pelastusalan ammattilainen 6/11

NUMERO 6 | JOULUKUU 2011

Keksintöpalkintopelastusvaljaille

pelastusalan ammattilainen

2 3

PELASTUSALANAMMATTILAINENPalomiesliiton jäsenlehtiLehti ilmestyy kuudesti vuodessa. Seuraavan kerran 22.2.2012.

JulkaisiJa: Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu 6, 01300 Vantaapuh. (09) 867 8880, fax (09) 863 [email protected]

PäätoimittaJa:Kim NikulaPuh. 040 716 [email protected]

toimituskunta: Liisa Haimi, Petri Hynninen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä

osoitteenmuutokset: [email protected]

issn: 1456-7709

Paino: Forssa Print

ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300, [email protected]

lehti netissä: issuu.com/palomiesliittospal

Tässä numerossa 6 | 21.12.2011

ww

w.faceb

oo

k.com

/palo

miesliitto

kansi harri karvonen esittelee pelastusvaljaita. www.palomiesliitto.fi

KIRKKOKADULLAOnko pelastustoimentyöturvallisuuskulttuurissaparannettavaa?

LIITTOKOKOUS Raamisopimus toi vakautta kahdeksi vuodeksi, muttakeväällä kuullaanleikkausuutisia.

URAKEHITYSJuhlapuheista on pitkämatka todellisuuteen.Helsingissä yritetään.

3 | Pääkirjoitus Rohkeita päätöksia

6 | Raamisopimuksen pohjalta tulokseen Yleiskorotuksia ja paikallisia eriä

Liittokokous

8 | Urakehitys viimein vauhtiin Liittokokous Kuopiossa

11 | Pelastajakurssi uudistuu Ensihoito suurin kysymys

14 | Luottamusmiehellä on merkitystä Reino Penttisellä pitkä kokemus

17 | Turvallinen Suomi 2012 Varaa kalenteriin!

Urakehitys

18 | Jämähdetty yksittäistapauksiin Taloustilannetta syytetään

21 | Helsinki käynnisti oman hankkeen Kunnianhimoiset tavoitteet

25 | Ilman rahaa on turha uneksia Kehittäminen maksaa

26 | Tavoitteena ykkösluokka Testaus uudelle tasolle

28 | Säästöjä nopeudella Palomiesten vammat heti tutkimuksiin

Paikalliskierros

32 | Ylivieska 25.11.2011

34 | Innovaatiopalkinto pelastusvaljaille Pelastuskoulussa käytännön keksintö

38 | Räsänen kutsuttiin paloasemalle Kanta-Hämeen yhdistys vei terveiset


2 3

FINANSSIALAN keskusliitto esit-ti, että pelastuslaitokset tarkastaisi-vat jatkossa maatiloja vuoden välein. Tilastojen mukaan maatiloilla tapah-tuu eniten suurpalovahinkoja.

Lisäksi Finanssialan keskusliitto kiin-nitti huomiota sisäministeriön toimin-tavalmiusohjeen riskienarviointime-netelmään, ns. regressiomalliin. Kes-kusliiton näkemyksen mukaan pelas-tustoimen tulee huomioida ihmisten pelastamisen lisäksi omaisuusvahin-koriskit — esimerkiksi teollisuuskoh-teet ja suurmaatilat — jotka useimmi-ten sijaitsevat taajaman ulkopuolella.

PELASTUSoPISToN raportti Palo-kuolemat ja ihmisen pelastamiset tu-lopaloissa 2007—2010 antaa mie-lenkiintoista lisätietoa tulipaloista ja niissä menehtyneistä. Raportti tukee Finanssialan keskusliiton näkemyksiä. 49 prosenttia tulipaloista, joista pe-lastettiin ihmisiä, sijaitsee I-riskiluo-kan alueella. Toisin sanoen 39 pro-senttia tulipaloissa menehtyneistä sijaitsi IV-riskiluo-kan alueella. IV-riskiluokan alueella on kolminkertai-nen riski menehtyä tulipalossa verrattuna I-riskiluo-kan alueeseen.

MISTä johtuu, että maaseudulla IV-riskiluokan alu-eella eläminen on huomattavasti riskialttiimpaa kuin taajamien I-riskiluokan alueella? Merkittävin tekijä on, että I-riskiluokan alueella on välittömässä lähtöval-miudessa ammattipelastuslaitokset. Toinen selittävä tekijä on, että I-riskiluokan alueella asuu merkittävästi enemmän ihmisiä, näin ollen tulipalot havaitaan no-peammin kuin harvaan asutulla alueella.

Mielenkiintoista olisi kokeilla, minkälaisia vaiku-tuksia olisi, jos II—IV-riskialueille sijoitetaan ammatti-

palokunta. Olisiko sillä suoria vaiku-tuksia palokuolemiin? Olisiko am-mattipalomiesten sijoittamisella II—IV-alueelle laajempaa merkitystä, kun sitä tarkastellaan esimerkiksi turvalli-suusjohtamisen näkökulmasta?

ToINEN lähestymistapa voisi olla te-hokkuus. Onko edullisempaa sijoittaa ammattipalokunta tai kokeneempia palomiehiä II—IV-riskiluokan alueel-le johtamaan turvallisuutta kuin ny-kyinen käytäntö, joka voi vaihdella alueen mukaan? Onko ammattipalo-kunta tehokkaampi malli kuin muut käytössä olevat järjestelmät ennalta-ehkäisevän toiminnan, turvallisuus-johtamisen sekä työajan tehokkuu-den näkökulmasta tarkasteltuna?

TILASToISTA saa osan vastuksista, mutta monta avointa kysymystä jää ilmaan. Niihin tarvitaan lisäselvitystä.

Nyt olisikin korkea aika niin sano-tun pyöreän pöydän ryhmän kokoon-

tua. Urakehitysprosessi on pahasti kesken — sitä tulisi-kin jatkaa heti uuden vuoden puolella.

Palomiesliiton aluekierroksella poliitikkojen vies-ti on ollut yksituumaista: he ovat valmiita investoi-maan pelastustoimeen, mikäli se tuo lisäarvoa kunta-laisten turvallisuuteen. Tilastot kertovat, että erityises-ti II—IV-riskiluokan alueella ammattipalomiehet voi-vat tuoda lisäarvoa niin palokuolemien kuin omai-suusvahinkojen osalta. Nyt tarvitaan lisäselvityksiä ja rohkeita päätöksiä.

Hyvää ja turvallista joulua ja parempaa uutta vuotta!

Kim Nikulapuheenjohtaja

Poliitikot ovat valmiita inves-toimaan, jos se tuo lisäarvoa kuntalaisten

turvallisuuteen.

Rohkeita päätöksiä

PääKIRjoITUS


4

ToIMISTo

LIITToHALLITUS

PuheenJohtaJaKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

VaraPuheenJohtaJaJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

VaraPuheenJohtaJaIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

JäSENET Ja vaRaJäSENET

helsinkiKari Taavitsainen puh. 0500 214 [email protected]

Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 [email protected]

itä-, keski- Ja länsi-uusimaaIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

Jukka Tuomila puh. 0500 971 [email protected]

Varsinais-suomi Ja satakuntaJouni Hämäläinenpuh. 050 550 [email protected]

Pekka Puistopuh. 040 594 8397 [email protected]

kanta-, PäiJät-häme Ja kymenlaaksoJarkko Savilepo puh. 040 508 [email protected]

Jouni Kokkipuh. 040 596 [email protected]

etelä-saVo Ja etelä-karJalaTuomas Loikkanen puh. 050 590 [email protected]

Reino Penttinen puh. 040 533 2110 [email protected]

PirkanmaaJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

Raimo Pietilä puh. 040 585 [email protected]

keski-suomiTimo Korhonen puh. 0400 648 [email protected]

Janne Luoma-ahopuh. 050 336 7531 [email protected]

etelä-PohJanmaa Ja PohJanmaaTapani Torppapuh. 040 765 [email protected]

Hannu Kaatikkopuh. 050 583 [email protected]

PohJois-saVoMauri Koivisto puh. 040 512 [email protected]

Pasi Rissanenpuh. 0440 519 291 [email protected]

PohJois-karJalaJorma Hämäläinen puh. 050 591 [email protected]

Markku Ojala puh. 050 535 [email protected]

keski-PohJanmaa, Jokilaaksot, kainuu Ja oulu-koillismaaKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

Pasi Mänty puh. 050 351 [email protected]

laPPiJyrki Savolainen puh. 050 919 [email protected]

Jani Frantti puh. 040 726 [email protected]

PuheenJohtaJaKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

ProJektiPäällikköMikko Teräväpuh. 045 657 [email protected]

toiminnanJohtaJaPetri Hynninenpuh. puh. 050 330 [email protected]

tieDottaJaTuija Tervopuh. 045 136 [email protected]

JärJestösihteeriLiisa Haimipuh. (09) 867 [email protected]


5

Tuija liiton tiedottajaksiPaLOMIESLIITON uudeksi tiedottajaksi valittiin Tuija Tervo Helsingistä. Hän aloit-ti työnsä liiton toimis-tossa 7. marraskuuta.

Tuija on koulutuksel-taan filosofian mais-teri ja Markkinointi-instituutin tiedottaja ja on toiminut tiedotus- ja viestintätehtävissä 11 vuotta.

– Olen hyvin innostunut tulevista tehtävistäni Palomiesliitossa. Pelastusalan ammattilaiset te-kevät erittäin tärkeää työtä ja on hienoa palvella liittoa, joka ajaa heidän etujaan, Tuija sanoo.

Tuijan tavoittaa puhelinnumerosta 045 136 5995 ja sähköpostilla [email protected].

SPAL info

NUMERO ILMESTYY AINEISTO

– 1 – 22.2.2012 6.2.2012 – 2 – 25.4.2012 10.4.2012 – 3 – 20.6.2012 4.6.2012 – 4 – 5.9.2012 20.8.2012 – 5 – 31.10.2012 15.10.2012

Pelastusalan ammattilaisenilmestyminen 2012

Toimisto auki vuoden vaihteessaSPAL:n toimisto on normaaliin tapaan auki joulun ja uuden vuoden arkipäivinä. Mahdollisista poikkeuksista ilmoitetaan netissä www.halry ja www.palomiesliitto.fi ja toimiston puhelinvastaajassa.

SPaL tarjoaa jäsenille kattavan vakuutuspaketin If Vahinkovakuutusyhtiön kautta. Harrastuksissa ja matkustaessa turvaa antavat liittovakuutuksen vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus.

vaPaa-aJaN TaPaTURMavaKUUTUKSESTa korvataan vapaaaikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 5 000 euroa ja pysyvän haitan varalta 10 515 euroa.

Vakuutus ei korvaa tapaturmia, jotka sattuvat urheiluliiton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai harjoituksissa. Myöskään valmen-nusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa sattunei-ta tapaturmia ei korvata. “Puulaakiurheilu” on vakuutuksen piirissä.

Vakuutusehdoissa määritellään riskialttiita lajeja, joita harrastaessa tai kokeiltaessa sattuneita tapaturmia ei korvata.

vaPaa-aJaN MaTKUSTaJavaKUUTUS korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiin-kuljetukset Suomeen.

Jos sairastut tai loukkaat itsesi lomamatkalla, hakeudu Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkäriasemalle – lääkäriasemaluettelon löydät osoitteesta www.if.fi/spal. Esittämällä jäsen-korttisi lääkäriasema laskuttaa hoidosta aiheu-tuneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä.

Vakuutusturvaan sisältyvät mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset.

> Lisää tietoa vakuutuksista:www.palomiesliitto.fi

www.if.fi/spal

Jäsenen tapaturma- ja matkustajavakuutus


6

Raamisopimusneuvotteluissa pääs-tiin marraskuun lopun määräaikaan mennessä ratkaisuun sekä kunta- että valtiopuolella. Kaikki sopimukset ovat

työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyn raamiso-pimuksen neuvottelutuloksen mukaisia. Raa-misopimuksen mukaisesti kustannusvaikutus on 4,46 prosenttia.

Palomiesliiton kuntapuolen neuvottelujärjes-tö Tekniikka ja Terveys KTN allekirjoitti 24.11. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimus KVTES:n ja alakohtaiset sopimukset, kuten tek-nisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen TS:n. Kaikkien sopimusten sopimuskausi on 1.1.2012—28.2.2014 eli 26 kuukautta.

KVTES:n ja TS:n yleiskorotus on 1.1.2012 lukien 1,7 prosenttia. Loput raamisopimuksen mukaisesta korotuksesta eli 0,7 prosenttia käy-tettiin KVTES:ssa mittavien tekstimuutosten ra-hoittamiseen.

TS:n henkilöstö- ja sopimusmääräysten rakenteesta johtuen KVTES:ta lähtökohtaisesti vastaavat tekstimuutokset maksoivat vain 0,3 prosenttia. Jäljelle jääneen 0,4 prosentin käyt-tämisestä muihin tekstimuutoksiin tai yleiskoro-tuksen kasvattamiseen ei saavutettu yksimieli-syyttä työnantajan kanssa.

Näin ollen sovittiin että TS:ssa on 1.1.2011 li-säksi paikallinen erä 0,4 prosenttia, mutta muus-ta kunta-alasta poiketen se käytetään perälauta-mallina eli yleiskorotuksena, mikäli paikallisesti

ei päästä muusta jakamisesta yksimielisyyteen. Sekä KVTES:ssa että TS:ssa vuoden 2013

yleiskorotus on 1,46 prosenttia ja paikallinen erä 0,6 prosenttia, molemmat 1.2.2013 lukien. Tä-hän paikallisen erään ei liity pääsopijajärjestöjen vaatimaa yleiskorotusperälautaa.

Tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 euron kertaerä. Se tulee niille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään 16.9.2011 ja jatkunut keskeytymättä vähintään 16.12.2011 saakka ja palvelussuhde samaan kun-taan tai kuntayhtymään on voimassa 10.1.2012.

Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suh-teessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työ-aika on täyttä työaikaa alempi.

Kertaerän maksaminen edellyttää palkan saamista tammikuussa 2012.

Tekstimuutoksia KVTES:ssa että TS:ssa ovat muun muassa kuuden päivän palkallinen isyys-vapaa, vuosilomakertymän lyhyen loman B-taulukon poistaminen sekä palkkarakenteen muutokset.

Luottamusmiespalkkiot nousevat 20 pro-senttia. Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön tulee parannuksia. n

Kuntien raamineuvottelussa tulosSopimuskaudella on kaksi kertaa yleiskorotus ja paikallinen erä. Tammikuun palkkaan 150 euron kertaerä.

Teknisten sopimuksen piirissä olevien korotukset: 1.1.2012+ 1,7 % yleiskorotus+ 0,4 % sovitaan paikallisesti tai yleiskorotuksena

Tammikuussa 2012+ 150 euron kertaerä

1.2.2013+ 1,46 % yleiskorotus+ 0,6 % sovitaan paikallisesti tai työnantaja päättää

> www.palomiesliitto.fi Sopimuksista ja tekstimuutoksista tarkemmin KTN:n selostuskirjeessä, joka on jäsenten luettavissa liiton extranet-sivulla.


7

Valtiopuolen raamisopimuksen sovel-tamisneuvotteluissa päästiin loppu-tulokseen lähes samaan tahtiin kuin kuntaneuvotteluissa. Palomiesliiton

ja Hätäkeskusammattilaisten liiton valtiolla työs-kentelevien jäsenten neuvottelujärjestö Pardia hyväksyi saavutetun tuloksen 24. marraskuuta.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopi-muskausi alkaa 1.3.2012 ja jatkuu siitä 25 kuu-kautta 31.3.2014 asti.

Sopimuskauden alussa 1.3.2012 palkkoja ko-rotetaan 1,90 prosentilla tai vähintään 39,50 eu-rolla. Lisäksi 1.3.2012 on paikallinen erä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia. Mikäli erän käytöstä ei päästä virastoissa sopimukseen, käytetään erä yleiskorotuksena.

Maaliskuun tai viimeistään huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 eu-ron suuruinen erillinen kertaerä.

Palkkoja korotetaan 1.4.2013 yleiskorotuk-sella, jonka suuruus on 1,4 prosenttia ja samana ajankohtana toteutetaan 0,5 prosentin suurui-nen paikallinen erä. Myös tämä erä menee yleis-korotuksena, ellei sen käytöstä päästä virastois-sa sopimukseen.

Tekstikysymyksistä merkittävimpinä olivat Pardian mukaan erilaiset palkkausjärjestelmi-en kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvät asiat, naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämi-nen, eräät työaikakysymykset, työhyvinvoinnin edistäminen ja fysikaalisen hoidon saamisen varmistaminen, joihin haettiin selkeämpiä kir-jauksia.

Myös määräaikaisten virkamiesten ja työn-tekijöiden sairausajan palkan karenssia paran-nettiin. n

Valtiolla myös raamisopuunYleiskorotukset ja paikalliset erät, jotka kummatkin perälaudalla.

Tekniikka ja terveys ktn:n neuvottelujohtaja Jukka kauppala on tyytyväinen raamisopimuksen tasoon tässä taloudellisessa epävarmuudes-sa ja siihen, että pitkästä aikaa avat-tiin tekstejä eli ns. laatukysymyksiä.

– ts:n tekstimuutokset tulivat kVtes:ta edullisemmiksi sopimuk-sen rakenteesta johtuen. olisimme mieluiten käyttäneet jäljelle jääneen 0,4 prosenttia joko henkilökohtaisen lisän rakenteelliseen uudistamiseen tai yleiskorotuksena, mutta se ei vastapuolelle sopinut. Vaihtoehdoksi jäi paikallinen erä, johon saatiin puristettua perälauta, kauppala taustoittaa.

Tekstimuutoksilla jäntevöitettiin palkkausjärjestelmää, josta kauppala odottaa olevan hyötyä paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämisessä ja soveltamisessa.

– raamisopimus muistuttaa tupoja. merkittävä ero on raamiajat-telu. raami rajasi sopimusten kustan-nusvaikutuksen, mutta jätti sen käyttämistavat kokonaan liittotasolle, neuvoteltavaa ja soveltamismah-dollisuuksia oli siten huomatta-vasti enemmän kuin tupojen aikaan, kauppala sanoo.

Tilanteeseen nähden hyvä

ktn:n puheenjohtaja keijo houhala ja neuvottelujohtaja Jukka kauppala sopimusten allekirjoitustilaisuudessa.

KT

N


8 9LIITTOKOKOUS

Varapuheenjohtaja Jukka Vigren ja toiminnanjohtaja Petri hynninen muistivat sttk:n pääsihteeri leila kostiaista palomiespatsaalla.

Palomiesliiton vuoden 2011 liittokokouksessa keskusteltiin toimintavalmiudesta, juuri saavutetusta työmarkkina-sopimuksesta ja työurien kehittämisestä.

Urakehitys viimein vauhtiin

LIITToKoKoUS VEToSI KUoPIoSSA:

Kuopion kokouksissa 29.—30. mar-raskuuta katsottiin perinteiseen ta-paan sekä menneeseen, tulevaan että aivan päivänpolttaviin asioihin.

Varsinainen liittokokouspäivä oli keskiviikko, jota edeltävänä päivänä kokoontui hallitus.

Päätöksissä liittokokous eteni alkusyksystä valmistellun liittokokouskansion mukaisesti. Paikallista Kuopion palomiesyhdistystä edus-tanut palomestari Pekka Kaartinen toimi viral-lisen kokouksen puheenjohtajana.

Liittokokous hyväksyi vuoden 2010 tilin-päätöksen ja vuosikertomuksen. Myös muut esityslistan asiat hyväksyttiin yksimielisesti. Henkilövalintoja ei tehty, sillä kaksivuotinen hallituskausi 2011—2012 on kesken.

Vakaallapohjalla

Palomiesliiton toiminta ja talous on edelleen kestävällä ja vakiintuneella pohjalla. Kehit-tymisen mahdollistaa edelleen kasvava jä-senmäärä. Liiton jäsenmaksu — joka sisältää myös työttömyyskassajäsenyyden — säilyy ensi vuonna samana kuin se on ollut jo pit-kään eli 1,1 prosentissa ennakonpidätyksen alaisesta tulosta.

Liiton toimintasuunnitelma vahvistettiin hallituksen esittämässä muodossa. SPAL on yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen järjestö,

jonka tavoite on edunvalvonnan kehittäminen ja laajentaminen. Liitto on aloitteellinen edun-valvontajärjestö, jonka kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstöstä.

Erityisistä painopisteistä mainitaan muun muassa ay-paikallistoiminnan tukeminen, opiskelijatoiminnan syventäminen ja hätä-keskuksissa työskentelevien jäsenten edun-valvonnan edistäminen Hätäkeskusammatti-laisten liiton HAL:n kautta.


8 9liittokokokous

ansiotaso on turvattava

Kokouspäivien virallisen ohjelman puitteissa kokousväki keskusteli myös sisäministeriön val-mistelussa olevasta toimintavalmiusohjeesta, muutamaa päivää aikaisemmin varmistuneesta työmarkkinasopimuksesta ja pelastushenkilös-tön työurien kehittämisestä.

Liittokokouksen julkilausumassa vaaditaan pelastuslaitosten henkilöstön urakehitykseen vauhtia. Henkilöstön urakehitystä on saatava viimeinkin eteenpäin alan toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Ratkaisuja on haettava pelastus-laitosten, henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyön-antajan voimin, julkilausumassa huomautetaan.

– Palomiesliitto on ollut aloitteellinen ikääntyneiden palomiesten työurien kehit-tämisessä. Tietyistä ehdoista pidetään kiinni: pelastustoimen välittömästä lähtövalmiudesta on huolehdittava, työtehtävien on oltava mo-tivoivia pelastustoimen tehtäviä, ansiotaso on turvattava ja uusiin tehtäviin siirtyville on var-mistettava työnantajan järjestämä koulutus.

Samalla pelastustoimen kustannusten nou-su tulee hyväksyä, jos työurien kehittämisen >

Pekka kaartinen toimi puheen-johtajana kokouksen virallisessa osassa. liittokokousta isännöi kuopion Palomiesyhdistys sPal.

kokousväen tie vei tänä vuonna Pohjois-savoon. tapahtumapaikkana oli sokos hotel Puijonsarvi. aamupalapöydässä tarjoiltiin tietenkin kalakukkoa.


10 11LIITTOKOKOUS

Jukka Vigren tampereen yhdistyk-sestä ja tapani torppa seinäjoen yhdistyksestä tutkivat kokous-papereita.leila kostiainen avasi eurooppalaisen talouskriisin taustoja.

kautta pelastuslaitokset tuottavat kansalaisille entistä parempaa palvelua.

silmät auki edunvalvonnassa

Ansiotason kehitykselle ei saatu suurta potkua uusista virka- ja työehtosopimuksista, jotka saatiin sovittua juuri ennen liittokokousta. Pal-kankorotukset lähinnä pyrkivät säilyttämään ostovoiman inflaation jyllätessä.

Palomiesliiton varapuheenjohtaja Jukka Vi-gren arvioi, että vaikka uusilla sopimuksilla ei ratkaistukaan pelastustoimen erityisongelmia, oli raamisopu kuitenkin työntekijöiden kannal-ta hyväksyttävissä, sillä pakettiin liittyy valtion tukitoimia. Teknisten sopimuksen osalta posi-tiivista on ensimmäisen vuoden palkankorotus-ten täysi perälauta.

– Tavoitteemme oli yleiskorotuspainottei-nen sopimus. Tuloerot ovat lisääntyneet, eikä ammattiyhdistysliike ole itsekään syytön tässä kehityksessä. Palkankorotusmallit ovat suosi-

neet suurituloisia. Penni- ja senttimääräisistä on siirrytty sekalinjan kautta prosenttikorotuksiin. Kuitenkin tasaverotus esimerkiksi arvonlisäve-rossa iskee eniten pienituloisimpiin. Mielestäni kaikenlaista tasaverotuskehitystä on syytä tiu-kasti vastustaa, Vigren sanoi.

Sopimuksen hyviksi puoliksi Vigren laski muun muassa tammikuun kertaerän saman-suuruisuuden kaikille ammattiryhmille, vuorot-teluvapaan etujen säilymisen, luottamusmies-korvauksen korotukset ja työsuojeluvaltuutet-tujen ajankäytön parantamisen.

– Jatkossa joudumme työskentelemään entistä haastavammassa kuntien ja valtion ta-louden viitekehyksessä. Liittona meidän on syytä pitää silmät auki edunvalvonnassa: muun muassa julkissektorin sopijajärjestökartta elää murrosvaihetta. Paikallisen sopimisen malli korostuu entisestään. Paikallinen aktiivisuus ja osaaminen ovat entistä tärkeämpiä. n


10 11liittokokokous

Keväällä odotettavissa säästöuutisiaTyömarkkinaneuvotteluissa oli juuri liittokokouksen kynnyksellä saavutettu ratkaisu. syksyn neuvotteluiden taustoja ja lopputulosta liittokokousväelle esitteli pääsihteeri leila kostiainen toimi- henkilökeskusjärjestö sttk:sta.

– raami tuo ennustettavuutta kotimaan talouteen ja kustannuskehitykseen sekä vakautta työmarkkinoille. tupoihin ei ole paluuta, mutta onko raamisopimus se malli, millä neuvotteluja kahden vuoden päästä käydään, riippuu monesta asiasta — myös am-mattiyhdistyksistä itsestään, kostiainen sanoi.

maan hallitus tulee todennäköisesti helmi-maaliskuussa tekemään päätöksiä, joilla pyritään vakauttamaan julkista taloutta. keinoja ovat veronkorotukset ja leikkaukset.

– suunnitelmia valmistellaan valtiovarain-ministeriössä, mutta ulospäin niistä ei ole

tiedotettu. sttk on arvioinut, että hallitus pyrkii keväällä 2–3 miljardin euron lisäsäästöi-hin. keskusjärjestön viesti hallitukselle on, että ensisijaisesti korotettaisiin veroja säästöjen sijaan. Peruspalveluista ei pidä leikata.

Työurien pidentämisen tavoitteet ovat sttk:n mielestä saavutettavissa työhyvinvoin-tia kehittämällä ja työkyvyttömyyseläkkeitä vähentämällä. ydinasia on, että osaamista ja koulutusta kehittämällä suomalaiset ovat pitempään työssä.

nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa pelastushenkilöstön työurien kehittämistä ja vaihtoehtoisten työpolkujen löytämistä ei ole mainittu sanallakaan. seuraavassa hallitusohjelmassa 2015 tulee ottaa pelastus-alan erityiskysymykset mukaan jälleen kerran.

käytäväkeskustelut ovat tärkeä osa tapaamisia. toiminnanjohtaja Petri hynninen ja pieksämäkeläiset reino Penttinen ja asko heimonen vaihtoivat ajatuksia.


12 13LIITTOKOKOUS

liittokokouspäivät kokoavat Palomiesliiton paikallisyhdistysten jäseniä eri puolilta suomea.

– Pohjois-savossa pelastuslaitoksella on aina ollut hyvä keskusteluyhteys henkilöstöön, pelastusjohtaja Jukka koponen sanoi.

Aiempien vuosien tapaan liittokoko-ukseen oli kutsuttu vieraita alueen pelastuslaitokselta. Kuopion-koko-uksen kahta vierasta yhdisti se, että

kumpikin on juuri aloittanut uudessa viras-saan: rehtori Mervi Parviainen kesällä ja pelas-tusjohtaja Jukka Koponen joulukuun alussa.

Pelastusopistossa suuri kysymys on, mil-laisia pelastusalan ammattilaisia se jatkossa kouluttaa. Tutkintojen sisältöä tarkastellaan parhaillaan, erityisesti ensihoidon opetuksen ja onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen osalta.

– Jos kaikki pelastuslaitosten toiveet otettaisiin huomioon, pelastajakurssi kestäisi kahdeksan vuotta. Tämä kuvastaa sitä, miten erilaisia laitokset ovat ja millaisia omia paino-tuksia niillä on, Parviainen summasi.

Sairaanhoitopiirien ratkaisuja ensihoidon järjestämiseksi seurataan tarkasti. Näyttää, että paikoin päätökset ovat pelastustoimen

ensihoitopalvelujen kannalta suotuisia, jois-sain ei. Euro on konsulttina, mutta poliittisesti värittyneenä. Pelastajakoulutuksen ensihoi-tosisällön ja järjestämistavan suhteen sairaan-hoitopiirien päätöksillä on erittäin suuri merki-tys: terveydenhuollon tutkinnon suuntaan vai vain ensivastetta?

– Tällä hetkellä ei ole mitään varmaa, Parviainen kertoi.

Ensihoito ei ole ainoa suunta, johon pelas-tustoimi katsoo. Alan pitää vastata yhteiskunnan trendeihin, joista yksi on väestön ikääntyminen.

Toimenkuvien vaatimukset kasvavat tehtä-vien monipuolistuessa. Urasuunnittelu ja jatku-van kouluttautumisen ajatus tulisi saada sisään jo opiston kursseihin. Parviaisen mielestä pe-lastustoimeen pitäisi säätää täydennyskoulu-tusvelvoite ja siihen liittyvä osaamisen testaus.

– Sekä yksilön että laitoksien tulee oppia miettimään tulevaisuuttaan. Se on tietysti iso

Ensihoito-opetus edelleen auki


12 13liittokokokous

– onko Pelastusopiston tähdellisimpiä tehtäviä opettaa moottorisahan käyttöä, kysyi rehtori mervi Parviainen.

kysymys. Parikymppiset opiskelijat eivät mieti tulevaisuuttaan vuosikymmeniksi eteenpäin, eivätkä usko, että oma kunto voisi pettää. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla jonkinlainen varasuunnitelma.

Pelastuslaitosten tapaan opistollakin on edessä toimintojen sopeuttaminen budjetti-kiristyksiin. Säästöt eivät ole kymppitonneja, vaan satoja tuhansia euroja.

entistä parempaan palveluun

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen uusi pelas-tusjohtaja Jukka Koponen siirtyi laitoksen johtoon riskienhallintapäällikön tehtävästä. Koponen kertoi aloittaneensa viranhoidon keskustelemalla henkilöstön kanssa.

– Haluan rakentaa tältä paikalta käsin tilannekuvan siitä, missä mennään. Henkilös-tö on oman työnsä paras asiantuntija. Pelas-

tuslaitoksen tulevaisuutta tehdään yhdessä, linjasi Koponen.

Pohjois-Savossa ensi vuoden budjetti ei ole niin tiukoilla kuin julkisen talouden yleinen tila näyttää olevan. Pelastuslaitos on saanut lisärahaa kalusto- ja varustehankintoihin, in-vestointeihin sekä henkilöstöpuolelle. Akuut-tia säästötarvetta ei ole.

– Tuleva palvelutasopäätös ei siis heiken-nä toimintoja, vaan pikemminkin kehittää niitä, kertoi Koponen ja totesi myös, että pelastus-toimen suorituskyky on pitkälti kiinni henki-löstön määrästä ja osaamisesta

– Ensi vuonna yksi kehittämiskohde on henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on palkata päätoi-minen henkilöstöpäällikkö, joka vastaisi myös työhyvinvointiasioista. n


14

Luottamusmiehelläon merkitystä

Pieksämäen seudun luottamusmies Reino Penttinen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa yli 37 vuoden

palvelusuran jälkeen. Virkatehtävissä hänet tapasi viimeisen kerran itsenäisyyspäivänä.

reino Penttinen on ollut Pieksämäen kaupungin palolaitoksen palveluksessa aina vuodesta 1974 lähtien. Palolaitokselle hän tuli töihin suoraan armeijasta, jossa hän kävi palokoulutuksen.

Penttinen ennätti olla Palo-miesliiton jäsenyhdistyksen luottamusmiehenä yli 15 vuotta. Sitä ennen hän toi-

mi Kunta-alan ammattiliiton KTV:n ja Kuntien Teknisten Liiton KTL:n luotta-musmiestehtävissä. Ay-konkarilla on-kin paljon mukavia muistoja ammatti-yhdistystoiminnasta, mutta parhaiten mieleen ovat jääneet tapahtumat, joi-den johdosta hänestä tuli Pieksämä-

en Seudun Palohenkilöstö PSPH ry:n luottamusmies.

– Pieksämäen kaupunki päätti 90-luvun puolivälissä pakkolomaut-taa koko henkilökunnan. Päällikkö tuli aamulla töihin ja sanoi, että jokainen palomies joutuu kahden viikon pak-kolomalle. Minä sanoin siihen, että ei helvetissä.

– Soiteltiin KVL:än ja siellä sanot-tiin, että kunnilla on oikeus näin tehdä.


15

Minä sanoin, että ei varmasti ole. Soitin sitten Suomen Palomiesliittoon ja he ottivat heti asian hoitaakseen.

Samaisen puhelun aikana Reino Penttinen liittyi Palomiesliiton jäse-neksi, ja myöhemmin muutkin piek-sämäkeläiset palomiehet. Penttinen valittiin luottamusmieheksi, koska hän oli tarmokkaasti ryhtynyt asiaa hoita-maan. Pakkoloma-asiaa puitiin oikeus-istuimissa kaikkiaan puolitoista vuotta, kunnes korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian palomiesten eduksi.

– Tämä oli se huippuhetki luotta-musmiehenä. Silloin ainoastaan yksi kaveri kerkesi olla tunnin pakkolomal-la, ennen kuin tuli toimenpidekielto ja tilanne purkaantui. Minun tietääkseni missään muuallakaan palomiehet eivät joutuneet pakkolomalle, kun meiltä oli ennakkopäätös.

asia kerrallaan maaliin

Luottamusmiehenä toimiminen on haastavaa, mutta tärkeää työtä. Pent-tisen mukaan toimeen on vaikea löy-tää tekijöitä, koska luottamusmies saa harvoin kiitosta ja työnantajan kanssa tahtoo olla koko ajan napit vastakkain.

– Luottamusmies ei välttämättä ole palopäällikön eikä muiden johtajien ylin ystävä, jos hän hoitaa tehtävänsä hyvin.

Tehtävien hoitaminen vaatii rohke-utta, hyvää itsetuntoa, pitkää pinnaa, neuvottelutaitoja ja peräänantamat-tomuutta. Penttinen on uransa aikana oppinut sen, että asiat viedään yksi ker-rallaan loppuun asti.

– Vaikka siinä matkalla uhkailtaisiin ja kiristettäisiin millä, niin siihen ei pidä lähteä mukaan, vaan on hoidettava asia kerrallaan.

– Kerrankin meitä uhkailtiin, että jos tätä asiaa ajatte, niin koko palolaitos muutetaan puolivakinaiseksi. Minä sa-noin, että muuttakaa. Mutta tämä asia käsitellään loppuun, ja sitten aloitetaan uutena asiana se meidän pois pistämi-nen ja puolivakinaistaminen.

taustat varmistettava

Neuvotteluihin ja kokouksiin työnan-tajan kanssa kannattaa valmistautua hyvin ja varmistaa taustat ja tiedot etu-käteen, ettei tule yllätyksiä.

Työsuojelupiirin ja Palomiesliiton asiantuntijoiden apua kannattaa >

Kipinän luottamusmies-

tehtäviin saa, kun huomaa järjestel-

män toimivan.

ammattiyhdistystoimintaan Penttinen lähti, koska hän omien sanojensa mukaan haluaa vaikuttaa asioihin eikä osaa pitää suutansa kiinni.


16

– keinolla millä hyvänsä.– He ovat työnantajan vietävis-

sä, jos eivät ole porukassa mukana. Vasta-alkajia voidaan ihan sumeile-matta käyttää hyväkseen, jos kukaan ei ole heitä puolustamassa. Teetetään tunti tunnista, ylimääräisiä vuoroja ja niin edelleen. Oli liitto mikä tahansa, mutta paikallisyhdistykseen olisi liityt-tävä heti.

Nuoria voidaan käyttää sumeile-

matta hyväksi, jos kukaan ei ole puo-

lustamassa.

hyödyntää ja soittaa heille rohkeasti, jos tulee jotakin kysyttävää. He kun tuntevat ihan virkansakin puolesta la-kipykälät ja työsuojelulait.

– Minä olen aina ennen kokousta varmistanut asiat liitosta ja työsuoje-lupiiristä, jolloin kokouksessa on ollut hyvä heittää faktaa eteen. Että näistä lähdetään ja sitten mitä neuvotellaan, niin neuvotellaan. Paikallisestihan voi sopia määrättyjä asioita, mut-ta paikallissopimuksella ei pidä ikinä huonontaa KVTES:stä ja Teknisestä tehtyjä sopimuksia.

nuoret mukaan toimintaan

Penttisen mielestä nuoret palomiehet pitäisi saada heti mukaan ammattiyh-distystoimintaan, kun he tulevat taloon

Vanhempien palomiesten olisi hyvä ottaa nuoremmat mukaan pe-lastusalan tapahtumiin, esimerkiksi liittopäiville, jossa nuoret näkisivät yh-teistoimintaa ja saisivat tietoa ay-toi-minnasta. Joku voi saada jopa kipinän luottamusmiestehtäviin huomates-saan, että järjestelmä toimii.

Lopuksi Reino Penttinen haluaa vielä lähettää terveisensä nuorille pa-lomiehille:

– Menkää mukaan palomiesurhei-luun. Palomiesurheilun piirissä tapaat-te muiden palokuntien henkilökuntaa ja kuulette, minkälaista heillä on. Min-kälaiset ovat heidän lomakäytännöt, ylityökäytännöt ja niin poispäin. Sitä paitsi palomiesurheilu tuo hyvää mai-netta muutenkin koko alalle. n

Turvallisuusalan koulutusta ja tutkintoja

TutkinnotVartijan ammattitutkintoTurvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoLukkosepän ammattitutkintoLukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto

KurssitJärjestyksenvalvojan peruskoulutusJärjestyksenvalvojan kaasusumutinkoulutusJärjestyksenvalvojan kertauskoulutusVartijan peruskurssitTurvallisuustekniikan erikoiskurssitTyöturvallisuuskorttikoulutusTulityökurssit

Räätälöityä turvallisuusalan koulutusta yrityksille

Ota yhteyttä!Anne Kotkavuori, p. 040 500 3561, [email protected]

Helsinki | Porvoo | Vantaa www.edupoli.fi | p. 0205 1311

Soittajahinta: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min


17

Seminaari pelastustoimesta ja hätäkeskuksista Varaa kalenteriin jo nyt!

Turvallinen SuomiHELSINKI / 29.5.2012 / TEEMA:

kunnallisVaalit

Turvallinen Suomi -tunnustusKUKA ANSAITSEE? / OTA KANTAA

Esityksiä otetaan vastaanSPAL:n paikallisyhdistysten kautta


18 19URAKEHITYS

Työn kehittäminen jämähtänyt yksittäis-

tapauksiin

Valtiovalta vieritti vastuun ikääntyvien palomiesten työurien kehittämisestä kunnille. Pelastuslaitoksissa

mahdollisuudet rakentaa mielekkäitä työtehtäviä niille palomiehille, joilla fyysinen kunto ei anna mahdollisuutta enää raskaimpiin töihin, ovat osoittau-tuneet hyvin kirjaviksi.

Toistaiseksi urakehitykseen ei ole luotu valtakunnallista mallia, vaan pelastuslaitokset joutuvat painimaan ikääntymisongelman kanssa hyvin eri-laisilla voimavaroilla ja asenteilla, kuten Pelastusalan ammattilaisen vuosi sit-ten (4/2010) tekemässä selvityksessä ilmeni (Työvuorosta uusiin tehtäviin — miten käytännössä?).

Palomiesliiton paikallisyhdistyksi-en antaman palautteen mukaan ura-kehityksessä näperrellään edelleen yk-sittäistapauksissa ja niiden ongelmissa.

Paikallisesti erityistä turhautumista on ollut tapauksissa, joissa työnteki-jällä itsellään olisi intoa ja halua jatkaa uraansa pelastuslaitoksella, mutta työ-antajan kanssa ei ole syystä tai toisesta saatu sovittua työtehtäviin, työaikaan ja palkkaukseen liittyviä keskeisiä asioita. Paikoin on törmätty myös asentee-seen, ettei uusiin työtehtäviin siirtymi-seen olisi ollenkaan mahdollisuuksia — taloudellisista tai vahvuussyistä.

yksittäinen palomieskärsijänä

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alu-een pelastuslaitoksella on esimerkiksi nähtävillä ristiriita valtiovallan tavoit-teiden ja pelastuslaitoksen tosielämän välillä. Palomiesliiton paikallisyhdistyk-sen mielestä työantaja ei toistaiseksi ole riittävän avoimesti kehittänyt vaihtoeh-toisia työtehtäviä.

– Laitoksen johto perustelee pie-nellä budjetilla ja pienellä vahvuudella sitä, että työtehtäviä ei voida suunni-tella uusiksi. Meidän näkökulmasta asia ei ole näin yksisilmäinen, sanoo Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastus-alan ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Mikael Gebala.

– Tilanne on siinä mielessä vai-kea, että lähivuosina meillä vuosittain vähintään muutama uusi palomies ei selviydy testeistä, kuluneiden polvi-en tai muun normaalin ikääntymisen mukanaan tuomien vaivojen takia. Jos pelastuslaitoksella ei ole minkäänlaista asiallista ohjelmaa, joilla uudelleensi-joitukset ratkaistaisiin, jää yksittäinen palomies pahaan tilanteeseen.

Gebalan mukaan tämän vuoden aikana on yritetty neuvotella ratkaisua erään palomiehen tapauksessa, mutta tulos ei ollut tyydyttävä.

Selvityksistä ja linjauksista on pitkä matka palokuntien todellisuuteen.


18 19urakehitys

JUH

A-P

EK

KA

-LA

AK

SO

– Erittäin ammattitaitoinen palo-mies, jolla on hyvin käyttökelpoista erikoisosaamista, joutui ikävään tilan-teeseen terveystarkastuksessa. Oulun mallin testi ja lihaskuntotesti menivät hänellä mainiosti, mutta terveystarkas-tuksessa jätettiin silti epäilyksen varjo. Hänelle ei löytynyt kuskinpaikkaa yks-ykkösessä tai ykskolmosessa. Peruste-luna oli, että jokaisen tulee savusukel-taa tarvittaessa, Gebala kuvailee.

Palomiesyhdistyksen mielestä pe-rustelu ei ollut uskottava.

– Käytännössä vapaavuoro tulee niin nopeasti, että turvapari on saatavilla.

Gebala toivoo, että työantaja ei toimisi liian yksioikoisen ehdottomasti, vaan eri vaihtoehdoista edes keskustel-taisiin yhdessä.

– Tässäkin tapauksessa palomie-hellä olisi omaa halua jatkaa pelastus-yksikössä. Näistä tyypeistä, joilla on

osaamista ja motivaatiota, tulisi pitää kiinni, eikä menettää pois.

Valtakunnallisia toimia tarvittaisiin

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alu-een pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen toteaa, että tilan-ne on hankala. Pelastuslaitoksella on omistajien puolelta todella tiukka >


20 21URAKEHITYS

budjettiraami, jota ensi vuodeksi kiris-tetään entisestään.

– Sillä rahalla millä meillä on, ei esimerkiksi Kokkolassa ja Pietarsaares-sa ole mahdollisuutta sijoittaa yhtään palomiestä päivävuoroon. Vahvuudet ovat niin pienet. Toimintakykytes-tien kautta tulevat työrajoitukset ovat erittäin vaikea sopeuttaa talo-uteen. Olemme aikalailla puun ja kuoren välissä, Pukkinen sanoo.

Puoli vuotta pe-lastusjohtajan virassa ollut Pukkinen huo-mauttaa, että pelas-tuslaitos toimii kunti-en ehdoilla: maksajat asettavat velvoitteet toi-mintavalmiudelle ja ohjaa-vat samalla rahat sen toteutta-miseen.

– Jos rahaa ei saada, vaihtoehtoja on tosi vähän.

Pukkisen mielestä pelastuslaitos-ten kehittyminen turvallisuuden eri-koisliikkeiksi on yhtä aluelaitosta isom-pi yhteiskunnallinen kysymys.

– Työtehtävien ja kunnon sopeut-taminen on koko alan yhteinen tehtä-vä. Kaikki tiedämme, että henkilöstön keski-ikä nousee ja ikääntyvän palo-miehen toimintakyky heikkenee.

Kuntatalous on niin paineistettu, että pelastuslaitosten kautta asia ei ratkea.

– Asia on hoidettavissa ainoastaan työmarkkinajärjestöjen, Kuntatyönan-tajan ja Kevan kautta, Pukkinen näkee.

Samalla tarvitaan alan omia linja-uksia.

– Jos löytyisi pelastusalan valta-kunnallinen yhteinen näkemys laajalta foorumilta, toisi se vakautta ja yksituu-maisuutta. Pelastustoimi on kuitenkin niin pieni ala, että yhteistä näkemystä tarvitaan jokaisesta suunnasta, jotta pystytään vastaamaan kansalaisten odotuksiin.

uudelleensijoitusten rutiini puuttuu

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella tunnelmat ovat samanlaiset kuin Keski-Pohjanmaalla. Työkyvyn ja -tehtävien arviointi tehdään tapauskohtaisesti, mutta jonkinlainen pysyvämpi proses-

siohje selkeyttäisi, ettei aina tarvittaisi tukeutua niin

vahvasti luottamus-miesneuvotteluihin.

Espoon Palohen-kilöstön puheen-johtaja Ilkka Musta-kangas huomauttaa, että uusien työtehtä-

vien etsintä saattaa olla edessä nuoremmillakin

kuin yli viisikymppisillä.– Loukkaantuminen tai

sairaus voi estää pelastussukelluksen nuoremmiltakin palomiehiltä, joilla työuraa on jäljellä parikymmentä vuot-ta tai enemmän. Puhutaan jo todella merkittävistä asioista, kun työvuodet ovat vasta puolivälissä, mutta työ kat-kolla. Silloin tulee löytää ratkaisu, joka tyydyttää sekä työnantajaa että työn-tekijää.

Kun ratkaisu löytyy, siihen tulee myös täysillä sitoutua. Kuntien elä-kevakuutuksen tai vakuutusyhtiön kustantama ammatillinen kuntoutus ja uudelleenkoulutus ovat toimivia ratkaisuja vain, jos prosessi on hiottu loppuun asti, eikä putkeen joutunut takaisin työelämään palatessaan putoa tyhjän päälle. Koulutukseen lähtiessä pitää olla päätettynä, mihin työntekijä sijoittuu.

Länsi-Uudellamaalla on tänä vuon-na pöydällä ollut neljä uudelleensijoit-tumistapausta.

– Työpaikoilta puuttuu rutiini, sillä uudelleensijoitukset ovat uusi asia niin työnantajalle kuin työtekijöillekin. Pitäi-si olla yhteinen malli, jolla edetään. Kun

malli puuttuu, joudutaan vääntämään aina samoista käytännön asioista, joista tietenkin eniten korostuu palkka.

Länsi-Uudellamaalla neuvotteluja on käyty ryhmässä, jossa asianomai-sen lisäksi ovat olleet Espoon kaupun-gin henkilöstötoimiston edustaja, kaksi työnantajan edustajaa pelastuslaitok-selta, pääluottamusmies ja työsuo-jeluvaltuutettu. Edustus on sellainen, että ryhmässä pystytään jo tekemään päätöksiä, eikä aika kulu hukkaan. n

Valta-kunnallinen

yhteinen näkemys toisi vakautta.

VALTIo VELVoITTAA

Valtioneuvosto päätti 2009, että palomiesten ammatillista eläkeikää ei palauteta, vaan työuria tulee pidentää.

samana vuonna valmistui selvitysmiehen esitys kokonais-valtaisen palomiesten työura-mallin kehittämisestä.

selvityksen pohjalta val-tioneuvosto päätti 2010, että palomiesten työnkuvia tulee kehittää, pelastuslaitoksista kehittää laaja-alaisia turval-lisuuspalveluiden tuottajia ja pelastuslaitosten työhyvinvointia koordinoimaan pitää perustaa valtakunnallinen yhteistyöelin.

Valtakunnallista koordinaatiota


20 21urakehitys

Kun kehitetään palo-miehen työuraa, kehitetään myös koko pelastuslaitosta. Senioribrankkari on arvostettu asiantuntija, vaikka selkä ei enää taivu höökin penkille.

Helsinki käynnisti oman uudistumishankkeensa

Palomiesten ikääntymises-tä puhuttaessa keskustelu yleensä alkaa siitä, miten yli viisikymppisellä on jo eri-

laista vaivaa, joita elämä työssä ja sen ulkopuolella on tuonut, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Sen jälkeen mie-titään, olisiko jo nyt jotain kevyempää tehtävää, mihin alentuneen työkunnon mies voitaisiin siirtää. Näkökulma on kapea ja ennuste huono.

Helsingin pelastuslaitoksella asia on ajateltu toisin. Ikääntyneiden ura-suunnittelussa on kyse paljon ko-konaisvaltaisemmasta asiasta kuin yksittäisten palomiesten uudelleen sijoittamisesta. Laitoksen veneeseen ei tehdä paikkauksia, vaan koko alus peruskorjataan.

Tästä näkökulmasta HelPel käyn-nisti Ikääntyvän operatiivisen henki-löstön toimenpideohjelman.

– Kysymys on kyvystämme vastata tulevaisuuden asiakastarpeisiin ja se ei onnistu ilman hyvinvoivaa ja osaavaa

henkilöstöä, sanoo ohjelman projek-tipäällikkö Taisto Hakala.

Pelastuslaitokseen kohdistuu yh-teiskunnassa näkyviä ja piileviä vaa-timuksia, jotka se voi huomioida ja kääntää vahvuudekseen tai sitten olla huomaamatta ja hautautua vanhoihin uomiin. Ydinasia on ymmärtää yhteisö-nä jatkuvaa muutosta, luoda sen hal-lintaan toimivat menettelyt ja riittävät voimavarat.

– Ei siis mietitä, mihin ikääntyneet palomiehet sijoitetaan, vaan millaisen pelastustoimen yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa? Tämän kysymyksen sisällä tulee ratkaista myös ikääntyvän palomiehen tulevaisuus henkilöstöä arvostavalla ja turvallisuutta tuottavalla tavalla, Hakala täsmentää.

Kuinka pelastuslaitos voi tukea ikääntyvää henkilöstöään läpi työuran niin, että kaikissa sen vaiheissa voidaan työtä tehdä turvallisesti, terveenä ja tyytyväisenä — niin että sekä palomies, työnantaja ja veronmaksaja kokevat hyötyvänsä tilanteesta?

– Tämä edellyttänee uramallia, jos-sa palomiehen rooli muuttuu nykyistä enemmän, mutta säilyttää palomiehen omissa tehtävissään ja yhteisössään läpi työuran.

Helsingin hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat ikääntymisen kan-nalta kriittisimmät työntekijäryhmät eli palomies-sairaankuljettajat, ylipalo-miehet ja alipäällystö. Kohderyhmässä on 447 henkilöä ja sen keski-ikä on noin 40 vuotta. Päällystö, päätoimiset >

JUH

A-P

EK

KA

-LA

AK

SO


22 23URAKEHITYS

sairaankuljettajat ja tukitehtävässä toi-mivat on rajattu pilottivaiheessa pois.

– Hyviä työelämämuutoksia tul-laan kuitenkin hyödyntämään pe-lastuslaitoksen ja kaupungin kaikissa tehtävissä, joissa ne sopivat sovellet-tavaksi, Hakala kertoo.

Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta työlle on annettu johdon täysi tuki ja resurssit. Mukana on viitisen-kymmentä henkilöä: oman väen lisäk-si myös kaupungin henkilöstökeskus, työterveyskeskus ja Työterveyslaitos.

Käytännön työ jakaantuu neljään osaprojektiin, joissa keskitytään hen-kilöstöjohtamisen, toimintakyvyn, urasuunnittelun ja palvelussuhde-eh-tojen kehittämiseen. Niiden sisällä tar-kastellaan kaikkia osa-alueita: työteh-täviä, työaikaa, urapolkuja, palkkausta,

toimintakykyä, työterveyshuoltoa, tutkintoja täydentävää koulutusta ja johtamista. Ideoita on jo paljon, mutta niiden toteuttamiskelpoisuus halutaan testata pilotoimalla uusia ratkaisu-malleja ja muualta poimittuja parhaita käytäntöjä yhdessä henkilöstön kanssa yhdellä pelastusasemalla.

– Pilottiasemaksi on valittu Käpylän pelastusasema, josta syntyy hankkeen laboratorio, ja josta onnistuneet rat-kaisut laajennetaan koskemaan koko operatiivista henkilöstöä, koko pelas-tuslaitosta ja kaupunkia.

Miten elämä pelastuslaitoksella muut-tuu, jos tavoitteisiin päästään?

– Jos kaikki menee niin kuin Ström-sössä, voivat vaikutukset olla merkittä-viä. Se edellyttää kuitenkin koko työ-

yhteisön osallistumista muutokseen ja projektissa työskentelevien panosta-mista hankkeeseen, Hakala sanoo.

– Tulevaisuudessa palomiehen ura ei ole enää yksi putki, vaan läpi uran jat-kuva ammatillisen kasvun polku, joka tarjoaa useita mielenkiintoisia uravaih-toehtoja sitä mukaa, kun kokemusta ja kypsyyttä kertyy — normaalit ikäänty-misen muutokset ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

Palomies on ny-kyistä enemmän

itsenäinen turvallisuuden ja

ensihoidon asian-tuntija.

IKääNTyVäN oPERATIIVISEN HENKILöSTöN ToIMENPIdEoHjELMA 2011—2014 / HELPEL


22 23urakehitys

Palomiehet ovat nykyistä enem-män itsenäisiä turvallisuuden ja ensi-hoidon asiantuntijoita, jotka kykenevät operatiivisissa tehtävissä kurinalaiseen tiimityöhön, mutta myös itsenäiseen oman vastuualueen arviointiin, suun-nitteluun ja kehittämiseen. Työn pai-nopiste muuttuu ikääntymisen myötä fyysisestä henkiseen työhön.

Henkilöstöjohtaminen liitetään ny-kyistä vahvemmin kokonaisuuden hal-lintaan ja se on eheämpää strategiselta tasolta etulinjaan saakka. Johtamisen näkökulmasta organisaatio on mata-lampi, ja henkilöstöä osallistetaan vah-vasti toiminnan arviointiin, suunnitte-luun ja kehittämiseen. Lähiesimiesten osaamista ja resursseja vahvistetaan niin, että he voivat tukea alaistensa kehittymistä työssä ja työyhteisössä.

Erilaiset työkykyyn vaikuttavat al-tistumisen lähteet ovat paremmin hal-linnassa. Palomiesten terveys, työkyky ja tyytyväisyys ovat nykyistä paremmat ja palomiehet jäävät työstään eläkkeel-le terveenä ja tyytyväisinä. Elinvuosia hänellä on vähintään yhtä paljon kuin suomalaisella miehellä keskimäärin.

– Tämän kehittymisen myötä pe-lastuslaitoksen toiminnan vaikutta-vuus, tuottavuus ja arvostus kasvavat, joka osaltaan mahdollistaa yhteiskun-nan turvallisuuden lisääntymistä.

Mitä palomiehen työ konkreettisesti olisi tulevaisuudessa?

– Operatiivinen pelastustoiminta, ensihoito, onnettomuuksien ehkäisy ja valistaminen, onnettomuustutkinta sekä erilaiset tukitoiminnot tarjoavat

valtavasti mahdollisuuksia, jos vaan osaamme niitä käyttää. Henkilöstöm-me, kiinteistöt, tietotekniikka, varusteet ja kalusto tarvitsevat huoltajia, tuote-kehittäjiä, teknisiä osaajia ja kouluttajia, joilla on pelastustoimen ja ensihoidon vankka osaaminen.

Tulevaisuuden palomies on vä-hemmän action, enemmän knowled-ge, ja käyttää entistä vähemmän lihasta ja enemmän aivoa. Pelkällä peruskou-lutuksella ei enää purjehdita läpi työ-uran, vaan jatkuvasta oppimisesta ja kehittymisestä tulee keskeinen työ-hyvinvoinnin ja -turvallisuuden tekijä, jonka varassa on myös pelastustoimen vaikuttavuus ja tuottavuus.

– Tämä on välttämätöntä, koska perinteisellä tehtävärakenteella ei voida vastata yhteiskunnan voimakkaaseen >

tulevaisuuden senioribrankkari jatkaa työssään pitempään, tekee yhteiskunnallisesti merkittävää työtä ja maksaa verojaan. samalla pelastuslaitoksen osaaminen kehittyy ja yhteiskunnan turvallisuudesta pystytään pitämään hyvää huolta. – eläkkeelle palomies jää terveempänä, elää normaalin mittaisen elinkaaren, eikä kuluta terveyspalveluja keskimääräistä enempää. työnantajan satsaus tämän mahdollistamiseksi on tuottava sijoitus, kehittämispäällikkö taisto hakala sanoo.


24 25URAKEHITYS

osaprojektit

IKääNTyVäN oPERATIIVISEN HENKILöSTöN ToIMENPIdEoHjELMA 2011—2014 / HELPEL

1. henkilöstöJohtaminen / Projektipäällikkö aluepalomestari Ari Hasanen – kehitetään operatiiviseen henkilöstöön kohdistuvaa johtamista – henkilöstövoimavarat riittävät suhteessa työn määrään ja vaativuuteen – eläkeikään jatkuvat työurat

2. toimintakyky / Projektipäällikkö palomestari Jari Lempinen – työterveystarkastuksen, toimintakyvyn arvioinnin, lähiesimiestyön ja työntekijän oman toiminnan kehittäminen – työkyvyn alenemisen varhainen havaitseminen ja puuttuminen, työtapa- turmien vähentäminen, liikunnanohjauksen kehittäminen ja fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmien kehittäminen (FireFit)

3. urasuunnittelu / Projektipäällikkö palomestari Jari Korkiamäki – henkilöstön rekrytoinnin, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen – uuden motivoivan ja palkitsevan uramallin luominen – koko työuran jatkuva ammatillinen kehittyminen

4. PalVelussuhDe-ehDot / Projektipäällikkö hallintopäällikkö Henri Nordenswan – Palkkaus, palkitseminen, työaika ja -rytmi, koulutuksen tukeminen – kannustava palkka ja palkkiojärjestelmän määrittely vastaamaan muiden osaprojektien tuottamia ratkaisuja – turvallisen ja kehittyvän työsuhteen varmistaminen läpi työuran

ELäKEPääTöS

Tehtävämäärä on kasvanut huimasti siitä, kun poliittiset päätökset palomiesten amma-tillisen eläkeiän poistamisesta käynnistettiin eduskunnassa noin 25 vuotta sitten.

– eläkepäätös tehtiin työn sisällöstä riippumatta. Pelastus-toimessa toimiville syntyi samalla megaluokan haaste: kuinka henkilöstömme jaksaa ja kuinka palvelutasomme käy, tiivistää ke-hittämispäällikkö taisto hakala.

esimerkiksi helsingissä oli uuden eläkelain suunnittelun ai-koihin vuonna 1986 noin 35 000 hälytystehtävää. 2010 tehtäviä oli lähes 54 600. henkilöstön määräkin on kasvanut, mutta ei samassa suhteessa. tehtävien määrä ensihoito- ja pelastus-yksiköissä jatkuvassa kierrossa työskentelevillä palomiehillä on selvästi kasvanut 90-luvulta tähän päivään.

Työkuorma kasvanut

kehittymiseen ja monimutkaistumi-seen. Uran kehittyminen on myös työn-tekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta merkittävä mahdollisuus sen sijaan, että tehdään 40 vuotta samaa asiaa.

Työuran etenisi kesämiehestä taita-vaksi ammattimieheksi, aloittelevaksi asiantuntijaksi ja edelleen senioriasi-antuntijaksi, josta jäädään eläkkeelle.

Vanhat uravaihtoehdot paloesimie-heksi, hoitotason ensihoitajaksi ja pa-lomestariksi säilyisivät, mutta rinnalle tulisi lisää mahdollisuuksia syventää asi-antuntemusta palomiestyön eri alueilla. Tämä on mahdollista, koska tulevaisuu-den turvallisuuden tekeminen vaatii lisää tekijöitä ja asiantuntemusta. Palkkaus kehittyisi vastaavasti, kun asiantunti-juus, vastuu ja tuloksellisuus kasvavat.

– Vaikka tulevaisuudenkin brank-kari tarvitsee edelleen rautaisen kon-diksen, ei leuanveto enää ole ainoa kyvykkyyden mittari, Hakala kärjistää.

Merkittäväksi asiaksi on havaittu mahdollisuus pysyä läpi uran omassa työyhteisössään, jonka palomiehet ar-vioivat erittäin tärkeäksi voimavarateki-jäksi, niin jaksamisen kuin ammatillisen kehittymisenkin kannalta.

– Tässä nousee tietysti pinnalle hyvä toimintakyky ja terveys. On muis-tettava, että vaikka henkilöstöstä pide-tään hyvää huolta, kuten myös henki-löstö itse itsestään, eivät ihminen ja työ ole niin yksinkertaisia systeemejä, että ongelmat poistuisivat kokonaan.

Mikäli hyvästä huolenpidosta huo-limatta toimintakyky heikkenee, tulee myös palomiehelle pitää hyväksyttä-

vänä ja arvokkaana käyttää osa-aika-työtä, uudelleen kouluttautumista tai työkyvyttömyyseläkettä apunaan, ku-ten muissakin töissä ja työyhteisöissä.

– Jos näin ei tapahdu on vaara-na, että luomme malleja ja kulttuuria, jotka eivät ymmärrä normaalia elämän kaarta ja leimaavat erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja. Emme siis ole tekemässä ko-vien kundien klubia, vaan hyvinvoivaa työyhteisöä, vakuuttaa Hakala. >

Palomies on vähemmän

action, enemmän knowledge.


24 25urakehitys

Helsingin pelastuslaitoksen ikääntyvien toimenpideohjelmassa on mukana laaja henkilöstön edustus. operatiivisen henkilöstön keskuudessa vielä kuulostellaan, mistä oikein on kysymys.

Palvelussuhde-ehtojen osaprojektissa mukana oleva ylipalomies ja ktn:n pääluot-tamusmies kim halmela sanoo, että vuoden 2012 aikana nähdään, onko hankkeella mahdollisuuksia uudistuksiin, jotka näkyisivät myös vuosien päästä.

– Jos uudistuksia todella halutaan, tulee hyväksyä niiden tuomat lisäkustannukset. Pelkällä laitoksen nykyisellä budjetilla ura-ajatukset eivät mene läpi. eteen-päin on mentävä hyvin avoimesti: tarvittaessa on pystyttävä muut-tamaan palvelussuhde-ehtoja nykyisestä helsingin kaupungin ohjeistuksesta. tämä tarkoittaa, että tarvittaessa on saatava lisää rahaa. nykyiseen palvelussuhde-malliin hankkeen tavoitteita ei voi sovittaa, halmela sanoo.

tähän on halmelan mielestä täysi mahdollisuus, sillä hank-keessa on mukana myös helsingin kaupungin henkilöstökeskus.

Pelkästään se maksaa, kun koulutetaan henkilöstöä uusiin tehtäviin. kun operatiivisesta vahvuudesta siirrytään päivä-työhön, täytyy työvuorossa täyttää palomiehen paikka.

– urasuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia, mutta jos ei an-neta resursseja ja vaaditaan että kustannuksia ei synny, voidaan keskustelu lopettaa saman tien, huomauttaa asemamestari ja helsingin paloesimies- ja palo-

mestariyhdistyksen luottamusmies ilpo lehtonen.

Erittäin positiivista on kuiten-kin, että hanke on saatu käyntiin, lehtonen sanoo.

monilla palomiehillä on muun alan koulutusta pohjalla, joiden pohjalta uusia töitäkin voidaan miettiä. totta kai koulutusta pitää päivittää, sillä oppi ja taito voi olla vuosikymmenien takaa.

halmela huomauttaa, että ideointi on nyt sallittu. hullu-jakin ajatuksia brankkarin työstä tulevaisuudessa saa heittää. Jos vanhoista muoteista pyritään pois, ei luovuutta saa rajata. ideariihessä ei etsitä hintalappuja.

– Palvelussuhde-ehtojen osa-hanke on sitten se paikka, jonne

ideat heitetään ja jossa arvioidaan, mitä niiden toteuttaminen vaatii. Jatko siitä on järjestöjen välistä neuvottelua.

Parhaimmillaan helsingin hankkeesta voidaan saada aineksia muille pelastuslaitoksille, kun ne miettivät ratkaisuja vahvuuden tur-vaamiseen ja uusiin työtehtäviin.

lehtonen kiroaa alan sisäsiit-toista saneerausta, joka tukahdut-taa kaiken myönteisen laitoksessa kuin laitoksessa.

– saneerataan hulluuteen asti. Pelastuslaitosten olisi ajat sitten pitänyt todeta, että raja on tässä, me ei tämän alle mennä, nyt päätökset tehdään muualla: tehköön poliittiset päättäjät päätökset ja kantakoon myös vastuun.

Kehittäminen ei onnistu ilman rahoitustaHyvä että yritetään, mutta jos kuvitellaan että samalla säästetään, ollaan pahasti metsässä.

ylipalomies kim halmela on jäsenenä palvelussuhde-ehtojen hankkeessa ja asemamestari ilpo lehtonen henkilöstöjohtamisen hankkeessa.


26 27URAKEHITYS

Sormia napsauttamalla muutos ei tie-tysti tapahdu. Kulttuurin tulee muuttua sekä johtamisessa että työvuorossa. Muutokset kypsyvät hitaasti ja niiden toteuttamisessa tulee olla pitkäjänteis-tä ja määrätietoista yhteistyötä johdon ja henkilöstön kanssa.

Muutos on haastava, mutta ei mahdoton, sillä jo nyt on esimerkke-jä siitä, miten yksittäisten palomies-ten, paloesimiesten ja ylipalomiesten henkilökohtaisen osaamisen pohjal-ta on pysytty muodostamaan uusia työtehtäviä, joihin sekä työntekijä että työnantaja ovat tyytyväisiä. Osaami-nen on voinut kertyä vuosien aikana palokunnassa, oman harrastuksen kautta tai kouluttautumisen kautta.

– Lähtökohdat ovat kuitenkin hy-vät siinä mielessä, että palomiehen tehtäviin hakeutuu lahjakasta, positii-visesti elämään suhtautuvaa ja tahto-

voimaista henkilöstöä, joka selviytyy kyllä tästäkin keikasta. Palomiehiä ku-vaa mielestäni hyvin vanha stadilainen sanonta — ennen koiralta loppuu kusi, kun brankkarilta keinot, vakuuttaa Ha-kala.

Eläkeiän nostamisen aiheuttamien haasteiden ratkaisu auttaa meitä myös vastaamaan yhteiskunnassa tapahtu-vien muutosten hallintaan, kun pyrim-me vastaamaan muuttuviin riskeihin, uusiin ja kasvaviin tehtäviin sekä kiris-tyvään talouteen, näkee Hakala.

– Onnistuminen myös tässä mah-dollistaa pelastustoimelle sen tarvitse-man osan yhteisen vastuun ja voimava-rojen jakamisessa. Kuihtuva pelastus-laitos olisi riski niin yhteiskunnalle kuin myös palomiehelle. Onnettomuuksien ehkäisyn ja onnettomuustutkinnan laajentaminen myös muihin onnet-tomuustyyppeihin sekä ensihoidon pysyttäminen pelastuslaitoksen pal-velutuotannossa ja osana palomiehen perusosaamista on erittäin tärkeää.

Hakalan mielestä työuria kehittä-mällä pelastuslaitokset vastaavat to-della hyvin siihen vaatimukseen, joka niihin kohdistuu yhteiskunnan riskien-hallitsijana. Kun työntekijät kehittyvät asiantuntijoiksi, nousee myös pelas-tuslaitos entistä vahvemmin yhteis-kunnan turvallisuuden asiantuntijaksi.

– Pelastuslaitoksista on tultava asiantuntijaorganisaatioita — älypalo-

Pelastus-laitoksista on

tultava älypalo-kuntia.

Työkykytestin uudistaminen on osa helsingin hanketta. helsinkiläi-set ovat tutustuneet mm. tampereen aluepelastuslaitoksen koke-muksiin FireFitistä. lähivuosina Fire-Fit otetaan käyttöön myös helsing-issä. FireFit on väline testauksen ja terveyden seurannan yhdistämiseen sekä työpaikan että työterveyshuol-lon yhteistyön parantamiseen.

helsingin pelastuslaitoksen lii-kunnanohjaaja Jorma katajisalo sa-noo, etteivät nykyiset työkykytestit täytä hyvän kuntotestikäytännön kriteereitä.

– testaus tapahtuu hälytysten välissä ja usein sillä ajatuksella, että testataan alta pois vain koska niin on määrätty. kun testausjärjestelmää uudistetaan, on FireFit-testaus-järjestelmästä luotava selkeä työkalu fyysisen toimintakyvyn muutosten seurantaan. samalla tehostet-taisiin yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja kehitettäisiin varhaisen

puuttumisen malleja, perustelee katajisalo.

Toimintakyky-osaprojektissa, jos-sa katajisalo on jäsenenä, mietitään tapoja saada palomiehet pidettyä hyvässä fyysisessä kunnossa vielä uran loppuvuosina ja lopulta eläk-keelläkin.

– Jokainen on tietysti itse vastuussa itsestään, mutta työpaik-kakin pystyy tukemaan. itse näen, että olisi tärkeää saada ohjattua pelastuslaitoksen kahden liikunna-nohjaajan työpanosta aiempaa en-emmän juuri niiden työntekijöiden hyväksi, joiden kunto on laskenut alle pelastussukellusrajan tai hälyt-tävästi laskee kohti sitä.

katajisalo muistuttaa, että val-taosa pitää jo nyt kunnostaan huolta koko uran ajan.

– Fyysisen kunnon suhteen olemme kaikki ikään kuin junassa ja sen eri vaunuissa. kolmosvaunusta

pystyy vielä suhteellisen helposti nostamaan työkykyään ja siirtymään parhaaseen ykkösvaunuun, mutta jos on tipahtanut koko junasta, ei sitä enää juoksemalla kiinni saa.

Helsingin pelastuslaitoksen liikunnanohjaajana katajisalo on työskennellyt vuodesta 1996 alkaen ja liikunnanohjaajan työkokemusta hänellä on 80-luvun puolivälistä alkaen. hänen mielestään monipu-olinen liikuntaharrastus on jäänyt pois muodista ja se näkyy.

– Fyysinen kunto on hieman yksipuolistunut. on aerobisesti hyväkuntoisia palomiehiä, joilla voimataso on heikompi. Vastaavasti löytyy korkeita voimatasoja, mutta samalla kestävyysominaisuudet ovat matalat. tämä voi johtua siitä, että liikuntalajien kirjo on yksipuolistu-nut. kun aikaisemmin harrastettiin monipuolisesti eri lajeja, nyt nuoret erikoistuvat yhteen lajiin jo varhain.

Tavoitteena ykkösluokka


26 27urakehitys

kuntia. Tämä vaatii sen, että laitosten on ennakoitava yhteiskunnan kehitys-tä ja satsattava palveluiden kehittämi-seen. Vaikka ajat ovat ankeat, voidaan uusia resursseja saada ja vanhoja käyt-tää eri tavalla, kunhan ne kohdistuvat vaikuttavaan ja tuottavaan työhön.

Aikataulu Helsingin hankkeessa on kireä. Suunnittelu käynnistyi vuoden 2011 alussa ja varsinaisia hankevuo-sia ovat 2012—2014. Ensimmäinen vuosi on käytetty nykytilan arviointiin, suunnitteluun ja vuorovaikutukseen laitoksen sisällä. Hakala sanoo, että on täysin ymmärrettävää, jos reaktio on, että ”tästä ei tule mitään.” Palomies-ten näkökulmasta eläkeiän uudelleen määrittely sekä tehtävien määrässä ja vaativuudessa tapahtuneet muutokset ”tapahtuivat aivan eri planeetoilla”.

– Palomiehiä on eläkeasiassa mätkitty 25 vuotta pataan, joten suu-rin haaste uudessa hankkeessa on sen uskottavuus. Siksi onkin tärkeää, että palomiehet ovat itse keskeisessä roo-lissa muutoksen suunnittelijoina ja te-kijänä. Johtajat ja esimiehet voivat toki piirtää uudet organisaatiot ja tilata kou-lutuksen, mutta jos henkilöstö ei itse näe aidosti mahdollisuutta, ei tästä ole mitään hyötyä.

Ennakkoluuloja pyritään karista-maan avoimella toiminnalla ja henki-löstön laajalla mukaanotolla. Ryhmien

nimeämisessä ideana on ollut, että mukana on henkilöstöä kaikilta ta-soilta, kaikista ikäryhmistä ja tasaisesti kaikilta asemilta. Käytössä on sisäisen intranetin työryhmätila, jossa hank-keen kaikki asiakirjat ovat nähtävissä ja kommentoitavissa koko henkilöstölle. Hanke tiedottaa aktiivisesti henkilös-tölle intran, sisäisen tiedotuslehden ja keskustelutilaisuuksien avulla.

– Toivon palomiehiltä aktiivista osallistumista, kritiikkiä, aloitteita ja kannustusta niille kollegoille, jotka ovat lähteneet savottaan. On selvää, että hankkeeseen resursoidun muutaman vuoden aikana kaikki asiat eivät tule valmiiksi, mutta tavoitteemme on, että kaikki tarvittavat menettelyt on luotu tai uudistettu, niin että hankkeen päät-tyessä systeemi tuottaa hyvää johta-mista, toimivan työyhteisön ja hienon uran alusta loppuun.

Urasuunnitteluun on Helsingin ko-koisellekin laitokselle mittava hanke, mutta se on ymmärretty välttämättö-mäksi. Kun kaikkia työyhteisöön liitty-viä asioita aina palkkausta ja työaikaa myöten on voitava tarkastella kriittises-ti, voidaan jotain kestävää ja pysyvää saada aikaiseksikin.

– Mielekkyys kehittämistyöhön tulee mahdollisuudesta ehkäistä mer-kittäviä menetyksiä, jotka aiheutuvat huonompana terveytenä, turvallisuu-tena ja tyytyväisyytenä henkilöstöl-lemme, heikentyvän palvelutuotannon seurauksena asiakkaillemme ja kasva-vina kustannuksina veronmaksajille.

– Esimerkiksi yksi työkyvyttö-myyseläke heikentää merkittävästi kyseisen työntekijän elämänlaatua, maksaa kaupungille noin 70 000 euroa ja sen myötä heikentyvä val-miutemme siirtyy suoraan asiakkai-demme tappioksi, Hakala selventää.

– Kehittämistyön kokonaiskustan-nukset ovat näihin verrattuna pieniä ja kertaluontoisia, kun taas ongelmien pysyvyys aiheuttaisi määrältään mer-kittäviä, pysyviä ja kasvavia kustannuk-sia kaikille osallisille. n

Pelastus-laitosten sisälläon jämähdetty

keltaisiin valoihin.

ELäKEKAMPANjoINTI

HelPel on pitänyt vahvasti esillä eläkeiän uudelleen käsittelemis-tä. Projektipäällikkö taisto haka-la korostaa, että nyt käynnistynyt hanke ei tarkoita sitä, että elä-keikätavoitteessa olisi nostettu käsiä pystyyn, päinvastoin.

– Viestimme on ollut, että eläkeiän nostamisen vaikutukset pelastuslaitosten palvelutasoon ja henkilöstöön on ymmärrettävä ja käsiteltävä kokonaisuutena. eläkeikäasia ei ole tullut valmiik-si, mutta kun ratkaisua ei ole tullut, on helsingissä nähty, että on tehtävä kaikki se mahdollinen palvelutason ja henkilöstömme hyvinvoinnin turvaamiseksi, joka on omissa käsissämme.

– Jumiutuminen vuosi-kausiksi paikalleen on varmasti aiheuttanut myös pelastuslaitos-ten sisällä jämähtämistä keltaisiin valoihin. samanaikaisesti on ylei-sessä eläkekeskustelussa siirrytty tarkastelemaan työuran pidentä-mistä alusta, keskeltä ja lopusta. Pelastustoimen on osallistuttava myös tähän keskusteluun ja teh-tävä itsensä siinä ymmärretyksi, hakala patistaa.

ohjakset omiin käsiin

HE

LSING

IN P

ELA

STU

SLAIT

OS


28 29URAKEHITYS

Pelastuslaitoksen työterveys-huoltotiimi on osa helsingin kaupungin työterveyskeskusta (tyke), joka pelastuslaitoksen lisäksi palvelee myös muutamaa muuta kaupungin laitosta.

– Palomiehethän ovat työhön-sä valikoituja ja testattuja. lähtö-kohta on aivan eri, kuin esimerkiksi toimistotyötä tekevissä virastoissa. myös työntekoon asennoituminen poikkeaa, tyken työterveyslääkäri kari Penkkinen sanoo.

Työn sisällöllä on merkitystä: palomies tekee selkeää ja järkevää käytännön työtä, joka näkyy siinä, miten motivoituneita palomiehet ovat työssä.

– Palomiehen työ vaatii nopeita hoksottimia ja omanlaist-ansa älyä. Fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta on merkit-tävää, jos työntekijä viihtyy työssään, kokee sen tärkeäksi ja suhtautuu siihen positiivisuudella, Penkkilä sanoo.

– Pelastustoimella on siis muita aloja paremmat eväät pidentää työuria — masennus ja työuupu-mus eivät ole ihan yhtä tavallisia

palomiehillä — ja korkea motivaatio auttaa kuntoutumaan ja palaamaan työhön hyvinkin hankalien sairaste-luvaiheiden jälkeen.

Penkkilä on työterveyshuollon edustajana helsingin pelastuslai-toksen urahankkeessa. laaja hanke on tärkeä, mutta pitää myös olla sinnikkyyttä.

– lyhyessäkin ajassa voidaan vaikuttaa, mutta isoimmat tulokset näkyvät aina pitkän ajan kuluessa. kun nyt kehitetään toimintakyvyn arviointia ja kunnon ylläpidon tukemista, mitattavat tulokset näkyvät terveydessä ja eläkkeelle siirtymisissä 10—30 vuoden päästä. horisontti on kaukana. siksi onkin tärkeää, että luodaan käytäntöjä, jotka jäävät elämään projektin jälkeen.

Väärinkäsitystä ei saa syn-tyä Penkkilän mielestä siitä, että palomiehen tulisi jatkaa työssään mahdollisimman pitkään vaikka kuinka sairaana.

– reilun pelin hengessä palo-miehenkin on päästävä asiantilan vaatiessa työkyvyttömyyseläk-

keelle, eli pelastuslaitoksen työkyvyttömyysjärjestelmän on oltava yhtä toimiva kuin muualla yhteiskunnassa. Vaikka halutaan pitempiä työuria, ei palomiesten kohdalla saa tehdä liian keinotekoi-sia ratkaisuja.

Pelastuslaitokselle töihin tulevat ovat ikäryhmässään keskimääräistä parempikuntoisia. Valitettavasti liikunta- ja urheilutausta näkyy, sillä iän myötä tulevat vaivat ovat yleisimmin treeniperäisiä.

Säästöjä saisinopealla hoidollaHelsingin kaupungin työterveyslääkäri Kari Penkkilä sanoo brankkarien erottuvan monin tavoin muista ammattiryhmistä.Nopeutettu tutkimuksiin ja hoitoon pääsytoisi säästöjä työnantajalle.


28 29urakehitys

– yli viisikymppisillä hyvin suurella osalla on jokin tuki- tai liikuntaelinvamma, ainakin piilevänä riskinä. todella terveitä on paljon, mutta iän myötä rasitusvammat näkyvät. Polvien, lonkkien ja selän vaivat tulevat näkyviin yksilökohtais-esti viidenkymmenen ikävuoden jäl-keen, joskus aikaisemminkin. Jonkin verran on kroonisia sairauksia kuten verenpainetta ja sydäntautiriskiä, mutta selkeimmän uhka työkyvylle muodostavat liikuntaelinten vaivat, Penkkilä kertoo.

ero moneen muuhun ammat-tiin on siinä, että palomiehen työssä polvi- tai muut liikuntaelinvaivat vievät nopeasti sairaslomalle. esimerkiksi koulumaailmassa kipeä polvi ei tee välittömästi työkyvyt-tömäksi, kuten palomiehellä.

Tärkeä jo esiin nostettu kehittämis-kohde on pelastuslaitoksen oper-atiivisen henkilöstön nopeutettu tutkimuksiin ja hoitoon pääsy.

– Jos vain rahan ja laillisuuden suhteen onnistuisi, olisi ehdot-

toman tärkeää, että palomiehet pääsisivät nopeasti hoitoon ja sitten nopeammin takaisin työhön. Palomiesten tuki- ja liikuntaelin-vaivat ovat usein sen tyyppisiä, että liian hidas hoitoonpääsy pahentaa tilannetta. Jonotus ei myöskään ole taloudellisesti järkevää: magneetti-kuvaukseen kuukausia sairaslomalla jonottava palomies tulee yhteiskun-nalle kalliiksi.

Tyken työterveyshuoltopalvelu on Penkkilän mielestä määränsä ja laatunsa puolesta sinällään riittävää, mutta kehitettävää toki on.

– työpaikkaselvityksiä voidaan kehittää kuvaamaan paremmin itse palomiehen työtä ja työn terveysriskejä: selvityksissä tutus-tuttaisiin aiempaa syvällisemmin erilaisten välineiden ja varusteiden käyttöön.

Vaikka halutaan pitempiä työuria,

ei palomiesten kohdalla saa tehdä liian keinotekoisia

ratkaisuja.


30 31URAKEHITYS

Palomiesliiton mielestä pelastuslaitosten henki-löstön uusien työmahdollisuuksien kehittäminen on jäänyt tarpomaan paikalleen. Mikä on Kuntaliiton näkemys siitä, missä nyt mennään?

” Työhyvinvointiin panostaminen on ajankohtaista koko kunta-alalla, pelastustoimen lisäksi. Se edellyttää asen-nemuutosta ja sitoutumista, ja esimiesten rooli on kes-

keinen. Kevan tilastojen mukaan parempaan suuntaan ol-laan menossa: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on vähentynyt.

– Tietoisuus työhyvinvoinnin merkityksestä, fyysisen kunnon ja elämäntapojen on lisääntynyt. Pelastustoimes-sa myönteistä on FireFit-järjestelmä eli parempi fyysisen kunnon seuranta ja testaus. Tämän tyyppistä toimintaa pitäisi kehittää edelleen.

– Tärkeää olisi, että pelastuslaitoksille rakennettaisiin systemaattinen urasuunnittelujärjestelmä, jossa kehitet-täisiin uravaihtoehtoja laitoksen sisällä ja kunnan sisällä. Täytyy muistaa, että pelastustoimi on kunnallinen toimi, ja tätä eri tehtävien laaja-alaisuutta tulee hyödyntää.

– Kunta-alalle tulee rakentaa yhteinen toimintamalli uudelleensijoituksiin ja jatkokoulutuksiin. Sen rakenta-minen ei tapahdu hetkessä, vaan tarvitaan alueellisen

pelastustoimen yhteistyötä, isäntäkunnan ja muiden kun-tien kesken. Tämä on vasta visio, ei konkretiaa riittävässä määrin.

Onko ”laaja-alainen pelastustoimi” ylipäätään mahdollista toteuttaa?

” Pelastusalalla on paljon tekemätöntä työtä ja se tie-dostetaan alan sisälläkin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä toiminta, palotarkastukset ja niin edelleen.

– Kuntaliitto on selkeästi linjannut, että alueellinen pelastustoimi toimii koko kunta-alalla, laajentuen ja vahvistuen yleiseksi sisäisen turvallisuuden toimijaksi. Tämä vahvistuminen mahdollistaa sen, että kokeneille palomiehille on erilaisia tehtäviä, joissa käytetään hyväksi sitä asiantuntemusta, joka monipuolisissa pelastustoimen tehtävissä toimiminen on tuonut. Kokenut palomies on paras asiantuntija moneen tehtävään.

– Pitää tunnustaa se, että savusukellus on vain osa työtä pelastuslaitoksissa. Koko henkilöstöä ei mitoiteta sen mukaan. Toimialaa ja toimintatapoja pitää kehittää, työn vaaroja vähentää ja vaativuusluokitusta lieventää.

– Linjat ovat isoja ja vaativat työtä. Keskeistä ovat asennemuutos, urasuunnittelu ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen.

Asenteiden sijaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurempi ongelma on talous. Kehittäminen kun ei saisi maksaa mitään?

” Koko julkinen sektori on samassa tilanteessa. Meillä on erittäin voimakkaat säästöpaineet. Valitettavasti uudet leikkaukset tullaan näkemään viimeistään maaliskuus-

sa, kun hallitus tekee budjettikehykset. Mahdollisuus että joku toimiala kasvaisi, ei ole realismia.

– Toisaalta näen pelastustoimen uuden roolin mie-lenkiintoisena. Pelastustoimi ei ole ollut samanlaisten leikkauksien kohteena kuin monet toimialat pahimmillaan. Turvallisuus ja sen edistäminen on nähty myös strategi-sena asiana, kuntien kilpailukykytekijänä, kun kampaillaan yrityksistä ja osaavasta työvoimasta. Kunta haluaa olla

Pelastuslaitoksille tulee rakentaa urasuunnittelujärjestelmät

KUNTALIIToN KIETäVäINEN:

Valtioneuvosto teki 2009 linjauksen,

ettei palomiesten ammatillista

eläkeikää palauteta. Samalla annettiin

pelastuslaitoksille velvoite kehittää

itsestään laaja-alaisia turvallisuus-

palveluiden tuottajia. Kysyimme

Kuntaliiton varatoimistusjohtajalta

Timo Kietäväiseltä, missä pisteessä

kehitystyö tällä hetkellä on.


30 31urakehitys

turvallinen — ja pelastustoimialan kannattaa markkinoida tätä, kun voimavaroista kamppaillaan.

Pystytäänkö pelastuslaitosten operatiivinen vahvuus säilyttämään samalla kun pelastushenkilöstö ikääntyy? Sehän voisi tarkoittaa melkein tuplamiehitystä.

” Sellaista en pysty hahmottamaan, että millään perus-teella saadaan merkittäviä voimavarojen lisäyksiä. Jos tehtävät oleellisesti monipuolistuvat ja laajenevat, totta

kai uusien tehtävien osalta pitää turvata resursointi. Jo ole-massa oleviin tehtäviin lisäresursoinnin saaminen on suo-raan sanoen mahdotonta.

– Jos julkisella puolella laitoksessa pystytään sääs-tämään kehittämistyöllä, on silloin myös varaa osoittaa kehittämisrahaa johonkin toiseen kohtaan.

Päivätyöhön siirtyvien palomiesten ansiotason säilyminen on kysymys, josta Palomiesliiton mielestä tulee erityi-sesti huolehtia. Millaisia ratkaisuja tähän olisi olemassa valtakunnan tasolla, esimerkiksi kokonaispalkkamallin tai sopimusten kautta?

” Jos kokonaispalkkamallilla, jollaisia nyt on luotu, tar-koitetaan työaikakorvausten sisällyttämistä tehtävä-kohtaiseen palkkaan, voidaan siitä sopia palomiesliit-

teen mukaisesti. Itse en pysty tämän tarkemmin menemään

sopimusjuridiikkaan, vaan sen esittely jää sopimusasiantun-tijoille.

– Yleisellä tasolla palkkaratkaisujen miettimiseen on ymmärrystä. Suuntaus on kuitenkin, että erillissopimuk-sia olisi entistä vähemmän. Palkkausta täytyy kehittää yleislinjausten mukaisesti. Lähtökohta on, että palkka määräytyy työn vaativuuden ja työn suoritteen mukaan. Se, että palkkataso säilyisi, vaikka epämukavasta työajasta ei saisi erilliskorvauksia, on tietysti hyvin hankala kysymys. Kukaan ei pysty sellaista lupaamaan, koska silloin myös työn luonne muuttuu.

– Näen kuitenkin niin, että urasuunnittelu ja uudet työhaasteet tuovat myös uusia mahdollisuuksia palkka-keskusteluun.

Näyttää siltä, että sekä ammatti- että vapaaehtoispuoli ovat huolestuneita toimintaedellytyksistään. Kun pe-lastuslaitoksista sitten halutaan entistä laaja-alaisempia sisäisen turvallisuuden toimijoita, tulisiko työn ja resurs-sien jakoa ammattipalokuntien ja vapaaehtoisten välillä tarkastella uudella tavalla: millaisia mahdollisuuksia haja-asutusalueiden turvallisuustyö antaisi ammattipalomies-ten uusien työtehtävien suhteen?

” En näe uhkakuvaa siitä, että järjestelmät söisivät tai jy-räisivät toisiaan, sen voi sanoa kumpaankin suuntaan. Vakinaisella väellä on oma keskeinen rooli jatkossakin.

– Kun aluepelastuslaitokset laaja-alaistuvat, voidaan ajatella että vakinaisille tulee entistä vaativampia ja moni-puolisempia tehtäviä. Pitää kuitenkin tunnustaa, että koko Suomessa ei pystytä näin toimimaan. Entistä laajempia alueita on harvaan asuttua, ja vapaapalokuntien tarve on ilmeinen. Se ei kuitenkaan ole pois ammattipalokuntien toiminnasta tai voimavaroista. Järkevä työnjako pitää sovittaa.

– Pelastustoimen uudet mielenkiintoiset tehtävät hoidetaan vakinaisen väen voimin, mikä vahvistaa vaki-naisia palokuntia. En myöskään halua antaa kuvaa, että vakinaista väkeä merkittävästi lisättäisiin, koska siihen ei ole taloudellisia voimavaroja.

– Yhteinen haaste on se, miten voidaan kehittää toimintaa, esimerkiksi sammutusmenetelmiä. Meillä ei ole ollut tarpeeksi ajattelua ja resursseja pitää toimialaa ajan tasalla, vaan olemme jääneet jälkeen moneen maahan verrattuna. n

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

KU

NTA

LIIT

TO


32 33PAIKALLISKIERROS

Ylivieska 25.11.2011

PaikallisKieRRos

Viime vuosina mediassa on keskusteltu paljon työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostami-sesta. Aiheesta heräsi vilkas keskustelu myös

Ylivieskassa, kun Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula tapasi paikallisia pelastusjohtajia ja paikallis-yhdistyksen jäseniä.

Nikula painotti, että pelastusalan ammattilaisten olisi itse pohdittava, miten pelastustoimen uria ke-hitettäisiin.

– Mikäli me emme tee sitä itse, joku muu tekee sen puolestamme, ja silloin lopputulos ei ole meidän kannaltamme paras mahdollinen.

jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan pu-heenjohtaja Markku Kestilä ja vs. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen olivat samoilla linjoilla Nikulan kanssa. Vaikka pelastusalan urapolkujen kehittäminen onkin koko yhteiskunnan asia, on jokaisen pelastus-toimen alueen velvollisuus kartoittaa, mitä mahdolli-suuksia omalla alueella on.

Todettiin myös, että suurien ikäluokkien eläkkeel-le jääminen koskee ennen kaikkea pienten paikka-kuntien pelastustoimea, sillä uhkana on, että palo-asemat tyhjenevät. Eläkkeelle siirtymisten, pienten paikkakuntien ikärakenteen ja väestökadon johdosta

toimenpidepalkkaiset vähentyvät ja uusia on vaikea saada toimintaan mukaan.

Palomiesten uramahdollisuuksien lisäksi Jokilaak-sojen Palomiesyhdistyksen Spalin jäseniä kiinnosti toimintavalmiusohjeen uudistus ja mitä sen läpimeno merkitsisi käytännöntyön kannalta. Erityisesti askar-rutti uudistusten vaikutus työturvallisuuteen.

Uusissa ohjeissa kun savusukelluskelpoisten mi-nimimäärät alittavat työturvallisuussuositukset har-vemmin asutuilla alueilla. Luottamusmies Tuomo Ylikoski totesi, että harva palomies jäisi pihalle odot-tamaan miehistön täydennystä, jos palavassa talossa on ihmisiä avuntarpeessa.

– Tällaisissa tilanteissa ratkaisuja ei pitäisi tehdä kentällä ja päällikkötasolla, vaan vastuun kantajina täytyy olla ylin johto. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että toimintavalmiusohje edistää työturvallisuutta ja parasta mahdollista toimintaa pelastustehtävissä, painotti Nikula.

jyväskylän Paikalliskierrosjutusta (lehti 5/11) puuttui tieto, että keski-suomen pelastuslaitoksella on myös keuruulla ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva paloasema.

Jäsenten kanssa keskusteltiin useista eri ajankoh-taisista asioista, muun muassa edellisenä päivänä allekirjoitettujen kunta-alan sopimusten sisällöstä.


32 33PAIKALLISKIERROS

ylivieskan pelastustoimen johdon tapaamisessa olivat mukana paikallisyhdistyksen jäsenasioiden hoitaja hannu rautio, luottamusmies tuomo ylikoski, puheenjohtaja Petteri riihijärvi, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja markku kestilä, Palomiesliiton puheenjohtaja kim nikula ja vs. pelastusjohtaja Jarmo haapanen.

jokilaaksojen pelastuslaitos

z Jaettu neljään toimialueeseen: nivala-haapajärven, siikalatvan, raahen ja ylivieskan.

z Vuonna 2010 pelastuslaitoksella oli 3190 tehtävää, joista tulipaloja oli 480 ja ensivastetehtäviä 1156. tänä vuona lokakuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 2327, joista tulipaloja 386 ja ensivastetehtäviä 796.

z Vuonna 2009 pelastuslaitoksen alueella asui 121 905 asukasta. alueen pinta-alasta (17 259 m2) i-riskialuetta oli 6 %, ii-riskialuetta 35 %, iii-riskialuetta 41 % ja iV-riskialuetta 18 %.

tapahtumaan osallistui 12 paikallisyhdis-tyksen jäsentä, mikä on kiitettävä määrä pienessä yhdistyksessä ja alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä.

jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal

JäSENASIAT Hannu Rautio, puh. 044 429 6205

PUHEENJOHTAJA Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664

LUOTTAMUSMIES Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204


34

Voitto tuli sammutusasuun integroidun pelastus-/kan-tovaljaan keksimisestä. Hy-vöselle ja Karvoselle paras

palkinto olisi kuitenkin se, että joku päi-vä valjaat olisivat ihan oikeasti käytössä ja helpottaisivat heidän kollegoidensa työskentelyä.

Sammutusasuun integroidut valjaat ovat apuväline potilaan ja raskaiden taakkojen nostamiseen ja kuljettami-seen. Valjaiden etu on, että ne ovat aina mukana ja heti otettavissa käyttöön. Ne helpottavat työskentelyä, sillä pelasta-jalla jää kädet vapaaksi kantaessaan potilasta tai työvälineitä. Lisäksi valjaat parantavat ergonomiaa nostotyössä: säästävät selkää ja tukielimiä.

Pelastus-/kantovaljaiden keksijät kutsuvat itse valjaita monitoimivaljaik-si, sillä he aikovat kehittää niitä lisää. Päämääränä on, että ne toimisivat tu-levaisuudessa myös turvavaljaina kor-keanpaikan työskentelyssä.

kehitystyö ajatuksesta valjaiksi

Valjaiden keksijät Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen ovat molemmat taustaltaan palomies-sairaankuljettajia ja toimivat kouluttajina Helsingin Pelastuskoulus-

Pelastustyötä helpottavat valjaat vuoden innovaatio

Koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuo-rempi harjoitusmestari Harri Karvonen voittivat 10 000 euron Innovaa-tiopalkinnon.

sa. Molempien mielestä Helsingin Pe-lastuskoulu on hyvä toimintaympäristö ideoida uusia keksintöjä ja kehittää toi-mintatapoja.

– Harjoituksia seuratessa mietim-me asioita ja tilanteita eri kanteilta, mi-ten niitä voisi tehdä paremmin ja tur-vallisemmin. Esimerkiksi viime aikoina

olemme miettineet, miten kattotyös-kentelyn turvallisuutta voisi parantaa, Karvonen kertoo.

Hyvönen lisää, että Pelastuskoulul-la on myös helppo testailla ja kokeilla uusia ideoita. Palkittuja valjaitakin tes-tattiin koulun omissa harjoituksissa ja simuloiduissa tulipaloissa.

Valjaiden avulla potilas saadaan kiristettyä tukevasti kainaloiden alta kanto-

otteeseen. Pelastajalla jää kädet vapaaksi, jolloin hän voi ottaa tarvittaessa

vaikka portaissa kaiteesta tukea.


35

Ajatus monitoimivaljaista syntyi sekin Pelastuskoulun oppilaiden har-joituksia seuratessa. Harri Karvonen kertoo heidän huomanneen, että op-pilaiden raahatessa nukkeja erilaisissa hankalissa paikoissa ja asennoissa, op-pilaiden kädet väsyivät helposti, jolloin nukke putosi.

– Mietimme, että kyllähän tähän täytyy keksiä jokin ratkaisu, millä voi-daan helpottaa meidän työtä. Ryh-dyimme kehittämään ajatusta ja ra-kensimme monitoimivaljaiden ensim-mäisen version pianonkantovaljaista.

Kehitystyö ensimmäisestä versios-ta nykyiseen prototyyppiin kesti kaik-

kiaan neljä kuukautta. Seuraavaksi Hy-vönen ja Karvonen ryhtyvät etsimään valjaille valmistajaa.

– Koska valjaat ovat herättäneet kiinnostusta, haluaisimme vielä nähdä jonkun oikeasti käyttävän niitä töissä. Se on meidän lopullinen maali tässä kehitystyössä. Meillä on nyt toimiva >

Pelastusasuun integroiduissa valjaissa on tarrakiinnityksellä varustet-tu tukivyö, joka tukee selkää nostotilanteissa ja kantotehtävissä.

Valjaiden avulla voidaan kantaa tavaroita, esimerkiksi letkulaukkuja tai sahaa.

tulevaisuudessa valjaat toimivat myös turvavaljaina.

edessä on molemmilla puolilla ulosvedettävät, säädettävät hihnat, joilla kiinnitetään kannettavat tavarat tai pelastettava.


36

malli, mutta se vaatii vielä ammatti-maista tuotantoon vientiä, ennen kuin se voidaan ottaa työkäyttöön, Vesa Hy-vönen pohtii.

uudet ideat rohkeasti käyttöön

Millaisia neuvoja Vesa Hyvönen ja Har-ri Karvonen sitten antaisivat kollegoil-leen, joilla on hyvä kehitysidea, mut-ta eivät tiedä, mitä idealla tekisivät? Molemmat kehottavat viemään uusia ajatuksia ja toimintatapoja käytäntöön rohkeasti ja tarmokkaasti.

Jos hakee kehitystyölle apurahaa tai osallistuu kilpailuun, kannattaa ha-kemus tehdä mahdollisimman huolel-lisesti. Hyvönen kertoo, että yksi perus-telu sille, miksi he voittivat Innovaatio-palkinnon oli se, että heidän hakemus oli hyvin valmisteltu.

Hakemuksen liitteeksi kannattaa ku-vata ja videoida keksintöä ja sen toimin-taa, sillä kuva havainnollistaa ja kertoo enemmän kuin sanat.

– Tiedän, että meidänkin laitokses-sa kehitellään työvuoroissa juttuja ja ideoita, jotka parantaisivat työolosuh-teita, tehokkuutta ja työn tekemistä. Ne jäävät harmittavan usein juttuasteelle.

Johdolta toivoisin uusille ideoille myö-tämielisyyttä, sillä usein työntekijäpor-taasta tulevat ne parhaimmat kehitys-ajatukset, koska he sitä työtä tekevät, Hyvönen toteaa. n

Vuoden 2012 Innovaatio-palkinnon haku käynnissäVuoden 2012 innovaatiopalkin-non hakuaika on käynnistynyt. ehdotukset palkinnon saajista tulee lähettää Palosuojelu- rahastolle viimeistään 31.1.2012.

Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi rahapalkinnon suuruus on enintään 30 000 euroa. Palkinto on saajalleen verotonta tuloa.

Palosuojelurahasto myöntää joka vuosi innovaatiopalkinnon merkittävälle pelastustoimen keksinnölle tai uudistukselle. Palkinnon tarkoitus on kannustaa kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näky-

vyyttä ja arvostusta yhteiskun-nassa. Palkinto annetaan mahdol-lisuuksien mukaan joka toinen vuosi pelastustoimintaa edistävälle ja joka toinen vuosi tulipalojen ehkäisyä edistävälle innovaatiolle.

Innovaatiopalkinnon lisäksi Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. avustuksen kohteita ovat olleet muun muassa pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistus-toiminta, tutkimus- ja kehittämis-hankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen.

Palosuojelurahaston toiminta perustuu palosuojelurahastolakiin ja valtioneuvoston asetukseen palosuojelurahastosta. rahastoa hoitaa ja valvoo sisäasiainminis-teriö ja sen toimintaa rahoitetaan vakuutusliikkeiden palosuojelu-maksuilla. tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on suomessa olevasta palovaku-utetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta maksettava vuosit-tain palosuojelumaksu.

> Lisätietoja palkinnosta: palosuojelurahasto.fi/ innovaatiopalkinto

– Palkinnosta kiitos kuuluu Pelastuskoulun rehtorille matti Waitiselle, joka kannusti meitä osallistumaan kilpailuun, kiittelevät koulutuspalo-mestari Vesa hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari harri karvonen.


37

VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT

Softex-järjestelmällä voi suojata esimerkiksi sairaaloita, terveys-keskuksia, vanhainkoteja, palvelutaloja, asuntoja, toimistoja, hotelleja. Kysy lisää mahdollisuuksista!

Kansainvälisesti hyväksyttyä paloturvallisuuttaEnsimmäiselle suomalaiselle matalapaineiselle vesisumusammutusjärjestelmälle myönnetty OH1-hyväksyntä.

• käyttää pelkkää vettä• sammuttaa tutkitusti tehokkaasti pienellä vesimäärällä• VTT:ssa ja VdS:ssa testattu• VdS:n hyväksyntä no G 410004

SOFTEX-

OH1 Vesisumusammutus-järjestelmä on saanut VdS:n kansainvälisen hyväksynnän OH1-luokan kohteille.

Softex, Otto Korhosen katu 1, 20660 Littoinen p. (02) 511 3300 • www.softex.fi

KIINNOSTAAKO KOULUTTAMINEN?Suomen Punainen Risti järjestää Hätäensiapukouluttaja (HEK) –koulutusta, joka on tarkoitettu lähihoitajille, lääkintä- vahtimestari-sairaankuljettajille ja pelastajille. Koulutus on ammatillista koulutusta. Koulutus antaa valmiudet toimia kouluttajana Suomen Punaisen Ristin hätäensiapu- ja PPE-D peruskursseilla.

Kurssipäivät:

16.-20.4.20128.-12.10.2012

Lisätietoja ja hakeutuminen osoitteessa:www.punainenristi.fi/opi-ensiapua/kouluttajille (kts. ko. kurssi)

Tiedustelut: [email protected]

LEHTIHARAVAPaloista pelastetaan 500 ihmistä vuodessa, mutta määrä uhkaa romahtaa.

Palomiehet esittävät, että alaa koskevien uudistusten valmisteluun otettaisiin myös alan ammattilaiset ja valmisteltaisiin malli, jolla etsittäisiin kunnille suoraan tulevien säästöjen sijaan turvallisuutta parantavia esityksiä. sPal:n mukaan mittavia talous-hyötyjä kertyy välillisesti, kun palomiehet pelastavat ihmisiä ja omaisuutta.saVon sanomat 30.11.2011

Palomiesten eläkeikää määritettäessä ei huomioitu pelastustehtävissä tarvittavaa suorituskykyä, vaan eläkeiän nosto toteutet-tiin pelkästään eläkepoliittisin perustein.

toivon mukaan sotilaiden eläkeiän määrittelyssä ei tehdä samaa virhettä. muu-toin meillä olisi huru-ukkojen armeija rau-han ajan esikuntatehtävien pyörittämiseen.aliuPseeriliiton Petteri leino

hämeen sanomissa 25.11.2011

Palomiesliitto ja sisäministeriö ovat tukkanuottasilla pelastustoiminnan uuden toimintavalmiusohjeen valmistelusta. Palomiesliitto on kritisoinut valmiusohjetta jo pitkään. Puheenjohtaja nikulan mukaan nyt esitetty luonnos uhkaa palomiesten työturvallisuutta. Palomiehet pelkäävät, että uusissa ohjeissa määritellyt minimimiehi-tykset muuttuvat kuntien säästötalkoissa nopeasti normeiksi.turun sanomat 16.11.2011

sisäministeriö on asettanut hätäkeskuslai-tokseen ulkopuolisen selvitysmiehen. tehtävänä on puuttua laitoksen henkilöstö-johtamiseen ja työhyvinvointiin. Jo keväällä ja kesällä julki tuli, että hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon työntekijät ovat valittaneet laitoksen ilma-piiriongelmista ja kiusaamis-esta. hätäkeskuslaitoksessa on tullut julki toistuvasti isoja ilmapiiriongelmia.saVon sanomat 6.12.2011


38

Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö vei palomiesten terveiset toiminta-valmiusohjeesta ja työturvallisuudesta sisäministerille.

Ministeri kutsuttiin paloasemalle

Tietävätkö ne siellä Kirkkokadulla, mitä palomies kentällä ajattelee pelastustoimen tilanteesta? Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan palomiehiä ja ensihoitajia edustava Kanta-Hämeen pelastus-

henkilöstö ry päätti edetä puheesta tositoimiin.– Kun sisäasiainministerin salkku siirtyi vaalien jälkeen

riihimäkeläiselle Päivi Räsäselle, mietimme että uutta mi-nisteriä varmasti kiinnostaa kuulla oman seutunsa pa-lomiesten ajatuksia, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Savilepo.

Vierailu sisäministeriön pelastusosastolle varmistui lo-kakuun lopulle. Yhdistyksessä valmisteltiin pelastustoimen toimintavalmiuden ja työturvallisuuden haasteista esitys, jonka aineistopaketti lähetettiin jo etukäteen ministeriöön.

Räsänen ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen ottivat lä-hetystön vastaan, ja kahvipöydässä syntyi vilkas keskustelu. Kaikista asioista ei oltu samaa mieltä, mutta erityisesti työ-turvallisuuden ja ikääntyvän henkilöstön tukemisen osalta ajatukset olivat monin kohdin yhteneväiset.

Vierailun yhteydessä riihimäkeläiset palomiehet esitti-vät Räsäselle kutsun tutustua Kanta-Hämeen pelastuslai-tokseen ja palomiehen työhön. Ministeri kiitti ja vakuutti, että hän todella haluaisikin vierailla oman kaupungin pa-loasemalla tutustumassa työntekoon.

ei heikennyksiä toimintavalmiuteen

Kirkkokadun vierailun aikaan lokakuussa keskustelu uudes-ta toimintavalmiusohjeesta oli kuumimmillaan, joten yh-distyksen valmistelemassa esityksessä pääpaino olikin juuri siinä. Pelastuslaitosten valmiuden ylläpitoon ja yksiköiden vahvuuteen ei saa tehdä heikennyksiä, jotka entisestään vaikuttaisivat henkilöstön työturvallisuuteen ja kansalaisten arjen turvallisuuteen.

kanta-hämeen pelastuslaitoksen henkilöstön edustajat tapasivat ministeri Päivi räsäsen ja pelastusylijohtaja Pentti Partasen. edustustossa olivat muun muassa Jarkko savilepo, tuomo lamminaho, mikko tiensuu ja antti Virtanen.


39

Kantahämäläiset palomiehet esittivät Räsäselle ja Parta-selle, että valmistelussa otettaisiin jatkossa huomioon myös kentän operatiivisen tason esittämät vakavat huomautuk-set ohjeen vaikutuksesta muun muassa pelastustoiminnan johtamiseen ja pelastusyksiköiden miehitykseen.

Uudessa ohjeessa yksikön määritelmä kokee devalvaa-tion. Yksikön minimivahvuus 1+3 tulee säilyttää pelastuslai-toksen johtamisjärjestelmän ja pelastajien työturvallisuu-den takaamiseksi.

– Ymmärrämme, että koko Suomessa ei voi olla vas-taavia reservejä kuin kehäkolmosen vaikutuspiirissä, mutta nykyisessä taloustilanteessa minimitasot on määriteltävä selkeämmin ja selkeistä laiminlyönneistä on asetettava sanktioita. Ohjeistaessaan pelastustoimea pelastusosas-ton tulisi huomioida, että ohjeet varmistavat pelastusalan ammattilaisten työturvallisuuden ja että ne eivät aseta ope-ratiivista henkilöstöä ikävään välikäteen, kun ihmishenki on vaarassa, yhdistyksen edustajat huomauttivat.

turvallisuuskulttuuria kehitettävä

Toinen yhdistyksen esittämä asia koski pelastuslaitosten työturvallisuuskulttuuria. Jarkko Savilepo tiivisti asian to-teamalla, että vaikka turvalliset välineet ja työmenetelmät sinällään ovat koko ajan osa pelastushenkilöstön työtä, on koulutuksessa ja johtamisessa vielä paljon parantamista.

– Pelastuslaitoksien työsuojelutoimintaan tarvitaan yh-teneväisyyttä ja tason nostoa. Keinoja voivat olla Pelastus-opiston alipäällystö- ja päällystökoulutuksen kehittäminen turvallisuuskulttuurin suuntaan ja laitoksien valtakunnalli-nen työsuojeluhanke.

ministerin minuuttiaikataulusta löytyi aikaa palomiesten tapaamiselle. kättelyvuorossa kari lautala ja Jari kärkkäinen.

kanta-hämeen pelastushenkilöstön puheenjohtaja Jarkko savilepo ja luottamusmies Jari kärkkäinen toivat ministeri räsäselle huomionosoituksena palokirvespatsaan, joka on forssalaisen Petri rämön käsialaa.

Päivi räsästä kiinnosti erityisesti työ-turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat. ministeri on syksyn aikana muis-sakin yhteyksissä korostanut työhyvin-voinnin ja työkyvyn yhteyttä.

Kanta-Hämeen palomiesten mielestä nykyinen työn-antajien velvoite järjestää työterveyshuolto on riittämätön palomiehen työhön. Palomiesten tyyppivaivat liittyvät pol-viin, olkapäihin ja selkään. Monesti tapaturman sattuessa työhön palaaminen viivästyy, kun sairauslomat pitenevät odotettaessa toimenpiteisiin pääsyä.

Keskustelun lopuksi Räsänen kiitti työturvallisuusasioi-den esittelyä ja lupasi selvittää muutamia esille nousseita asioita ministeriön päässä. Sekä työhyvinvointiin että työ-turvallisuuteen liittyvät asiat ovat lääkärinä ammatissa toi-mineelle Räsäselle erityisen kiinnostuksen kohteena.

– Hyvä että konkretisoitte työturvallisuusasiaa nimen-omaan pelastustoimen osalta, sillä alalla on omat erityis-kysymyksensä, Räsänen sanoi.

Perästä siis kuuluu — toivottavasti. n


40

Arkkitehtitoimisto

Küttner Ky Hallituskatu 7, Pori

www.kata.fi

Kiitos vuodesta 2011. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

OJENNA KÄTESI. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkaus- ja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. Veripalvelutoimistot 16 paikkakunnalla: • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi. Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

Verenluovuttajan lahja on aina ajankohtainen.

Hyvää Joulua Pelastusalan ammattilaisen

lukijoille toivottavat:

SPAL HAL&


41

Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saa-da itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit

tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

www.henkivakuutuskuntoon.fi

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI.

NETISTÄ-10%


42

ww

w.p

alo

mie

sliit

to.fi

/pai

kalli

syh

dis

tyks

etPAIKALLISyHdISTyKSET

HeLsinki helsingin PalohenkilöstöJäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032Puheenjohtaja: Kari Taavitsainen, puh. 040 334 0113Luottamusmies: Tomi Wiiala, puh. 040 550 4803

helsingin Palomestari- Ja PaloesimiesyhDistysJäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899Luottamusmies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

Pirkanmaa tamPereen Palohenkilöstö sPalJäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

länsi Pirkanmaan PalomiesyhDistysJäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

tamPereen PaloesimiehetJäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

Länsi-UUsimaaesPoon PalohenkilöstöJäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369

länsi-uuDenmaan Pelastuslaitoksen esimiehet luPeJäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918Puheenjohtaja: Pekka Pöllänen, puh. 040 842 6842Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 857 2543

eteLä-savo mikkelin Vakinaiset PalomiehetJäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265Luottamusmies: Matti Kaarna

saVonlinnan PalomiesyhDistys sPalJäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334Puheenjohtaja: Tuomas Loikkanen, puh. 050 590 7402Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

Pieksämäen seuDun Palohenkilöstö PsPhJäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102Puheenjohtaja: Jukka Jäppinen, puh. 0400 576 484Luottamusmies: Reino Penttinen, puh. 040 533 2110

keski-UUsimaa Vantaan PalomiesyhDistysJäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

PoHjois-savokuoPion PalomiesyhDistys sPalJäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

itä-UUsimaa itä-uuDenmaan PalohenkilöstöJäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400436097Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

eteLä-PoHjanmaa seinäJoen alueen PalohenkilöstöJäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101Puheenjohtaja: Tapani Torppa, puh. 040 765 2966Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361

Päijät-Häme lahDen PalomiesyhDistysJäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945


43

keski-sUomi keski-suomen Pelastusalan ammattihenkilöstöJäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 040 585 4711Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

keski-PoHjanmaakeski-PohJanmaan Ja Pietarsaaren Pelastusalan ammattilaisetJäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

varsinais-sUomi turun seuDun PalomiehetJäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

PoHjanmaaVaasan PalohenkilöstöJäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

kanta-Häme kanta-hämeen PelastushenkilöstöJäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 046 6649 520 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

jokiLaaksotJokilaaksoJen PalomiesyhDistys sPalJäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

PoHjois-karjaLaPohJois karJalan PelastushenkilöstöJäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

satakUntaPorin Palohenkilöstö sPalJäsenasiat: Mikko Friman, puh. 040 594 7250Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

oULU-koiLLismaaoulun PalomiesyhDistysJäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80Puheenjohtaja: Pasi Mänty, puh. 050 4655 189Luottamusmies: Mika Pääkkö 045 125 0161

kainUUkainuun Palomiehet sPal -97Jäsenasiat: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245Luottamusmies: Matti Korhonen, puh. 044 367 0571

LaPPilaPin PalohenkilöstöJäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Jyrki Savolainen, puh. 050 919 3112Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

HätäkeskUksethätäkeskusammattilaistenliitto hal ryJäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Maarit Rissanen, puh. 040 536 6596

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa | puh. (09) 867 8880 | [email protected] | www.palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL

SPALHELSINGIN PALOHENKILöSTöHELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHdISTYSESPOON PALOHENKILöSTöLäNSI UUdENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEVANTAAN PALOMIESYHdISTYSITä-UUdENMAAN PALOHENKILöSTöTURUN SEUdUN PALOMIEHETKANTA-HäMEEN PELASTUSHENKILöSTöLAHdEN PALOMIESYHdISTYS RYMIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETSAVONLINNAN PALOMIESYHdISTYS SPAL

PIEKSäMäEN SEUdUN PALOHENKILöSTö PSPHKESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILöSTö

TAMPEREEN PALOHENKILöSTö SPALLäNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHdISTYS

TAMPEREEN PALOESIMIEHETPORIN PALOHENKILöSTö SPAL

SEINäJOEN ALUEEN PALOHENKILöSTöVAASAN PALOHENKILöSTö

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETKUOPION PALOMIESYHdISTYS SPAL

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILöSTöJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHdISTYS SPAL

KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97OULUN PALOMIESYHdISTYS

LAPIN LääNIN PALOHENKILöSTöSUOMEN HäTäKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

pelastusalan ammattilainen 6/11

Documents