Multimedia oppimisprojektinaLuento2: Multimedia II. multimedian peruselementit ääni, kuva, video, tekstiJari Laru, yliopisto-opettaja, Kasvatustietieiden tiedekunta, Oulun yliopisto

Yhtenäismedian aika on ohi..

http://www.slideshare.net/larux/4-luento-tieto-ja-viestinttekniikan-pedagogiset-perusteet-nykyajan-medialukutataito

Ääni

Kuva/Video

Teksti

Äänen, videon, kuvien ja datan yhdistämistä kutsutaan multimediaksi. (Feldman, 1997, pp. 24)

Perusmääritelmä (1997)

Video

Sarjakuva..

Ruohomäki & Suviaro (2012) https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageId=26688331

Animaatio

https://www.youtube.com/watch?v=JJii_1D5bAk&list=PL4F35338DF2C31711

TELEVISIOKlikkaa nuolta vasemmasta alareunasta

Interakt.poiwerpoint esitys

http://viulisti.wordpress.com/aikaansaannoksia/

KESKUSTELE

• Minkälaista (multi)mediaa olet tehnyt?• Mikä oli äänen, kuvan ja tekstin rooli?• Missä kontekstissa (koulu/koti/muu) olet

mediaa tehnyt?

A. ÄÄNI

Ääni• Ääni on jossakin väliaineessa

etenevää värähtelyä. Yleensä väliaineena on ilma.

• Ääni syntyy, kun jokin kappale värähtelee tai tärisee (äänilähde).

• Akustiikka = fysiikan haara, joka tutkii ääntä.

• Luonnolliset äänet– Kasvien, tuulen, veden, eläinten,

ihmisten ja akustisten soittimien aiheuttamat äänet jne.

• Synteettiset äänet– Synteettiset soittimet, koneet,

sähköisesti tuotetut äänet

http://www.flickr.com/photos/jasonpersse/5554413293/sizes/l/in/photostream/

Puhekertoja, dialogi, haastattelu, draama

MusiikkiLuo tunnelmaa, jatkuvuutta ja täyttää aukkoja

100% ääni, ”huntti”Haastattelun jälkeen tallennettu tehosteääni paikalta

TehosteetAlkuperäisestä ympäristöstä puuttuvia ääniä. Lisätään jälkituotantovaiheessa

http://soundcloud.com/karmoka/trance

http://soundcloud.com/user2358649/sets/indie-rock

Keskustele: kuvittele kuviin äänet. Mitä niissä tapahtuu?

Erilaisia ääniä

Äänen taajuus ja korkeus

• Taajuus = ääniaallon värähtelynopeus sekunnissa.• Taajuus ilmaistaan hertseinä, Hz.• Ihmisen kuuloalue on 16 - 20 000 Hz.• Näytteenottotaajuus (sample rate) = määrää digitaalisesti tallennettavan

äänen laadun, esimerkiksi 44 100 Hz.• Esim. CD-levylle voidaan tallentaa 20 - 20 000 Hz:n ääntä.

http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm

http://farm4.static.flickr.com/3290/3156021867_8f806a519b.jpg

Äänen nopeus ja aallonpituus

• Äänen nopeus ilmassa on n. 330-340 m/s, eli noin 1 km / 3 sek.

• Äänen aallonpituus on kahden molekyylitihentymän välinen matka. Eli matka, jonka ääniaalto kulkee yhden värähdyksen aikana.

• Kaava: aallonpituus = äänen etenemisnopeus / taajuus – 20 Hz:n äänen aallonpituus on 17 metriä– 100 Hz:n äänen aallonpituus on 3,4 metriä– 1000 Hz:n äänen aallonpituus on 34 cm– 10 000 Hz:n äänen aallonpituus on 3,4 cm

http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm

Äänen voimakkuus

• Äänenvoimakkuus ilmoitetaan yleensä desibeleinä dB, joka ilmaisee fysikaalisen äänenpainetason.

• Melurajana pidetään 80 dB:iä.• Äänenvoimakkuutta voidaan laskea

(vaimentaa) ja nostaa (tehostaa) äänenkäsittelyohjelmissa.

• Amplitudi = värähtelyn ääripisteiden etäisyys jaettuna kahdella. Ääni on sitä voimakkaampi, mitä suurempi ääniaaltojen amplitudi on.

• Digitaalisessa äänenkäsittelyssä äänen maksimivoimakkuus on 0 dB.

• Normalisointi = äänen voimakkuuden muuttaminen automaattisesti digitaaliseen maksimitasoon (esim. -3 dB).

http://www.aanipaa.tamk.fi/voima_1.htm

Analoginen ääni

• Analoginen ääni on yhtäpitävä akustisen äänen (eli ilmassa etenevän värähtelyn) kanssa.

• Analoginen ääni vaihtelee ”portaattomasti”.• Ääni voidaan muuttaa mikrofonilla

sähköjännitteen vaihteluksi ja tallentaa siten analogisessa muodossa.

• Vastaavasti kaiutin muuttaa sähköjännitteen vaihtelun ilmassa eteneväksi värähtelyksi.

• Analogisesti tallennettu ääni on häiriöaltista. Esimerkiksi C-kasetti tai LP-levy kuluvat käytössä, jolloin ääneen tulee kohinaa.

http://www.aanipaa.tamk.fi/analog_1.htm

http://farm3.static.flickr.com/2376/1587974323_b37f5a8c83.jpg

Digitaalinen ääni

• 0110100101110001110...• Äänikortin A/D-muunnin

muuntaa analogisen äänen digitaaliseen muotoon (A/D = analogi-digitaali).

• Digitaalisesti tallennettu ääni säilyy häiriöttömänä ja häviöttömänä.

• Digitaalinen ääni voidaan tallentaa 8, 16 tai 32 bitin tarkkuudella (resoluutiolla). • Digitaalisesti tallennettua ääntä voidaan käsitellä tietokoneella.• Ääni kuvataan tietokoneen ruudulla yleensä verhokäyränä (kts. kuva), jossa

vaaka-akselina on aika ja pystyakselina äänen voimakkuus.• Digitaalinen ääni voidaan muuttaa analogiseksi ääneksi D/A-muuntimella

(D/A = digitaali-analogi) ja toistaa esim. kaiuttimella.http://www.aanipaa.tamk.fi/digi_1.htm

http://www.instructables.com/files/orig/FRH/O1S8/FPBKYGJJ/FRHO1S8FPBKYGJJ.gif

Ääni tuotetaan pakkaamattomana..

• WAVE (.wav) = Microsoftin / Windowsin ja IBM:n äänistandardi, yleisin ääniformaatti.

• AIFF (.aif) = Applen / Mac OS:n äänistandardi

• AU (.au) = SUN:in kehittämä ääniformaatti

• MIDI (.mid) = Ei ole digitoitua ääntä, vaan syntetisaattorien ja äänikorttien ohjauskieltä. Midi-tiedoston toistamisesta syntyvä ääni riippuu siten äänikortista. Midi-tiedostot ovat huomattavan pienikokoisia.

• Audacity (.aup) = Audacity-ohjelman ”projektien” tallennusmuoto. Ei voida toistaa muilla ohjelmilla, mutta säilyttää kaikki ohjelmalla tehdyt muutokset.

• ……

• RealAudio ja RealMedia (.ra, .rm) = RealMedian kehittämiä ääniformaatteja, jotka mahdollistavat streaming-lähetyksen. Toistamiseen tarvitaan RealPlayer.

• WMA (.wmf) = Microsoftin vastine RealMedialle. Voi sisältää kopiosuojauksen. Toistamiseen tarvitaan Windows Media Player.

• OGG Vorbis (.ogg) = ilmainen äänenpakkausmenetelmä.

• MP3 (.mp3) = Pakattu äänimuoto, käytetään esim. musiikin jakelussa sekä digitaalisissa radio- ja TV-lähetyksissä.….

..mutta jaetaan (yleensä) pakattuna

Koska ääntä on helppo jaella, kiusaus tekijänoikeuksien rikkomiseen on suuri.. LATAA LAILLISESTI ilmaista:

http://search.creativecommons.org/

http://creativecommons.org/legalmusicforvideos

Valmiiden äänitiedostojen hyödyntäminen

B. Äänenkäsittely- ja tuottamisohjelmia

• Käyttöjärjestelmän oma (esim. Windowsin) ääninauhuri = nauhoittaa ääntä .wav-muodossa.

• Audacity = moniraitatyöskentelyyn tarkoitettu äänitys- ja äänenkäsittelyohjelma.

• Cool Edit Pro = shareware äänenkäsittelyohjelma (nykyisin kaupallisena Adobe Audition -nimellä).

• Band-In-A-Box = MIDI-ääntä tuottava monikanavainen säestys- ja sovitusohjelma.

• Cakewalk, Logic ja Cubase = MIDI-äänten nauhoittamiseen, muokkaamiseen ja toistamiseen tarkoitettuja kaupallisia sekvensseriohjelmia.

• Finale, Encore ja Sibelius = MIDI-ääntä tuottavia kaupallisia nuotinnusohjelmia.

• NoteWorthy Composer = MIDI-ääntä tuottava ilmainen nuotinnusohjelma.

Audacity äänenkäsittelyohjelma

• Työkalupalkki• Aikaraita• Monoääniraita

(”audioraita”)• Stereoääniraita

(vasen kanava yllä ja oikea kanava alla)

• Valittu kohta ääniraidasta näkyy tummana

• Merkkiraita (merkin lisäys: Ctrl+B)

• Näytteenottotaajuus

Audacityn työkalupalkki

1. Valintatyökalu 2. Verhotyökalu (äänenvoimakkuus) 3. Piirtotyökalu 4. Siirry alkuun 5. Toista 6. Nauhoita 7. Keskeytä 8. Pysäytä 9. Siirry ääniraidan loppuun 10. Toiston äänenvoimakkuuden kuvaaja

21. Kopioi valinta22. Liitä valinta23. Rajaa valinnan ulkopuolelta24. Vaimenna valinta25. Kumoa edellinen toiminto26. Tee uudelleen edellinen toiminto27. Lähennä näkymää28. Loitonna näkymää29. Sovita valinta ikkunaan30. Sovita koko ääniraita ikkunaan

11. Toiston äänenvoimakkuuden säätö12. Nauhoituksen äänenvoimakkuuden kuvaaja 13. Nauhoituksen äänenvoimakkuuden säätö 14. Zoomaustyökalu 15. Aikakorjaustyökalu 16. Monitoimitila 17. Toistovoimakkuuden säädin18. Nauhoitusvoimakkuuden säädin19. Äänityslähde20. Leikkaa valinta

Antti Sokero, 2007http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=5

Demo..

• Demodemo..

Madpad (ipad)

Garageband (ipad)

B. KUVA

http://www.art360.fi/wp-content/uploads/Digit_kuvank%C3%A4sittely.pdf

Keskustele

• Paljonko tietokoneellasi on digikuvia?• Kokemuksesi kuvankäsittelystä?– Koulussa– Kotona– Muualla

• Käsitteletkö kameralla ottamiasi kuvia? Mietitkö sommitelmia? Mitä ohjelmia käytät?

Anna lapselle (iskunkestävä) kamera

Kohde ja taustaKun kuvan kohteen halutaan erottuvan selkeästi ympäristöstään, tulee taustan olla mahdollisimman levollinen. Kaikki turhat yksityiskohdat taustalla vievät katsojan huomiota pois itse kohteesta. Toisaalta taustan avulla kuvaan voidaan luoda erilaisia mielleyhtymiä.

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito/lahestymistapoja_mediaan/median_kuvat/kuvaajan_valinnat/kohde_ja_tausta

KuvakulmaKuvakulman valinnalla on suuri merkitys kuvan sommittelun kannalta. Peruskuvakulmia on kolme: alaviisto, silmän korkeus ja yläviisto.

Etenkin ihmisten kuvaamisessa kuvakulman valinnalla vaikutetaan kohteen arvovaltaan: alaviistosta kuvattu henkilö vaikuttaa kookkaalta ja arvokkaalta kun taas yläviisto kuvakulma pienentää ja vähättelee kohdetta.

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito/lahestymistapoja_mediaan/median_kuvat/kuvaajan_valinnat/kuvakulma

- 37 -

KuvasommittelustaAlkuperäisteksti: Pekka Ranta – Lapin yliopistohttp://www.urova.fi/home/pranta/videmat.htm

• ELK - ERIKOISLÄHIKUVA– Kuvataan anatomisia yksityiskohtia– Oikeinkäytettynä tehokas, vain osa kuvataan, voimakkaasti tunnepitoinen, makro– Ei pitäisi käyttää normaalissa keskustelussa

• LK - LÄHIKUVA– Passikuvamainen, rajaus hartioista, keskitytään aivan oleelliseen– Painotetaan yksityiskohtia, intensiivinen

• PLK - PUOLILÄHIKUVA– Rajaus kainalon alapuolelta, ilmeet hyvin esillä, tausta ei merkittävä– Uutisia luettaessa, keskustelu– Mies/nainen

• PK - PUOLIKUVA– Rajaus navan kohdalta, ilmeet alkavat hahmottua, ympäristön merkitys vähäistä

• SPK - SUURI PUOLIKUVA– Rajaus reiden puolivälistä, ei nivelten kohdalta - huomioi myös vaatetus - ympäristö mukana– Tasapainoinen– Hyvä aloituskuva joskin keinotekoinen– Haastatteluissa yhdessä puolikuvan ja lähikuvan kanssa

• KK - KOKOKUVA– Esiintyjästä saadaan tarkka kuva, liikkeet - asema– Käsitys tapahtumapaikasta vahvistuu

• SKK - SUURI KOKOKUVA– Kohteella merkitystä, noin 1/4 kuvan pystysuunnasta - kuva saa muotonsa– Yleiskuva sisätilassa - video-ohjelmassa suurin käyttökelpoinen kuvakoko jos kuvassa ihmisiä

• YK – YLEISKUVA– Laaja tapahtuma-alue, miljöö tärkeänä osana, kohteet toisarvoisia– Johdanto – ylimenokuva– Ilmaisee myös yksinäisyyttä

- 38 -

Kuvakoot

- 39 -

Kameran korkeus

• Yläkulma– Kokonaisvaikutelman luomiseen– Syvyyden korostaminen– Vaikuttaa kohteen olemukseen: lisää kaljuisuutta, korostaa

pyylevyyttä, saa näyttämään avuttomalta

• Tasokulma– Kuvaus kohteen 'silmien' korkeudella– Kuva nähdään vaakatasossa ilman korostunutta

perspektiivivaikutelmaa– Istuva kohde kamera 'istuu' myös– Tasa-vertaisuuden tunne

• Alakulma– Korostaa mahtavuutta: merkittävät henkilöt– Ympäristön merkitys korostuu– Ihmiset saavat voimaa– Laajakulmalla teho kertautuu

- 40 -

Huomiopiste

– Piste, johon katsoja katsoo kuvassa• Esiintyjän kasvot, liikkuva auto tms

– Sijoittaminen• Kultaisen leikkauksen

leikkauspisteisiin tai kokonais-sommittelullisesti luontevasti

– Stabiili samassa ajassa ja paikassa• ei suuria muutoksia peräkkäisissä kuvissa

samaa aihetta tai henkilöä kuvattaessa kerronnallinen jatkuvuus

– Muutettava kerronnan edetessä– Huomio kiinnittyy

• helpoimmin ylös vasemmalle• vaikeimmin alas oikealle• liikkeeseen• ääneen

Kultainen leikkaus.Syntyy jaettaessa janakahteen osaan siten,että pidemmän osansuhde lyhyempäänosaan on sama kuinkoko janan suhdepidempään osaan.

Esim. viisikulmionlävistäjien leikkauspisteet.

- 41 -

Suojaviiva

– Peräkkäisissä otoksissa toiminnan tai liikkeen suunnan tulee pysyä koko ajan samana

– Yleisiä suojaviivoja• katseen suunta• itsensä suuntainen liike• valon tulosuunta

– Kääntymiset ja suunnanmuutokset on parasta näyttää katsojalle– Suoraan edestä tai takaa kuvatut otokset ovat neutraaleja

• voidaan leikata kummaltakin puolelta suojaviivaa kuvattuihin otoksiin

– Suojaviiva voidaan ylittää kamera-ajolla

http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli02_6466.pdf

http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli03_6466.pdf

Valmiiden kuvien hyödyntäminen

Kannattaako kuvia jälkikäsitellä?

Bittikarttagrafiikka• Bittikarttagrafiikassa kuvat

esitetään pikseleiden eli neliöiden taulukkona.

• Suurennettaessa neliöt tulevat näkyviin ja reunaviivan sahalaitaisuus ilmaantuu näkyviin.

• Bittikarttagrafiikka sopii parhaiten valokuviin.

• Kuvatiedostoja käsitellään yleensä RGB-väreissä, jossa jokaisen pikselin väri muodostuu punaisen, vihreän ja sinisen sekoituksena.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittikarttagrafiikka

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/ict/kuvankasittely/

http://www.art360.fi/wp-content/uploads/Digit_kuvank%C3%A4sittely.pdf

http://blog.edu.turku.fi/molla/tietoja/

Strip designer (ipad)Coloring maker (ipad)

Photogene (ipad)

Tuxpaint (windows, Linux, Mac)

Paint.net (windows)

Gimp (windows, mac, linux)

Sumopaint (internet)

C. TEKSTI

- 57 -

Digitaalinen tekstiDigitaalinen tekstiKari KumpulainenOuluMultimedia oppimisprojektina 2009

- 58 -

Teksti digitaalisen oppimateriaalin elementtinä

• Yleinen tuntemus: Näyttöruudulta lukeminen vaikeaa ja epämiellyttävää tulosteiden määrä kasvaa

• Useat sähköiset asiakirjat, lomakkeet ja raportit suunniteltu taitollisesti A4-kokoon ja muotoon

- 59 -

Empiirinen tutkimus:

Luettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kemppinen & Ketamo 2005.

• Tekstimuotoilun vaikutus oppimiseen– Kirjasinkoko– Kirjasimen väri– Kirjasintyyppi– Palstojen määrä– Palstojen leveys– Riviväli

• Kuusi eri tavoin muotoiltua oppikirjatekstiä, joista vastaajille (N=222) muodostettiin monivalintatehtäviä

• Mitattiin oikean vastauksen löytymiseen kuluvaa aikaa sekä oikeiden / väärien vastausten lukumäärää

• Ennen testiä koehenkilöiden hiirenkäyttönopeus sekä havaintonopeus mitattiin– Iältään, koulutukseltaan, sukupuoleltaan ja tietokoneen

käyttökokemukseltaan samanlaisten vastaajien tilastollinen vertaaminen

- 60 -

Tutkimustuloksia 1/3

• Ruudulta luettavat tehtävät vaikeimpia nuorille vastaajille (peruskoulun yläluokkalaisia)

– Erityisiä vaikeuksia 12-15 v pojilla, joiden vastauksista peräti 2/3 hylättiin• Useat pyrkivät arvaamaan oikean vastauksen summittaisella

klikkailulla (”online experience”)• a) liian vaativat tehtävät ja/tai • b) yleinen digitaalisiin oppimateriaaleihin liittyvä ominaisuus

- 61 -

Tutkimustuloksia 2/3• Kognitiivisena prosessina ruudulta lukeminen ei eroa painetun tekstin

lukemisesta – kumpikin taito kehittyy kokemuksen myötä

• Ruudulta lukeminen vaikeaa tottumattomille lukijoille• Rutinoituneimmat 10 % tietokoneen käyttäjistä saavuttivat tilastollisesti

merkitsevästi parempia tuloksia kuin vähiten tietokonetta käyttäneet 10 %

• Testissä hyviä tuloksia saavuttivat kaikkein kokeneimmat/rutinoituneimmat tietokoneenkäyttäjät – riippumatta siitä millaisia tekstimuotoiluja heidän luettavakseen annetuissa

teksteissä oli käytetty• Kaikkein merkittävin selittävä tekijä on ikä

– paljon merkittävämpi kuin käyttökokemus– alle 16-vuotiaat selviytyivät testistä yli 16-vuotiaita selvästi hitaammin

- 62 -

Tutkimustuloksia 3/3• Kirjasintyyppi ei selitä vastausnopeutta millään tavalla, tosin nuorimmilla oli muita enemmän

vaikeksia courie-tekstin lukemisessa– Arial, Times New Roman, Courier

• Kirjasinkoko (10,12,14) ei vaikuta merkitsevästi vastausnopeuteen• Kirjasimen väri (musta, vihreä tai punainen – taustaväri kaikissa valkoinen) ei vaikuta

vastausnopeuteen– ”Digitaalisissa oppimateriaaleissa voidaan käyttää värillistä tekstiä, mikäli kirjasimen ja

taustan välinen kontrasti on riittävän suuri.”• Rivivälillä (1, 1.5 tai 2) ja palstan leveydellä (10, 15, 20 cm) ei vaikutusta vastausnopeuteen• Palstojen määrä oli ainoa kiistattomasti vastausnopeuteen vaikuttava muuttuja

– yksipalstainen teksti nopeinta luettavaa, kolmipalstaisen tekstin lukunopeus lähes kaksi kertaa hitaampaa

- 63 -

Suosituksia

• Digitaaliset oppimateriaalit tulee suunnitella dynaamisiksi ja selailuun kannustaviksi, ei staattisiksi ja suoraviivaisiksi

• Toimintaohjeisiin tulee kiinnittää huomiota– monet vastaajista ohittivat tekstinä esitetyt toimintaohjeet lukematta

niitä lainkaan

• Tekstien lukemiseen perustuvan sähköisen oppimateriaalin suuntaaminen alle lukioikäisille ei ole mielekästä (Kemppinen & Ketamo 2005, s. 53)

- 64 -

Kielentämistä vai pasigrafiaa?

• Oppimateriaalin laatimisen kulmakivet– mahdollisimman ymmärrettävä,– nopeasti hahmotettava,– selkä ja – täsmällinen,– sekä sisällöllisesti

totuudenmukainen ilmaisu

• Pasigrafia eli symbolikielisyys– informaation tiiviys, selkeys ja

täsmällisyys– riippumaton tulkitsijan

äidinkielestä– musiikki: nuotinnos– matematiikka: erikoismerkit– liikennemerkit– tietokoneohjelmien toimintaan

ja käytettävyyteen liittyvät symbolit

Kiitos!

Kysymyksiä, kommentteja…