muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet

Muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet

– työntekijän näkökulma

Heidi Lehikoinen

4·2007

Marraskuu 2007

Lisätiedot Saana Siekkinen [email protected] puh. +358 20 774 0153

Tilaukset SAK puh. +358 20 774 000

SAK · Tutkimustieto 1

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ ............................................................................................... 3

1 JOHDANTO .......................................................................................... 4 1.1 Muutosturvan toimintamalli ................................................................... 5 1.2 Tapaus Joensuun seutu ....................................................................... 6

2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ...................... 7

3 MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI LAISSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ .. 10 3.1 Muutosturva – turvaa muutokseen ..................................................... 11 3.2 Työntekijän työllistymisohjelma ja työllistymisohjelmalisä .................. 13

3.2.1 Työllistymisohjelman tekeminen ............................................ 14 3.2.2 Työllistymisohjelman sisältö .................................................. 16 3.2.3 Työllistymisohjelman merkitys ............................................... 18 3.2.4 Työllistymisohjelmalisän kannustavuus ................................. 19

3.3 Oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen ........................................ 21 3.3.1 Työllistymisvapaiden käyttö ................................................... 22 3.3.2 Työllistymisvapaista sopiminen ja ikä

työllistymiskysymyksenä ....................................................... 24 3.4 Työnantajan selvitys-, ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuus .................. 25

3.4.1 Työnantajan toiminta ja sosiaalipaketit .................................. 26 3.4.2 Muutosturvatiedon saanti ...................................................... 27

3.5 Yhteistoiminta yrityksissä ja työvoimatoimiston tehtävät .................... 29 3.5.1 Työvoimatoimiston toiminta ................................................... 29 3.5.2 Eri tahojen tuki ....................................................................... 31

3.6 Muuttoavustus .................................................................................... 33

4 MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLIN KEHITYSTARPEITA ............ 34 4.1 Koulutuksella uuden uran alkuun ....................................................... 35 4.2 Monimutkainen malli – yksinkertainen tiedotus .................................. 37 4.3 Yksilölliseen työllistymisohjelmaan ..................................................... 38 4.4 Muutosturva työntekijän turvana ........................................................ 39

5 LOPUKSI ............................................................................................ 40

LÄHTEET ................................................................................................... 42

VIRALLISLÄHTEET ................................................................................... 43

LYHENTEET .............................................................................................. 43

2 SAK · Tutkimustieto

LIITE 1 ....................................................................................................... 44

LIITE 2 ....................................................................................................... 52

LIITE 3 ....................................................................................................... 53

LIITE 4 ....................................................................................................... 56

LIITE 5 ....................................................................................................... 59

LIITE 6 ....................................................................................................... 61

LIITE 7 ....................................................................................................... 63

LIITE 8 ....................................................................................................... 65

LIITE 9 ....................................................................................................... 66

LIITE 10 ..................................................................................................... 68

LIITE 11 ..................................................................................................... 69


TIIVISTELMÄ

Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan 1. heinäkuuta 2005 pohjanaan vuosien 2005–2007 tulopoliittinen ratkaisu. Toimintamallin tarkoituksena on parantaa työntekijöiden, työnantajien sekä työvoimatoimistojen yhteistyötä ja näin edistää työntekijöiden nopeaa uudelleentyöllistymistä. Muutosturva koostuu useasta osasta, joista muutosturvalaiselle läheisimpiä ovat palkal-linen työllistymisvapaa, työvoimatoimiston kanssa tehtävä työllistymisoh-jelma sekä siihen perustuva työllistymisohjelmalisä. Työnantajalla on vel-vollisuus tehostuneeseen tiedotukseen sekä yhdessä henkilöstön kanssa tehtävään toimintasuunnitelmaan. Näiden lisäksi työvoimatoimistoille ja TE-keskuksille on säädetty muutosturvaan liittyviä tehtäviä. Syys-lokakuun aikana lähetettiin kysely Joensuun seudun työvoimatoimis-ton työnhakijoille, joille on tehty työllistymisohjelma tammikuun 2006 ja elo-kuun 2007 välillä. Kyselyyn vastasi 460 henkilöä, joista selkeä enemmistö edusti työntekijäryhmää. Samoin enemmistöllä oli pohjakoulutuksena am-matillinen tutkinto ja vajaa puolet oli kyselyn tekoaikana työttömänä. Kyse-lyn pohjalta voidaan sanoa, että työntekijöiden keskuudessa muutosturva on koettu positiiviseksi ja tarpeelliseksi malliksi, jonka jatkokehittämistä toi-votaan. Erityisesti työllistymisohjelmalisää pidetään kannustavana ja posi-tiivisena mahdollisuutena esimerkiksi kouluttautua uudelleen. Kehitettävää sen sijaan löytyi vielä työllistymisohjelmissa. Irtisanomistilanteessa tyytyväisyys työnantajan toimintaan hajotti vastaajia, mutta erityisesti sosiaalipaketit lisäsivät tyytyväisyyttä samoin kuin jousta-vuus työllistymisvapaiden käyttömahdollisuuksissa. Vastaajien enemmistöl-le olikin työnantaja tarjonnut jonkinlaista sosiaalipakettia, mikä selittyy pää-asiassa Perloksen irtisanomisten ajoittumisesta tarkasteluajankohtaan ja -paikkaan. Työllistymisvapaita oli käyttänyt noin puolet vastaajista ja heistä enemmistö alle 10 päivää. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä työvoi-matoimiston toimintaan ja ilmenneet ongelmat liittyivät erityisesti tiedonkul-kuun ja annetun tiedon oikeellisuuteen. Kyselyn pohjalta voidaan todeta, että muutosturvatiedotusta tulee edelleen kehittää ja parantaa, työllistymisohjelmaa tulee muokata paremmin yksilölli-set tilanteet huomioon ottavaksi, muutosturvan koulutusmahdollisuuksia on tarkistettava ja muutosturvaa kokonaisuutena laajennettava.


1 JOHDANTO Muutosturvan toimintamallista sovittiin vuosien 2005-2007 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. Se astui voimaan pitkällisten kolmikantaisten valmis-telujen tuloksena 1. heinäkuuta 2005. Muutosturvan käyttöönotolla pyrittiin parantamaan työntekijöiden, työnantajien ja työvoimatoimistojen yhteistyötä niin, että irtisanottavien ja määräaikaisten työntekijöiden työllistyminen no-peutuisi1. Käytännössä tämä tarkoittaa irtisanotuille palkallista vapaata uu-den työn etsimiseen, työantajan tehostunutta tiedotusta, yhdessä henkilös-tön kanssa tehtävää toimintasuunnitelmaa sekä työllistymisohjelmaa, joka laaditaan yhdessä työvoimatoimistojen kanssa. 2 Tässä selvityksessä kartoitetaan muutosturvan lainmukaisia ulottuvuuksia sekä havainnollistetaan muutosturvan nykytoimivuutta tapausesimerkin kautta. Näiden pohjalta esitetään lopuksi joitain muutosturvan kehitystarpei-ta. Selvityksessä käytetään tapausesimerkkinä Joensuun seutua, joka muistetaan valtakunnallisesti erityisesti Perloksen kevään 2006 massair-tisanomisista sekä keväällä 2007 tapahtuneesta koko tuotannollisen toi-minnan lopettamisesta. Nämä ja jotkut muut samoihin aikoihin tapahtuneet irtisanomiset synnyttivät laajan keskustelun suomalaisten työpaikkojen tu-levaisuudesta, työmarkkinakentän uusista haasteista sekä alueellisesta työvoimapolitiikasta. Muutosturvalle nämä tapahtumat olivat eräänlainen tu-likoe. Muutosturvaa voidaan pitää yhtenä suomalaisena esimerkkinä siitä, miten työntekijöiden asemaa pyritään globaalissa maailmassa edelleen turvaa-maan. Samalla on kuitenkin todettava, että muutosturva on vasta uudenlai-sen työpolitiikan päänavaus. Tulevaisuudessa on keskusteltava muutostur-van laajentamisen mahdollisuuksista ja suunnista niin, että työhyvinvointi ja ammattitaidon kehittäminen olisivat entistä enemmän luonnollinen osa jo-kaisen työntekijän arkea. Muutosturvan kehittäminen on nyttemmin kirjattu myös Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan ja työministeriö on asettanut työryhmän uudistamaan Suomen työmarkkinoiden sekä työ-elämän jouston ja turvan tasapainoa 3. Muun muassa näillä foorumeilla tar-vitaan vahvaa tulevaisuuden näkemystä ja kokemuksiin perustuvaa tietoa muutosturvasta, jotta mallia voidaan edelleen kehittää.

1 Kela 2005. 2 Työministeriö 2006a. 3 Työministeriö 2007a.


1.1 Muutosturvan toimintamalli Muutosturvan toimintamalli tarkoittaa irtisanomisen tai määräaikaisen työ-suhteen päättymisen johdosta työttömäksi jäävien työntekijöiden työllistä-mistä edistäviä toimia. Muutosturva vaikuttaa konkreettisesti ansio- ja pe-ruspäivärahajärjestelmään lisäämällä rahallista panosta ja pyrkimällä näin parempaan kannustavuuteen sekä toisaalta vastikkeellisuuteen. Muutos-turvaperusteisen korotetun etuuden maksaminen edellyttää, että irtisanottu laatii työllistämisohjelman tai toimii työllistymistä edistävästi, työllistämisoh-jelmansa mukaisesti. Näin korostetaan vastikkeellisuutta, mutta pyritään myös helpottamaan työttömäksi jääneen työntekijän taloudellista epävar-muustilannetta. 4 Hallituksen esityksessä (48/2005 vp.) korostetaan muu-tosturvan kohteena erityisesti pitkään työelämässä olleita, ilman omaa syy-tä irtisanottuja työntekijöitä. Lisäksi esityksessä todetaan, että työntekijän nopea uudelleentyöllistyminen edellyttää työnantajan, työntekijöiden ja työ-voimaviranomaisten tehostunutta yhteistyötä. 5 Hallituksen esityksessä vuodelta 2005 on arvioitu muutosturvan taloudellis-ten vaikutusten olevan valtiolle vuosittain 49,4 miljoonaa euroa. Samanai-kaisesti työttömyyspäivärahoihin tarvittavan valtionosuuden on arvioitu pie-nentyvän 17 miljoonalla eurolla.6 Muutosturvan odotetaan esityksessä li-säävän työvoimaviranomaisten työpanosta 76 henkilötyövuodella, mikäli toimintamallin piirissä olisi vuositasolla 15 000 työnhakijaa. Lisäksi hallituk-sen esityksessä esitetään perustettavaksi 26 uutta virkaa, joiden kustan-nukset olisivat 1,11 miljoonaa euroa. 7 Käytännössä työministeriö onkin tä-hän mennessä kouluttanut 26 suurimpiin työvoimatoimistoihin sijoitettavaa muutosturva-asiantuntijaa. Joensuun seudun työvoimatoimisto on perusta-nut myös oman muutosturvayksikön, jonka on tarkoitus toimia vuoden 2008 huhtikuun loppuun asti.

4 HE 48/2005 vp., 14. 5 HE 48/2005 vp., 14. 6 HE 48/2005 vp., 17. 7 HE 48/2005 vp., 18.


1.2 Tapaus Joensuun seutu Tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Joensuun seudulla Joensuun seudun työvoimatoimiston aluetta. Käytännössä tämä tarkoittaa neljää kuntaa: Jo-ensuu, Liperi, Kontiolahti ja Pyhäselkä (Kuva 1). Parhaillaan näistä kahdes-sa kunnassa (Joensuu ja Pyhäselkä) käydään keskustelua keskinäisistä kuntaliitoksista.

Kuva 1 Joensuun seutu

Lähde: Joensuun seudun seutuhallinto 2007 (muokattu). Tällä hetkellä Joensuu tekee kuntaliitosselvitystä työvoimatoimiston aluee-seen kuulumattomien Polvijärven ja Enon kanssa. Joensuun seudun työ-voimatoimiston alueeseen kuuluva Liperi on sen sijaan suunnannut yhteis-työnsä Outokummun suuntaan. Kontiolahti miettii edelleen päätöstään, mutta sen ratkaisu tulee todennäköisesti olemaan liitosselvitykselle kieltei-nen. Joensuun seudulla käsitetään siis eri yhteyksissä hieman eri aluetta. Voidaan kuitenkin katsoa, että tutkimuksen kannalta valittu aluejako kuvaa hyvin juuri Joensuun seudun tilannetta näiden työvoimatoimiston piiriin kuu-luvien kuntien muodostaessa luonnollisen työssäkäyntialueen. Selvityksen tekoajankohtana syyskuussa 2007 Joensuun seudun työvoima-toimiston alueella oli yhteensä 5120 työtöntä työnhakijaa. Joensuun seudun työttömyysprosentit olivat kunnittain samaan aikaan seuraavanlaiset: Joen-suu 13,3 (3714 henkeä), Kontiolahti 9,3 (585 henkeä), Liperi 8,4 (448 hen-keä), ja Pyhäselkä 10,1 (359 henkeä). 8

8 Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007.


2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Selvityksessä perehdytään muutosturvan toimintamallin lain mukaiseen tul-kintaan, käytännön toimivuuteen ja kehitystarpeisiin. Näihin ulottuvuuksiin pyritään löytämään vastauksia taustoituksen osalta erinäisistä virallisläh-teistä sekä artikkeleista. Muutosturvan säätämisen taustojen sekä nykyisen lain tulkinnan kautta selvitetään sitä, miten muutosturvan on tarkoitettu toi-mivan. Tämän rinnalla käsitellään kyselyllä saatuja tuloksia muutosturvan käytännön toimivuudesta ja lopulta esitetään näiden pohjalta kehitysehdo-tuksia. Selvityksen rakenne siis muodostuu niin, että muutosturvan jokaisen osan kohdalla käsitellään ensin lain mukainen tulkinta ja sen jälkeen kiinni-tetään huomio käytännön toteutukseen, minkä pohjalta voidaan esittää eri-näisiä huomioita ja kehitysehdotuksia. Muutosturvan käytännön toimivuutta selvitetään ensisijaisesti työllistymis-ohjelmien teon ja sisällön, työllistymisohjelmalisän sekä työllistymisvapai-den kautta. Lisäksi tutkitaan eri tahojen osallisuutta muutosturvaprosessiin. Aineiston keruu toteutettiin postikyselynä syys-lokakuussa 2007 (Liite 1). Kysely lähetettiin kaikille Joensuun seudun työvoimatoimiston työnhakijoil-le, joille on välillä tammikuu 2006 – elokuu 2007 tehty muutosturvaan kuu-luva työllistymisohjelma. Kyseessä on siis aikarajauksella otettu otos, jonka koko on 1035. Vastausten keruu tapahtui kahdessa erässä, niin että en-simmäisen kierroksen vastausprosentti oli 25,1 ja toisen 19,4 (Liite 2). Kai-ken kaikkiaan kyselyyn vastasi 29.10.2007 mennessä 460 henkilöä vasta-usprosentin ollessa 44,7. Vastanneiden sukupuolijakauma oli hyvin tasainen niin että naisia oli 0,6 prosenttia enemmän kuin miehiä. Lähes puolet vastaajista oli 40-vuotiaita tai sen alle (Liite 3 ja Kuvio 1).

Kuvio 1 Vastanneiden ikäjakauma

Ikä vuosia6050403020

40

30

20

10

0

Vastaajien ikäjakauma


Vastaajien enemmistö, 56 prosenttia, oli Joensuusta ja noin 5 prosenttia ei enää asunut missään Joensuun seudun työvoimatoimiston alueeseen kuu-luvassa kunnassa. Hieman yli puolet vastaajista oli naimisissa ja hieman vajaalla puolella oli ammatillinen tutkinto (Liite 3 ja Kuvio 2).

Kuvio 2 Vastaajien koulutustausta

Vastaajien työhistoriat painottuivat alle 29 vuoteen, niin että noin 77 pro-sentilla vastaajista oli takanaan 29 vuoden tai alle 29 vuoden historia. Yli 600 hengen yrityksessä oli viimeksi työskennellyt noin 45 prosenttia vastaa-jista. Reilulla enemmistöllä, vajaalla 90 prosentilla oli takanaan toistaiseksi voimassa ollut työsuhde. Alle kahdeksan vuotta viimeisimmälle työnantajal-le oli työskennellyt noin 58 prosenttia vastaajista. Henkilöstöryhmittäin jao-teltuna selkeän vastaajien enemmistön muodostivat työntekijät (Liite 3 ja Kuvio 3).

AmmattikorkeakoulututkintoAmmatillinen tutkintoEi ammatillista koulutusta

Perc

ent

50

40

30

20

10

0

Koulutustausta

Ammattikurssi (väh. 4 vkoa)Yliopisto- tai

korkeakoulututkintoOpistotason tutkinto


Kuvio 3 Vastaajat henkilöstöryhmittäin

Vastanneista 42 prosenttia oli kyselyn tekoaikana edelleen työttömänä ja 30 prosenttia töissä. Koulutuksessa oli myös huomattava osuus vastan-neista. (Liite 3 ja Kuvio 4)

Kuvio 4 Vastaajien työmarkkina-asema

Kysymykseen: Kuulutteko ammattiliittoon, vastasi 92 prosenttia kyllä ja 7 prosenttia ei. Tässä yhteydessä yhdeksän henkilöä ilmoitti suoraan kuulu-vansa vain työttömyyskassaan. Yli 40 prosenttia vastaajista kuului Kemian liittoon ja kymmenisen prosenttia kuului toimihenkilöunioniin. Ilmoitetuista neljästäkymmenestä liitosta neljä oli kuitenkin tosiasiassa työttömyyskasso-

MissingEn osaa sanoaYlempi toimihenkilöAlempi toimihenkilöTyöntekijäMiss

En oYlemAlemTyönHenkilöstöryhmä

74,1

18,5 %

5,4 %0,9 % 1,1 %

MissingMuuKoulutuksessaTöissäTyötön

41,1 %

28,7 %

25,0 %

3,5 %1,7 %

Työmarkkina-asema

MissingMuuKoulutuksessaTöissäTyötön


ja. Näin ollen näiden tietojen pohjalta voidaan sanoa, että vastaajista 6 pro-senttia (n=26) kuului vain työttömyyskassaan. Tällä tarkastuksella ammatti-liittoon kuulumisprosentiksi muodostui 88 ja niiden osuudeksi, jotka luulevat kuuluvansa liittoon, mutta kuuluvat itse asiassa vain kassaan 4 prosenttia. (Liite 4)

3 MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI LAISSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ

Muutosturvan toimintamallista sovittiin syksyllä 2004 käydyissä neuvotel-lussa ja se kirjattiin tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun vuosille 2005–2007. Muutosturva tuli kuitenkin pysyväisesti voimaan heinäkuussa 2005 pohja-naan hallituksen esitys Eduskunnalle työllistymisen ja muutosturvan toimin-tamalliin liittyväksi lainsäädännöksi. Käytännössä muutosturvan tuleminen voimaan kesällä 2005 tarkoitti kuuden lain muuttamista. Nämä lait olivat: työsopimuslaki (26.1.2001/55), laki yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), laki julkisesta työvoimapalvelusta (30.12.2002/1295), työt-tömyysturvalaki (30.12.2002/1290), laki työttömyysetuuksien rahoituk-sesta (24.7.1998/555) ja sairausvakuutuslaki (21.12.2004/1224). Muutos-turvasta päätettiin säätää työehtosopimusten sijasta lailla, koska työehto-sopimusten määräykset olisivat jättäneet toimintamallin ulkopuolelle osan työnantajista ja työntekijöistä 9. Lisäksi työttömyysturvasta, joka on perus-tuslaissa säädetty perusoikeus, ja siihen liittyvästä julkisesta työvoimapal-velusta on perustuslain mukaan aina säädettävä lailla (PL 19.2 §). Hallituksen esityksen mukaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli on säädetty pitkittyvän työttömyyden ehkäisemiseksi. Esityksessä huomau-tetaan, että syrjäytyminen työmarkkinoilta ei ole vain kouluttamattomien ja ammattitaidottomien työntekijöiden ongelma. Pitkittynyt työttömyys voi syr-jäyttää myös pitkän työhistorian omaavan ja ammattitaitoisen työntekijän työmarkkinoilta.10 Hallituksen esityksessä myös todetaan, että entinen työt-tömyysturvalain mukainen etuusjärjestelmä ei ole onnistunut vastaamaan työelämän haasteisiin. Se ei ole merkittävästi edistänyt nopeaa työllistymis-tä tai työllistämistoimiin hakeutumista.11 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli on siis työvoimapolitiikan uusi keino puuttua työttömyyteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 12 Toimintamalli pitää sisällään: palkallisen vapaan irtisanomisaikana työllis-tymistä edistäviin toimiin, työllistymisohjelman teon, työllistymisohjelma-lisän, työnantajan laajennetun ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuuden sekä työvoimatoimiston tehostetut palvelut. Näiden etujen piiriin kuuluakseen 9 HE 48/2005 vp, 15. 10 HE 48/2005 vp., 4. 11 HE 48/2005 vp., 14. 12 HE 48/2005 vp., 4.


työnhakijan tulee pyytää työllistymisohjelman tekoa viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi hänen tulee hakea aktiivisesti työtä sekä vastaanottaa tarjottua työtä ja koulutusta. Työllistymisohjelman noudattamisvelvollisuus alkaa viiden kuukauden päästä sen teosta. 13 Alla olevasta kuviosta (Kuvio 5) näkyy muutosturvaprosessi taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottujen kohdalla.

Kuvio 5 Muutosturva

Lähde: SAK 2006, 3. Seuraavissa luvuissa käydään yksityiskohtaisemmin läpi mitä muutosturvan voimaantulo käytännössä lain tasolla tarkoittaa ja miten se on käytännössä kyselyaineiston perusteella toiminut.

3.1 Muutosturva – turvaa muutokseen Muutosturva sai kyselyyn vastanneilta varsin vankan tuen. Vastaajista 80 prosenttia näki muutosturvan tarpeelliseksi ja 15 prosenttia piti sitä jossain määrin tarpeellisena. Vain 2 prosenttia ei pitänyt muutosturvaa ollenkaan tarpeellisena. (Liite 5). Osa vastaajista kommentoi uudelleen työllistymisen nopeutta, vaikka sitä ei varsinaisesti kyselyssä kysyttykään. Uudelleentyöl-listyminen oli ollut osalla vastaajista hyvinkin nopeaa myös ilman muutos-turvaa.

”Itse en ennättänyt asiaan paljon perehtyä, koska työllistyin reilun kuukauden kuluttua töiden loppumisesta.”

13 Työministeriö 2006a.

Neuvottelut: taloudellinen tai tuo-tannollinen syy

MAHD. UUSI TYÖ

Työntekijän työsuhde IS-aika Työllis-tymis-vapaa mm. työnhakua ja koulutusta (5-20 pv)

Työllistymisohjelmalisä (20 – 185 pv)

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet Yhteydet työvoimatoimis-toon

Ilmoitus työvoima-toimistoon

Työsuhde päät-tyy

• työntekijän oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan

• organisoi julkinen työvoimapalvelu


Toisilla muutosturvalla oli ollut selkeä osa nopeassa uudelleentyöllistymi-sessä.

”Muutosturva on erinomainen keino uudelleentyöllistyä. Kohdallani se toimi erittäin hyvin, oltuani työttömänä 1 ½ kk pääsin töihin ja nyt mi-nulla on vakituinen paikka.”

Vastanneista 40 prosenttia oli työttömänä, 30 prosenttia töissä ja neljännes koulutuksessa14. Sukupuolittain tarkasteltuna voidaan sanoa, että sekä työttömänä että koulutuksessa oli varsin tasaisesti sekä miehiä että naisia. Sen sijaan työllisissä ero oli selkeämpi niin, että 64 prosenttia oli miehiä ja 36 prosenttia naisia. Iän vaikutus työmarkkina-asemaan näkyy tarkastelus-sa myös jossain määrin, niin että työttömyys lisääntyy iän kasvun myötä ja työllisyys sekä koulutuksessa oleminen vähenevät. (Liite 5 ja Kuvio 6)

Kuvio 6 Työmarkkina-asema iän mukaan

Tarkemmin katsottuna työttömissä oli eniten 50-vuotiaita tai yli 50-vuotiaita naisia ja vähiten alle 32-vuotiaita tai 32-vuotiaita miehiä. Töissä olevista 18 prosenttia oli 33–40-vuotiaita miehiä ja 5 prosenttia alle 32-vuotiaita tai 32-vuotiaita naisia. Koulutuksessa tilanne jakautui varsin tasaisesti kaikkien ikäluokkien ja sukupuolten välillä lukuun ottamatta 50-vuotiaita tai yli 50-vuotiaita naisia, joiden osuus koulutuksessa oli vain 4 prosenttia. (Liite 5)

14 4 prosenttia jossain muualla esim. äitiys- tai sairaslomalla, eläkkeellä, sivutoimisena opiskelijana

Työmarkkina-asemaMuuKoulutuksessaTöissäTyötön

%

60

40

20

0

50 tai yli41-4933-4032 tai alle

Ikä

Työmarkkina-asema iän mukaan


3.2 Työntekijän työllistymisohjelma ja työllistymisohjelmalisä

Muutosturvalla tarkoitetaan toimintamallia, jolla pyritään uudelleentyöllistä-mään irtisanottu tai työttömyysuhan alainen työntekijä mahdollisimman no-peasti. Muutosturva pitää sisällään yksilöllisen suunnitelman (työllistymis-ohjelma), kyseisen lain mukaiset palvelut ja toimenpiteet, joista on työllis-tymisohjelmassa sovittu sekä muita työnhakijan ammatillisia valmiuksia ke-hittäviä palveluita ja toimenpiteitä. (JTPL 5 a:1 §.) Oikeus työllistymisohjelmaan on kaikilla työnhakijoilla, joilla on takanaan vähintään kolmen vuoden työhistoria ja joka on irtisanottu taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Myös työntekijällä, joka on ollut saman työnanta-jan palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa vähintään kolme vuotta tai erillisissä määräaikaisissa työsuhteissa viimeisen 42 kuukauden aikana vähintään 36 kuukautta, on oikeus työllistymisohjelmaan. (JTPL 5 a: 2.1 §.) Työvoimatoimisto tekee työllistymisohjelman, jossa pitää olla selvitettynä työnhakijan edellytykset ja tavoitteet sekä työllistymis- ja koulutusmahdolli-suudet, yhdessä työnhakijan kanssa. (JTPL 5 a: 3 ja 4 §.) Työnhakijalle, jolle on tehty työllistymisohjelma, maksetaan työllistymisoh-jelmalisää, mikäli hän täyttää työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 3 a §:n määritellyt edellytykset: ”1) on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoite-tuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vastaavista syistä merimies-lain mukaan tai julkisen yhteisön toiminnasta johtuvista vastaavista syistä ja joka on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta; tai 2) on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskey-tyksittä vähintään kolme vuotta tai on ollut samaan työnantajaan määräai-kaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana; ja lisäksi 3) on ennen työn menettämistä ollut vakuutettuna 5 luvun 2 §:n edellyttä-mällä tavalla 15; ja 4) on täyttänyt 5 luvun 3 §:n mukaisen työssäoloehdon.16” (TTL 6:3a §.)

Työllistymisohjelmalisää maksetaan enintään yhteensä 185 päivältä (TTL 6:3a.3 §).

15 ”Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon ”(Työttömyys-turvalaki 5:2.1 §). 16 ”Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkas-telujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.” (Työttömyysturvalaki 5:3.1 §).


Käytännössä työllistymisohjelmalisä muodostuu seuraavasti:

Kuvio 7 Työllistymisohjelmalisän vaikutukset

Lähde: SAK 2006, 12. Kuviosta voidaan huomata, että työllistymisohjelmalisä todella on merkittä-vä korotus normaaliin ansiosidonnaiseen päivärahaan. Bruttopalkan ollessa 1000 euroa perusansiosidonnainen päiväraha oli vuonna 2006 32,84 eu-roa/päivä. Tässä palkkaluokassa työllistymisohjelmalisän sisältämä päivä-raha on 36,98 euroa/päivä eli 795 euroa/kuukausi. Näin ollen työllistymis-ohjelmalisä tarkoittaa työnhakijalle 89 euroa/kuukausi lisää rahaa. Lisän merkitys tulee kuitenkin esiin selvemmin vasta hieman suuremmissa palk-kaluokissa. Bruttopalkan ollessa 2000 eroa erotus normaalin ansiosidon-naisen päivärahan ja työllistymisohjelmalisällisen päivärahan välillä on 279 euroa. Korvaustaso bruttopalkasta on 2500 euron jälkeen varsin tasaisesti noin 15 prosenttiyksikköä. Normaalin korvaustason ollessa korkeampi alemmissa palkkaluokissa, on muutosturvan rahallinen vaikutus prosentuaalisesti pie-nintä juuri näissä luokissa ennen keskiansiotasoa. Korvaustaso korottuu 15 prosenttiyksiköllä 3000 euron bruttopalkassa ja kasvaa siitä hieman niin, et-tä 6000 euron bruttopalkan korvaustason kasvu on 15,8 prosenttiyksikköä. Mikäli lisää maksetaan 2400 euroa/kuukausi ansainneelle enimmäisajalta eli 185 päivältä, saa muutosturvalainen ansiosidonnaisen päivärahan päälle työllistymisohjelmalisää yhteensä 3 024, 75 euroa.

3.2.1 Työllistymisohjelman tekeminen Kysely lähetettiin vain niille Joensuun seudun työvoimatoimiston asiakkail-le, joille oli määritellyllä aikavälillä tehty työllistymisohjelma. Valtaosa, 89 prosenttia, vastanneista vastasikin myönteisesti kysymykseen: oletteko työvoimaviranomaisten kanssa tehneet työllistymisohjelman. Noin neljä prosenttia koki kuitenkin erinäisistä syistä, että näin ei ole tapahtunut. Ky-symykseen jätti vastaamatta 7 prosenttia, joko sillä perusteella, että he ei-vät kokeneet kuuluneensa muutosturvan piiriin tai eivät osanneet sanoa


onko ohjelmaa tehty. Voidaankin kysyä, onko ongelma ollut kysymyk-senasettelussa, työvoimahallinnon termistön monimutkaisuudessa vaiko muutosturvaprosessin vaikeasta hahmottuvuudesta, näiden vastaamatta jättäneiden tai ei vastanneiden osalta17. Valtaosalle, niistä joille ohjelma oli tehty, se oli tehty 1-15 päivän kuluessa ilmoittautumisesta työvoimatoimis-toon (78 %) ja kaiken kaikkiaan 90 prosentille kuukauden kuluessa. Työ-voimatoimisto on siis pystynyt nopeaan reagointiin ajoittaisista suurista työnhakijapiikeistä huolimatta. (Liite 6 ja Kuvio 8)

Kuvio 8 Työllistymisohjelman tekonopeus

Ohjelman nopeaa tekoprosessia kuitenkin myös kritisoitiin joissain vastauk-sissa siitä näkökulmasta, että etenkin yllättävissä irtisanomisissa olisi hyvä saada hieman enemmän ”sulatteluaikaa”, jotta ajatukset ehtisivät jäsentyä enemmän.

”Työllistymissuunnitelman tekeminen vaikeaa, jos ei tiedä itsekään mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa.” ”Työvoimatoimistolta ei tullut yhtään ajatusta tai ideaa. Itse piti keksiä kaikki ja lopuksi työvoimatoimisto tyrmäsi kaikki omatkin ideat. Olisin kaivannut enemmän oikeita tekoja. Lopulta hakeuduin omatoimisesti työvoimapol. koulutukseen jonka työvoimatoimiston virkailija oli joka kerta tyrmännyt. Koulutus oli kuulemma liian raskas naisille. Minua ei uskottu vaikka olin itse kysynyt pääkouluttajalta sopiiko työ naisille. Kouluttajan mukaan se sopi ja hän oli itsekin nainen.”

Tässä kohtaa yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, joten voidaan vain tode-ta, että työllistymisohjelmien teossa on tulevaisuudessa erityisen tärkeää

17 Tiedossa on myös yksittäisiä tapauksia, joissa kysely on mennyt väärälle henkilölle ja näin ollen vas-taus ”työllistymisohjelmaa ei ole tehty” on totuudenmukainen.

7 kuukauden kuluessa

4-6 kuukauden kuluessa


16-30 päivän

kuluessa

1-15 päivän kuluessa

%

80

60

40

20

0

Kuinka pian työllistymisohjelma tehtiin


pystyä herkästi huomioimaan muutosturvalaisten18 henkilökohtaiset omi-naisuudet ja tilanteet.

3.2.2 Työllistymisohjelman sisältö Yleisin vastaus kysymykseen: sisälsikö työllistymisohjelma työllistymisenne kannalta olennaisia seikkoja, oli jossain määrin (37 %). Reilu kolmannes vastaajista piti työllistymisohjelman sisältämiä seikkoja joko paljon tai melko paljon olennaisina työllistymisen kannalta ja noin neljännes piti ohjelman si-sältöä melko vähän tai ei lainkaan oleellisena. Johtopäätöksenä voidaan siis sanoa, että noin 70 prosenttia vastaajista piti työllistymisohjelman sisäl-töä ainakin jossain määrin oikeanlaisena. (Liite 6 ja Kuvio 9)

Kuvio 9 Työllistymisohjelman sisältö

Työllistymisohjelman sisältöön liittyvä kritiikki kohdistui lähinnä sen kaava-maisuuteen sekä annetun tiedon ristiriitaisuuteen. Työkokemuksen ja kou-lutustaustan kaavamaista listaamista pidettiin osassa vastauksista turhan hallitsevana ja tilalle toivottiin enemmän tulevaisuuden työ- ja koulutus-mahdollisuuksien läpikäymistä sekä vahvuuksien hahmottelemista. Tässä kohtaa esiin nousi yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset työvoimatoimiston toiminnasta, mikä herättää kysymyksen toiminnan tasaisuudesta. Eli kuinka paljon työllistymisohjelmien teko vaihtelee muutosturvalaisten lähtökohtien erilaisuuden vuoksi ja kuinka paljon kyse on työvoimavirkailijoiden välisistä toimintaeroista?

18 Jatkossa muutosturvan piiriin kuuluneista henkilöistä käytetään nimitystä muutosturvalainen termin noustua esiin useissa vastauksissa.

En osaa sanoa

Ei lainkaanMelko vähän

Jossain määrin

Melko paljon

Kyllä paljon

%

40

30

20

10

0

Sisälsikö ohjelma työllistymisen kannalta olennaisia seikkoja


”Työllistymisohjelmaa koskien: - Työllistymisohjelmaa laatiessa muutosturva-asiantuntijan (+työvoimaviranomaisen) arvio ohjelman realistisuudesta -> onko mahdollisuus toteutua & oma arviointi. - Tiheämmät kontrollit/kartoitus tavoitteiden toteutumisesta (myöntei-sellä tavalla). -> Työllistymisohjelmasta ei saa kuitenkaan tulla peikko, vaan myön-teinen ja kannustava.”

Kuten useissa muissakin kohdissa väärän ja ristiriitaisen tiedon ongelma nousi esiin myös tässä kysymyksessä. Tähän huomioon on suhtauduttava erityisen vakavasti, sillä tiedon yhdenmukaisuus ja helppo saatavuus ovat olennainen osa muutoin epävarman tilanteen hallintaa.

”Työllistymissuunnitelma on hyvä asia jos se sitoo molempia tahoja, ettei sitä tehdä vain sillä perusteella, jotta on näyttää, että työnhakijal-le on jonkinlainen raapustettu välittämättä siitä onko sen mukaisia suunnitelmia mitenkään mahdollista edes toteuttaa (lain puitteissa). Turhat lupaukset ärsyttävät.”

Ongelmia ja epäselvyyksiä oli ollut erityisesti koulutukseen liittyen.

”Minun kohdalla muutosturvakoulutukseen haku oli täysi FIASKO. Olin kiinnostunut Amk-opiskelusta, käskettiin hakea ja opiskella ko-keisiin sitten lopulta tulikin tieto että et pääsekään kouluun muutostur-van kautta koska minulla oli 2-vuoden tutkintokoulutus (Minun opis-kellessa 3-vuotista ei edes ollut) ja työkokemuksella ei mitään merki-tystä (20 v). Omilla rahoilla olisin kelvannut opiskelemaan, onko oi-kein? HUH HUH. Kuinka muutosturvan kautta kynnys opiskelemaan on korkeampi? (Erittäin hyvä kysymys, eikö)” ”Yksittäisiä koulutuspaikkoja pitäisi ostaa. Pitäisi huomioida yksilön työllistymiseen koulutuksen tarve esim. aiempi insinöörin tutkinto + muutosturvakoulutuksena tradenomin koulutus = paremmat työllisty-mismahdollisuudet kuin ilman tutkintoa (tradenomin). Tiedän useita, jotka tunsivat itsensä huijatuksi, kun saivat opiskelupaikkoja amk:sta, mutta sitten ilmoitettiin, ettei yksittäisiä koulutuspaikkoja ostetakaan.”

Kiitokset työllistymisohjelmien sisältöä kohtaan kohdistuivat lähinnä sen ko-koavaan ominaisuuteen. Positiivisena nähtiin mahdollisuus kartoittaa oma tilanne kokonaisuutena yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Työllisty-misohjelman sisältö oli syntynyt vastaajien keskuudessa lähinnä joko yh-teistyössä työvoimaviranomaisten kanssa tai omien ennakkosuunnitelmien/ -ajatusten pohjalta. Vain 3 prosenttia vastaajista sanoi ohjelman syntyneen työvoimaviranomaisten esitysten mukaan. Tältä osin työllistymisohjelmien tekoprosessit ovat siis noudattaneet hyvin lain tarkoitusta. (Liite 6)


3.2.3 Työllistymisohjelman merkitys Työllistymisohjelman vaikuttavuudessa uudelleentyöllistymiseen näyttäisi näiden vastausten perusteella olevan vielä paljon tekemistä. Yli 50 prosent-tia vastaajista nimittäin vastasi melko vähän tai ei lainkaan kysymykseen: edistikö työllistymisohjelma uudelleen työllistymistänne. Ei lainkaan vasta-usten suurta määrää (38,3 %) ei voida kuitenkaan tässä sivuttaa, vaikka en osaa sanoa vastausten määrää (25 %) voidaankin pitää merkkinä siitä, että vastaajien on ollut vaikea tosiasiallisesti hahmottaa työllistymisohjelman merkitystä omassa tilanteessaan. (Liite 6 ja Kuvio 10)

Kuvio 10 Edistikö työllistymisohjelma työllistymistä

Ei lainkaan vastaukset voivat myös kertoa ohjelman jossain määrin kaava-maisesta luonteesta, jolla ei näin ollen nähdä merkitystä itse työllistymi-seen. Voidaankin kysyä, onko ohjelman teko vielä liian kaavamaista ja voi-taisiinko sitä kehittää entistä enemmän muutosturvalaisten erilaiset lähtö-kohdat huomioivaksi ja tilannesidonnaiseksi? Epäilemättä koulutus- ja työ-historiatietojen kokoaminen luo pohjaa työnhakuun, mutta tehokas sekä mielekäs uudelleentyöllistyminen edellyttää myös henkilökohtaisten kiin-nostusten ja vahvuuksien ymmärtämistä. Kysyttäessä: Pidättekö työllistymisohjelmaa tarpeellisena, lähes 90 pro-senttia vastaajista piti ohjelmaa vähintään jossain määrin tarpeellisena, niin että 53 prosenttia vastasi kysymykseen kyllä ja 36 prosenttia jossain mää-rin. (Liite 6) Erityisen hyvänä pidettiin mahdollisuutta siirtää omat ajatukset paperille, jonka pohjalta toimintaa voi paremmin suunnitella. Työllistymisoh-jelman positiiviseksi puoleksi mainittiin myös siitä riippuvaisen työllistymis-ohjelmalisän saaminen, mikä on mahdollistanut monen vastaajan opiske-

En osaa sanoa

Ei lainkaanMelko vähänJossain määrin

Melko paljonKyllä paljon

%

40

30

20

10

0

Edistikö työllistymisohjelma työllistymistä


lun. Vastauksissa kuitenkin todettiin myös, että ohjelmahan ei itsessään tuo kenellekään työtä, vaan sen lisäksi tarvitaan eriasteista oma-aloitteisuutta. Vastaajat eivät siis koe, että työllistymisohjelma olisi sinällään edistänyt heidän uudelleentyöllistymistä, mutta pitävät samalla työllistymisohjelmaa tärkeänä keinona hahmottaa omaa tilannettaan sekä saada tukea ja apua työnhakuun. Lisäksi työllistymisohjelman asema työllistymisohjelmalisän saamisen edellytyksenä näyttäisi lisäävän ihmisten tahtoa tehdä ohjelma.

3.2.4 Työllistymisohjelmalisän kannustavuus Vastaajista noin puolet, 48 prosenttia oli saanut työllistymisohjelmalisää. Näistä vastaajista 29 prosenttia vastasi jossain määrin kysymykseen: pidit-tekö lisää työllistymiseen kannustavana. Kyllä paljon ja melko paljon vasta-usten osuus oli yhteensä 44 prosenttia. Melko vähän tai ei lainkaan kan-nustavaksi lisän koki 21 prosenttia lisää saaneista. (Liite 7 ja Kuvio 11) Li-sää pidettiin siis yleisesti varsin kannustavana. Se kuinka kannustavaksi vastaajat lisän ovat kokeneet, on osittain liitoksissa myös vastaajien henki-lökohtaisiin ominaisuuksiin ja ajattelutapaan, joten vastausvaihtoehtojen: kyllä paljon, melko paljon ja jossain määrin, välisiä eroja ei ole tarkoituk-senmukaista tässä korostaa.

Kuvio 11 Työllistymisohjelmalisän kannustavuus

Kysymykseen Motivoiko lisä kouluttautumaan vastasi 18 prosenttia lisää saaneista melko vähän tai ei lainkaan. Paljon tai melko paljon kouluttautu-miseen kannustavaksi lisän koki 49 prosenttia ja jossain määrin kannusta-vaksi 29 prosenttia. Vastausten jakauma on siis selvästi yläpainotteinen. (Liite 7 ja Kuvio 12)

En osaa sanoa


Jossain määrin

Melko paljon

Kyllä paljon

%

30

20

10

0

Pitikö lisää kannustavana


Kuvio 12 Työllistymisohjelmalisän motivoivuus kouluttautumaan

”Muutosturva on hyvä mahdollisuus kouluttautua aikuisiällä. Suurper-heelliselle periaatteessa ainoa järkevä vaihtoehto.” ”Pääsin muutosturvan avulla YTP-koulutukseen (ylioppilastutkinnot päätökseen) ja saan pian (> 6 kk) maisterin paperit! On hienoa, että on tällainen mahdollisuus! Meitä on 6 muutosturvalaista "ylimääräisi-nä" tällä kurssilla, muita työvoimatoimiston valitsemia on 20 henkilöä. Jatkossa meillä on hyvät mahdollisuudet työllistyä, koska meillä on sekä työkokemusta että tuore tutkinto. Mahtava muutosturva! (Voi suuntautua elämässä ihan uudelleen vielä tässä iässä!)”

Samalla kun työllistymisohjelmalisää pidettiin kouluttautumiseen kannusta-vana, koettiin prosessi hankalaksi ja epäselväksi. Jopa niin, että väärä tieto oli aiheuttanut useammalle ihmiselle todella hankalia tilanteita, joissa vaa-kalaudalla on ollut koko kouluttautumisen mahdollisuus.

”Työelämästä opiskelemaan siirtyville pitäisi turvata talous nykyistä paremmin. Minulla on sellainen tilanne, että en pääse tod. näk. ansio-sidonnaiselle päivärahalle, koska minun opiskelupaikkani on hommat-tu ennen irtisanomista. Keväällä minulle lupailtiin työvoimapoliittista koulutuspaikkaa AMK:hon, mutta nyt syksyllä selvisi, että Joensuussa en pääse siihen. Syynä yo tutkinto, kun koulutukseen olisi pitänyt olla pohjakoulutuksena ammatillinen koulutus. Nyt pitäisi sitten jatkaa opiskelua mahdollisesti pelkällä opintotuella tai sitten erota koulusta.” ”Muutosturva on hyvä ja tarpeellinen, mutta enemmän olisi korostet-tava opiskelua suunnitteleville muutosturvan saamisen ehtoja. Nyt moni jäi siihen uskoon, että kunhan saa opiskelupaikan, on oikeutettu

En osaa sanoa


Jossain määrin

Melko paljon

Kyllä paljon

%

40

30

20

10

0

Motivoiko lisä kouluttautumaan


muutosturvaan (korkeampaan päivärahaan siis), mutta yllätyksenä tu-likin se, että vaikka oli hakenut omatoimisesti varmasti työllistävään koulutukseen, ei automaattisesti saanutkaan lisää. Pitää olla työvoi-mapoliittinen koulutus, jota ei välttämättä ole kaikille halukkaille, eikä yksittäistä paikkaa saa helposti.”

Voidaan sanoa, että vain alle viidennes työllistymisohjelmalisää saaneista ei nähnyt sillä merkittävää kannustinvaikutusta työllistymiseen tai kouluttau-tumiseen. Vastauksissa kiiteltiin lisää erityisesti irtisanomisen aiheuttaman epävarmuuden lieventäjänä, mutta samalla joissain vastauksissa lisän saantiaikaa pidettiin liian lyhyenä.

”Työllistymisohjelmalisä loppui kesäkuussa 2007. Tällöin tuloni puto-sivat kolmanneksella, mikä on paljon! Lisää voitaisiin maksaa niin kauan kuin työllistymisohjelman mukainen toiminta (tässä tapaukses-sa koulutus) kestää.”

3.3 Oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen

Työntekijälle säädettiin muutosturvan osana oikeus täyteen palkkaan sil-loin, kun hän osallistuu työllistymisohjelman laatimiseen tai sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun sekä työssäoppimi-seen. Lisäksi työntekijällä on oikeus hakea työajalla töitä oma- tai viran-omaisaloitteisesti ja osallistua työhaastatteluun tai uudelleensijoitusval-mennukseen. (TSL 7:12.1 §.) Työllistymisvapaan aikainen palkka määräytyy joko työsopimuslain 2:11 §:n mukaisen sairausajan palkan 19 tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan 20. Oma-aloitteisena työnhakuna pidetään hallituksen esityksessä esimerkiksi työvoimatoimistossa tapahtuvaa työvoimahallinnon internetsivu-jen selailua työnetsintätarkoituksissa. Viranomaisaloitteinen työnhaku sen sijaan perustuu esityksen mukaan työvoimatoimiston osallisuuteen esimer-kiksi työhaastattelun järjestämisessä.21 Irtisanomisajan pituus määrittelee työllistymisvapaan pituuden seuraavasti: ”1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukaut-ta.” (TSL 7:12 §.) 19 ”…Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkas-taan.” (TSL 2:11.1 §.) 20 HE 48/2005 vp., 21. 21 HE 48/2005 vp., 21.


Työnantajalle ei kuitenkaan saa koitua kohtuutonta haittaa työntekijän työl-listymisvapaan käytöstä, joten työntekijän tulee ilmoittaa työllistymisvapaan käytöstä sekä sen perusteista työnantajalle etukäteen (TSL 7:12.3 §). Halli-tuksen esityksessä todetaan, että työnantajalle merkittävää haittaa voivat aiheuttaa tilanteet joissa useampi työntekijä käyttää vapaata yhtäaikaisesti tai vapaasta ilmoitetaan hyvin lähellä alkamisajankohtaa. Haitan merkittä-vyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös yrityksen koko. 22 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään (6/2005 vp.) huomauttanut vielä, että projektiluonteisissa töissä työllistymisvapaan käyttö voi aiheuttaa erityi-siä ongelmia, mikäli työvoimaa on juuri työtehtävien mukaisesti eikä ulko-puolisen työvoiman käyttö vapaiden aikana ole mahdollista. 23 Lisäksi pyy-dettäessä työntekijän tulee esittää luotettava selvitys työllistymisvapaan pe-rusteista. (TSL 7:12.3 §.)

3.3.1 Työllistymisvapaiden käyttö Vastaajista yli puolet, 56 prosenttia, oli käyttänyt työllistymisvapaita. Vapai-den käyttämättömyyden yleisimmiksi syiksi nousivat vastauksissa tietämät-tömyys vapaiden käyttömahdollisuudesta, uuden työn nopea löytyminen sekä se, että irtisanomisajalla ei ollut työvelvoitetta. Toisaalta oli myös ta-pauksia, joissa työnantaja ei sallinut vapaiden käyttöä tai ne estyivät työkii-reiden vuoksi. Suurin osa vapaita käyttäneistä (81 %) oli käyttänyt niitä alle 11 päivää. (Liite 8 ja Kuvio 13)

Kuvio 13 Kuinka paljon vapaita käytettiin

Vapaita ei vastaajien keskuudessa oltu käytetty laajasti työsopimuslaissa luetelluin eri perustein, vaan selvästi yleisin vapaiden käyttötapa oli oma-aloitteinen työnhaku (Liite 8 ja Kuvio 14). 22 HE 48/2005 vp., 22. 23 TyVM 6/2005 vp., 7.

16-20 päivää11-15 päivää6-10 päivää1-5 päivää

%

50

40

30

20

10

0

Kuinka paljon käytti vapaita


Kuvio 14 Työllistymisvapaiden käyttö

Tässä on kuitenkin huomionarvoista, että lisäksi 2,2 prosenttia vapaita käyt-täneistä oli osallistunut jonkinlaiselle kurssille tai koulutukseen ilman, että piti sitä työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Vapaita oli käytetty esimerkiksi virastoissa asiointiin, pääsy-/valintakokeisiin ja eri työpaikkoihin sekä koulutuksiin tutustumiseen. Myös ammatinvalin-nanohjaajan luona käynti ja lepo nousivat vastauksissa esiin. Yleisin vasta-us kysymykseen: edistivätkö vapaat uudelleen työllistymistä, oli ei lainkaan. Toiseksi eniten oli vastauksia jossain määrin, joten vastausten keskiarvo si-joittuu kuitenkin vaihtoehtojen jossain määrin ja melko vähän väliin. (Liite 8 ja Kuvio 15)

Kuvio 15 Edistivätkö työllistymisvapaat työllistymistä

En osaa sanoa


Jossain määrin

Melko paljon

Kyllä paljon

%

30

20

10

0

Edistivätkö vapaat uudelleen työllistymistä

Työllistymisvapaiden käyttö

35,7

9,81,6 1,6

33,7

4,7

83,5

4,30

20406080

100

1

%

Työllistymisohjelman laatiminen AikuiskoulutusHarjoittelu TyössäoppiminenTyöhaastattelu UudelleensijoitusvalmennusOma-aloitteinen työnhaku Viranomaisaloitteinen työnhaku


Työllistymistä edistävänä vapaiden käyttötapana vastaajat pitivät erityisesti uuden työpaikan etsimistä, työhakemusten ja ansioluettelojen tekemistä sekä työharjoittelua tai – haastattelua. (Liite 8) Avovastauksissa esiin nousi toive siitä, että vapaita voisi käyttää heti yt-neuvottelujen alkaessa heti kun on selvillä neuvottelujen laajuus.

”Vanhemmille työntekijöille (yli 50 v:lle) pitäisi olla työllistymisvapaita enemmän. Ja niitten pitämistä pitäisi aikaistaa. Jo heti silloin voi-maantulevaksi, kun tulee tieto siitä, että työt loppuu.” ”Työllistymisvapaiden käyttöoikeus heti kun on työttömyysuhan alla heti yt-neuvottelujen alusta asti. Että voi ruveta hakemaan heti uutta työtä kun tietää, että on yt:n piirissä.”

3.3.2 Työllistymisvapaista sopiminen ja ikä työllistymiskysymyksenä

Vain murto-osa, 9 prosenttia, työllistymisvapaita käyttäneistä oli kohdannut ongelmia vapaiden sopimisessa (Liite 8). Vapaista oli sovittu pääsääntöi-sesti lähimmän esimiehen kanssa, mutta tarpeen mukaan oli keskusteltu myös työkavereiden kanssa työn organisoinnista vapaiden aikana. Yleisin selitys työnantajan kieltoon käyttää vapaita oli kiire, mutta toisaalta noin 90 prosentilla ei mitään ongelmia ollut (Liite 8).

”Kehitysehdotus: kirjataan kirjoihin ja kansiin selkeästi myöntämispe-rusteet. Vapaa on tosi hyvä juttu kun sitä käytetään oikein, mutta vää-rin käytöksiä syntyy melko paljon kun perusteet on liian väljät.”

Työllistymisvapaiden käyttömahdollisuus on yksi keskeisistä nopean uudel-leentyöllistymisen osista. Useissa vastauksissa nousi kuitenkin esiin iän osuus vaikeassa uudelleentyöllistymisessä.

”Yli 50-vuotiaan tilanne työmarkkinoilla erittäin huono. Tuolle ikäryh-mälle pitäisi panostaa huomattavasti enemmän.” ”Huomioida enempi yli 50 vuotiaalta: koulutus, työllistäminen, uusi ammatti, ohjausta” ”Ja yli viisikymppisten on jo muutenkin vaikea päästä töihin jos ei ole ko koulutusta, entiset ammatit on menny Kiinaan jo aikapäiviä sitten. Muutosturvan piiriin yli viisikymppisille "syrjäytyneille" joku oma juttu, mikä se sitten vois olla..?? Mietittävää!”

Eittämättä myös ikäkysymys on otettava huomioon muutosturvan kehittä-mistyössä. Yhtenä vastauksena ongelmaan voisi olla työllistymisohjelman kehittäminen yksilöllisempään suuntaan niin, että erityistä huomiota kiinni-tettäisiin sellaisiin tekijöihin, joilla voi olla kriittinen merkitys uudelleentyöllis-


tymisessä. Toisille tällainen tekijä voi olla ikä, toisille esimerkiksi työkyvyn heikentyminen, mutta olivatpa nämä tekijät mitä tahansa, on muutosturva-prosessin kannalta keskeistä että nämä tekijät tiedostetaan.

3.4 Työnantajan selvitys-, ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuus

Työnantajan on työsopimuslain 9 luvun 3 § mukaisesti kerrottava työnteki-jälle ennen työsopimuksen irtisanomista irtisanomisen perusteet ja vaihto-ehdot. Tämän lisäksi työnantajan tulee mahdollisimman aikaisin selvittää työntekijälle työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut (TSL 9:3.1 §). Mikäli irtisanominen koskee useaa työntekijää, voidaan selvitys antaa työn-tekijöiden edustajalle tai tällaisen puuttuessa työntekijöille yhteisesti (TSL 9:3.2 §). Työnantajan irtisanoessa tuotannollisista tai taloudellisista syistä työnteki-jän, joka on irtisanomisajan päättyessä ollut töissä vähintään kolme vuotta, tulee työnantajan ilmoittaa irtisanomisesta viipymättä työvoimatoimistoon (TSL 9:3a.1 §). Työssäoloaikaan tulee hallituksen esityksen mukaan laskea kaikki työsuhteeseen liittyvä eli myös opinto-, perhe- ja vuorotteluvapaat. Myös työntekijän edelliset työ- tai virkasuhteet saman tai toisen työnantajan palveluksessa tulee esityksen mukaan sisällyttää työhistorian kokonaispi-tuuteen. 24 Samainen ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle on työnantajalla, kun yli kolme vuotta kestänyt määräaikainen työsuhde tai viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana vähintään 36 kuukautta kestäneet määräaikaiset työsuh-teet lopullisesti päättyvät. (TSL 9:3a.1 §.) Hallituksen esityksessä perustel-laan työnantajan tiedotusvelvollisuuden ulottumista myös määräaikaisiin työntekijöihin tilanteella, jossa työntekijä on saman työnantajan palveluk-sessa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa. Tällöin määräaikaista työntekijää tulisi kohdella mahdollisimman samanarvoisesti vakinaisen henkilökunnan kanssa.25 Työntekijän suostumuksella työnantajan tulee liittää tekemäänsä ilmoituk-seen työntekijästä käytettävissä olevat koulutus-, työtehtävä- ja työkoke-mustiedot (TSL 9:3a.2 §). Tämän tarkoitus on nopeuttaa työllistymistä tuke-vien toimien aloittamista 26. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työntekijälle työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä (TSL 9:3b §).

24 HE 48/2005 vp., 22-23. 25 HE 48/2005 vp. 23. 26 HE 48/2005 vp. 23.


3.4.1 Työnantajan toiminta ja sosiaalipaketit Yli puolet vastanneista oli tyytyväinen työnantajan toimintaan irtisanomis-prosessin aikana (Liite 9). Tyytyväisyyden syinä mainittiin muun muassa se, että työnantaja maksoi tukipaketit, asioista tiedotettiin avoimesti, ja työl-listymisvapaiden käytössä oltiin joustavia. Työnantajan toimintaan selkeästi tyytymättömiä oli noin 40 prosenttia vastanneista. Tyytymättömyyden ylei-sin syy liittyi työnantajan tiedotukseen. Tiedonkulun heikkous sekä tietojen salailu ja jopa vääristely nousi yleisimmäksi kritiikin aiheeksi. Lisäksi epäil-tiin työnantajan rehellisyyttä sanoissaan ja toimissaan. Irtisanomisten oi-keutuksen näkeminen tilanteessa, jossa työtahti vain kiihtyi irtisanomisil-moitusten jälkeen, aiheutti monissa vastauksissa kritiikkiä työnantajaa koh-taan.

”Mielestäni työnantaja pääsee vielä aivan liian helpolla/halvalla jouk-koirtisanomisista. Irtisanomisajat ja -korvaukset kehitettävä Saksan mallin suuntaan, jolloin puhutaan pidempien työsuhteiden ollessa ky-seessä jo useamman vuoden korvauksista” ”Kun yrityksessämme sanottiin irti isompi määrä aikaisemmin, niin heille oli järjestetty tietoa. Irtisanominen koskettaa jokaista yksittäistä ihmistä aivan samalla tavalla! Toisaalta tuli sellainen käsitys, että pörssiyhtiöt saavat käyttää muutosturvaa härskisti hyväksi.”

Työpaikan koolla näyttäisi olevan ainakin jonkinlainen yhteys siihen, miten tietoisia muutosturvasta ollaan.

”Muutosturvasta ei tiedetä työpaikoilla, joissa ei ole joukkoirtisanomi-sia. Onneksi työvoimatoimiston virkailija tiesi! Sain hyvää palvelua ja ohjausta.”

Osittain tyytyväisyyttä työnantajan toimintaan lisäsivät erilaiset tukipaketit. Työnantaja olikin tarjonnut jonkinlaista sosiaalipakettia selkeälle vastaajien enemmistölle (75 %). Sosiaalipakettiin oli 90 prosentilla kuulunut ylimääräi-nen erokorvaus ja 80 prosentilla työvoimatoimiston palvelut työpaikalla. Näitä harvinaisempia olivat takaisinottovelvollisuuden laajentaminen nor-maaliajasta, erityiset eläkejärjestelyt sekä kouluttautumisen tai yritystoimin-nan tukeminen. (Liite 9 ja Kuvio 16)


Kuvio 16 Työnantajan sosiaalipaketit

Työpaikan koolla näyttää olevan merkitystä tukipaketin saamiseen, niin, et-tä yli 600 hengen työpaikoilla lähes kaikille oli tarjottu jonkinlaista sosiaali-pakettia ja alle 600 hengen työpaikoilla vain noin puolelle. Tässä kyselyssä jakavana kokona toimi noin sadan työntekijän määrä, jonka jälkeen sosiaa-lipakettien tarjoaminen yleistyi. Selittävänä tekijänä tälle voidaan pitää osit-tain Perloksen merkittävää osuutta vastauksissa.

3.4.2 Muutosturvatiedon saanti Kysyttäessä: mistä saitte tietoa muutosturvasta, 88 prosenttia vastaajista vastasi työvoimatoimistolta. Työnantajalta tietoa oli saanut 56 prosenttia ja luottamushenkilöltä 48 prosenttia. Lisäksi vastaajat olivat saaneet tietoa in-ternetistä, työkavereilta, ammattiliitoilta sekä tiedotusvälineistä. (Liite 10 ja Kuvio 17)

Työnantajan sosiaalipakettiin kuulunut

92,7

42,1

81,9

26,3 29

0

50

100

%

Ylimääräinen erokorvausTukea kouluttautumiseen tai yritystoimintaanTyövoimapalvelut työpaikallaTakaisinottovelvollisuuden laajentaminenErityiset eläkejärjestelyt


Kuvio 17 Mistä muutosturvatietoa

Parannettavaa nimenomaan tiedon kulun sekä oikeellisuuden osalta näyt-täisi kuitenkin edelleen olevan.

”Muutosturva-asia on ilmeisesti työvoimatoimistoille aika uusi asia, josta pienemmät kuntien työvoimatoimistot eivät taida vielä tietää lä-heskään kaikkea. Joten asioin Joensuun työvoimatoimistossa.” ”1. yt-neuvottelujen aikana pitäisi esim. ammattiliiton lähettää esim. postissa konkreettisia ohjeita miten toimia (luottamushenkilöt toimivat omassa tapauksessani vain työnantajan tiedottajana)” ”Työvoimatoimiston työvoimaneuvojilta puuttuu tietoa/taitoa yksilöta-solla perehtyä henkilön tilanteeseen. Itse jouduin "irtisanoa" itseni AMK-opiskelupaikalta, koska olisin menettänyt työttömyysetuuteni. Kuitenkin myöhemmin jo oman päätökseni tehtyä, joka pohjautui työ-voimapoliittiseen lausuntoon työttömyysetuuden menettämisen uhal-la; olisin voinut säilyttää opiskelupaikkani ja jatkaa työn ohessa aloit-tamiani opintoja tuen piirissä. Mutta... oma etsintä vei aikaa ja päätös oli tehtävä taloudellisiin syihin pohjautuen nopeasti.”

Niin tiedotukseen kuin yleensäkin muutosturvaprosessiin kaivattiin hieman lisää aikaa ja mahdollisuuksia miettiä asioita esimerkiksi ennen koulutus-päätöksiä. Onkin todettava, että vaikka muutosturva on nopeaan uudelleen-työllistymiseen pyrkivä malli, tulee toimissa huomioida myös työnhakijoiden yksilölliset tilanteet.

”Omalla työpaikallani oli kyllä infoja, mutta tieto tahtoo tulla niin nope-asti ettei se ehdi jäsentyä mieleen etenkään jos ei ole oikein mitään mihin sen liittäisi. Kerratessa jotain jo jäi mieleen ja tuli ymmärretyksi-kin, ainakin kun asia tuli ajankohtaiseksi.”

Mistä tietoa muutosturvasta

87,6

46,2

34,1

0102030405060708090

100

Työvoimatoimisto Luottamushenkilö Työnantaja

%


3.5 Yhteistoiminta yrityksissä ja työvoimatoimiston tehtävät

Uudessa yhteistoimintalaissa säädetään muutosturvapakettiin kuuluen työnantajan velvollisuudesta tehdä irtisanomisia koskevan yhteistoiminta-menettelyn yhteydessä tarvittavat muutokset henkilöstö- ja koulutussuunni-telmaan (YTL 16.6 §). Lisäksi säädetään työnantajan velvollisuudesta toi-mittaa yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa työvoimatoimistolle neuvottelu-esitys tai muu tarvittavat tiedot sisältävä asiakirja (YTL 48 §). Yhteistoimin-taneuvottelujen aluksi on työnantajan annettava työntekijöiden ja toimihen-kilöiden edustajille esitys toimintasuunnitelmaksi irtisanottavien työllistymi-sen edistämisestä. Toimintasuunnitelmassa täytyy olla kirjattuna ”yhteis-toimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperi-aatteet”. (YTL 49.1-2 §.) Työvoimaviranomaisille on lain julkisesta työvoimapalvelusta 5a luvun 7§ säädetty seuraavat muutosturvan toteuttamiseen pyrkivät tehtävät: ”1) kartoittaa irtisanomismenettelyn alettua yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa tarvittavat tämän lain mukaiset palvelut; 2) tiedottaa tarjolla olevista palveluista, toimenpiteistä ja etuuksista sekä avustaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978) 7 d §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun toimintasuunnitelman laatimisessa ja toteuttami-sessa julkisen työvoimapalvelun osalta; 3) varata riittävät resurssit ja varautua tarpeellisiin toimenpiteisiin saatuaan työnantajalta työsopimuslain 9 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen; ja 4) laatia tämän lain mukaisesti työnhakijaksi rekisteröityville työllistymisoh-jelma ja pyrkiä tarjoamaan siinä sovitut palvelut ja toimenpiteet viivytykset-tä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävänä on tiedottaa ja avustaa 1 mo-mentin 2 kohdan mukaisesti.” (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 5 a:7 §.)

3.5.1 Työvoimatoimiston toiminta Työvoimatoimiston toimintaan oli tyytyväisiä valta osa vastaajista. Yleisim-min vastaajat pitivät hyvänä sitä, että työvoimaneuvojat olivat tulleet työpai-kalle, tietoa oli ollut hyvin saatavilla sekä toiminta oli ollut asiallista ja nope-aa. (Liite 10) Joensuun seudulla työvoimatoimiston tilannetta on värittänyt ja resursseja testannut erityisesti Perloksen mittavat irtisanomiset, mikä nä-kyi myös vastauksissa.

”Haluan kommentoida sitä, että samaan aikaan suurta huomiota he-rätti Joensuun seudulla Perloksen irtisanomiset ja omalta työpaikalta-ni sanottiin samaan aikaan irti 39 henkilöä, suhteessa työpaikan ko-koon suuri määrä. Tätä ei mitenkään huomioitu ja ehkä epätasa-arvoisuuden tunnetta herätti korostunut huoli juuri perloslaisten työllis-tämisestä ja tukitoimista nimenomaan heille. Samaan aikaan meitä muitakin työttömäksi jääneitä pitkä työuran tehneitä oli ja on.”


Kritiikki työvoimatoimiston toimintaa kohtaan koski lähinnä päätöksenteko-prosessia, jota kriittisissä vastauksissa pidettiin hitaana, byrokraattisena sekä vaikeasti hahmotettavana. Eniten kuitenkin kritiikkiä annettiin väärän, puutteellisen tai ristiriitaisen tiedon levityksestä.

”Työvoimatoimiston henkilökunta tulisi kouluttaa ajoissa ja tarpeeksi hyvin vastaamaan muutosturvaa koskeviin kysymyksiin. Nyt moniin kysymyksiin vastaukset piti kaivaa itse netistä ja soittelemalla ympäri Suomea. Joensuun työvoimatoimiston henkilökunta ei tiennyt yhtään yhtenäistä asiaa mistään ennen kuin meidät oli jo irtisanottu.” ”Itselläni asiat järjestyivät hyvin, koska lopetin heti irtisanomisajan alussa. Olen kuullut jälkikäteen kommentteja että asiat ovat vaikeutu-neet myöhemmin. Etenkin kritisointia on "sovittujen" asioiden muut-tuminen eli alussa tietyllä tavalla hoidetut asiat muutettiin myöhem-min. Tämä aiheutti monille ongelmia kun jäivät hoitamaan loppuasioi-ta. Muutosturva on hyvä asia, mutta suurissa irtisanomistilanteissa pelisäännöt pitäisi olla hyvin kaikkien osapuolten tiedossa. Nyt saatiin aika tavalla ristiriitaista tietoa eri henkilöiltä vaikka nämä työskenteli-vät samassa organisaatiossa. ELI pelisäännöt selvemmiksi!”

Erityisen ongelmalliseksi väärä ja puutteellinen tieto muodostuivat koulu-tukseen liittyvissä kysymyksissä, joissa vaikutukset voivat olla hyvinkin pit-käaikaisia.

”Keväällä kannustettiin hakeutumaan omatoimisesti koulutuksiin. Lai-toin hakemukset, tein ennakkotehtävät ja kävin pääsykokeissa. Sain paikan ammattikouluun kivi-metalli puolelle ja ammattikorkeakouluun sisustusarkkitehtuuri puolelle. Keväällä mainostettiin työvoimapoliittis-ta tukea mutta syksyllä en saanut sitä mihinkään. Kaikkien näiden alojen kivi, metalli, sisustus sanottiin olevan työllistäviä mutta silti tu-kea ei herunut mihinkään. Keväällä luvattiin että tekevät ryhmähaun siten että jopa yksittäisiä amk-paikkoja voidaan tukea. Kaikki oli valet-ta. Työvoimatoimistossa viedään ihmiseltä kaikki toivo ja mahdolli-suudet oikeasti työllistää itsensä.” ”Selkeät päätökset ja tiedottaminen. Nyt ensin luvataan ja kehoitetaan esim. hakemaan opiskelupaikkoja. Niihin luvataan muutosturvan opiskelutukea. Sitten kun on hakenut, lukenut pääsykokeisiin, käynyt niissä ja saanut opiskelupaikan, perutaan puheita ja muutosturvan opiskelurahaa ei myönnetäkään... Jo kahdesta kerrasta jää aika huo-no maku/arvosana työvoimatoimiston toimista…”


Työvoimatoimistoilta toivottiin työllistymisohjelman teon lisäksi enemmän panostusta henkilökohtaisten mahdollisuuksia kartoittamiseen ja huomioi-miseen, mikäli tällaiseen työnhakijalla on tarvetta.

”Työvoimaviranomaisten pitäisi pidempään ja aktiivisemmin toimia vä-littäjänä, ohjaajana ja tukena työnantajien ja koulutusta järjestävien laitosten sekä irtisanotun välillä”

Tämän lisäksi työmarkkinajärjestelmän tietotason erot pitkään vakinaisesti työelämässä olleiden ja pätkätyöelämään jossakin määrin tottuneiden välil-lä vaativat erityishuomiota.

”Omakohtaisena kokemuksena; kun on ollut pitkään työelämässä, kaikki paperisota ja huomioitavat asiat olivat uutta. Työvoimaviran-omaisilta selkeitä ohjeita eri tilanteissa, ettei vaan epähuomiossa tee mitään mikä pudottaisi sinut pois muutosturvan piiristä, esim. voiko ottaa määräaikaisia työpaikkoja, lopettaa työsuhteen ennen irtisano-misajan loppua ym.” ”Työvoimatoimiston velvoittama perehdyttämistilaisuus oli mielestäni turha, koska olin ollut työttömänä useita kertoja viimeisen vajaan vii-dentoista vuoden aikana.”

Loppujen lopuksi nämäkin kysymykset palautuvat yksilöllisemmän työllis-tymisohjelman tai sen tekoprosessin tarpeeseen.

3.5.2 Eri tahojen tuki Eri tahojen tukea selvitettiin kysymyksellä: saitteko irtisanomisprosessin ai-kana tarpeeksi tukea a. työvoimatoimistolta, b. luottamushenkilöltä, c. am-mattiosastolta, d. ammattiliitolta? Vajaa puolet koki saaneensa tarpeeksi tukea työvoimatoimistolta ja lähes 40 prosenttia luottamushenkilöltä. Kau-kaisimmiksi koettiin ammattiosastot ja ammattiliitot, joiden osuus oli vain reilun kymmenen prosentin luokkaa. (Liite 11 ja Kuvio 18)


Kuvio 18 Tuen saaminen prosessin aikana

Työkavereiden, perheen ja läheisten tuki nousi esiin vastaajien itse nosta-mana samoin kuin seurakunnan apu. Perloksen irtisanomisten yhteydessä seurakunta oli läsnä tehtaan tiloissa ja tämä olikin tuonut apua osalle vas-taajista.

”Kirkon jalkautuminen tehtaille oli hyvä. Keskusteli ja tuli juttelemaan irtisanottujen työpisteisiin. Toisinpäin avun (keskustelun) hakemiseen olisi ollut korkea kynnys.”

Kyselyssä kysyttiin myös: pitäisikö muutosturvaan kuulua työterveyspalve-luja. Vastaajien selkeä enemmistö, noin 77 prosenttia vastasi kyllä. Ehdot-tomia ei vastauksia oli vain 5 prosenttia ja en osaa sanoa vastauksia 17 prosenttia. (Liite 11)

”Esim. työterveyshuolto voisi auttaa, koska väkisellä ko. tilanteessa kokee voimakkaan kriisin, monet lamaantuvat tai masentuvat todella pahasti. Siitä ns. ylöspääseminen on todella vaikeaa esim. yli 50 v. naisille. Sehän tiedetään yleisesti ettei töitä ole ikääntyville kovin pal-jon tarjolla, ainakaan koulutusta vastaavaa. Joku terapeutin, psykolo-gin palvelut voisivat kuulua tämmöiseen tilanteeseen.” ”Pitäisi olla (ehkä jo onkin?) mahdollisuus psyykkisen ja fyysisen hy-vinvoinnin tarkastamiseen.”

En osaa sanoa

EnJossain määrin

Kyllä

%

50

40

30

20

10

0

Saiko tarpeeksi tukea työvoimatoimistolta

Ei tarvinnut

En osaa sanoa

EnJossain määrin

Kyllä

%

40

30

20

10

0

Saiko tarpeeksi tukea luottamushenkilöltä

Ei tarvinnut

En osaa sanoa

EnJossain määrin

Kyllä

%

50

40

30

20

10

0

Saiko tarpeeksi tukea ammattiosastolta

En osaa sanoa

EnJossain määrin

Kyllä

%

50

40

30

20

10

0

Saiko tarpeeksi tukea ammattiliitolta


”Kun irtisanomiset on tulossa työntekijän ajatukset ja olotila seilaa yl-häältä alas. Tunteiden kirjo on laaja. Tähän alkutilanteeseen pitäisi saada esim. psykologin tukea, esim. psykologin pitämä yleinen info olisi auttanut.”

Muutosturvan ulottaminen myös työterveyspalveluihin toteuttaisi ajatusta työntekijän kokonaisvaltaisesta huomioimisesta ja uudelleentyöllisty-misedellytysten maksimoimisesta.

3.6 Muuttoavustus Muutosturvan piiriin kuuluville säädettiin tammikuussa 2007 oikeus muutto-avustukseen. Tämä liikkuvuusavustuksen osa ei siis sinällään ole osa muu-tosturvaa, mutta on suunnattu erityisesti juuri muutosturvan piiriin kuuluville ja työmarkkinatukeen oikeutetuille. Hallituksen esityksessä (138/2006) to-detaankin, että työvoimatoimisto voi säädetyin edellytyksin myöntää avus-tusta työssäkäyntialueen ulkopuolelle muuttamisesta suoranaisesti aiheu-tuvien kustannusten korvaamiseksi. Myöntämisedellytyksenä on kuitenkin muutosturvan edellytysten täyttyminen tai työmarkkinatuen piiriin kuulumi-nen. 27 Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on parantaa alueellista liikku-vuutta niin työnhaun aikana kuin muutettaessa. Muuttoavustuksen enim-mäismäärä on 700 euroa. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 10:1.3 §.)

Muuttoavustuksen saamisen tarkempina edellytyksinä on, että: ”1) työpaikka sijaitsee Suomessa; 2) työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähin-tään kuusi kuukautta; 3) työnhakija ei saa työn vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten kor-vauksena työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua mat-ka-avustusta; sekä 4) avustusta on haettu ennen työsuhteen alkamista. (Asetus julkiseen työ-voimapalveluun kuuluvista etuuksista 1346/2002, 4.2 §) ” Näin saatu muuttokustannusten korvaus koskee asuinirtaimiston muuttoa Suomen alueella (Asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista 5.4 §).

27 HE 138/2006 vp. 2.


4 MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLIN KEHITYSTARPEITA

Muutosturvaa on ehditty kahden vuoden aikana testata jo tuhansien työ-suhteiden päättymistilanteissa. Tietoa toimintamallin toimivuudesta alkaa siis jo kerääntyä ja kehittämissuuntien arviointi on alkanut. Aiemmissa kes-kusteluissa on esitetty muutosturvan ulottamista muidenkin kuin työvoima-viranomaisten asiantuntija-apuun. Tästä esimerkkinä velkaneuvonta ja ter-veydenhuolto. Muutosturvan kehittämisessä huomiota tulisikin kiinnittää työn loppumisen inhimillisiin vaikutuksiin yhtälailla kun tilanteen vaatimiin työvoimapoliittisiin toimiin. Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan ”muutosturvan kattavuutta, sisältöä ja toimivuutta kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestö-jen kanssa”. Lisäksi ”Toimet räätälöidään nykyistä paremmin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti” ja ”Äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varaudutaan reagoimaan nopeasti.” Hallitusohjelmassa myös todetaan, että muutostur-vasta tulee tiedottaa aktiivisesti ja että toimivuuden edistämiseksi tulee sii-hen varata riittävät resurssit. 28 Yllä luetellut ovat kohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota ja jotka nousivat esiin myös tämän raportin kyselyssä. Lisäksi on kuitenkin tarpeen pohtia joitain erityisesti kyselystä esiin nousseita kysymyksiä. Muutosturvan tarkoi-tuksena on vastata muuttuneen työmarkkinakentän haasteisiin tarjoamalla työntekijöille vahvempaa turvaa työttömyyden uhatessa. Uuden työn löyty-mistä voidaankin pitää ensisijaisena päämääränä, mutta samalla ei voida liikaa korostaa mahdollisuuksien luomista aivan uusille urille. Tämän mah-dollistamiseksi on kehitettävä muutosturvalaisten mahdollisuuksia koulut-tautua ja hankkia jopa kokonaan uusi ammatti. Tätä problematiikkaa käsi-tellään enemmän ensimmäisessä kehitystarpeisiin keskittyneessä luvussa (4.1). Toinen suuri kysymys on muutosturvan tasa-arvoisuus. Kyselyn perusteella voidaan perustellusti peräänkuuluttaa niin työvoimaviranomaisten osaamis-ta kuin eri toimijoiden aktiivisuutta erityisesti tiedotuksen osalta. Kuten kai-kessa viranomaistoiminnassa kansalaisille on taattava yhdenvertaiset oi-keudet ja mahdollisuudet riippumatta alueellisista, inhimillisistä tai muista ihmisistä itsestään riippumattomista syistä. (luku 4.2) Työllistymisohjelman kehittäminen on yksi tämän kyselyn konkreettisista kehittämisehdotuksista (luku 4.3). Kehittämällä ohjelmaa yksilöllisempään suuntaan samalla kun koko prosessia kehitetään herkemmäksi yksilöiden tarpeille, ei keskitytä pelkästään nopeuttamaan työllistymistä vaan teke-mään siitä myös pitempiaikaista. Loppujen lopuksi voidaan todeta, että muutosturvaa tulee kokonaisuutena edelleen kehittää (luku 4.4).

28 Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus 19.4.2007, 60.


4.1 Koulutuksella uuden uran alkuun

Muutosturvaa tulee kehittää niin, että työllistymisohjelmaan voidaan ottaa mukaan myös tarkoituksenmukaista omaehtoista koulutusta. Tällaisen koulutuksen ajalta tulee maksaa työllis-tymisohjelmalisää samoin ehdoin kun työvoimapoliittisten kou-lutusten ajalta.

Koulutusmahdollisuuksiin liittyvät epäkohdat nousivat kyselyssä erittäin voimakkaasti esiin. Kyselyn avo-osioon vastasi 171 henkilöä, joista 63 (37 %) kommentoi nimenomaan tätä koulutuskysymystä. Koulutukseen liittyvä epäkohta siis erottui määrällisesti ja sisällöllisesti kaikkien vastausten jou-kosta.

”Omaehtoinen kouluttautuminen tulisi täysin rinnastaa työvoimapoliit-tiseen kouluttautumiseen ainakin niissä tapauksissa, kun tarkoituk-senmukaista työvoimapoliittista koulutusta ei ole tarjolla, mutta työn-hakijalla on halukkuutta omaehtoiseen kouluttautumiseen ja sopivaa koulutusta on saatavilla. Jos olen oikein ymmärtänyt niin työllistymis-ohjelmalisää ei makseta omaehtoisen koulutuksen ajalta, mutta työ-voimapoliittisen koulutuksen ajalta maksetaan. Jos olen ymmärtänyt väärin, niin siinä tapauksessa ohjeistus ja tiedottaminen kaipaisivat kehittämistä.”

Tehdyssä kyselyssä omaehtoisen koulutuksen29 ja työvoimapoliittisen kou-lutuksen30 välinen rajanveto nousee vahvasti esiin. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyVM 6/2005 vp.) totesikin mietinnössään muutos-turvasta, että omaehtoisen koulutuksen lisääminen työllistämisohjelmalisän ehtoihin voisi nopeuttaa koulutukseen pääsyä sekä tukisi työttömän oma-aloitteista, omaan kiinnostukseen perustuvaa koulutukseen hakeutumista. Valiokunta katsoi myös, että mikäli omaehtoinen koulutus edistää henkilön ammatillisia valmiuksia ja se otetaan hänen työllistymisohjelmaan, tulee tästä maksaa myös työllistymisohjelmalisää. 31 Koulutuskysymyksen ongelmallisuuteen liittyy myös tiedon oikeelli-suuden ja sisällön näkökulmat. Harmia ja ihmetystä oli syntynyt useissa tapauksissa sekä koulutukseen pääsemisen ehdoista

”Yksi suuri epäkohta on esim. uudelleenkoulutus. Miksi uudelleen koulutettavat valitaan "arvalla". Esim. AMK:n valitut piti olla ammatti-koulun käyneitä? Syrjintää lukiolaisia kohtaan? Nyt opiskelen lukion

29 Omaehtoinen aikuiskoulutus on opiskelijan itsensä hankkimaa koulutusta, jota kustantaa ja valvoo opetusviranomaiset. 30 ”Työvoimaviranomainen hankkii työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuspalvelujen tuottajalta valtion talousarviossa työministeriön hallinnonalan pääluokassa koulutuksen hankkimista varten osoite-tulla määrärahalla” (JTPL 6:1.2 §). ”Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on pääasiassa ammatillisia val-miuksia edistävää koulutusta” (JTPL 6:1.3 §). 31 TyVM 6/2005 vp., 5.


käyneenä 430 €/kk AMK:ssa, kun taas entinen työkaveri Perlokselta opiskelee samalla luokalla kaksoistutkinnon suorittaneena korotetulla päivärahalla! Epäreilua! Eli toisin minun puolestani muutosturva oli ihan turha, koska minulla ei ollut ammattia silloin, kun pääsin muutos-turvan piiriin.”

että koulutuspaikkajärjestelyjen puutteellisuudesta.

”Jäin muutosturvan ulkopuolelle, sillä hain omatoimisesti AMK haussa ja sain paikan sitä kautta ennen kuin selvisi muutosturvapaikan kohta-lo. Yhden opiskelupaikan vastaanotto-säännön vuoksi en voinut enää vaihtaa muutosturvaopiskelijaksi, kun rahaa siihen löytyikin yllättäen lisää. Pe 17.8. oli viimeinen ilmoittautumispäivä koululle, jolloin vaihto olisi vielä onnistunut. Ma 20.8. soitti työvoimaviranomainen, että nyt olisikin rahaa minunkin muutosturvapaikkaan. Se tuli päivää liian myöhään. Kaiken kaikkiaan omine hakuineen ym. järjestelyineen huonosti hoidettu homma! En ole katkera, mutta kuitenkin... Ps. Opis-kelen siis tällä hetkellä AMK Terveydenhoitajaksi opintotuella (n. 250 €/kk). Melkoinen pudotus tulotasoon Perloksen jälkeen. Ja etenkin terveydenhuoltoalalle sai muka helposti muutosturvan!”

Näiden vastausten perusteella onkin kysyttävä: onko tarkoituksenmukaista vetää kouluttautumismahdollisuuksien rajaa sen mukaan, onko paikan hankkinut muutosturvalainen itse vai työvoimaviranomainen? Mikäli muu-tosturvalainen osoittaa omaa aktiivisuutta, kiinnostusta ja niin vahvaa moti-vaatiota, että hakee omaehtoisesti itselleen koulutuspaikan, tästä ei tulisi häntä rankaista. Myös eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen työllistymisen ja muu-tosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi koulutusasia nousi esiin. Vastauksessaan eduskunta (EV 79/2005 vp.) esitti hallitukselle seu-raavat lausumat: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuu-det ottaa omaehtoinen koulutus työllistämisohjelmalisään oikeuttavien toi-menpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys, jotta työtön voisi hakeutua koulutukseen heti työttömyyden alettua.” 32 Nyttemmin tuo 86 päivän työttömyysedellytys on pienennetty yhteen päivää, mikä ei ole kuitenkaan ratkaissut rajaukseen liit-tyvää perusongelmaa. Vieläkään ei nimittäin ole mahdollista työttömyysajal-la jatkaa irtisanomisajalla aloitettuja opintoja koulutuspäivärahan turvin, koska tuen edellytyksenä on vieläkin yksi työttömyyspäivä. Tämä puoles-taan siirtää edelleen paineita työvoimapoliittisen koulutuksen suuntaan. Omaehtoiseen koulutukseen liittyy siis laajemmassa mittakaavassa monia ongelmakohtia, joita tulisi tarkastella kokonaisuutena.

32 EV 79/2005 vp., 1.


4.2 Monimutkainen malli – yksinkertainen tiedotus

Muutosturvatiedotusta on parennettava kaikkien toimijoiden osalta ja muutosturvaprosessin yhdenmukaisuutta on edistet-tävä riittävillä resursseilla sekä toimijoiden koulutuksella.

Muutosturvan valmisteluvaiheessa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmaisi huolen toimintamallin monimutkaisuudesta. Valiokun-ta edellytti mietinnössään selkeiden, yksiselitteisten ja tarkkojen ohjeiden laatimista, jotta etuuksien menetyksiä ei tapahdu tiedon epäselvyyden tai puutteen vuoksi. 33 Muutosturvan monimutkaisuus oli siis tiedossa jo lain-säädäntövaiheessa ja siihen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Tehdyn kyselyn pohjalta voidaan kuitenkin sanoa, että tiedonlevittämisessä tai sen yksinkertaistamisessa ei olla täysin onnistuttu.

”Kun ihmisille annetaan tietoa keskitytään oikean tiedon antamiseen eli tiedot, jotka ovat epävarmoja ei mielellään julkaistaisi ennen kuin on saatu varmistus asiasta. Aiheutuu turhia sekaannuksia -> sillä väärä tieto kiertää vielä pitkään oikaistun tiedon julkistamisen jälkeen. Nyt vielä oli paljon epävarmoja arvailuja jotka sekoittivat kuvioita -> väärää tietoa monelta eri taholta.” ”Kaikkien neuvojien tulee tietää mistä puhuu ja mitä neuvoo; väärät asiat eivät vaikuta vain työttömäksi jäävän elämään vaan vaikutuksen alle jää muitakin tahoja.”

Nimenomaan nämä tiedotukseen ja muutosturvaprosessin hahmottuvuu-teen liittyvät ongelmat asettavat ihmiset perusteettomasti epätasa-arvoiseen asemaan. Jatkossa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota muutosturvan ympärillä toimivien ihmisten koulutukseen ja valmiuteen koh-data uusia, yllättäviä ongelmia. Lisäksi on panostettava kaikkien osapuolten tiedotuksen laatuun ja määrään sekä valmiuteen antaa joustavasti ohjausta ja neuvontaa.

”Alussa kun irtisanomisista ilmoitettiin tuntui että luvataan muutostur-van nimissä että kaikki onnistuu että sitä saa vaikka kaikkiin kouluihin ym. Mutta mitä pitemmälle aika meni niin taisi monelle tulla kielteistä tietoa ettei muutosturva koulutusta saakkaan. Kaikki työvoimatoimis-ton virkailijat eivät tienneet asiasta tarpeeksi. Toki on siinä paljon hy-vääkin.”

Muutosturvan ollessa uudenlainen työvoimapoliittinen ratkaisu, on siihen kohdistettu myös paljon odotuksia. Tehdyn kyselyn perusteella voidaankin jossain määrin arvioida, että muutosturvan etuuksien hahmottaminen ei ole

33 TyVM 6/2005 vp., 6-7.


aina ollut realistista. Onkin erityisen tärkeää, että kaikessa tiedotuksessa ja toiminnassa keskitytään oikean, varmistetun tiedon levitykseen, jottei syn-tyisi väärän tiedon aiheuttamia, mahdollisesti pitkäaikaisiakin ongelmia ja seurauksia. Tiedotuksessa tulee entistä paremmin huomioida eri tilanteissa olevien ih-misten valmiudet vastaanottaa ja käsitellä tietoa. On myös havaittavissa, että suurten irtisanomisten, kuten Joensuun seudulla Perlos, yhteydessä työntekijöillä on jossain määrin paremmat mahdollisuudet saada tietoa muutosturvasta kuin pienemmissä yrityksissä. Näissäkin on toki tapauskoh-taisia eroja, mutta koska lähtökohtana tulee olla, että ihmiset eivät syrjäydy järjestelmästä tiedon puutteen vuoksi, tulee tähänkin huomioon suhtautua vakavasti.

4.3 Yksilölliseen työllistymisohjelmaan

Yksilöllisemmillä työllistymisohjelmilla kestäviä ratkaisuja ja tulevaisuuden tavoitteita. Yksilöllisten tarpeiden herkempi ha-vainnointi sekä työterveyspalvelujen ulottaminen osaksi muu-tosturvaa.

Työllistymisohjelmien kehittäminen nykyistä yksilöllisempään ja lähtökohdil-taan saman tasoiseen suuntaan edistäisi muutosturvalaisten valmiuksia työllistyä, ei pelkästään nopeasti vaan mahdollisesti myös pitempiaikaisesti. Muutosturvaprosessiin tuleekin tuoda enemmän yksilöllisyyden mahdolli-suuksia. Erilaiset muutosturvalaiset, erilaisista taustoista ja tilanteista vaati-vat erilaista tukea ja toimenpiteitä.

”Muutosturvan aikana useammin henkilökohtaiset yhteydenotot suo-tavaa, tukihenkilön kanssa käytävät yhteydenotot työnantajiin pitkään työelämässä olleena työn loppuminen on raskasta perhe ja taloudelli-nen huoli painaa sivussa kaikki voima ei ole tehokasta työnhakuun ellei ole joku tukemassa henk.kohtaisesti ps. netti ei ole aina oikea ratkaisu, vaikka sitä painotetaan, kaikki ei ole siihen kasvaneet..?”

Yksilöllisemmän toiminnan varmistamiseksi on koulutettava lisää muutos-turvaan perehtyneitä työvoimaneuvojia ja kerättävä jaettavaa tietoa nopean uudelleen työllistymisen esteistä sekä ratkaisuista. Kyselyssä selkeä enemmistö toivoi muutosturvaan myös työterveyspalvelu-ja. Tässä on selkeästi kyse irtisanomistilanteen tai työsuhteen päättymisen aiheuttamien inhimillisten reaktioiden tunnustamisesta. Palvelujen tarjoami-nen, niitä tarvitseville tukee uudelleen työllistymistä ja toisaalta auttaa ha-vaitsemaan mahdollisia työllistymisen esteitä.


”Vapaaehtoisia työterveyspalveluita! Irtisanomisprosessin aikana itse erittäin masentunut, väsynyt, stressaantunut -> voisi uskoa, että toisil-la voi olla unihäiriöitä, verenpainehäiriöitä ym.” ”Terveyspalvelut olisivat tärkeitä (työnantajallani ei ollut tarjota edes lakisääteisiä työterveyspalveluja).”

Työllistymisohjelman yksilöllisyyden tarve sekä erilaisten palvelujen tarve vaihtelee henkilöittäin, joten viranomaisilta vaaditaan aikaa ja herkkyyttä tarpeiden tunnistamiseen. Työvoimaviranomaisten asiantuntijuuden koko-naisvaltainen hyödyntäminen uusien urien suunnittelussa, tulee olla jokai-sen työhakijan tosiasiallinen oikeus, mikäli sellaiselle on tarvetta.

4.4 Muutosturva työntekijän turvana

Muutosturvan kokonaisuuden tarkastelussa kiinnitettävä huo-miota toimintamallin eri osiin ja niiden merkittävyyteen sekä kehitystarpeisiin.

Muutosturva koostuu useista osista ja kriteereistä, joiden hahmottamista ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että asi-at eivät ole aina täysin selviä työvoimaviranomaisillekaan, joten ongelmaan on suhtauduttava vakavasti. Ratkaisua ongelmaan tulee etsiä niin eri toimi-joiden koulutuksella kuin paremmalla ja laajemmalla tiedotuksella. Luotta-musmiesten kiitetyn toiminnan lisäksi tulee ammattiliittojen ja niiden osasto-jen roolia tässä kuviossa selkiyttää. Toisena laaja-alaisempana ratkaisuna monimutkaisuusongelmaan voidaan nähdä jonkinlainen työhallinnon järjestelmään liittyvä uudistaminen. Tästä eduskunta totesi muutosturvaa koskevassa vastauksessaan seuraavaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee uudistuksen, jolla työnha-kuun liittyvät suunnitelmat yhdistetään ja etuusjärjestelmää yksinkertaiste-taan.” 34 Tämän tarkoituksena on poistaa suunnitelmien moninaisten muo-tojen ja nimien aiheuttamia vaikeuksia työvoimatoimistoissa. Esityksen taustalla on sekä asiakkaiden että henkilöstön kannalta tärkeä uudistuseh-dotus. 35 Tämän toteuttaminen ei ole helppoa eikä ongelmatonta, mutta varmastikin ymmärrettävyyden vuoksi kannatettavaa. Muutosturvan kehi-tyksen ollessa vielä kesken tulisi sen osalta huomiota ensisijaisesti kuiten-kin kiinnittää siihen, miltä osin malli on toiminut ja miltä ei, jonka pohjalta mallia kehitetään yhtä aikaa toimivampaan, vaikuttavampaan ja helpommin ymmärrettävään suuntaan.

34 EV 79/2005 vp., 1. 35 TyVM 6/2005 vp., 5.


5 LOPUKSI Muutosturva on tämän tutkimuksen valossa koettu työntekijöiden keskuu-dessa positiiviseksi malliksi, jota toivotaan edelleen kehitettävän. Muutos-turva on toiminut sekä mahdollistajana että toteuttajana ihmisten etsiessä uusia suuntia. Käytännössä muutosturvan soveltamisessa on ilmennyt jon-kin verran ongelmia ja epäselvyyksiä, mutta kyselyn pääviesti on hyvin muutosturvamyönteinen. Ilmenneet ongelmat eivät ole perustavanlaatuisia, muuttamattomia, vaan pikemminkin avaimia muutosturvan parempaan toi-mivuuteen. Tehdyn kyselyn perusteella voidaankin esittää kiteytettynä seuraavia kehi-tystarpeita:

1. Koulutusmahdollisuuksien kehittäminen Muutosturvan mahdollistamaksi koulutukseksi tulisi laskea myös omaehtoi-nen koulutus silloin kun se todetaan henkilön kannalta tarkoituksenmukai-seksi ja otetaan mukaan tämän työllistymisohjelmaan. Tältä ajalta tulisi muutosturvalaiselle maksaa myös työllistymisohjelmalisää.

2. Tiedotuksen tehostaminen Muutosturvatiedotusta on lisättävä kaikkien toimijoiden toimesta. Tähän se-kä eri toimijoiden koulutukseen on suunnattava myös tietoisesti resursseja.

3. Työllistymisohjelman yksilöllistäminen Työllistymisohjelmien sisältöä ja tekoprosessia tulee kehittää yksilöllisem-mäksi. Tämän varmistamiseksi työvoimaviranomaisilla pitää olla tarvittavat resurssit ja tiedot. Työllistymisohjelman tekovaiheessa tulee havainnoida ja puuttua mahdollisiin nopeaa työllistymistä estäviin seikkoihin sekä tarvitta-essa ohjata muutosturvalaista eri palvelujen piiriin. Muutosturvaan tulisi kuulua myös työterveyspalveluja, joiden tarvetta tulisi arvioida tarpeen mu-kaan myös työllistymisohjelmaa tehtäessä.

4. Kokonaisuuden laajentaminen Muutosturvan kokonaisuutta ja perusteita on arvioitu jo toimintamallin käyt-töönotosta asti ja ainakin käsitys työssäoloehdon tarkastamistarpeesta on jatkuvasti vahvistunut. Yksi selkeä ja varsin yksinkertainen kehitystapa olisi laajentaa muutosturva koskemaan myös niitä määräaikaisissa työsuhteissa olevia, jotka täyttävät työntekokuukausiehdon, mutta ovat saavuttaneet sen työskentelemällä useammalle työnantajalle. Toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden osaltahan tällaista samalle työnantajalle työskentelyä ei ole määritelty. 36

”Samoin on turhan tarkka tuo 3 vuoden työkokemus! Jokainen henkilö pitäisi minusta katsoa henkilökohtaisesti. Toisaalta kyllä ymmärrän ettei resurssit siihen oikein riitä.”

36 TyVM 6/2005 vp., 3.


Lisäksi ongelmallisia tilanteita syntyy, mikäli tuotannollisista tai taloudellisis-ta syistä irtisanottu, muutosturvaan oikeutettu solmii irtisanomisen jälkeen saman työnantajan kanssa määräaikaisen työsuhteen. Tällöin hänen voi-daan tulkita menettäneen oikeutensa muutosturvaan määräaikaisen sopi-muksen päätyttyä. Tämä tuskin vastaa tarkoituksenmukaisuutta tai toimin-tamallin perusajatusta. Muutosturvan kokonaisuutta tulee tarkastella myös sen osien näkökulmas-ta, niin että esimerkiksi työllistymisvapaiden käyttömahdollisuudesta ja työl-listymisohjelmalisän perusteista tulisi entistä enemmän tiedottaa.

”Korotettua päivärahaa (´työllistymisohjelmalisää´) olisi järkevää mak-saa kaikille työttömiksi jääneille ensimmäiset 3 kk ilman mitään erilli-siä hakemuksia tai suunnitelmia. Se riittää ihan sinänsä kannustimek-si normaalille ihmiselle. Työn hakemista ei ensisijaisesti haittaa se, et-tä ihmiset olisivat tietämättömiä tai laiskoja vaan se, että aika ja ener-gia menee romahtaneen talouden selvittelyyn.”

Tämän kommentin viimeinen lause kiteyttää hyvin ajatuksen siitä, että työn loppumiseen liittyy paljon inhimillisiä tunteita ja käytännön järjestelyjä, joille on myös annettava aikaa. Yksilölliset erot voivat olla hyvinkin suuria ja eri-laisten tarpeiden tunnistaminen on erittäin tärkeää. Muutosturvalla on pys-tytty luomaan uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista turvaa työn loppumisti-lanteisiin, mutta kehitystyötä on jatkettava. Muutosturva on vasta uudenlai-sen työvoimapolitiikan päänavaus. Työntekijät tarvitsevat turvaa muutok-sessa myös tulevaisuudessa ja osana sen mahdollistamista on muutostur-van aktiivinen kehittäminen.


LÄHTEET Joensuun kaupunki 2007. Tilastotietoja Joensuusta. <http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-jns/info/tilastotietoa/index.htx> Luettu 17.8.2007. Joensuun seudun seutuhallinto 2007. Joensuun seudun yhteistyökunnat. <http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-jyty/jyty/jytykunnat.htx> Luettu 2.10.2007. Kela 2005. Muutosturva. <http://www.kela.fi/in/internet/suomi/suomi.nsf/NET/120106130158EH> Luettu 2.10.2007. Kontiolahden kunta 2007. Perustiedot kunnasta. <http://www.kontiolahti.fi/fi/?ID=1360> Luettu 17.8.2007. Liperin kunta 2007a. Perustietoja kunnasta. <http://www.liperi.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1157> Luettu 17.8.2007. Liperin kunta 2007b. Historiaa. Liperin kunta syntyy. <http://www.liperi.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1104> Luettu 17.8.2007. Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007. Työvoimaosaston tiedote 23.10.2007. Pohjois-Karjalan työllisyystilanne 28.9.2007. < http://www.te-keskus.fi/Public/download.aspx?ID=8971&GUID={45521A5A-2026-4125-8A75-4F324B503FCE}> Luettu 2.11.2007. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus 19.4.2007. Hallitusohjelma. Pyhäselän kunta 2007. Yleisifo. <http://www.pyhaselka.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=3> Luettu 17.8.2007. SAK 2006. Muutosturva silta työstä työhön. Kalvosarja muutosturvasta. <http://www.sak.fi/suomi/tyossa.jsp?location1=2&sl2=12&sl3=1&lang=fi&id=29945> Työministeriö 2007. Työministeri Tarja Cronbergin johdolla ryhdytään luo-maan Suomen työmarkkinamallia. <http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/2007-08-23-01/index.jsp> Luettu 17.9.2007.


Työministeriö 2006a. Esiteteksti 29.6.2005. Muutosturva irtisanomistilan-teissa. <http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/muutosturva_esiteteksti2005.pdf> Luettu 11.3.2006.

VIRALLISLÄHTEET EV 79/2005 vp. Eduskunnan vastaus. Hallituksen esitys Eduskunnalle työl-listymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi. HE 138/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoi-mapalvelusta annetun lain 5a luvun 1 §:n ja 10 luvun 1 §:n sekä työttö-myysturvalain 9 luvun 7 §:n muuttamisesta. HE 48/2005 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle työllistymisen ja muutos-turvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi. Laki julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 24.7.1998/555. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Työsopimuslaki 26.1.2001/55. Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290. TyVM 6/2005 vp. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö. Hallituksen esitys Eduskunnalle työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi.

LYHENTEET EV Eduskunnan vastaus HE Hallituksen esitys JTPL Laki julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295. PL Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. TSL Työsopimuslaki 26.1.2001/55. TTL Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290. TyVM Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö vp. Valtiopäivät YTL Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334.


LIITE 1


Kysely muutosturvan toimintamallin toimivuudesta

1. Sukupuoli Mies Nainen

2. Syntymävuosi 19_______

3. Nykyinen asuinkunta Joensuu Pyhäselkä

Liperi Kontiolahti

4. Perhesuhteet Naimaton Avoliitossa

Naimisissa Eronnut

Leski

5. Koulutustausta Ei ammatillista koulutusta

Ammattikurssi (väh. 4 viikkoa)

Ammatillinen tutkinto

Opistotason tutkinto

Ammattikorkeakoulututkinto

Yliopisto- tai korkeakoulututkinto

Muu, mikä? ________________________________

6. Kuinka kauan olette ollut työelämässä ______________ vuotta

7. Minkä kokoinen viimeisin työpaikkanne oli?

1-5 henkeä 101-200 henkeä

6-10 henkeä 201-400 henkeä

11–20 henkeä 401-600 henkeä

21–30 henkeä yli 600 henkeä

31–50 henkeä En osaa sanoa

51–100 henkeä

8. Oliko viimeisin työsuhteenne Määräaikainen vai

Toistaiseksi voimassa oleva?

9. Kauanko olitte viimeisimmän työnantajan palveluksessa? ___________________

10. Mihin henkilöstöryhmään kuulutte? Työntekijä

Alempi toimihenkilö

Ylempi toimihenkilö

En osaa sanoa


11. Nykyinen työmarkkina-asemanne? Työtön Töissä

Koulutuksessa

Muu, mikä_________________________

12. Kuulutteko ammattiliittoon? Kyllä Ei

Mikäli kyllä, niin mihin liittoon? ______________________________________________

Sosiaalipaketit

13. Tarjosiko työnantaja teille irtisanomiseen kytkettyjä sosiaalipaketteja?

Kyllä Ei

Jos kyllä, niin mitä ne sisälsivät?

a. Ylimääräinen erokorvaus palkan lisänä Kyllä Ei

b. Tukea kouluttautumiseen tai yritystoiminnan aloittamiseen Kyllä Ei

c. Työllistymisen tukemista esim. työvoimatoimiston palvelujen

tuomisella työpaikalle Kyllä Ei

d. Takaisinottovelvollisuuden laajentaminen normaaliajasta Kyllä Ei

e. Erityisiä eläkejärjestelyjä Kyllä Ei

f. Muuta, mitä?

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

Muutosturva (Muutosturva tuli voimaan heinäkuussa 2005. Työntekijällä on oikeus muu-

tosturvaan kuuluviin osiin, mikäli palvelussuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudel-

lisista syistä tai määräaikainen suhde on loppunut tietyin ehdoin. Muutosturvan osia ovat:

palkallinen vapaa irtisanomisaikana, yksilöllinen työllistymisohjelma ja korotettu työttö-

myysturva eli työllistymisohjelmalisä)

14. Oletteko kuulunut muutosturvan piiriin? Kyllä En

En osaa sanoa

(Mikäli vastasitte ei, siirtykää kysymykseen 21)


Työllistymisohjelma (yksilöllinen työnhakusuunnitelma, joka tehdään yhdessä työvoima-

toimiston virkailijan kanssa)

15. Oletteko työvoimaviranomaisten kanssa tehneet työllistymisohjelman?

Kyllä

Ei

Parhaillaan tehtävänä


16. Kuinka pian ilmoittauduttuanne työvoimatoimistoon työllistymisohjelma tehtiin?

1-15 päivän kuluessa

16–30 päivän kuluessa



7 kuukauden kuluessa

17. Sisälsikö työllistymisohjelma työllistymisenne kannalta olennaisia seikkoja?

Kyllä paljon

Melko paljon

Jossain määrin

Melko vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa

Mitä olisitte kaivannut lisäksi, mitä olisitte ottanut pois, mikä oli hyvää?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

18. Miten työllistymisohjelman sisältö syntyi?

Omien ennakkosuunnitelmien/-ajatusten pohjalta

Työvoimaviranomaisten esitysten mukaan

Yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa

19. Edistikö työllistymisohjelma uudelleen työllistymistänne? Kyllä paljon

Melko paljon

Jossain määrin

Melko vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa


20. Pidättekö työllistymisohjelmaa tarpeellisena? Kyllä Jossain määrin

En En osaa sanoa

Mikä hyvää/huonoa?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

Työllistymisvapaat (irtisanomisaikainen mahdollisuus uuden työn etsintään palkallisella

vapaalla)

21. Käytittekö työllistymisvapaita? Kyllä En

Miksi ette?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________


22. Oliko vapaiden sopimisessa ongelmia? Kyllä Ei

Jos kyllä, niin minkälaisia?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

23. Kenen kanssa vapaiden käytöstä sovittiin työpaikalla?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

24. Kuinka paljon käytitte työllistymisvapaita? 1-5 päivää 11–15 päivää

6-10 päivää 16–20 päivää

25. Mihin käytitte vapaita?

a. Työllistymisohjelman laatimiseen Kyllä Ei

b. Työllistymisohjelman mukaiseen aikuiskoulutukseen Kyllä Ei

c. Työllistymisohjelman mukaiseen harjoitteluun Kyllä Ei

d. Työllistymisohjelman mukaiseen työssäoppimiseen Kyllä Ei

e. Työhaastatteluun Kyllä Ei

f. Uudelleensijoitusvalmennukseen Kyllä Ei

g. Oma-aloitteiseen työnhakuun Kyllä Ei

h. Viranomaisaloitteiseen työnhakuun Kyllä Ei

i. Muuhun, mihin

__________________________________________________________


26. Edistivätkö vapaat uudelleen työllistymistä? Kyllä paljon

Melko paljon

Jossain määrin

Melko vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa

Millä tavoin?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

Työllistymisohjelmalisä (korotettu työttömyysturva)

27. Saitteko työllistymisohjelmalisää? Kyllä Ei


28. Pidittekö lisää työllistymiseen kannustavana? Kyllä paljon

Melko paljon

Jossain määrin

Melko vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa

29. Motivoiko lisä kouluttautumaan? Kyllä paljon

Melko paljon

Jossain määrin

Melko vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa

Eri tahojen toiminta

30. Olitteko tyytyväinen työvoimatoimiston toimintaan irtisanomistilanteessa?

Kyllä En

Erityisesti koska,

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________


31. Olitteko tyytyväinen työnantajan toimintaan irtisanomistilanteessa?

Kyllä En

Erityisesti koska,

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

32. Mistä saitte tietoa muutosturvasta?

a. Työvoimatoimistolta? Kyllä En En osaa sanoa

b. Luottamushenkilöltä? Kyllä En En osaa sanoa

c. Työnantajalta? Kyllä En En osaa sanoa

d. Muualta, mistä _______________?

33. Saitteko irtisanomisprosessin aikana tarpeeksi tukea ?

a. Työvoimatoimistolta? Kyllä Jossain määrin En En osaa sanoa

b. Luottamushenkilöltä? Kyllä Jossain määrin En En osaa sanoa

c. Ammattiosastolta? Kyllä Jossain määrin En En osaa sanoa

d. Ammattiliitolta? Kyllä Jossain määrin En En osaa sanoa

e. Muualta, mistä_______________?

Kyllä Jossain määrin En En osaa sanoa

34. Pitäisikö muutosturvaan kuulua työterveyshuollon palveluja? Kyllä

Ei

En osaa sanoa

35. Näettekö muutosturvan toimintamallin tarpeelliseksi? Kyllä

Jossain määrin

En

En osaa sanoa

36. Muuta kommentoitavaa muutosturvasta, esimerkiksi kehitystarpeita?

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________


_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

Kiitos vastauksistanne!


LIITE 2

Postituksen teki Joensuun seudun työvoimatoimisto, niin että yksittäisen vastaajan tiedot eivät missään vaiheessa tulleet tutkijan tietoon. Luvan re-kistereiden käyttöön antoi työministeriö (1625/032/2007 TM).

Ensimmäinen lähetys 17.9.2007

- Palautuspäivä 28.9.2007 - Yksi palautunut, syy: 1 x kuollut - Perusjoukon brutto-otos 1034

- Palautunut 2.10. mennessä 261, vastanneita 260 - Palautusprosentti 25,2; vastausprosentti 25,1

Toinen lähetys 1.10.2007

- Palautuspäivä 26.10.2007 - Viisi palautunut, syy: 4 x muuttanut, 1 x tuntematon - Perusjoukon brutto-otos 1029

- Palautunut 16.10. mennessä 205, vastanneita 200 - Palautusprosentti 19,8; vastausprosentti 19,4

Yhteismäärä 29.10.2007 mennessä

- Perusjoukon brutto-otos 1035

- Kuusi palautunut, syy: 1 x kuollut, 4 x muuttanut, 1 x tuntematon

- Perusjoukon netto-otos 29.10.2007 mennessä 1029

- Palautettu 466, vastanneita 460

- Palautusprosentti 45,0; vastausprosentti 44,7


LIITE 3

1. Sukupuoli

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Mies

Nainen Yhteensä

Ei vastannut Yhteensä

231228459

1460

50,249,699,80,2

100,0

50,3 49,7

100,0

2. Ikä

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista 32 tai alle

33-40 41-49

50 tai yli Yhteensä


104116124115459

1460

22,625,227,025,099,8

,2100,0

22,7 25,3 27,0 25,1

100,0

3. Nykyinen asuinkunta

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Joensuu

Liperi Pyhäselkä

Kontiolahti Muu

Yhteensä Ei vastannut

Yhteensä

256503696

4591

460

55,710,97,8

20,94,6

99,80,2

100,0

55,8 10,9 7,8

20,9 4,6

100,0

4. Perhesuhteet

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Naimaton

Naimisissa Leski

Avoliitossa Eronnut


Yhteensä

72236

410443

4591

460

15,751,30,9

22,69,3

99,80,2

100,0

15,7 51,4 0,9

22,7 9,,4

100,0


5. Koulutustausta

Vastaajia % koko jou-kosta

% vastaajis-ta

Ei ammatillista koulutusta Ammattikurssi (väh. 4 viikkoa)

Ammatillinen tutkinto Opistotason tutkinto

Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto tai korkeakoulutut-

kinto Yhteensä


4538

226884417

4582

460

9,88,3

49,119,19,63,7

99,60,4

100,0

9,8 8,3

49,3 19,2 9,6 3,7

100,0

6. Työhistoria luokiteltuina vuosina

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista 14 tai alle

15-29 30 tai yli Yhteensä


182 167 102 451

9 460

39,636,322,298,02,0

100,0

40,437,022,6

100,0

7. Viimeisimmän työpaikan koko

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista 1-5 henkeä

6-10 henkeä 11-20 henkeä 21-30 henkeä 31-50 henkeä

51-100 henkeä 101-200 henkeä 201-400 henkeä 401-600 henkeä

yli 600 henkeä En osaa sanoa


Yhteensä

191917201716264167

20510

4573

460

4,14,13,74,33,73,55,78,9

14,644,62,2

99,30,7

100,0

4,2 4,2 3,7 4,4 3,7 3,5 5,7 9,0

14,7 44,9 2,2

100,0


8. Viimeisin työsuhdetyyppi


% vastaajista

MääräaikainenToistaiseksi voimassa ole-

vaYhteensä

Ei vastannutYhteensä

51403454

6460

11,1 87,6 98,7 1,3

100,0

11,288,8

100,0

9. Kauanko viimeisimmän työnantajan palveluksessa (kk) - Luokiteltu

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

48 tai alle 49-96

97-144 145 tai yli Yhteensä


11415010491

4591

460

24,832,622,619,899,80,2

100,0

24,8 32,7 22,7 19,8

100,0

10. Henkilöstöryhmä


% vastaajista

TyöntekijäAlempi toimihenkilöYlempi toimihenkilö

En osaa sanoaYhteensä


34185254

4555

460

74,1 18,5 5,4 0,9

98,8 1,7

100,0

74,918,75,50,9

100,0

11. Työmarkkina-asema Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Työtön Töissä

Koulutuksessa Muu


Yhteensä

18913211516

4528

460

41,128,725,03,5

98,31,7

100,0

41,8 29,2 25,4 3,5

100,0


LIITE 4

12. Kuulutko ammattiliittoon

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Kyllä

Ei Yhteensä


422 31

453 7

460

91,76,7

98,51,5

100,0

93,26,8

100,0

Vastaus kysymyksen 12. Kuulutteko ammattiliittoon?

13. Muu Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Työttömyyskassa

YTK Yhteensä

451 1 8

460

98,00,21,7

100,0

98,0 0,2 1,7

100,0 Tähän on listattu ne vastaukset, joissa vastaaja on ilmoittanut, että ei kuulu liittoon, mutta on halunnut ilmoittaa, että kuuluu johonkin muuhun.


14. Mihin liittoon kuuluu Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

AKAVAAKTATLErto

JATKKJHL

JyTyKemia

Kemian tkKTNLAL

MetalliMetalli ja teknologiateollisuus

MVLOAJ

PAMPardia

PauPuuliiton tk

PuuliittoRakennus

SELSMKLSPALSuoraSuper

SvalSYT

SähköliittoTehyTEK

Tieteentekijöiden liittoTRAL

TUUIL

ViestintäliittoVvlYIT

YTKYhteensä

661412176

202212

27116

1911131621211122331

5210211

13460

14,3 0,2 0,9 0,2 0,4 0,2 1,5 1,3

43,9 0,4 0,2 0,4 5,9 0,2 0,2 1,3 4,1 0,2 0,2 0,2 0,7 0,2 1,3 0,4 0,2 0,4 0,2 0,2 0,2 0,4 0,4 0,7 0,7 0,2

11,3 2,2 0,4 0,2 0,2 2,8

100,0

14,314,615,415,716,117,816,319,163,063,563,764,170,070,270,471,775,976,176,376,577,277,478,779,179,379,880,080,280,480,981,382,082,682,894,196,396,797,097,2

100,0


15. Kuuluu työttömyyskassaan

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista 1


26 434 460

5,794,3

100,0

100,0

16. Kuuluuko oikeasti ammattiliittoon


% vastaajista

Kyllä Kuuluu oikeasti kassaan

Ei kuulu liittoon Tyhjiä, määriteltävissä

Yhteensä

40417318

460

87,83,76,71,7

100,0

87,8 3,7 6,7 1,7

100,0


LIITE 5

17. Näkeekö muutosturvan tarpeellisena


Jossain määrinEn



362701115

4582

460

78,7 15,2 2,4 3,3

99,6 0,4

100,0

79,015,32,43,3

100,0

18. Työmarkkina-asema

Vastaajia % koko joukos-

ta % vastaajista

TyötönTyössä

KoulutuksessaMuu

YhteensäEi vastannut

Yhteensä

18913211516

4528

460

41,1 28,7 25,0 3,5

98,3 1,7 100

41,829,225,43,5100


19. Työmarkkina-asema sukupuolen ja iän mukaan

14 24 22 23 837,4% 12,8% 11,7% 12,2% 44,1%

16 18 30 41 1058,5% 9,6% 16,0% 21,8% 55,9%

30 42 52 64 18816,0% 22,3% 27,7% 34,0% 100,0%

28 24 20 12 8421,4% 18,3% 15,3% 9,2% 64,1%

6 13 14 14 474,6% 9,9% 10,7% 10,7% 35,9%

34 37 34 26 13126,0% 28,2% 26,0% 19,8% 100,0%

19 15 17 4 5516,5% 13,0% 14,8% 3,5% 47,8%

12 17 17 14 6010,4% 14,8% 14,8% 12,2% 52,2%

31 32 34 18 11527,0% 27,8% 29,6% 15,7% 100,0%

2 2 1 0 512,5% 12,5% 6,3% ,0% 31,3%

5 1 0 5 1131,3% 6,3% ,0% 31,3% 68,8%

7 3 1 5 1643,8% 18,8% 6,3% 31,3% 100,0%

Mies

Nainen

Sukupuoli

Yhteensä

Mies

Nainen

Sukupuoli

Yhteensä

Mies

Nainen

Sukupuoli

Yhteensä

Mies

Nainen

Sukupuoli

Yhteensä

Työmarkkina-asema Työtön

Töissä

Koulutuksessa

Muu

32 tai alle 33-40 41-49 50 tai yliIkä

YhteensäVastaajia % yhteensäVastaajia % yhteensä

Vastaajia % yhteensä Vastaajia % yhteensä

Vastaajia % yhteensä



Vastaajia % yhteensäVastaajia % yhteensä





LIITE 6

20. Onko työllistymisohjelma tehty


EiParhaillaan tehtävänä


Yhteensä

408193

43030

460

88,7 4,1 0,7

93,5 6,5

100,0

94,94,40,7

100,0

21. Kuinka pian työllistämisohjelma tehtiin

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista 1-15 päivän kuluessa

16-30 päivän kuluessa1-3 kuukauden kulues-

sa4-6 kuukauden kulues-

sa7 kuukauden kuluessa


Yhteensä

316503154

40654

460

68,7 10,9 6,7 1,1 0,9

88,3 11,7

100,0

77,812,37,61,21,0

100,0

22. Sisälsikö ohjelma työllistymisen kannalta olennaisia seikkoja


Kyllä paljon Melko paljon

Jossain määrin Melko vähän

Ei lainkaan En osaa sanoa


Yhteensä

4091

149554230

140753

460

8,7 19,8 32,4 12,0 9,1 6,5

88,5 11,5

100,0

9,822,436,613,510,37,4

100,0


23. Miten ohjelman sisältö syntyi

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Omien ennakkosuunnitelmien pohjata

Työvoimaviranomaisten esitysten mukaanYhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa


Yhteensä

18113

21340753

460

39,3 2,8

46,3 88,5 11,5

100,0

44,53,2

52,3100,0

24. Edistikö työllistymisohjelma työllistymistä

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista Kyllä paljon

Melko paljon Jossain määrin

Melko vähän Ei lainkaan

En osaa sanoa Yhteensä


17175260

15310039961

460

3,73,7

11,313,033,321,786,713,3

100,0

4,3 4,3

13,0 15,0 38,3 25,1

100,0

25. Pitääkö ohjelmaa tarpeellisena


Jossain määrin En



2151462423

40852

460

46,731,75,25,0

88,711,3

100,0

52,7 35,8 5,9 5,6

100,0


LIITE 7

26. Saiko työllistymisohjelmalisää


EiJuuri hakenutEn osaa sanoa


Yhteensä

215219103

44713

460

46,7 47,6 2,2 0,7

97,2 2,8

100,0

48,149,02,20,7

100,0

27. Pitikö lisää kannustavana


Melko paljonJossain määrin

Melko vähänEi lainkaan



494863271815

220240460

10,7 10,4 13,7 5,9 3,9 3,3

47,8 52,2

100,0

22,321,828,612,38,26,8

100,0

28. Motivoiko lisä kouluttautumaan






70386416249

221239460

15,2 8,3

13,9 3,5 5,2 2,0

48,0 52,0

100,0

31,717,229,07,0

10,94,1

100,0


29. Lisän motivoivuus kouluttautumaan sukupuolen ja iän mukaan

8 9 10 2 2911,4% 12,9% 14,3% 2,9% 41,4%

7 12 13 9 4110,0% 17,1% 18,6% 12,9% 58,6%

15 21 23 11 7021,4% 30,0% 32,9% 15,7% 100,0%

2 7 3 4 165,3% 18,4% 7,9% 10,5% 42,1%

3 8 6 5 227,9% 21,1% 15,8% 13,2% 57,9%

5 15 9 9 3813,2% 39,5% 23,7% 23,7% 100,0%

6 6 10 9 319,4% 9,4% 15,6% 14,1% 48,4%

8 6 11 8 3312,5% 9,4% 17,2% 12,5% 51,6%

14 12 21 17 6421,9% 18,8% 32,8% 26,6% 100,0%

2 2 2 3 912,5% 12,5% 12,5% 18,8% 56,3%

0 2 0 5 7,0% 12,5% ,0% 31,3% 43,8%

2 4 2 8 1612,5% 25,0% 12,5% 50,0% 100,0%

2 0 6 2 108,7% ,0% 26,1% 8,7% 43,5%

3 2 2 6 1313,0% 8,7% 8,7% 26,1% 56,5%

5 2 8 8 2321,7% 8,7% 34,8% 34,8% 100,0%

1 1 1 311,1% 11,1% 11,1% 33,3%

0 3 3 6,0% 33,3% 33,3% 66,7%

1 4 4 911,1% 44,4% 44,4% 100,0%

Mies

Nainen

Sukupuoli

Mies

Nainen

Sukupuoli

Mies

Nainen

Sukupuoli

Mies

Nainen

Sukupuoli

Mies

Nainen

Sukupuoli

Mies

Nainen

Sukupuoli

Motivoiko lisä kouluttaumaan

Kyllä paljon

Melko paljon

Jossain määrin

Melko vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa

32 tai alle 33-40 41-49 50 tai yliIkä

Total












Vastaajia

% yhteensä


LIITE 8

30. Käyttikö työllistymisvapaita


Ei Yhteensä


258196454

7461

56,042,598,51,5

100,0

56,8 43,5

100,0

31. Kuinka paljon käytti vapaita

Vastaajia % koko joukosta % vastaajista 1-5 päivää

6-10 päivää 11-15 päivää 16-20 päivää


Yhteensä

891171237

255206461

19,325,42,68,0

55,344,7

100,0

34,9 45,9 4,7

14,5 100,0

32. Edistivätkö vapaat uudelleentyöllistymistä






281660437435

256205461

6,1 3,5

13,0 9,3

16,1 7,6

55,5 44,5

100,0

10,96,3

23,416,828,913,7

100,0

33. Oliko vapaiden solmimisessa ongelmia Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Kyllä Ei


Yhteensä

24232256205461

5,250,355,544,5

100,0

9,4 90,6

100,0


LIITE 9

34. Oliko tyytyväinen työnantajan toimintaan Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Kyllä Ei


Yhteensä

252 183 435 26

461

54,739,794,45,6

100,0

57,942,1

100,0

35. Tarjosiko työnantaja sosiaalipakettia


Kyllä Ei


Yhteensä

346 108 454

7 461

75,123,498,51,5

100,0

76,223,8

100,0

36. Ylimääräinen erokorvaus


Kyllä Ei


Yhteensä

318 25

343 118 461

69,05,4

74,425,6

100,0

92,77,3

100,0

37. Tukea kouluttautumiseen tai yritystoimintaan


KylläEi


Yhteensä

144198342119461

31,243,074,225,8

100,0

42,1 57,9

100,0

38. Työvoimapalvelut työpaikalla


Kyllä Ei


Yhteensä

281 62

343 118 461

61,013,474,425,6

100,0

81,918,1

100,0


39. Takaisinottovelvollisuuden laajentaminen Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Kyllä Ei


Yhteensä

89250339122461

19,354,273,526,5

100,0

26,3 73,7

100,0

40. Erityiset eläkejärjestelyt


Kyllä Ei


Yhteensä

99242341120461

21,552,574,026,0

100,0

29,0 71,0

100,0


LIITE 10

41. Tietoa työvoimatoimistolta Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Kyllä Ei



404 40 7

451 10

461

87,68,71,5

97,82,2

100,0

89,68,91,6

100,0

42. Tietoa luottamushenkilöltä Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Kyllä Ei



213 221 12

446 15

461

46,247,92,6

96,73,3

100,0

47,849,62,7

100,0

43. Tietoa työnantajalta Vastaajia % koko joukosta % vastaajista

Kyllä Ei



157 259 26

442 19

461

34,156,25,6

95,94,1

100,0

35,558,65,9

100,0


LIITE 11

44. Saiko tarpeeksi tukea työvoimatoimistolta


Jossain määrinEn



1941359131

45110

461

42,1 29,3 19,7 6,7

97,8 2,2

100,0

43,029,920,26,9

100,0

45. Saiko tarpeeksi tukea luottamushenkilöltä


KylläJossain määrin

En En osaa sanoa

Ei tarvinnutYhteensä


166115143281

4538

461

36,0 24,9 31,0 6,1 0,2

98,3 1,7

100,0

36,625,431,66,20,2

100,0

46. Saiko tarpeeksi tukea ammattiosastolta



En En osaa sanoa

Ei tarvinnutYhteensä


58117211601

44714

461

12,6 25,4 45,8 13,0 0,2

97,0 3,0

100,0

13,026,247,213,40,2

100,0

47. Saiko tarpeeksi tukea ammattiliitolta



En En osaa sanoa


Yhteensä

5811820963

44813

461

12,6 25,6 45,3 13,7 97,2 2,8

100,0

12,926,346,714,1

100,0


48. Pitäisikö muutosturvaan kuulua työterveyspalveluja


Ei En osaa sanoa


Yhteensä

3532480

4574

461

76,65,2

17,499,10,9

100,0

77,2 5,3

17,5 100,0

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi

muutosturvan toimintamallin toimivuus ja kehitystarpeet

News & Politics