• NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA• TUTKIMUSMENETELMÄT• KLIININEN ARVIOINTI• AKUUTTI NEUROLOGIA• KOHTAUKSELLISET TILAT• ETENEVÄT SAIRAUDET• KUNTOUTUS

NEUROLOGIAN kurssi 2005NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka

kirjallisuutta

• Soinila S, Kaste M, Launes J, et Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia. Duodecim 2001al. Neurologia. Duodecim 2001

• Nyström S. Neurokirurgia, Gummerus 1988• Palo J, Jokelainen M, Kaste M, et al.

Neurologia . WSOY 1992• Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A, et al.

Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY SHKS• Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M.

Meilahden akuuutti hoito-opas. Duodecim

NEUROANATOMIA• KESKUSHERMOSTKESKUSHERMOST

OO• aivot• selkäydin• spinaaliganglio

(takajuuren hermosolmuke)

• autonomisen hermoston sentraaliosat

• ÄÄREISHERMOÄÄREISHERMOSTOSTO

• aivohermot• selkäydinhermot

(spinaalihermot)• autonomisen

hermoston perifeeriset osat

AIVOT• isot aivotisot aivot (aivokuori, aivo-lohkot, valkea aine,

tyvitumakkeet, hemisfäärit, aivokurkiainen, kammiot)

• väliaivotväliaivot (3. aivokammio, talamus, hypotalamus, aivolisäke, käpylisäke)

• keskiaivot keskiaivot (aivonesteviemäri)

• aivosilta aivosilta ( 4.aivokammio)

• pikkuaivotpikkuaivot

• ydinjatkeydinjatke (vasomotorinen keskus,hengityskeskus)

AIVOKALVOT• dura materdura mater (kovakalvo) verhoaa kalloa

muodostaen samalla luukalvon. Verenvuoto luun ja kovakalvon välissä on epiduraalitilaepiduraalitilassa. Dura työntyy myös isoaivopuoliskojen ja pikkuaivo-puoliskojen väliin

• keskimmäinen aivokalvo on lukinkalvo (arachnoidea mater), duran ja lukin-kalvon välissä oleva vuoto on subduraalitilassa

• aivoja verhoaa pia mater (pehmeä kalvo), jonka yllä on aivoselkäydinnesteaivoselkäydinnesteen täyttämä subaraknoideaalitilasubaraknoideaalitila

SELKÄYDINSELKÄYDIN• selkäydin päättyy I lannerangan

korkeudelle• jatkuu viuhkamaisena hermosyistä

muodostuvana kimppuna (cauda equinacauda equina)• selkäytimestä hermosolukimput lähtevät

molemminpuolin edestä ja takaa (etu-ja etu-ja takajuuritakajuuri) yhtyen spinaalihermoksi, mitkä kulkevat nikamien välistä

AUTONOMINEN HERMOSTO• JAKAUTUU SYMPAATTISEEN SYMPAATTISEEN JA

PARASYMPAATTISEEN PARASYMPAATTISEEN OSAAN• VAIKUTTAVAT SAMOIHIN KOHDE-

ELIMIIN• SYMPAATISEN HERMOSTON GANGLIOT

SIJAITSEVAT NIKAMIEN SIVUSSA• PARASYMPAATTINEN HERMOSTO

JAKAUTUU KRANIAALISEEN JA KAUDAALISEEN OSAAN

AUTONOMISEN HERMOSTON TEHTÄVÄT

• SYMPATIKONIA (asetyylikoliini, noradrenaliini)

• verenkierto vilkastuu• hengitystiet laajentuvat• ruuansulatus hidastuu• ihokarvat nousevat

pystyyn• mustuaisetmustuaiset laajenevatlaajenevat• ejakulaatio ja orgasmi

• PARASYMPATIKOTONIA (asetyylikoliini)

• ruuansulatus kiihtyy• virtsarakko supistuu• verenkierto hidastuu• erektio miehillä

ÄÄREISHERMOSTO

• alkio muodostuu segmenteistä, joita tulee hermottamaan yksi pari spinaalihermoja

• hermosyykimppu sisältää useita hermosoluja; somaattisia ja autonomisia sekä tukisoluja

• iholla segmettejä nimitetään dermatomeiksi

• nikamien ulkopuolella spinaalihermot muodostavat hermopunoksia

• aivohermot lähtevät suoraan aivorungosta

AIVOHERMOT

• I hajuhermo• II näköhermo kulkee ristiin

näköhermoristissä (chiasma opticus)• III n. oculomotorius, IV n. trochlearis,

VI n. abducens hermottavat silmälihaksia• V kolmoishermo (n. trigeminus)

hermottaa kasvoja• VII n. facialis hermotta kasvoja

•VIII tasapaino-kuulohermo

•IX kieli-kitahermo osallistuu nielemisrefleksiin

•X n. vagus muodostuu parasympaattisista hermosyistä, kulkee rinta- ja vatsaonteloon saakka

•XI lisähermo

•XII kielen liikehermo

HERMOSTON TOIMINTAHERMOSTON TOIMINTA

• motoriikkamotoriikka

• aistitoiminnotaistitoiminnot

• adaptiiviset toiminnatadaptiiviset toiminnat (motoriikan säätely, aistitiedon käsittely, vireystila, lämmönsäätely, endokrinologinen ja immuloginen säätely jne)

• assosiatiiviset toiminnatassosiatiiviset toiminnat (kognitiot)

MOTORISET TOIMINNOTMOTORISET TOIMINNOT

• liikkeitä ohjaa aivorungon ja selkäytimen alfamotoneuronitalfamotoneuronit

• liikkeiden säätelyliikkeiden säätely tapahtuu pyramiradaston, pyramiradaston, ekstrapyramidaali-järjestelmän ja pikkuaivojenekstrapyramidaali-järjestelmän ja pikkuaivojen avullaavulla

• hermosolut liittyvät lihaksiin hermo-hermo-lihasliitoksenlihasliitoksen avulla

• ylempi motoneuroniylempi motoneuroni kuuluu keskushermostoon alempi motoneuronialempi motoneuroni ääreishermostoon

REFLEKSIREFLEKSI ELI HEIJASTE

• ärsykkeen aikaan saama tahaton liikeärsykkeen aikaan saama tahaton liike

• yksinkertaisia motoriikan säätelymekanismeja

• sensorinen ja motorinen hermosolun kytkentä muodostaa refleksikaaren

• venytysheijasteet, koukistusheijasteet, suojeluheijasteet, ihoheijasteet, asentoheijasteet, primaariheijasteet

PYRAMIDIRATAPYRAMIDIRATA

• motorinen kuorialue sijaitsee otsalohkon takareunassa

• tahdonalaisten liikkeiden suunnittelutahdonalaisten liikkeiden suunnittelu

• radaston hermosolut risteytyvät ydinjatkeessa ja selkäytimessä

• aivojen oikea kuorikerros ohjaa ruumiin vasemman puolen liikkeitä ja päin vastoin

EKSTRAPYRAMIDAALIJÄRJESTELMÄEKSTRAPYRAMIDAALIJÄRJESTELMÄ

• pyramidaaliradan ulkopuoliset motoriset radat

• tyvitumakkeet (basaaligangliot), osa talamuksesta, keskiaivojen puna- ja mustatumakkeet

• tasapainoheijasteiden ylläpito, tasapainoheijasteiden ylläpito, lihastonuksen säätely, myötäliikkeet, lihastonuksen säätely, myötäliikkeet, liikesarjatliikesarjat

PIKKUAIVOTPIKKUAIVOT

• parillinen aivojen osa aivosillan korkeudella isojen aivojen takaraivolohkojen alla

• liikkeiden hienosäätö ja rytmittäminenliikkeiden hienosäätö ja rytmittäminen

• kognitiivisiakin toimintoja

LIHASJÄNTEVYYS

Lihaksen supistustilaa säätelee lihaskäämi, mikä reagoi lihaksen pituuteen (gammamotoneuronigammamotoneuroni).

Säätely tapahtuu lihaskäämin intrafusiaalisäikeiden jännitystä muuntamalla.

Lihastonus on kuormittamattoman lihaksen passiivinen Lihastonus on kuormittamattoman lihaksen passiivinen vastusvastus. Tämä aiheutuu lihaskäämin ja lihaksen perustoiminnasta (alfamotoneuronialfamotoneuroni)

Selkäydintasolla tonusta säätelee gammamotoneuroni, jonka aktiivisuutta pikkuaivot ja tyvitumakkeet säätelevät.

Alfamotoneuroni saa hermotuksensa motoriselta aivokuorelta pyramiradan välityksellä.

- Tonus ongelmat ja leesion lokalisaatio -

spastisiteetti >>> pyramidirata

rigiditeetti >>> ekstrapyramidaalijärjestelmä

hypotonia >>> neuromuskulaarijärjestelmä

selkäydin (etusarvi)

pikkuaivot

Liikkuminen ja tasodiagnostiikka

ontuminen + kipuontuminen + kipu >>>>>> nivel-jännestatusnivel-jännestatus

spastinen kävelyspastinen kävely >>>>>> ylempi motoneuroniylempi motoneuroni

hypo-bradykinesiahypo-bradykinesia >>>>>> EP-järjestelmäEP-järjestelmä

koreiforminenkoreiforminen >>>>>> tyvitumakkeettyvitumakkeet

dyspraktinen/frontaalikävelevy dyspraktinen/frontaalikävelevy

>>>>>> isot aivotisot aivot

ataksiaataksia >>>>>> pikkuaivot - pikkuaivot - ääreishermostoääreishermosto

vaappuminenvaappuminen >>>>>> proksimaalinen proksimaalinen lihaksistolihaksisto

jalkojen läpsyminenjalkojen läpsyminen >>>>>> ääreishermostoääreishermosto

KOGNITIIVISET TOIMINNOTKOGNITIIVISET TOIMINNOT

• puhe ja kielelliset taidot, tarkkaavaisuus, muisti, hahmottaminen, aktiivisuuden säätely jne

• aivokuoren sensoriset alueet ovat moni-mutkaisessa yhteistyössä aivokuoren assosiatiivisten alueiden ja aivokuorten alaisten alueiden mm. talamuksen kanssa

• Brocan ja Wernicken alue ovat tärkeitä kielellisiä assosiatiivisia alueita

LATERALISAATIOLATERALISAATIO

• VAS. PUOLIVAS. PUOLI:

• sanat ja foneemit

• aritmeettiset taidot

• visuokonstruktiiviset taidot

• OIK. PUOLI:OIK. PUOLI:

• visuospatiaaliset taidot

• neglet

• melodia taju

• kasvojen ja ilmeiden tunnistus

LIMBINEN JÄRJESTELMÄLIMBINEN JÄRJESTELMÄ

• ohimolohkosta, väliaivoista ja aivokurkiaista ympäröivästä kudoksesta muodostuva toiminnallinen kokonaisuus

• vaikuttaa käyttäytymiseen ja motiiveihin

• yhteys hypotalamuksen kautta endokrinologiseen säätelyyn

NEUROLOGINEN ARVIOINTINEUROLOGINEN ARVIOINTI

• kliininen arviointikliininen arviointi

• aivoselkäydinnesteen analysointiaivoselkäydinnesteen analysointi

• aivopaineen mittausaivopaineen mittaus

• neurofysiologiset tutkimuksetneurofysiologiset tutkimukset

• kuvantamistutkimuksetkuvantamistutkimukset

aivoselkäydinnesteen arviointiaivoselkäydinnesteen arviointi

• solut• proteiinit• mikrobit• igG-indeksi ja oligoklonaalinen IgG• glukoosi ja laktaatti• ACE, ADA, NSE

NEUROFYSIOLOGISET NEUROFYSIOLOGISET MENETELMÄTMENETELMÄT

• elektroenkefalografia (EEG)

• elektroneuromyografia (ENMG)

• herätevasteet (VEP, SEP, BAEP)

• transkraniaalinen magneettistimulaatio (MEP)

• unipolygrafia ja SCSB

KUVANTAVAT TUTKIMUKSETKUVANTAVAT TUTKIMUKSET

• natiiviröntgentutkimukset

• angiografiat (AC,DSA, MA)

• tietokonetomografia (TT=CT)

• magneettikuvaus (MK=MRI)

• ultraäänitutkimukset

• isotooppitutkimukset (PET,SPECT)

KLIINISET ERIKOISALATKLIINISET ERIKOISALAT

• lastenneurologia

• neurologia

• neurofysiologia

• neurokirurgia

• (neuroradiologia)

• (neuropatologia)

KLIINISET ERITYISALATKLIINISET ERITYISALAT

• neuropsykologia

• puheterapia

• toimintaterapia

• fysioterapia

• (genetiikka)

• (psykiatria)

• (ortopedia)

AKUUTTI NEUROLOGIA

• tajuttomuus ja sekavuustajuttomuus ja sekavuus• kohonnut aivopainekohonnut aivopaine• kouristuksetkouristukset• aivovammataivovammat• aivokuolemaaivokuolema• aivoverenkiertohäiriötaivoverenkiertohäiriöt• selkäydinvammatselkäydinvammat• infektiotinfektiot• intoksikaatiotintoksikaatiot

TAJUTTOMAN ENSIHOITOTAJUTTOMAN ENSIHOITO

• VITAALITOIMINTOJEN TURVAAMINEN (ABC)• O2, NESTEINFUUSIO, GLUKOOSIPIKAKOE• TAJUNNAN TASON ARVIO (GLASGOW'N

ASTEIKKO)• ESITIEDOT SILMINNÄKIJÖILTÄ• MONITOROINTI KULJETUKSEN AIKANA• INTUBOINTI TARVITTAESSA (LÄÄKITYS)• JOS TAJUTTOMUUDEN SYY SELVILLÄ,

ALOITETAAN PERUSSAIRAUDEN VÄLITÖN ENSIHOITO

TASODIAGNOOSTASODIAGNOOSI

• AIVOPERÄINEN:• meningiitti• epileptinen status• trauma• SAV tai aivoverenvuoto• aivoinfarkti tai basilaari-

tromboosi• kohonnut aivopaine• aivorunko-oireet

• SYSTEEMINEN SYY• metabolinen häiriö• intoksikaatio• hemodynamiikan häiriö• yleisinfektiot• respiratoriset tekijät

TILAN ARVIOTILAN ARVIO

• YLEISSTATUS• trauman merkit• ihon tarkastelu (väri,

turgor, petekkiat)• hengitys (tuoksu,

tiheys)• auskultaatio• vatsan palpaatio

• NEUROLOGINEN STATUS

• tajunta• neuro-oftalmologinen

status (staassipapilla, mustuaiset, silmän liikkeet)

• meningiaaliset oireet• aivorunkostatus• motoriikka• tuntotestaukset

NEURO-OFTALMOLOGINEN NEURO-OFTALMOLOGINEN STATUSSTATUS

• katsedeviaatio hemipareesin kontralateraalipuolelle viittaa isoaivo-hemisfäärin vaurioon, katsedeviaatio ipsilateraalipuolelle viittaa aivorunkovaurioon

• pienet valolle reagoivat mustuaiset >>> aivosilta (pons)

• suurentuneet valolle reagoimattomat mustuaiset >>> keskiaivot

• hyvin laajat mustuaiset viittaavat kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen

• normaalisti valolle reagoivat mustuaiset ja muutoin poikkeava aivorunkostatus viittaa metaboliseen syyhyn

TAJUTTOMAN POTILAAN HOITOTAJUTTOMAN POTILAAN HOITO

• neurokirurgin konsultaatio jos SAV tai muu tilaa vieväprosessi• intuboidun rauhoittamiseen lyhyt vaikutteisia lääkkeitä • kouristusten tehokas hoito • kohonneessa aivopaineessa normoventilaatio, tarvittaessa

deksametasonia, mannitolia tai glyserolia• tiamiinia i.v 100mg jos alkoholisti tai ali ravitsemustila• elektrolyytihäiriön korjaus (hyponatremia hoidetaan hitaasti

>>>ponsin myelinolyysi riski)• hyperglykemian hoito• kuumeen alentaminen ja kivun hoito• neurologisen pot. kohonnutta verenpainetta alennetaan

varovasti (labetaloli)

DELIRIUM DELIRIUM (ÄKILLINEN SEKAVUUSTILA)

• alentunut attentio ja vigilanssi• illuusiot, hallusinaatiot, deluusiot• häiriintynyt uni-valverytmi• ahdistuneisuus, ärtyisyys, pelkotilat,

depressiivisyys, apatia, tahdottomuus (abulia), euforia

• vapinaa, ataksiaa, myoklonioita• autonomisen hermoston oireita

EROTUSDIAGNOSTIIKKAEROTUSDIAGNOSTIIKKA

• DEMENTIA (huom. yleissairaudet voivat laukaista myös dementoituneen ihmisen deliriumin)

• psykiatriset häiriöt (tajunnan taso yleensä normaali, neurologisessa statuksessa ei juurikaan poikkeavuutta, kuuloharhat yleisempiä ja harhat loogisempia kuin deliriumissa)

KALLONSISÄINEN PAINEKALLONSISÄINEN PAINE

• paineeseen vaikutta itse aivokudos, likvor ja aivojen veritilavuus

• veritilavuus vaihtelee, esim. CO2 -osapaineen nousu kiihdyttää aivoverenkiertoa ja nostaa painetta

• systeemiverenkierron valtimopaineen ja kallonsisäisen paineen ero >>> 70 mmHg (perfuusiopaine)

• kallonsisäinen paine on norm. <<<10 mmHg

KALLONSISÄISEN PAINEEN KALLONSISÄISEN PAINEEN KOHOAMINENKOHOAMINEN

• KUDOKSEN LISÄÄNTYMINEN (kasvain, hematooma, infektiopesäke)

• veritilavuuden kasvu (infektio, inflam-maatio, hypoksia, laskimopaluun estyminen) johtaa AIVOÖDEEMAAN

• LIKVORKIERRON ESTYMINEN

AIVOPAINE-OIREISTOAIVOPAINE-OIREISTO

• aamupainotteinen päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu

• näön hämärtyminen, näkökenttä-puutokset, kaksoiskuvat

• LÖYDÖKSINÄ ataksia, oculomotorius- ja abducens-pareesi, staasipapilla

• komplikaationa herniaatio

DIAGNOSTIIKKADIAGNOSTIIKKA

• pään TT- tai MRI- kuvaus• likvortilojen laajentuminen näkyy

kammioiden koon kasvuna• vuoto näkyy parhaiten TT-kuvassa• aivoödeema näkyy sekä TT- että MRI -

kuvissa• tuumorin kuvauksessa käytetään

varjoainetehostetta• suora aivopaineen monitorointi paineanturilla

HYDROKEFALUSHYDROKEFALUS

• imeväisiässä ennen saumojen sulkeutumista hydrokefalus johtaa päänympäryksen kasvuun

• OBSTRUKTIIVINEN HYDROKEFALUS (virtauseste sivuaivokammioiden ja III aivokammion välissä, aivonesteviemärissä tai IV aivokammion ulosvirtausaukoissa)

• KOMMUNIKOIVA HYDROKEFALUS (likvorkierto estynyt aivokammiojärjetelmän ulkopuolella)

• NORMAALIPAINEINEN HYDROKEFALUS (ei paineoireita) >>> dementia, kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi

• PSEUDOTUMOR CEREBRI (idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio) >>> normaalit likvortilat, päänsärky, staasipapilla. HUOM! likvorpunktio kuuluu hoitoon

AIVOPAINEEN HOITOAIVOPAINEEN HOITO

• turvataan riittävä perfuusiopaine• verenpainetasoa ei saa laskea liian alas (180-150/100-80

mmHg), tarv. labetaloli• pään kohoasento laskimopaluun vuoksi• kuumeen alentaminen• kivun, pahoinvoinnin ja kouristusten hoito • riittävä nesteytys• hyperventilaatio, vähentää verenvirtausta aivoissa, mutta voi

aiheuttaa iskemiaa• aivoödeemaa vähennetään mannitolilla tai glyserolilla• deksametasoni tai beetametasoni tuumorin, abkessin ja

meningiitin hoidossa• ventrikulostomia ja suntti

KOURISTUKSETKOURISTUKSET

KOURISTUS = motorisella aivokuorella KOURISTUS = motorisella aivokuorella tapahtuva poikkeava sähköinen purkaus, tapahtuva poikkeava sähköinen purkaus, mikä johtaa nopeasti toistuviin lihasten mikä johtaa nopeasti toistuviin lihasten

fleksio-ektensio liikkeisiin fleksio-ektensio liikkeisiin

SANASTO

• TOONIS-KLOONINENTOONIS-KLOONINEN = stereotyyppiset toistuvat fleksio-ekstensio liikkeet joihin liitty jäykistelyä

• MYOKLONUSMYOKLONUS = äkillinen voimakas yksittäinen tai sarjoittainen lihasnykäys

• EPILEPTINEN KOHTAUSEPILEPTINEN KOHTAUS = poikkeavasta aivojen sähköisestä purkauksesta johtuva kohtauksellinen tila

KOURISTUKSEEN LIITTYMÄTTÖMIÄ PAKKOLIIKKEITÄ

• TICTIC = nopea streotyyppisenä toistuva lihasnykäys

• MYOKYMIAMYOKYMIA = näkyvä lihassäikeiden faskikulaatio

• DEKEREBRAATIODEKEREBRAATIO = raajojen ojentajalihasten jäykistely

• PARATONIAPARATONIA (gegenhalten) = passiivisten liikkeiden vastustaminen

• OPISTOTONUSOPISTOTONUS = vartalolihasten ektensio-rigiditeetti

EPILEPTINEN KOURISTUS

• suoraan yleistyväsuoraan yleistyvä, jolloin tajunta katoaa välittömästi, johtaa toonis-klooniseen kouristukseen (Grand Mal; jälkiuni, inkontinenssi, voimakas syljeneritys, kieleen pureminen)

• fokaalinen kohtausfokaalinen kohtaus, jossa tajunta säilyy ainakin osittain, jolloin kouristus voi olla rajoittunut (pot. muistaa osittain tilanteen, jälkioireet voivat puuttua)

• fokaalinen kohtaus voi yleistyä

KOURISTUS POTILAAN ANAMNEESIKOURISTUS POTILAAN ANAMNEESI

• silminnäkijöiden lausunto

• alkoholi -ja päihteiden käyttö

• lääkitykset (insuliini, anti-konvulsiivit, neuroleptit)

• valvominen, välkevalon vaikutukset

• trauma, TIA-kohtaukset

• onko kohtauksessa fokaalisia piirteitä vai yleistyikö kohtaus suoraan?

EI-EPILEPTISET EI-EPILEPTISET KOURISTUKSETKOURISTUKSET

• synkopee ja kollapsi• TIA-kohtaukset• tetaaninen kouristus• elektrolyyttihäiriöt (hypoglykemia!!!)• narkolepsiaan liittyvä katalepsia• dopamiini - ja serotoniini välittäjäaineisiin

vaikuttavien lääkkeiden provosoima EP-oireisto

• konversio ja simulaatio

AIVOVAMMATAIVOVAMMAT

• aivovamma on kaikista vammoista yleisin yksittäinen kuolinsyy (n. 1 000/v)

• pysyvä haitta n. 4 000/v

• sairaaloissa hoidetaan n. 6 000 pot. /v päähän kohdistuneen vamman vuoksi

• 2/3 aiheutuu liikenneonnettomuuksista

PRIMAARIT VAURIOTPRIMAARIT VAURIOT

• kontakti- tai liikevamma:• kallofraktuurat

• penetroivat vammat

• paikalliset aivovammat

• diffuusit aivovammat

KALLONSISÄISET VAURIOTKALLONSISÄISET VAURIOT• primaarit parenkyymivauriot:

- diffuusi aksonivaurio

- kortikaalinen kontuusio

- subkortikaalinen harmaan aineen vaurio

- aivorunkokontuusio• aivojen ulkopuoliset kertymät:

- subduraalihematooma

- epiduraalihematooma

- subaraknoidaaliverenvuoto

DIFFUUSI AKSONIVAURIODIFFUUSI AKSONIVAURIO

• aiheutuu eri tiheyttä olevien kudosten liikkestä toisiinsa nähden

• hermosolu eli aksoni vaurioituu suuri energisissä vam-moissa kiihtyvyyden muutosten seurauksena (esim. liikenkenneonnettomuudet)

• vaurio on vaikeasti kuvannettavissa (TT :ssa pieniä verenpurkaumia aivojen keskiosissa)

• kliinisesti voi aiheuttaa pitkän tajuttomuuden• voi aiheuttaa ns. posttraumaattisen vegetatiivisen

tilan

KORTIKAALINEN KORTIKAALINEN KONTUUSIOKONTUUSIO

• syntyy aivopoimujen iskeytyessä kalloa vasten

• syntyy herkimmin otsa- ja ohimolohkon kärki- ja pohjaosiin

• kontuusiopesäkkeitä on yleensä useampia• joskus tilan voi liittyä aivokudokseen

tapahtuvaa verenvuotoa (intrasebraalihematooma)

• TT:ssa pieniä verenpurkaumia ja turvotusta

subkortikaalinen harmaan subkortikaalinen harmaan aineen vaurioaineen vaurio

• pienet verenvuodot tyvitumakkeissa ja talamuksessa

• yleensä yhdessä diffuusin aksonivaurion yhteydessä

• syntyy pienten perforanttisuonten vaurioituessa

• ennuste yleensä huono

AIVORUNKO-KONTUUSIOAIVORUNKO-KONTUUSIO

• yleensä keskiaivojen ylä-lateraaliosissa

• syntyy aivorungon iskeytyessä aivoteltan (tentorium) reunaa vasten

• TT:ssa vaurio näkyy harvoin

SUBARAKNOIDEAALI-SUBARAKNOIDEAALI-VERENVUOTOVERENVUOTO

• liittyy usein muihin kallonsisäisiin vammoihin

• verta aivokuoren uurteissa (sulcus),hemisfäärien eli aivopuoliskojen välissä ja aivoteltan (tentoriumin) päällä

• toipuminen yleensä huonoa

SUBDURAALIHEMATOOMASUBDURAALIHEMATOOMA

• syntyy kortikaalisen laskimon repeämisestä

• TT:ssa näkyy aivojen pinnan muotoinen tiivis sirppimäinen kertymä, usein nähtävissä ns. keskiviivasiirtymä

• akuutit oireet tunneissa tai vuorokausissa, subakuutit oireet 2:ssa viikossa, krooniset oireet viikkojen tai kuukausien kuluttua

OIREETOIREET

• päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia

• kognitiivisia muutoksia ja psyykkisiä oireita

• vireystilan vaihtelua, deliriumia, tajunnan heikentymistä

• hemipareesi mahdollinen, jopa parapareesi

EPIDURAALI-HEMATOOMAEPIDURAALI-HEMATOOMA

• usein kallomurtuman yhteydessä• yleensä sijaitsee temporo-parietaalisesti• yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla• TT:ssa aivojen ulkopuolinen "linssimäinen"

muutosalue• oireet nopeasti, koska valtimovuoto

(päänsärky, levottomuus)• vammamekanismi usein lieväenerginen

KALLOFRAKTUURATKALLOFRAKTUURAT

• KALLONPOHJAN MURTUMA (sekä lievissä että vaikeissa aivovammoissa) -aivohermovauriot tavallisia

• -likvorvuoto nenästä tai korvasta (hajuaistin menetys)

-luomihematooma (Brillen-hematooma)• IMPRESSIOMURTUMA

-luu kappalei painuu kallon sisään (dura repeytyy, kortikaalinen kontuusio)

SEKUNDAARISET VAURIOTSEKUNDAARISET VAURIOT

• patofysiologinen ”kaskadi” seuraa primaaria aivovauriota: a) systeemiset

b) intrakriaaliset sekundaarivauriot

• hypotensio ja hypoksia tavallisimmat systeemivaurioden aiheuttajat >>> iskemia ja aivoinfarkti

• anemia pahentaa iskemiaa

INTRAKRANIAALISET INTRAKRANIAALISET SEKUNDAARIVAURIOTSEKUNDAARIVAURIOT

• kallon sisäiset hematoomat voivat nostaa aivopainetta

• aivödeema ja hyperemia nostavat aivopainetta, heikentävät aivoverenkiertoa ja aiheuttavat iskemiaa

• kohonnut kallonsisäisen paineen nousu voi aiheuttaa aivojen herniotumisen, aivorungon ja aivovaltimoiden puristumisen

KLIININEN ARVIOINTI

• aivotärädyksen (commotio cerebri) liittyy enintäin 30 min. tajuttomuus, ei puutosoireita, enintäin tunnin mittainen muistikatkos. Pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä ja huimausta voi esiintyä vuorokausiakin.

• tajunnan tason seuranta (Glasgow Coma Scale)• pupillin laajeneminen ja muuttuminen valojäykäksi>>>

kallonsisäinen hematooma • humalatilan aiheuttama tajunnantason muutos ei kestä yli 8

tuntia• fokaalilöydökset,kouristukset, delirium ja heikkenevä tajunnan

taso viittaavat aivokontuusioon• pään TT on ensisijainen ja välttämätön tutkimus kontuusiota

epäiltäessä

AIVOVAMMAPOTILAAN ENSIHOITO

• vitaalitoimintojen turvaaminen• tajuton intuboitava, sedaatio >>>intubaatio

nostaa kallonsisäistäpainetta• mahd.verenvuotosokki hoidetaan iv-

nesteytyksellä• jos kallonsisäinen ekspansio >>> 15%

mannitolia 300-500 ml (alentaa aivopainetta)• pyritään estämään sekundaarivaurioiden

kehittyminen (hypoksia, hypotensio)

KOMPLIKAATIOTKOMPLIKAATIOT

• hydrokefalus 40%:lla vaikean aivovamman jälkeen

• epilepsia 5%:lla sairaalassa hoidetuista potilaista

• hemipareesi ja afasia korjaantuvat usein hyvin

• näkökenttäpuutos, anosmia ja ataksia ovat usein pysyviä

• kognitiiviset ja neuropsykiatriset oireet

HUUMEET JA TOKSISET HUUMEET JA TOKSISET ENKEFALOPATIATENKEFALOPATIAT

• kokaiini

• amfetamiini

• opiaatit

• kannabis

KOKAIINIKOKAIINI

• aivoatrofia

• alentaa kouristuskynnystä

• lisää alkoholin toksisuutta

• aivoverenvuodot, SAV

• vaskuliitit

• aivo- ja selkäydininfarkti

• psykoosi

CRACK (kokaiinialkaloidi)CRACK (kokaiinialkaloidi)

• iskeemiset aivoverenkiertohäiriöt

• aivoverenvuodot

• "crack dancing syndrome"

• vaskulaarinen päänsärky

• herkkyys dystonia oireistoille kasvaa

AMFETAMIINIAMFETAMIINI

• aivoverenvuodot

• aivoinfarktit

• aivoverisuonten vaskuliitit

• kehon lämpötilan kohoaminen

EKSTAASIEKSTAASI

• koreoatetoosi

• kouristelu

• rabdomyolyysi

• "jerking syndrome"

• "Punding syndrome"

HEROIINI HEROIINI (opiaattijohdannainen)

• leukoenkefolopatia (kävelyvaikeudet, ataksia, dysartria, bradykinesia, puhumattomuus)

• spongiforminen enkefalopatia

• toksinen amblyopia

• parkinsonismi

• polyneuropatia

KANNABISKANNABIS

• lähimuistin vaikeudet

• käytöshäiriöt

• pahentaa skitsofrenian oireita

• aivoinfarkti