MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseenOppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016

Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016@timoaro

SISÄLTÖ

1.Alue- ja väestörakenteen tilannekuva

2. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa

3.Yhteenveto

1.Alue- ja väestörakenteen tilannekuva

KOHEESIO-POLITIIKKA

KILPAILUKYKY-

POLITIIKKA

Alue- ja väestörakenteen ISOJAmuutostrendejä

1.Kaupungistuminen 2.Keskittyminen3.Ekonomisaatio4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys5.Alueellinen liikkuvuus6.Demografinen muutos7.Polarisoituminen, eriytyminen

Alueellinen liikkuvuus

900 000 875 000muuttoa keskimäärin vuodessa 2010-luvulla

pendelöi kodin jatyöpaikan välillä (2011)

Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015

904 000muuttoa

/vuosi

30,3 %Kuntien välinen

muuttoliike

65,1 %Kuntien sisäinen

muuttoliike

4,9 %Maahan- ja

maastamuutot

Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike:Analyysi: Timo Aro 2016

Suomen maapinta-alasta vakituisesti asut-tujen ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumatto-mien ruutujen määrä 93,3 %.

500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes yhdek-sän kymmenestä koko maan asukkaasta (88,3 %).

Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.

Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: valuu noin yhden kilometrin vuo-dessa kohti etelää ja lounasta (Lähde: Oulun yliopiston GIS-ryhmä).

VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN TILASTORUUDUISSA VUONNA 2015

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015

Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä.

Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä.

Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyys-vyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuo-lella vuonna 2015.

99,9 %

98 %

88,3 %

69,8 %

56,5 %

33,3 %20,1 %

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250 METRIN RUUDUISSA Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuotiaat) ja

eläkeläisten (yli 64-vuotiaat) osuutta suhteessa työikäi-seen väestöön (15-64-vuotiaat).

Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli keskimäärin 57,1 vuoden 2014 lopussa: vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä. Nykykuntarakenteella joka kol-mannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde on yli 100 vuonna 2030.

Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut yhtäkään työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!

Huoltosuhde oli alueittain alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjanmaalla (65,4) ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014.

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKI-TYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 1 (2)

Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormikkaana” Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan.

Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liiken-nekäytävän (tie tai rautatie keskiössä) varrella asui kaksi kolmesta suomalaisesta (62,1 %).

Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015 eli kolmen Turun kaupungin nykyisen asukasluvun verran.

Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista.

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maa-pinta-ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015.

Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista.

Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran.

Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus oli koko Suomen vien-nistä oli 73,6 % vuonna 2015!

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKITYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 2 (2)

MAAKUNTIEN KESKUSKAUPUNKIEN VAIKUTUSALUEET

Kartassa kuvataan maakuntien keskuskau-punkien (18) vaikutusalueen laajuutta 30 ja 45 minuutin ajoaikaetäisyydellä.

30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maakunti-en (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 suomalaisesta.

Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyydellä 2,4 miljoonaa asu-kasta.

Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuolelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin.

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015

100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen

310 nettomaahanmuutto positiivinen

2.2010-luvun muuttoliike

pähkinänkuoressa

1.Hiipivää2.Valikoivaa3.Polarisoivaa

väitettä muuttoliikkeestä

HiipivääMuutokset tapahtuvat hiipien,hitaasti, huomaamattomasti taustalla ennen kuin pulpah-tavat pintaan!

Kyse ei ole yllättävästä tai yhtäkkisestä ilmiöstä, vaan kehitys on jatkunut pitkään ja johdonmukai-sesti tietyiltä alueilta tietyille alueille!

Kuntien välinen netto-muutto 1970-2014

Muuttovoittoa (6 maakuntaa)

Muuttotappiota (13 maakuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+245.097

+38.084

+47 431

+5.247

+11.575

-28.125

-29.997

-12.021

-11.314

-33.039

-35.711

-31.803

-22.438

-15.216

-12.513

-32.118-33.775

-53.523

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE MAAKUNNITTAIN PITKÄLLÄ AIKA-VÄLILLÄ (1970-2014)

Pitkällä aikavälillä muuttovoittoa sai kuusi maakuntaa ja muuttotappiota 13 maa-kuntaa.

Uusimaa sai muuttovoittoa yhteensä245000 henkilöä vuosina 1970-2014 eli keskimäärin 0,4 % väestöstä vuodessa.

Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi saivat muuttovoittoa yhteensä 85 500 henkilöä eli keskimäärin 0,20-0,24 % väestöstä vuodessa.

Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala kärsivät määrällisesti ja suhteellisesti suurimmat muuttotappiot pitkällä aikavälillä.

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ (1970-2014)

Pitkällä aikavälillä muuttovoittoa on saanut alle joka kolmas kunta (93 kuntaa).

Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät ensisijai-sesti laajan metropolialueen vaikutusalueelle, Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Tu-run väliselle käytäväalueelle, Oulun seudulla sekä muille keskisuurille kaupunkiseuduille.

Kymmenen määrällisesti eniten muuttovoit-toa saanutta kuntaa olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Helsingin kehys-kunnat (Nurmijärvi, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula ja Kerava).

Suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-8 775), Kotka (-8 634) ja Kemi (-8 430).

Kuntien välinen netto-muutto (abs.) vuosina 1970-2014

Muuttovoittoa (93 kuntaa)

Muuttotappiota (224 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016

1. Espoo +75 5182. Vantaa +55 468

3. Tampere +31 588

29. Turku +5 022

4. Oulu +22 500

*Alueluokitus perustuu 1.1.2015 kuntaluokitukseen eli kaikki 1970-2014 kuntaliitokset huomioitu takautuvasti

5. Jyväskylä +15 755

6-10 Helsingin kehys-kunnat + 60 655

ValikoivaaMuuttajissa ovat yliedustettuina nuoret ja nuoret aikuiset, työllisetsekä koulutetut.

Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015

MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE

12,4 %

alle 15-vuotiaat

35,1 %15-24 -vuotiaat

26,5 %25-34 -vuotiaat

22,7 %35-64-vuotiaat

3,3 %Yli 65-vuotiaat

Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeAnalyysi: Timo Aro 2016

%Kaikista kuntien välillä muuttaneista 15-29 –vuotiaita vuosina 2010-2015.

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014

muuttovoittoa(18 kuntaa)muuttotappiota(299 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Helsinki +25 009

Tampere +13 025

Turku +11 237

Oulu +6 505

Jyväskylä +6 200

NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014

Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kuntaa eli 5,7 % kunnista vuosien 2010-2014 välisenä aikana.

Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa suuret ja monipuoliset koulutuskaupungit.

Nuorista kärsivät eniten muutto-tappiota suurten kaupunkien kehyskunnat ja yksittäiset maakunta-ja seutukeskukset.

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013

>200 ( 32 kuntaa)

100-199 (22 kuntaa)1-99 ( 61 kuntaa)

-1- -99 ( 122 kuntaa)

-100 - -199 ( 40 kuntaa)

>-200 ( 70 kuntaa)

Helsinki +10 503Vantaa +1 611Espoo +839Nurmijärvi +757

Pirkkala +915

Seinäjoki +880

Tampere -1 994

Jyväskylä -1 797

Joensuu -1 680

Turku -1 552

Oulu -1 388

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013

Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori myön-teisten tai kielteisten kerrannais-vaikutusten vuoksi.

Yhden työllisen keskimääräiset tulot noin 30 000 euroa per vuosi ja työt-tömän sekä työvoiman ulkopuolella olevan noin 7 000 euroa.

Työllisistä sai muuttovoittoa yhteen-sä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta.

TYÖTTÖMIEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2013

Työttömien nettomuutto maakunnittain 2010-2013

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot;Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

-1446

523

1405-74

-1142

7

-440

273

545 -304

104

71

-79

-36

77

-438

-62

-14

-1446-440

-438-304

-114-79

-74-62

-36-14

27

7177104

273523545

1405

-2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000

UusimaaPohjanmaa

LappiKainuu

Kanta-HämeEtelä-SavoSatakunta

Keski-PohjanmaaPohjois-Karjala

AhvenanmaaPäijät-Häme

Etelä-PohjanmaaKymenlaaksoEtelä-KarjalaPohjois-SavoKeski-Suomi

Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Muuttoalttius (promillea) koulutusasteen mukaan 2014

MUUTTOALTTIUS (1000 ASUKASTA

KOHDEN)

15,3

PERUSASTE

32,5KESKIASTE

8,5ALIN KORKEA-

ASTE

36,2ALEMPI

KORKEA-KOULUASTE

26,1YLEMPI

KORKEA-KOULUASTE

16,7TUTKIJA-

KOULUTUSASTE

Lähde: Tilastokeskus, väestöAnalyysi: Timo Aro 2016

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Korkea-asteen netto-muutto kunnittain 2009-2013

muuttovoittoa(178 kuntaa)muuttotappiota(135 kuntaa)

Pirkkala +854Nokia +761Lempäälä +736Ylöjärvi +654 Espoo +1 425

Vantaa +759Nurmijärvi +803Tuusula +640

Kaarina +702

KORKEA-ASTEEN NETTOMUUT-TO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013

Korkea-asteen tutkinnon suoritta-neista sai muuttovoittoa yhteensä 178 kuntaa ja muuttotappiota 135 kuntaa.

Suurten kaupunkien kehyskunnat sai-vat korkea-asteen tutkinnon suorit-taneista määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttovoittoa.

Muuttotappioista kärsivät eniten suuret ja monipuoliset opiskelijakau-pungit: Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa jne.

PolarisoivaaVahvistaa samanaikaisestisekä kasvavien alueidenelinvoimaa että heikentää supistuvien alueiden elinvoi-Maisuutta.

Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9

MUUTTOVOITTOA (10)

MUUTTOTAPPIOTA (8)

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016

MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO-NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO

UUSIMAA 27132 45116 72248PIRKANMAA 10748 6467 17215VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525POHJOIS-SAVO -256 3001 2745PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479KESKI-SUOMI -759 2907 2148POHJANMAA -3808 5710 1902KANTA-HÄME -1474 2696 1222POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287KYMENLAAKSO -4592 4118 -474SATAKUNTA -3619 3066 -553KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280LAPPI -5818 3464 -2354KAINUU -3964 1484 -2480

KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9

+72 248+11 525

+17 215-553

--1 280+1902

-561

-287

-2 354

-2 480

+738+2 745

-1 051

+2 148

-474+1 222+2 479 +487

Kasvukolmio:+101 000

hlöä

080_muutl_tau_203

MUUTTOLIIKE MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2010-2016/9

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9

MAAKUNTA2010201120122013201420152016NETTOMUUTTO 2010-2016/9

UUSIMAA188721783123425448025788510027132

VARSINAIS-SUOMI6955812955754366205343736

SATAKUNTA-300-427-362-447-480-755-848-3619

KANTA-HÄME533241-242-249-369-615-773-1474

PIRKANMAA140214591635154917591350159410748

PÄIJÄT-HÄME38429489-264-275-353-48-173

KYMENLAAKSO-376-599-453-678-1008-768-710-4592

ETELÄ-KARJALA-407-432-215-54-281-433-357-2179

ETELÄ-SAVO-325-545-579-373-275-555-473-3125

POHJOIS-SAVO-385-73-2910612203-256

POHJOIS-KARJALA-119-301-292-379-207-311-376-1985

KESKI-SUOMI360-24-589-39665149-759

ETELÄ-POHJANMAA-351-236-293-453-724-808-565-3430

POHJANMAA-441-177-563-644-586-602-795-3808

KESKI-POHJANMAA-173-238-244-291-229-106-216-1497

POHJOIS-POHJANMAA-560-410-613-613-851-1023-1250-5320

KAINUU-601-660-504-688-641-576-294-3964

LAPPI-940-728-830-809-875-935-701-5818

NETTOMAAHANMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9

MAAKUNTA2010201120122013201420152016NETTOMUUTTO 2010-2016/9

UUSIMAA507069327584717980755137513945116

VARSINAIS-SUOMI98310281219128214438409947789

SATAKUNTA3363505015525263044973066

KANTA-HÄME2643545455204122593422696

PIRKANMAA9809498899528968359666467

PÄIJÄT-HÄME3154124274413822324432652

KYMENLAAKSO6125956556987093534964118

ETELÄ-KARJALA4004154344373583472752666

ETELÄ-SAVO2152843972882713272922074

POHJOIS-SAVO3454995694544652833863001

POHJOIS-KARJALA3954353964124482833542723

KESKI-SUOMI3174265134294353104772907

ETELÄ-POHJANMAA3074164263783051471712150

POHJANMAA719906715102510218155095710

KESKI-POHJANMAA115147135134174128103936

POHJOIS-POHJANMAA5866506118768476558085033

KAINUU1962032062632141612411484

LAPPI6035215186034154143903464

KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9 (SISÄLTÄÄ KUNTIEN VÄLISEN JA NETTOMAAHANMUUTON)

MAAKUNTAKUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTONETTOMAAHANMUUTTOKOKONAISNETTOMUUTTO

UUSIMAA271324511672248

PIRKANMAA10748646717215

VARSINAIS-SUOMI3736778911525

POHJOIS-SAVO-25630012745

PÄIJÄT-HÄME-17326522479

KESKI-SUOMI-75929072148

POHJANMAA-380857101902

KANTA-HÄME-147426961222

POHJOIS-KARJALA-19852723738

ETELÄ-KARJALA-21792666487

POHJOIS-POHJANMAA-53205033-287

KYMENLAAKSO-45924118-474

SATAKUNTA-36193066-553

KESKI-POHJANMAA-1497936-561

ETELÄ-SAVO-31252074-1051

ETELÄ-POHJANMAA-34302150-1280

LAPPI-58183464-2354

KAINUU-39641484-2480

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset 2010-2016

Analyysi: Timo Aro 2016

MAAKUNTAKUNTIEN VÄLINENNETTOMAAHAN-KOKONAISNETTO-

NETTOMUUTTOMUUTTOMUUTTO

UUSIMAA271324511672248

PIRKANMAA10748646717215

VARSINAIS-SUOMI3736778911525

POHJOIS-SAVO-25630012745

PÄIJÄT-HÄME-17326522479

KESKI-SUOMI-75929072148

POHJANMAA-380857101902

KANTA-HÄME-147426961222

POHJOIS-KARJALA-19852723738

ETELÄ-KARJALA-21792666487

POHJOIS-POHJANMAA-53205033-287

KYMENLAAKSO-45924118-474

SATAKUNTA-36193066-553

KESKI-POHJANMAA-1497936-561

ETELÄ-SAVO-31252074-1051

ETELÄ-POHJANMAA-34302150-1280

LAPPI-58183464-2354

KAINUU-39641484-2480

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU27132107483736-256-173-759-3808-1474-1985-2179-5320-4592-3619-1497-3125-3430-5818-3964NETTOMAAHANMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU451166467778930012652290757102696272326665033411830669362074215034641484KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU27132107483736-256-173-759-3808-1474-1985-2179-5320-4592-3619-1497-3125-3430-5818-3964NETTOMAAHANMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU451166467778930012652290757102696272326665033411830669362074215034641484

ESRI_MAPINFO_SHEET

ÄLÄ MUOKKAA Vain Esrin käyttöön

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi : Timo Aro 2016

Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9

MUUTTOVOITTOA (26)

MUUTTOTAPPIOTA (44)

KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN 2010-2016/9

SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO

Helsingin 28602 43443 72 045Tampereen 13211 4816 18 027Turun 6779 5812 12 591Oulun 4398 3020 7 418Kuopion 3795 1766 5 561Jyväskylän 3122 2267 5 389Vaasan -186 3036 2 850Lahden -138 2652 2 514Joensuun 558 1788 2 346Hämeenlinnan 72 1677 1 749Seinäjoen 345 1379 1 724Lappeenrannan -795 1949 1 154Porvoon -198 995 797Etelä-Pirkanmaan 99 664 763Mikkelin -384 1115 731Rovaniemen -788 1477 689Porin -888 1449 561Kotka-Haminan -2489 2854 365Kokkolan -532 786 254Tunturi-Lapin 37 204 241

Helsingin

Tampereen

Turun

Oulun

Kuopion

Jyväskylän

Vaasan

Lahden

Joensuun

Hämeen-linnan

4 suurinta:+110 000

hlöä

Taul1

Taul2

Taul3

SEUTUKUNTAKUNTIEN VÄLINENNETTOMAAHAN-KOKONAISNET-

NETTOMUUTTOMUUTTOTOMUUTTO

Helsingin 286024344372,045

Tampereen 13211481618,027

Turun 6779581212,591

Oulun 439830207,418

Kuopion 379517665,561

Jyväskylän 312222675,389

Vaasan -18630362,850

Lahden -13826522,514

Joensuun 55817882,346

Hämeenlinnan 7216771,749

Seinäjoen 34513791,724

Lappeenrannan -79519491,154

Porvoon -198995797

Etelä-Pirkanmaan 99664763

Mikkelin -3841115731

Rovaniemen -7881477689

Porin -8881449561

Kotka-Haminan -24892854365

Kokkolan -532786254

Tunturi-Lapin 37204241

ESRI_MAPINFO_SHEET

ÄLÄ MUOKKAA Vain Esrin käyttöön

kunnasta tai seudusta saa enää muuttovoittoa!

+2 582

-2 016 +7 804

-2 057-2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298-259

-973-2 097

-1 389-3 114

+228-86

+16 244+2 582

+7 804-2 016

-86+228

-3 114-1 389

-973-2 057

-2 411-1 175

-2 943 -3 198

-4 182

-259-1 298

-2 097

+17 109

+9 556

+4 538

+737

+3 650

+228

+470

+1 805

+2 697

+540

+104

+190

-2 118

-2 439

-1 659

-1 452

-1 455

-1 833

+470

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014

Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Muuttovoittoa Muuttovoittoa

Muuttotappiota Muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 4 + 14 + 79

0

30000

60000

90000

120000

150000

180000

210000

240000

270000

300000

330000

360000

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Koko maa 14 suurinta seutua

VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015

Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henki-löitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suu-rimmalla kaupunkiseudulla

Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä.

Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieras-kielisten määrä 13 kertaistui vuosina 1990-2015.

14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015.

0,5 %(1990)

1,9 %(2000)

4,2 %(2010)

6,0 %(2015)

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2016*

95 789Yhteensä

väestönlisäys 2010-2016

35,3 %Luonnollinen väestönlisäys

26,5 %Kuntien välinen

nettomuutto 38,2 %Nettomaahan-

muutto

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike, väestö-muutosten ennakkotiedot;Analyysi: Timo Aro 2016* tammi-kesäkuu 2016

Ja erityisen pirulliseksi muuttoliikkeen tekee…

Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kol-mannessa kunnassa vuosina 2015-2030.

Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-polialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-eella ja osassa Lappia.

Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla.

VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN

Väestöennuste kunnittainvuosina 2015-2030 (%)

> 10 % (33 kuntaa)

5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)

0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)

-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)

> -10 % (106 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Helsinki +91 578Espoo +49 341Vantaa + 30 231

Oulu + 30 768

Tampere +26 431

Turku + 16 066

Jyväskylä +12 669

Kuopio + 10 281

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa

Työikäisen väestön määrä kasvaa ensi-sijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseu-duilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa.

Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %).

JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄES-TÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN

Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030

> 15 % (3 kuntaa)

5 - 14,9 % (17 kuntaa)

0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)

-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)-5 - -14,9 % (68 kuntaa)

> -15 % ( 164 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS

MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-2030

1. Helsinki 344772. Espoo 189193. Vantaa 98684. Oulu 93265. Tampere 81466. Turku 55047. Jyväskylä 28498. Vaasa 28199. Seinäjoki 226010. Pirkkala 178611. Lempäälä 134012. Kuopio 122013. Nurmijärvi 88214. Ylöjärvi 88215. Lieto 84716. Tuusula 73317.

Kirkkonummi 70218. Sipoo 67419. Liminka 65020. Kauniainen 539

SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI VUOSINA 2015-2030

1. Jomala 20,32. Pirkkala 17,63. Luoto 15,84. Liminka 14,25. Lemland 13,66. Espoo 12,57. Kauniainen 11,98. Lempäälä 11,69. Helsinki 9,110. Oulu 8,611. Lieto 8,512. Vantaa 8,213. Hammarland 7,713. Vaasa 7,715. Seinäjoki 716. Sipoo 6,717. Tampere 6,318. Ylivieska 619. Turku 5,319. Ylöjärvi 5,3

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenneKartta ja data: Timo Aro 2016

Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030.

Alle 5555-64,965-74,975-84,985-94,9Yli 95

Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja data: Timo Aro 2016

2015 2030

1. Helsinki 44,0

2. Tampere 47,2

3. Vantaa 49,0

4. Turku 49,2

5. Jyväskylä 49,7

6. Espoo 50,2

Maksimi Kuhmoinen 102,8

1. Helsinki 50,0

2. Tampere 54,3

3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2

5. Vantaa 56,4

6. Vaasa 57,6

Maksimi Salla 142,3

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE*1.1.2016 alueluokituksen

mukaan*1.1.2016 alueluokituksen mukaan

Summa summarum

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa

1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt yhä harvemmille alueille.

2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia.

3.Lisääntyvä maahanmuutto ja maan sisäi-nen muuttoliike aiheuttaa kaksoishaasteen sekä kasvaville että supistuville alueille.

ALUERAKENTEEN TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT?

1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi

2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi

3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Oulu –vaikutusalueineen

4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)

5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikennekäytävät ohjaavassa roolissa

6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi

7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi

TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJAPohjoisen suuralue (Oulu):30 minuuttia: 224.000 hlöä60 minuuttia: 280.000 hlöä90 minuuttia: 347.000 hlöä

Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):30 minuuttia: 430.000 hlöä60 minuuttia: 695.000 hlöä

Pohjanmaiden suuralue(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):30 minuuttia: 256.000 hlöä60 minuuttia: 419.000 hlöä

Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue(Helsinki-Turku-Tampere):30 minuuttia: 1.896.000 hlöä60 minuuttia: 2.588.000 hlöä90 minuuttia: 3.193.000 hlöä

30 min60 min90 min

Timo Aro@timoarotimo.aro@pori.fi taitimokaro@gmail.com

Kiitos!Lisätietoja

mailto:timo.aro@pori.fimailto:timokaro@gmail.com

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?� Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen� Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016SISÄLTÖ1. �Alue- ja väestörakenteen tilannekuvaDia numero 4Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejäAlueellinen liikkuvuusMuuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015Dia numero 8VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015Dia numero 10SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKI-TYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 1 (2) MAAKUNTIEN KESKUSKAUPUNKIEN VAIKUTUSALUEETVäestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015 2. �2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressaDia numero 16Dia numero 17Dia numero 18Dia numero 19KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ (1970-2014)Dia numero 21Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-201551,5 %� NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013Dia numero 26Muuttoalttius (promillea) koulutusasteen mukaan 2014KORKEA-ASTEEN NETTOMUUT-TO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013Dia numero 29Dia numero 30Dia numero 311/4� Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2016*Ja erityisen pirulliseksi muuttoliikkeen tekee…VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEENJA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄES-TÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEENTyöikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030Dia numero 40Summa summarum2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa ALUERAKENTEEN �TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT? TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJADia numero 45