eliminoinnista

syntyvät kurssierot, sisältyvät kurssieroina konsernitilinpäätök-

sen omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö luovutetaan, kaikki luovutettuun

tytäryhtiöön liittyvät aiemmin omassa pääomassa esitetyt

kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä tai

purkamisesta aiheutuvaa voittoa tai tappiota.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Segmenttitiedot esitetään Ramirentin toimintaseg-

menttien osalta, jotka on määritelty maantieteellisesti.

Toimintasegmentit raportoidaan yhdenmukaisesti emoyhtiön

toimitusjohtajalle (ylin operatiivinen päätöksentekijä) toimitetun

sisäisen raportoinnin kanssa.

30

Ramirent 2012

Ramirentin toimintasegmentit ovat:

• Suomi

• Ruotsi

• Norja

• Tanska

• Europe East (Baltian maat, Venäjä ja Ukraina)

• Europe Central (Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia sekä Unkari)

Kaikkien toimintasegmenttien tuotot koostuvat kaluston

vuokrauksesta kertyneistä vuokratuotoista ja palveluista

sekä tavaroiden myyntituotoista ja vuokrauskäytössä olleen

kaluston myyntituotoista.

Maantieteelliset tuloslaskelmaa koskevat segmenttitiedot esi-

tetään myyvän yksikön sijainnin mukaan ja tasetiedot esitetään

varojen ja velkojen sijainnin perusteella.

Konsernin sisäisten liiketapahtumien hinnoittelu toimintaseg-

menttien välillä perustuu markkinahintoihin.

Segmentin sijoitettu pääoma muodostuu sen liiketoiminnassaan

käyttämistä varoista ja veloista, sen mukaisesti kun segmentti-

en varoja ja velkoja raportoidaan säännöllisesti Ramirent–kon-

sernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle.

MYYNNIN TULOUTUS

Kaikki vuokratuotot ja tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan

myyntituotoiksi. Liikevaihtona esitetään saadun tai saatavan

vastikkeen käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset

sekä välilliset verot ja muut myynnin perusteella suoranaisesti

määräytyvät verot.

Vuokratuotot ja tuotot vuokratuottoihin liittyvistä palveluista

tuloutetaan sillä kaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle.

Vaihto–omaisuuden myynnistä ja vuokrakoneiden ja –laitteiden

myynnistä saadut tuotot tuloutetaan, kun niiden omistukseen

liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eivät-

kä tavarat enää ole myyjän määräysvallan tai hallinnan alaisia.

TYÖSUHDE–ETUUDET

Eläkevastuut

Konsernin yritykset ovat kattaneet eläkevastuunsa paikallisten

olojen ja käytäntöjen mukaisin eläkejärjestelyin. Eläkejärjestelyt

ovat maksupohjaisia kaikissa muissa Ramirentin toimintamaissa

paitsi Ruotsissa ja Norjassa, joissa on myös etuuspohjaisia

eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen maksut kirjataan tuloslas-

kelmaan sen tilikauden kuluksi, johon ne liittyvät.

Eläkejärjestelyihin liittyvät etuuspohjaiset eläkevelvoitteet

on kirjattu taseeseen vakuutusmatemaattisten laskelmien

perusteella. Nämä vakuutusmatemaattiset laskelmat on

laadittu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustu-

vaa menetelmää ja oleellisesti juoksuajaltaan etuuspohjaisia

eläkevastuita vastaavien matalariskisten valtionobligaatioiden

tai yrityslainojen noteerattua korkoa raportointipäivänä.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut kirjataan tuloslas-

kelmaan järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön odotetun

palvelusajan kuluessa. Vakuutusmatemaattisia voittoja ja/tai

tappioita, jotka eivät ylitä 10 % etuuspohjaisen eläkevelvoitteen

nykyarvosta tai 10 % tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien

varojen käyvästä arvosta ei kirjata eläkevastuuksi taseeseen

(ns. putkimenetelmä). Siinä määrin kuin vakuutusmatemaattiset

voitot ja/tai tappiot ylittävät edellä mainitun 10 % rajan, ne

kirjataan tuloslaskelmaan eläkekulujen lisäykseksi/vähennykseksi

yllämainittuun järjestelyyn osallistuvien henkilöiden keskimää-

räisen odotetun jäljellä olevan palvelusajan kuluessa.

Osakeperusteiset maksut

Ramirentillä on yhtiön avainjohtajille suunnattuja kannustinjär-

jestelmiä. Palkkion saaminen edellyttää hallituksen asettamien

tavoitteiden saavuttamista.

Kannustinjärjestelmät ovat osaksi osakkeilla selvitettäviä ja

osaksi rahavaroina selvitettäviä. Kunkin järjestelmän kulu

kirjataan ansaintajakson aikana. Osakkeilla selvitettävä osuus

palkkiosta on arvostettu myöntämishetken käypään arvoon ja

kulu kirjataan omaan pääomaan. Rahavaroina selvitettävä osuus

palkkiosta on kirjattu velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon

uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Rahavaroina selvitet-

tävä osuus liittyy henkilöiden veroihin ja muihin työnantajan

suorittamiin maksuihin.

Kannustinjärjestelmät on kuvattu tarkemmin konsernitilinpää-

töksen liitetiedossa numero 4.

LIIKETULOS

Liikevoitto tai –tappio muodostuu kokonaismyynnistä ja muista

liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja

palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut

sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistap-

piot. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy

liiketulokseen. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot

sisältyvät liiketulokseen, kun taas rahoitusvaroihin ja –velkoihin

liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

EBITA

EBITA on määritelty liiketulokseksi ennen aineettomien hyödyk-

keiden poistoja.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta

tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman

menot sisällytetään omaisuuserän hankintamenoon. Ehdot

täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saat-

taminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä

varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muilta

osin korot ja muut korollisiin velkoihin liittyvät kulut kirjataan

tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Rahoituslaitoksilta saatuihin lainoihin välittömästi liittyvät

transaktiokulut, jotka kohdistuvat selkeästi yksittäisiin lainoihin,

vähennetään lainan alkuperäisestä taseeseen kirjattavasta

määrästä ja kirjataan myöhemmin rahoituskuluiksi tuloslaskel-

maan efektiivisen koron menetelmällä.


31

Ramirent 2012

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat verotettavan tuloksen perusteella kirjatuista

veroista ja laskennallisista veroista. Verotettavan tuloksen pe-

rusteella kirjatut verot sisältävät päättyneen tilikauden tuloverot

sekä aiemmilla tilikausilla kirjattuihin veroihin liittyvät oikaisut.

Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu tilikauden verotettavaan tu-

loon perustuva tulovero on kaikkien konserniyritysten tuloverojen

summa, joka lasketaan yhtiökohtaisesta verotettavasta tulosta

kunkin konserniyrityksen toimintamaan verokannan mukaisesti.

Laskennallisissa veroissa huomioidaan kaikki varojen ja velkojen

kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliset väliaikaiset erot.

Pääasialliset väliaikaiset erot johtuvat pitkäaikaisen omaisuuden

poistoeroista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään

arvoon, etuuspohjaisista eläke–etuuksista, vähennyskelpoisista

verotuksellisista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisen

yhteydessä käypään arvoon arvostetuista eristä. Laskennallisia

verovelkoja ei kirjata tytäryhtiöiden voittovaroista, ellei ole

todennäköistä, että väliaikaiset erot realisoituvat ennakoitavissa

olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot määritetään maakohtaisilla paikallisten

verolakien mukaisilla tilinpäätöspäivänä säädetyillä verokannoilla

tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päätty-

mispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se

todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää

verotettavaa tuloa vastaan.

Muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin liittyvät tuloverot

kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.

LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

IFRS–siirtymäpäivän (1.1.2004) jälkeen liiketoimintojen yhdisty-

misessä hankittua omistusosuutta vastaavien hankitun yhtiön

yksilöityjen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon

ylittävä osa omistusosuuden hankintamenosta kirjataan liikearvon

hankintamenoksi.

Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva raha-

määrä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain

tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että

sen arvo on saattanut alentua. Liikearvo kohdistetaan tätä

tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin

tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos

arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo

ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Tällöin liikearvo

kirjataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Alkuperäisen

kirjauksen jälkeen liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo

arvostetaan hankintahetken jälkeen kirjatuilla arvonalentumis-

tappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvon

arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton omaisuuserä kirjataan ainoastaan, jos on todennäköistä,

että yhtiö saa siitä johtuvaa tulevaa taloudellista hyötyä ja sen

hankintameno on luotettavasti määritettävissä.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat ohjelmistolisensseistä

ja IT–järjestelmien kustannuksista, jotka kirjataan kertyneillä

poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkupe-

räiseen hankintamenoon. Alkuperäinen hankintameno sisältää

omaisuuden hankkimisesta johtuvat välittömät kulut sekä muut

järjestelmän kehittämiseen liittyvät kulut.

Edellä mainittujen erien lisäksi muut aineettomat hyödykkeet

sisältävät myös osana liiketoimintojen yhdistämistä hankittuja

kilpailukieltosopimuksia, asiakas– ja yhteistyösopimuksia. Nämä

kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla

vähennettyyn alkuperäiseen hankintahetken käypään arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet, joiden taloudellinen käyttö-

aika on rajallinen, poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten

käyttöaikojen kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja

poistomenetelmät ovat seuraavat:

• Ohjelmistolisenssit ja

IT–järjestelmät tasapoisto 3–5 vuotta

• Kilpailukieltosopimukset tasapoisto 2–3 vuotta

• Asiakassopimukset tasapoisto 3-10 vuotta

• Yhteistyösopimukset tasapoisto 3-5 vuotta

Poistomenetelmät, taloudelliset käyttöajat ja jäännösarvot

arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa ja niitä oikaistaan

tarvittaessa.

Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS

5 ”Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut

toiminnot” mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut

hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot kirjataan tuloslas-

kelmaan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja tappiot muihin

liiketoiminnan kuluihin.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan taseeseen

ainoastaan, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä johtuvaa

tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotetta-

vasti määritettävissä.

Konserniyritysten hankkimat aineelliset käyttöomaisuushyö-

dykkeet (maa–alueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja

laitteet, muut aineelliset hyödykkeet) kirjataan kertyneillä pois-

toilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen

hankintamenoon, elleivät ne liity liiketoimintojen yhdistämiseen,

missä tapauksessa ne arvostetaan hankintapäivän käypään ar-

voon vähennettynä hankintapäivän jälkeen kertyneillä poistoilla

ja arvonalentumistappioilla.

Hankintameno sisältää kaikki menot, jotka liittyvät kyseisen

hyödykkeen saattamiseen käyttökuntoon. Välittömien hankinta-

menojen lisäksi siihen sisältyvät myös muut hankintaan liittyvät

menot kuten tullimaksut, kuljetuskustannukset, asennusmenot,

tarkastusmaksut jne.


32

Ramirent 2012

Mikäli aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvä hyödyke

koostuu osista, joilla on eri pituiset taloudelliset vaikutusajat

käsitellään tällaiset osat erillisinä hyödykkeinä.

Merkittävät korjaukset saattavat täyttää myöhempien kus-

tannusten aktivointikriteerit. Niissä tapauksissa korjausmenot

lisäävät hyödykkeen kapasiteettia tai taloudellista käyttöaikaa

korjausta edeltävään tilanteeseen verrattuna. Ellei näin ole, me-

noja ei aktivoida taseeseen vaan ne kirjataan kuluksi tuloslas-

kelmaan. Tavanomaiset korjaus– ja kunnossapitokustannukset

kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina

kunkin hyödykkeen arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa.

Maa–alueita ei poisteta.

Käytetyt poistomenetelmät, ryhmäkohtaiset arvioidut taloudel-

liset käyttöajat ja vuotuiset poistoajat ovat seuraavat:

• Rakennukset ja rakennelmat tasapoisto 10–30 vuotta

• Koneet ja laitteet

omaan käyttöön tasapoisto 3–10 vuotta

• Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 3–8 vuotta

• Yksilöidyt vuokrakoneet, -kalusteet ja -laitteet

- Nosto- ja lastauslaitteet tasapoisto 8–15 vuotta

- Pienkoneet tasapoisto 3–8 vuotta

- Siirrettävät tilayksiköt tasapoisto 10 vuotta

• Yksilöimättömät vuokrakoneet, -kalusteet ja -laitteet

- Telineet tasapoisto 10 vuotta

- Muotit ja tukirakenteet tasapoisto 10 vuotta

- Muut yksilöimättömät

aineelliset hyödykkeet tasapoisto 10 vuotta

Poistomenetelmät, taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot

arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa, ja niitä oikaistaan

tarvittaessa.

Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS

5 ”Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut

toiminnot” mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut

hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja –tappiot

kirjataan tuloslaskelmaan. Myydyistä vuokrakoneista ja –laitteista

saadut myyntitulot kirjataan liikevaihtoon ja myyntiin liittyvät

menot kirjataan materiaali– ja palvelukuluiksi. Muut aineellisen

pitkäaikaisen omaisuuden luovutusvoitot kirjataan muuksi liiketoi-

minnan tuotoksi ja tappiot muuksi liiketoiminnan kuluksi.

ARVONALENTUMINEN JA ARVONALENTUMISTESTAUS

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan säännöllisesti mahdollis-

ten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, so.

tapahtumien tai olosuhdemuutosten varalta, jotka viittaavat

siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä

ei olisi kerrytettävissä.

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen

varalta. Liikearvo on allokoitu rahavirtaa tuottaville yksiköille

arvonalentumistestausta varten. Allokointi on tehty niille

rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksi-

köiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän siitä liiketoimintojen

yhdistämisestä, johon kyseinen liikearvo liittyy.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan

onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka

viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi

kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla

omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan

määrän. Pitkäaikaisista omaisuuseristä kerrytettävissä oleva

rahamäärä on niiden myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vä-

hennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo

määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu

vastainen kassavirta. Arvonalentumistestauksessa käytetyt

arvostusmallit edellyttävät arvioiden käyttöä.

Vuokrauskäytössä olevien koneiden ja kaluston osalta kiinnitetään

erityistä huomiota niiden käyttöasteeseen ja niissä tapauksissa,

joissa käyttöaste on matala, arvonalentumistappion kirjaamisen

tarve määritetään. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi

kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentu-

mistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos

olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa

rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen

rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan

voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määri-

tetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

VUOKRASOPIMUKSET

Aineellisen pitkäaikaisen omaisuuden vuokrasopimukset

luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi, jos omistukseen

liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät olennaisilta osin yhtiölle.

Rahoitusleasingsopimukset aktivoidaan taseeseen vuokrakauden

alussa vuokratun hyödykkeen käyvästä arvosta tai tätä alem-

masta vähimmäisvuokrien nykyarvosta. Kukin vuokraerä jaetaan

rahoitusleasingvelan lyhennykseen ja rahoituskuluihin tavalla, joka

vastaa tasaista korkotuottoa maksamatta olevalle leasingvelalle.

Rahoituskuluilla vähennetty rahoitusleasingvelka sisältyy korolli-

siin velkoihin. Rahoituskustannukset kirjataan tuloslaskelman ra-

hoituskuluihin vuokrakauden aikana. Rahoitusleasingsopimuksilla

hankittu omaisuus poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan

yhtiön eri pitkäaikaisiin omaisuusryhmiin soveltamien poistoperi-

aatteiden mukaisesti.

Vuokrasopimukset, joissa kaikki omistukseen liittyvät olennaiset

riskit ja hyödyt säilyvät vuokranantajalla luokitellaan tavallisiksi

vuokrasopimuksiksi. Ramirentin tavalliset vuokrasopimukset ovat

vuokrattavan kaluston leasingsopimuksia, kiinteistöjen vuokraso-

pimuksia ja muita leasingsopimuksia.


33

Ramirent 2012

Operatiiviset leasingsopimukset tehdään tavallisimmin määrä-

ajaksi. Sopimukset voivat sisältää irtisanomisaikaa tai ennenai-

kaiseen irtisanomiseen liittyviä korvauksia koskevia määräyksiä.

Niiden kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina kuluina.

Konsernin sitoviin vastaisiin vähimmäisvuokriin liittyvät velvoit-

teet esitetään taseen ulkopuolisina liitetietoina. Annetut tiedot

sisältävät sitovat vähimmäisvuokrat. Jaettuja vuokrasopimuksia

ja jälleenvuokraussopimuksia käytetään vuokrakoneiden ja

–laitteiden lyhytaikaiseen vuokraukseen. Niiden kulut sisältyvät

tuloslaskelman materiaali– ja palvelukuluihin. Jaettuihin vuok-

rasopimuksiin ja jälleenvuokraussopimuksiin ei sisälly vastaisiin

vähimmäisvuokriin liittyviä velvoitteita.

VAIHTO–OMAISUUS

Vaihto–omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai tätä alem-

paan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioiduilla

välttämättömillä myyntikustannuksilla vähennetty arvioitu

myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa.

Hankintameno perustuu painotettuun keskihintaan.

Hankintameno muodostuu hankintahinnasta sekä muista

vaihto–omaisuuden nykyiseen sijaintipaikkaansa ja kuntoonsa

saattamiseen aiheutuneista kuluista.

Vaihto–omaisuuteen sisältyy tavanomaiset myytävänä olevat

omaisuuserät ja palvelujen tuottamiseen käytetyt materiaalit

tai tarvikkeet.

RAHOITUSVARAT, RAHOITUSVELAT, JOHDANNAISSOPIMUKSET

JA SUOJAUSLASKENTA

Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu

Rahoitusvälineet luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myy-

tävissä oleviin rahoitusvaroihin ja jaksotettuun hankintamenoon

kirjattuihin velkoihin. Rahoitusvarat ja –velat luokitellaan hankin-

tahetkellä hankinnan tarkoituksen perusteella. Rahoitusvarojen

ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin oman pää-

oman ehtoisista arvopapereista. Osakkeet arvostetaan markki-

nanoteerausten mukaiseen käypään arvoonsa. Listaamattomien

osakkeiden käypä arvo perustuu ulkoisten asiantuntijoiden

arvonmäärityksiin, tai alkuperäiseen hankintamenoon, jos

käypää markkinahintaa ei ole saatavissa. Myytävissä olevien

rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan verovaiku-

tuksella vähennettynä muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään

arvonmuutosrahastossa.

Transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen hankintamenoon.

Myytäessä kertyneet käyvän arvon muutokset, jotka on kirjattu

muihin laajan tuloksen eriin ja jotka on esitetty arvonmuutosra-

hastossa kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Käyvän arvon muutokset siirretään muun laajan tuloksen eristä

rahoituskuluihin siltä osin kuin ne johtuvat arvonalentumisesta.

Ramirent arvioi jokaisena raportointipäivänä onko olemassa

näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kohdistuisi arvonalentuminen.

Kaikki myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan pitkäaikaisiksi

varoiksi, ellei niiden myyntiä katsota todennäköiseksi raportoin-

tipäivää seuraavien 12 kuukauden aikana, jolloin ne sisältyvät

lyhytaikaisiin varoihin.

Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia

rahoitusvaroja, joiden eräpäivä on määritelty tai voidaan määrit-

tää, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita yhtiö ei pidä

kaupankäyntitarkoituksessa. Nämä sisältävät rahoitusvarat, jotka

yhtiö on hankkinut luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja.

Ramirentilla tällaisia ovat mm. myyntisaamiset ja muut saamiset.

Lainat ja saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetel-

mällä jaksotettuun hankintamenoon. Ne kirjataan pitkäaikaisiin

varoihin, jos niiden eräpäivä on enemmän kuin 12 kuukautta

raportointipäivän jälkeen.

Myyntisaamiset kirjataan arvioituun käypään arvoonsa (kerry-

tettävissä oleva rahamäärä), joka vastaa arvioidulla luottotap-

piovarauksella vähennettyä alkuperäistä laskutettua määrää.

Arvonalentumistappio kirjataan myyntisaamisista, jos maksut

ovat viivästyneet yli 90 päivää tai jos myyntisaamisesta ei ole

arvioitu kertyvän suoritusta. Luottotappiovaraus perustuu

erääntyneiden saamisten eräkohtaiseen tarkasteluun.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan johdannaissopimuksia lukuun ottamatta

niiden hankinta–ajankohtana ja arvostetaan efektiivisen koron

menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Rahoituslaitoksilta saatuihin lainoihin suoranaisesti liittyvät

toimituskulut, jotka kohdistuvat selkeästi yksittäisiin lainoihin,

vähennetään lainan alkuperäisestä taseeseen kirjattavasta

määrästä ja kirjataan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää

käyttäen rahoituskuluiksi tuloslaskelmaan.

Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä– että lyhytaikaisiin velkoihin ja

ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Muut velat koostuvat ehdollisista lisäkauppahintajärjestelyistä

ja muista veloista, jotka liittyvät tytäryritysten ja liiketoiminto-

jen hankintoihin.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät pääasialliset johdan-

naissopimukset koostuivat korko– ja valuuttajohdannaisista.

Kyseisiä sopimuksia on käytetty yhtiön rahoitusperiaatteiden

mukaiseen suojaukseen.

Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin.

Suojauskohteena on korollisten velkojen koronmaksuun liittyvä

tulevaisuuden rahavirta.

Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä

määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä. Valuuttatermiineihin ei

sovelleta suojauslaskentaa ja siten ne on luokiteltu käypään

arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Niiden

käyvän arvon muutokset kirjataan kokonaan tuloslaskelmaan

rahoitustuottoihin tai –kuluihin.


34

Ramirent 2012

Suojausinstrumentit kirjataan aluksi johdannaissopimuksen

solmimispäivän käypään arvoon. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen

ne arvostetaan hinta– ja korkonoteerauksiin perustuvaan

käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa edellyttäen,

että suojaus on tehokas. Suojauksen tehoton osuus kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin.

Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja

tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä

vaikuttaa voittoon tai tappioon. Kun rahavirran suojaukseksi

hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun

suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty,

suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan

pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos

ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,

omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvai-

kutteisesti.

Suojaussuhde on dokumentoitu IAS 39 standardin edellyttä-

mällä tavalla ja suojausinstrumenttien tehokkuutta testataan

suhteessa tulevaan ja menneeseen aikaan.

RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT

Rahavarat ja muut rahoitusvarat koostuvat käteisestä rahasta

ja pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja

muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden

finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikaisina

korollisina velkoina.

VARAUKSET

Aikaisempiin tapahtumiin perustuvista yhtiön ( juridisista tai tosi-

asiallisista) velvoitteista kirjataan varaus, kun on todennäköistä,

että kyseisen velvoitteen täyttäminen edellyttää tulevaisuudessa

taloudellisista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymistä pois

yhtiöstä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Yleisimmät varaukset liittyvät uudelleenjärjestelyihin. Ne kirjataan

vain silloin, kun varauksen kirjaamiset yleiset edellytykset

ovat täyttyneet. Lisäksi konsernin tulee seurata laadittua

määrämuotoista suunnitelmaa, joka sisältää tiedot niistä

liiketoiminnoista, paikkakunnista ja henkilöstömääristä, joihin

suunnitelma vaikuttaa, yksityiskohtaisen arvion aiheutuvista

kustannuksista ja suunnitelman toimeenpanon aikataulun.

Uudelleenjärjestelyvaraus jakautuu irtisanomisiin liittyviin

etuuksiin ja toimitilojen ja vuokrauskaluston vuokrasopimusten

irtisanomisiin.

OSINGOT

Ramirentin hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen

voittovaroihin. Maksettava osinko vähennetään voittovaroista

vasta kun yhtiökokous on tehnyt osingonjakopäätöksen.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden

aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla

keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään

yhtiön hallussa mahdollisesti olevat omat osakkeet.

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emo-

yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden

aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla

keskiarvolla, johon on lisätty optioiden oletetulla toteutuksella

hankittujen osakkeiden lukumäärä. Optio–oikeuksilla ja osake-

palkkiojärjestelmillä on laimentava vaikutus, jos osakkeen hinta

on korkeampi kuin optioiden toteutuksen yhteydessä maksettava

merkintähinta sisältäen vielä suoritettavan työn käyvän arvon ja

jos kaikki ehdot ovat toteutuneet tilinpäätöshetkellä.

UUSIEN JA MUUTETTUJEN IFRS–STANDARDIEN JA

IFRIC–TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka

eivät ole vielä voimassa ja joita Ramirent ei ole vielä soveltanut.

Ramirent ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan

voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu

kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan

tilikauden alusta lukien.

Muutos IAS 12 ”Tuloverot”, laskennallisia veroja koskeva muutos

(voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella

ei ole vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.

Muutos IAS 1:een ”Tilinpäätöksen esittäminen” (voimaan 1.7.2012

tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaati-

mus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen

luokiteltaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen.

Muutos IAS 19:ään ”Työsuhde–etuudet” (voimaan 1.1.2013 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi

muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan,

takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan

välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto

korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen

diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle.

Ramirent esittää tämän muutoksen vaikutuksen liitetiedossa 22.

IFRS 1 (muutettu) “Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöön-

otto”, julkiset lainat (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla). Muutoksella ei ole vaikutusta Ramirentin taloudelli-

seen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 9 “Financial Instruments” (voimassa 1.1.2015 alkaen).

Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien

kirjanpitoa koskevaa uudistusta. Uuden standardin ensimmäi-

sessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien

luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat

vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja

suojauslaskentaan. Ramirent arvioi, että uudella standardilla ei

tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää

eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoi-

tusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta

rahoitusinstrumenttien esittämiseen Ramirentissa. Standardia

ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös” (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan

keskeiseksi tekijäksi, jonka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö


35

Ramirent 2012

sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Standardilla ei

ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen

raportointiin.

IFRS 11 ”Yhteisjärjestelyt” (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta


IFRS 12 ”Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa

yhteisöissä” (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikau-

silla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista

omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjeste-

lyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt.

IFRS 13 ”Käyvän arvon määrittäminen” (voimaan 1.1.2013 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää

vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.

IAS 27 (uudistettu) ”Erillistilinpäätös” (voimaan 1.1.2014 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS–

erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet

jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty

uuteen IFRS 10:een.

IAS 28 (uudistettu) ”Osuudet osakkuus– ja yhteisyrityksissä”

(voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11

julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset

yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääoma-

osuusmenetelmällä.

IFRS 7 (muutettu) “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot – Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen

netottaminen” (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tili-

kausilla). Muutetulla standardilla ei ole merkittävää vaikutusta


IAS 32 (muutettu) “Rahoitusinstrumentit: esittäminen –

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen” (voimaan

1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutetulla stan-

dardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen

raportointiin.

IFRS-standardien vuotuiset muutokset 2009-2011 (voimaan

1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksia ei ole

vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IFRS 10:n,11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin (voimaan

1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS–stan-

dardeihin ja IFRIC–tulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta



36

Ramirent 2012

Ramirent–konsernilla on kuusi toimintasegmenttiä: Suomi,

Ruotsi, Norja, Tanska, Europe East (Baltian maat sekä Venäjä ja

Ukraina) ja Europe Central (Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia

sekä Unkari). Osa Europe Central segmentin toiminnoista orga-

nisoitiin uudelleen vuoden 2012 aikana raportoimalla toiminnot

Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa yhtenä Europe

Central segmenttiin sisältyvänä yksikkönä. Vastaava muutos

tehtiin myös Europe East segmentissä liittyen toimintoihin

Venäjällä ja Ukrainassa, jossa toiminnot ovat yhteisen johdon

alaisuudessa ja ne myös raportoidaan yhtenä Europe East seg-

menttiin sisältyvänä yksikkönä. Toimintasegmenttien liikevaihto

esitetään myyvän yksikön sijainnin mukaan ja segmenttien

varat ja velat esitetään varojen ja velkojen sijainnin mukaan.

Ramirent–konsernissa emoyhtiön toimitusjohtaja (ylin operatii-

vinen päätöksentekijä) saa säännöllisesti raportin toimintaseg-

menttien liiketuloksesta ja sitoutuneesta pääomasta.

Ramirent Oyj veloittaa tytäryhtiöiltään hallintoveloitusta

vastikkeena tuotetuista palveluista. Kulut sisältyvät kunkin

segmentin liiketulokseen.

Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman rahoitusinstrumentteja,

laskennallisia verosaamisia ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin

etuusjärjestelyihin liittyviä varoja.

1.SEGMENTTI-INFORMA ATIO

KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

VUODEN 2012 SEGMENT TI-INFORMA ATIO

(EUR 1,000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKAEUROPE

EASTEUROPE

CENTRALKONSERNI

YHTEENSÄ

Ulkoiset tuotot yhteensä 164 997 207 522 173 553 44 601 63 030 60 380 714 083

Tuotot myynnistä toisille segmenteille 1 530 2 403 466 73 290 2 309 7 071

Liikevaihto yhteensä 166 526 209 925 174 019 44 674 63 320 62 689 721 154

Poistot −21 117 −31 642 −29 577 −7 145 −12 618 -15 942 -118 041

Liiketulos 30 247 33 054 22 205 1 617 10 936 -1 556 96 502

Pitkäaikaiset varat 108 446 195 345 179 341 24 802 68 322 73 809 650 065

Segmenttien varat 140 672 244 881 230 542 40 092 89 090 91 978 837 256

Segmenttien korottomat velat 31 488 76 640 72 815 9 298 10 531 11 421 212 194

Investoinnit pitkäaikaisiin varoihin (aktivoidut brutto) 25 654 45 455 33 565 2 012 9 767 8 037 124 490

Henkilöstön määrä

Tilinpäätöspäivänä 572 677 467 192 443 626 2 977

Keskimäärin tilikauden aikana 587 688 472 182 436 687 3 052

VUODEN 2011 SEGMENT TI-INFORMA ATIO

(EUR 1,000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKAEUROPE

EASTEUROPE

CENTRALKONSERNI

YHTEENSÄ

Ulkoiset tuotot yhteensä 151 419 182 012 144 265 43 512 55 832 72 821 649 861

Tuotot myynnistä toisille segmenteille 3 302 644 528 603 226 1 040 6 343

Liikevaihto yhteensä 154 721 182 656 144 792 44 115 56 058 73 861 656 205

Poistot −22 994 −23 993 −23 280 −6 914 −13 630 −17 126 −107 937

Liiketulos 22 790 33 205 11 218 102 5 882 5 470 78 667

Pitkäaikaiset varat 105 082 178 632 175 682 30 846 72 071 81 654 643 967

Segmenttien varat 135 615 218 539 222 168 46 004 88 307 100 934 811 567

Segmenttien korottomat velat 30 842 72 246 63 791 11 962 11 033 12 834 202 708

Investoinnit pitkäaikaisiin varoihin (aktivoidut brutto) 33 822 81 297 95 318 9 140 12 175 14 024 245 777

Henkilöstön määrä

Tilinpäätöspäivänä 596 630 486 186 439 825 3 162

Keskimäärin tilikauden aikana 601 583 512 160 419 854 3 128

LIITETIEDOTKONSERNIN TULOSLASKELMAN

37

Ramirent 2012


TIEDOT MERKIT TÄVISTÄ ASIAKK AISTA

Ramirent–konsernilla on yksi asiakaskonserni, jonka osuus koko Ramirent konsernin liikevaihdosta on 70,9 milj. euroa (9,9 %

liikevaihdosta) (70,9 milj. euroa, 10,9 % liikevaihdosta vuonna 2011). Tältä asiakaskonsernilta kertynyttä liikevaihtoa sisältyy

kaikkiin toimintasegmentteihin.

TUOT TEITA JA PALVELUJA KOSKEVAT TIEDOT

(EUR 1,000) 2012 2011

Tuotot vuokraustoiminnasta 463 070 430 848

Tuotot toimitetuista palveluista 176 696 153 224

Käytettyjen vuokrakoneiden ja –laitteiden myyntituotot 27 115 26 658

Tavaroiden myynti 47 203 39 131

714 083 649 861

TÄSMÄY T YSL ASKELMAT

(EUR 1,000) 2012 2011

Segmenttien tuotot yhteensä 721 154 656 205

Sisäisen liikevaihdon eliminointi −7 071 −6 343

Konsernin liikevaihto 714 083 649 861

2012 2011

Segmenttien tulos (liiketulos) yhteensä 96 502 78 667

Segmenteille kohdistumattomat tuotot 29 9

Segmenteille kohdistumattomat kulut −4 233 −4 545

Konsernin liiketulos 92 298 74 131

Rahoitustuotot 20 320 11 405

Rahoituskulut −29 733 −24 776

Konsernin tulos ennen veroja 82 885 60 760

Segmenttien varat yhteensä 837 256 811 567

Segmenttien välisten erien eliminointi −6 752 −10 702

Segmenteille kohdistumattomat varat 212 252

Konsernin varat yhteensä 830 716 801 117

Segmenttien korottomat velat yhteensä 212 194 202 708

Segmenttien välisten erien eliminointi −9 584 −9 130

Segmenteille kohdistumattomat velat 19 722 16 318

Konsernin korottomat velat yhteensä 222 332 209 896

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(EUR 1,000) 2012 2011

Kiinteistöjen ja omassa käytössä olleen kaluston myyntivoitot 172 202

Kiinteistöjen vuokratuotot 654 484

Muut tuotot 2 200 840

3 026 1 526

3. MATERIA ALIT JA PALVELUT

(EUR 1,000) 2012 2011

Jälleenvuokrauksen kustannukset −30 450 −27 868

Myydyn vuokrauskaluston poistamaton hankintameno ja kulut −13 496 −12 952

Myytyjä tavaroita vastaavat kustannukset −34 190 −29 069

Korjaus ja huolto −35 181 −33 886

Ulkopuoliset palvelut −70 191 −53 005

Kuljetus −51 883 −50 589

Kuluksi kirjatut kalustohankinnat −1 791 −1 987

−237 184 −209 357

38

Ramirent 2012

4. T YÖSUHDE–ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(EUR 1,000) 2012 2011

Palkat ja palkkiot −123 128 −116 805

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet −975 −127

Muut henkilösivukulut −17 201 −16 214

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt −1 381 −973

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt −9 943 −7 812

Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet 217 −655

Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet 393 −472

Muut henkilöstökulut −14 532 −13 044

−166 550 −156 101

PITKÄAIKAINEN SUORITUKSEEN PERUSTUVA

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Ramirentilla on kolme osakeperusteista kannustinjärjestelmää

johdon avainhenkilöille, yksi hallituksen vuonna 2010 hyväksymä

kaudelle 2010–2012, toinen hallituksen vuonna 2011 hyväksymä

kaudelle 2011–2013 ja kolmas hallituksen vuonna 2012 hyväksymä

kaudelle 2012–2014. Vuonna 2011 Ramirentilla oli käynnissä myös

pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2007-2009 alaohjelma.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2007–2009

Kauden 2007–2009 kannustinjärjestelmä koostui kolmesta

alaohjelmasta, joilla kullakin oli vuoden pituinen ansaintajakso.

Palkkion saamisen edellytyksenä oli hallituksen asettamien ta-

loudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Ansaintajakson jälkeen

järjestelmään osallistuvat henkilöt olivat velvollisia hankkimaan

Ramirentin osakkeita palkkion tuloverojen jälkeisellä määrällä.

Järjestelmään osallistuvat henkilöt sitoutuivat olemaan

myymättä hankkimiaan Ramirentin osakkeita aikana, joka oli

kaksi vuotta kannustinjärjestelmän ansaintajakson päättymi-

sestä (lock up period). Jos järjestelmään osallistuvan henkilön

työsuhde Ramirentiin päättyi tai irtisanottiin päättymään

ennen kuin lock up –periodi oli päättynyt, tällainen järjestelmään

osallistuva henkilö oli velvollinen joko palauttamaan nämä osak-

keet Ramirentille ilman vastiketta tai maksua tai maksamaan

Ramirentille summan, joka vastasi osakkeiden markkina–arvoa

kyseisellä hetkellä.

Ensimmäinen kolmesta alaohjelmasta käynnistyi vuonna

2007. Sen puitteissa kertyneiden palkkioiden kokonaissumma

2007–2009 oli 0,7 milj. euroa. Toinen alaohjelma aloitettiin

helmikuussa 2008. Alaohjelma 2008 ei kuitenkaan johtanut to-

teutuneisiin palkkioihin, koska tavoitteet jäivät saavuttamatta.

Kolmas alaohjelma aloitettiin helmikuussa 2009. Sille asetetut

taloudelliset tavoitteet perustuivat osakekohtaiseen tulokseen

ja rahavirtaan. Vuoden 2009 alaohjelma toteutui osittain ja

palkkio maksettiin järjestelmän osanottajille maaliskuussa 2010.

Kertynyt kokonaispalkkio vuoden 2009 ohjelmasta 31.12.2011 oli

1,3 milj. euroa. Vuodelle 2011 jaksotetut palkkiot olivat 0,5 milj.

euroa (0,5 milj. euroa vuodelle 2010).

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2010

Suoritukseen perustuva kannustinjärjestelmä vuosille

2010–2012 on suunnattu noin 50 johtohenkilölle. Johtoryhmän

jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin. Kannustinjärjestelmä

sisältää yhden ansaintajakson, kalenterivuodet 2010–2012.

Mahdollinen ohjelman perusteella suoritettava palkkio perustuu

konsernin osakkeenomistajalle kertyvään kokonaistuottoon

(Total Shareholder Return, TSR), konsernin keskimääräiseen si-

toutuneen pääoman tuottoon (Return on Invested Capital, ROI)

ja konsernin kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2010–2012 maksetaan

vuonna 2013 osittain Ramirentin osakkeina ja osittain rahava-

roina. Rahavaroina maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan

palkkioon liittyvät verot ja veron luonteiset kulut. Palkkiota

ei makseta henkilölle, jos hänen työ– tai palvelusuhteensa

konserniin päättyy ennen palkkion maksua. Ansaintakaudelta

2010–2012 maksettavan palkkion enimmäismäärä vastaa

390.000 Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen rahavaroina

maksettavan osuuden). Vuoden 2012 lopussa päivitettyjen esti-

maattien perusteella LTI2010 -ohjelmalle asetettuja tavoitteita

ei tulla saavuttamaan täysimääräisesti ja vuosina 2010-2011

kirjattua kulua purettiin vuonna 2012 yhteensä 0,8 milj. euroa.

Vuodelle 2011 jaksotetut palkkiot olivat 0,1 milj. euroa.


Suoritukseen perustuva kannustinjärjestelmä vuosille

2011–2013 on suunnattu noin 60 johtohenkilölle. Johtoryhmän

jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin. Kannustinjärjestelmä


Mahdollinen ohjelman perusteella suoritettava palkkio jaksolta

2011–2013 perustuu konsernin osakkeenomistajalle kertyvään

kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), konsernin

keskimääräiseen sitoutuneen pääoman tuottoon (Return on

Invested Capital, ROI) ja konsernin kumulatiiviseen osakekoh-

taiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen ohjelman perusteella

suoritettava palkkio jaksolta 2011–2013 maksetaan 2014 osit-

tain Ramirentin osakkeina ja osittain rahavaroina. Rahavaroina

maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkioon liittyvät

verot ja veron luonteiset kulut. Palkkiota ei makseta henkilölle,

jos hänen työ– tai palvelusuhteensa konserniin päättyy ennen

palkkion maksua. Ansaintakaudelta 2011–2013 maksettavan

palkkion enimmäismäärä vastaa 287.000 Ramirent Oyj:n

osakkeen arvoa (sisältäen käteisellä maksettavan osuuden).

Vuoden 2012 lopussa päivitettyjen estimaattien perusteella

LTI2011 -ohjelmalle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan

täysimääräisesti ja vuonna 2011 kirjattua kulua purettiin

yhteensä 0,1 milj. euroa. Vuodelle 2011 jaksotetut palkkiot olivat

0,5 milj. euroa.


Suoritukseen perustuva kannustinjärjestelmä vuosille 2012–2014

on suunnattu noin 50 johtohenkilölle ansaintajaksolla 2012-2014.


39

Ramirent 2012

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin. Uusi

järjestelmä sisältää osakkeiden omistuksen perusteella jaet-

tavia lisäosakkeita (matching shares) ja suoriteperusteisesti

jaettavia osakkeita (performance shares). Kannustinjärjestelmä



2012–2014 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen

tulokseen (Economic Profit) ja konsernin osakkeenomistajalle

kertyvään kokonaistuottoon (Total Shareholder Return TSR).

Osakkeiden saaminen ohjelman perusteella edellyttää, että

johtohenkilö hankkii ja pitää hallussaan hallituksen päättämän

määrän yhtiön osakkeita.


2012–2014 maksetaan 2015 osittain Ramirentin osakkeina ja osit-

tain rahavaroina. Rahavaroina maksettava osuus on tarkoitettu

kattamaan palkkioon liittyvät verot ja veron luonteiset kulut.

Palkkiota ei makseta henkilölle, jos hänen työ– tai palvelusuhteen-

sa konserniin päättyy ennen palkkion maksua. Ansaintakaudelta

2012–2014 maksettavan palkkion enimmäismäärä vastaa 350.000

Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen käteisellä maksettavan

osuuden). Vuodelle 2012 jaksotetut palkkiot olivat 0,4 milj. euroa.

Kausien 2007–2009, 2010, 2011 ja 2012 kannustinjärjestelmät ovat

osaksi osakkeilla selvitettäviä ja osaksi rahavaroina selvitet-

täviä. Kunkin järjestelmän kulu kirjataan ansaintajakson aikana.

Osakkeilla selvitettävä osuus palkkiosta on arvostettu myöntä-

mishetken käypään arvoon ja kulu kirjataan omaan pääomaan.

Rahavaroina selvitettävä osuus palkkiosta on kirjattu velaksi.

Velka arvostetaan käypään arvoon uudelleen jokaisena rapor-

tointipäivänä. Rahavaroina selvitettävä osuus liittyy henkilöiden

veroihin ja muihin työnantajan suorittamiin maksuihin.

Kannustinohjelmien tarkoitus on yhdistää osakkeenomistajan ja

johdon tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa

johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkitsemisjärjestel-

mä, joka perustuu yhtiön taloudellisiin tavoitteisiin ja osakkeeseen.


5. POISTOT

(EUR 1,000) 2012 2011

Poistot hyödykeryhmittäin:

Aineelliset pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat −1 311 −437

Koneet ja kalusto −107 649 −100 510

Rahoitusleasingillä hankitut koneet ja kalusto −111 −572

Muut aineelliset hyödykkeet −828 −894

Aineettomat pitkäaikaiset hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet −7 629 −4 925

Muut pitkävaikutteiset menot −415 −321

−117 943 −107 659

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(EUR 1,000) 2012 2011

Kiinteistöjen vuokrakulut −27 007 −25 584

Muut kiinteistökulut −11 656 −11 409

Tietotekniikka– ja toimistokulut −18 191 −16 007

Muut vuokrakulut −15 164 −21 194

Ulkopuoliset palvelut −10 021 −11 347

Luottotappiot −11 205 −4 852

Luottotappiovarauksen muutos 4 799 847

Uudelleenjärjestelykulut −355 −194

Muut −14 448 −14 474

−103 249 −104 214

Tilintarkastajan palkkiot:

Tilintarkastus −350 −305

Todistukset ja lausunnot −16 −11

Veroneuvonta −162 −49

Muut palkkiot −220 −93

−748 −458

40

Ramirent 2012

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

TULOSL ASKELMA AN KIRJATUT TUOTOT JA KULUT

(EUR 1,000) 2012 2011

Rahoitustuotot

Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista – 1

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 566 596

Korkotuotot johdannaisinstrumenteista 2 391 2 544

Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista 17 362 8 264

20 320 11 405

Rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista

Pankkilainat −6 254 −8 169

Rahoitusleasingvelat −2 −57

Yrityshankintojen kauppahintavelkoihin liittyvät diskonttokorkokulut −1 781 −1 017

Muut rahoituskulut −1 683 −2 464

Korkokulut johdannaisinstrumenteista −4 657 −3 619

Rahavirran suojauksesta tuloslaskelmaan siirretty määrä -292 −623

Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista -15 064 −8 827

−29 733 −24 776

Rahoitustuotot ja –kulut (netto) −9 413 −13 371

8. TULOVEROT

(EUR 1,000) 2012 2011

Tilikauden tuloverot −18 402 −13 540

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta −97 −132

Laskennalliset verot −758 −2 358

−19 257 −16 030

TULOVEROJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA SUOMEN YHTEISÖVEROKANTAAN

(EUR 1,000) 2012 2011

Tulos ennen veroja 82 885 60 760

(EUR 1,000)

Suomen verokannan (24,5 % / 26,0 %) mukainen tulovero voitosta ennen veroja −20 307 −15 798

Suomen ja ulkomaisten verokantojen erojen vaikutus -55 674

Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus −3 736 −1 655

Verovapaiden tulojen vaikutus 536 232

Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin 4 365 377

Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta −97 −132

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden verotuksellisista tappioista −890 −627

Muut erät 927 899

−19 257 −16 030

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

2012 2011

(EUR 1,000)ENNEN

VEROJAVERO VEROJEN

JÄLKEENENNEN

VEROJAVERO VEROJEN

JÄLKEEN

Rahavirran suojaus −1 065 332 −732 −2 436 716 −1 720

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

2012 2011

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (tuhat EUR) 63 628 44 730

Osakemäärä (ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo), laimentamaton (tuhat kpl) 107 732 108 064

Tulos/osake, laimentamaton (EUR) 0,59 0,41

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (tuhat EUR) 63 628 44 730

Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimennettu (tuhat kpl) 107 732 108 064

Tulos/osake, laimennettu (EUR) 0,59 0,41


41

Ramirent 2012

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

10. AINEELLISET K ÄY TTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2012

(EUR 1,000)MAA-

ALUEETRAKENNUKSET

JA RAKENNELMATKONEET JA

KALUSTO

RAHOITUS- LEASINGILLÄ

HANKITUT KONEET JA KALUSTO

MUUT AINEELLISET

HYÖDYKKEET YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 1 140 14 099 1 042 614 1 382 8 177 1 067 412

Lisäykset 21 2 377 97 011 – 865 100 274

Liiketoimintojen yhdistäminen – – 12 151 – – 12 151

Vähennykset – −1 220 −49 048 – −769 −51 037

Uudelleenluokittelut – −80 678 -368 −309 −79

Yhteisyritykselle siirrettävät varat – −69 −65 044 – −462 −65 575

Kurssierot 7 418 28 509 57 279 29 269

Hankintameno 31.12. 1 168 15 524 1 066 871 1 071 7 781 1 092 415

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. – −3 117 −571 899 −1 102 −3 983 −580 102

Liiketoimintojen yhdistäminen – – −7 889 – – −7 889

Vähennykset – 661 34 127 – 690 35 478

Uudelleenluokittelut – 4 −427 368 59 4

Yhteisyritykselle siirrettävät varat – 24 33 993 – 103 34 119

Poistot – −1 311 −107 649 −111 -828 −109 899

Kurssierot – −51 −12 370 −48 −146 −12 616

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. – −3 792 −632 115 −893 -4 105 −640 904

Kirjanpitoarvo 1.1. 1 140 10 981 470 715 280 4 194 487 310

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 168 11 732 434 756 178 3 676 451 511

LIITETIEDOTKONSERNITASEEN

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2011

(EUR 1,000)MAA-

ALUEETRAKENNUKSET

JA RAKENNELMATKONEET JA

KALUSTO

RAHOITUS- LEASINGILLÄ

HANKITUT KONEET JA KALUSTO

MUUT AINEELLISET

HYÖDYKKEET YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 1 143 6 411 932 823 1 026 7 132 948 535

Lisäykset – 7 018 117 652 – 1 553 126 223

Liiketoimintojen yhdistäminen – 1 003 55 845 3 142 401 60 391

Vähennykset – −174 −53 937 −453 −759 −55 323

Uudelleenluokittelut – – 2 216 −2 339 88 −36

Kurssierot –2 −160 −11 986 7 −238 −12 379

Hankintameno 31.12. 1 140 14 099 1 042 614 1 382 8 177 1 067 412

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. – −2 794 −514 080 −522 −3 891 −521 287

Liiketoimintojen yhdistäminen – – −7 489 – −33 −7 522

Vähennykset – 73 42 261 – 692 43 026

Uudelleenluokittelut – – 86 – −66 20

Poistot – −437 −100 510 −572 −894 −102 413

Kurssierot – 40 7 833 −8 209 8 073

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. – −3 117 −571 899 −1 102 −3 983 −580 102

Kirjanpitoarvo 1.1. 1 143 3 618 418 743 504 3 241 427 248

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 140 10 981 470 715 280 4 194 487 310

42

Ramirent 2012


11. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2012

(EUR 1,000) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT

HYÖDYKKEETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET

MENOT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 129 198 44 968 8 918 183 084

Lisäykset – 136 7 429 7 565

Liiketoimintojen yhdistäminen 7 986 3 948 – 11 935

Vähennykset – −1 −83 −84

Yhteisyritykselle siirrettävät varat −3 068 −21 – −3 090

Kurssierot 4 209 1 743 79 6 032

Hankintameno 31.12. 138 325 50 773 16 343 205 441

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. −4 746 −14 595 −3 571 −22 913

Vähennykset – 1 12 13

Poistot – −7 629 −415 −8 044

Yhteisyritykselle siirrettävät varat – 9 – 9

Kurssierot −64 -489 −57 −611

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. −4 810 −22 703 −4 032 −31 546

Kirjanpitoarvo 1.1. 124 452 30 373 5 346 160 171

Kirjanpitoarvo 31.12. 133 515 28 069 12 311 173 895

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvo on kohdistettu Ramirentin rahavirtaa tuottaville

yksiköille (CGU). Liiketoimintamaat on määritelty CGU:ksi pois

lukien Baltian maat, Venäjä ja Ukraina sekä Puola, Tsekin tasavalta

ja Slovakia, jotka kukin muodostavat yhden CGU:n. Osa Europe

Central segmentin toiminnoista organisoitiin uudelleen vuoden

2012 aikana raportoimalla toiminnot Puolassa, Tsekin tasavallas-

sa ja Slovakiassa yhtenä Europe Central segmenttiin sisältyvänä

yksikkönä. Vastaava muutos tehtiin myös Europe East segmen-

tissä liittyen toimintoihin Venäjällä ja Ukrainassa, jossa toiminnot

ovat yhteisen johdon alaisuudessa ja ne myös raportoidaan

yhtenä Europe East segmenttiin sisältyvänä yksikkönä.

Liikearvon jakautuminen segmenteille esitetään alla olevassa

taulukossa. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat IFRS 8 –standar-

din mukaisia toimintasegmenttejä ennen segmenttien yhdistä-

miskriteerien vaikutuksen arviointia.

LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2011

(EUR 1,000) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT

HYÖDYKKEETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET

MENOT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 97 945 18 727 4 678 121 349

Lisäykset – 293 4 531 4 824

Liiketoimintojen yhdistäminen 31 614 25 818 5 57 436

Vähennykset – −25 −35 −60

Uudelleenluokittelut – 203 −203 –

Kurssierot −361 −48 −57 −467

Hankintameno 31.12. 129 198 44 968 8 918 183 084

Kertyneet poistot 1.1. −4 734 −9 609 −3 447 −17 791

Vähennykset – 25 31 56

Poistot – −4 925 −321 −5 246

Uudelleenluokittelut – −126 126 –

Kurssierot −12 40 39 68

Kertyneet poistot 31.12. −4 746 −14 595 −3 571 −22 913

Kirjanpitoarvo 1.1. 93 211 9 118 1 230 103 559

Kirjanpitoarvo 31.12. 124 452 30 373 5 346 160 171

43

Ramirent 2012

Liikearvot on määritetty paikallisissa valuutoissa ja valuut-

takurssivaihtelut vaikuttavat liikearvon euromääriin. Venäjän

ja Ukrainan liikearvot on esitetty konsernin taseessa rivillä

Yhteisyritykselle siirrettävät varat.

Liikearvolle suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus,

jossa sen kirjanpitoarvoa verrataan sen kerrytettävissä

olevaan rahamäärään kunkin ennalta määrätyn rahavirtaa

tuottavan yksikön osalta (CGU). Arvonalentumistestaus suori-

tetaan myös silloin, kun todetaan viitteitä arvon alentumisesta.

Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa tuottavalle

yksikölle kohdistettujen nettovarojen (sis. liikearvon) kirjanpito-

arvo on korkeampi kuin yksikön kerrytettävissä oleva rahamää-

rä. Kunkin CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään

nykyarvomenetelmällä (DCF–menetelmä).

Arvonalentumistestauksessa arviot vuoden 2013 rahavirroista

perustuvat vuoden 2013 budjettiin. Rahavirta–arviot vuosille

2014–2017 perustuvat johdon näkemyksiin liiketoiminnan

kasvusta ja kannattavuudesta sekä pääoman sitoutumisesta.

Keskipitkällä aikavälillä testauksessa käytetään 18 % EBIT–mar-

ginaalia ja tuotot/pääoma –suhdetta 100 % konsernitasolla.

Keskipitkän aikavälin kasvu vaihtelee välillä 1,6 %–11,6 % per

vuosi riippuen kunkin maan keskipitkän aikavälin kasvu– ja

inflaatio–odotuksista. Pitkän aikavälin kasvun arvioidaan olevan

2,0 % per vuosi pohjoismaisissa segmenteissä, 2,5–3,5 % per

vuosi Europe East –segmentissä ja 2,5 % per vuosi Europe

Central –segmentissä, mikä kuvastaa sekä odotettua kasvua

että inflaatiota toimintamaassa. CGU:iden pääomarakenne

kuvastaa Ramirent konsernin pääomarakennetta.

Tulevista rahavirroista tehtyjen arvioiden lisäksi tärkeimpiä

olettamuksia ovat keskimääräisestä painotetusta pääoman

kustannuksesta (WACC) tehdyt olettamukset. WACC:ia

käytetään tulevien rahavirtojen diskonttaamisessa. Pääoman

kustannus sisältää myös riskittömät korkotasot ja riskipree-

miot niissä maissa, joissa CGU:t toimivat. Nykyarvolaskelmissa

on käytetty velkojen ja oman pääoman suhdelukua 30 % / 70 %.

WACC:iin vaikuttavia tekijöitä ovat Ramirentin pääomarakenne,

oman pääoman beta, CGU:iden oman pääoman kustannus ja

korollisen vieraan pääoman kustannus.

Vuosien 2012 ja 2011 arvonalennustestien keskeiset olettamuk-

set esitetään alla olevissa kahdessa taulukossa.

VUODEN 2012 ARVONALENTUMISTESTI

SUOMI RUOTSI NORJA TANSKABALTIAN

MAATVENÄJÄ JA

UKRAINA

PUOLA, TSEKIN TASAVALTA JA

SLOVAKIA UNKARI

Liikevaihdon kasvu *) 1.6 % 3,2 % 6,0 % 6,8 % 6,7 % 11,6 % 6,0 % 7,5 %

Pitkän aikavälin kasvu 2.0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 3,5 % 2,5 % 2,5 %

Keskimääräinen liiketulosmarginaali 2013–2017 19,0 % 17,4 % 18,1 % 13,9 % 19,4 % 13,7 % 12,5 % 15,2 %

WACC (verojen jälkeen) 7,1 % 6,6 % 7,1 % 6,7 % 9,8 % 12,7 % 10,4 % 13,4 %

WACC (ennen veroja) 8,8 % 8,3 % 9,1 % 8,2 % 11,1 % 15,0 % 12,1 % 14,8 %

*) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu (2013–2017)

VUODEN 2011 ARVONALENTUMISTESTI

SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA VENÄJÄBALTIAN

MAAT UKRAINA PUOLA SLOVAKIA UNKARI

Liikevaihdon kasvu *) 3,8 % 6,0 % 8,1 % 10,0 % 17,1 % 12,8 % 41,7 % 3,8 % 10,9 % 9,6 %

Pitkän aikavälin kasvu 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 4,0 % 2,5 % 4,0 % 2,5 % 2,5 % 3,0 %

Keskimääräinen liiketulosmarginaali 2012–2016 18,9 % 17,7 % 17,5 % 12,8 % 18,6 % 16,8 % 17,5 % 15,0 % 13,5 % 14,4 %

WACC (verojen jälkeen) 8,0 % 7,8 % 8,2 % 8,0 % 14,2 % 10,9 % 13,4 % 10,9 % 9,3 % 12,6 %

WACC (ennen veroja) 10,2 % 10,0 % 10,7 % 9,9 % 17,0 % 12,4 % 16,8 % 13,0 % 10,7 % 13,6 %

*) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu (2012–2016)

LIIKEARVON KOHDISTUMINEN RAHAVIRTA A TUOT TAVILLE YKSIKÖILLE

(EUR 1,000) 2012 2011

Suomi 18 648 18 648

Ruotsi 55 098 45 367

Norja 35 524 33 666

Tanska 401 403

Venäjä – 2 800

Ukraina – 173

Baltian maat 10 318 10 311

Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia 10 618 –

Puola – 2 487

Slovakia – 7 896

Unkari 2 908 2 702

133 515 124 452


44

Ramirent 2012

Omaisuuserien arvonalentumistestaus on suoritettu 31.10.2012.

Edellinen arvonalentumistestaus suoritettiin 30.10.2011.

Vuosina 2012 ja 2011 suoritettujen arvonalentumistestien

perusteella rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) kerrytettä-

vissä oleva rahamäärä on kaikkien yksiköiden osalta kirjanpito-

arvoa korkeampi.

HERKKYYSANALYYSI

Keskeisin epävarmuustekijä arvonalentumistestauksessa on

johdon olettamus tulevien vuosien EBIT–tasosta kunkin CGU:n

osalta. Tulevien vuosien EBIT on puolestaan riippuvainen tulevien

vuosien arvioidun liikevaihdon ja EBIT–%:n toteutumisesta.

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin CGU:n

kerrytettävissä oleva rahamäärä (DCF) vähennettynä korollisilla

veloilla ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin tulevien vuo-

sien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron

prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena CGU:n kerrytettä-

vissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin CGU:n nettovarojen

kirjanpitoarvo.

Vapaa rahavirta sisältää liikevoiton, johon on lisätty poistot ja

josta on vähennetty investoinnit ja nettokäyttöpääoman muutos.

ARVONALENTUMISTESTI

(EUR 1,000) 2012 2011

Suomi 256,9 180,6

Ruotsi 381,7 252,0

Norja 280,5 166,6

Tanska 89,8 56,7

Venäjä – 11,3

Venäjä ja Ukraina 14,6 –

Baltian maat 42,4 27,2

Ukraina – 2,9

Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia 24,0 –

Puola – 28,5

Slovakia – 7,5

Unkari 2,6 3,3

VAPA AN RAHAVIRRAN VÄHENNYS

2012 2011

Suomi –62,8 % −54,5 %

Ruotsi –58,5 % −52,9 %

Norja –54,1 % −42,7 %

Tanska –69,1 % −55,7 %

Venäjä – −24,6 %

Venäjä ja Ukraina –25,4 % –

Baltian maat –47,8 % −37,8 %

Ukraina – −37,4 %

Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia –22,6 % –

Puola – −43,9 %

Slovakia – −30,9 %

Unkari –16,1% −20,5 %

DISKONT TAUSKORON ENNEN VEROJA MUUTOS (PROSENT TIYKSIKKÖÄ)

2012 2011

Suomi 11,4 % 9,2 %

Ruotsi 8,9 % 8,9 %

Norja 8,4 % 6,1 %

Tanska 8,8 % 6,5 %

Venäjä – 3,5 %

Venäjä ja Ukraina 3,1 % –

Baltian maat 10,1 % 5,8 %

Ukraina – 3,5 %

Puola, Tsekki ja Slovakia 2,5 % –

Puola – 6,6 %

Slovakia – 3,9 %

Unkari 2,6 % 2,3 %

12. SIJOITUKSET OSAKKUUSYRIT YKSIIN JA YHTEISYRIT YKSIIN

(EUR 1,000) 2012 2011

Kirjanpitoarvo 1.1. 953 –

Lisäykset 1 879

Osuus tuloksesta 116 74

Kurssierot 55 –

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 125 953


45

Ramirent 2012

31.12.2012 KOTIPAIKKA VARAT VELAT LIIKEVAIHTOTILIKAUDEN

TULOSOMISTUS-OSUUS, %

Rogaland Montasjebygg AS Norja 950 40 2 952 289 40,00 %

Eastbound Machinery Oy Suomi 1 – – – 50,00 %

31.12.2011

Rogaland Montasjebygg AS Norja 673 28 2 865 185 40,00 %

Vuonna 2011 osakkuusyhtiöosakkeet esitettiin myytävissä olevien rahoitusvarojen erässä. Vuonna 2012 vertailutietoa on oikaistu ja

osakkuusyhtiöosakkeet esitetään taseella omana eränään.

13. MY Y TÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

(EUR 1,000) 2012 2011

Muut osakkeet 412 415

Kirjanpitoarvo 31.12. 412 415

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin noteeraamattomista osakkeista. Vuonna 2011 osakkuusyhtiöosakkeet esitettiin

myytävissä olevien rahoitusvarojen erässä. Vuonna 2012 vertailutietoa on oikaistu ja osakkuusyhtiöosakkeet esitetään taseella

omana eränään (liitetieto 12).

14. L ASKENNALLISET VEROSA AMISET

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2012

(EUR 1,000)ALKAVA TASE 1.1

TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTU

MUIHIN LAAJAN - TULOKSEN

ERIIN KIRJATTUKURSSI-

EROTYRITYSHANKINNAT

JA LUOVUTUKSETPÄÄTTÄVÄ

TASE 31.12.

Vahvistetut tappiot 6 634 −1 700 – 111 −920 4 125

Käyvän arvon oikaisut 1 845 −2 328 – – 2 171

Eläkevelvoitteet 184 89 – 12 – 285

Konserniyhdistely ja eliminoinnit 197 – – −75 – 122

Muut väliaikaiset erot 3 323 −556 – 202 −483 2 486

12 183 −2 169 328 250 −1 403 9 189

Konsernitilinpäätökseen sisältyy laskennallisia verosaamisia sellaisten tytäryritysten vahvistetuista tai vahvistettavista tappioista,

jotka ovat olleet tappiollisia raportointikaudella tai tätä edeltävällä kaudella. Konsernin johto on arvioinut näiden tytäryritysten

mahdollisuuden hyödyntää nämä tappiot niiden kausien aikana, jolloin tappiot voidaan vähentää verotettavasta tulosta kussakin

tytäryrityksessä. Tämä arvio perustuu johdon parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kyseisten yhtiöiden tulevaisuuden näkymistä

ja tarvittaessa on osa laskennallisesta verosaamisesta jätetty kirjaamatta, jos niiden hyödyntämisestä ei ole riittävää varmuutta.

Kirjaamatta jätetyn laskennallisen verosaamisen määrä on yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2,1 miljoonaa euroa vuonna 2011).

Alla esitetään tietoja konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä:


LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2011

(EUR 1,000)ALKAVA TASE 1.1

TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTU

MUIHIN LAAJAN - TULOKSEN

ERIIN KIRJATTUKURSSI-

EROTYRITYSHANKINNAT

JA LUOVUTUKSETPÄÄTTÄVÄ

TASE 31.12.

Vahvistetut tappiot 7 253 −598 – −21 – 6 634

Käyvän arvon oikaisut 1 448 −321 716 2 – 1 845

Eläkevelvoitteet 268 −84 – – – 184

Konserniyhdistely ja eliminoinnit 197 – – – – 197

Muut väliaikaiset erot 4 159 −941 – −133 238 3 323

13 325 −1 944 716 −152 238 12 183

46

Ramirent 2012

15. VAIHTO-OMAISUUS

(EUR 1,000) 2012 2011

Myyntituotteet 13 205 14 102

Varaosat ja muut palveluiden myynnin yhteydessä kulutettavat tarvikkeet 2 026 3 051

Muut 18 155

Kirjanpitoarvo 31.12. 15 250 17 309

16. MY YNTISA AMISET JA MUUT SA AMISET

(EUR 1,000) 2012 2011

Myyntisaamiset 132 752 118 750

Luottotappiovaraus -11 061 −14 660

Muut saamiset 1 457 2 072

Ennakkomaksut ja siirtosaamiset 12 452 13 837

Kirjanpitoarvo 31.12. 135 600 120 000

ENNAKKOMAKSUT JA SIIRTOSAAMISET KOOSTUVAT SEURAAVISTA

(EUR 1,000) 2012 2011

Kertyneet vuokratuotot 1 961 2 085

Kertyneet korkotuotot 131 421

Arvonlisäverosaamiset 146 531

Ennakkoon maksetut vakuutukset 409 928

Ennakkoon maksetut kiinteistöjen vuokrakulut 1 839 2 207

Ennakkoon maksetut muut vuokrakulut 1 087 1 088

Muut ennakkomaksut 6 879 6 577

12 452 13 837

17. RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT

(EUR 1,000) 2012 2011

Kirjanpitoarvo 31.12.

Käteinen raha ja pankkitalletukset 1 338 2 431

18. YHTEISYRIT YKSELLE SIIRRETTÄVIKSI LUOKITELLUT VARAT JA VEL AT

YHTEISYRIT YKSELLE SIIRRET TÄVIKSI LUOKITELLUT VARAT

(EUR 1,000) 2012

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 31 472

Liikearvo 3 068

Muut aineettomat hyödykkeet 13

Laskennalliset verosaamiset 1 403

Pitkäaikaiset varat yhteensä 35 955

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 1 430

Myynti- ja muut saamiset 4 344

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2

Rahavarat ja muut rahoitusvarat 518

Lyhytaikaiset varat yhteensä 6 295

Varat yhteensä 42 250

YHTEISYRIT YKSELLE SIIRRET TÄVIKSI LUOKITELLUT VEL AT

(EUR 1,000) 2012

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 3 151

Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 151

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 3 325

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 69

Lyhytaikaiset velat yhteensä 3 394

Velat yhteensä 6 545

Lisäksi siirtyviin omaisuuseriin sisältyy:

Konsernin sisäisiä saatavia 3 830

Konsernin sisäisiä velkoja 23 069

Valuuttakurssieroja -2 218

Ramirent ja Cramo ovat muodostaneet yhteisyrityksen yhdis-

tääkseen liiketoimintansa Venäjällä ja Ukrainassa. Yhteisyritystä

varten on perustettu uusi osakeyhtiö Eastbound Machinery

Oy, joka tulee toimimaan yhteisyrityksen emoyhtiönä ja johon

Ramirent ja Cramo apportoivat Venäjän ja Ukrainan tytäryh-

tiöidensä osakkeet. Ramirent (omistusosuus 50 prosenttia) ja

Cramo (omistusosuus 50 prosenttia) omistavat ja kontrolloivat

yhteisyrityksen yhdessä.

Yhteisyritys tulee olemaan johtava konevuokrauspalveluiden

tuottaja Venäjän ja Ukrainan markkinoilla. Yhteisyrityksen

yhdistetty liikevaihto oli vuonna 2012 noin 52 miljoonaa euroa

ja käyttökatemarginaalin noin 35 prosenttia. Yhteisyrityksen

henkilömäärä on noin 400 ja sillä on 22 omaa toimipistettä.

Transaktion lopullinen toteutuminen edellyttää kilpailuviran-

omaisten hyväksyntää.

Ramirentin venäläisten tytäryhtiöiden ja ukrainalaisen tytäryhtiön

varat ja velat luokiteltiin ”yhteisyritykselle siirrettäviksi” 31.10.2012

ja ne raportoidaan osana Europe East -segmenttiä. Osuus

yhteisyrityksen tuloksesta tullaan kirjaamaan pääomaosuusmene-

telmällä ja raportoimaan osana Europe East -segmenttiä.

Rahavarojen käypä arvo ei eroa kirjanpitoarvosta.


47

Ramirent 2012

Hallitus on hyväksynyt Ramirentin pääoman hallinnan tavoitteet

konsernin rahoituspolitiikassa ja strategia–suunnitelmassa.

Ramirentin tavoitteena on vahva taserakenne, joka tarjoaa

taloudellista vakautta taloudellisista suhdanteista ja ulkoi-

sista rahoitusmahdollisuuksista osin riippumatta. Tämä antaa

Ramirentille mahdollisuuden tehdä pitkän aikavälin liiketoiminta-

päätöksiä ja hyödyntää avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia

kaikissa suhdanteissa. Lisäksi yhtiön tavoitteena on vakaa,

yhtiön pääomakustannukset ylittävä tuotto.

Ramirent Oyj:n hallitus on vahvistanut Ramirent-konsernin pit-

kän aikavälin taloudelliset tavoitteet kokouksessaan 26.11.2012.

Uudistetut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat linjassa

strategisten tavoitteiden kanssa ja korostavat omistaja-

arvon luomista.

Taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:

• Oman pääoman tuotto (ROE), 18 % yli suhdanteen

• Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle

1,6x jokaisen tilikauden lopussa

• Osingonjako vähintään 40 % tilikauden nettotuloksesta

Aikaisemmat tavoitteet olivat osakekohtaisen tuloksen kasvu yli

15% yli suhdanteen, sijoitetun pääoman tuotto yli 18 % yli suhdan-

teen, osingonjako vähintään 40 % osakekohtaisesta tuloksesta ja

velkaantumisaste enimmillään 120 % tilikauden lopussa.

Ramirentin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja investoinnit

uuteen kalustoon sekä olemassa olevan kaluston tehokas

käyttö heijastuvat kasvumahdollisuuksiin ja kannattavuuteen.

Ramirentin tulevaisuuden käyttöomaisuushyödykeinvestointien

määrä riippuu lukuisista tekijöistä, kuten yleisistä taloudellisista

olosuhteista ja kasvunäkymistä. Liiketoiminta on luonteeltaan

syklistä, mutta investointien keskeyttäminen vaikuttaisi melko

nopeasti kassavirtaan. Investointien ajoitus ja määrä ovat

keskeisiä tavoitellun pääomarakenteen saavuttamiseksi.

Ramirentin tavoitteena on maksaa vuosittain osinkoja vähin-

tään 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus on

ehdottanut vuoden 2013 yhtiökokoukselle osinkojen määräksi

0,34 euroa osakkeelta, mikä vastaa 57,6 % tilikauden voitosta.

Viimeisten viiden vuoden aikana varsinaiset osingot ovat olleet

keskimäärin 131,5 % vuoden tuloksesta.

Vuoden 2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin maksaa

vuodelta 2011 osinkoa 0,28 euroa osakkeelta. Osingonjaon

täsmäytyspäivä oli 2.4.2012 ja osinko maksettiin 11.4.2012.

Hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääomarakennet-

ta. Yhtiö tarkastelee säännöllisesti nettovelkaantumisastetta

ja muita taloudellisia tavoitelukuja.

19. PÄ ÄOMAN HALLINTA

(1 000 EUR) 2012 2011

Korolliset velat 240 712 265 221

Käteis– ja muut rahavarat −1 338 −2 431

Nettovelat 239 375 262 789

Oma pääoma 367 672 326 000

Nettovelkaantumisaste 65,1 % 80,6 %

20. OMA PÄ ÄOMA

OSAKEMÄÄRÄ (TUHAT KPL)

OMIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL) OSAKEPÄÄOMA

Kirjanpitoarvo 31.12.2010 108 698 393 25 000

Kirjanpitoarvo 31.12.2011 108 698 680 25 000

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 108 698 1 030 25 000

OSAKEMÄÄRÄ JA OSAKEPÄÄOMA

Yhtiön osakepääoma 31.12.2012 koostuu 108 697 328 osakkees-

ta joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta–arvo on 0,2300

euroa per osake.

Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeiden äänioikeus on yksi

ääni per osake.

Vuoden 2012 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 1 030 192

omaa osaketta.

HALLITUKSEN VALTUUTUS HANKKIA OMIA OSAKKEITA

Ramirentin hallituksella on vuoden 2013 varsinaiseen yhtiöko-

koukseen saakka voimassa oleva valtuutus päättää enintään 10

869 732 yhtiön osakkeen ostamisesta. Valtuutus kattaa myös

yhtiön oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi.

Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien

omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla

pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ

OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Velkojen suhde omaan pääomaan 31.12.2012 ja 31.12.2011 oli seuraava:


48

Ramirent 2012

Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdolli-

sissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuulu-

vissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi taikka yhtiöllä

pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään muista osakkeiden

ostoon liittyvistä ehdoista.

Ramirentin hallitus on ostanut 7.4.2011 pidetyn yhtiökokouksen

antaman valtuutuksen perusteella 350.000 yhtiön osaketta.

Osakkeet on hankittu käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestel-

mässä, vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa

yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien

rahoittamiseksi taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen

luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankintaan on

painava taloudellinen syy, koska osakkeet hankitaan julkisessa

kaupankäynnissä ja käyttötarkoitus on yhtiön ja sen osakkeen-

omistajien edun mukainen.

HALLITUKSEN VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEANNISTA SEKÄ OPTIO–

OIKEUKSIEN, VAIHTOVELKAKIRJALAINOJEN JA/TAI ERITYISTEN

OIKEUKSIEN ANTAMISESTA

Ramirentin hallituksella on valtuutus päättää enintään

21 739 465 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään

10 869 732 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovutta-

misesta. Valtuutus on voimassa kolme vuotta vuoden 2010

varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja omat osakkeet voidaan

luovuttaa maksua vastaan yhtiön osakkeenomistajille siinä

suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita;

tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla

osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen

syy, kuten osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa

yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa

järjestelyissä, taikka investointien rahoittamiseksi.

Uusista osakkeista ja yhtiön omista osakkeista maksettava mer-

kintähinta voidaan merkitä kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan

oman pääoman rahastoon siten kuin hallitus siitä päättää.

Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin liittyvistä ehdoista.

Valtuutusta laskea liikkeeseen uusia osakkeita ja optio–oikeuk-

sia ei ole käytetty vuonna 2012.

OSAKKEENOMISTAJAT

31.12.2012 OSAKEMÄÄRÄOSUUS OSAKKEISTA

JA ÄÄNISTÄ

Nordstjernan AB 31 882 078 29,33 %

Oy Julius Tallberg Ab 11 962 229 11,01 %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 7 368 799 6,78 %

Odin sijoitusrahasto 4 638 955 4,27 %

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 295 154 3,03 %

Nordea sijoitusrahasto 2 664 173 2,45 %

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 2 407 668 2,22 %

Aktia sijoitusrahasto 2 072 640 1,91 %

Veritas eläkevakuutusosakeyhtiö 1 508 768 1,39 %

Föreningen Konstsamfundet rf 825 000 0,76 %

Ramirentin hallussa olevat omat osakkeet 1 030 192 0,95 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 17 200 818 15,82 %

Muut osakkeenomistajat 21 840 854 20,09 %

Yhteensä 108 697 328 100,00 %


49

Ramirent 2012

21. L ASKENNALLISET VEROVEL AT

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2012

(EUR 1,000)AVAAVA

TASE 1.1.

TULOS- VAIKUTTEISESTI

KIRJATTU KURSSIEROT

YRITYS- HANKINNAT JA

–LUOVUTUKSET

YHTEIS-YRITYKSELLE SIIRRETTÄVÄT

VELATPÄÄTTÄVÄ

TASE 31.12.

Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut 14 665 3 066 474 1 433 −236 19 402

Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot 42 424 −2 859 1 029 272 −2 305 38 561

Muut veronalaiset väliaikaiset erot 16 601 −1 618 979 18 −610 15 370

73 690 −1 411 2 482 1 723 −3 151 73 333

22. EL ÄKEVELVOITTEET

TULOSL ASKELMA AN KIRJATUT EL ÄKEKULUT

(EUR 1,000) 2012 2011

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut –1 381 –973

Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut –9 943 –7 812

–11 323 –8 784

ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYKULUJEN OSATEKIJÄT

(EUR 1,000) 2012 2011

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot −747 −447

Korkomenot −478 −394

Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) −155 −132

−1 381 −973

ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYJEN NET TOVEL AN OSATEKIJÄT

(EUR 1,000) 2012 2011

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 13 948 10 965

Ylikate (–) / alikate (+) 13 948 10 965

Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) −5 255 −3 739

Velvoitteiden nettovelka 31.12. 8 693 7 226

Määrät taseessa

Velat 8 693 7 226

Nettovelka 8 693 7 226

Ramirent on järjestänyt työsuhteen jälkeiset etuudet etuus-

pohjaisin ja maksupohjaisin eläkejärjestelyin. Etuuspohjaisia

eläkejärjestelyitä, joita hallinnoidaan vakuutusyhtiöiden kautta,

esiintyy Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa oleva etuuspohjainen

eläkejärjestely on muutettu osittain maksupohjaiseksi vuoden

2010 aikana.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin osallistuvien työntekijöiden

eläke–etuuden suuruus eläkkeelle jäämishetkellä määritetään

tiettyjen tekijöiden, kuten esimerkiksi palkan ja työssäolovuosien

perusteella. Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut ja

niiden jako etuuspohjaisiin ja maksupohjaisiin kuluihin esitetään

alla olevassa taulukossa.


LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2011

(EUR 1,000)AVAAVA

TASE 1.1.

TULOS- VAIKUTTEISESTI

KIRJATTU KURSSIEROT

YRITYS- HANKINNAT JA

–LUOVUTUKSET

YHTEIS-YRITYKSELLE SIIRRETTÄVÄT

VELATPÄÄTTÄVÄ

TASE 31.12.

Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut 2 387 232 76 11 970 – 14 665

Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot 42 852 −226 −202 – – 42 424

Muut veronalaiset väliaikaiset erot 15 174 408 22 997 – 16 601

60 413 414 −104 12 967 – 73 690

50

Ramirent 2012

ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOIT TEEN NYK YARVON MUUTOS

(EUR 1,000) 2012 2011

Velvoitteen nykyarvo 1.1. 10 965 9 606

Muuntoerot 443 68

Työsuorituksesta johtuvat menot 747 447

Korkomenot 478 394

Vakuutusmatemaattiset voitot (–) ja tappiot (+) 1 525 651

Maksetut etuudet −210 −202

Velvoitteen nykyarvo 31.12. 13 948 10 965

KESKEISET VAKUUTUSMATEMA AT TISET OLET TAMUKSET

2012 2011

Diskonttauskorko

Ruotsi 4,00 % 4,00 %

Norja 2,30 % 3,70 %

Tuleva palkankorotusolettamus

Ruotsi 3,00 % 3,00 %

Norja 3,50 % 4,00 %

Arvioitu etuuden lisäys tulevaisuudessa

Ruotsi 2,00 % 2,00 %

Norja 1,40 % 1,00 %

ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOIT TEEN NYK YARVO JA EL ÄKEJÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJENK ÄYPÄ ARVO TILIK AUDEN LOPUSSA

(EUR 1,000) 2012 2011

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteen nykyarvo 13 948 10 965

Ylikate (–) / alikate (+) 13 948 10 965

Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin 127 154

Vuodelle 2013 arvioidut työnantajan suoritettavaksi tulevat maksut ovat 0,4 milj. euroa (tilikauden 2011 päättyessä arvioidut

vuoden 2012 maksut olivat 0,4 milj. euroa).

MUUTETUN IAS 19 SOVELTAMINEN

Muutetun IAS 19 standardin soveltamisesta vuoden 2013 alusta

lukien aiheutuu kaksi merkittävää muutosta. Putkimenetelmä

ei enää ole käytettävissä vaan kaikki vakuutusmatemaattiset

voitot ja tappio kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Vuoden

2012 luvut tullaan esittämään uusien periaatteiden mukaisesti

vertailutietoina vuoden 2013 taloudellisessa raportoinnissa.

Putkimenetelmän poistuminen aiheuttaa 3,7 milj. euron suu-

ruisen vaikutuksen vuoden 2012 alussa. Uudelleen määritetty

eläkekustannus vuodelle 2012 on 1,2 milj. euroa ja muihin laajan

tuloksen eriin 1,5 milj. euroa vuonna 2012.

Toinen merkittävä muutos IAS 19:ssa on rajoittaa järjestelyn

varojen odotettu tuotto määritettäväksi samalla korkokannalla,

jolla velvoite diskontataan. Tällä muutoksella ei ole vaikutusta

Ramirentille, koska Ramirentin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin

ei sisälly järjestelyihin kuuluvia varoja.


51

Ramirent 2012

23. VARAUKSET

VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2012

(EUR 1,000)IRTISANOMISIIN

LIITTYVÄT VARAUKSET

VUOKRASOPIMUKSET LIITTYEN

VUOKRATILOIHINMUUT

VARAUKSET YHTEENSÄ

Varaukset 1.1. 187 1 744 785 2 716

Varausten lisäykset 198 189 – 387

Käytetyt varaukset −279 −1 021 −55 −1 354

Käyttämättömien varausten peruutukset -14 – – -14

Kurssierot -63 95 30 62

Varaukset 31.12. 30 1 007 760 1 797

Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan:

Vuoden 2013 aikana 30 794 2 826

Vuoden 2014 aikana – 107 57 164

Vuoden 2015 aikana – 51 38 88


Myöhemmin – 34 626 660

Yhteensä 30 1 007 760 1 797

KIRJANPITOARVO 31.12.

(EUR 1,000) 2012 2011

Pitkäaikaiset 972 1 553

Lyhytaikaiset 826 1 163

1 797 2 716

Konserni on toteuttanut vuosina 2008 ja 2009 laajat uudelleenjärjestelyt. Kirjatut varaukset liittyvät pääosin uudelleenjärjes-

telyihin. Uudelleenjärjestelyvaraukset on jaettu irtisanomisiin liittyviin varauksiin, vuokratilojen irtisanomisiin liittyviin varauksiin,

vuokrauskaluston vuokrasopimusten irtisanomisiin liittyviin varauksiin ja muihin uudelleenjärjestelystä aiheutuviin kuluihin. Muut

varaukset sisältää myös Ruotsissa myytyihin kiinteistöihin liittyvän ympäristövarauksen.


VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2011

(EUR 1,000)IRTISANOMISIIN

LIITTYVÄT VARAUKSET

VUOKRASOPIMUKSET LIITTYEN

VUOKRATILOIHINMUUT

VARAUKSET YHTEENSÄ

Varaukset 1.1. 316 2 814 978 4 109

Varausten lisäykset 120 180 – 300

Käytetyt varaukset −318 −1 207 −199 −1 724

Kurssierot 69 −44 6 31

Varaukset 31.12. 187 1 744 785 2 716

Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan:

Vuoden 2012 aikana 120 988 55 1 163

Vuoden 2013 aikana 67 580 36 683

Vuoden 2014 aikana – 114 36 150


Myöhemmin – 29 622 651

Yhteensä 187 1 744 785 2 716

52

Ramirent 2012

24. RAHOITUSVEL AT

KOROLLISET VELAT 31.12.2012

(EUR 1,000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ

Lainat rahoituslaitoksilta –33 190 633 190 600

Muut pitkäaikaiset velat – 543 543

Yritystodistukset 49 500 – 49 500

Rahoitusleasingvelat 46 23 69

49 513 191 199 240 712

KOROLLISET VELAT 31.12.2011

(EUR 1,000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ

Lainat rahoituslaitoksilta 1 353 219 525 220 878

Muut pitkäaikaiset velat – 226 226

Yritystodistukset 44 000 – 44 000

Rahoitusleasingvelat 95 22 117

45 448 219 773 265 221

RAHOITUSLEASINGVEL AT – VÄHIMMÄISVUOKRIEN KOKONAISMÄ ÄRÄ

(EUR 1,000) 2012 2011

Erääntyy yhden vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 46 95

Erääntyy 1–5 vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 23 22

Vastaisten rahoitusleasingmaksujen vähimmäismäärä 69 118

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut − −1

Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 69 117

VASTAISTEN RAHOITUSLEASINGMAKSUJEN VÄHIMMÄISMÄ ÄRÄN NYK YARVO

(EUR 1,000) 2012 2011

Erääntyy yhden vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 46 95

Erääntyy 1–5 vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 23 22

Vastaisten rahoitusleasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvo 69 117

Muut velat, 8,1 miljoonaa euroa (11,7 miljoonaa euroa vuonna 2011), muodostuvat hankittuihin tytäryrityksiin ja liiketoimintoihin

liittyvien ehdollisten lisäkauppahintojen ja muiden kauppahintavelkojen pitkäaikaisesta osuudesta.

25. MUUT VEL AT

26. OSTOVEL AT JA MUUT VEL AT

Kirjanpitoarvo 31.12.

(EUR 1,000) 2012 2011

Ostovelat 38 505 38 120

Muut velat 26 590 29 243

Siirtovelat 47 752 40 847

Saadut ennakot 109 810

112 956 109 020

SIIRTOVELAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA

(EUR 1,000) 2012 2011

Kertyneet korkokulut 3 272 1 981

Kertyneet henkilöstökulut 19 702 19 309

Tuloennakot 2 879 3 314

Muut erät 21 898 16 243

47 752 40 847

Tytäryhtiö– ja liiketoimintahankinnoissa syntyneiden kauppahintavelkojen lyhytaikainen osuus sisältyy yllä olevassa

taulukossa muihin velkoihin.


53

Ramirent 2012

MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TYTÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT VUONNA 2012

Ramirent on ostanut Ruotsissa sijaitsevan TLM:n (Tannefors

Lift- och Maskinuthyrning), joka on yksi Östergötlandin alueen

johtavista konevuokraamoista. Yrityksen liikevaihto on noin

8,8 miljoonaa euroa ja sillä on kolme toimipistettä. Ramirent

hankki tytäryhtiöt TLM i Linköping AB:n, TLM i Norrköping AB:n,

TLM i Motala AB:n ja TLM Ställningar AB:n. TLM on erikoistunut

nostimiin, telineisiin, työmaatiloihin sekä pienkoneisiin. Lisäksi

yritys myy rakennustarvikkeita rakentamisen ja teollisuuden

toimialoille sekä julkiselle sektorille ja kuluttajille. Määräysvallan

siirtymäajankohta oli 1.1.2012.

Yhteenveto yllä kuvatuista liiketoimintojen hankinnoista vuonna

2012 on esitetty alla. Hankintamenot on muunnettu euroiksi

käyttäen hankinta–ajankohdan kurssia.

Joidenkin hankintojen yhteydessä Ramirent on sopinut

maksavansa myyjille ehdollista kauppahintavastiketta.

Lisäkauppahinta perustuu asetettujen taloudellisten tavoittei-

den saavuttamiseen.

Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo kohdistuu

pääasiassa synergiahyötyihin ja pätevään henkilöstöön.

Liikearvo sisältää sellaiset synergiahyödyt, joita ei voida

merkitä taseeseen erillisinä aineettomina hyödykkeinä, kuten

lisääntynyt volyymi hankittujen liiketoimintojen markkina–

alueilla ja henkilöstö liiketoimintojen yhdistämisen kohteissa

sekä kaikenlaiset kasvaneeseen yrityskokoon liittyvät hyödyt.

Liikearvoon ei sisälly tuloverotuksessa vähennyskelpoista osuutta.

Konsernille on aiheutunut hankintoihin liittyviä menoja 0,2

miljoonaa euroa liittyen ulkoisiin palkkioihin ja due diligence

–kuluihin. Nämä palkkiot ja due diligence –kulut on kirjattu


Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy hankinnan kohteiden hankin-

ta–ajankohdan jälkeistä liikevaihtoa yhteensä 9,3 miljoonaa euroa

ja tilikauden tulokseen sisältyy hankinnan kohteiden hankinta–

ajankohdan jälkeistä tulosta yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.

TYTÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT VUONNA 2011

Ramirent allekirjoitti 14.12.2010 sopimuksen E. Pihl & Søn A.S.:n

pienrakennuskone– ja henkilö– ja tavarahissitoiminnan hankin-

nasta sekä allekirjoitti viisivuotisen vuokraussopimuksen E. Pihl &

Søn A.S.:n kanssa. Määräysvallan siirtymäajankohta oli 1.1.2011.

Ramirent hankki 1.2.2011 Länsi–Jyllannissa sijaitsevan Jydsk

Materiel Udlejningin konevuokraamoliiketoiminnan. Hankittu

liiketoiminta merkitsee Ramirentille arviolta 1,5 miljoonan euron

liikevaihtoa Tanskassa.

Ramirent käytti 8.3.2011 optiotaan hankkia loput 40 % slovakia-

laisen Ramirent spol.sr.o:n (OTS) osakkeista, josta Ramirent oli

hankkinut 60 % omistusosuuden tammikuussa 2008.

Ramirent solmi 29.3.2011 sopimuksen Destia Oy:n työmaatilojen

ja osan sen pienrakennuskoneista sekä niihin liittyvien toiminto-

jen hankinnasta ja solmi viiden vuoden kone– ja laitevuokraso-

pimuksen Destia Oy:n kanssa. Määräysvallan siirtymäajankohta

oli 1.4.2011.

Ramirent hankki 1.4.2011 tšekkiläisen yrityksen Stavební Doprava

a Mechanizace (SDM) konevuokrausliiketoimintaan liittyvät

rakennuskoneet.

Ramirent hankki 4.5.2011 tšekkiläisen rakennuskoneyrityksen

RENT MB s.r.o.:n (”RENT MB”) konevuokrausliiketoimintaan

liittyvät rakennuskoneet.

Ramirent hankki 10.5.2011 100 % Suomen Sääsuoja Oy:sta.

Hankinta vahvistaa Ramirentin asemaa kasvavilla sääsuojamark-

kinoilla ja mahdollistaa entistä laajempien kokonaispalveluiden

27. YRIT YSHANKINNAT JA –MY YNNIT

T Y TÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT 31.12.2012

(EUR 1,000)

Luovutettu vastike

Rahavarat 10 933

Ehdollinen vastike 2 917

Kokonaishankintameno 13 850

HANKIT TUJEN VAROJEN JA VASTAT TAVAKSI OTET TUJEN VELKOJEN ARVOT

(EUR 1,000)

Rahavarat 860


Aineettomat hyödykkeet 3 803

Vaihto-omaisuus 326

Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 316

Ostovelat ja muut velat −2 625

Laskennalliset verovelat −1 723

Nettovarallisuus 6 154

Liikearvo 7 697

Hankintaan liittyvät kulut 163

LIITETIEDOTMUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

54

Ramirent 2012

tarjonnan. Lisäksi Suomen Sääsuoja Oy:n henkilöstön vahva

osaaminen ja hyvät asiakassuhteet edistävät palveluittemme

kehittämistä ja vahvistavat Ramirentin asemaa keskeisimmissä

asiakassegmenteissä.

Ramirent allekirjoitti 27.6.2011 sopimuksen hankkia 100 %

Rogaland Planbygg AS:sta, johtavasta Norjan kaasu– ja öljyteol-

lisuuden työmaatilojen vuokraajasta. Yritysosto lisää Ramirent

Norjan liikevaihtoa vuositasolla noin 22 miljoonalla eurolla. Kauppa

tukee Ramirent–konsernin strategiaa lisätä asiakaspohjaa

laajentamalla myös tuotevalikoimaa, tällä kertaa tila– ja kontti-

ratkaisuilla. Määräysvallan siirtymäajankohta oli 1.7.2011. Hankitun

yhtiön nimeksi muutettiin Ramirent Module Systems AS.

Ramirent allekirjoitti 30.6.2011 sopimuksen hankkia 100 %

Hyrman i Lund AB:sta, yhdestä johtavasta konevuokrausalan

yrityksestä Etelä–Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto on noin 15 miljoo-

naa euroa ja se toimii seitsemällä paikkakunnalla. Yritysosto on

Ramirentille yksi merkittävimmistä Ruotsissa ja yritysosto tuo

lisää tietotaitoa ja vahvistaa palvelua ja paikallista läsnäoloa.

Määräysvallan siirtymäajankohta oli 1.8.2011.

Ramirent AB hankki 13.12.2011 100 % ruotsalaisesta räätälöi-

tyihin tiloihin erikoistuneesta konevuokraamosta Consensus

Entreprenad AB:sta. Yhtiö on erikoistunut räätälöityihin ja

siirrettäviin tiloihin. Yhtiö toimii yhdessä toimipisteessä

Karlskogassa ja on johtava toimija paikallisella markkinallaan

sekä teollisuusasiakkaiden parissa myös muualla Ruotsissa.

Ramirent AB allekirjoitti sopimuksen Ruotsissa sijaitsevan

konevuokraamo TLM:n (Tannefors Lift– och Maskinuthyrning)

hankinnasta 21.12.2011. TLM on yksi Östergötlandin alueen

johtavista konevuokraamoista. Kauppa saatiin päätöksen ja

määräysvalta siirtyi Ramirentille tammikuussa 2012. Siten

hankinta yhdistellään Ramirentin lukuihin vuodesta 2012 alkaen.

Yhteenveto yllä kuvatuista liiketoimintojen hankinnoista vuonna

2011 on esitetty alla. Hankintamenot on muunnettu euroiksi

käyttäen hankinta–ajankohdan kurssia.

Joidenkin hankintojen yhteydessä Ramirent on sopinut maksa-

vansa myyjille ehdollista kauppahintavastiketta. Lisäkauppahinta

perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttami-

seen. Joissakin hankinnoissa osa ehdollisesta lisäkauppahinnasta

perustuu ehtoon, että eräät avainhenkilöt jatkavat Ramirent–

konsernin palveluksessa hankitun liiketoiminnan haltuunottovai-

heessa. Tämä osuus ehdollisesta lisäkauppahinnasta kirjataan

henkilöstökuluksi palvelun tuottamisajanjakson aikana.

Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo kohdistuu

pääasiassa synergiahyötyihin ja pätevään henkilöstöön.

Liikearvo sisältää sellaiset synergiahyödyt, joita ei voida merkitä

taseeseen erillisinä aineettomina hyödykkeinä, kuten lisääntynyt

volyymi hankittujen liiketoimintojen markkina–alueilla ja henki-

löstö liiketoimintojen yhdistämisen kohteissa sekä kaikenlaiset

kasvaneeseen yrityskokoon liittyvät hyödyt.

Liikearvosta 0,2 miljoonan euron odotetaan olevan vähennyskel-

poinen tuloverotuksessa.

Konsernille on aiheutunut hankintoihin liittyviä menoja 0,8

miljoonaa euroa liittyen ulkoisiin palkkioihin ja due diligence

–kuluihin. Nämä palkkiot ja due diligence –kulut on kirjattu


Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy hankinnan kohteiden han-

kinta–ajankohdan jälkeistä liikevaihtoa yhteensä 26,7 miljoonaa

euroa ja tilikauden tulokseen sisältyy hankinnan kohteiden han-

kinta–ajankohdan jälkeistä tulosta yhteensä 2,8 miljoonaa euroa.

Mikäli vuoden 2011 aikana toteutuneet liiketoimintojen yhdistä-

miset olisi toteutettu tilikauden alussa, olisi konsernin liikevaih-

to ollut 22,5 milj. euroa suurempi ja konsernin tilikauden tulos

olisi ollut 1,7 milj. euroa suurempi.


T Y TÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT 31.12.2011

(EUR 1,000)

Luovutettu vastike

Rahavarat 64 767

Ehdollinen vastike 16 323

Kokonaishankintameno 81 091

HANKIT TUJEN VAROJEN JA VASTAT TAVAKSI OTET TUJEN VELKOJEN ARVOT

(EUR 1,000)

Rahavarat 6 237


Aineettomat hyödykkeet 25 633

Sijoitukset 875

Vaihto–omaisuus 269

Myyntisaamiset ja muut saamiset 6 634

Laskennalliset verosaamiset 238

Ostovelat ja muut velat −8 285

Rahoitusvelat −21 529

Laskennalliset verovelat −12 967

Nettovarallisuus 49 752

Liikearvo 31 339

Hankintaan liittyvät kulut 823

55

Ramirent 2012

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

Ramirent altistuu liiketoiminnassaan rahoitusriskeille.

Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttakurssiriski, korkoriski,

varainhankinta– ja maksuvalmiusriski sekä vastapuoliriski (luot-

toriski). Hallitakseen näitä rahoitusriskejä ja vähentääkseen

niiden haitallisia vaikutuksia liiketoimintaan, varoihin ja velkoihin

sekä tulokseen Ramirent soveltaa riskienhallintapolitiikkaa, joka

on määritelty hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.

Rahoituspolitiikassa on määritelty riskienhallinnan periaatteet

niiden riskien osalta, joilla oletetaan olevan suurin vaikutus

Ramirentin liiketoimintaan. Lisäksi rahoituspolitiikka määrittää

Ramirent–konsernin rahoitustoimintojen yleiset periaatteet

päämääränään tavoitteiden asettaminen sekä rahoitusriskien

hallintastrategian, riskienhallinnan organisaation ja vastuunjaon

määrittely (työnjako konsernin sisällä ja vastuunjako määritel-

tyjen riskien käsittelyssä).

Ramirentin rahoituspolitiikan mukaisesti rahoitusriskien

hallinnalla pyritään turvaamaan liiketoiminnan rahoitustarpeet

ja minimoimaan rahoituskustannukset sekä valuutta–, korko– ja

muiden rahoitusriskien vaikutukset mahdollisimman kustannus-

tehokkaasti. Politiikka määrittää rahoituksen ja rahoitusriskien

hallinnan vastuut sekä kattaa valittujen rahoitusriskien suojaa-

miseen käytettävät instrumentit ja hyväksyttävät riskitasot.

Ramirentin hallituksella on kokonaisvastuu riskienhallinnan

ohjaamisesta ja toimintaohjeiden asettamisesta. Käytännön

tason riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksi-

kölle. Rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina ja

vastapuolena konsernin sisäisissä ja pääasiallisesti myös

ulkoisissa rahoitustoimissa. Konsernirahoitusyksikkö on

vastuussa rahoituspolitiikan täytäntöönpanosta ja konsernin

rahoitusriskien seurannasta. Ramirentin konsernirahoitus

vastaa konsernitason valuuttakurssi–, korko–, maksuvalmius–

ja varainhankintariskien hallinnasta läheisessä yhteistyössä

liiketoimintayksiköiden kanssa.

Konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja valvovat, että ris-

kienhallintaa hoidetaan konsernissa asianmukaisesti. Ramirentin

liiketoimintayksiköiden johto vastaa yksiköidensä rahoitusriski-

en seurannasta ja riskinhallinnasta rahoituspolitiikan ja muiden

konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.

VALUUTTAKURSSIRISKI

Ramirent on kansainvälinen konserni, jolla on liiketoimintaa

Pohjois–,Itä– ja Keski–Euroopan maissa. Konserniyhtiöiden vuok-

raus– ja myyntitulot kertyvät pääosin paikallisissa valuutoissa.

Yhtiöiden ostot ovat paikallisissa valuutoissa sekä osin euroissa.

Suuri osa investoinneista tehdään euroissa. Konserni altistuu

myös valuuttakurssiriskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä

rahoitustoiminnasta ja valuuttamääräisistä nettoinvestoinnista.

TRANSAKTIORISKI

Ramirentin toimintaperiaate on minimoida valuuttakurssivaihte-

luiden vaikutukset konsernin tulokseen. Tähän pyritään hajaut-

tamalla ostoja, myyntejä ja sekä rahoitussopimuksia ajallisesti

sekä kiinnittämällä suurien valuuttakertymien kurssit tarvitta-

vaksi ajaksi. Suojattavia riskipositioita määriteltäessä otetaan

huomioon sopimuksiin perustuvat sitoumukset ja seuraavan 12

kuukauden ajalle ennustetut kassavirrat sekä osinkosaamiset.

Transaktioriskipositioiden suojaaminen tapahtuu käyttämällä

valuuttatermiinejä. Yksiköiden suojaustoimien vastapuolena on

yleensä konsernin emoyhtiö. Konsernin rahoitusyksikkö yhdistää

ja tarvittaessa suojaa keskitetysti liiketoimintayksiköiden positiot

käyttämällä ulkoista lainanottoa riskipositioita vastaavissa

valuutoissa ja ulkoisia valuuttatermiinejä.

Suurimmat transaktioriskipositiot muodostuvat ulkomaisista

ostoista ja konsernin sisäisestä rahoituksesta. Ramirentin

Ruotsin, Norjan ja Puolan liiketoimien laajuuden vuoksi Ramirent

altistuu pääasiassa Ruotsin (SEK) ja Norjan (NOK) kruunujen

sekä Puolan Zlotyn (PLN) vaihtelusta aiheutuvalle valuuttakurs-

siriskille, erityisesti konsernin sisäisessä rahoitustoiminnassa.

Emoyhtiö suojautuu valuuttariskeiltä sovittamalla pitkäaikaiset

ulkoiset luotot merkittävimpiin sisäisiin antolainoihin. Venäjän

ja Ukrainan valuutan määräinen liiketoiminta on vähäisempää,

mutta kyseisten valuuttojen vaikean suojattavuuden sekä suuri-

en vaihteluiden vuoksi ne muodostavat suurehkon riskin.

31.12.2012 Ramirentillä oli avoimia valuuttatermiinisopimuksia

52,5 (55,4) milj. euroa (nimellisarvo), joiden markkina–arvo oli

−0,3 (−0,3) milj. euroa.

28. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA


56

Ramirent 2012

(EUR 1,000)

EUR–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN TOIMINTA-

VALUUTTA EI OLE EUR 2012

SEK–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN RAPORTOINTI–

VALUUTTA NOK 2012

EUR–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN TOIMINTA-

VALUUTTA EI OLE EUR 2012

SEK–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN RAPORTOINTI–

VALUUTTA NOK 2011

Myyntisaamiset 1 639 – 48 –

Ostovelat –2 688 –92 –992 –13

–1 048 –92 –944 –13

Alla olevassa taulukossa on esitetty Ramirentin myyntisaamiset ja ostovelat valuutoittain tilinpäätöshetkellä 31.12.2012:

KOROLLISET VEL AT VALUUTOIT TAIN

(EUR 1,000) 2012 2011

EUR 164 027 167 410

PLN 7 061 10 759

SEK 22 905 28 001

NOK 46 719 59 050

240 713 265 221

HERKKYYSANALYYSI

Alla olevassa taulukossa on pyritty havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen herkkyyttä esitettyjen valuuttakurssien +/–10

%:n muutokselle. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyviin rahoitusinstrumentteihin: rahoitusvaroihin

ja –velkoihin mukaan lukien kaikki suojausinstrumentit. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina. Analyysi on

suoritettu samoilla periaatteilla vuodelle 2011.

(EUR 1,000) 2012 2011

+/–10 % muutos EUR/PLN valuuttakurssissa +/– 491 +/– 785

+/–10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa +/– 4 394 +/– 3 556

+/–10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa +/– 7 529 +/– 9 452

+/–10 % muutos in EUR/DKK valuuttakurssissa +/– 259 –

+/–10 % muutos euron suhteessa muihin valuuttoihin – /+ 28 – /+ 4

+/– 12 645 +/– 13 788

+/–10 % muutos euroissa konsernin sisäisistä eristä – /+ 16 073 – /+ 18 145

Euron 10 %:n heikkenemisellä yllä oleviin valuuttoihin tilin-

päätöshetkellä olisi ollut sama, mutta vastakkainen vaikutus

olettaen, että kaikki muut tekijät olisivat pysyneet muuttumat-

tomina. Pääosa ylläkuvatuista positioista on syntynyt ulkoisista

valuuttalainoista. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty myös

konsernin sisäisten erien, konsernin sisäisten lainasaamisten

herkkyys valuuttakurssien muutokselle.

TRANSLAATIORISKI

Konserniyhtiöiden rahoitustarpeet katetaan osin emoyhtiön

tekemillä oman pääoman sijoituksilla (translaatioriski) ja emoyh-

tiön paikallisvaluutoissa myöntämin sisäisin lainoin. Ramirent on

päättänyt, ettei se tällä hetkellä suojaa ulkomaanrahamääräisiin

nettoinvestointeihin liittyvää valuuttakurssiriskiä.

KORKORISKI

Ramirent altistuu korkoriskille pääasiassa korollisen velkansa

kautta. Korkoriski kuvaa korkomuutosten aiheuttamaa epävar-

muutta yhtiön tulokseen. Pienentääkseen korkoriskin vaikutusta

kannattavuuteensa Ramirent kiinnittää korot tarvittaviksi

ajoiksi ja koronmäärityspäivät hajautetaan ajallisesti.

Korkoriski on pienimmillään silloin, kun konsernin rahoitusinstru-

menttien korkoriskipositio neutraloi liiketoiminnan korkoherk-

kyyden. Korkoriskiposition mittaamisessa käytetään konsernin

nettovelan duraatiota (keskimääräistä korkojen kiinnitysaikaa).

Ramirentin rahoituspolitiikka määrittelee neutraaliksi keskimää-

räiseksi korkojen kiinnittämisajaksi tällä hetkellä 24 kuukautta, ja

rahoitusinstrumenttien keskimääräinen korkojen kiinnittämisaika

voi vaihdella välillä 18–36 kuukautta. Todellinen keskimääräinen

korkojen kiinnittämisaika 31.12.2012 oli 19,8 kuukautta.

Suojausasteen tavoitetaso on välillä 40 %–80 % korollisesta

vieraasta pääomasta. Tilikauden lopussa suojaustaso oli 66,1

%. Lisäksi rahoituspolitiikan mukaisesti korkokausien tulee olla

hajautettuja. Koronvaihto– ja korkokattosopimuksia voidaan

käyttää vain olemassa olevien lainojen korkojen muuntamiseen

muuttuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi. Ramirent soveltaa suoja-

uslaskentaa korkojohdannaisten kirjanpidollisessa käsittelyssä.

Konsernin rahoitusyksikkö on vastuussa Ramirent–konsernin kor-

koriskin hallinnasta. Rahoitusyksikkö vastaa Ramirentille määritel-

lyn tavoitellun korkoriskiposition seurannasta ja päivittämisestä.

Ramirentillä oli 31.12.2012 avoimia koronvaihtosopimuksia

nimellisarvoltaan 159,1 milj. euroa (187,3 milj. euroa). Näiden

markkina–arvo oli –7,1 milj. euroa (–5,4 milj. euroa).


57

Ramirent 2012

Ramirentin rahoitusinstrumenttien korkoprofiili 31.12.2012 oli seuraava:

(EUR 1,000)KIRJANPITO-

ARVO 2012KIRJANPITO-

ARVO 2011

Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat 123 442 107 891

Rahoitusvelat –298 229 –326 967

–174 787 –219 076

Johdannaisinstrumentit

Korkojohdannaiset (nimellisarvo) 159 091 187 340

Valuuttajohdannaiset (nimellisarvo) 52 465 55 378

211 556 242 718

Kaikki Ramirentin korolliset rahoitusinstrumentit olivat sekä vuonna 2012 että 2011 vaihtuvakorkoisia.

L AINAT Y YPPIEN ERÄ ÄNT YMISAJAN PAINOTET TU KESKIARVO JA KESKIMÄ ÄRÄINEN KORKOK ANTA 31.12.2012

ERÄÄNTYMISAIKAPAINOTETTU KESKIARVO

(VUOTTA)

KESKIMÄÄRÄINENKORKOKANTA

(%)

Lainat rahoituslaitoksilta 2,5 1,90 %

Muut pitkäaikaiset velat 2,0 4,14 %

Yritystodistukset 0,1 0,55 %

Rahoitusleasingvelat 0,8 4,25 %

L AINAT Y YPPIEN ERÄ ÄNT YMISAJAN PAINOTET TU KESKIARVO JA KESKIMÄ ÄRÄINEN KORKOK ANTA 31.12.2011

ERÄÄNTYMISAIKAPAINOTETTU KESKIARVO

(VUOTTA)

KESKIMÄÄRÄINENKORKOKANTA

(%)

Lainat rahoituslaitoksilta 3,2 3,15 %

Muut velat 1,1 4,03 %

Yritystodistukset 0,2 1,72 %

Rahoitusleasingvelat 0,7 4,25 %

Alla esitetään tilinpäätöshetken korollisten rahoitusvelkojen ja korkojohdannaisten uudelleenhinnoittelu– ja erääntymisjakauma:

(EUR 1,000)

31.12.2012 KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA)

2013 2014 2015 2016 2017 MYÖHEMMIN

Velka- määrä240 713

Suojattu määrä159 091

Velat 191 199 98 613 98 613 98 613 – –

Korkosuojat 127 867 82 867 67 867 15 650 – –

(EUR 1,000)

31.12.2011 KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA)

2012 2013 2014 2015 2016 MYÖHEMMIN

Velka- määrä265 221

Suojattu määrä152 340

Velat 219 773 219 525 84 036 84 036 84 036 –

Korkosuojat 126 309 95 793 50 793 50 793 – –

HERKKYYSANALYYSI

Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan konsernin tilikauden 2012 tuloksen ja oman pääoman (muiden laajan tuloksen erien)

herkkyyttä 31.12.2012 mahdollisille korkotason muutoksille. Yhden prosenttiyksikön korkomuutos tilinpäätöshetkellä olisi paran-

tanut/vähentänyt tilikauden tulosta alla esitetyillä määrillä. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina.

Analyysi on suoritettu samoilla periaatteilla vuodelle 2011.

31.12.2012 TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT)

(EUR 1,000) 1 %-yksikön nousu 1 %-yksikön lasku 1 %-yksikön nousu 1 % -yksikön lasku

Vaihtuvakorkoiset instrumentit –2 407 1 068 – –

Koronvaihtosopimukset 1 591 –734 3 534 –2 637

Yhteensä –816 334 3 534 –2 637


31.12.2011 TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT)

(EUR 1,000) 1 %-yksikön nousu 1 %-yksikön lasku 1 %-yksikön nousu 1 % -yksikön lasku

Vaihtuvakorkoiset instrumentit −2 652 2 652 – –

Koronvaihtosopimukset 1 523 −1 523 3 653 −3 676

Yhteensä −1 129 1 129 3 653 −3 676

58

Ramirent 2012

Korkotason muutoksen vaikutus omaan pääomaan suoritettiin

uudelleenhinnoittelemalla nykyarvomenetelmällä avoimien

koronvaihtosopimusten tulevat korkovirrat tilinpäätöshetkeen

verrattuna yhtä prosenttiyksikköä korkeammiksi/matalammiksi.

EUR- ja SEK-määräisten vaihtuvakorkoisten instrumenttien ja

koronvaihtosopimusten osalta analyysiin on määritetty alarajaksi

0,00 %. Koska avoimet koronvaihtosopimukset ovat tehokkaita,

on niiden kaikkien oletettu vaikuttavan omaan pääomaan.

VARAINHANKINTARISKI

Varainhankintariskiä on riski, jossa nykyisten luottojen jälleen-

rahoitus ja/tai uuden rahoituksen saaminen ei ole mahdollista

tai on mahdollista vain korkein kustannuksin. Ramirent pyrkii

minimoimaan varainhankintariskiään hajauttamalla luottojen

erääntymisiä ajallisesti sekä varmistamalla luottojen ja luottoli-

miittien uudelleenrahoitukset riittävän ajoissa.

Ramirentin päämääränä on varmistaa riittävä rahoitus

liiketoiminnoilleen kaikkina aikoina. Lisäksi pyritään alentamaan

rahoituskustannuksia pitkällä tähtäimellä. Rahoituspolitiikan

mukaan yhtiön tulee käyttää eri rahoituslähteitä pitkäaikaisen

rahoituksen varmistamiseksi suotuisin ehdoin. Päämääränä

on, ettei mikään yksittäinen rahoituslaitos muodosta yli 50 %:a

konsernin kokonaisrahoituksesta.

Rahoituspolitiikan mukaan pitkällä tähtäimellä Ramirentin ei

tarvitse lyhentää korollista vierasta pääomaansa yksittäisen

vuoden aikana enempää kuin 30 % kaikista korollisista velois-

taan. Mikäli tällainen tilanne syntyy, konsernin rahoitusyksikön

tulee aloittaa neuvottelut rahoitusrakenteen muuttamiseksi

viimeistään 18 kuukautta ennen sovittua lyhennystä.

Tilikauden 2012 lopussa Ramirentillä oli käytössään sitovia

pitkäaikaisia lyhennysohjelmaisia luottolimiittejä yhteensä 75,0

milj. euroa ja pitkäaikaisia valmiusluottolimiittejä kolmelle eri

sopimukselle yhteensä 295,0 milj. euroa ja sitova 20,0 milj. euron

shekkitililimiitti rahalaitosten kanssa. Lisäksi käytössä oli 150,0

milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma.

Sitovien lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2012 oli

3,4 vuotta. Suurimmat Ramirentin luottojärjestelyt erääntyvät

vuosina 2014 ja 2017.

Ramirentin luottojärjestelyihin liittyy taloudellisia kovenanttieh-

toja. Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenantti–

ja muut ehdot 31.12.2012.

MAKSUVALMIUSRISKI

Maksuvalmiusriskiä on riski, että nykyiset likvidit varat ja luotto-

järjestelyt eivät riitä liiketoiminnan tarpeisiin tai niiden saamiseen

liittyy korkeita ylimääräisiä kustannuksia. Maksuvalmiusriskin

hallinnan tavoitteena on, että yhtiö on suojautunut tulevaisuuden

ennustettavia ja ennustamattomia rahoitustarpeita riittävillä

likviditeettireserveillä. Ramirent Oyj nostaa keskitetysti suurim-

man osan konsernin ulkoisesta korollisesta velasta. Ramirent

pyrkii vähentämään maksuvalmiusriskiä ylläpitämällä riittävästi

käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä. Maksuvalmiusriskiä

vähennetään myös tehokkaalla kassanhallinnalla ja kassanhal-

lintaan liittyvillä järjestelyillä, kuten käyttämällä konsernitilejä ja

shekkitililimiittejä. Pitkällä aikavälillä liiketoiminnan rahavirta on

pääasiallinen rahoituslähde.

Ramirentin rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservien

tulee vastata vähintään 8 prosenttia 12 kuukauden liikevaih-

toennusteesta tai vähintään 50 miljoonaa euroa, riippuen kumpi

näistä on suurempi. Tämän lisänä myös yritystodistusvelat

tulee olla katettu sitovilla luottolimiiteillä. Lisäksi tulevaisuuden

tarpeita varten tulee olla strateginen likviditeettireservi. Yhtiön

johto arvioi säännöllisesti strategisen likviditeettireservin

tasoa, jotta yhtiö voi toimia tehokkaasti.

Likviditeettireservin on oltava nostettavissa kolmen pankkipäivän

sisällä ilman lisämaksuja, korvauksia tai vastaavia kuluja. Vuoden

2012 lopussa Ramirentillä oli 150,9 milj. euroa (21,1 % vuoden 2012

liikevaihdosta) käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä.


59

Ramirent 2012

31.12.2012

(EUR 1,000)

SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT

KIRJANPITO ARVO 2013 2014 2015 2016 2017 MYÖHEMMIN

Muut rahoitusinstrumentit

Sitovat lainat rahoituslaitoksilta −197 312 −181 273 −4 235 −96 563 −2 700 −2 925 −90 889 −

Yritystodistukset −49 649 −49 500 −49 649 – – – – –

Shekkitililimiitit pankeista −10 650 −9 328 −497 −700 −258 −280 −8 915 −

Rahoitusleasingvelat −73 −69 −49 −24 – – – –

Muut pitkäaikaiset velat −584 −543 −19 −565 – – – –

Muut velat −11 874 −11 874 −3 802 −8 071 – – – –

Ostovelat −38 505 −38 505 −38 505 – – – – –

−308 645 −291 092 −96 756 −105 922 −2 958 −3 205 −99 804 −Johdannaisinstrumentit

Koronvaihtosopimuk-set (käypä arvo) −7 138 −7 138 −3 088 −2 040 −1 162 −790 −58 –

Valuuttatermiinit (käypä arvo) −259 −259 −259 – – – – –

−7 397 −7 397 −3 347 −2 040 −1 162 −790 −58 –

Yhteensä −316 042 −298 489 −100 103 −107 962 −4 121 −3 995 −99 861 −

LUOTTORISKI

Luottoriski on määritetty mahdollisuudeksi, että asiakas

ei täytä sitoumustaan Ramirentia kohtaan. Konsernin

Luottoriskipolitiikka asettaa ohjeet luottoriskin hallinnalle kai-

kissa konserniyhtiöissä. Luottoriskipolitiikan mukaan operatiivi-

nen johto on kussakin Ramirentin yksikössä velvollinen määrit-

tämään paikalliset toimintatavat luottoriskin arvioimiseksi ja

hallitsemiseksi. Luottotappioita kirjataan näiden periaatteiden

mukaisesti. Luottoriskipolitiikka määrittelee tilanteet, joissa

asiakas voidaan luokitella korkean riskiprofiilin asiakkaaksi, jota

koskevat tiukat ehdot mm. luottolimiitin määrässä. Luottoriskin

pienentämiseksi voidaan riskiasiakkailta ottaa vastaan vakuuk-

sia tai takauksia.

Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on hajautunut, sillä konsernin

myynti kertyy suurelta määrältä asiakkaita. Tilikauden 2012

päättyessä konsernilla ei ollut suuria asiakasluottoriskikeskitty-

miä lukuun ottamatta yhtä yksittäistä asiakkuutta, jonka osuus

on noin 10 % konsernin kokonaisliikevaihdosta. Saamisten laatua

arvioidaan ikäanalyysin ja asiakaskohtaisen analyysin perusteella.

Rahoituksellinen vastapuoliriski on määritelty riskiksi, että

pankki/rahoituslaitos ei kykene täyttämään sitoumuksiaan

Ramirent konsernia kohtaan. Rahoituksellista vastapuoliriskiä

pienennetään valitsemalla erittäin likvidejä instrumentteja ja

vastapuolia, joilla on korkea luottoluokitus. Ramirent tekee yh-

teistyötä vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka on arvioitu

kykeneviksi täyttämään velvoitteensa Ramirentia kohtaan.

Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitustoimiin ja niiden

vastapuoliin liittyvän luottoriskin suurinta osaa käyttämällä 3–5

päärahalaitosta sekä tehokkaalla kassan– ja rahoitusvarojen

hallinnalla siten, että konsernilla ei ole merkittäviä riskikeskitty-

miä miltään rahoitusvastapuolelta.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa vastaa

konsernin luottoriskin enimmäismäärää.

Alla oleva taulukko kuvaa luottosopimusten erääntymistä 31.12.2012. Luvut sisältävät koronmaksut.


31.12.2011

(EUR 1,000)

SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT

KIRJANPITO ARVO 2012 2013 2014 2015 2016 MYÖHEMMIN

Muut rahoitusinstrumentit

Sitovat lainat rahoituslaitoksilta −242 710 −210 123 −6 462 −7 367 −143 380 −3 188 −3 563 −78 750

Yritystodistukset −44 220 −44 000 −44 220 – – – – –

Shekkitililimiitit pankeista −12 533 −10 756 −1 983 −248 −271 −294 −339 −9 397

Rahoitusleasingvelat −122 −117 −100 −22 – – – –

Muut pitkäaikaiset velat −245 −226 −10 −235 – – – –

Muut velat −18 200 −18 200 −7 443 −2 807 −7 950 – – –

Ostovelat −38 120 −38 120 −38 120 – – – – –

−356 150 −321 541 −98 338 −10 680 −151 602 −3 481 −3 901 −88 147Johdannaisinstrumentit

Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) −5 426 −5 426 −1 957 −1 561 –1 023 –538 –347 –

Valuuttatermiinit (käypä arvo) −258 −258 −258 – – – – –

−5 684 −5 684 −2 215 −1 561 −1 023 −538 −347 –

Yhteensä −361 834 −327 225 −100 553 −12 241 −152 625 −4 019 −4 249 −88 147

60

Ramirent 2012

MY YNTISA AMISTEN IK ÄJAK AUMA

(EUR 1,000) BRUTTO 2012LUOTTOTAPPIOIKSI

KIRJATTU 2012 BRUTTO 2011LUOTTOTAPPIOIKSI

KIRJATTU 2011

Erääntymättömät myyntisaamiset 85 495 – 78 945 –

1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 31 082 – 20 223 –

31–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 7 647 −2 532 8 050 −3 128

Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 8 529 −8 529 11 532 −11 532

132 752 −11 061 118 750 −14 660

Luottotappiovarauksen muutos tilikauden aikana oli seuraava:

(EUR 1,000) 2012 2011

Luottotappiovaraus 1.1. −14 660 −16 157

Kurssierot −522 −630

Lisäys tilikauden aikana −9 421 −4 004

Tilikauden aikana toteutuneista luottotappioista johtuva vähennys 8 577 2 734

Tilikauden aikana saaduista asiakassuorituksista johtuva vähennys 4 464 3 343

Tilikauden aikana suoritetun varauksen purusta johtuva vähennys – 56

Yhteisyritykselle siirrettävät varat 501 –

Luottotappiovarauksen muutos tilikauden aikana 3 598 1 498

Luottotappiovaraus 31.12. −11 061 −14 660

RAHAVIRRAN SUOJAUS

Ramirent konserni käyttää korkojohdannaisia vähentääk-

seen tuloslaskelman korkokustannusten vaihtelua ja sää-

tääkseen velkasalkun keskimääräistä koronkiinnitysaikaa.

Koronvaihtosopimuksia käytetään tulevien liiketapahtumien eli

rahavirtojen suojaamiseen.

Kaikki korkojohdannaiset liittyvät suoraan olemassa oleviin

lainoihin ja ne täyttävät suojauslaskennan soveltamis-

edellytykset, joten ne on määritelty rahavirran suojauksiksi.

Rahavirransuojauksissa Ramirent on ennalta määritellyt

korkokulujen rahavirrat vuosien 2012–2016 aikana.

Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista niiden johdannaisten

osalta, jotka on määritelty ja täyttävät rahavirran suoja-

uksen edellytykset, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Tehottomaan osuuteen liittyvät voitot ja tappiot merkitään

tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan tehokkuutta testataan

jatkuvasti etukäteen ja jälkilaskennalla vuosineljänneksittäin.

Rahavirran suojaukset olivat tehokkaita vuoden 2012 aikana.

Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot palautetaan

tuloslaskelman korkotuottoihin tai –kuluihin tilikausilla, jolloin

suojattava kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojausrahaston

muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tilikauden

2012 rahavirran suojausten vaikutus muihin laajan tuloksen eriin

oli 1,1 miljoonaa euroa (ennen veroja).

29. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU


Saamiset

Myyntisaamiset 16 132 752 118 750

Luottotappiovaraus 28 -11 061 −14 660

121 691 104 091

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Muut osakkeet 13, 28 412 415

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

Sitovat lainat rahoituslaitoksilta 24, 28 181 272 210 123

Yritystodistukset 24, 28 49 500 44 000

Shekkitililimiitti 24, 28 9 328 10 756

Rahoitusleasingvelat 24, 28 69 117

Muut pitkäaikaiset velat 24, 28 543 226

Muut velat 25, 28 11 874 18 200

Ostovelat 26, 28 38 505 38 120

291 092 321 541

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) 28 −7 139 –5 426

Valuuttatermiinit (käypä arvo) 28 −259 −258


61

Ramirent 2012

KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVIEN RAHOITUSVAROJEN HIERARKIATASOT

31.12.2012

(EUR 1,000) TASO I TASO II TASO III

Korkojohdannaiset – −7 139 –

Valuuttajohdannaiset – −259 –

31.12.2011

(EUR 1,000) TASO I TASO II TASO III

Korkojohdannaiset – –5 426 –

Valuuttajohdannaiset – −258 –

Yllä olevassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostet-

tavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisen

menetelmät. Eri tasot on määritetty seuraavasti:

Taso 1: näkyvät markkinahinnat (oikaisemattomat) toimivilla

markkinoilla samanlaisille varoille ja veloille.

Taso 2: syöttötietoina käytetään muita kuin tason 1 näkyviä

markkinahintoja, jotka ovat todettavissa varoille ja veloille joko

suoraan (hinta) tai epäsuoraan ( johdettu hinnasta).

Taso 3: syöttötietoina varoille ja veloille käytetään muita kuin

todettavia markkinahintoja.

30. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN K ÄY VÄT ARVOT VERRATTUNA KIRJANPITOARVOIHIN

Alla esitetään konsernin käyttämät rahoitusinstrumenttien

käyvän arvon määrittämisperusteet.

MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT JA KÄYPÄÄN ARVOON

TULOSVAIKUTTEISESTI ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARAT

Myytävissä olevien rahoitusvarojen ja käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen käypä arvo perustuu

tilinpäätöshetken markkinahintaan.

MYYNTISAAMISET JA RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT

Myyntisaamisten ja rahavarojen käypä arvo määritellään

ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvona diskontattuna

tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

RAHOITUSVELAT

Käypä arvo perustuu pääoman takaisinmaksujen ja korkojen

tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksille

markkinakorko määritellään samankaltaisten leasing-

sopimusten perusteella.

JOHDANNAISET (KORONVAIHTOSOPIMUKSET)

Koronvaihtosopimusten käypä arvo perustuu pankkien no-

teerauksiin. Noteerausten järkevyyttä testataan arvioimalla

kunkin sopimuksen ehtoihin ja maturiteettiin perustuva tulevien

kassavirtojen nykyarvo ja käyttämällä vastaavanlaisten instru-

menttien tilinpäätöspäivän markkinakorkoja.

Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot sekä tilinpäätöshet-

ken taseen kirjanpitoarvot esitetään alla olevassa taulukossa:

(EUR 1,000)LIITE- TIETO

KIRJANPITO-ARVO 2012

KÄYPÄ ARVO 2012

KIRJANPITO-ARVO 2011

KÄYPÄ ARVO 2011

Rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset 12 412 412 415 415

Myyntisaamiset 15 121 692 121 692 104 091 104 091

Rahavarat 16 1 338 1 338 2 431 2 431

123 442 123 442 106 937 106 937

Rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 22 −190 600 −190 600 −220 878 −220 878

Yritystodistukset 22 −49 500 −49 500 −44 000 −44 000

Rahoitusleasingvelat 22 −69 −69 −117 −117

Muut pitkäaikaiset velat 22 −543 −543 −226 −226

Muut velat 23 −11 874 −11 874 −18 200 −18 200

Ostovelat 24 −38 505 −38 505 −38 120 −38 120

Koronvaihtosopimukset varat 19 281 19 281 7 736 7 736

Koronvaihtosopimukset velat −26 419 −26 419 −13 162 −13 162

−298 229 −298 229 −326 967 −326 967

Korkojohdannaiset (nimellisarvo ja käypä arvo) 159 091 −7 139 187 340 −5 426

Valuuttatermiinit (nimellisarvo ja käypä arvo) 25 465 −259 55 378 −258


62

Ramirent 2012

31. K ÄY TET Y T VALUUTTAKURSSIT

VALUUTTA TULOSKURSSI 2012 TULOSKURSSI 2011 TASEKURSSI 2012 TASEKURSSI 2011

DKK 7,4435 7,4507 7,4610 7,4342

HUF 289,3242 279,3100 292,3000 314,5800

LTL 3,4528 3,4528 3,4528 3,4528

LVL 0,6973 0,7062 0,6977 0,6995

NOK 7,4755 7,7930 7,3483 7,7540

PLN 4,1843 4,1187 4,0740 4,4580

RUB 39,9238 40,8797 40,3295 41,7650

SEK 8,7067 9,0276 8,5820 8,9120

UAH 10,3833 11,1121 10,5991 10,3447

CZK 25,1458 24,5892 25,1510 25,7870

32. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö ja tytäryhtiöt sekä konsernin johto ja yksi suurimmista osakkeenomistajista. Yhtiön johtoon

kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Luettelo tytäryrityksistä esitetään liitetiedossa 36.

33. L ÄHIPIIRITAPAHTUMAT

JOHDON T YÖSUHDE–ETUUDET

(EUR 1,000) 2012 2011

Lyhytaikaiset työsuhde–etuudet −2 645 −2 881

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet −477 −143

Osakeperusteiset etuudet 140 −365

−2 982 −3 389

HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJILLE MAKSETUT ETUUDET

(EUR 1,000) 2012 2011

Appleton, Kevin −28 −

Bergh, Kaj–Gustaf −34 −33

Ek, Johan −32 −30

Hofvenstam, Peter −54 −56

Norvio, Erkki −33 −29

Renlund, Susanna −46 −47

Sølsnes, Gry Hege −32 −22

Rosén, Magnus −815 −540

−1 075 −758

Toimitusjohtajalle maksetut etuudet muodostuvat vuosittai-

sesta peruspalkasta, luontoiseduista, maksetuista tulospalkki-

oista ja eläkevakuutuksesta. Osa toimitusjohtajalle maksetuista

etuuksista on maksettu Ramirent Oyj:n ruotsalaisesta tytär-

yhtiöstä Ramirent Internal Services AB:stä. Toimitusjohtajan

eläkeikä on hänen sopimuksensa mukaan 62 vuotta.

Ramirentilla ei ollut mitään muita transaktioita johdon avain-

henkilöiden kanssa kuin yllä mainitut työsuhde–etuudet vuosina

2012 ja 2011.

Yhtiöllä ei ollut avoimia lainasaamisia johdon avainhenkilöitä

31.12.2012 eikä 31.12.2011.

Vuosina 2012 ja 2011 Ramirent Group vuokrasi kalustoa

Nordstjernan Groupille 70,9 (70,9) milj. eurolla. Lyhytaikaiset

saamiset Nordstjernan Groupilta 31.12.2012 olivat yhteensä 9,9

(9,7) milj. euroa. Nordstjernan Groupin emoyhtiö Nordstjernan

AB oli Ramirent Oyj:n suurin osakkeenomistaja (29,33 %) vuosina

2012 ja 2011.

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,34 euroa osaketta kohti, yhteensä 36.606.826,24 euroa. Ehdotettu

osinko perustuu täsmäytyspäivänä 2.4.2013 rekisteröityjen ulkona olevien osakkeiden määrään, yhteensä 107 667 136 kappa-

letta. Osinkoa ei ole kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vuonna 2012 osinkoa maksettiin 0,28 euroa osaketta kohti, yhteensä

30,146,798.08 euroa.


63

Ramirent 2012

34. EHDOLLISET VEL AT JA VARAT SEK Ä HANKINTASITOUMUKSET

VAKUUDET 31.12.2012

(EUR 1,000)OMIEN LAINOJEN

VAKUUDEKSIMUIDEN OMIEN

SITOUMUSTEN VAKUUDEKSIULKOPUOLISTEN

SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI YHTEENSÄ

Takaukset - 3 523 6 3 529

EI PURET TAVISSA OLEVIEN VUOKRASOPIMUSTEN VASTAISET VÄHIMMÄISVUOKRAT

(EUR 1,000) 2012 2011

Yhden vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat 29 715 33 830

1–5 vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat 56 830 60 509

Yli 5 vuoden kuluttua raportointipäivästä maksettavat 15 095 22 260

Vastaiset vuokramaksut yhteensä 101 639 116 599

Muiden vuokrasopimusten tulosvaikutteiset vuokrakulut

Tuloslaskelmassa kuluksi kirjatut vuokrat 43 824 48 104

Vuokrakulujen oikaisuksi kirjatut jälleenvuokrauksesta saadut maksut tuloslaskelmassa −75 −219

Nettovuokrakulut tuloslaskelmassa 43 748 47 885

Investointisitoumukset pysyviin vastaaviin olivat tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 2.1 milj. EUR (31.12.2011 2,9 milj. EUR).

35. RIITA–ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT

Ramirentin johto ei ole tietoinen riidoista ja/tai oikeusprosesseista, jotka haittaisivat merkittävästi yhtiön liiketoimintaa ja/tai

taloudellista asemaa mikäli niiden lopputulokset olisivat yhtiön näkökulmasta kielteisiä.


VAKUUDET 31.12.2011

(EUR 1,000)OMIEN LAINOJEN

VAKUUDEKSIMUIDEN OMIEN

SITOUMUSTEN VAKUUDEKSIULKOPUOLISTEN

SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI YHTEENSÄ

Takaukset - 3 321 6 3 326

64

Ramirent 2012

36. T Y TÄRYHTIÖT 31.12.2012

YHTIÖN NIMI MAA TOIMINNAN LUONNE OYJ:N SUORA OMISTUS KONSERNIN OMISTUS

Ramirent Plc

Rami-Tilat Oy Suomi Lepäävä 100,00 % 100,00 %

Ramirent Internal Services AB Ruotsi Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent Finland Oy Suomi Toimiva 100,00% 100,00 %

Rami-Cranes Oy * Suomi Toimiva 0,00% 100,00 %

Teline-Rami Oy* Suomi Toimiva 0,00% 100,00 %

Ramirent AB Ruotsi Toimiva 100,00% 100,00 %

Consensus Entreprenad AB* Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %

TLM Ställningar AB* Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %

Göterborg Kärra AB Ruotsi Kiinteistöyhtiö 0,00% 100,00 %

Luleå Bergnäset AB Ruotsi Kiinteistöyhtiö 0,00% 100,00 %

Ramirent AS Norja Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent Module Systems AS Norja Toimiva 0,00% 100,00 %

Stavdal Liftutleie AS Norja Lepäävä 0,00% 100,00 %

Bautas AS Norja Lepäävä 0,00% 100,00 %

Altima AS Norja Lepäävä 0,00% 100,00 %

Ramirent A/S Tanska Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent Europe Oy Suomi Holding 100,00% 100,00 %

LLC Ramirent** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %

CJSC Ramirent** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %

LLC Ramirent Machinery** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %

LLC Ramirent RUS** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %

Ramirent Ukraine LLC** Ukraina Toimiva 0,00% 100,00 %

Ramirent AS Viro Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent AS Rigas filiale Latvia Toimiva 0,00% 100,00 %

Ramirent AS Vilniaus filialas Liettua Toimiva 0,00% 100,00 %

Ramirent S.A. Puola Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent Kft. Unkari Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent s.r.o. Tsekin tasavalta Toimiva 100,00% 100,00 %

Ramirent spol. s.r.o. Slovakia Toimiva 100,00% 100,00 %

Vuonna 2012 fuusioidut ja puretut tytäryhtiöt

Uudenmaan Telineasennus Oy Suomi Lepäävä 0,00% 100,00 %

Rami-Muotit Oy Suomi Lepäävä 0,00% 100,00 %

TLM i Linköping AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %

TLM i Norrköping AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %

TLM i Motala AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %

Hyrman i Lund AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %

Maskindepon i Lund AB Ruotsi Lepäävä 0,00% 100,00 %

* Fuusioidaan vuoden 2013 aikana.** Siirretään yhteisyritykselle vuoden 2013 aikana.

37. RAPORTOINTIK AUDEN PÄ ÄTT YMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

MUUTOKSET YRITYKSEN JOHDOSSA

Erik Alteryd, M.Sc. (Eng) on nimitetty Ruotsin segmentin johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Erik Alteryd aloittaa

uudessa tehtävässään viimeistään heinäkuussa 2013.


65

Ramirent 2012

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT


2012 2011 2010 2009 2008Liikevaihto, milj. EUR 714,1 649,9 531,3 502,5 702,6

Liikevaihdon kasvu, % 9,9 22,3 5,7 −28,5 10,8

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA), milj. EUR 210,2 181,8 127,4 129,9 188,8

Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA), % liikevaihdosta 29,4 28,0 24,0 25,8 26,9

Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. EUR 100,3 79,4 33,0 30,6 82,0

Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % liikevaihdosta 14,1 12,2 6,2 6,1 11,7

Liiketulos (EBIT), milj. EUR 92,3 74,1 29,7 28,8 79,7

Liiketulos (EBIT), % liikevaihdosta 12,9 11,4 5,6 5,7 11,4

Tulos ennen veroja (EBT), milj. EUR 82,9 60,8 20,9 12,7 50,7

Tulos ennen veroja (EBT), % liikevaihdosta 11,6 9,3 3,9 2,5 7,2

Tilikauden tulos, milj. EUR 63,6 44,7 14,6 4,7 33,7

Tilikauden tulos, % liikevaihdosta 8,9 6,9 2,8 0,9 4,8

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 18,8 15,7 8,6 8,5 17,5

Oman pääoman tuotto (ROE), % 18,3 13,9 4,7 1,6 10,8

Korolliset velat, milj. EUR 240,7 265,2 177,9 209,0 305,1

Nettovelka, milj. EUR 239,4 262,8 176,6 207,2 303,0

Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentumisia (nettovelka/EBITDA) 1,1x 1,4x 1,4x 1,6x 1,6x

Nettovelkaantumisaste, % 65,1 80,6 55,6 67,8 107,8

Omavaraisuusaste, % 44,3 40,7 48,0 46,6 37,4

Henkilöstö, keskimäärin tilikauden aikana 3 077 3 150 3 043 3 313 4 006

Henkilöstö, tilikauden lopussa 3 005 3 184 3 048 3 021 3 894

Bruttoinvestoinnit, milj. EUR 124,0 242,2 62,0 17,5 201,3

Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 17,4 37,3 11,7 3,5 28,7

66

Ramirent 2012


Oman pääoman tuotto (ROE),%: Tilikauden tulos x 100

Oma pääoma (tilikauden aikana keskimäärin)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI),%:(Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100

Varat yhteensä – korottomat velat (tilikauden aikana keskimäärin)

Omavaraisuusaste,%:(Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ) x 100

Varat yhteensä – saadut ennakot

Osakekohtainen tulos (EPS), EUR:

Tilikauden tulos +/– määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Oma pääoma/osake, EUR: Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä raportointipäivänä

Osinko/tulos,%: Osakekohtainen osinko x 100

Osakekohtainen tulos

Nettovelka: Korolliset velat – rahavarat ja muut rahoitusvarat

Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentumisia:

Nettovelka

Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja

Nettovelkaantumisaste: Nettovelka x 100

Oma pääoma

Osakekohtainen osinko:

Maksettu osinko

Osakkeiden määrä osingonjaon täsmäytyspäivänä

Efektiivinen osinkotuotto:Osakeantioikaistu osinko / osake x 100

Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

Hinta/voitto–suhde (P/E–luku):Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen tulos

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄ ÄRITTELY

2012 2011 2010 2009 2008Osakekohtainen tulos (EPS), painotettu keskiarvo, laimennettu, EUR 0,59 0,41 0,13 0,04 0,31

Osakekohtainen tulos (EPS), painotettu keskiarvo, laimentamaton, EUR 0,59 0,41 0,13 0,04 0,31

Oma pääoma / osake, tilikauden lopussa, laimennettu, EUR 3,41 3,02 2,93 2,81 2,59

Oma pääoma / osake, tilikauden lopussa, laimentamaton, EUR 3,41 3,02 2,93 2,81 2,59

Osakekohtainen osinko, EUR * 0,34 0,28 0,25 0,15 –

Osinko / tulos, % 57,6 % 67,6 % 185,4 % 348,1 % –

Efektiivinen osinkotuotto, % * 5,4 % 5,1 % 2,5 % 2,2 % –

Hinta / voitto -suhde (P/E) 10,67 13,29 73,13 171,00 10,48

Osakkeen ylin kurssi, EUR 8,81 12,37 10,10 8,23 12,68

Osakkeen alin kurssi, EUR 5,35 4,12 6,17 2,35 2,37

Osakkeen keskikurssi, EUR 6,61 7,57 7,85 5,01 7,23

Osakkeen kurssi 31.12., EUR 6,25 5,50 9,85 6,84 3,25

Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. EUR 672,9 594,1 1 066,8 743,5 353,3

Osakkeiden vaihto, 1.000 kpl 29 743,5 47 165,6 48 832,0 64 220,4 132 730,2

Osakkeiden vaihto osakekannan kokonaismäärästä, % 27,6 % 43,4 % 44,9 % 59,1 % 122,1 %

Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimennettu 107 731 692 108 064 377 108 575 291 108 697 328 108 697 750

Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimentamaton 107 731 692 108 064 377 108 575 291 108 697 328 108 697 750

Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimennettu 107 667 136 108 017 136 108 304 136 108 697 328 108 697 328

Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimentamaton 107 667 136 108 017 136 108 304 136 108 697 328 108 697 328

Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu käyttämällä ulkona olevien osakkeiden määrää. * Varsinainen yhtiökokous tekee päätöksen vuoden 2012 osingosta 26.3.2013

67

Ramirent 2012

TULOSKEHIT YS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

(Vuosineljänneksiä koskevat tiedot ovat tilintarkastamattomia.)

KOKO VUOSI

2012Q4

2012Q3

2012Q2

2012Q1

2012

KOKO VUOSI

2011Q4

2011Q3

2011Q2

2011Q1

2011

Liikevaihto, milj. EUR 714,1 194,1 185,9 169,7 164,3 649,9 186,8 179,2 149,5 134,4

Liiketulos ennen poistoja (EBITDA), milj. EUR 210,2 56,5 60,3 51,6 41,9 181,8 55,0 58,6 40,6 27,6

Liiketulos ennen poistoja (EBITDA), % liikevaihdosta 29,4 % 29,1 % 32,5 % 30,4 % 25,5 % 28,0 % 29,4 % 32,7 % 27,2 % 20,6 %

Liiketulos (EBIT), milj. EUR 92,3 27,5 29,7 22,7 12,3 74,1 25,5 30,5 15,4 2,7

Liiketulos (EBIT), % liikevaihdosta 12,9 % 14,2 % 16,0 % 13,4 % 7,5 % 11,4 % 13,6 % 17,0 % 10,3 % 2,0 %

Tulos ennen veroja (EBT), milj. EUR 82,9 24,3 27,9 20,0 10,7 60,8 22,7 25,7 12,5 −0,2

Tulos ennen veroja (EBT), % liikevaihdosta 11,6 % 12,5 % 15,0 % 11,8 % 6,5 % 9,3% 12,2 % 14,3 % 8,4 % −0,1 %

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT SEGMENTEITTÄIN

(Vuosineljänneksiä koskevat tiedot ovat tilintarkastamattomia.)

Liikevaihto, milj. EUR

KOKO VUOSI

2012Q4

2012Q3

2012Q2

2012Q1

2012

KOKO VUOSI

2011Q4

2011Q3

2011Q2

2011Q1

2011

Suomi 166,5 41,7 45,0 41,4 38,4 154,7 42,5 45,5 36,5 30,2

Ruotsi 209,9 57,9 53,0 50,9 48,1 182,7 53,9 45,4 42,1 41,3

Norja 174,0 51,0 41,1 38,1 43,7 144,8 42,0 39,7 30,5 32,6

Tanska 44,7 12,2 11,4 11,2 9,8 44,1 14,6 11,3 9,9 8,4

Europe East 63,3 17,4 18,8 15,0 12,2 56,1 16,5 17,2 13,0 9,4

Europe Central 62,7 16,2 17,9 15,3 13,3 73,9 18,9 21,6 19,0 14,4

Segmenttien välinen liikevaihto −7,1 −2,3 −1,4 −2,2 −1,2 −6,3 −1,6 −1,4 −1,5 −1,9

Yhteensä 714,1 194,1 185,9 169,7 164,3 649,9 186,8 179,2 149,5 134,4

Liiketulos, milj. EUR ja % liikevaihdosta

KOKO VUOSI

2012Q4

2012Q3

2012Q2

2012Q1

2012

KOKO VUOSI

2011Q4

2011Q3

2011Q2

2011Q1

2011

Suomi 30,2 7,3 10,9 7,0 5,0 22,8 6,2 10,5 4,7 1,3

18,2 % 17,6 % 24,2 % 17,0 % 12,9 % 14,7 % 14,6 % 23,2 % 12,9 % 4,4 %

Ruotsi 33,1 9,2 8,7 8,6 6,5 33,2 11,9 8,2 7,0 6,1

15,7 % 15,9 % 16,4 % 16,9 % 13,5 % 18,2 % 22,2 % 18,0 % 16,5 % 14,9 %

Norja 22,2 6,5 6,4 5,4 3,9 11,2 4,5 3,9 2,4 0,4

12,8 % 12,7 % 15,6 % 14,2 % 8,9 % 7,7 % 10,7 % 9,9 % 7,9 % 1,2 %

Tanska 1,6 0,8 0,8 0,2 −0,2 0,1 0,8 0,9 −0,3 −1,3

3,6 % 6,7 % 6,8 % 2,0 % −2,1 % 0,2 % 5,4 % 7,5 % −2,9 % −15,0 %

Europe East 10,9 5,0 4,4 1,6 −0,1 5,9 2,3 4,2 1,0 −1,7

17,3 % 28,7 % 23,4 % 10,8 % −0,6 % 10,5 % 14,2 % 24,6 % 7,5 % −17,7 %

Europe Central −1,6 0,2 0,4 0,1 −2,2 5,5 2,0 3,5 1,1 −1,2

−2,5 % 1,1 % 2,0 % 0,9 % −16,8 % 7,4 % 10,8 % 16,3 % 5,7 % −8,2%

Liiketoimintasegmenteille kohdistamattomat kulut −4,2 −1,5 −1,8 −0,3 −0,5 −4,5 −2,3 −0,7 −0,4 −1,1

Konsernin liiketulos 92,3 27,5 29,7 22,7 12,3 74,1 25,5 30,5 15,4 2,7

12,9 % 14,2 % 16,0 % 13,4 % 7,5 % 11,4 % 13,6 % 17,0 % 10,3 % 2,0 %


68

Ramirent 2012

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FASEMOYHTIÖN TULOSL ASKELMA

(EUR )LIITE-TIETO 2012 2011

Liikevaihto 1 10 256 954,45 8 518 460,35

Liiketoiminnan muut tuotot 2 29 489,97 8 821,20

Henkilöstökulut 3 −2 675 017,08 −2 325 198,45

Poistot ja arvonalentumiset 4 −246 911,48 −249 077,19

Liiketoiminnan muut kulut 5 −11 418 229,14 −10 807 868,74

Liiketulos −4 053 713,28 −4 854 862,83

Rahoitustuotot 6 40 877 764,13 31 868 015,45

Rahoituskulut 6 −27 538 460,36 −25 148 323,09

Tulos ennen satunnaisia eriä 9 285 590,49 1 864 829,53

Satunnaiset erät 7 12 000 000,00 15 000 000,00

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 21 285 590,49 16 864 829,53

Tilinpäätössiirrot 8 – 3 003,88

Tuloverot 9 −2 535 559,64 −1 502 884,03

Tilikauden tulos 18 750 030,85 15 364 949,38

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FAS

(SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ)

EMOYHTIÖN TASE

(EUR )LIITE-TIETO 31.12.2012 31.12.2011

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 10 11 843 705,94 4 667 172,55

Aineelliset hyödykkeet 11 79 757,22 130 895,68

Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 491 943 710,85 488 839 275,75

Pitkäaikaiset saamiset 13 161 291 694,08 220 297 573,11

Pysyvät vastaavat yhteensä 665 158 868,09 713 934 917,09

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset 14 36 561 403,30 19 537 156,84

Rahat ja pankkisaamiset 15 58 008,10 2 284,89

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 36 619 411,40 19 539 441,73

VASTAAVAA YHTEENSÄ 701 778 279,49 733 474 358,82

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma 16 25 000 000,00 25 000 000.00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 113 328 910,72 113 328 910,72

Edellisten tilikausien voitto 16 272 249 442,02 289 745 689,25

Tilikauden tulos 16 18 750 030,85 15 364 949,38

Oma pääoma yhteensä 429 328 383,59 443 439 549,35

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma 17 188 481 530,01 217 736 310,99

Lyhytaikainen vieras pääoma 18 83 968 365,89 72 298 498,48

Vieras pääoma yhteensä 272 449 895,90 290 034 809,47

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 701 778 279,49 733 474 358,82

69

Ramirent 2012

EMOYHTIÖN RAHOITUSL ASKELMA

(EUR ) 2012 2011

Liiketoiminnan rahavirta

Tulos ennen veroja 21 285 590,49 16 864 829,53

Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 246 911,48 249 077,19

Rahoitustuotot ja –kulut −13 339 303,77 −6 719 692,36

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 8 193 198,20 10 394 214,36

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/ vähennys −5 052 719,48 −915 693,79

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys / vähennys 1 696 597,33 513 396,39

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 837 076,05 9 991 916,96

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista −26 363 989,75 −19 772 701,02

Saadut korot liiketoiminnasta 13 906 237,15 13 733 823,85

Maksetut välittömät verot −1 498 214,66 −245 616,96

Liiketoiminnan rahavirta −9 118 891,21 3 707 422,83

Investointien rahavirta

Investoinnit tytäryrityksiin −4 785 385,00 −9 778 383,05

Pääomapalautukset tytäryhtiöistä 1 680 949,90 −

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −7 382 206,41 −4 254 474,60

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 9 900,00 18 550,00

Lainasaamisten nettomuutos −59 005 879,03 −66 546 297,10

Saadut osingot investoinneista 10 965 994,45 11 117 163,79

Investointien rahavirta 59 495 131,97 −69 443 440,96

Rahoituksen rahavirta

Omien osakkeiden hankinta −2 714 398,53 −3 378 110,95

Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut −3 204 539,96 12 843 278,84

Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut −29 254 780,98 78 277 419,13

Maksetut osingot −30 146 798,08 −27 004 284,00

Saadut ja annetut konserniavustukset 15 000 000,00 5 000 000,00

Rahoituksen rahavirta −50 320 517,55 65 738 303,02

Rahavarojen muutos 55 723,21 2 284,89

Rahavarat tilikauden alussa 2 284,89 –

Rahavarojen muutos 55 723,21 2 284,89

Rahavarat tilikauden lopussa 58 008,10 2 284,89

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FAS

70

Ramirent 2012

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YLEISIÄ TIETOJA YHTIÖSTÄ JA SEN LIIKETOIMINNASTA

Ramirent Oyj on suomalainen julkinen yhtiö. Sen toimintaa

säätelee suomalainen lainsäädäntö ja sen kotipaikka on

Helsinki. Ramirentin osoite on Äyritie 16, 01510 Vantaa. Yhtiö on

Ramirent–konsernin emoyhtiö ja sen osakkeet on noteerattu

NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Ramirent Oyj toimii holding–yhtiönä ja Ramirent konsernin

emoyhtiönä. Yhtiö tarjoaa myös konsernin sisäisiä hallinnollisia

palveluita tytäryhtiöilleen.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

YLEISTÄ

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätössäännös-

ten mukaisesti (FAS). Tilinpäätös on esitetty euroissa.

TULOUTUSPERIAATTEET

Hallintopalvelut kirjataan myyntituotoiksi. Liikevaihtona esitetään

saadun tai saatavan vastikkeen todellinen/käypä arvo, josta on

vähennetty annetut alennukset, välilliset verot ja muut myynnin

perusteella suoranaisesti määräytyvät verot.

Hallintopalveluihin liittyvät tuotot tuloutetaan sillä kaudella,

jolloin palvelu tuotetaan.

ELÄKEKULUT

Eläkkeet hoidetaan ulkopuolisen eläkevakuutusyhtiön kautta.

Eläkekulut kirjataan suoriteperiaatteella henkilöstökuluihin

tuloslaskelmaan. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on

maksupohjainen eläkejärjestely.

RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

Korkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteella.

Korot ja muut korollisiin velkoihin liittyvät menot kirjataan

suoriteperiaatteella kuluksi tuloslaskelman rahoituskuluihin.

SATUNNAISET ERÄT

Satunnaiset erät koostuvat suomalaisille tytäryhtiöille anne-

tuista ja saaduista konserniavustuksista. Konserniavustukset

käsitellään Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Tytäryhtiöiden purkamisiin liittyvät purkutappiot ja –voitot on

kirjattu satunnaisiin eriin.

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Tuloslaskelman tilinpäätössiirrot koostuvat suunnitelman

ylittävistä poistoista, jotka kirjataan Suomen verolainsäädän-

nön mukaisesti. Taseen tilinpäätössiirtojen kertymä koostuu

kertyneistä suunnitelman ylittävistä poistoista.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden verotettavan tuloksen perus-

teella jaksotetuista veroista. Ne sisältävät myös aikaisempien

vuosien tuloverojen oikaisuja (lisäverot ja veronpalautukset).

Laskennallisia verosaamisia ja –velkoja ei kirjata taseeseen

eikä niiden muutoksia tuloslaskelmaan. Ne esitetään sen sijaan

tilinpäätöksen liitetiedoissa.

LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet (muut aineettomat

oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot), joilla on rajallinen

taloudellinen käyttöaika, poistetaan niiden arvioidun taloudelli-

sen käyttöajan puitteissa. Omaisuusryhmien arvioidut taloudel-

liset käyttöajat ja poistomenetelmät ovat seuraavat:

Liikearvo tasapoisto 5–20 vuotta

Ohjelmistolisenssit ja

IT–järjestelmät tasapoisto 3–5 vuotta

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet (rakennukset ja rakennelmat, koneet

ja laitteet, maa–alueet ja muu aineellinen omaisuus) kirjataan

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn

alkuperäiseen hankintamenoon. Leasingsopimuksin (rahoitus-

leasing ja operatiivinen leasing) hankittuja aineellisia hyödykkei-

tä ei aktivoida taseeseen.

Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin omaisu-

userän arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa. Maa–alueita

ei poisteta.

Käytetyt poistomenetelmät, ryhmäkohtaiset arvioidut taloudel-

liset käyttöajat ja vuotuiset poistoprosentit ovat seuraavat:

Koneet ja laitteet omassa käytössä tasapoisto 3–10 vuotta

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisin arvoin

vähennettynä arvioidulla luottotappioilla.

RAHAT JA PANKKISAAMISET

Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta ja

pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja

muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden

finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikai-

sina korollisina velkoina.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroik-

si tapahtuma–ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti. Ulkomaan

LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN

71

Ramirent 2012

rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi raportointipäivän valuuttakurssin mukaisesti. Kyseisistä liiketapahtumista ja

ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuntamisesta johtuvat kurssivoitot ja –tappiot esitetään liiketoimintaan liittyvien

erien osalta tuloslaskelman liiketulokseen vaikuttavina erinä ja rahoituserien osalta tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja –kuluissa.

Tilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty alla olevassa taulukossa:

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

VALUUTTA TULOSKURSSI 2012 TULOSKURSSI 2011 TASEKURSSI 2012 TASEKURSSI 2011

DKK 7.4435 7.4507 7.4610 7.4342

HUF 289.3242 279.3100 292.3000 314.5800

LTL 3.4528 3.4528 3.4528 3.4528

LVL 0.6973 0.7062 0.6977 0.6995

NOK 7.4755 7.7930 7.3483 7.7540

PLN 4.1843 4.1187 4.0740 4.4580

RUB 39.9238 40.8797 40.3295 41.7650

SEK 8.7067 9.0276 8.5820 8.9120

UAH 10.3833 11.1121 10.5991 10.3447

CZK 25.1458 24.5892 25.1510 25.7870

JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät pääasialliset johdannaissopimukset koostuivat koronvaihtosopimuksista. Kyseisiä sopimuk-

sia on käytetty yhtiön rahoitusperiaatteiden mukaiseen suojaukseen.

Ramirent soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin konsernitilinpäätöksessä. Suojauskohteena on korollisten velkojen

koronmaksuun liittyvä vastainen kassavirta.

Suojausinstrumenttien käypiä arvoja ei kirjata tilinpäätökseen. Ne esitetään sen sijaan vastuusitoumuksina tilinpäätöksen liitetie-

doissa. Niiden suojausvaikutus kirjataan tuloslaskelmaan niiden rahoituskulujen oikaisuina, jotka syntyvät suojattavien kohteiden

perusteella (korolliset velat).

Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä.

72

Ramirent 2012

1 . LIIKEVAIHDON MA ANTIETEELLINEN JAK AUMA

(EUR) 2012 2011

Suomi 2 122 811,86 1 818 174,00

Muut Euroopan maat 8 134 142,59 6 700 286,35

10 256 954,45 8 518 460,35

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(EUR) 2012 2011

Arvonlisäveron palautukset ulkomailta 13 005,97 8 321,20

Muut tuotot 16 484,00 500,00

29 489,97 8 821,20

3. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN MÄ ÄRÄ

(EUR) 2012 2011

Palkat ja palkkiot –1 963 121,67 −2 066 438,70

Eläkekulut –241 701,60 −187 153,77

Muut henkilöstökulut –470 193,81 −71 605,98

–2 675 017,08 −2 325 198,45

MAKSETUT JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

(EUR) 2012 2011

Toimitusjohtaja –302 000,04 −184 236,00

Hallituksen jäsenet –260 250,00 −217 900,00

–562 250,04 −402 136,00

Edellä mainitut toimitusjohtajien palkat ja palkkiot sisältävät myös tiettyjä eläkekuluja, mutta eivät muita sosiaalikuluja.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

2012 2011

Henkilöstön määrä keskimäärin tilikauden aikana 16 16

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(EUR) 2012 2011

Aineettomista hyödykkeistä

Liikearvosta – −9 296,90

Muista aineettomista oikeuksista –59 762,66 −63 020,23

Muista pitkävaikutteisista menoista –144 764,96 −85 172,75

Aineellisista hyödykkeistä

Koneista ja kalustosta –42 383,86 −53 723,38

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä – −37 863,93

–246 911,48 −249 077,19

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(EUR) 2012 2011

Kiinteistövuokrat –204 310,91 −141 911,20

Muut kiinteistökulut –18 477,03 −16 275,37

IT– ja toimistokulut –1 287 987,69 −591 394,85

Muut operatiiviset leasingkulut –47 939,58 −64 825,49

Ulkopuoliset palvelut –6 950 963,00 −7 059 835,55

Muut kulut –2 908 550,93 −2 933 626,28

–11 418 229,14 −10 807 868,74

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN

73

Ramirent 2012

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT:

(EUR) 2012 2011

Tilintarkastus –62 800,00 −60 000,00

Veroneuvonta –125 684,00 −6 716,90

Muut palkkiot –220 346,00 −41 545,85

–408 830,00 −108 262,75

6. RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

RAHOITUSTUOTOT

(EUR) 2012 2011

Osinkotuotot tytäryhtiöiltä 10 965 994,45 11 117 163,79

Korkotuotot tytäryhtiöiltä 11 281 730,94 10 195 697,75

Muut korkotuotot 2 398 562,16 2 745 204,84

Valuuttakurssivoitot 16 231 476,58 7 809 949,07

40 877 764,13 31 868 015,45

RAHOITUSKULUT

(EUR) 2012 2011

Korko– ja muut rahoituskulut tytäryhtiöille –287 451,80 −161 012,40

Korko– ja muut rahoituskulut muille –13 527 212,75 −16 829 244,48

Valuuttakurssitappiot –13 723 795,81 –8 158 066,21

–27 538 460,36 −25 148 323,09

7. SATUNNAISET ERÄT

(EUR) 2012 2011

Saadut (+) / myönnetyt (–) konserniavustukset 12 000 000,00 15 000 000,00

8. TILINPÄ ÄTÖSSIIRROT

(EUR) 2012 2011

Suunnitelman ylittävät poistot – –3 003.88

9. TULOVEROT

(EUR) 2012 2011

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 404 440,36 2 397 115,97

Tuloverot satunnaisista eristä –2 940 000,00 –3 900 000,00

–2 535 559,64 –1 502 884,03

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

74

Ramirent 2012

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2012

(EUR) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT

OIKEUDETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET

MENOT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 102 265,87 277 896,02 4 849 044,92 5 229 206,81

Lisäykset – 70 868,98 7 310 192,03 7 381 061,01

Hankintameno 31.12. 102 265,87 348 765,00 12 159 236,95 12 610 267,82

Kertyneet poistot 1.1. −102 265,87 −182 562,91 −277 205,48 −562 034,26

Poistot – −59 762,66 −144 764,96 −204 527,62


Kirjanpitoarvo 1.1. – 95 333,11 4 571 839,44 4 667 172,55

Kirjanpitoarvo 31.12. – 106 439,43 11 737 266,51 11 843 705,94

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2011

(EUR) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT

OIKEUDETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET

MENOT YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 102 265,87 277 896,02 707 405,15 1 087 567,04

Lisäykset – – 4 141 639,77 4 141 639,77

Hankintameno 31.12. 102 265,87 277 896,02 4 849 044,92 5 229 206,81


Poistot −9 296,90 −63 020,23 −85 172,75 −157 489,88


Kirjanpitoarvo 1.1. 9 296,90 158 353,34 515 372,42 683 022,66

Kirjanpitoarvo 31.12. – 95 333,11 4 571 839,44 4 667 172,55

11 . AINEELLISET HYÖDYKKEET

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2012

(EUR) KONEET JA KALUSTO YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 248 031,84 248 031,84

Lisäykset 1 145,40 1 145,40

Vähennykset −18 000,00 −18 000,00

Arvonalentumiset – –

Hankintameno 31.12. 231 177,24 231 177,24

Kertyneet poistot 1.1. −117 136,16 −117 136,16

Vähennykset 8 100,00 8 100,00

Arvonalentumiset – –

Poistot −42 383,86 −42 383,86


Kirjanpitoarvo 1.1. 130 895,68 130 895,68

Kirjanpitoarvo 31.12. 79 757,22 79 757,22

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TASEEN

75

Ramirent 2012

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2011

(EUR) KONEET JA KALUSTO YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 340 744,18 340 744,18

Lisäykset 112 834,83 112 834,83

Vähennykset −47 866,16 −47 866,16

Arvonalentumiset −157 681,01 −157 681,01

Hankintameno 31.12. 248 031,84 248 031,84


Vähennykset 29 316,16 29 316,16

Arvonalentumiset 119 817,08 119 817,08

Poistot −53 723,38 −53 723,38


Kirjanpitoarvo 1.1. 128 198,16 128 198,16

Kirjanpitoarvo 31.12. 130 895,68 130 895,68

12. SIJOITUKSET

SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2012TYTÄRYHTIÖOSAKKEET

(EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 488 839 275,75 488 839 275,75

Lisäykset 4 785 385,00 4 785 385,00

Vähennykset −1 680 949,90 −1 680 949,90

Hankintameno 31.12. 491 943 710,85 491 943 710,85

Kirjanpitoarvo 1.1. 488 839 275,75 488 839 275,75

Kirjanpitoarvo 31.12. 491 943 710,85 491 943 710,85

SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2011TYTÄRYHTIÖOSAKKEET

(EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ

Hankintameno 1.1. 479 060 892,70 479 060 892,70

Lisäykset 9 778 383,05 9 778 383,05

Hankintameno 31.12. 488 839 275,75 488 839 275,75

Kirjanpitoarvo 1.1. 479 060 892,70 479 060 892,70

Kirjanpitoarvo 31.12. 488 839 275,75 488 839 275,75

Ramirent Oyj:n tytäryhtiöt ja sen omistusosuudet niissä on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36.

13. L AINASA AMISET

(EUR) 2012 2011

Lainasaamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä

Korolliset lainasaamiset 161 291 694,08 220 297 573,11

14. LYHY TAIK AISET SA AMISET

(EUR) 2012 2011

Lyhytaikaiset saamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä

Korolliset lainasaamiset 18 543 272,66 –

Myyntisaamiset 2 721 337,99 1 891 711,59

Siirtosaamiset 12 624 310,83 15 386 939,19

Muut saamiset – 63 553,80

Lyhytaikaiset saamiset muilta

Myyntisaamiset – –

Siirtosaamiset 2 483 695,77 1 769 516,61

Muut saamiset 188 786,05 425 435,65

36 561 403,30 19 537 156,84


76

Ramirent 2012

Muut saamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä sisältävät osinkosaamiset, konserniavustussaamiset sekä konsernitilisaamiset.

Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa ennakkoon maksettuja liiketoiminnan kuluja, vuokratuottoja ja korkosaamisia.

15. RAHAT JA PANKKISA AMISET

(EUR) 2012 2011

Rahat ja pankkisaamiset 58 008,10 2 284,89

16. OMA PÄ ÄOMA

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2012

(EUR) OSAKEPÄÄOMA

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN

RAHASTOKERTYNEET

VOITTOVARATOMA PÄÄOMA

YHTEENSÄ

1.1.2012 25 000 000,00 113 328 910,72 305 110 638,63 443 439 549,35

Osingonjako – – −30 146 798,08 −30 146 798,08

Omien osakkeiden hankinta – – −2 714 398,53 −2 714 398,53

Tilikauden tulos – – 18 750 030,85 18 750 030,85

31.12.2012 25 000 000,00 113 328 910,72 290 999 472,87 429 328 383,59

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2011

(EUR) OSAKEPÄÄOMA

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN

RAHASTOKERTYNEET

VOITTOVARATOMA PÄÄOMA

YHTEENSÄ

1.1.2011 25 000 000,00 113 328 910,72 320 128 084,20 458 456 994,92

Osingonjako – – −27 004 284,00 −27 004 284,00

Omien osakkeiden hankinta – – −3 378 110,95 −3 378 110,95

Tilikauden tulos – – 15 364 949,38 15 364 949,38

31.12.2011 25 000 000,00 113 328 910,72 305 110 638,63 443 439 549,35

Yhtiön osakepääoma 31.12.2012 koostuu 108.697.328 osakkeesta, joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta–arvo on

0,2300 euroa per osake. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikkien osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osake.

VOITONJAKOKELPOISET VARAT

(EUR) 2012 2011

Kertyneet voittovarat 272 249 442,02 289 745 689,25

Tilikauden tulos 18 750 030,85 15 364 949,38

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 113 328 910,72 113 328 910,72

404 328 383,59 418 439 549,35

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

7.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuk-

sen nojalla Ramirent Oyj:n hallitus päätti hankkia 350 000 yhtiön

osaketta. Hankinta ei alkanut ennen kuin yhden viikon kuluttua

siitä, kun hallitus oli julkistanut päätöksensä pörssitiedotteella.

Osakkeiden hankinta toteutettiin varsinaisen yhtiökokouksen

valtuutuksen ehtojen mukaisesti. Osakkeet hankittiin poiketen

osakkeenomistajien suhteellisista osuuksista yhtiön vapaalla

omalla pääomalla julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX

Helsinki Oy:ssa hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet

hankittiin ja maksettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear

Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Osakkeet hankittiin käytettäväksi kannustinohjelmassa,

annettavaksi vastikkeena mahdollisissa yritysten hankinnoissa

tai muissa järjestelyissä, jotka ovat osa yhtiön liiketoimintaa,

investointien rahoittamiseksi tai pidettäviksi, muuten luovu-

tettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnalle on painava

taloudellinen syy, koska osakkeet hankitaan julkisessa kaupan-

käynnissä ja käyttötarkoitukset ovat yhtiön ja osakkeenomista-

jien parhaan edun mukaisia.

Raportointikauden aikana Ramirent Oyj hankki 350 000 omaa

osakettaan perustuen varsinaiselta yhtiökokoukselta saa-

maansa valtuutukseen. Hankintahinta kussakin hankinnassa oli

osakkeen markkinahinta hankinnan tapahtuessa.


77

Ramirent 2012

PÄIVÄ MÄÄRÄKIRJANPIDOLLINEN

VASTA-ARVOHINTA/OSAKE

(KESKIMÄÄRIN), EURHINTA/OSAKE

(VAIHTELUVÄLI), EUR

23.–29. helmikuuta 90 000 0,2300 7,88 7,7431-7,9848

1.– 31. maaliskuuta 260 000 0,2300 7,69 7,4027-8,0127

Tietoa yhtiön hallituksen voimassa olevista valtuutuksista koskien omien osakkeiden luovuttamista, voimassa olevista valtuutuksis-

ta toteuttaa osakemerkintäoikeuksien ja yhtiön optio oikeuksien myöntäminen on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 20.

17. PITK Ä AIK AINEN VIERAS PÄ ÄOMA

(EUR) 2012 2011

Pitkäaikaiset velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 188 481 530,01 217 736 310,99

18. LYHY TAIK AINEN VIERAS PÄ ÄOMA

(EUR) 2012 2011

Lyhytaikaiset velat Ramirent Oyj:n tytäryhtiöille

Korolliset velat 20 569 105,88 8 849 353,98

Ostovelat 736 321,70 574 661,99

Siirtovelat 61 278,10 42 626,01

Lyhytaikaiset velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 49 764 237,00 52 968 776,96

Ostovelat 1 598 573,44 995 983,60

Siirtovelat 8 884 906,47 7 550 857,27

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva verovelka 2 295 770,64 1 258 425,66

Muut velat 58 172,66 57 813,01

83 968 365,89 72 298 498,48

Siirtovelat koostuvat pääosin kulujaksotuksista kuten kertyneestä tuloverovelasta, jaksotetuista korkokuluista ja lomapalkkavelasta.


Yhteenveto hankinnoista esitetään alla.

78

Ramirent 2012

19. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VEL AT

(EUR)MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN

VAKUUDEKSI ANNETUT YHTEENSÄ

Annetut vakuudet (taseen ulkopuoliset) 31.12.2012

Takaukset 168 187,93 168 187,93

(EUR)MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN

VAKUUDEKSI ANNETUT YHTEENSÄ

Annetut vakuudet (taseen ulkopuoliset) 31.12.2011

Takaukset 168 187,99 168 187,99

Ramirentin luottojärjestelyihin liittyy taloudellisia kovenanttiehtoja. Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenanttiehdot

31.12.2012.

VASTAISET LEASINGMAKSUT

(EUR) 2012 2011

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 157 046,47 155 543,99

Myöhemmin maksettavat 26 239,62 176 377,16

183 286,09 331 921,15

KORKOJOHDANNAISET

(EUR) 2012 2011

Koronvaihtosopimusten käypä arvo −7 138 305,24 −5 426 231,50

Kohde–etuuden nimellisarvo 159 091 459,16 187 339 632,00

VALUUTTAJOHDANNAISET

(EUR) 2012 2011

Kohde–etuuden nimellisarvo 52 465 244,24 55 378 339,00

Johdannaisinstrumenttien käypä arvo −258 573,14 −257 893,80

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT

MUUT LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN

79

Ramirent 2012

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

TOIMINTA- KERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Helsinki 11. helmikuuta 2013

Peter Hofvenstam

hallituksen puheenjohtaja

Erkki Norvio

hallituksen jäsen

Johan Ek

hallituksen jäsen

Kevin Appleton

hallituksen jäsen

Kaj–Gustaf Bergh

hallituksen jäsen

Susanna Renlund

hallituksen jäsen

Gry Hege Sølsnes

hallituksen jäsen

Magnus Rosén

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 11. helmikuuta 2013

PricewaterhouseCoopers Oy

KHT-yhteisö

Ylva Eriksson

KHT

80

Ramirent 2012

TILINTARKASTUS-KERTOMUSRAMIRENT OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Ramirent Oyj:n kirjanpidon, tilin-

päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta

1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tu-

loslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön

taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimin-

takertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös

antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja

että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät

tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimin-

takertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti.

Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmu-

kaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito

on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen

perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä

ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että

noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorit-

taneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edel-

lyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen

hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätök-

sessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja

siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja

syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata

vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet

osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidens-

sin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen

sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista.

Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan,

johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan ti-

lintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä

merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen

ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi

sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin

nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei

siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen

valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös

sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai-

suuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden

kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudelli-

sesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakerto-

mus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toi-

mintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti

oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan

tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

MUUT LAUSUNNOT

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvista-

mista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämi-

sestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden

myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjoh-

tajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2013

PricewaterhouseCoopers Oy

KHT-yhteisöt

Ylva Eriksson

KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

81

Ramirent 2012

SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTELMÄSTÄ 2012

SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2012

Tämä on selvitys Ramirentin hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä ( jäljempänä ”selvi-

tys”) ja se on laadittu hallinnointikoodin

suosituksen 54 mukaisesti. Tämä selvitys

on laadittu hallituksen toimintakerto-

muksesta erillisenä kertomuksena ja

se on myös saatavilla yhtiön kotisivuilla

www.ramirent.com. Ramirentin hallituksen

työvaliokunta sekä hallitus ovat käsitelleet

tämän selvityksen. Yhtiön tilintarkastaja,

PricewaterhouseCoopers Oy, on tarkasta-

nut, että tämä selvitys on annettu ja että

siihen sisältyvä kuvaus yhtiön taloudel-

liseen raportointiprosessiin liittyvien

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukai-

nen tilinpäätöksen kanssa.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiö-

kokoukseen tulee toimittaa osakkeen-

omistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja

viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta,

edellyttäen, että se on vähintään

yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen

täsmäytyspäivää, julkaisemalla kutsu

yhtiön kotisivuilla ja mikäli yhtiön hallitus

niin päättää, yhdessä tai useammassa

valtakunnallisessa sanomalehdessä.

Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle

toimitettavat asiakirjat (mukaan lukien

tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus

ja tilintarkastuskertomus) sekä ehdotuk-

set yhtiökokoukselle ovat osakkeenomis-

tajien saatavilla vähintään kolme viikkoa

ennen kokousta Ramirentin kotisivuilla

www.ramirent.com.

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään

osakasluetteloon merkityn osakkeen-

omistajan on voidakseen osallistua

yhtiökokoukseen ilmoitettava osallis-

tumisestaan yhtiölle kokouskutsussa

mainittuun määräpäivään mennessä.

Sanottu määräpäivä voi olla aikaisin-

taan 10 päivää ennen yhtiökokousta.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden (mu-

kaan lukien Euroclear Sweden AB:n ylläpi-

tämässä osakasluettelossa rekisteröidyt

osakkeet) omistajat voivat osallistua

yhtiökokoukseen edellyttäen, että heidät

on merkitty tilapäisesti Euroclear Finland

Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon

viimeistään kokouskutsussa mainittuna

määräpäivänä. Osakkeenomistajan, joka

haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on

huolehdittava itse tilapäisestä rekiste-

röinnistä määräajan puitteissa varmis-

taakseen, että tämä vaatimus täyttyy.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä

vuosittain viimeistään kesäkuussa

hallituksen tarkemmin määräämänä

päivänä Helsingissä, Espoossa tai

Vantaalla. Varsinaisessa yhtiökokoukses-

sa esitetään tilinpäätös, joka sisältää

konsernitilinpäätöksen, ja hallituksen

toimintakertomus sekä tilintarkastusker-

tomus. Varsinaisessa yhtiökokouksessa

on päätettävä seuraavista asioista:

tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen

osoittaman voiton käyttämisestä,

vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille

ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsen-

ten palkkioista ja matkakustannusten

korvausperusteista sekä hallituksen

jäsenten, varajäsenten ja tilintarkastajien

määrästä sekä mahdollisista hallituksen

ehdotuksista. Varsinaisessa yhtiökoko-

uksessa on valittava hallituksen jäsenet,

varajäsenet sekä tilintarkastajat.

HALLITUKSEN JÄSENET JA TOIMIKAUSI

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituk-

sessa on oltava vähintään kolme ja enin-

tään seitsemän varsinaista jäsentä, joiden

toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheen-

johtajan ja tarvittaessa varapuheenjoh-

tajan. Hallituksen jäsenille voidaan valita

henkilökohtaiset varajäsenet.

Nykyiseen hallitukseen valittiin vuoden

2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa

seuraavat seitsemän varsinaista jäsentä:

• Kevin Appleton, hallituksen jäsen (s.

1960), B.A., riippumaton yhtiöstä ja

merkittävistä osakkeenomistajista.

• Kaj-Gustaf Bergh, hallituksen jäsen

(s. 1955), dipl.ekon., OTK, Föreningen

Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja,

riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen

merkittävästä osakkeenomistajasta.

• Johan Ek, hallituksen jäsen (s. 1968),

M.Sc. (Econ.), Relacom-konsernin

konsultti, riippumaton yhtiöstä ja


• Peter Hofvenstam, hallituksen pu-

heenjohtaja (s. 1965), M.Sc. (Econ.),

Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja,

riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen

merkittävästä osakkeenomistajasta.

• Erkki Norvio, hallituksen jäsen

(s. 1945), DI, ekonomi, kauppaneuvos,

yksityissijoittaja, riippuvainen yhtiöstä

ja riippumaton merkittävistä osakkeen-

omistajista.

• Susanna Renlund, varapuheen-

johtaja (s. 1958), MMM, Helsingin

Bioimmunoterapian laitos Oy:n hallin-

Ramirent Oyj (“Ramirent” tai ”yhtiö”) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010 ( jäljempänä ”hallinnointikoodi”), osakeyhtiölakia ja muuta soveltuvaa lainsäädäntöä sekä Ramirentin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

82

Ramirent 2012


topäällikkö Oy Julius Tallberg Ab:n halli-

tuksen varapuheenjohtaja, riippumaton

yhtiöstä ja riippuvainen merkittävästä

osakkeenomistajasta.

• Gry Hege Sølsnes, hallituksen jäsen

(s. 1968), Bachelor of Management,

konsultti, riippumaton yhtiöstä ja


Nykyisten hallituksen jäsenten toimikausi

päättyy vuoden 2013 varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättyessä.

RAMIRENTIN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

Osakeyhtiölain, muun sovellettavan lain-

säädännön ja Ramirentin yhtiöjärjestyk-

sen lisäksi Ramirentin hallituksen työtä ja

toimintaa ohjaa hallituksen työjärjestys.

Työjärjestyksen tarkoituksena on säädellä

hallituksen sisäistä työskentelyä. Hallitus

ja sen kaikki jäsenet ovat velvollisia

työssään ottamaan huomioon ja noudat-

tamaan tarkasti edellä mainittuja lakeja

ja sääntöjä.

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Osakeyhtiölain mukaan hallitus on

vastuussa yhtiön hallinnosta ja toimin-

nan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen jäsenten tulee suorittaa

työnsä yhdessä tai tiettyä asiaa varten

nimetyssä työryhmässä osakeyhtiölakia,

Ramirentin yhtiöjärjestystä ja hallituksen

työjärjestystä noudattaen. Hallitus on

ensisijaisesti vastuussa yhtiön strategi-

asta sekä asioista, jotka yhtiön toimin-

nan laajuuden ja luonteen huomioon

ottaen ovat taloudellisesti, juridisesti,

yleiseltä luonteeltaan tai muutoin

erityisen merkittäviä.

HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI

Hallitus arvioi toimintaansa ja työsken-

telytapojaan vuosittain yleensä tilikauden

lopussa.

HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallitus kokoontuu yleensä vähintään

seitsemän kertaa vuodessa. Hallituksen

kokouksiin osallistuu hallituksen jäsenten

lisäksi toimitusjohtaja ja hallituksen

sihteeri. Yhtiön tilintarkastaja kutsutaan

vähintään kerran vuodessa hallituksen

kokoukseen.

Hallituksella oli vuonna 2012 yhteensä 11

kokousta. Osallistumisprosentti oli 93.

TYÖVALIOKUNTA

Hallitus on asettanut yhden valiokunnan,

työvaliokunnan, avustamaan hallitusta

työssään.

Hallitus valitsee keskuudestaan valiokun-

nan puheenjohtajan ja vähintään kaksi

jäsentä ja vahvistaa valiokunnan työjär-

jestyksen. Valiokunnalla ei ole itsenäistä

päätöksentekovaltaa, paitsi hallituksen

myöntämissä yksittäistapauksissa.

Työvaliokunnan velvollisuuksiin kuuluu

hallituksen hyväksymän työjärjestyksen

mukaisesti mm. tarkastusvaliokunnan

tehtävät. Työvaliokunnan tehtävä on

valmistella ja tehdä esityksiä yhtiön

hallitukselle keskittyen seuraaviin alueisiin:

yhtiön hallinto, erityiset taloudelliset asiat,

riskienhallinta, palkitsemis- ja työsuhde-

asiat sekä ohjeistus liittyen strategisiin

suunnitelmiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.

Työvaliokunnan tehtävänä on lisäksi valvoa

laskentaan ja taloudelliseen raportointiin

liittyviä prosesseja; valmistella tilintarkas-

tajan valintaa, käsitellä tilintarkastusra-

portit ja seurata asioita, joihin tilintarkas-

taja on kiinnittänyt huomiota.

Vuonna 2012 Kaj-Gustaf Bergh, Peter

Hofvenstam ja Susanna Renlund

valittiin työvaliokunnan jäseniksi ja Peter

Hofvenstam valittiin työvaliokunnan

puheenjohtajaksi. Tarkastusvaliokunnan

tehtävät on annettu työvaliokunnan

tehtäväksi hallinnointikoodin suosituksen

27 mukaisesti. Suosituksen 26 mukaan

tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava

riippumattomia yhtiöstä ja vähintään

yhden jäsenen tulisi olla riippumaton

merkittävistä osakkeenomistajista. Kaikki

työvaliokunnan jäsenet ovat riippumat-

tomia yhtiöstä, mutta kaikki jäsenet ovat

riippuvaisia merkittävistä osakkeenomis-

tajista. Hallitus arvioi tämän kokoonpanon

olevan asianmukainen ja sopiva ottaen

huomioon työvaliokunnan tehtävät koko-

naisuudessaan sekä valittujen jäsenten

monipuolinen asiantuntemus ja kokemus.

Vuonna 2012 työvaliokunta kokoontui 5

kertaa. Osallistumisprosentti oli 100.

TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan

ja tarvittaessa varatoimitusjohtajan.

Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön

juoksevan hallinnon hoitamisesta. Yhtiön

hallitus on vahvistanut toimitusjohtajalle

työjärjestyksen, joka sisältää yhtiön

juoksevaa hallintoa koskevia määräyksiä

ja ohjeita. Konsernin johtoryhmä ja hal-

lituksen mahdollisesti perustamat muut

toimielimet avustavat toimitusjohtajaa

hänen tehtäviensä hoidossa.

Toimitusjohtajalla on kirjallinen, yhtiön

hallituksen hyväksymä sopimus. Hän ei

ole hallituksen jäsen, mutta osallistuu

hallituksen kokouksiin.

Hallitus nimitti Magnus Rosénin toimi-

tusjohtajaksi 15.1.2009 alkaen. Magnus

Rosén on syntynyt 1962 ja hän on

Ruotsin kansalainen, M.Sc. ( Econ.), MBA.

Hänen aiempi työhistoriansa: BE Group,

liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja,

2008; Cramo Oyj, SVP, 2006–2008; Cramo

Scandinavia, toimitusjohtaja, 1998–2006;

BT Hyrsystem AB, toimitusjohtaja ja BT

Svenska AB, Service Market Manager,

1993–1998.

Toimitusjohtaja Magnus Rosénin eläkeikä

on hänen sopimuksensa mukaan 62

vuotta. Magnus Rosén ei kuulu Suomen

lakisääteisen eläkejärjestelmän piiriin.

Hänelle kerrytetään toimitusjohtajakau-

delta eläkettä erillisellä eläkevakuutuk-

sella, jonka maksut ovat 1.361.845 SEK

per vuosi.

Toimitusjohtaja Magnus Rosénin

irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli

yhtiö päättää sopimuksen, suoritetaan

toimitusjohtajalle lisäksi vuoden perus-

palkkaa vastaava erokorvaus.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ 2012

31.12.2012 konsernin johtoryhmän kokoon-

pano oli seuraava:

• Magnus Rosén, konsernijohtaja

• Jonas Söderkvist, konsernin

talousjohtaja

• Erik Høi, johtaja, SVP, Tanska

• Anna Hyvönen, johtaja, SVP, Suomi

• Bjørn Larsen, johtaja, SVP, Norja

• Tomasz Walawender, johtaja, SVP,

Europe Central

• Franciska Janzon, johtaja,

konserniviestintä

• Mikael Kämpe, johtaja,

konsernin kalustohallinta

83

Ramirent 2012


• Dino Leistenschneider,

konsernin hankintajohtaja

Kari Aulasmaa oli konsernin johtoryhmän

jäsen 4.4.2012 saakka, ja Anna Hyvönen,

Senior Vice President, Suomi, korvasi

Kari Aulasmaan konsernin johtoryhmässä

2.6.2012. Peter Dahlsten, Senior Vice

President, Ruotsi, oli konsernin johtoryh-

män jäsen 9.10.2012 saakka.

TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Yhtiön hallitus valvoo ja arvioi yhtiön

taloudellista tilaa ja hyväksyy kaikki

yhtiön julkistamat taloudelliset raportit.

Hallituksen puheenjohtaja varmistaa, että

jokaisella hallituksen jäsenellä on saata-

villa yhtiötä koskeva tieto ja että yhtiön

toimitusjohtaja toimittaa hallituksen

jäsenille säännöllisesti tiedot, jotka ovat

tarpeelliset yhtiön liiketoiminnan, kannat-

tavuuden kehittymisen, kassavirran sekä

taloudellisen aseman arvioimiseksi.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA

SISÄINEN TARKASTUS

Ramirentin sisäisen valvonnan päämäärä

on suojella yhtiön omaisuutta ja var-

mistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja

toimivuus, jotta Ramirentin strategiset,

mukaan lukien taloudelliset, tavoitteet

pystytään saavuttamaan. Lisäksi sisäisen

valvonnan päämääränä on varmistaa so-

veltuvien lakien, määräysten ja Ramirentin

toimintaperiaatteiden noudattaminen

sekä taloustietojen ja operatiivisen

toiminnan raportoinnin luotettavuus.

Riskienhallinta on olennainen osa

Ramirentin sisäistä valvontaa. Hallitus

hyväksyy sekä sisäisen valvonnan että

riskienhallinnan periaatteet. Ramirentin

riskienhallinnan päämääränä on tukea

strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista

ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia

liiketoiminnan uhkia ja mahdollisuuksia.

Riskien arviointi on osa vuosittaista

strategiaprosessia. Riskejä arvioidaan

suhteessa yhtiön strategisiin tavoittei-

siin; näihin kuuluvat myös taloudelliset

tavoitteet. Riskien arvioinnissa kunkin

riskin vaikutus ja todennäköisyys

arvioidaan, ja ne luokitellaan strategisiksi

ja muiksi riskeiksi. Strategiset riskit ovat

riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten

tavoitteiden saavuttamiseen, kun taas

muut riskit ovat riskejä, jotka eivät vaikuta

näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Riskien arvioinnin yhteydessä laadittavas-

sa toimintasuunnitelmassa määritetään

seurattavat tunnusluvut sekä toimet,

joihin riskien toteutuessa ryhdytään.

Taloudellisen raportoinnin sisäisen val-

vonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on

varmistaa, että Ramirentin julkistamat

taloudelliset raportit antavat olennai-

sesti oikeaa tietoa yhtiön taloudellisesta

tilasta, että ne ovat luotettavia ja

että Ramirent noudattaa soveltuvia

lakeja, määräyksiä, kansainvälisiä EU:n

hyväksymiä IFRS-raportointistandardeja

ja muita pörssiyhtiöille asetettuja

vaatimuksia. Ramirentin yleinen si-

säinen valvonta perustuu Committee

of Sponsoring Organizations of the

Treadway Commissionin (COSO) mää-

rittämään viitekehykseen ja koostuu

viidestä pääalueesta: valvontaympäristö,

riskien arviointi, valvontatoimenpiteet,

tieto ja viestintä sekä seuranta.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Ramirentin hallituksella on kokonaisvas-

tuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä

valvonnasta. Hallitus on määrittänyt

kirjallisen, muodollisen työjärjestyksen,

jossa selvennetään hallituksen vastuut ja

säädellään hallituksen ja työvaliokunnan

välistä sisäistä työnjakoa. Työvaliokunnan

ensisijainen tehtävä on varmistaa, että

taloudelliselle raportoinnille, riskienhal-

linnalle ja sisäiselle valvonnalle määritet-

tyjä periaatteita noudatetaan ja että

Ramirentin tilintarkastajiin pidetään yllä

asianmukaisia yhteistyösuhteita. Vastuu

tehokkaan valvontaympäristön ylläpi-

tämisestä ja taloudellisen raportoinnin

sisäisen valvonnan käytännön toimista on

delegoitu toimitusjohtajalle.

Ramirentin sisäisen valvonnan toiminto

panostaa Ramirentin taloudellisen rapor-

toinnin sisäisen valvonnan kehittämiseen

ja tehostamiseen keskittymällä sisäisen

valvonnan ympäristöön ja seuraamalla si-

säisen valvonnan tehokkuutta. Ramirentin

sisäisen valvonnan toiminto, jonka piiriin

kuuluu myös sisäinen tarkastus, raportoi

merkityksellisistä seikoista työvaliokun-

nalle ja toimitusjohtajalle.

Ramirentin liiketoiminta on hajautettua:

toimintamalli ja asiakkaat ovat paikal-

lisia, ja useat liiketoimintaan liittyvät

päätökset tehdään maatasolla. Konserni

on ohjeistanut yhteiset suuntaviivat esi-

merkiksi kaluston hallinnalle, rahoitukselle,

luottoriskin hallinnalle ja talousrapor-

toinnille. Sisäisen valvonnan järjestämi-

nen on maajohtajan velvollisuus konsernin

asettaman viitekehyksen puitteissa.

Ramirentin taloudellisen raportoinnin

prosessit koostuvat ulkoisesta ja

sisäisestä laskennasta. Ramirent

laatii konsernitilinpäätöksen ja

osavuosikatsaukset kansainvälisten

IFRS-raportointistandardien sekä

arvopaperimarkkinalain mukaisesti.

Tilinpäätös pitää sisällään myös muuta

tietoa, jota Arvopaperimarkkinalaki sekä

soveltuvat Finanssivalvonnan standardit

ja markkinapaikka NASDAQ OMX Helsinki

Oy:n säännöt edellyttävät. Hallituksen

toimintakertomus ja konsernin emo-

yhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen

kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan

ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.

Ulkoinen taloudellinen raportointi

Ramirentissä perustuu konsernin

laskenta- ja raportointimenettelyta-

poihin (Group Accounting and Reporting

Procedures), joka asettaa perustan

IFRS:n mukaiselle ulkoiselle talousrapor-

toinnille. Yksityiskohtaiset raportointioh-

jeet ja aikataulut on laadittu ja kommuni-

koitu kaikille talousraportointiprosessissa

mukana oleville henkilöille ajallaan.

RISKIEN ARVIOINTI

Ramirentin taloudellisen raportoinnin ris-

kien arvioinnissa pyritään tunnistamaan

ja arvioimaan tärkeimmät riskit, jotka

vaikuttavat taloudelliseen raportointiin

konserni-, raportointisegmentti- ja

maatasolla. Riskien arviointiin sisältyvät

esimerkiksi petoksiin, tappioihin ja

omaisuuden väärinkäyttöön liittyvät

riskit. Riskien arvioinnin tulosten perus-

teella määritetään valvontatunnusluvut,

joilla varmistetaan, että taloudelliselle

raportoinnille asetetut perusvaatimukset

täytetään. Tiedot keskeisten riskialueiden

kehityksestä, tunnusluvuista sekä suunni-

telluista ja tehdyistä riskien lieventämis-

toimista raportoidaan työvaliokunnalle.

VALVONTATOIMENPITEET

Ramirent on määritellyt talousraportoin-

nin kannalta keskeiset toimintaprosessit

84

Ramirent 2012


ja suunnitellut sisäisiä valvontatoimen-

piteitä riskien arviointiin perustuen.

Keskeiset prosessit ovat talousrapor-

tointiprosessi, kaluston vuokraamisen

prosessi, yrityshankinnat, myynti ja

luotonvalvonta, kassanhallinta sekä tieto-

hallintaan liittyvät prosessit.

Ramirent on määritellyt liiketoimin-

tayksiköitä koskevat sisäisen valvonnan

minimivaatimukset kullekin prosessille.

Esimerkkejä tällaisista valvontatoimenpi-

teistä ovat valtuutukset ja hyväksynnät,

tilitäsmäytykset, omaisuuden fyysiset

inventoinnit, analyysit ja keskeisten

taloustehtävien eriyttämiset. Kunkin maan

maajohtaja on vastuussa riittävän sisäisen

valvonnan järjestämisestä yhtiössään.

Valvontatoimenpiteet sisältävät myös

liiketoiminnan ja talouslukujen kuukau-

sianalyysit. Analyysejä tehdään maa-,

segmentti- ja konsernitasolla, ja niihin

osallistuu johto sekä hallitus. Ramirentin

hallitus käy läpi osavuosikatsaukset sekä

tilinpäätökset sekä hyväksyy ne ennen

julkistamista.

TIETO JA VIESTINTÄ

Jotta voidaan taata tehokas ja toimiva

sisäisen valvonnan ympäristö, Ramirentin

sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa,

läpinäkyvää, täsmällistä ja oikea-aikaista.

Taloudellisen raportoinnin sisäisiin

ohjeistuksiin ja menettelytapoihin

liittyvät tiedot eli laskentamenettely-

tavat (Accounting Procedure), rapor-

tointiohjeistus (Reporting Manual) ja

tiedottamismenettelytavat (Disclosure

Procedure), raportointiaikataulut jne.

ovat saatavilla Ramirentin intranetis-

sä. Ramirent järjestää henkilöstölle

koulutusta sisäisen valvonnan välineistä.

Sisäinen valvonta raportoi työnsä

tuloksista työvaliokunnalle vähintään

kaksi kertaa vuodessa. Työvaliokunta puo-

lestaan raportoi hallitukselle vähintään

kerran vuodessa.

SEURANTA

Ramirent seuraa jatkuvasti sisäisen

valvonnan tehokkuutta. Sisäisen valvonnan

ja tarkastuksen toiminto tukee konsernin

johtoa arvioimalla sisäisen valvonnan

toimintaa ja antaa suosituksia sisäisen

valvonnan kehittämiseksi. Sisäinen tarkas-

tus laatii vuosisuunnitelman ja raportoi

säännöllisesti sen tilasta ja havainnoistaan

Ramirentin johdolle, ulkopuolisille tilintar-

kastajille ja työvaliokunnalle. Ramirent käy

myös vuokrauskalustoa läpi säännöllisesti

erillisillä vuokrauskaluston tarkastuksilla

sekä kaluston tarkastuksilla yhdistettynä

sisäisen tarkastuksen tarkastuskäynteihin.

Sisäisen tarkastuksen laajuutta ja

tarkastusohjelmaa tarkistetaan suh-

teessa Ramirent-konsernin strategisten

tavoitteiden muutoksiin, muutoksiin arvi-

oiduissa riskeissä ja tarkistetuissa maissa

saatuihin tuloksiin. Vuoden 2012 aikana

sisäinen tarkastus on jatkanut tarkistus-

ohjelmaa keskittyen liiketoimintastrategian

toimeenpanoon, yritysjärjestelyihin ja liike-

toimintojen integroimiseen, tietoturvalli-

suuteen sekä liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Lakiasiaintoiminto on jatkanut corporate

governance -tarkastuksia tytäryhtiöissä

erillisen suunnitelman mukaan.

SISÄINEN VALVONTA

Ramirentin sisäinen valvonta osallistuu

yhtiön toiminnan riskienhallinnan ja ylei-

sen valvontaympäristön kehittämiseen,

seuraa sisäisen valvonnan viitekehyksen

noudattamista, hallinnoi kehityshankkeita,

johtaa sisäistä tarkastusta ja koordinoi

Ramirent-konsernin tarkastustoimia.

SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan

tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta

sekä tarkastelee Ramirent-konsernin

sisäisen valvonnan toimivuutta. Sisäinen

tarkastus pyrkii varmistamaan taloustie-

tojen ja operatiivisen toiminnan rapor-

toinnin luotettavuuden, soveltuvien lakien

ja määräysten noudattamisen ja yhtiön

omaisuuden asianmukaisen hoidon.

Sisäinen tarkastus on toimivasta

johdosta erillinen toiminto. Sisäinen

tarkastus raportoi työvaliokunnalle.

Tarkastusohjelma ja vuosisuunnitel-

ma hyväksytään työvaliokunnassa.

Tarkastusohjelmat perustuvat riskien

arviointiin ja aiempien sisäisten ja

ulkoisten tarkastusten tuloksiin.

VÄÄRINKÄYTÖSTEN ILMIANTO

Ramirent on ottanut käyttöön väärinkäy-

tösten ilmiantojärjestelmän. Yhteystiedot

on julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Kuka

tahansa pystyy nimettömästi tai omalla

nimellään esiintyen ottamaan yhteyttä

itsenäiseen palveluntarjoajaan ja

raportoimaan epäillystä taloudellisesta

väärinkäytöksestä tai muusta petok-

sesta. Palvelu toimii kaikilla kielillä, joita

käytetään Ramirent-konsernissa, ja

ilmoituksen voi tehdä joko kirjallisesti

tai puhelinpalvelun kautta. Työntekijöitä

rohkaistaan raportoimaan väärinkäytös

normaalia väylää käyttäen johdolle, tai

suoraan sisäiselle tarkastukselle. Epäilty

väärinkäytös tutkitaan välittömästi ja

luottamuksellisesti ohjeiden mukaan

sisäisen tarkastuksen toimesta. Epäilyt

ja tutkinnan tulokset raportoidaan työva-

liokunnalle ja ryhdytään tarkoituksenmu-

kaisiin toimenpiteisiin.

LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN JA

EETTINEN KOODISTO

Ramirent pyrkii noudattamaan sovel-

tuvia lakeja, säädöksiä sekä yleisesti

hyväksyttyjä liiketoimintakäytäntöjä.

Lisäksi Ramirentin toimintaa ohjaavat

Ramirentin eettinen koodisto (Ramirent’s

Code of Ethics) ja yhtiön arvot.

Ramirentin eettinen koodisto perustuu

YK:n ihmisoikeuksien julistukselle ja

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistuk-

selle työelämän perusperiaatteista ja -oi-

keuksista. Ramirentin eettinen koodisto

ja yhtiön arvot kuvaavat Ramirentin

yrityskulttuuria. Jokaisen Ramirentin

työntekijän on tunnettava Ramirentin

eettisen koodiston periaatteet, yhtiön

arvot sekä omiin vastuualueisiinsa

liittyvät relevantit lait ja toimintaohjeet.

Toimintaa valvoo työvaliokunta, joka ra-

portoi kaikki väärinkäytökset hallitukselle.

TILINTARKASTAJAT

Ramirentin yhtiöjärjestyksen mukaan

yhtiöllä tulee olla vähintään yksi (1) ja

enintään kaksi (2) tilintarkastajaa.

Tilintarkastajien tulee olla KHT-yhteisöjä.

Tilintarkastajan toimikausi päättyy

valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä.

KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers

Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana

vuodesta 2011, KHT Ylva Erikssonin

ollessa päävastuullinen tilintarkastaja.

28. maaliskuuta 2012 pidetyssä var-

sinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön

tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy, KHT Ylva

Erikssonin toimiessa päävastuullisena

tilintarkastajana. Työvaliokunta arvioi

85

Ramirent 2012

vuosittain tilintarkastajan riippumat-

tomuuden. Tilintarkastuksen laajuus,

keskeiset osa-alueet ja kustannukset

käyvät ilmi yksityiskohtaisesti konsernin

tilintarkastussuunnitelmasta.

SISÄPIIRI

Ramirentilla on oma sisäpiiriohje, jota

päivitettiin viimeksi 9.10.2009. Sisäpiiriohje

noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n

voimassa olevaa sisäpiiriohjetta. Julkiseen

sisäpiirirekisteriin kuuluvat hallituksen

jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastusyh-

teisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä

konsernin johtoryhmän jäsenet. Julkiseen

sisäpiiriin kuuluvat henkilöt sekä tiedot

heistä, heidän lähipiiristään sekä näiden

määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä ovat

Ramirentin julkisessa sisäpiirirekisterissä.

Ramirentin julkisten sisäpiiriläisten osa-

keomistukset ovat nähtävissä NetSire –

järjestelmässä, joka löytyy yhtiön kotisivun

www.ramirent.com kautta.

Muita pysyviä sisäpiiriläisiä ovat henkilöt,

jotka saavat tehtävässään tietoonsa

säännöllisesti sisäpiiritietoa. Nämä

henkilöt on rekisteröity yhtiön yrityskoh-

taiseen, ei-julkiseen sisäpiirirekisteriin.

Ramirent pitää myös hankekohtaisia

sisäpiirirekistereitä.

Ramirentia koskevia sisäpiirilistoja ylläpi-

detään Euroclear Finland Oy:n kanssa.


86

Ramirent 2012

HALLITUS

S. 1960. B.A. Iso-Britannian kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2012 alkaen. Arvioitu yhtiöstä riippumatto-maksi jäseneksi ja riippumattomaksi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: -Aikaisempi työkokemus: Lavendon Group Plc:n toimitusjohtaja (2002–2011); Constructor Dexion toimitusjohtaja (2000–2001); FedEx Logistics / Caliber Logisticsin toimitusjohtaja & VP Europe (1993–1999); ja NFC Plc:n mark-kinointipäällikkö sekä sittemmin myynti- ja markkinointijohtaja (1986–1993). Hän on Travis Perkins Plc:n general merchanting divisioonan puheenjohtaja ja UK Freight Transport Associationin hallituksen jäsen.

S. 1965. M.Sc. (Econ.). Ruotsin kansalainen. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005 alkaen. Hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan puheenjohtaja. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi hallituksen jäseneksi ja Nordstjernan AB:n varatoimitus-johtajana merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: -Peter Hofvenstam on Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja. Aikaisempi työkokemus: eri johtotehtävät E. Öhman J:or Fondkomission AB:ssä; AB Aritmoksessa; ja Proventus AB:ssä. Exel Composites Oyj:n hallituksen puheenjoh-taja, Rostistella AB:n ja Active Biotech AB:n hallituksen jäsen.

PETER HOFVENSTAM

KEVIN APPLETON

HALLITUS

S. 1968. B. Sc. (Mgnt). Norjan kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi jäseneksi ja riippumattomaksi yhtiön merkit-tävistä osakkeenomistajista. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: -Gry Hege Sølsnes työskentelee konsulttina. Aikaisempi työkokemus: eri johtotehtävät Kwintet-konsernissa.

GRY HEGE SØLSNES

S. 1955. Dipl.ekonomi, oik.kand. Suomen kansa-lainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi hallituksen jäseneksi ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen jäsenenä merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 36.000 (lähi-piirin omistukset 4.000)Kaj-Gustaf Bergh on Föreningen Konstsam-fundet r.f.:n toimitusjohtaja. Aikaisempi työkokemus: eri työtehtävät Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy:ssä ja Skandinaviska Enskilda Bankenissa. Ålandsbanken Ab:n hallituksen pu-heenjohtaja, Stockmann Oyj:n, Fiskars Oyj:n, Oy Julius Tallberg Ab:n, Wärtsilä Oyj:n ja useiden muiden yhtiöiden hallituksen jäsen.

S. 1958. MMM. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2006 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yh-tiöstä riippumattomaksi hallituksen jäseneksi ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapu-heenjohtajana merkittävistä osakkeenomista-jista riippuvaksi hallituksen jäseneksi. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 10.000 (lähipiirin omistukset 11.963.929)Susanna Renlund on Helsingin Bioimmunote-rapian Laitos Oy:n hallintopäällikkö. Aikaisempi työkokemus: yleisjohdon tehtävät useissa kiinteistöyhtiöissä sekä Helsingin Bioimmu-noterapian Laitos Oy:n talousjohdossa. Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n hallituksen puheen-johtaja ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapuheenjohtaja.

SUSANNA RENLUND K AJ-GUSTAF BERGH

87

Ramirent 2012

S. 1968. KTM. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2010. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi jäsenek-si ja riippumattomaksi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 5.000Aiempi työkokemus: President ja CEO Relacom Groupissa; President Business Unit Europe, Powerwave Inc:ssä.; President Allgon AB:ssä ja Management Consultant McKinsey & Compan-yssä. N Holding Ab:n hallituksen jäsen.

S. 1945. Kauppaneuvos, DI ja ekonomi. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 1986 alkaen. Oltuaan Ramirent Oyj:n toimitusjohtaja 1986–2005 hänet on arvioitu yhtiöstä riippuvaksi hallituksen jäseneksi, mutta merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jäseneksi.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 30.000Aikaisempi työkokemus: Erkki Norvio oli Ramirent Oyj:n toimitusjohtaja 1986–2005. Nanten Oy:n, Intera Partners Oy:n, NSSG Holding Oy:n ja Consti Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen.

JOHAN EK ERKKI NORVIO

HALLITUS

88

Ramirent 2012

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

S. 1968. Johtaja, SVP, Suomi. Suomen kansalai-nen, TkL. Työsuhde alkanut 2012.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 3.800Aikaisempi työkokemus: KONEen huolto- ja kunnossapitoyksikön johtotehtävät; useat eri kansainväliset johtotehtävät Nokia Networkis-sa vuosina 1995–2007. Hän on vastannut Nokia Networksin huoltotoiminnoista Itä-Euroopas-sa ja myöhemmin Latinalaisessa Amerikassa. Hän on ollut myös vastuussa palveluliiketoi-minnan portfoliosta ja kustannushallinnasta maailmanlaajuisesti.

S. 1959. Johtaja, SVP, Norja. Norjan kansalainen. M.Sc. (Business ja Mark.), MBA. Työsuhde alkanut 2011. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 3.800Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtajana UCO Utleiecompagniet AS:ssä 2007–2011 ja Honey-well Fire Systems Nordic:ssa 2004–2007; Retail Director, Consumer Division Posten Norge AS 2002–2004; toimitusjohtaja Løvenskiold Handel AS:ssä 2000–2002 ja Expert Norge AS:ssä 1995–2000. Luottamustehtävät: Hallituksen puheenjoh-taja Howard AS, Howard Kjøkkenskriveri AS ja Hansen & Dysvik AS.

S. 1962. Toimitusjohtaja ja konsernijohtoryh-män puheenjohtaja. Ruotsin kansalainen. M.Sc. (Econ.), MBA. Työsuhde alkanut 2009. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 12.658Aikaisempi työkokemus: MD, Business Area , BE Group, 2008; Senior Vice President, Cramo Oyj, 2006–2008; MD, Cramo Scandinavia, 1998–2005; MD, BT Hyrsystem AB ja Service Market Manager BT Svenska AB, 1989–1998.

S. 1978. Talousjohtaja. Ruotsin kansalainen. DI ja KTM. Työsuhde alkanut 2009. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 3.950Aikaisempi työkokemus: Väliaikainen talousjoh-taja Ramirent Oyj 9/2009–11/2009, liiketoi-minnan kehittäminen 2005–2006 Ramirent Oyj; sijoituspäällikkö, Nordstjernan Investment AB 2004–2009; ohjelmistokehittäminen, Saab Rosemount AB, 2003.

S. 1968. Konsernin kalustohallinnan johtaja. Suomen kansalainen, insinööri. Työsuhde alkanut 2004.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 5.361Aikaisempi työkokemus: ostopäällikkö Ramirent Oyj:ssä 2008–2009 ja Ramirent Europe Oy:ssä 2005–2008; ostopäällikkö Ramirent AB:ssä 2004–2005; tuote- ja os-topäällikkö Altima AB:ssä 2002–2004; ostaja NCC AB:ssä 1999–2001 ja NCC Finland Oy:ssä 1996–1999.

MAGNUS ROSÉN

BJØRN L ARSEN

JONAS SÖDERK VIST

MIK AEL K ÄMPE

ANNA HY VÖNEN


S. 1972. Johtaja, konserniviestintä. Suomen kansalainen. KTM. Työsuhde alkanut 2007.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 4.561Aikaisempi työkokemus: brändi- ja vies-tintäpäällikkö Konecranes Oyj 2006–2007; sijoittajasuhdepäällikkö Konecranes Oyj 1999–2006, ja sijoitusneuvoja Evli Rahastoyh-tiö Oy 1998–1999.

FRANCISK A JANZON

89

Ramirent 2012

S. 1971. Konsernin hankintajohtaja. Saksan kansalainen, M.Sc. (Eng. ja Ind. Ec). Työsuhde alkanut 2010. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 1.600Aikaisempi työkokemus: Project Leader Business Development, Skanska Industrial Production Nordics, 2010; European Category Manager, Skanska AB, Stockholm 2007–2009; Category Management Coordinator, Skanska AB, Stockholm 2005–2007; Purchasing Manager Maxit Group AB, Stockholm 2003–2005; Restructuring Manager Logistic, Unilever Bestfoods, 2000–2003.

DINO LEISTENSCHNEIDER

S. 1963. Johtaja, SVP, Europe Central. Puolan kansalainen. M.Sc. (Engineer Mechanic), MBA. Työsuhde alkanut 2001.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 9.962Aikaisempi työkokemus: Ramirent Puolan maa-johtaja 2001–2007, kaupallinen johtaja, Svedala Polska Ltd. 1994–2000, tuontijohtaja BRADO S.A. 1991–1994.

S. 1956. Johtaja, SVP, Tanska. Tanskan kansalai-nen. Koneinsinööri. Työsuhde alkanut 1986.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 13.937Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, Ramirent A/S, 1986–2010; tuotantopäällikkö Kosan SES A/S 1982–1986, rakennusinsinööri, Hillerød Elevatorfabrik A/S 1979–1982.

TOMASZ WAL AWENDER ERIK HØI


90

Ramirent 2012

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää

varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2012

yhtiökokous päätti muuttaa hallituksen

muiden jäsenten kuin puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan palkkioita korottamal-

la kuukausipalkkion määrän 1 700 eurosta

2 250 euroon. Muut palkkiot pysyivät

ennallaan ja palkkioiden määrät vahvistet-

tiin seuraaviksi:

Hallituksen puheenjohtaja: 3 000 euroa/kk

ja lisäksi 1 500 euroa/kokous.

Hallituksen varapuheenjohtaja: 2 500

euroa/kk ja lisäksi 1 300 euroa/kokous.

Muut hallituksen jäsenet: 2 250 euroa/kk

ja lisäksi 1 000 euroa/kokous.

Edellä mainitut kokouspalkkiot maksetaan

myös valiokunnan kokouksista sekä muista

vastaavista hallitustehtävistä. Matkakulut

korvataan yhtiön käytännön mukaisesti.

Palkkiot maksetaan hallituksen jäsenille

kokonaisuudessaan käteisenä:

Hallituksen jäsenet eivät kuulu

Ramirentin bonus-, kannustin- eivätkä

eläkejärjestelmiin.

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI JA

TOIMITUSJOHTAJAN JA KONSERNIN

JOHTORYHMÄN JÄSENTEN PALKITSEMISEN

PÄÄPERIAATTEET

Hallitus päättää toimitusjohtajan

palkasta, palkkioista, eduista ja muista

työehdoista. Konsernin johtoryhmän

jäsenten palkat, palkkiot ja edut perus-

tuvat toimitusjohtajan ehdotukseen ja

edellyttävät hallituksen hyväksyntää.

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän

jäsenten ansiot koostuvat kiinteästä

kuukausipalkasta, tavanomaisista

luontoiseduista, vuosibonuksista sekä

pitkäaikaiskannustimista.

Vuosibonukset perustuvat konsernin

bonusohjeistukseen ja hallituksen mää-

rittelemien tavoitteiden saavuttamiseen.

Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat

osakepohjaisten pitkäaikaiskannustin-

järjestelmien piiriin, josta päättää hallitus.

Ramirentin aiemmista optio-ohjelmista

ei ole jäljellä optio-oikeuksia. Konsernin

johtoryhmän jäsenillä ei ole yleistä

lisäeläkejärjestelmää.

VUOSIBONUKSET

Hallitus määrittelee vuosittain bonuksien

ehdot, tavoitteet ja enimmäismäärät.

Mahdollisten bonusten määrä perustuu

taloudellisiin tavoitteisiin, kuten kon-

sernin ja kunkin segmentin tai maan

liikevoittoon (EBIT) ja sijoitetun pääoman

tuottoon (ROI). Työvaliokunta arvioi,

ovatko toimitusjohtaja ja konsernin

johtoryhmän jäsenet saavuttaneet heille

asetetut tavoitteet, ja hallitus vahvistaa

mahdollisten bonusten maksamisen.

Vuonna 2012 toimitusjohtajan bonuksen

enimmäismäärä voi olla enintään 60 %

vuoden peruspalkasta. Muiden konsernin

johtoryhmän jäsenten vuoden maksimi-

bonus voi olla enintään 40–50 % vuoden

peruspalkasta.

Ramirent noudattaa palkka- ja palkkioselvityksen laatimisessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia. Selvitystä päivitetään yhtiön kotisivuilla www.ramirent.com aina, kun palkitsemisesta tulee olennaista uutta tietoa.

RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012

EUR 1,000 2012 2011

Peter Hofvenstam, puheenjohtaja 54,0 56,0

Susanna Renlund, varapuheenjohtaja 45,6 47,0

Kaj-Gustaf Bergh 34,4 33,0

Kevin Appleton 28,3 -

Johan Ek 32,4 30,0

Erkki Norvio 33,4 29,0

Gry Hege Sølsnes 32,4 22,0

Yhteensä 260,3 217,0


91

Ramirent 2012

OSAKEPOHJAISET

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Hallitus päättää Ramirentin osakepohjai-

sista pitkäaikaiskannustinjärjestelmistä.

Kannustinjärjestelmien tarkoituksena on

yhdistää osakkeenomistajien ja johdon

tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä

sitouttaa keskeinen johto yhtiöön ja tarjo-

ta sille kilpailukykyiset yhtiön taloudelliseen

tulokseen ja osakkeiden omistukseen

perustuvat palkkiot.

Keskeisten johtajien on pidettävä kannus-

tinohjelmien perusteella saadut osakkeet

omistuksessaan heidän ollessaan työ- tai

toimisuhteessa konserniin niin kauan kuin

henkilön omistamien osakkeiden arvo

yhteensä on pienempi kuin henkilön puolen

vuoden bruttopalkka.

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin

johtoryhmän jäsenten osakeomistukset

ovat nähtävissä sisäpiirirekisterissä.

PITKÄNTÄHTÄIMEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2010

Kannustinjärjestelmä vuosille 2010–2012

(”Performance Share Program”) on

suunnattu noin 50 johtajalle. Konsernin

johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kan-

nustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmässä

on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet

2010–2012. Järjestelmästä saatava mah-

dollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu

konsernin osakkeen kokonaistuottoon

(TSR), konsernin keskimääräiseen sijoite-

tun pääoman tuottoon (ROI) ja konsernin

kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen

(EPS). Ansaintajaksolta 2010–2012 saatava

mahdollinen palkkio maksetaan vuonna

2013; osittain yhtiön osakkeina ja osittain

rahana. Rahaosuuden on tarkoitus kattaa

palkkiosta aiheutuvat henkilökohtaiset

verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota

ei makseta johtajalle, mikäli hänen työ- tai

toimisuhteensa konsernissa päättyy ennen

palkkion maksamista. Ansaintajakson

2010–2012 perusteella maksettava

enimmäispalkkio vastaa yhteensä 390 000

Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden).

Palkkion arvioitua toteutumaa tarkistettiin

konsernin taloudellisen suoriutumisen

perusteella. Siten vuosien 2010–2011

aikana kertyneiden kustannusten määrää

tarkistettiin alaspäin 0,8 miljoonalla eurolla

vuonna 2012. Kustannus vuodelle 2011 oli

0,1 miljoonaa euroa.

PITKÄNTÄHTÄIMEN



(”Performance Share Program”) on

suunnattu noin 60 johtajalle. Konsernin

johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannus-

tinjärjestelmän piiriin. Järjestelmässä

on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet

2011–2013. Järjestelmästä saatava

mahdollinen palkkio ansaintajaksolta

2011–2013 perustuu konsernin osakkeen

kokonaistuottoon (TSR), konsernin

keskimääräiseen sijoitetun pääoman

tuottoon (ROI) ja konsernin kumulatiivi-

seen osakekohtaiseen tulokseen (EPS).

Ansaintajaksolta 2011–2013 saatava

mahdollinen palkkio maksetaan vuonna

2014; osittain Ramirentin osakkeina

ja osittain rahana. Rahaosuuden on

tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat

henkilökohtaiset verot ja veronluonteiset

maksut. Palkkiota ei makseta johtajalle,

mikäli hänen työ- tai toimisuhteensa

konsernissa päättyy ennen palkkion

maksamista. Ansaintajakson 2011–2013

perusteella maksettava enimmäispalkkio

vastaa yhteensä 287 000 Ramirent Oyj:n

osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden). Palkkion arvioitua

toteutumaa tarkistettiin vuonna 2012

konsernin taloudellisen suoriutumisen

perusteella. Siten vuoden 2011 aikana

kertyneiden kustannusten määrää tar-

kistettiin alaspäin 0,1 miljoonalla eurolla

vuonna 2012. Kustannus vuodelle 2011 oli


PITKÄNTÄHTÄIMEN



sisältää osakkeiden omistuksen perus-

teella jaettavia lisäosakkeita (matching

shares) ja suoriteperusteisesti jaettavia

osakkeita (performance shares), ja se

on suunnattu noin 50 johtoon kuuluvalle

henkilölle. Konsernin johtoryhmän jä-

senet kuuluvat uuden kannustinohjelman

piiriin. Järjestelmässä on yksi ansain-

tajakso, kalenterivuodet 2012–2014.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansain-

tajaksolta 2012–2014 perustuu konsernin

kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen

(Economic Profit) ja yhtiön osakkeen

kokonaistuottoon (Total Shareholder

Return, TSR). Mahdollinen palkkio ansain-

tajaksolta 2012–2014 maksetaan vuonna

2015; osittain Ramirentin osakkeina

ja osittain rahana. Rahaosuuden on

tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat

henkilökohtaiset verot ja veronluonteiset

maksut. Palkkiota ei makseta johto-

henkilölle, jos hänen työ- tai toimisuh-

teensa konserniin kuuluvassa yhtiössä

päättyy ennen palkkion maksamista.

Ansaintajakson 2012–2014 perusteella

maksettava enimmäispalkkio vastaa

yhteensä enintään 350.000 Ramirent

Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös

rahana maksettavan osuuden). Vuodelle

2012 kertyneet kustannukset olivat


TOIMITUSJOHTAJAN PALKKA JA PALKKIOT

Toimitusjohtaja Magnus Rosénin vuosit-

tainen peruspalkka muodostuu 191.360

eurosta ja 1.913.600 Ruotsin kruunusta.

Lisäksi hänellä on luontoisetuna vapaa

autoetu.

Vuonna 2012 Magnus Rosénin saama

kokonaispalkkio 658.494 euroa muodostui

kiinteästä vuosittaisesta peruspalkasta,

luontoiseduista sekä vuoteen 2011

liittyvästä bonuksesta.

Magnus Rosén ei kuulu Suomen lakisää-

teisen eläkejärjestelmän piiriin. Hänelle

kerrytetään toimitusjohtajakaudelta

eläkettä erillisellä eläkevakuutuksella,

jonka maksut olivat 1.361.845 Ruotsin

kruunua vuonna 2012.


92

Ramirent 2012

TIETOJA SIJOITTAJILLE


Ramirent Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen

yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina maaliskuun

26. päivänä 2013 kello 16.30 Pörssitalon Pörssisalissa, osoit-

teessa Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittau-

tuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen

aloitetaan klo 15.30.

1. OSAKASLUETTELOON MERKITTY OSAKKEENOMISTAJA

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka

on 21.3.2013 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkit-

ty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on

rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on rekisteröity ruotsalaisen

Euroclear Sweden AB:n pitämään omistajaluetteloon, tulee

ottaa yhteyttä Euroclear Sweden AB:hen ja pyytää omistuk-

sensa tilapäistä rekisteröintiä Euroclear Finland Oy:n pitämään

yhtiön osakasluetteloon, jotta hänellä olisi oikeus osallistua

varsinaiseen yhtiökokoukseen. Pyyntö Euroclear Sweden AB:lle

tulee tehdä erityistä lomaketta käyttäen viimeistään 15.3.2013.

Lomakkeita on saatavilla Ramirent Oyj:stä pyynnöstä (ota ystä-

vällisesti yhteyttä Annika Nikkilään joko sähköpostitse annika.

[email protected] tai puhelimitse 020 750 2866 tai Ramirent

Oyj:n kotisivuilta, www.ramirent.com/agm.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,

tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 21.3.2013 klo 10.

Ilmoittautuminen voi tapahtua:

a. internet-sivujen kautta osoitteessa www.ramirent.com/agm;

b. puhelimitse numeroon 020 770 6880 maanantaista

perjantaihin klo 9-16;

c. telefaksilla numeroon 020 750 2850; tai

d. kirjeitse osoitteeseen Ramirent Oyj, PL 116, 01511 Vantaa.

Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen

ilmoittautumisajan päättymistä.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan

nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen

avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus.

Osakkeenomistajien Ramirent Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja

käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten

rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiöko-

kouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus

kokouksessa käsiteltävistä asioista.

2. HALLINTAREKISTERÖIDYN OSAKKEEN OMISTAJA

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus

osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden

perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland

Oy:n pitämään osakasluetteloon 14.3.2013. Osallistuminen

edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden

nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään

osakasluetteloon viimeistään 21.3.2013 klo 10.00 mennessä.

Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katso-

taan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyy-

tämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat

ohjeet koskien rekisteröitymistä tilapäiseen osakasluetteloon,

valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallinta-

rekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinai-

seen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakas-

luetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.

3. ASIAMIEHEN KÄYTTÄMINEN JA VALTAKIRJAT

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää

siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä.

Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja,

tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa

oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeen-

omistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityk-

sellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä

olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava

osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeen-

omistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä

osoitteeseen Ramirent Oyj, PL 116, 01511 Vantaa viimeistään

21.3.2013 klo 10.00.

4. OHJEET JA LISÄTIEDOT

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiöko-

kouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus

kokouksessa käsiteltävistä asioista. Ramirent Oyj:llä on kokous-

kutsun päivänä yhteensä 108.697.328 osaketta ja ääntä.

93

Ramirent 2012


OSINGONMAKSU

Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,

että osinkoa jaetaan 0,34 euroa osaketta kohti 31.12.2012

päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon

täsmäytyspäivänä 2.4.2013 merkittynä Euroclear Finland Oy:n

ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että

osinko maksetaan 11.4.2013.

OSOITTEENMUUTOKSET

Osakkeenomistajia pyydetään tekemään kirjallinen osoitteen-

muutos sen pankin konttoriin, jossa arvo-osuustiliä hoidetaan.

Jos tili on Euroclear Finland Oy:n tilinhoitajayhteisössä, osoit-

teenmuutosilmoitus lähetetään osoitteeseen:

Euroclear Finland Oy, PL 1110, 00101 HELSINKI.

KAUPANKÄYNTITUNNUKSET

• Listattu: NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

• NASDAQ OMX: RMR1V

• Reuters: RMR1V.HE

• Bloomberg: RMR1V:FH

• ISIN-koodi: FI0009007066

TÄRKEIMMÄT INDEKSIT

• NASDAQ OMX Helsinki

• OMX Helsinki Mid Cap

• NASDAQ OMX Nordic Teollisuustuotteet ja -palvelut

SIJOITTAJASUHDEPERIAATTEET

Ramirentin sijoittajasuhteiden tärkein tavoite on tukea

Ramirentin osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla

tieto Ramirentin toiminnasta, toimintaympäristöstä, stra-

tegiasta, tavoitteista sekä taloudellisesta asemasta, jotta

pääomamarkkinoilla toimijat voivat muodostaa perustellun

kuvan Ramirentistä sijoituskohteena.

Ramirentin tiedottamispolitiikan periaatteena on tarjota

avointa, luotettavaa ja ajantasaista informaatiota.

Tavoitteena on antaa oikeaa ja yhdenmukaista tietoa

säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille.

Sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja päivittäisestä yhteyden-

pidosta vastaa Ramirentin sijoittajasuhteet yhdessä konser-

niviestinnän kanssa. Taloudellisten raporttien ja internetissä

olevien sijoittajasivujen lisäksi yhtiön sijoittajaviestintään

kuuluvat sijoittajatapaamiset ja seminaarit, joihin Ramirentin

ylin johto ja sijoittajasuhdetoiminto osallistuvat aktiivisesti.

TALOUDELLISTEN INFORMAATION JAKELU

Ramirentin vuosikertomus, osavuosikatsaukset, tulosesitykset

ja pörssitiedotteet julkaistaan englanniksi ja suomeksi yhtiön

kotisivuilla osoitteessa www.ramirent.com.

OSAVUOSIKATSAUKSET VUONNA 2013

Vuoden 2013 osavuosikatsaukset julkaistaan seuraavina päivinä

klo 9.00:

• tammi-maaliskuu: keskiviikkona 8.5.2013

• tammi–kesäkuu: torstaina 8.8.2013

• tammi–syyskuu: perjantaina 8.11.2013

TIEDOTUSTILAISUUS ANALYYTIKOILLE JA LEHDISTÖLLE

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja lehdistölle järjestetään

jokaisen osavuosikatsauksen julkistamispäivänä klo 11.00

Helsingin seudulla. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana

nettilähetyksenä yhtiön kotisivujen www.ramirent.com kautta.

Nettilähetyksen tallenne ja muut tiedotustilaisuudet ovat myös

katsottavissa Ramirentin kotisivuilla.

Pankki/pankkiiriliike Analyytikko Puh.

ABG Sundar Collier- Equity Research Robert Redin +46 8566 286 39

Carnegie Investment Bank, Finland Tommi Ilmoni (09) 6187 1235

Danske Markets Equities Ari Järvinen 010 236 4760

Evli Bank Plc Mika Karppinen (09) 4766 9643

Handelsbanken Equity Research Robin Santavirta 010 444 2483

Nordea Markets Johannes Grasberger (09) 1655 9929

Pareto Securities Joni Grönqvist (09) 8866 6000

Pohjola Bank Plc Matias Rautionmaa 010 252 4408

SEB Enskilda Jutta Rahikainen (09) 6162 8713

ANALYYTIKOT

Ramirentin saamien tietojen mukaan alla mainitut analyytikot

seuraavat omasta aloitteestaan yhtiötä ja tekevät Ramirentistä

osakeanalyysejä. Ramirent ei vastaa analyytikoiden mielipiteistä.

94

Ramirent 2012


HILJAINEN JAKSO

Ramirent noudattaa 21 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpää-

tösten tai osavuosikatsausten julkistamista. Hiljaisella jaksolla

yhtiön edustajat eivät tarjoa kommentteja tai tapaa pääoma-

markkinoiden edustajia. Muina aikoina otamme vastaan kysymyksiä

puhelimitse, sähköpostitse ja sijoittajatapaamisten yhteydessä.

VERTAILURYHMÄ

Ramirentillä on kansainvälinen yritysten vertailuryhmä, johon

konsernin taloudellista menestystä ja liiketoimintaa voi verrata.

Vertailuryhmä koostuu yrityksistä, joilla on osittain erilainen tuo-

tevalikoima ja ne toimivat osittain eri markkinoilla. Vertailuryhmä

ei siten yksinään anna kattavaa kuvaa Ramirentin kilpailijoista.

Seuraavat yritykset kuuluvat vertailuryhmään: Cramo (Suomi),

Loxam (Ranska), Speedy Hire (Iso-Britannia), GAM (Espanja),

United Rentals (USA), Ashtead group (USA/Iso-Britannia), RSC

Equipment Rental (USA), Hertz Equipment Rental Corp (USA) ja

Aggreco (USA/Iso-Britannia).

YHTIÖN KOTISIVU

Ajan tasalla oleva informaatio ja lisätietoja Ramirentistä

sijoituskohteena löytyy yhtiön kotisivuilta www.ramirent.com.

Nyt voit seurata Ramirenttiä myös ilmaisen iPad sovelluksen

kautta, josta löytyy mm. tiedotearkisto.

YHTEYSTIEDOT SIJOITTAJILLE

Franciska Janzon, johtaja, konserniviestintä ja sijoittajasuhteet

Puh. +358 20 750 2859, faksi +358 20 750 2850

sähköposti: franciska. [email protected]

Tomi Lindell, Financial Communicator, sijoittajasuhteet

Puh. +358 20 750 2867, faksi +358 20 750 2810

Sähköposti: [email protected]

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAUS

Ramirent Oyj

Konserniviestintä ja sijoittajasuhteet

PL 116

01511 Vantaa

Puh. +358 20 750 2866

faksi +358 20 750 2850

sähköposti: [email protected]

95

Ramirent 2012

YHTEYSTIEDOTYHTEYSTIEDOT

KONSERNIN PÄ ÄKONTTORI

Ramirent OyjPL 116, 01511 Vantaa Äyritie 16, 01510 Vantaa Puh. 020 750 200Fax 020 750 2810Sähköposti: [email protected]

SEGMENTTIEN PÄ ÄKONTTORIT

Suomi Ramirent Finland Oy Tapulikaupungintie 37, PL 31, 00751 Helsinki, Finland Puh. +358 20 750 200 Fax +358 20 750 2882 Sähköposti: [email protected] tai [email protected]. www.ramirent.fi

Ruotsi Ramirent AB Tagenevägen 25, BOX 121 SE-42502, Hisings Kärra, Sweden Puh. +46 31 57 84 00 Fax +46 31 57 67 50 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.se

NorjaRamirent AS Strandveien 13 Postboks 427 NO-1366 Lysaker, Norway Puh. +47 09890 Fax +47 67 51 72 01 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.no

Tanska Ramirent A/S Hundigevej 85 DK-2670 Greve, Denmark Puh. +45 43 95 88 88 Fax +45 43 95 88 44 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.dk

Europe EastRamirent Baltic AS Laki 11 D EE-12915 Tallinn, Estonia Puh. +372 650 1060 Fax +372 656 3454 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.ee Europe CentralRamirent S.A. Main Office ul. Gdanska 16 b PL-70 661 Szczecin, Poland Puh. +48 91 46 25 130 Fax +48 91 46 25 131 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.pl

© 2013 Ramirent. Kaikki oikeudet pidätetään.

Ramirent on johtava konevuokrauskonserni, joka yksinkertaistaa

asiakkaittensa liiketoimintoja toimittamalla dynaamisia

vuokrausratkaisuja. Palvelemme laajaa asiakaskuntaa, kuten

rakennus- ja prosessiteollisuutta, telakoita, julkista sektoria ja

kotitalouksia. Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 714 miljoonaa

euroa. Konsernilla on 3 000 työntekijää 358 toimipaikassa 13 maassa

Pohjoismaissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Ramirent on listattu

NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Ramirent Oyj I PL 116 (Äyritie 16), 01511 Vantaa

Puh. 020 750 200 I Fax 020 750 2810 I www.ramirent.com I Y-tunnus 0977135-4

Ramirentin iPhone®- ja iPad®-sovellusten ja sijoittajille suunnatun tietopankin avulla pysyt ajan tasalla.

Apple, Apple-logo, App Store, iPhone ja iPad ovat Applen tavaramerkkejä.

tilinpÄÄtÖs - vuosikertomukset€¦ · kestävä ja kannattava kasvu. jatkamme toiminnan ja...

Documents