7.5.2012 1

Kestävä pelastustoimi

Neuvoja ja ehdotuksia pelastusalan toimijoiden ympäristö- ja ilmastotyöhön

Työn taustalla

• Julkinen keskustelu antaa väärän kuvan siitä, kuinka yksimielinen tiedeyhteisö on ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen

• Pelastustoimi ei ole irrallaan muusta julkisesta sektorista ja sen päästövähennyspyrkimyksistä vaan senkin tulee osallistua kuntien päästövähennystavoitteisiin

• Pelastustoimen arvopohjaan ”inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti” kuuluu myös vastuu ympäristöstä

• Omaehtoiset toimet palvelevat organisaatiota paremmin ja kohtaavat merkittävästi vähemmän muutosvastarintaa kuin pakon edessä toteutetut ja ulkopuolelta sanellut toimet

2

Työn tarkoitus

• Paketti pelastustoimen toimijoiden ympäristö- ja ilmasto-ohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen

• Pelastuslaitosten ja palokuntien toiminnan ympäristö- jailmastonäkökulmien kartoitus

• Kartoituksen pohjalta toimenpide-ehdotuksia ja koottualisätietoa

• Tulosten jalkauttamista ja koulutusta ympäristö- jailmastoaiheista

• Keskustelun herättelyä pelastustoimen ympäristövastuustaja toimista sen toteuttamiseksi

Ohjausryhmä

• Mikko Routala, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (pj)

• Isto Kujala, Sopimuspalokuntien liitto

• Kaj Kuusisto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

• Jyri Leppäkoski, Satakunnan pelastuslaitos

• Magnus Nyström, ympäristöministeriö

• Marko Seppä, Helsingin pelastuslaitos

• Jyri Seppälä, SYKE

• Taito Vainio, sisäministeriö

Suomen ilmastopäästöt (Mt CO2,ekv)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Jätteiden käsittely

Maatalous

Liuottimien ja muidentuotteiden käyttöF‐kaasujen käyttö

Teollisuusprosessit (pl. F‐kaasut)Muu energia

Kotimaan liikenne

Teollisuus ja rakentaminen

Energiateollisuus

Lainsäädännöllinen perusta• Ympäristönsuojelulaki 86/2000, uusi laki hyväksytty 19.12.2013

• Ympäristönsuojeluasetus 169/2000

• Ilmastolaki, valmisteilla

• EU:n teollisuuspäästödirektiivi 2010/75/EU

• EU:n energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU

• Pelastuslaki 379/2011

• Jätelaki 646/2011

• Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005

• Kemikaalilaki 744/1989 -> uudistunut 599/2013

• Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki 719/1994

• Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009

• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013

• RIL 259-2012 – Matalaenergiarakentaminen. Toimitilat.

Onnettomuuksien satunnaispäästöt

• Merkittävimpiä halogenoidut dioksiinit ja furaanit (10 % kok. päästöistä), hiukkaspäästöt ja polyaromaattiset yhdisteet

• Lääkkeinä mahdollisimman nopea ja tehokas alkusammuttaminen tai pelastustoiminta, myös rakennusmateriaaleilla merkitystä

• Maastopaloja reilu 2000 vuosittain, joista 1000 metsäpaloja, keskimääräinen palanut metsäala 0,4 hehtaaria

• Öljyvahinkoja vuosittain 3800, yleisimmin tieliikenteessä (ml. tankatessa), vakavimmat laivaliikenteessä

• Vaarallisten aineiden onnettomuuksia 350, yleisimmin tiellä, varastoissa ja myymälöissä tai jakelupisteissä

• Keinoina autojen säiliöiden suojaaminen, rekkoihin imeytysaineita, laivojen öt-tehtäviin panostaminen, huoltoasemien valuma-altaat

Asemapalvelu - hankinnat• Määrittelyihin voidaan lisätä päästö-, materiaalitehokkuus- ja

muita vaatimuksia

• Yhteishankinnat tilauskoon kasvattamiseksi ja hankintaosaamisen varmistamiseksi (kumppanuusverkosto?)

• Kotimaisuuden suosiminen on yleensä myös ympäristön ja ilmaston kannalta hyvä

• Elintarvikkeissa kotimaisuus, kasvispainotteisuus ja kauden mukaiset valinnat

• Sertifikaatit (luomu, Reilu kauppa, Avainlippu, Joutsenmerkki) kuluttajien tukena

Asemapalvelu - jätehuolto• Jätelajeja riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti

• Ruokahävikin (ja muun jätteen) vähentäminen jätteen määrän seurannalla

• Ruokahävikin vähentäminen santsausmahdollisuudella

• Jätteiden lajittelun parantaminen astioiden erilaisuudella

• Jäteoppaita ja muuta materiaalia paloasemille

• Pakkausjätteen vähentäminen valitsemalla vähemmän pakattuja tuotteita, ja suosimalla suurempia pakkauskokoja silloin, kun se ei lisää hävikkiä

• Ei kiinteää jätettä, rasvaa tai puhdistamon toiminnalle haitallisia kemikaaleja viemäriin

Asemapalvelu – lämmittäminen ja energiatehokkuus• Energiatehokkain vaihtoehto kaukolämpö

yhteistuotantolaitoksissa (erityisesti kaupungeissa)

• Maa-, ilma-vesi- tai poistoilmalämpöpumput parantavat kiinteistöjen energiatehokkuutta (erityisesti taajamien ulkopuolella)

• Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella laskee lämmityksen energiankulutusta 5 %

• Ikkunoiden, ovien sekä muiden aukkojen lämpövuodot, tallin ovista poistuvat hälytysajoneuvot, lämmityslaitteiden oikea toiminta, koneiden lämpö ja muu hukkaenergia, verhojen käyttö

• Etuina ilmastonsuojelun ohella parempi huoltovarmuus, alhaisemmat energiakustannukset ja pienemmät muut päästöt

• Kattopinta-ala energiantuotantoon investointituilla

Asemapalvelu – sähkölaitteet ja vedenkäyttö• Laitteiden tehot ja koot riittäviä mutta eivät liian suuria

• Kylmälaitteet erillään lämmönlähteistä

• Laitteet päällä ainoastaan käytön aikana

• Herätevirran poiskytkeminen

• Etäohjattavuus sähkölaitteissa

• LED-valaisimet, liikkeentunnistimet

• Mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää kylmää vettä

• Järkevä vedenkäyttö

• Vedenkulutuksen seuranta ja vesimittarit

• Hanojen suihkusuuttimet

• Pestään vain likaisia autoja

Pelastustoiminta – sammutusveden ja –aineiden käyttö

• ”Tsup, tsup” vähentää paitsi veden aiheuttamia jälkivahinkoja, myös sammutusjätevettä

• Helposti suljettavat hule- ja jätevesiviemärit, pohjavesialueiden kemikaalikohteisiin turva- ja keräilyaltaat <- osaksi valvontatoimintaa

• Jätevedenpuhdistamojen jätevesille on olemassa raja-arvoja -> operatiivinen yhteistyö vesihuoltopalveluiden kanssa

• Sammutusvaahdoissa hankintaperusteeksi ympäristö- ja työturvallisuus – hyviä vaihtoehtoja on jo olemassa

• Myös päästöjen kannalta tehokas pelastustoiminta on ensisijaista

Pelastustoiminta - ajoneuvot• Kansallisena tavoitteena uuden moottoritekniikan käyttöönotto ja

vähäpäästöisten autojen infrastruktuurin luominen

• EU:n pyrkimyksenä vähäpäästöisempi kuorma-autoliikenne (ts. vaihtoehtoja tulee markkinoille)

• Esimerkkejä Lontoosta ja Ghentistä: • olemassa olevan ajoneuvokaluston korvaaminen esim. sähkö- tai

maakaasuautoilla

• biodieselsekoituksen käyttöä lykätty, koska verotus epäselvää ja markkinoille odotetaan kestävämpää toisen sukupolven biodieseliä

• autokannan käyttöasteen parantaminen varausjärjestelmän avulla

• ympäristöystävällisen ja taloudellisen ajotavan kursseja

Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (1)

Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (2)

Case Arctech: sähkökäyttöinen tehdaspaloauto (3)• Mercedes-Benz Vito E-Cell

• Ensisijaisesti ensiapu- ja potilaanhoitotilanteisiin kalustettu

• Toimintasäde 130 km täydellä latauksella, oma kiinteä latausasema, mutta mahdollisuus myös ladata 220 V sähköllä

• Elinkaarikustannukset hieman suuremmat kuin dieselkäyttöisellä vastaavalla, mitä perustellaan hyvällä julkisuudella (1. laatuaan)

• Enimmäisnopeus 80 km/h, mikä on merkittävästi enemmän kuin alueella sallittu nopeus

• Vehon toimittama, käyttöönotto kesäkuussa 2013

• Ei paikallispäästöjä, äänetön

• Lisätiedot: Jouni Janhunen, jouni.janhunen(a)arctech.fi, 050 4285 420 

Pelastustoiminta – harjoittelu (1)• Paljon samoja ympäristönäkökulmia kuin keikoilla, mutta

harjoittelussa voidaan vaikuttaa käytettäviin materiaaleihin ja jätehuolto voidaan järjestää fiksusti

• Perinteisestä palotalosta nestekaasupalosimulaattoriin, mikä vähentää osallistujien syöpävaarallista altistusta

• Periaatteena puhtaammat polttoaineet ja puhdas polttaminen, kiinteistä polttoaineista saadaan oikeanväristä savua, nestekaasu päästöttömämpi

• Pienhiukkasten ilmastovaikutus monitahoinen (sulattaa pinnoilla, mutta viilentää ilmassa sirontamalla säteilyä)

• Laskennallisesti puu on päästötön, koska se sitoutuu takaisin, kun taas maakaasu aiheuttaa 198 g CO2 / kWh päästöjä

Pelastustoiminta – harjoittelu (2)• Varusteiden mukana kantautuu hiukkaset ja myrkyt <- Skelleftön

malli

• Fluorittomat, alkoholia kestävät sammutusvaahdot

• Ei pohjavesialueella harjoittelua

• Velvollisuus tietää ympäristövaikutuksista (YmpäristönsuojeluL)

• Keräilyaltaat tai muu keräilytapa (myös vahinkoja varten)

• Sijoittaminen toiminnallisesti fiksuun paikkaan (liikenteen päästöt)

• Ajoneuvopelastamista harjoiteltaessa käytettävä ”kuivia” autoja, jotka toimitetaan kierrätykseen

• Harjoittelussa kuten muussakin toiminnassa korkea käyttöaste vähentää toiminnan päästöjä

Onnettomuuksien ehkäisy - turvallisuusviestintä• Paras onnettomuus on ehkäisty onnettomuus

• Henkilö- ja ympäristöturvallisuuden kohtalonyhteys esim. oikeanlaisessa tulisijojen käytössä

• Liikenneturvallisuus paranee taloudellisilla ajonopeuksilla, jotka aiheuttavat myös pienimmät päästöt

• Sähkölaiteturvallisuuden parantamista esim. aikakytkimin ja liesivahdein, mikä vähentää päälle unohtuneita laitteita ja sitä kautta energiankulutusta

• Tarpeettoman paperimateriaalin välttäminen -> ympäristökuormituksen ja kustannusten säästöjä

• Tyhjäkäynti vie polttoainetta kuorma-autolla 2,5 – 3,5 l / h

• Alkusammuttamisessa nestekaasualtaat, ei polttoöljyä

Onnettomuuksien ehkäisy – etäpalvelut ja etäkokoukset• Sähköinen materiaali on kellonajasta ja paikasta riippumatonta ja jo

siksi asiakaslähtöisempää, minkä lisäksi se vähentää liikkumistarvetta ja paperista materiaalia

• Sähköisen materiaalin kopioitavuus, jolloin sitä ei tarvitse tuottaa kuin kerran, mutta sen voi välittää mahdollisimman monelle

• Sosiaalisessa mediassa palvelu tuotetaan vertaisverkossa, jolloin asiakkaat itse osallistuvat palvelun tuottamiseen

• ICT-palveluihin 10 – 20 % sähkönkulutuksesta

• Etäosallistuminen kokouksiin vähentää työmatkaliikennepäästöjä

• Seminaarien etäosallistuminen mahdollistaa myös nauhoitetun lähetyksen seuraamisen vaikka heikentää vuorovaikutusta

• Etätyön mahdollisuus riippuu tehtävästä, mutta ajoittain se on myös työn tekemiselle hyväksi, ympäristöstä puhumattakaan

Työmatkaliikkuminen (1)

0 50 100 150 200 250 300 350 400

nopea autolautta, Suomi‐Viro

lentokone, alle 463 km matkat

autolautta, Suomi‐Viro

autolautta, Suomi‐Ruotsi

lentokone, yli 463 km kotimaan matkat

henkilöauto, yksin

lentokone, yli 463 km Euroopan matkat

linja‐auto, 12 matkustajaa

Pendolino‐juna

Intercity‐juna

linja‐auto, täysi (50 matk.)

Co2‐ekvivalentti (g / hkm)

Työmatkaliikkuminen (2)

+ Netin yli

+ Junalla

+ Bussilla

+ Kimppakyydillä

+ ”Vie mennessäs, tuo tullessas”

- Yksin autolla

- Lentokoneella

- Laivalla

Työmatkaliikkuminen (3)

+ Jalan

+ Polkupyörällä

+ Julkisilla

• Työnantajan keinoja:

• Työsuhdepyörät

• Kilometrikisa tai muu lihasvoimalla työmatkaliikkumiseen kannustaminen

• Työsuhdematkalippu

• Pysäköinnin kustannukset käyttäjille

• Autoetujen leikkaaminen

Muut tekniset toiminnot• Pelastuslaitoksilla ja palokunnilla mm. ajoneuvojen

korjaamotoimintaa, johon omat ympäristö- ja ilmastonäkökulmat ja -sääntely

• Kemikaalien (hydrauliöljyt, automaalit, pesuaineet…) käyttöön ympäristölle ja ihmisille haitattomimmat aineet

• Materiaalien ja komponenttien tarkoituksenmukainen kierrättäminen ja uusiokäyttö

Ympäristöjärjestelmä• Aluksi oman toiminnan kartoitus

• Apuna toiminnasta saatava numeerinen tieto esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksesta, jätteen määrästä, käytetyn materiaalin määrästä sekä ympäristöhaitallisten ja -vaarallisten aineiden käytöstä

• Ympäristö- ja ilmastotavoitteet, jotka ovat selkeitä, mitattavia ja sopivan kunnianhimoisia.

• Aikataulutus ja säännöllinen seuranta.

• Toimille vastuuhenkilöt ja riittävät resurssit

• Johdon hyväksymiä ja muu organisaatio sitoutunut

• Sisäinen viestintä

Ympäristöjärjestelmä

Ympäristöjärjestelmä• Ympäristö- ja ilmastotoiminta edellyttää järjestelmällistä,

johdettua toimintaa

• Tällainen on helpompi rakentaa standardoidun johtamisjärjestelmän avulla. Lisäksi järjestelmän sertifiointi tuo ympäristötoimille organisaation sisällä ja ulkopuolella uskottavuutta.

• Esimerkiksi Ekokompassi tai ISO 14001:2004

• Mahdollisuus hyödyntää brändiviestinnässä:

http://www.manchesterfire.gov.uk/media/186033/sustainability_policy_2012.pdf ‐Manchesterin mallihttp://www.sppl.fi/files/1972/Kestavan_pelastustoimen_periaatteet_‐_luonnos_6_5_2013.pdf ‐ ehdotus Suomen malliksi