my and mycity

Yrityskylä pirkanmaalaisessa viitekehyksessä

eli

REHTORIEN, OPETTAJIEN JA OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ

YRITTÄJYYSKASVATUKSESTA

AULI OJALA

LUKIJALLE

Eräs keskeinen visio suomalaisessa tulevaisuuden yhteiskuntakeskustelussa on visio Suomesta matkalla yrittäjyys-yhteiskunnaksi. Tulevaisuuden työpaikkojen uskotaan syntyvän pk-yrityksiin ja ketterien ja innovatiivisten yritysten ulottavan toimintaansa nopeastikin maan rajojen ulkopuolelle globaaleille markkinoille. Tästä syystä useissa kansal-lisissa hallitusohjelmissa ja strategioissa on nostettu esiin yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus myös koulutuksen keskei-seksi teemaksi.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä on Tampereen seudun kuntia palveleva, kuudesluok-kalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylän toiminta vakinaistettiin Tampereella syksyllä 2013. Yrityskylän kustannukset katetaan kuntien, yritysten, säätiöiden ja opetus- ja kulttuuri-ministeriön avustuksella.

Tampereen kaupunki on osallistunut omalta osaltaan Yrityskylän toimintakauden 2013-2015 kuntarahaosuuden maksamiseen 135.000 eurolla eli 45.000 euroa/vuosi. Tämä rahoitus jakautuu tasan varhaiskasvatuksen ja pe-rusopetuksen tuotannon (päätös 28.6.2013, § 120), tilaajaryhmän lasten ja nuorten kasvun tukemisen (päätös 22.5.2013, § 75) sekä tilaajaryhmän osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen kesken (päätös 22.5.2013, § 13). Yritys-kylä toimii osoitteessa Puutarhakatu 8 A. Meneillään oleva toimintakausi päättyy v. 2016 keväällä.

Yrityskylä on voittanut v.2014 arvostetun World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailun. Maailmanlaa-juinen WISE Awards palkitsee vuosittain innovatiivisia, yhteiskuntaan myönteisesti vaikuttavia koulutushankkeita. Pirkanmaan Yrityskylässä kävi opiskelemassa lukuvuonna 2013-2014 n.5000 kaupunkiseudun 6.luokkalaista ja 700 opettajaa. Yrityskylässä työskentelee useita kymmeniä toisen asteen koulutuksen opiskelijoita ohjaajan roolissa, joten se yhdistää paitsi kuntien perusopetusta, myös eri koulutustasojen välisiä koulupolkuja.

Kuntien yhteistyö uudenlaisten oppimisympäristöjen luojina on tärkeää. Tämän vuoksi päädyttiin tekemään vaikut-tavuustutkimus, jossa selvitettiin Pirkanmaan Yrityskylän vaikuttavuutta rehtoreiden, opettajien ja oppilaiden koke-mina. Itsenäisen tutkimuksen teki FT Auli Ojala.

Riitta Juusenaho

Hankejohtaja

Tampereen kaupunki

Copyright © 2014 Auli OjalaKansikuvat ja taitto Petri LouhenheimoValokuvat TAT - Taloudellinen tiedotustoimisto, Yrityskylän kuvapankki [ www.yrityskyla.fi ]

ISBN 978-952-93-4581-6 (sid.)ISBN 978-952-93-4582-3 (PDF)

SISÄLLYSLUETTELO1. JOHDANTO ................................................................................................................................61.1 Yrityskylä pirkanmaalaisessa viitekehyksessä ................................................................................................. 61.2 Mikä on Yrityskylä? ......................................................................................................................................... 71.3 Muuttuuko koulu – opetussuunnitelman seudullisuus...................................................................................7

2. OPETUSSUUNNITELMA, OPETUSMENETELMÄ JA YRITTÄJYYSKASVATUS .............................82.1 Opetussuunnitelmauudistus ...........................................................................................................................82.2 Yrityskylä ja opetussuunnitelmauudistus ....................................................................................................... 92.3 Teemahaastattelujen toteuttaminen .............................................................................................................. 92.4 Oppijan tarpeista lähtevä yrittäjyyskasvatus ..................................................................................................10

3. KESKEISET TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA ......................................................................123.1 Aineiston kuvaus ........................................................................................................................................... 123.2 SWOT-analyysi ja rehtorit ...............................................................................................................................123.3 Koulun ulkopuolinen oppiminen ja toimintaympäristön muutos ...................................................................133.4 Osaamiskartoitukset ....................................................................................................................................... 143.5 Yrittäjyyskasvatus rehtoreiden ja opettajien määrittämänä ..........................................................................143.6 Yrityskylä opetusmenetelmänä ......................................................................................................................153.7 Yrityskylä-päivän pedagoginen hyödyntäminen ............................................................................................ 153.8 Oppilaiden kokemuksia Yrityskylä opetusmenetelmästä ...............................................................................153.9 Yläkoulun yrittäjyyskasvatuksen kehittämismalleja ....................................................................................... 15

4. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2016 ................164.1 Oppiminen ...................................................................................................................................................... 164.2 Henkilöstön osaaminen .................................................................................................................................. 164.3 Kestävä hyvinvointi ......................................................................................................................................... 164.4 Johtaminen .....................................................................................................................................................16

6

1. JOHDANTO

1.1 YRITYSKYLÄ PIRKANMAALAISESSA VIITEKEHYKSESSÄ

Pirkanmaalle tarvitaan lisää pieniä ja keskisuuria yrityk-siä ja ennen kaikkea kasvuyrityksiä, koska työttömyys on lisääntynyt ennätysvauhtia. Euroopan komission julkaiseman yrittäjyyskasvatusta koskevan päätösrapor-tin (13.1.2013) mukaan koko Eurooppa ei ole noussut vuoden 2008 taloudellisesta lamasta toivotusta ajassa. Lääkkeeksi raportissa ehdotetaan yrittäjyyskasvatuksen edistämistä ja tehostamista kouluissa ja yliopistoissa. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysohjelmien avulla nuoret perustavat aiemmin yrityksiä ja muutenkin heidän yrittäjyysmyönteisyytensä nousee. Samassa raportissa mainitaan myös naisten vähäinen yrittäjyys ja sen tehostaminen sekä maahanmuuttajien näkemi-nen potentiaalisena yrittäjävoimavarana. Yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusta on pidetty tärkeänä myös monissa maamme hallitusohjelmissa. Myös nykyinen opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut siitä oman kehittämis-työnsä tueksi Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -strate-gia-asiakirjan, joka linjaa kansalliset tavoitteet toteutet-taviksi vuoteen 2015 mennessä. Yrittäjyyskasvatuksen asemaa halutaan vahvistaa jokaisella oppilaitostasolla sekä opettajien perus- että täydennyskoulutuksessa.

Pirkanmaan TE -toimiston tiedon mukaan Pirkanmaalla oli työttömiä maaliskuun 2014 lopussa 33 469, lomau-tetut työnhakijat mukaan luettuina. Pirkanmaan elyn:n (elinkeino- , liikenne- ja ympäristökeskus) mukaan edel-lisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömi-en työnhakijoiden määrä oli noussut 3300:lla. Pirkan-maalla työllisyystilanne on heikompi kuin muualla, sillä Pirkanmaalla oli maaliskuussa 2014 13,8 % työttömiä työvoimasta, jolloin koko maassa vastaava luku oli 12 %. Työttömyysprosentti Tampereella on tällä hetkellä 17,3% ja vastaavana ajankohtana tutkittavista kehys-kunnista oli työvoimasta työttömänä maaliskuussa 2014 Orivedellä 12,3 %, Nokialla 13,8 %, Ylöjärvellä 11,6 %, Kangasalla 11,2 %, Vesilahdella 10,4 % ja Pirkkalassa 10,6 %. Hienoista nousua työttömyyteen on heinäkuun (2014) tilaston mukaan ainakin Tampereella ja Nokialla. Tähän viitekehykseen sijoittui runsas vuosi Taloudel-lisen tiedostustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä -oppimishanke. Yrityskylä sijoitettiin keväällä 2013 ensin Tampereella ”Rollikkahalliin”, mutta marraskuun alussa sen sijoituspaikaksi tuli entinen Tampereen op-pimateriaalikeskus, Puutarhankatu 8. Yrityskylän sijainti parani, koska tuolloin lähikunnistakin on helppo mat-kustaa Tampereen keskustassa olevaan Yrityskylään. Yrityskylä Pirkanmaan kolmen vuoden budjetti on 1,1 milj. euroa. Rahoittajatahot ovat yrityksiä, säätiöitä ja Pirkanmaan kuntia, mukaan lukien Tampereen kaupun-ki. Pirkanmaan kunnat ovat lähteneet pääsääntöisesti innostuneesti mukaan Yrityskylä-toimintaan. Vuosittain

7

Yrityskylässä Pirkanmaalla vierailee 5000 lasta opettaji-neen, yhteensä noin 15 000 lasta ja 700 opettajaa. Yri-tyskylässä kävivät lukuvuonna 2013 - 2014 lähes kaikki Tampereen kaupungin kuudesluokkalaiset. Lisäksi Yri-tyskylässä työskentelee useita kymmeniä toisen asteen opiskelijoita eri oppilaitoksista ohjaajan roolissa. Tässä tutkimuksessa on ollut mukana 13,5 % kaikista (1526) Tampereen kaupungin kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013 - 2014. Suomessa tähän mennessä noin 54 000 oppilasta on käynyt jo Yrityskylässä.

1.2 MIKÄ ON YRITYSKYLÄ?

Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskun-nan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Sen on kehittänyt ja sitä hallinnoi Taloudellinen tiedotustoi-misto (TAT). Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski keksi idean Yrityskylästä vieraillessaan USA:ssa. Siellä oppilaat, vanhemmat ja opettajat yhdessä ideoivat tyhjään tehdashalliin pienen kylän elävöittämään yhteis-kuntaopin opetusta.

Suomessa toimii alueellinen Yrityskylä Helsingissä, Varsinais-Suomessa (Turku), Pirkanmaalla (Tampere) ja Pohjanmaalla (Vaasa – Kokkola -Seinäjoki) sekä Itä-Suo-messa (Mikkeli - Kuopio - Joensuu). Syksyllä aukeavat uudet Yrityskylät Espoossa ja Oulussa. Valtakunnallisesti kiertävä Yrityskylä on syksyn Porissa ja kevään Lahdes-sa. Yrityskylässä Pirkanmaalla ovat 16 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas työskentelee päivän Yrityskylässä omassa ammatissaan. Työstään hän saa palkkaa ja maksaa veroja sekä toimii kuluttajana ja kan-salaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta. Vierailu Yrityskylään tapah-tuu ennalta sovittuna päivänä. Ennen Yrityskylä-vierai-lupäivää oppilaat suorittavat kymmenen tunnin yrittä-jyyskasvatus-opintokokonaisuuden. Opettajien koulutus ja perehdyttäminen Yrityskylään tapahtuu muutaman tunnin ohjeistuksella Yrityskylässä. Oppituntien tee-mat ja oppilaiden tekemät tehtävät työkirjaan auttavat oppilasta hahmottamaan oman roolinsa Yrityskylässä työntekijänä ja kuluttajana. Koko opintokokonaisuus perustuu uudistuviin opetussuunnitelmiin 2016.

1.3 MUUTTUUKO KOULU – OPETUSSUUNNITELMAN SEUDULLISUUS

Tieto- ja viestintäosaaminen on tulevaisuuden kou-lun keskeisimpiä haasteita. Tähän pakottaa jo koulun toimintaympäristön muutos. Olemmehan siirtymässä sähköiseen viestintään niin oppimisessa kuin oppimate-riaaleissakin. Tabletit ja kannettava tietokone oppilaan repussa ovat tätä päivää. Koulujen tietokoneistamisessa on vielä puutteita. Tähän osittain vaikuttaa kuntien re-surssi- ja rahapula. Tulevaisuuden koulun tulisi tarjota kestäviä ratkaisuita opettajuuden, johtajuuden, tukipal-

veluiden ja täydennyskoulutuksen sekä oppimisympä-ristöjen kehittämisen tarpeisiin. Näiden ratkaisuiden keskeiset kehittämiskohteet liittyvät oppimisympäristö-jen ajanmukaistamiseen, kalustamiseen ja koulun toi-mintakulttuurin kehittämiseen yhteisölliseen suuntaan.

Koulujen viestintätekniikan opetuskäyttö on vielä Suo-messa puutteellista. EU:n tilaama vertaileva tutkimus ESSIE julkistettiin keväällä 2013. Mukana oli 31 Euroo-pan maata. Suomen ICT-varustetaso on keskivertoa, mutta tietoja viestintätekniikan käyttäjänä olemme sitä heikompia. Samansuuntaiset ovat myös hieman tuoreemman OECD:n opetusta ja oppimista tutkineen TALIS–tutkimuksen (2014) esitulokset. Edellinen tutki-mus toi esille myös puutteen suomalaisten opettajien täydennyskoulutuksessa.

Tulevaisuuden taitoja luodaan luokkahuoneissa. Näihin kuuluvat olennaisena osana tiimityötaidot sekä tietoja viestintätekniikan käyttötaidot. Ne ovat osa sitä laa-ja-alaista osaamista, jota korostaa myös opetussuunni-telma 2016. (Ks. Ops 2016 ja Norrena 2013.) Tulevaisuu-den työ- ja oppimisympäristöissä korostuvat oppimaan oppimisen taidot, ajattelun taidot ja strategiat. Tietoa on paljon tarjolla, mutta oikeaa tietoa on vaikea löytää. Oppimisympäristön tulevaisuus on perinteisen ja virtu-aalimaailman yhdistelmä. Teknologia ei kuitenkaan ole

8

keskeinen tekijä oppimisessa vaan toiminta, jota se pal-velee. (Koulu 3.0,Oph.2014.)

Opetussuunnitelmatyö Tampereella hoidetaan seudul-lisesti laadun takaamiseksi. Miksi sitten seudulliseen opetussuunnitelmatyöhän on lähdetty? Ylöjärven sivis-tysjohtaja Matti Hursti toteaa haastattelussa, että suu-rimpana syynä seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön on ollut kuntien välinen muuttoliike. Suurimmillaan noin jopa 2000 perusopetuksen oppilasta vaihtaa kou-lua yhden lukuvuoden aikana. Asiaa on pohdittu monel-ta kannalta, ja on oppilaan etu, jos oppilaalle ei synny hankaluuksia muuttaa esim. Tampereelta kehyskuntiin. Kun vuonna 2004 opetussuunnitelmaa uudistettiin, ei ollut vielä valmiutta seudulliseen opetussuunnitemaan. Nyt se tehdään! Seudullinen tuntijako on todennäköi-sesti ns. minimituntijakopäätös. Sisällöllinen runko on yhteinen. Kuntien rahatilanne on rajana, ts. kuinka paljon kunnilla on rahaa laittaa koulutukseen ja lisätun-teihin.”On oppilaan kokonaisvaltainen etu, että koulun-käynti jatkuu samanlaisena riippumatta siitä mitä koulua käy”, totesi haastattelussa sivistysjohtaja Hursti.

2. OPETUSSUUNNITELMA, OPETUSMENETELMÄ JA YRITTÄJYYSKASVATUS

2.1 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS

Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetus-laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista. Opetushallitus on käynnistänyt valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiope-tusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Edellä mainitut opetussuunnitelmat valmistuvatkin vuoden 2014 loppuun mennessä ja näiden opetussuunnitelmi-en pohjalta paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 lukien. Myös kaikkia oppiaine-ryhmiä koskeva työskentely on alkanut suunnitelmien mukaisesti.

9

2.2 YRITYSKYLÄ JA OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUSYrityskylä-tutkimusta peilataan tuleviin opetussuunni-telmiin. Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys on yksi seitsemästä laaja-alaisen osaamisen alueesta. Aloitteellinen ja vastuullinen tapa toimia on myös tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria.

Yhteys tuleviin opetussuunnitelmiin löytyykin helposti. Näitä käsitteitä ovat mm. koulun toimintakulttuuri ja sen muutos. Koulu koetaan yhdessä oppimisen yhtei-söksi. Koulussa ja oppitunneilla toteutetaan monipuoli-sia työskentelytapoja ja koulun työelämäyhteydet ovat mallikkaat. Koulussa tapahtuu oppiaineen rajat ylittä-vää oppimista. Tämä taas vahvistaa oppilaan tulevaisuu-teen suuntautuvaa laaja-alaista osaamista.

Yrityskylä-tunneilla oppilaat harjoittelevat oppimate-riaalin avulla luokassa työelämätietoutta harjoituksin, piirroksin ja haastatteluin. Oppimateriaalissa vilahtelee paljon käsitteitä, kuten yhteiskunta, kansalainen, verot ja palkka. Minne verot maksetaan ja mikä on voitto? Mitä tarkoittaa julkinen ja yksityinen talous? Lopuksi oppilaat hakevat kolmeen heitä kiinnostavaan ammat-tiin. Useimmiten he saavat sen ammatin, minkä halua-vat ja missä roolissa he työskentelevät päivän Yritysky-lässä.

Yrityskylää oppimismenetelmänä on tutkittu kolmesta eri näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat. Kou-luja kehyskuntineen on ollut mukana 37 ja oppilaita on haastateltu yli 200 oppilasta, joka on 13,5 prosenttia kaikista 1526 oppilaasta Tampereen kaupungin kuudes-luokkalaisista lukuvuonna 2013 - 2014. Tämän lisäksi oppilaita on havainnoitu oppitunneilla ja Yrityskylässä. Ympäristökunnat on otettu mukaan sen vuoksi, koska opetussuunnitelmaa tehdään seudullisesti. Tampereen ympäristökunnat ovat Vesilahti, Ylöjärvi, Pirkkala, Nokia, Orivesi ja Kangasala.

2.3 TEEMAHAASTATTELUJEN TOTEUTTAMINENRehtorien haastattelut toteutettiin SWOT-analyysiä käyttäen (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Rehtori tekee koulussa vaativaa asiantuntijayh-teisön johtamistyötä ja tarvitsee toimintaansa vahvan osaamispohjan ja erityiskoulutusta. Oph:n raportissa 12/2013 esitetäänkin rehtorien valtakunnallisen koulu-tusportaalin perustamista sekä henkilökohtaisen kehit-tämissuunnitelman jokaiselle rehtorille. SWOT -analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena. SWOT -analyysi on suositeltavaa toteuttaa ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluvaihetta, kun kehit-tämispäätös on tehty. SWOT -analyysin avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvan

oppimisen hyvien käytäntöjen siirrot. Vahvuudet ja heikkoudet ovat organisaation sisäisiä tekijöitä ja mah-dollisuudet ja uhat ovat organisaation ulkoisia tekijöitä. (www.oph.fi(saadokset _ ja ohjeet_/laadunhallinnan_tuki/)

SWOT -analyysin tulokset ovat kuitenkin vain suun-taa antavia. Vahvuuksia ovat esimerkiksi positiivisten tekijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta esim. hyvä maine innovatiivisena organisaationa, päte-vä, kokenut henkilökunta, vastuullinen, innovatiivinen muutosaltis johto, monipuoliset kontaktit työelämään. Perusopetuksen laatua kehitettäessä avainasemassa on henkilöstö ja henkilöstön osaaminen ja miten heitä joh-detaan. Kaikissa laatuasiakirjoissa henkilöstön osaami-nen nostetaan keskeiseksi tekijäksi. (Misukka 2014,59.) Heikkoudet ovat taas puolestaan negatiivisten te-kijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, esim. huonot kontaktit työelämään, pätevän, osaavan henkilökunnan puute, kaikin tavoin huonot resurssit. Mahdollisuudet kuvaavat listaa työpaikalla tapahtu-vaan oppimiseen, esim. luodaan innovatiivinen työilma-piiri, moderni työympäristö työpaikoilla, etsitään uusia kumppaneita työelämään ja yhteistyökumppaneihin. Uhat ovat puolestaan lista uhkatekijöistä, jotka liitty-vät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, esim. huono työskentelyilmapiiri, kontaktit yhteistyökumppaneihin menetetään, vanhentunut teknologia, motivoitumaton henkilökunta. ( www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laa-dunhallinnan_tuki/ )

Muut rehtoreita koskevat teemahaastattelut koskivat mm. koulun ulkopuolista oppimista, tvt-välineiden käyttöä koulussa, yrittäjyyskäsitettä ja henkilökunnan osaamiskartoituksia ( ks.liite). Jälkimmäiseen liittyy kiinteästi käsite inhimillinen pääoma, joka viittaa yksilön tietoihin ja taitoihin ja kykyihin sekä kognitiivisiin ky-vykkyyksiin. (Ks. Davidson & Honig 2003; Schultz 1961.) Inhimillinen pääoma liittyy vahvasti kasvatukseen ja koulutukseen sekä oppimiskykyyn, sillä niiden avulla voidaan lisätä tietoja ja taitoja sekä kyvykkyyksiä eli kas-vattaa inhimillistä pääomaa. (Schultz,1961.) Inhimillisellä pääomalla on yhteys yrittäjyyteen, sillä kerätty inhimil-linen pääoma vaikuttaa uravalintoihin sekä yrittäjyys-asenteisiin ja –intentioihin. (Davidsson & Honig.2003.) Tutkimuksissa on tuotettu erilaisia tutkimustuloksia, jotka liittyvät oppilaiden tietoihin, taitoihin ja kykyihin sekä yrittäjäyhteyteen. Yleensä näissä tutkimuksissa to-detaan positiivinen yhteys inhimillisen pääoman ja yrit-täjyystoiminnan aloittamisen ja menestymisen välillä.

Opettajan haastattelut (ks.liite) koskivat lähinnä Yritys-kylä -käyntiä ja oppimista ja toiminnan kehittämistä sekä käsitettä yrittäjyyskasvatus. Oppilaita haastatel-tiin ryhmähaastatteluna. Opettaja valitsi viisi oppilasta haastatteluun. Perusteluna ryhmähaastatteluun oli

10

opetussuunnitelma (2016), joka korostaa yhdessä teke-mistä ja oppimista. Tätä aluetta käsittelivät myös oppi-laiden haastattelun teema-alueet. Vain yksi haastattelu oppilailla suoritettiin koemielessä yksilöhaastatteluna. Heitäkin oli yhteensä viisi. Kokonaisuudessaan haastat-telut kestivät noin kaksi tuntia, joista oppilaiden osuus oli puoli tuntia. Rehtoreille ja opettajille lähetettiin kirje Yrityskylä-tutkimuksesta ja opettaja hoiti oppilaiden tut-kimusluvat koulullaan. (Ks.liitteet 1 – 4 ). Tutkimuksessa olivat mukana 37 koulua ympäristökuntineen ja kaikki Tampereen koulut. Vain kolme koulua jäi Tampereelta puuttumaan, lähinnä järjestelysyistä (ks. liitteet 1 - 2). Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin sana sa-nalta puhtaaksi.

OPETTAJAN ROOLI

Opettajan rooli luokassa ei voi enää olla tiedonvälittäjä, vanhan säilyttäjä, vaan oppimisen sparraaja, oppilaiden johdattaminen uuteen ajatteluun ja toimintaan. Norre-nan (2013) väitöskirjan mukaan opettajan roolin, koulun rakenteiden ja koko koulua koskevien asenteiden on muututtava, jotta nykykoulu voisi valmistaa ja varmistaa oppilaita tulevaisuuden osaamiseen. Tulevaisuuden tai-doilla tarkoitetaan tässä osaamista, jota oppilaat tarvit-sevat siirtyessään työelämään ja yhteiskunnan jäseniksi. Tällaisia tulevaisuuden taitoja ovat mm. tiimityöskente-ly, projektityöskentely, ongelmanratkaisutaidot, tietoja viestintätekniikan käyttötaidot ja oppimaan oppiminen. TAT:n T-median opettajille suunnatun selvityksen mu-kaan koulu onnistuu antamaan teoreettisen tietotason, mutta ei tue ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja yritte-liäisyyttä. Saman selvityksen mukaan opettajakoulutus ei puolestaan tarjoa riittäviä työkaluja kouluyritys- yh-teistyöhön ja opettajien mielestä tärkeimmät työelä-mäntaidot ovat yhteistyötaidot, sosiaaliset taidot sekä asenne.

Opettajan työkulttuurin normi yksinpuurtajasta luo-kassa olisi muuttuva yhdessä tekemisen kulttuuriksi, ja siihen suuntaan onkin jo menty mm. tiimityön avulla. Uudistuvat opetussuunnitelmat ohjaavat ja vahvistavat tätä käytäntöä. Mielestäni koulun ja koulun johdon on tuettava yhdessä tekemisen kulttuuria, sillä samalla silloin edistetään tulevaisuuden taitoja työyhteisössä ja oppimisessa. Haasteena on yhtenäiskouluissa aineen-opettajan ja luokanopettajan työn tiivistäminen.

OPPILAAN ROOLI

Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suurem-massa määrin työskennellään tiedon kanssa. Työ pe-rustuu sekä yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimi-miseen että teknologian hallintaan. Tämä on juuri sitä tulevaisuuden laaja-alaista osaamista, jota tuleva ope-tussuunnitelma korostaa. (Ops, luonnos 2016.) Nuorten uusi sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka on ns.

internet–sukupolvi, joka ei kuluta aikaansa television katsomiseen verrattuna edelliseen sukupolveen vaan lukee lehtiä verkossa, seuraa uutisia netissä ja kirjoittaa ja lukee itseään kiinnostavia blogeja.

2.4 OPPIJAN TARPEISTA LÄHTEVÄ YRITTÄJYYSKASVATUS

Yrityskylä-oppimisympäristö käsitetään tässä opetus-menetelmänä. Varsinainen teoriaosuus, opettaminen ja oppilaiden tutustuminen Yrityskylässä tarvittavaan kä-sitteistöön opetetaan kymmenen oppitunnin pakettina Yrityskylä-tunneilla luokassa. Tässä menetelmässä varsi-naisten työelämäntaitojen harjoittelu tapahtuu Yritysky-lä-päivässä, koulun ulkopuolisena oppimistapahtumana.

Yrittäjyyskasvatuksen kehityskulku on pikkuhiljaa siirty-nyt pois tiukasti liiketoimintaan ja johtamiseen keskitty-västä fokuksesta kohti monialaista eri opinto-ohjelmien kokoavaa toimintamallia, kohti oppijan tarpeista lähte-vää yrittäjyyskasvatusta ja kokonaisvaltaista oppimista. Se käsittää luonnontieteet, teknologian kuin ihmistie-teetkin. ( Ks. Wilson 2008; Heinonen, Hytti ja Tiikkala 2011.) Tämä mahdollistaa enemmän oppimiseen koh-distuvien haasteiden ja uusien oppimistapojen käyttöä oppimisprosessissa ts. oppimisen henkilöitymistä, teknologisten sovellusten ja simulaattoreiden hyödyn-tämistä oppimisessa ja esimerkiksi koulutasolla oppilai-den älypuhelimen käyttöä oppimisessa. (Ks. Ops 2016.)

Gibin (2005;2006) mukaan yrittäjyyskasvatuksessa käytetyn pedagogiikan tulee rakentua oppijoiden aktii-viseen rooliin oppimisprosessissa ja sitä kautta se suosii epätavanomaisten opetusmenetelmiä. Tietoa luodaan yhdessä ja epäonnistuminen hyväksytään osana op-pimisprosessia. Opetusmenetelmien tulisi aktivoida yhteistä oppimisprosessia sekä reflektointia. Yrittäjyys-kasvatuksen toteuttamisessa tulisi näkyä esimerkiksi yhteisöllisyys, ongelman ratkaisu, virheistä oppiminen, tiimioppiminen, projektityöskentely, tekemällä oppi-minen, oppimispäiväkirjat, pedagoginen draama, har-joitusyrittäjyys, työelämään tutustuminen ja yritysvie-railut. (Seikkula-Leino 2007, 35-37.) Lähes kaikkia näitä pedagogisia työtapoja löytyy Yrityskylästä opetusme-netelmänä, joten mitään ristiriitaa ei siinä näytä olevan opetussuunnitelmaluonnoksen 2016 kanssa. Esimerkiksi tekemällä oppiminen, tiimioppiminen ja pedagoginen draama ja yhteisöllisyys työtavoissa ilmentävät hyvin Yrityskylää opetusmenetelmänä. Oppilaat mm. eläy-tyvät ammattiinsa Yrityskylässä ja oppivat työnsä työn kautta. Seuraavassa kuvataan oppijan tarpeista lähtevää yrittäjyyskasvatusta.

11

Kuvio 1

OPPIJAN TARPEISTA LÄHTEVÄ YRITTÄJYYSKASVATUS

Oppijan omaehtoinen yrittäjyys, yrittävyys

Oppijan kokemuksia siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja kykyihinsä ja uskoo omiin kykyihinsä

Mahdollisuus luovaan ja yritteliääseen toimintaan rikastuttavassa oppimisympäristössä

Yhteisöllisyyteen, yhdessä oppimiseen ja osallisuuteen kasvaminen turvallisessa oppimisympäristössä (Ops 2016)

Lähde: mukaeltuna (Himanen 2005, 2010; Lehkonen ja Lehtonen 2006.)

Muokatussa kuviossa yksi oppijan omaehtoinen yrittäjyys lähtee uskosta omiin kykyihin, mikä on yrittäjyyden keskeisiä ominaisuuksia. Näitä hän sitten testaa rikastuttavassa oppimisympäristössä koulussa tai koulun ulkopuo-lella toimintaympäristössään. Yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen kasvu tapahtuu koulussa tai koulun ulkopuolella olevassa oppimis- ja toimintaympäristössä. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään perusopetuksessa tukemaan oppilaiden kasvua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

12

Opettajat ovat ehkä liiaksi pelänneet yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta puhuttaessa sen kielteisiä ilmi-öitä: liiallinen kilpailu, voiton tavoittelu ja jopa syrjintä. Yrityskylä-oppi materiaalissa voitontavoittelua opitaan pelien ja tehtävien kautta. Käsitteet julkinen ja yksityi-nen palvelu, yrityksen perustaminen, verot ja verojen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan rahalähteenä käy-dään Yrityskylä-oppimateriaalissa läpi. Myös työpaik-kojen haku Yrityskylän yrityksiin ja omien vahvuuksien esille tuominen ovat tärkeä osa oppilaan itsearviointia ja tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Tällä tavoin heitä pyritään yrittäjyyskasvatuksella ohjaamaan yhteiskun-nan täysivaltaisiksi jäseniksi.

3. KESKEISET TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA

3.1 AINEISTON KUVAUS

Tutkimuksen kohteena oli tutkia Yrityskylää kolmesta näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat. Esittelen ensin rehtoreiden aineistopohjaisia tuloksia. Analyysi toteutetaan teemoittain. (Ks. liitteet 4 – 6) Rehtoreita tässä tutkimuksessa oli 36. Yhteensä haastatteluita ver-tailuryhmän ja ympäristökuntien kanssa oli 40. Ympä-ristökunnat oli otettu mukaan sen vuoksi, että tulevaa opetussuunnitelmaa tehdään Tampereella seudullisesti. Rehtoreiden ikä vaihteli 35-vuotiaasta yli 60-vuotiaa-seen, asettuen välille 45 - 55. Opettajien nuorin oli 29 -vuotias ja vanhin yli 60 -vuotias. Opettajat olivat keski-määrin hieman nuorempia kuin rehtorit. Kokeneimmilla opettajilla oli kuitenkin yli kolmenkymmenen vuoden kokemus opettamisesta, samoin rehtoreilla. Vähiten opettajakokemusta oli yksi vuosi, samoin rehtoreilla rehtorinvirassa. Lukioon meni noin puolet yhtenäiskou-lun oppilaista. Koulujen koko vaihteli keskimäärin vähän yli sadan oppilaan koulusta yli 700 oppilaan yhtenäis-kouluun. Poikia ja tyttöjä oli koko aineistossa kumpiakin noin 50%. Oppilaiden haastattelut koodattiin seuraaviin kategorioihin: työnkuvaus, tietoja viestintätekninen osaaminen, vapaa-aika ja arjen hallinta. Aineiston otos oli laaja ja tarkoitus on sitä käyttää myöhemminkin tut-kimusmateriaalina.

3.2 SWOT-ANALYYSI JA REHTORIT

Rehtorien teemahaastattelun analyysissa käytettiin SWOT-analyysia. SWOT-analyysin tulosten avulla voi-daan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtu-vien hyvien käytänteiden siirrot.

SWOT-analyysin mukaan organisaation vahvuudet ilmentävät koulun positiivisten tekijöiden listaa työ-paikalla tapahtuvasta oppimisesta. Koulun vahvuutena haastateltavat rehtorit pitivät ammattitaitoista hen-kilökuntaa. Erityiskoulussa koettiin vahvuutena se, että kaikilla oppilailla oli omat opetussuunnitelmat, ts oppilaat oppivat omien vahvuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Koulun painotukset koettiin myös vahvuute-na. Mielenkiintoinen painotus voi lisätä oppilasmäärää kouluun. Vanhempien hyvä sosioekonominen status koettiin myös vahvuutena sekä hyvä oppilashuolto, erityisesti Tampereella. Erään lähikunnan hallinto koet-tiin hyväksi ja yhteistyökykyiseksi.

Sen sijaan koulun kehittämisen kannalta tärkeitä ele-menttejä koulun vahvuutena oli aineistossa vain yksi: johtaminen on kunnossa, koulussa tiimiorganisaatio ja henkilökunta seuraa opetussuunnitelmaa. Rehtori-han vastaa opetussuunnitelman toteuttamisesta ja käy-täntöön panosta koulussa.

SWOT-analyysin mukaan puolestaan heikkoudet ovat negatiivinen lista työntekijöiden työpaikalla tapahtu-vasta oppimisesta. Koulun heikkoutena rehtorihaastat-telussa olivat seuraavat asiat: oppilaissa paljon tuen tarvitsijoita, maahanmuuttajia paljon ja vanhempien huono sosioekonominen status. Tutkiva oppiminen hävinnyt koulusta ja koulun toiminta ei ole päivää koulussa. Sen , että koulussa on paljon tuen tarvitsijoi-ta koettiin hankalaksi lähinnä lähiökouluissa, vaikkakin Tampereen oppilashuoltoa kiiteltiin hyväksi. Maahan-muuttajat koettiin kieliongelmien vuoksi vaikeiksi, mutta ei niinkään muiden ongelmien, mm. käytöksen perus-teella. Tutkiva oppiminen ja koulun toiminta ei ole tätä päivää koettiin heikkoutena vain yhdessä tapauksessa. Tähän on syytä kiinnittää huomioita, koska viestintävä-lineiden ja teknologian käyttö tukee oppilaan tulevai-suuden taitoja: laaja-alaista osaamista ja kuvaa oppilaan nykyhetkeä. (Ks. Ops 2016, Norrena 2013, TALIS 2014.)

Opettajien uupuminen koettiin sekä heikkoutena että uhkana. Suuret sairastuvuustilastot lähiökoulussa vahvistivat tätä. Muita heikkouksia olivat tilaongelmat, sisäilmaongelmat ja suuren koulun toimintakulttuuriin kehittäminen yhteneväiseen suuntaan. Koulussa oli puolet aineenopettajia ja puolet luokanopettajia. Lä-hikunnissa kuljetukset koettiin heikkoutena, koska ne maksavat. Tämä asia tuli esille myös koulun ulkopuoli-sessa oppimisessa. SWOT- analyysissa mahdollisuudet ilmentävät tekijöitä, jotka mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja kehittymisen. Ne luovat visiota tulevaisuuteen.

13

Rehtorihaastattelussa mahdollisuutena nähtiin: ”Vain taivas rajana. Meillä on esi- ja alkuopetuksen hanke. Etunenässä ollaan”.

Toisena mahdollisuutena nähtiin se, että koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajia, tämä käännetään kansainvälisyydeksi.

Kolmantena mahdollisuutena nähtiin innovatiivisuus. ”Olemme keskustan innovatiivisin koulu.” Innovatiivi-suus liittyy yrittäjyyskasvatuksen ja uuden kokeiluun. Tässä koulussa olikin uusia oppimisen kokeiluhankkeita. Nimenomaan yrittäjyyskasvatuksessa on korostettu uusien innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen kehittä-mistä. Vähemmän kuitenkin on kiinnitetty huomiota in-novatiivisten arviointitapojen kehittämiseen (Pittaway 2009). Näitä kaikkia edellä mainittuja koulun mahdolli-suustekijöitä oli koko aineistossa yksi.

Muut mahdollisuustekijät olivat lähinnä pedagogista kehittämistä. Tällaisia pedagogisia tekijöitä, jotka edis-tävät työpaikalla oppimista olivat seuraavat: ideoita tulee sallia ja opettajan turvallisuushakuisesta tavasta opettaa innovatiiviseen suuntaan. Näitä vastauksia oli aineistossa yksi. Nämä liittyvät kiinteästi yrittäjyys-kasvatukseen ja uuden kehittämiseen. Samoin mahdol-lisuustekijänä nähtiin se, että kuntatasolla ei ajatella opetussuunnitelman perusosaa, sen sisältöä. Näitäkin vastauksia oli aineistossa vain yksi. Opetussuunnitel-man perusosan sisällön tuntemista esimerkiksi koulu-tuksen avulla voidaan parantaa koko koulussa.

Koulun uhat ovat kokoelma niistä ulkoisista tekijöistä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, esim. kontaktit työelämään ja verkostoihin ovat huonot, huono työskentelyilmapiiri, vanhentunut teknologia jne. Näistä tekijöistä keskeisesti esille nousi haastattelussa toistamiseen seuraavat seikat: opettajat uupuvat, tilo-jen huono kunto ja huono oppilasmäärän ennustetta-vuus. Kouluverkkouudistuskin koettiin uhkana, mutta Tampereella suurimmat ratkaisut oli jo tehty, joten se ei ollut Tampereella keskeinen uhka. Tilojen huono kun-to viittaa kylläkin vanhentuneisiin koulurakennuksiin, jonne on vaikea tuoda jo tilojen puolesta uutta tek-nologiaa. Ihmetyttää kuitenkin, että vain muutamissa tapauksissa raha- ja resurssipula koettiin uhkaksi, vaikka tiedetään julkisesti kuntien heikko rahatilanne.

3.3 KOULUN ULKOPUOLINEN OPPIMINEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS

Koulun ulkopuolinen oppiminen ja koulun toimin-taympäristön muutos käsitettiin haastattelussa lähin-nä atk-laitteiden käytöksi. Useissa kouluissa oli tehty

tvt-suunnitelma. Rehtorit luettelivat, mitä tietoteknisiä välineitä heillä koulussa on. Kosketustaulu oli lähes joka koulussa, monissa jopa useita. Atk-ongelmien korjaa-miseksi nopeammin toivottiin atk-nikkareita koulun tasolle lisää. Eräskin rehtori totesi seuraavasti:” Kym-menen läppäriä keväästä saakka toimimatta, langaton verkko ei toimi.” Samoin mediapaja, luontopolku, tek-nologinen polku ja kulttuuriperintö-opetus sekä taide-kaariopetus tulivat sekä rehtoreiden että opettajien haastattelussa esille koulun ulkopuolisena oppimis-mahdollisuutena. Sähköisiä materiaaleja käytettiin lä-hinnä alakoulussa. Lähikunnassa oli luovuttu kokonaan atk-luokasta. Läppärikärry kulki opettajan mukana, joka mahdollisti atk-laitteiden monipuolisten käytön.

Lähikunnissa oppilaiden kuljetukset olivat ongelma, koska ne maksavat, samoin atk-laitteiden ”remppaami-nen”, ainakin silloin kun sähköt ovat poissa tuntikausia. ”Sähköinen materiaali ja atk-välineistö ei kuitenkaan ollut sellainen kuin pitäisi olla”, totesi eräs rehtori haas-tattelussa. Edellinen lausahdus onkin haaste uuden opetussuunnitelman käytäntöön panolle kouluissa (Ops 2016). Oppilaiden älypuhelimia (vrt.ops 2016) ei ollut pääsääntöisesti lainkaan hyödynnetty, joskin valoku-via alakoulun oppilaat olivat niillä ottaneet opinto-retkillään. Vahtiminen koettiin kuitenkin ongelmaksi. Samoin ongelmaksi koettiin se, että vieraita laitteita ei

14

voi tuoda verkkoon. Mielenkiintoista tutkijan kannalta oli se, että toimintaympäristön muutos oli tuonut tii-miorganisaation kouluun siten, että luokka-astetiimit muodostavat johtotiimin rehtorin ja vararehtorin kanssa ja apulaisrehtori on opettajien esimies. Näin tieto kulkee tiimeiltä johtoon saakka. Samoin arviointi ja arvopohja-keskustelut käydään yhdessä. Edellinen tukee yhteisöl-listä oppimista (Ops2016).

3.4 OSAAMISKARTOITUKSET

Onnistuneen johtamisen kannalta on tärkeää, että orga-nisaation johto tietää, millaista osaamista organisaatios-sa on ja miten sitä hyödynnetään. Ns. inhimillinen pää-oma on organisaation aineettoman pääoman perusta. Pitkällä aikavälillä henkilöstön tiedot, taidot, kyvykkyys, luovuus ja innovatiivisuus pitäisi hyödyntää, koska se vaikuttaa organisaation tuloksellisuuteen. Tärkeällä si-jalla tässä ovat rehtorin osaamisen johtamisen taidot.

Pääasiallisesti osaamisen kartoitukset tapahtuivat vuosittain kehityskeskusteluin. Tvt-taitoja kuvaavat Opeka-kyselyt oli tehty opettajille, joissain tapauksissa ne olivat jääneet hyödyntämättä. Kuitenkin kehitys-keskusteluissa tulivat ilmi opettajien koulutustarpeet, vaikkakin suurimmalta osalta, joitain poikkeustapa-uksia lukuun ottamatta, opettajan henkilökohtainen kehityssuunnitelma puuttui. Rehtoreilla oli mahdolli-suus osallistua opettajan valintaprosesseihin kunnassa yhdessä hallinto-organisaation kanssa. Tämä koettiin

pääsääntöisesti hyvänä asiana varsinkin lähikunnissa, koska harvoin rehtorin ja hallinnon mielipide oli eriävä. Osaamisen hyödyntämisessä hyvä menettely on lähi-kunnan rehtorin esimerkki, jossa hän haastattelee kaik-kia opettajia lukujärjestyksenteon yhteydessä, ja näin hän saa selville opettajan vahvuudet ja voi hyödyntää niitä opettajan työssä. Samoin teemapäivä oli hyvä esi-merkki opettajan eritysosaamisesta. Tällöin opettajan osaaminen tulee koko kouluorganisaation hyödyksi, ei vain oman luokan, eli se tukee yhteisöllistä oppimis-ta(Ops2016).

3.5 YRITTÄJYYSKASVATUS REHTOREIDEN JA OPETTAJIEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

Rehtorit määrittelivät yrittäjyyskasvatuksen lähinnä rahankeruuna koulussa. Yhteys opetussuunnitelmaan puuttui. Samoja elementtejä oli myös opettajien mää-rittämänä, mutta opettajien haastattelussa tuli selkeästi esille se, että yrittäjyyskasvatus liittyy opetussuunni-telmaan läpäisyperiaatteella kaikkiin aineisiin. Tutkit-tavien koulujen toiminta-ajatuksessa yrittäjyyskasvatus kuitenkin näkyi oppilaan vastuunkantona omasta oppi-misesta ja onnistumisen tukemisena. Mitään mainintaa tai keskustelua siitä, että yrittäjyyskasvatus pitäisi tuoda osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria ei haas-tattelujen tuloksissa ilmennyt. (Ks. Ruskovaara, Rytkö-lä, Seikkula-Leino. Ikävalko ja Mattila 2011.)

15

3.6 YRITYSKYLÄ OPETUSMENETELMÄNÄ

Yrityskylä opetusmenetelmänä koettiin hyväksi ja sopi-vaksi juuri kuudesluokkalaisille, lapselliseksi yläkoulussa. Yrityskylä antaa järkevän mallin toteuttaa alakoulussa yrittäjyyskasvatusta. Se vahvistaa oppilaan kansalaistai-toja ja ohjaa oppilasta itsearviointiin. Tätä tukee myös opetussuunnitelma 2016. Jonkin verran oppilaiden virtuaalirahahuijausta tapahtui Yrityskylässä, samoin näpistelyä. Jossain tapauksessa opettajan oli puututtava asiaan, mutta useimmiten oppilaat selvittivät keskenään ongelmat. Oppimateriaali koettiin vaikeaksi, nimen-omaan käsitteet. Myös Yrityskylä-tunteja oli vaikea sijoittaa opetuksen lomaan. Toivomuksena oli, että Yri-tyskylä-käyntejä voisi olla parikin viides- ja kuudesluok-kalaisilla. Erityiskoulussa toivottiin työelämäharjoittelun tapahtuvan osittain Yrityskylässä, koska oppilaiden oli vaikea saada TET-paikkoja. Samoin oppimateriaalia olisi mukautettava erityisopetusta varten.

3.7 YRITYSKYLÄ-PÄIVÄN PEDAGOGINEN HYÖDYNTÄMINEN

Yrityskylä- päivän pedagoginen hyödyntäminen tapah-tui pääasiallisesti oppilaiden kirjoitelmien muodossa koulussa. Yhden opettajan oppilaat tekivät lehtijutun Yrityskylä-käynnistä mediakoulussa. Tämän lisäksi eh-dotan blogikirjoituksia verkkoon, sillä silloin tietoa ja kokemuksia jaetaan yhteisöllisesti.(Ops2016)

Joitakin hyviä kehittämisajatuksia ilmeni Yrityskylä-päi-västä lähikunnan alueelta. Lähikunnassa samalla Yritys-kylä- opetusmenetelmällä toteutettiin 1. - 9. luokille Yrityskylä-päivä yhtenäiskoulussa. Oppilaat tekivät tuotteet eri oppiaineissa ja virtuaalirahana oli paperinen leikkiraha. Rehtori ja oppilaat olivat vahvasti mukana tässä Yrityskylä-päivässä tutustumalla eri yrityksiin ja ostamalla oppilaiden eri oppitunneilla tekemiä tuottei-ta. Tämä kasvatti me-henkeä yhtenäiskoulussa ja edisti yhteisöllistä oppimista tukevaa toimintakulttuuria. Samoin lähikunnan opettaja pohti, miten hän saisi Yri-tyskylä opetusmenetelmän siirrettyä oman luokkansa oppilaille.

”Mä jotenkin haluaisin, että joku keksisi sen, miten me saadaan istutettua se tähän koulumaailmaan. Tänä vuonna ei minulla yhtä hyvä porukka. Ei itseohjautu-vuutta. Opetusmenetelmänä erittäin hyvä ja motivoiva.”

Tässä näytteessä opettaja pohti ja harkitsi laaja-alaista, kokonaisvaltaista oppimista, aivan opetussuunnitelman 2016 mukaisesti. Opettajien materiaaliin ja valmennuk-seen Yrityskylässä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.

3.8 OPPILAIDEN KOKEMUKSIA YRITYSKYLÄ OPETUSMENETELMÄSTÄHaastateltavien oppilaiden haastattelut jaettiin kolmeen kategoriaan: työnkuvaus, tietoja viestintätekninen osaaminen ja vapaa-aika ja arjen hallinta. (Ops 2016) Oppilaat oppivat tekemään työtä, kantamaan vas-tuuta ja oppivat ryhmätyöskentelyä. Nämä kaikki ovat käsitteitä, jotka liittyvät yrittäjyyskasvatukseen. Oppi-laat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja työ perustuu yhdessä toimimiseen, verkostoissa toimimiseen ja tek-nologian hallintaan. (Ops 2016) Oppilaat oppivat vuoro-vaikutuksessa toisten kanssa, jossa keskeisin sisältö oli työn oppiminen. Myös taloustaitoja opittiin, vaikkakin prosenttilasku tuotti ongelmia. Tietokoneen käytössä ohjaajalta sai tarvittaessa apua tai nopeimmin kaverilta. Opittiin siis yhdessä. (Ops 2016) Useille oppilaille jäi vir-tuaalirahaa jäljelle, vaikka he tiesivät, ettei se toimi Yri-tyskylän ulkopuolella. He oppivat näin säästämistä. Op-pilaat menisivät lähes 100-prosenttisesti uudestaan Yrityskylään joko saman ammattiin kehitysmielessä tai vaihtaisivat ammattia.

3.9 YLÄKOULUN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KEHITTÄMISMALLEJA

Miten Yrityskylää ja työelämäyhteyksiä opetusmenetel-mänä voitaisiin kehittää yläkoulussa? Tähän tuli vähän kehittämisehdotuksia. Yksittäisiä yrittäjyyskursseja mai-nittiin haastattelussa yläkoulussa,, samoin TET-harjoitte-lu. TET-harjoittelun lisäksi ehdotan yrittäjyyskasvatuk-sen painotusluokkaa koulussa. Tällöin yrittäjyyskasvatus leviäisi koko kouluun ja ehkäpä osaltaan muuttaisi kou-lun toimintakulttuuria. Yrittäjyyskasvatuksen painotus-luokasta on malleja ja materiaalia muuallakin Suomessa. Yrityskylää opetusmenetelmänä voitaisiin kehittää yläkoulussa ,lähikunnan opettajan ideoinnin mukaan, virtuaalisesti, esim. oppimispelien ja virtuaalihahmojen muodossa.

16

4. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2016Seuraavaksi tarkastelen tutkimuksen tuloksia Kou-lutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman valossa ja esitän joitakin toimenpide-ehdotuksia tästä näkökul-masta konkreettisiksi kehittämiskohteiksi. Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 - 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka on päätetty nostaa koulutuspoliittisesti keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Näitä ovat:

• Oppiminen

• Henkilöstön osaaminen

• Kestävä hyvinvointi

• Johtaminen

4.1 OPPIMINENKun tarkastellaan Yrityskylää oppimisen kannalta, Yrityskylä oli oppimismenetelmänä onnistunut, koska oppilaat oppivat työn, työelämäntaitoja ja menisivät uudelleen Yrityskylään. Myös opettajat pitivät opetusmenetelmää hyvänä. Se opetti ryhmätyötaitoja ja jopa ongelmanratkaisua. Yrityskylässä oli oppilaiden käytössä 40 tietokonetta, jotka takkuilivat välillä. Apua tietokoneongelmiin tuli ohjaajalta tai Yrityskylässä samanaikaisesti olevilta oppilailta. Yrityskylä- päivää hyödynnettiin myös lähikunnassa yhteisöllisen oppimisen kannalta, eli järjestettiin Yrityskylä-päivä koko oppilaitokseen. Tämä tukee koko henkilökunnan oppimista ja lisää henkilökunnan osaamista.

4.2 HENKILÖSTÖN OSAAMINENHenkilöstön osaamisen ja myös oppimisen kannalta oppimateriaali koettiin vaikeaksi kuudesluokkalaisille. Oppimateriaali sisälsi paljon käsitteitä. Siinä on kehittämistä. Erityisesti erityiskouluja varten pitäisi suunnitella oma mukautettu oppimateriaali ja mahdollisesti ainakin osa erityiskoulun TET-harjoittelusta voisi tapahtua Yrityskylässä. Toisaalta rehtorit pitivät henkilöstön osaamista vahvuutena, vaikkakin yhteisöllinen osaaminen ja sen levittäminen koko kouluorganisaatioon on vielä puutteellista. Tämä ilmeni haastatteluista. Teemapäivät ja teemoittain oppiminen tuovat opettajan erityisosaamisen kaikkien käyttöön, ei vain oman luokan. Tuleva

opetussuunnitelma (2016) mahdollistanee paremmin Yrityskylä- päivä käynnin sijoittamisen opetuksen lomaan. Samoin osaamisen vahvistamisen kannalta toivon yhteistyötä luokanopettajan ja aineenopettajan välillä. Ainakin yhtenäiskoulussa tämä lienee mahdollista myös lukujärjestysteknisesti.

4.3 KESTÄVÄ HYVINVOINTIKestävään hyvinvointiin voidaan liittää lähinnä isojen koulujen ja lähiökoulujen huoli opettajien jaksamisesta, jota vahvistivat sairastavuustilastot. Rehtorin huoli tästä on aiheellinen, samoin kuin sisäilmaongelmien kartoittaminen oppilaitoksessa. Opetusryhmän koolla lienee tähän ongelmaan ratkaisu. Toisaalta hyvä oppilashuolto sai kiitosta Tampereella.

4.4 JOHTAMINENJohtamisen kannalta asiaa tarkasteltuna kehittämistä on opetussuunnitelman perusosan tuntemisessa, koska rehtori johtaa opetussuunnitelmatyötä koulussa. Tämä selkiyttäisi myös yrittäjyyskasvatuksen ja opetussuunnitelman välistä yhteyttä ja mahdollistaisi yrittäjyyskasvatuksen osaksi koulun jokapäiväistä arkea ja koulukulttuurin muutosta. (Ks. Ruskovaara, Rytkölä, Seikkula-Leino, Ikävalko ja Mattila 2011.) Edellä mainittua pitäisi toteuttaa ja johtaa yhteisöllisesti. Tämä vahvistaisi koko kouluorganisaation yhdessä tekemistä: yhteisöllistä oppimista ja osaamista. Samoin toivon henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman käyttöön ottoa sekä rehtoreille että opettajille. Kenelläkään ei haastattelussa sellaista ollut, vaikkakin kehityskeskusteluissa useimmiten kartoitettiin opettajan koulutustarpeet. Opettajien osaamiskartoitukset voitaisiin alustavasti tehdä sähköisesti (esim. Opeka.fi), ennen kuin tavataan kehityskeskusteluissa kasvotusten. Tällöin rehtorilla olisi vahva tietämys henkilön osaamisesta etukäteen. Uuden teknologian jalkauttaminen kouluun oppimisen edistäjänä on tulevan opetussuunnitelman 2016 mukaan haaste rehtorille ja opettajille. Tämä on sekä koulutus- että resurssikysymys. Muuten opetussuunnitelman sisältö ja tavoitteet jäävät osittain toteutumatta.

17

Suomalainen koulutusinnovaatio Yrityskylä on voittanut vuoden 2014 World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailun.

18

YRITYSKYLÄ-HAASTATTELUT VERTAILURYHMÄ ( KEVÄT 2013 ) Alhonniityn koulu, NokiaAmurin koulu, TampereKaukajärven koulu, TampereLielahden koulu, TampereLinnainmaan koulu, TampereNuolialan koulu, PirkkalaPohjois-Hervannan koulu, TamperePuistokoulu, TampereTakahuhdin koulu , TampereTesomajärven koulu, Tampere

YRITYSKYLÄ-HAASTATTELUT ( SYKSY 2013 JA KEVÄT 2014 )Aleksanterin koulu, TampereAmurin koulu, TampereAnnalan koulu, Tampere Annalan koulu, Tampere.Atalan koulu, TampereEtelä-Hervannan koulu, TampereHarjun koulu, TampereHärmälän koulu, TampereJuhannuskylän koulu, TampereJärvensivun koulu, TampereKaarilan koulu, TampereKarpinlahden koulu, OrivesiKaukajärven koulu, TampereKeihäslahden koulu, YlöjärviKoiviston koulu, TampereLamminpään koulu, TampereLeinolan koulu, TampereLinnainmaan koulu, TampereMessukylän koulu, TampereMoision koulu, LempääläNarvan koulu, VesilahtiNekalan koulu, TamperePeltolammin koulu, TamperePeltolammin koulu, TamperePispalan koulu, TamperePohjois-Hervannan koulu, TamperePuistokoulu, TampereTerälahden koulu, TampereVatialan koulu, KangasalaYlöjärven yhtenäiskoulu, Ylöjärvi

Perusopetuksen hallinto TIEDUSTELU

Tampereen kaupunki 2.9.2013

REHTORILLE

YRITYSKYLÄ-TUTKIMUS

Koulunne kuudesluokkalaiset osallistuvat tänä vuonna Yrityskylä- oppimistapahtumaan.

Tarkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin Teitä ja

Yrityskylä -oppimistapahtumassa ollutta opettajaa ja mahdollisesti myös oppilaita

yrittäjyyskasvatuksen, opetusmenetelmä ja oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja tästä

Yrityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki ja

allekirjoittanut. Otan Teihin pian yhteyttä tässä asiassa.

Tervehtien

Auli Ojala

Lehtoritutkija, FT,KL puh. 050 5978142 tai 0408064131

LIITTEENÄ: YRITYSKYLÄ-TOIMINNASSA OLLEILLE OPPILAILLE

JAETTAVA TUTKIMUSLUPAPYYNTÖ. KIITOS ETUKÄTEEN.

Perusopetuksen hallinto TIEDUSTELU

Tampereen kaupunki 2.9.2013

REHTORILLE



Tarkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin Teitä ja

Yrityskylä -oppimistapahtumassa ollutta opettajaa ja mahdollisesti myös oppilaita

yrittäjyyskasvatuksen, opetusmenetelmä ja oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja tästä

Yrityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki ja

allekirjoittanut. Otan Teihin pian yhteyttä tässä asiassa.

Perusopetuksen hallinto 2.9.2013

Tampereen kaupunki

OPPILAAN HUOLTAJALLE



Tarkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin tässä Yrityskylä

oppimistapahtumassa ollutta lastanne, lähinnä oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja

tästä Yrityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki

ja allekirjoittanut.

Tervehtien

Auli Ojala

Lehtoritutkija, FT, KL puh. 050 5978142 tai 0408064131

Oppilas (nimi)________________________________

Saa osallistua Yrityskylä-tutkimukseen.

Huoltajan allekirjoitus___________________________

Haastattelukysymykset opettajana ollut ____________ vuotta

Haastattelut teema-alueittain

Ikä 20 - 30, 30 - 35, 35 - 40, 40 - 45, 45 - 50, 50 - 55, 55 - 60 ja yli 60 _

1. Miten mielestäsi Yrityskylä-käynti tuki opetusta ja oppimista? Mitkä mielestäsi oli oppilaiden kannalta mieluisin-ta?

2. Yrityskylä- opetusmenetelmänä hyvät ja huonot puolet?

3. Oliko valmennus Yrityskylä- käyntiin riittävää? Mielipiteesi oppimateriaalista a) hyvät puolet b) huonot puolet?

4. Miten Yrityskylää voitaisiin kehittää ja miten toimintaa olisi syytä jatkaa yläkoulussa?

5. Määrittele omin sanoin käsite: yrittäjyyskasvatus. Miten se mielestäsi liittyy opetussuunnitelmaan?

Tervehtien

Auli Ojala

Lehtoritutkija, FT,KL puh. 050 5978142 tai 0408064131

LIITTEENÄ: YRITYSKYLÄ-TOIMINNASSA OLLEILLE OPPILAILLE

JAETTAVA TUTKIMUSLUPAPYYNTÖ. KIITOS ETUKÄTEEN.

Perusopetuksen hallinto 2.9.2013

HAASTATTELUKYSYMYKSET (REHTORI) KOULUN OPPILASMÄÄRÄ

REHTORINA VUOTTA

Lukio %

Haastattelut teema-alueittain.

IKÄ 30 - 35, 35 - 40, 40 - 55 , 55 - 60 yli 60

1. Koulun vahvuudet ja heikkoudet. (uhat ja mahdollisuudet)

2. Mitä mieltä koulun ulkopuolisesta oppimisesta? Opetussuunnitelmaa viedään käytäntöön? (tvt- välineiden käyt-tö? Koulun ja oppilaan toimintaympäristön muutos/ opetussuunnitelma?

3. Osaamiskartoitukset: Miten tiedät millaista osaamista koulussanne on ja miten sitä hyödynnetään ?

4. Määrittele yrittäjyyskasvatus? (Yrittäjyyskasvatus ja ops)

5. Miten jatkumo? Miten yrittäjyyskasvatusta voitaisiin jatkaa yläkoulussa?

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Anttiroiko, A. (2003) Kansalaisosallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa Backlun-d,P. (toim) Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen. Tapaus Nettimaunula. Helsingin kaupungin tietokeskus. Hel-sinki. s. 11-32.

Bernelius,V.(2013) Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.

Davidson,P. & Honig.B. (2003) The role of social and human capital among nascent entrepreneurs.

European commission Brussel (13.1.2013): Entrepreneurship 2020 Action Plan.

European commission( 13.1.2013) Report on the results of public consultations on The Entrepreneurship 2020 Ac-tion Plan.

Lonka K, Lonka, I (toim) 1991. Aktivoiva opetus. Kirjayhtymä. Tampere.

Heino, T. (toim.) Kokemukset kiertoon: ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opetushallitus. Oppaat ja käsi-kirjat 2013:8, Juvenes Print. Tampere.

Heinonen,J., Hytti,U. Tiikkala A. (2011) Yrittäjämäinen oppiminen: tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu & Kasvatustieteellinen tiedekunta. Turku.

Halinen, I. & Järvinen, R. (toim.) 2007 Tulevaisuuskasvatus – passi tulevaisuuteen. Opetushallitus.

Eskola,J., Mäkelä,J. Suoranta, J.(1995) Ihmistieteiden 1990-luvun metodologiaa etsimässä. Kasvatustieteellisiä jul-kaisuja. Lapin yliopisto.

Eskola,J., Suoranta,J. (2008)Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino.

Kyrö, P. (2006) Teaching Metacompetences in Entrepreneurship Education. Paper presented at the Second BERART Conference, Tartu, October: 26-27.

Koulu 3.0 .http://www.enorssi.fi/hankkeet/koulut-3.0

Koulu 3.0 –verkkopalvelu tarjoaa sosiaalisen median työtapapankin, osahankkeiden case-kuvauksia ja sosiaalisen median opetuskäyttöön liittyviä tutkimuksia. (Käytetty 13.4.2014)

http://ktl.jyu.fi/act21s (JYU:2000-luvun taitojen määrittelystä) (Käytetty 13.5.2014)

Journal of Business Venturing 18 (2003) The role of social and human capital among nascent entrepreneurs (301 -332)

Norrena, J. (2013) Tulevaisuuden taitojen opettaminen vaatii muutosta koululta ja opettajilta. Väitöskirja. Jyväsky-län yliopisto.

Opetussuunnitelmaluonnos 2016 : www Oph.fi

Opeka: http://opeka.opetusteknologia.info/fi. Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tietoja viestintätekniikan opetuksen käytännön tasoa. Se antaa opettajille ja sekä koulun ja kun-nan edustajille tietoa heidän omista TVT-valmiuksistaan suhteessa muihin opettajiin, kuluihin ja valtakunnalliseen tilanteeseen.

Oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen ja toimijuuden tukeminen (2013) Juntunen, Lampinen ja Oppijat-hanke: Jyväskylän yliopisto. Artikkeli teoksessa Kokemukset kiertoon ( toim. Heino)

Opettajan tiedonhaun ohjauksen opas

http://tietohaltuun.wordpress.com/opettajan-opas/

Misukka, H. (2014) Koulutuksen suurvalta tienhaarassa. Polemia sarja.

Tiedonhallinnan opas eri oppiaineiden lukio-opettajille helpottaa tiedonhaun ja –hallinnan opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Sivustolta löytyy myös tiedonhallinnan opetusmateriaalia.

Polayi. M. (1967) The tacit dimenssion Lontoo: Routledge and Kegan.

Schultz, T.W. (1961) Investment in human capital. The American Economic Review, 51(1), 1-17.

Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007:28, Helsinki. Yliopistopaino.

Shulman, L.S. & Shulman, J.H. (2004) How and what teachers learn: a shifting perspective. Journal of Curriculum Studies, 36:2, 257-271.

SVT.Työvoimatutkimus.Helsinki.http://www.tilastokeskus.ti/til/tyti (käytetty 14.9.2014)

Rae, D. & Carswell, M. (2001) Towards a conceptual understanding of entrepreneurial learning. Journal of Small Bu-siness and Entrerprise Development 8(2): 150 -158.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011). www.vn.fi (käytetty 14.4.2014)

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo: www.lut.fi/mittaristo

Himanen, P (2005) Luova ja rikastava työyhteisö. Esitys TYKES-seminaarissa Helsingissä 6.10.2005.

Himanen, P. Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki: WSOY.

Hirsijärvi, S., Remes,P., Sajavaara,P. (2013) Tutki ja kirjoita.CDON.COM.

Hirsijärvi, S. (2011) Tutkimushaastattelu.CDON.COM.

Ruskovaara, Rytkölä, Seikkula-Leino, Ikävalko ja Mattila. (2011) Opettajien toteuttama yrittäjyyskasvatus ja reflek-toinnin merkitys. Artikkeli teoksessa Heinonen, Hytti ja Tiikkala:Yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkea-koulu, Turun yliopisto.

Heleena Lehtonen ja Helena Lehkonen (2011) Rikastuttavat oppimisympäristöt yrittäjyyskasvatuksessa. Artikkeli teoksessa Heinonen, Hytti ja Tiikkala: Yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu. Turun yliopisto

Opetushallitus (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala.

Opetushallitus (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnos.www.oph.fi.

TALIS 2013. Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuita 2014:15. Taajamo, M., Puhakka, E., Välijärvi, J.

Pittaway, L. & Cope, J.(200% Entrepreneurship education – a systematic review of the evidence. Paper presented at ISBE conference, Blackpool, 1- 3 November 2005.

SWOT analyysi:www.oph.fi (saadokset ja ohjeet/laadunhallinnan_tuki)

http://www.eTwinning.net

eTwinning-ohjelman portaali kumppaninhakuun ja verkostoitumiseen.

HAASTATTELUT: Vihinen, Johanna, Pirkanmaan Yrityskylän aluekoordinaattori, TAT. 1/2014

Hursti Matti, sivistysjohtaja Ylöjärvi 12/ 2013

KIITOS!

KIITÄN TUTKITTAVIEN KOULUJEN JOHTOA, OPETTAJIA JA OPPILAI-TA HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ JA KAIKKIA NIITÄ HENKILÖITÄ, JOTKA OVAT OLLEET MUKANA TÄSSÄ TYÖSSÄ.

AULI OJALA