nuoret ja nokian kasvatus- vanhat kohtaavat tärkeimmät ... · pdf filesuomen...

1 • koti ja koulu koti ja koulu • 1

Nokian kasvatus- ja opetuskeskuksen johtaja Matti Helin: ”Vanhemmat mukaan päätöksentekoon.”

vahvistetaan aikuisten läsnäololla.

kotikoulu

ja

Kouluisäntä Pasi Pirisen tärkeimmät työvälineet ovat silmät ja korvat.

LASTEN HYVÄÄ

ELÄMÄÄ

K O T I J A K O U L U 2 0 1 2 • S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T O N J U L K A I S U

Nuoret ja vanhat kohtaavat luontevasti elämänkaari-kahvilassa.

24 8 14

2 • koti ja koulu

ENERGIA-JUOMAT K-16

Tee kansalais-

teko.

Lue lisää sivulta 17

Pöljäile kehitysmaiden lasten hyväksi!

Suomen Vanhempainliitto julkaisee syksyn 2012 aikana kolme uutta opasta, jotka tuke-vat kodin ja koulun yhteistyö-tä, ja auttavat vanhempaintoi-minnan kehittämisessä.

Virtaa ja virikkeitä vanhempain-toimintaan

Suomen Vanhempain-liitto järjestää vanhem-painyhdistystoimijoille virikkeellisiä tilaisuuksia jälleen syyskaudella. Tilai-suuksissa verkostoidutaan muiden toimijoiden kans-sa ja etsitään uusia ideoi-ta oman yhdistyksen toi-mintaan. Tilaisuudet ovat aineistoineen ja tarjoilui-neen osallistujille maksut-tomia. Tapaamme syyskau-della seuraavasti:

29.9.2012 JOENSUUSSA6.10.2012 JYVÄSKYLÄSSÄ10.11.2012 TURUSSA

Suomen Vanhempainliiton liittokokous

Liittokokous pidetään Helsingissä 24.11.2012. Kutsu kokoukseen posti-tetaan Liiton jäsenyhdis-tyksille syys-lokakuussa. Kokouksessa valitaan Lii-tolle uusi johtokunta ja päätetään muun muassa Liiton tulevan vuoden toi-minnasta. Tule toimintaan rohkeasti mukaan. Uusia voimia tarvitaan ympäri Suomen!

Työvälineitä vanhempaintoimintaan, ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön

Perustamisopas toimii apu-na, kun koulussa tai päiväko-dissa suunnitellaan vanhem-painyhdistyksen perustamista. Lokikirja on erityisesti van-hempainyhdistyksen puheen-johtajan apuväline. Puheenjoh-

taja saa lokikirjasta vinkkejä vanhempainyhdistystoimin-nan suunnitteluun, hallinnol-lisiin tehtäviin, työnjakoon ja oman roolinsa tunnistamiseen. Luokkatoiminnan opas kan-nustaa vanhempia ja opettajia vahvistamaan luokkahenkeä yhtenä tärkeänä osana lapsen oppimista ja kasvua.

Lisätietoa oppaista saat Van-hempainliiton jäsenkirjeessä, jonka voit tilata sähköpostii-si Liiton verkkopalvelun etu-sivulta.

• Vanhempainyhdisty

ksen

perustamisopas

• Lokikirja

vanhempaintoimintaan

• Luokkatoiminnanopas

OPPAAT

Nenäpäivä-kampanjan järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Sen toi-minnassa on mukana yhdeksän järjestöä, jotka vievät avun peril-le. Avustusvarat käytetään kehitysmaiden lasten koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä perheiden aseman vahvistamiseen. Nenä-päivä, eli Red Nose Day on lähtöisin Iso-Britanniasta, jossa sitä on vietetty näyttävästi jo 20 vuotta. Nenäpäivää vietetään nykyään myös muiden muassa Saksassa, Australiassa, Norjassa ja Islannissa.

kuva

: Hel

i Hirv

elä

Nenäpäivää vietetään 9.11.2012Lue lisää sivulta 30

nyt


K16Tuom

as

Kur

ttil

a

Esikoiseni on ensimmäisellä luokalla. Maailmassa on kaikenlaista. Vanhempa-

na teen oikein kertoessani arjen vaaroista.Mutta yhtä tärkeää on, että puhumme lapsel-

le siitä hyvästä, jota elämässä on. Luottamuk-sen ilmapiiri kannattelee. Ihmisen on opittava luottamaan elämään ja toisiin ihmisiin. Niin vaikeaa kuin se joskus onkin.

Lopulta olemme kovin riippuvaisia toisis-tamme. Jos koulussa yksi lapsista oireilee, pian koko luokka on tuen tarpeessa. Jos opettajayh-teisössä yhtä kiusataan, ovat muutkin lainsuo-jattomia. Jos alkoholiteollisuudelle antaa mai-nonnassa pikkusormen, se löytää koko käden.

Hyvinvointi lähtee meistä. Ei vain minusta.Välitetään toisistamme ja lapsista. Kerätään

50.000 allekirjoittajaa vaatimaan eduskunnal-ta toimia energiajuomien kitkemiseksi lasten arjesta. Nyt. Yhdessä. Tiedämme, miksi.

JK. Vanhempainliiton äänenkannattajana aloitti vuonna 1908 Kotikasvatus-lehti. Sitä seurasi vuonna 1912 perustettu Koti-lehti, jos-ta tuli pappien ja opettajien ahkeroinnin an-siosta aikansa luetuimpia aikakauslehtiä. Nyt sadan vuoden jälkeen haluamme nostaa esille taas Kodin. Ja sen rinnalle Koulun. Sisältö ei unohda myöskään päiväkoteja. Lehtemme uusi nimi on Koti ja Koulu. Näiden puolesta, las-temme parhaaksi.

• Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja

kotikoulu

ja

2012

Pääkirjoitus 3Valvontakamera ei korvaa ihmistä 8Heinäntekojärkeä ja rohkeutta kasvatustyöhön 11Lähidemokratiaa kouluihin! 14Nuoret yhä harvemmin tuhdissa humalassa 16KOTI JA PÄIVÄKOTI YHDESSÄ: Kohtaa, kuuntele ja kunnioita 18VAIKUTA NYT: Vanhempien ääni kuuluviin kuntavaaleissa 22Elämänkaarikahvilassa sukupolvet kohtaavat 24Zaya lukee koululaisille satuja arabiaksi 28Pala saippuaa - Nenäpäiväterveisiä Afrikasta 30VANHEMMAT TOIMIVAT Ilon kautta Iissä – mikä alueyhdistys? 32Terveisiä vanhemmilta 34

SUOMEN VANHEMPAINLIITTOMariankatu 28 B 500170 Helsinki044 755 1370toimisto@vanhempainliitto.fiwww.vanhempainliitto.fiJulkaisija: Suomen VanhempainliittoPäätoimittaja: Tuomas [email protected]

Toimittaja, toimitussihteeri: Leena [email protected] ja taitto: Vinjetti Ky / Antti TapolaPainopaikka: Forssa Print

KOTI JA KOULU on Suomen Vanhempainliiton julkaisu, joka ilmestyi aiemmin nimellä Vanhempien Sanomat. Seuraava KOTI JA KOULU -lehti ilmestyy elokuussa 2013.

4 • koti ja koulu

U U T I S I A

Lahti julisti koulu-rauhan Suomeen

PUHUTAAN

SELÄN TAKANA

HYVÄÄ

Koulurauha-lukuvuoden 2012–2013 teemana on op-pilaiden, opettajien ja van-hempien välinen yhteistyö. Koulurauha-suunnitelmaan on koottu oppilaiden ideoimia toimintamalleja, tapahtumia,

Koulurauhakilpailussa etsitään unelmien välituntialuetta

Koulurauha-tehtävämoniste, joka tehdään kotitehtävänä yhdessä huoltajan kanssa

Uusien oppilaiden vastaanottaminen Vanhempainilta, jossa myös oppilaat ovat mukana Koulurauha-oppitunteja, joissa tehdään hyvää

yhteishenkeä lisääviä leikkejä Luokkien välinen Koulurauha-tehtäväviesti

keskusradiosta Hyvää yhteishenkeä lisäävä teemapäivä: Väripäivä Toiminnalliset Koulurauha-aamunavaukset Oppilaat mukaan opettajankokoukseen Koulun oma Putous-sketsihahmokilpailu Teemapäivä: Omana itsenä olon päivä

(tule sellaisena kuin olet!) Videokilpailu koulun sisällä oppilaiden ja

opettajien välisestä yhteistyöstä ”Tuo aikuinen kouluun ”-päivä Teemapäivä: Puhutaan selän takana hyvää -päivä

teemapäiviä ja tempauksia, jot-ka edistävät vuorovaikutusta oppilaitoksessa. Tänä vuonna Lahden koululaiset suunnitte-livat koulurauhavuodelle seu-raavanlaisia teemoja:

Koulurauhakilpailu haastaa ala- ja yläkoulun oppilaita suunnittelemaan unelmien vä-lituntialuetta omaan kouluun. Suunnitelmista tehdään pie-noismalli ja posteri, jossa vä-litunninviettopaikan toimin-not esitellään. Kilpailuaikaa on

jouluun 2012 saakka. Kilpailun voittajaryhmiä

odottaa 500 euron arvoinen lahjakortti Lappset Group Oy:n tuotteisiin. Lisäksi kil-pailussa jaetaan kunniamai-nintoja.

Lue lisää: koulurauha.fi.

Koulukielen sanasto uudistui Vuorovaikutus kodin ja koulun välillä voi kompas-

tua kieleen. Mitä opettaja tarkoittaa erityisellä tuella? Mitä ovat opetuksen aihekokonaisuudet? Entä missä lapseni tarkalleen ottaen on, ollessaan ”nivelvaihees-sa”? Koulukielen sanasto on Suomen Vanhempain-liiton ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteis-työssä laatima opas, joka avaa koululainsäädännön ja opetushallinnon termejä.

Viides päivitetty versio löytyy osoitteesta: vanhem-painliitto.fi tai oaj.fi hakusanalla ”koulukielen sanasto”.


ja sen sietämistä. Tehtävämme on normalisoida poikien tari-noita ja ohjata heitä kohti hel-pottavaa tilannetta ketään hä-päisemättä tai nöyryyttämättä, Reyes sanoo.

Väestöliiton Poikien Pu-helimeen soittaneet olivat keskimäärin 13,7-vuotiaita. Eniten soittoja tuli alakoulun viimeisiä luokkia käyviltä ja yläkoululaisilta. Osa soittajista on vakavista ongelmista kärsi-viä nuoria, osa turhautuneita tai yksinäisiä. Monille palve-lusta saadut aikuisen kuulijan neuvot saattoivat olla ensim-mäiset, joita kukaan oli nuoren ongelmiin tarjonnut.

Auttava puhelinpalvelu on tarkoitettu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Palvelu on soittajalle maksu-ton, ja soiton voi tehdä ano-nyymisti. Puhelimeen vastaa aikuinen, ammatillisesti poi-kien maailmaan perehtynyt mies. Toimintaperiaatteena on antaa suoria vastauksia suoriin kysymyksiin.

– Pojilla on salainen maailma, josta harva tietää, kertoo Miguel Reyes Väestöliiton

poikien puhelimesta. Puhelimessa käytiin 22 951 keskustelua vuon-na 2011. Palveluun yri-tettiin soittaa 78 984

kertaa. Poikia askar-ruttavat ihmissuh-

teisiin, seksiin, väkivaltaan ja elämänhallin-taan liittyvät

kysymykset.– Poikien maail-

ma sisältää kiusaa-mista, väkivaltaa, pelkoa, porno-ahdistusta, ih-

missuhdeongel-mia, seksuaalista

hyväksikäyttöä, kou-lunkäynnin vaikeutta,

yksinäisyyttä, masennus-ta, ahdistusta, perheongel-

mia, mutta myös paljon iloa ja hauskanpitoa, tai pelkäs-

tään normaalia arkea

Poikien kipeä ja villi maailma

Postia yhdistykseen, kirjeitä kaikille

Koti ja Koulu leh-ti (aiemmin Vanhempi-en Sanomat) lähetetään Vanhempainliiton jäsen-yhdistysten yhteyshen-kilöille postitse Liiton JÄSENREKISTERIIN ilmoitettuihin osoittei-siin. Kun yhdistyksen hal-lituksen jäsenet vaihtuvat tai yhteystietoihin tulee muutoksia, voi ajantasai-set tiedot ilmoittaa käte-västi verkkolomakkeella osoitteessa vanhempain-liitto.fi. Lomake löytyy Jäsenyhdistykset-sivulta. Suomen Vanhempain-liittoon kuuluvat van-hempainyhdistykset voi-vat tilata lehteä maksutta jaettavaksi kaikille kou-lun vanhemmille ja opet-tajille esimerkiksi van-hempainillassa. Tutustu vanhempainliiton jul-kaisemaan materiaaliin verkkosivujen aineisto-pankissa.

6 • koti ja koulu

U U T I S I A

Emma & Elias - ohjelma lasten ja perheiden hyväksi

Raha automaattiyhdistyk-sen avustusohjelma Emma & Elias (2012–2017) kokoaa yhteen järjestöjen hankkei-ta, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten ja sitä nuo-rempien lasten kasvuolosuh-teiden parantamiseen. Oh-jelman tavoitteena on lisätä aikuisten yhteistä vastuuta, tukea vanhemmuutta ja vah-vistaa lapsen oikeuksia.

Emma & Elias -ohjelmas-sa mukana olevat hankkeet saavat ohjelmasta konkreet-tista hyötyä muun muassa viestinnän, verkostoitumi-sen, koulutuksen sekä seu-rantaan ja arviointiin liitty-vän tuen muodossa. Kodin ja Koulun Päivä on mukana ohjelmassa.

Mediataitoviikko kampanjoi turvallisen mediaympäristön puolesta

Ensimmäistä valtakunnal-lista Mediataitoviikkoa viete-tään helmikuussa 2013 viikolla 6. Kampanjaviikon kohderyh-mänä ovat ensisijaisesti lapset, nuoret, ammattikasvattajat ja vanhemmat. Samalle viikolle ajoittuu kouluissa hyvin tun-nettu Sanomalehtiviikko, jota koordinoi Sanomalehtien liit-to. Mediataitoviikko ja Sano-malehtiviikko tekevät yhteis-työtä.

Mediataitoviikkoa koordi-noi Mediakasvatus- ja kuva-ohjelmakeskus (MEKU). Se on vuoden 2012 alussa perus-tettu opetus- ja kulttuurimi-

nisteriön alainen virasto, jolla on lakisääteinen tehtävä edis-tää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille tur-vallisen mediaympäristön ke-hittämistä yhteistyössä toimi-alan yhteisöjen kanssa.

median haitallisilta sisällöil-tä sekä mahdollistaa lapselle mukavia mediakokemuksia ja -elämyksiä. Sopivina annoksi-na media voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus.

Lapset ja media -opas kas-vattajalle käsittelee mediaan liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kasvatta-jia. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Manner-heimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura. Oppaan voi ladata MEKU:n sivuilta osoitteesta www.meku.fi.

Perusopetuksen tuntijako uudistuu

Suojele lasta median haitoilta

Lapsilla on oikeus laadukkaa-seen mediaympäristöön. Las-ten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset ymmärtävät me-diakulttuurin ilmiöitä. Huol-tajan tehtävä on suojella lasta

Hallitus on päättänyt pe-rusopetuksen tuntijaon uu-distamisesta. Tuntijaossa määrätään, miten opetukseen käytetty aika jaetaan eri oppiai-neiden kesken. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Uskonnon ja elä-mänkatsomustiedon opetusta vähennetään.

Kielten opetusta monipuo-listetaan tarjoamalla kunnille mahdollisuus järjestää valin-naisten kielten ylimääräistä

opetusta. B1-kielen (useim-miten ruotsi) opetus aikais-tetaan alkamaan kuudennel-la luokalla. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään äidinkielen ja yhteiskunta-opin opetuksessa.

Fysiikkaa, kemiaa, biologi-aa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin sisällytetty-nä. Historian ja yhteiskunta-opin opetusta varhennetaan.

Opetushallituksessa val-mistellaan tuntijaon pohjal-

ta uudet opetussuunnitelman perusteet. Tuntijakoasetuk-sen mukaiset uudet opetus-suunnitelmat otetaan käyttöön kouluissa kaikkien perusope-

tuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 alkaen.

Lisätietoja Opetus- ja kult-tuuriministeriön tai Opetus-hallituksen verkkosivuilta.


Järjestäkää yhdessä Mainiot Mediaperheet -tapahtuma

Mainiot Mediaperheet -toimintamalli ja tehtä-väpankki on luotu auttamaan lasten ja vanhempien yhteisen mediakasvatustapahtuman järjestämises-sä koululla, päiväkodissa tai vaikkapa kirjastossa. Tehtävien pääkohderyhmää ovat 6–8-vuotiaat lap-set, mutta tehtävät ovat sovellettavissa myös muil-le ikäryhmille.

Toimintamalliin ja uusiin tehtäviin voit tutustua osoitteessa mediametka.fi.

Hanketta koordinoiva Mediakasvatuskeskus Met-ka kerää palautetta toimintamallin kehittämiseksi. 15 ensimmäistä tapahtuman järjestänyttä ja palau-tetta antanutta tahoa saavat hankkeelta pienen peli-lahjan. Ehdota tapahtuman järjestämistä päiväkodin tai koulun henkilöstölle ja vanhemmille!

Syksyn 2012 aikana tapahtuman järjestämiseen saa ideointitukea Metkasta. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Anu Ruhala puh. 040 836 0292 ([email protected]).

14.9.2012 vietetään toista valtakunnallista Kodin ja Kou-lun Päivää. Mukaan on ilmoit-tautunut lähes tuhat koulua ympäri maan. Kodin ja Koulun Päivän tavoitteena on vahvis-taa aikuisten yhteistyötä lasten kasvun ja oppimisen tukena. Materiaalia ja vinkkejä päivän järjestämiseen on koottu osoit-

Yli 800 koulua viettää Kodin ja Koulun Päivää

teeseen kodinjakoulunpaiva.fi (ruotsinkieliset sivut osoittees-sa hemochskola.fi/dagen/). Päi-vän suojelijana toimii tasaval-lan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.

Päivä järjestettiin ensim-mäisen kerran vuonna 2011, silloin mukana oli 400 koulua.

8 • koti ja koulu

Valvontakamera ei

Teksti ja kuvat: Leena Herlevi-Valtonen

lin soi ja uusi tehtävä pakottaa liikkeelle.

Pasi Pirinen tuntee nimel-tä kaikki Huutjärven yhtenäis-koulun 500 oppilasta. Ja kaik-ki oppilaat tuntevat Pasin. Hän on useimmiten ensimmäinen aikuinen, jonka lapset kouluun tullessaan kohtaavat.

– Aamuseitsemältä kierrän koulun ympäristön ja katson että kaikki on kunnossa. Jos jotain on rikottu, se ehditään korjata vielä ennen koulun al-kua. Turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeää, että ym-päristö on siisti ja paikat eh-

korvaa ihmistä

”Ennen tapasin sanoa että missään ei ole niin kivaa kuin kaupassa, mutta nyt täytyy sanoa, että kyllä koulussa on melkein yhtä kivaa”, entinen kyläkauppias Pasi Pirinen väläyttää.

Pasilan ovella on ruuhkaa. Pari kaverusta on tullut hake-maan koripalloon lisää ilmaa. Oman vuoroaan odottaa yksi-kenkäinen poika.

– No se vain jotenkin len-si sinne katolle, poika vastaa kouluisäntä Pasi Pirisen ky-syvään katseeseen. Pasi sul-kee konttorinsa oven ja hakee talon perältä tikapuut. Kenkä palautuu omistajalleen. Pihas-sa Pasi jää hetkeksi lasten kans-sa juttelemaan, kunnes puhe-

Kouluisäntä Pasi Pirinen tuntee nimeltä kaikki koulun 500 oppilasta.

K O U L U T U RVA L L I S U U S


jät, Pasi kertoo. Tarkistuskier-roksen jälkeen kouluisäntä jää odottelemaan oppilaita. Joka aamu hän vaihtaa kuulumisia niin monen kanssa, kuin suin-kin ehtii.

lökohtaisesti olen sitä mieltä, että kamera ei pelasta ketään, Pasi muistuttaa. – Meidän pi-tää välittää ja olla kiinnostu-neita toinen toisistamme. Sil-miä ei saa ummistaa.

Monipuolinen työ kannustaaPirinen lukee otteen Huut-järven koulun kouluisännäl-le kirjatusta toimenkuvasta: ”Kouluisännältä vaaditaan kokonaisnäkemystä koulu-maailmasta ja kokemusta kasvatustehtävistä. Hän toi-mii opettajien ja koko henki-lökunnan kanssa yhteistyössä oppilaiden hyvinvoinnin tur-vaamiseksi.”

– Se on se ykkösjuttu, oppi-laita varten täällä ollaan, Pasi Pirinen korostaa. Kaikki ajat-telu pitää lähteä lasten kaut-ta. Tehtäväni on luoda hyvää ja turvallista ilmapiiriä, hän kiteyttää.

Toimenkuvassa on myös edellytetty, että kouluisäntä on palveluhenkinen ja valmis tekemään monenlaisia työ-tehtäviä. Huutjärven koulus-sa isäntä muun muassa avustaa

Valvontakamera ei

tapahtumien järjestämisessä, vastaanottaa ja opastaa vierai-ta ja toimii kouluavustajana. Koulutarvikkeet, oppikirjat ja koulun kalusto kulkevat usein Pasin avustuksella luokkiin. Kouluisäntä ei siis ole sama asia kuin esimerkiksi kiinteis-tönhoitaja, vaikka toimenku-vaan erilaisia kunnossapitotöi-tä kuuluukin.

– Toimenkuvani on niin laa-ja ja monipuolinen, että minun ei tarvitse juuri mistään työ-tehtävästä kieltäytyä. On mi-nulla kiinteistönhoitajan liivi päällä, mutta tämä on vain hä-mäystä, Pasi vitsailee. Liivin taskusta löytyy taskulamppu, mitta, puhelin, kalenterit ja kynä. Ja naurettavan kokoi-nen ruuvimeisseli.

Myös löytötavarat kulkevat Pasin kautta. Lukkojen takaa löytyy kasoittain avaimia, kän-nyköitä ja kelloja, jopa silmä-laseja ja hiustenkuivaaja. Pasi ynnää, että palauttamalla ka-donneita aarteita omistajilleen, hän on äkkiä tienannut ison osan palkastaan, kun tavaran arvo lasketaan yhteen.

Tärkeä kumppani

”Kouluisäntä toimii opettajien ja koko henkilökunnan kanssa yhteistyössä oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.”

huolissaan. Pasi puuttui ti-lanteeseen.

– Enkä minä muuta teh-nyt, kun menin paikalle jut-telemaan nuorille ja kerroin että pienet eivät uskalla tulla kouluun, kun olette täällä tu-pakalla. Eivät nuoret pienem-mille koulukavereilleen pahaa tahtoneet, eivät vain tulleet ajatelleeksi asiaa pienten kan-nalta, Pasi toteaa. – Huumo-rilla ja hyvällä tahdolla selviää monesta.

Pasi on paljasjalkainen Pyh-tääläinen ja tuntee entisenä ky-läkauppiaana valtaosan kylän asukkaista, myös monet koulu-laisten vanhemmat. Raja työn ja vapaa-ajan välillä on häily-vä, sillä toisinaan Pasi selvit-tää iltaisin ja viikonloppuisin koulun alueella ilmeneviä jär-jestyshäiriöitä.

– Pasi edustaa pehmeitä ar-voja ja uskaltaa olla aikuinen, kiittää koulun vanhempainyh-distyksen puheenjohtaja Sari Leppänen.

– Tämä on meidän kaikkien yhteinen ympäristö ja meidän aikuisten on pidettävä siitä yh-dessä huolta. Ei sillä ole mer-kitystä ketä edustan, tai mistä palkkani nostan, Sari pohtii, ja kertoo että kritiikkiäkin va-paa-ajalle ulottuva puuttumi-nen on saanut osakseen.

– Meidän on uskallettava lähteä pois omista hiekkalaa-tikoistamme ja oppia toimi-maan yhdessä, Sari kannustaa.

Vanhempainyhdis-tyksen puheenjoh-taja Sari Leppänen on kiitollinen kou-luisännän läsnäolos-ta lasten kouluar-jessa. ”Pasi edustaa pehmeitä arvoja ja uskaltaa olla aikui-nen”, Sari sanoo.

vanhemmilleHuutjärven kouluun johtavan metsäpolun varrelle oli kehit-tynyt nuorten salainen tu-pakointipaikka. Pienimmät koululaiset pelkäsivät kulkea kouluun, vanhemmat olivat

Kamera ei pelasta ketäänPasi ruokailee päivittäin yh-dessä lasten ja nuorten kans-sa. Aterian äärellä vaihdetaan kuulumisia, joskus huolenai-heitakin. Tänään lounaalle läh-tö kuitenkin keskeytyy. Yksi oppilas on kateissa. Pasi hakee ensin valvontakameran avul-la lasta käytäviltä, sokkeloista ja sisäänkäyntien lähettyviltä. Kuvien katselu ei tuota toivot-tua tulosta ja Pasi jalkautuu käytäville. Hetkessä pikku-karkulainen löytyy, paikasta jonne Pasi arvelikin lapsukai-sen piiloutuneen. Koulussa on 7400 neliötä, jotka Pasi tuntee kuin omat taskunsa.

– Koulussamme on nyt 24 valvontakameraa, ja lisää on tulossa. – Kameroista on apua silloin, kun pitää purkaa ja sel-vitellä tilanteita jälkeenpäin. Eilen löysimme kameratallen-teiden avulla tilapäisesti ka-donneen polkupyörän. Henki-

10 • koti ja koulu

Turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sisäisel-lä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yh-teiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, tapaturmista, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvatto-muutta. Sisäisen turvallisuuden määritelmä tukee ja velvoittaa koulujen ja niitä ohjaavi-en tahojen turvallisuustyötä.

Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvalli-suuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Ope-tukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulun tehtäviin kuuluu myös turvallisuuskasva-tuksen ja -opetuksen järjestäminen. Oppi-aineiden turvallisuuteen liittyvät tavoitteet syventävät tietoja turvallisuudesta.

K O U L U T U RVA L L I S U U S

Vanhemmat mukaan hyvinvointi- ja turvallisuustalkoisiin

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvin-vointilaitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan peruskouluissa tarjottavien oppilas-huoltopalveluiden saatavuudessa on toivomi-sen varaa. Koulujen ja kuntien väliset erot ovat suuret. Koulun terveellisyyden ja turval-lisuuden tarkastus oli tehty terveydenhuol-tolain mukaisesti vain noin joka toisessa (55 %) kaikista kysymykseen vastanneista 2071 koulusta. Yhteisöllinen toimintakulttuuri vahvistaa kouluhyvinvointia. Vanhempien osallisuutta koulun toimintaan ja päätök-sentekoon tulisi lisätä, jotta yhteisöllisyys kouluissa lisääntyisi.

Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön

Kolmannen kerran tehty peruskoulujen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskeva kysely valmistui keväällä 2012. Lähde: www.oph.fi


Yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen ja yhteisiin pelisääntöihin, sanoo poliisiylitarkastaja Jyrki Pelkonen. Yhtenä turvallisuuttamme horjuttava-na tekijänä hän näkee yhteisöllisyyden katoamisen.

–Yhteisöllisyys, naapurin aut-taminen ja ”heinäntekotal-koot” ovat vähentyneet yhteis-kunnassamme dramaattisesti. Emme enää tunne toisiamme, hän toteaa.

Pelkonen on pahoillaan siitä, että säästöpaineiden alla olemme sortuneet rakenta-maan suuria koululaitoksia, joissa yhteisöllisyyden kehit-täminen on vaikeaa. Päätök-senteossa unohtuu suurten yksiköiden mukanaan tuo-mat kasvun ja kasvattamisen haasteet.

– Mitä isompi koulu, sen vähemmän opettajalla on re-sursseja ja voimia jalkautua juttelemaan oppilaiden kanssa oppituntien ulkopuolella. Eri-tyisen haasteellista se on ylä-koulussa, jossa opettaja vaihtaa jatkuvasti luokkaa, Pelkonen kertoo.

Koulupoliisi paikalleTurvallisuuden vahvistamisek-si jokaiselle Suomen koululle on nimetty oma koulupoliisi. Idea on sama kuin lähipoliisi-

Heinänteko-järkeä ja rohkeutta kasvatustyöhön

ajattelussa muutoinkin. Aja-tuksena on, että poliisi tuntee alueen, hän tulee toimialueel-laan tutuksi ja on siten helpom-min lähestyttävissä.

– Lähipoliisi ei voi yksin ais-tia kaikkia pinnan alla piileviä uhkia. Ennaltaehkäisevän työn kannalta on tärkeää, että alu-een asukkaat ja toimijat pitä-vät yhtä ja havainnoivat ympä-ristöään. Tarvittaessa he voivat antaa poliisille arvokasta tietoa havaintojensa perusteella. Yh-teisön yhteistä kasvattamisen vastuuta pitäisikin kirkastaa, Pelkonen sanoo.

Pelkonen muistuttaa, että järjestyksenpito on koulutyön aikana ensisijaisesti koulun tehtävä. Selvää on, että kun koulun konstit loppuvat ja turvallisuus syystä tai toises-ta on uhattuna, virkavalta on syytä kutsua paikalle.

– Poliisin puuttuminen ti-

lanteeseen on joskus tarpeelli-nen viesti häiriköivälle oppi-laalle, ja koko kouluyhteisölle siitä, että käytös on mennyt överiksi. Sitä emme saa hy-väksyä, että yksittäinen lap-si tai nuori voi halvaannuttaa käyttäytymisellään koko kou-lutyön.

Jyrki Pelkonen toimii poliisiylitarkastajana Poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä.

”Sitä emme saa hyväksyä, että yksittäinen lapsi tai nuori voi halvaannuttaa käyttäytymisellään koko koulutyön.”

Rohkeutta vanhemmuuteen

Lisää aikuisia kouluunKoulu-uhkaukset ja dramaat-tiset kouluampumistapaukset ovat lisänneet oppilaitosten painetta varustella tiloja tur-valaittein. Pelkonen toivoo, että kouluissa ja kunnissa har-kitaan tarkkaan, miten paljon laitetaan rahaa tekniikkaan ja toisaalta, miten monta ihmistä kouluun voitaisiin saada nuor-ten arkea jakamaan.

– Kouluihin tulisi palka-ta avustajiksi sellaisia aikui-sia, joilla on kokemusta las-ten parissa työskentelystä ja rauhallista uskallusta olla ai-kuinen lasten ja nuorten kes-kuudessa. Kameravalvonnasta on Pelkosen mukaan toki hyö-tyä esimerkiksi rikosten selvi-tystyössä.

Kokenut poliisiylitarkastaja ja suurperheen isä kannustaa vanhempia asettamaan lapsille rohkeammin rajoja jo pienestä pitäen. Lapsia saa ja pitää ra-kastaa, mutta silottamalla lii-kaa heidän tietään ja antamalla kaiken periksi luomme jälki-kasvullemme väärän kuvan elä-västä elämästä.

– Lapsi tuntee olonsa turval-liseksi, kun joku välittää ja osaa sanoo ei, Pelkonen muistuttaa. Vanhemman pitää uskaltaa olla aikuinen, eikä se aina ole kivaa.

– Poliisin on nykyään yhä useammin vaikea saada todis-tajia julkisella paikalla tapah-tuneen rikoksen tutkintaan. Ihmiset kiirehtivät ohi, pel-käävät että joutuvat pois mu-kavuusalueelta. Ei uskalleta puuttua, ei haluta sotkeutua toisten asioihin. Olemme-ko itsekkäitä, kun haluamme suojella itseämme lähimmäi-sen kohtaaman pahuuden nä-kemiseltä? Vastoinkäymiset kuitenkin kuuluvat elämään, Pelkonen muistuttaa.


Haarajoen koulussa Järvenpäässä haaveil-laan liikutettavasta planetaariosta. Sellaisen voisi vuokrata tähtitieteellisestä yhdistykses-tä Ursasta. Oppilaskunnan puheenjohtaja Elias Kosunen (5. lk) tietää, että planetaari-osta olisi iloa koko koululle.


Lapset päättivät rahan jaosta Järvenpäässä

Yhteisen haaveen toteutta-miseksi Haarajoen koulun op-pilaskunta osallistui vuosittain järjestettävään lasten ja nuor-ten huippukokoukseen. Yh-dessä varapuheenjohtaja Vi-vian Stewartin (3. lk) kanssa Elias esitteli planetaariohank-keen Järvenpäätalon täydelle salille, jossa ehdotuksia oli ar-vioimassa oppilaita kaikista Järvenpään peruskouluista, nuorisotaloilta ja lukiosta.

Kaupunginjohtajan johta-massa kokouksessa oppilaat päättivät yksimielisesti, kuin-ka kaupungin Lasten ja Nuor-

Oppilaskunnan pu-heenjohtaja Elias Kosunen ja varapuheenjohtaja Vivi-an Stewart pitivät huippu-kokouksessa vakuuttavan esityksen. Opettaja Anni Simola seuraa tyytyväisenä oppilaiden työskentelyä.

Arvovaltaisen kokouksen puheenjohtajana toimi Jär-venpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

Lasten ja Nuorten Ääni -toimintamallin tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen oman lähiympäristönsä kehittämiseksi ja parantamiseksi, sen muuttamiseksi turvalliseksi ja viihtyisäksi. Järvenpääs-sä jaettiin vuonna 2012 yhteensä 15 000 euroa lasten ja nuorten suunnittelemille tapahtumille ja toiminnoille.

Vaikuttamisen kohteena voi olla kou-lun oheistoiminta (esim. kerhot) tai kou-lun ulkopuolinen toiminta.

Hankerahoja ei käytetä koulujen ope-tusvälineistön tai muun kaluston rahoit-tamiseen. Kaupungin nuorisoparlament-ti esitti osallistumisohjeissa toiveen, että ideoissa näkyisi erityisesti yhteisöllisyy-den ja yhteishengen lisääminen, koulu-kiusaamista ehkäisevät teemat, turval-lisuus sekä lasten ja nuorten vapaa-aika. Koulujen ja nuorisotalojen edustajat esit-telivät ehdotuksensa, ja päättivät hanke-rahan jakamisesta yhteisessä Huippuko-kouksessa Järvenpäätalolla huhtikuussa.

ten ääni -ohjelmaan myöntämä määräraha jaetaan.

– Huippukokouksessa lap-set oppivat ymmärtämään pää-töksentekoa, iloitsee Haarajo-en koulun luokanopettaja Anni Simola.

– Tämä on minusta upea vaikuttamisen mahdollisuus. Lapset myös huomaavat, että usein vaikutukset ovat paljon yksittäistä luokkaa tai koulua

laajemmat. Ideoista voivat hyötyä kaikki Järvenpään lap-set ja nuoret, opettaja kiittää.

Tällä kertaa Haarajoen kou-lua ei onnistanut, raha plane-taarion vuokraamiseen on keksittävä muualta. Oppilas-kunnan puheenjohtaja Elias Kosunen kertoo olevansa pet-tynyt, mutta iloinen silti hy-vistä päätöksistä, joita koko-uksessa tehtiin.


Lapset päättivät

Myönteinen ajattelu

Friends-ohjelma - auttaa tunnistamaan ja käsittelemään tunnetiloja - opettaa ongelmanratkaisukeinoja - vahvistaa minäkuvaa - kannustaa rentoutumaan- palkitsee tehdystä työstä - perustuu vertaisoppimiseen

Myönteisellä ajattelulla on valtava voima ihmisen hyvinvointiin. Myönteistä ajattelua voidaan myös opettaa ja harjoitella esimerkiksi Friends-ohjelman avulla. Friends on helppoa ottaa käyttöön yhden päivän koulutuksen ja konkreettisen materiaalin avulla. Ohjelma sopii hyvin toteutettavaksi kou-lussa, tai esimerkiksi terveydenhuollossa ja nuorisotyössä.

Teksti: Inari Immonen

Friends-ohjelman tavoittee-na on opettaa lapsille ja nuoril-le jokapäiväisen elämän taitoja, joiden avulla he selviävät pa-remmin arkipäivän haasteista, kuten edessä olevasta vaikeasta kokeesta tai riidasta kaverin tai vanhemman kanssa. Puutteet arkitilanteista selviytymises-sä voivat synnyttää ahdistus-ta. Pitkään jatkuva ahdistunei-suus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, ja voi pahimmillaan johtaa masennukseen ja edel-leen syrjäytymiseen, yhteis-kunnassamme jatkuvasti kas-vavaan haasteeseen.

Vanhempien mukaan otta-minen on Friends-ohjelmassa keskeisellä sijalla. Jokaisella oppilaalla on oma työkirja, jos-ta tehdään keskustelunomaisia kotitehtäviä yhdessä vanhem-pien kanssa. Lisäksi opettaja voi järjestää vanhempainilto-ja tai oppilaiden ja vanhempien yhteisiä ”workshoppeja”, jois-sa oppilaat opettavat vanhem-milleen Friends-taitoja. Ta-voitteena on aktivoida lasten ja vanhempien välistä keskus-telukulttuuria kotona.

Ohjelmaan osallistuneet lapset ovat nauttineet saades-saan Friends-tunneilla ”puhua oikeista asioista”. He ovat ker-toneet saaneensa lisää rohke-

utta, itsevarmuutta ja uusia ystäviä. Friends-tunneilla op-pilaat keskustelevat, tekevät harjoituksia, oppivat tunnis-tamaan tunteita, rentoutu-maan ja kuuntelemaan keho-aan. Tavoitteena on myös oppia huomaamaan, kuinka paljon ajatuksemme ja sisäinen pu-heemme vaikuttavat tuntei-siimme ja käytökseemme.

Ohjelmaan osallistuneiden lasten vanhemmat ovat pitä-neet ohjelman sisältöä tärkeä-nä. Osa vanhemmista kertoo

ohjelman näkyneen perheen arjessa kotitehtävien yhdessä tekemisen muodossa. Jotkut lapset ovat myös halunneet keskustella kotona enemmän kuin ennen.

On lasten, vanhempien, opettajien ja koko yhteis-kunnan etu, että kiinnitäm-me mahdollisimman aikai-sessa vaiheessa aktiivisesti huomiota mielen hyvinvoin-tiin, ja tuemme sitä sekä kou-lussa että kotona.

Friends-ohjelman koulu-

tuksista ja materiaalin tuotta-misesta vastaa Suomessa Ase-man Lapset ry. Ohjelma on maailmanlaajuinen ja Maail-man Terveysjärjestön (WHO) hyväksymä.

Kirjoittaja on Aseman Lapset ry:n Friends-suunnittelija ja -kouluttaja.

Lisätietoja: [email protected]

antaa rohkeutta

Friends-ohjelmaan osal-listuneet viidesluokkalai-set harjoittelevat myön-teistä ajattelua ajatusten taistelun avulla.


Lähidemokratiaa kouluihin!

Kun lähivuosina kunnat suurenevat kuntaliitosten myötä, päätökset siirtyvät kau-emmas kuntalaisesta. Nokian kaupungin kasvatus- ja ope-tuskeskuksen johtaja Matti Helin ei pidä hyvänä kehitys-tä, jossa kunta kutistuu vain palveluntuottajaksi. Kunnan ytimessähän ovat kuntalaiset.

Miten käy kuntalaisten vai-kuttamismahdollisuuksien kuntauudistuksessa? Helinil-lä on ratkaisu koulumaailman kehittämiseen: yhteisöllisyy-den suojelijana ja syrjäyty-

Voimaa yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja yhteisvastuusta.

Teksti:Maria SyväläKuvat: Lauri Dammert

misen estäjänä vanhempain-yhdistystoiminta voi näyttää suuntaa yhteiskunnalle.

– Vanhempainyhdistykset voisivat päättää koulukohtai-sesta opetussuunnitelmasta, osallistua opettajien rekry-tointiin työnantajan kanssa ja olla mukana erilaisissa kehit-tämishankkeissa yhdessä oppi-laskunnan kanssa parantamassa kouluviihtyvyyttä tai puuttu-massa järjestyshäiriöihin, He-lin ideoi.

Lähidemokratia tarkoittaisi siis käytännössä sitä, että päivä-

kotien ja koulujen jo toimivat ja useissa kunnissa varsin aktii-visten vanhempainyhdistysten roolia vahvistettaisiin. Ne voi-taisiin ottaa osaksi varhaiskas-vatuksen ja koulun hallintoa.

– Ylempi hallintoelin ja-kaisi kouluille nipun rahaa, koulukohtaisen kehysbudje-tin, jonka käytöstä opettajat ja vanhempainyhdistys päät-täisivät. Työsuunnitelmassa voisi kirjata erilaisia yhteisiä tempauksia, jotka edistäisivät koulun toimintaa ja yhteisöl-lisyyttä.

Kolmas sektori avainasemassa

Kulttuurimuutos, jossa kol-mas sektori aidosti otetaan mu-kaan yhteiskunnan kehittämi-seen, on jo käynnissä, joskin hitaanlaisesti. Helinin mukaan kuntauudistus voi vahvistaa kolmatta sektoria ottamalla sen paikallishallinnon koor-dinoimana mukaan yhteisten asioiden hoitoon.

– Samalla lisätään alueen asukkaiden vaikutusmahdol-lisuuksia heitä kiinnostavissa


– Suomalainen demokratia ei ole rakenteeltaan juurikaan kehittynyt itsenäisyyden aika-na. Esteet liittyvät valtapoli-tiikkaan ja siihen, että näem-me asiat usein kategorisesti. Edustuksellisen demokratian kylkeen olisi hyvä kehittää toi-mintoja, joihin kuka tahansa asiasta innostunut voisi osal-listua.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on moittinut kuntien ja kuntayhtymien nykyisiä organisaatioita mo-nimutkaisiksi himmeleiksi, jotka eivät osallista kunta-laisia yhteisten asioiden hoi-toon. Hän ehdotti ratkaisuksi kaupunginosahallintoa. Matti Helin taas vastaisi lähidemo-kratian haasteisiin suosimalla ”epävirallista ja vähemmän by-rokraattista kansalaistoimin-taa” eli juuri kolmannen sek-torin mahdollisuuksia.

– Kaupunginosavaltuusto toimialaltaan suppeana hal-lintoelimenä tuskin herättäi-si valtavaa innostusta tarttua yhteisiin asioihin. Miksi pitäi-sikään, sillä vaikuttaminen ei välttämättä edellytä perintei-siä edustuksellisia toimieli-miä.

Riskinä on, että kuntauu-distuksen takana oleva hei-kentyvä kuntatalous pakottaa kuntia toimimaan kustannus-tehokkaissa, isoissa yksiköissä. Onnistuessaan taas kuntauu-distus vähentää päällekkäistä hallintoa ja nopeuttaa päätök-sentekoa. Silloin resurssit koh-dentuvat paremmin.

Helinin mielestä perusope-tuksen näkökulmasta uudis-tuksessa on enemmänkin mah-dollisuuksia turvata laadukas suomalainen koulu. Toisaalta koulujen lakkauttaminen tai hallinnollinen yhdistäminen voi passivoida vanhempain-

asioissa. Näin asukkaat olisivat itse elinympäristönsä kehittä-misen moottoreita, aktiivisia kansalaistoimijoita.

Ajatus ei ole edes vieras nykyiselle lainsäädännölle. Esimerkiksi metsänhoitoyh-distykset hoitavat lain niil-le määräämiä tehtäviä demo-kraattisesti yhdistyspohjalta. Miksi sama ajatus ei siis voisi toimia lähipalvelujen kohdal-la, Helin kysyy.

Mutta millaisia esteitä lä-hidemokratian toteutumiselle on olemassa?

Takavuosina Nokian kaupungissa kouluilla oli koulutuslautakunnan alai-suudessa toimivat johto-kuntansa. Sittemmin ne lakkautettiin, mikä No-kialla lisäsi vanhempain-yhdistysten aktiivisuutta, vilkkautta ja innokkuutta toimia lasten asioiden hy-väksi.

Viholan alakoulun van-hempainyhdistyksen pu-heenjohtaja Jani Muhonen aloitti vanhempainyhdis-tyksen jäsenenä ja halli-tuksessa syksyllä 2009, kun esikoinen aloitti koulun.

– Koulunkäynti on oleellinen osa lapsuutta ja perhe-elämää. Sitä ei tu-lisi ulkoistaa yksinomaan koululle ja opettajille. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa lapsiamme kos-keviin päätöksiin.

Vanhempainyhdistyk-set pitävät Nokialla sään-nöllisiä kokoontumisia ja

Nokian kaupungin kasvatus- ja opetuskeskuksen johtaja Matti Helin toisi vanhemmat päättämään kouluasioista laaja-alaisesti. Vanhempain-yhdistyksen puheenjohta-ja Jani Muhonen on samaa mieltä: ”Toisaalta roolitus on tärkeää; vanhemmat ovat maallikkoja, joten monissa asioissa kannattaa jättää am-mattilaisille työrauha.”

yhteisiä tempauksia, joihin Janikin ilolla osallistuu. Viholan koululle vanhem-painyhdistys on hankkinut jalkapalloja, pihaleikkivä-lineitä sekä xylitol-pastille-ja. Vanhemmille on järjes-tetty kasvatukseen liittyviä luentotilaisuuksia. Kevät-tapahtumia toteutetaan oppilaskunnan toiveiden pohjalta. Viimeksi van-hempainyhdistykset suun-nittelivat yhteiskampanjaa energiajuomien epäterveel-lisyydestä.

Vihola on päätetty hal-linnollisesti yhdistää No-kian alakouluun. Mitä Jani Muhonen ajattelee yhteis-työstä toisen vanhempain-yhdistyksen kanssa?

– Ilman muuta on syy-tä yhdistää voimavaro-ja! Muutama vuosi sitten olimme yhdessä vastarin-nassa opettajien lomau-tuksia vastaan.

yhdistysten toimintaa. – Niin ei saisi käydä. Aktii-

vinen vanhempainyhdistys on koululle arvokas yhteistyöta-ho, Matti Helin sanoo.

Toisinaan kuulee opettaji-en parahtavan, että vanhemmat puuttuvat liikaakin koulun si-säisiin asioihin. Onko lähide-mokratiassa vaara, että van-hemmat alkavat päsmäröidä?

– Ei, mikäli opettajakun-nan ja vanhempainyhdistyksen roolit ovat selkeät. Vanhempi-en kuuluukin puuttua koulun asioihin: siellähän opetetaan ja kasvatetaan heidän lapsiaan, Matti Helin painottaa.

Vanhempainyhdistyksen tärkeä työ

Suomessa on pidempään ollut käynnissä kehitys, jossa pie-niä kyläkouluja on lakkau-tettu. Matti Helinin mukaan näihin ei useinkaan ole ollut syynä kuntaliitos sinänsä, vaan muuttoliike ja kiristynyt kun-tatalous.

– Kun perheet muuttavat kyliltä taajamiin, koulun yllä-pito käy liian kalliiksi. Tämä kehitys tulee Suomessa jatku-maan, oli kuntauudistusta tai ei. Taajamissa alakoulut tule-vat säilymään, tähän jo lähi-kouluperiaatekin velvoittaa. Yläkouluja ja lukioita on sit-ten jo harvemmassa.

”Suurin kiitos on lasten ilo”


Raittiiden koululaisten määrä on lisääntynyt tasaises-ti jo toistakymmentä vuotta, ja nuorten juomiskerrat ovat harventuneet.

– Vanhemmat ovat ilmei-sesti pystyneet vaikuttamaan etenkin kuuliaisiin nuoriin, professori tulkitsee tutkimus-tuloksia.

Suomi on osallistunut vuo-desta 1995 lähtien 15–16-vuo-tiaiden koululaisille suunnat-tuun laajaan eurooppalaiseen tutkimukseen, joka kartoittaa nuorten päihteiden käyttöä neljän vuoden välein. THL:n tuorein, tämän vuoden touko-kuussa julkaistu tutkimustu-los osoittaa, että nuoret eivät enää juo yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten. Muu-tos ei ole suuri, mutta tutkijaa ilahduttaa, että se on jatkunut koko 2000-luvun.

– Jos nykynuorten raitis-tumistrendi pitää pintansa, suomalaisten humalahakui-nen kulttuuriperimä saattaa katketa muutaman sukupol-

ven päästä, Salme Ahlström myhäilee.

– Ikärajojen valvominen on tärkeää, mutta vanhempien on syytä olla myös selvillä siitä, missä jälkipolvi liikkuu, nuor-ten päihteiden käyttöön pereh-tynyt tutkija teroittaa.

Salme Ahlström ei ole tar-

jonnut alaikäisille alkoholia edes perhejuhlien yhteydessä. Hänestä tämä joidenkin van-hempien suosima käytäntö on turha.

– Päihdekokeilut tapahtu-vat kaveripiirissä, joten alko-

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Salme Ahlströmillä on hyviä uutisia teini-ikäisten van-hemmille: nuoret ovat raitistumassa. 2000-luvun kou-lulaiset juovat selvästi vähemmän kuin 1990-lukulaiset.

Teksti: Arja SuomalainenKuva: Kalle Parkkinen

Nuoret yhä harvemmin tuhdissa humalassa

”Ehkä täälläkin päästään siihen, että pari lasillista riittää hauskanpitoon.”

Vanhemmat vähentäneet juomien ostamista

Edistysaskeleista huolimatta humalahakuinen juominen on jatkunut entiseen malliin nii-den nuorten keskuudessa, joil-le alkoholi on ongelma. Suo-malaisnuoret myös juopuvat useammin kuin monet ikäisensä eurooppalaiset. Enemmän kuin joka kymmenes peruskoulun yhdeksäsluokkalainen kertoi kyselyssä humaltuvansa lähes viikoittain ja joka neljäs ilmoit-ti juoneensa alkoholia kuukau-den sisällä.

Kyselyyn vastanneet koulu-laiset olivat kuitenkin panneet merkille, että alkoholin saa-minen oli vaikeutunut. Salme Ahlströmin mukaan tähän usei-ta syitä: Alko on kiristänyt val-vontaa, poliisi tehostanut toi-mintaansa ja monet vanhemmat ovat lakanneet ostamasta alko-holia alaikäisille jälkeläisilleen.

”Vanhemmat ovat pystyneet vaikuttamaan etenkin kuuliai-siin nuoriin”, tulkitsee tutki-musprofessori Salme Ahlström.


Tee kansalaisteko. Lue lisää si-vulta 17.

Tee kansalaisteko! Vanhempainyhdistyksiä kannustetaan keräämään allekirjoituksia aloitteelle. Näin helppoa se on:

1. Tulostakaa kannatusilmoituksia Vanhempainliiton verkkosivuilta.2. Järjestäkää tempaus vanhempainillassa tai lähettäkää kampanjaviesti reppupostissa.3. Toimittakaa allekirjoitetut lomakkeet Liittoon.

Aikaa meillä on helmikuun loppuun asti, mutta nopeus on valttia. Vie kampanjaa eteenpäin muissakin verkostoissasi. Suomen Vanhempainliitto huolehtii lopusta.

TEE KANSALAISTEKO – TIEDÄMME, MIKSI

ENERGIA-JUOMAT K-16

Kampanja Facebookissa: www.facebook.com/EnergiajuomatK16laki

Anne 13 v:

”On ihan hölmöö

ku lesotaan

et me juodaan

energiajuomia ja

ollaan koviksii.

Ois parempi jos

lapset ei niitä ostais

ku ne ei oo hyväksi.”

Suomen Vanhempainliitto laittoi 3.9. liikkeelle lakialoitteen, jonka tarkoituksena on kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Tarvitsemme kuudessa kuukaudessa 50 000 allekirjoitusta, jotta aloite tulee eduskunnan käsittelyyn. Näytetään me vanhemmat, että pystymme!

Allekirjoitettavia kannatusilmoituksia voi tulostaa osoitteessa www.vanhempainliitto.fi.

Lisätietoja:www.vanhempainliitto.fi ja suunnittelija Katja Repo, [email protected], p. 044 7551 374

”Lasten pitäisi oppia hyvil-le elämäntavoille, ulkoilla ja syödä terveellisesti. Äiti-nä en halua keinotekoisesti piristää tai lisätä aktiivi-suutta. Lapset tarvitsevat riittävästi lepoa ja unta.” Carola, 9- ja 7-vuotiaiden poikien äiti

holin tarjoamisella kotiolois-sa ei ole toivottua vaikutusta. Pommacin tarjoaminen kuo-huviinilasissa ajaa saman asi-an, hän huomauttaa.

”Ehkä täälläkin päästään siihen, että pari lasillista riittää hauskanpitoon.”

Vanhat juomatavat istuvat tiukassa

Matkailun ja sosiaalisen medi-an myötä maailma on lähenty-nyt, mutta vanhat juomatavat istuvat tiukassa. Suomalaiset juovat yhä liian paljon, ja mää-rät ovat kansainvälisesti suuria.

Ahlström on kiinnittänyt huomiota siihen, miten viini-kulttuurin maissa humaltu-mista yritetään peitellä, mutta meillä ei. Alkoholiin suhtau-tumisessamme näkyy yhä aika, jolloin vain rikkaat saattoivat polttaa viinaa – ja sen piti tie-tenkin jokaisen huomata. Tut-kija on silti toiveikas.

– Ehkä täälläkin kolmen, viiden sukupolven jälkeen päästään siihen, että pari la-sillista riittää hauskanpitoon.

”Elämme hektistä suorittamisen

ja näyttämisen aikaa. Pienetkään

lapset eivät saa olla enää lapsia.

Aikuisten tehtävä on suojella ja

rauhoittaa lapsuus lapsille. Siksi

haluan opettajana tukea pyrkimystä

suojella lapsia heille täysin turhilta

ja vahingollisilta energiajuomilta.

Lapsia ei pidä vaurioittaa kemikaa-

leilla, joihin kehittyy riippuvuus ja

jotka voivat toimia astinlautana

päihteiden käytön aloittamiseen.”

Rehtori Martti Hellström,

Espoo


Minka (3,5 v) ei vielä tiedä mitä kasvatuskumppanuus tar-koittaa. Pappilanniemen päivä-kodin aikuiset ja vanhemmat tekevät sen eteen kuitenkin ah-kerasti töitä, ja Minkan arki su-juu. Yhteistyö käynnistyi kaksi vuotta sitten, kun Unilintujen vuorohoitoryhmän aikuinen tuli Minkan kotiin vierailulle.

Pappilanniemen päiväko-dissa Hattulassa työskentele-vä Päivi Sarviluoma kertoo, että tärkeintä aloituskotikäynneissä on se, että lapseen tutustutaan tutussa ympäristössä. Lapsi on kotona rennoimmillaan ja van-hempien on helpompi puhua lapsestaan kotona.

– Kotikäynneistä on tullut pelkästään positiivista palau-tetta, jatkaa Sarviluoma.

Minkan isä Petri Hurme kertoo, että vuorohoito on per-heelle ainoa mahdollinen hoi-tomuoto. Molemmat vanhem-mat ovat nuorisotyönohjaajia ja työajat painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Välillä toinen vanhemmista on töissä leirillä koko viikon. Päivi Sarviluoma uskoo että kasvatuskumppa-nuus korostuu erityisesti vuo-rohoidossa, koska lapset saat-tavat olla yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja päiväkodissa. Minka ei ole vielä jäänyt yön yli hoitoon.

Hoitopäivän pituus vaihtelee 3-12 tunnin välillä.

Perusteellista työtä kasva-tuskumppanuuden puolesta

”Kohtaa, kuuntele ja kunni-oita” kiteyttää Hattulan kun-ta ajatuksen kasvatuskump-panuudesta. Hattula oli yksi viidestä pilottikunnasta, jos-sa kasvatuskumppanuutta läh-dettiin viemään johdonmukai-sesti eteenpäin vuonna 2003. Samaan aikaan kun kasvatus-kumppanuuskoulutus alkoi, Hattulassa oltiin mukana myös Perhetyö päivähoidossa -hank-keessa, joka syvensi kasvatus-kumppanuuden kehittymis-tä. Hankkeen myötä Hattulan varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön myös Vanhemmuu-den roolikartta.

Pappilanniemen alueen var-haiskasvatuksen esimies Kat-ri Aronen kertoo vanhemmuu-den roolikartan tärkeydestä henkilökunnan työvälineenä.

– Käytämme roolikarttaa laadittaessa lapsen varhais-kasvatussuunnitelmaa van-hempien kanssa. Kartan avulla perheet miettivät omia van-hemmuuden roolejaan. Lap-sen tarpeet ovat siinä lähtö-kohtana. Unilintujen ryhmän kasvattajat pohtivat joka syksy, mitä roolia he työssään edus-

Teksti ja kuva: Merja Korhonen

Kohtaa,kuuntele

ja kunnioita

Vuorohoito on Minkalle ainoa vaihtoehto, sillä molemmat vanhem-mat tekevät ilta- ja viikonlopputöitä, kertoo Isä Petri Hurme.

K O T I J A P Ä I V Ä K O T I Y H D E S S Ä

Mörri-laavulla viihtyvät Aada,

Sanni, Aaro, Eerik ja Lassi.


tavat, Aronen kertoo. Aronen ja Sarviluoma ovat huoman-neet, että esimerkiksi huolen puheeksi ottaminen vanhem-pien kanssa on helpompaa roo-likartan avulla.

Kohtaaminen ja kuunteleminen arjessa

Vuorohoitoryhmässä on yleen-sä hyvin aikaa keskustella van-hempien kanssa, koska lapsia tuodaan ja haetaan pitkin päi-vää. Päivi Sarviluoma kertoo, että Unilintujen ryhmässä on käytössä havainnointilomake, johon henkilökunta tekee mer-kintöjä lapsen hoitopäivän ai-kana. Sen avulla paikalla olevan henkilökunnan on helppo ker-toa kuulumiset vanhemmalle. Vanhemmille pyritään kerto-maan mahdollisimman paljon asioita lapsen päivästä. Minkan isä Petri Hurme pitää päivit-täistä keskustelua aikuisten vä-lillä sujuvana.

– Minulle ei kerrota pel-kästään, että Minka on leik-kinyt, vaan mitä leikkejä hän on leikkinyt ja kenen kans-sa. Sekä Hurmeen että Sarvi-luoman mielestä yhteistyös-sä on pyrittävä rehellisyyteen. Negatiivisistakin asioista on pystyttävä keskustelemaan.

Haluaisitko tutustua muihin samassa elä-mäntilanteessa oleviin vanhempiin? Vanhem-painyhdistystoiminnan kautta verkostoituminen käy helposti. Kokoontu-kaa, keittäkää kahvit ja ideoikaa!

Teksti: Merja Korhonen

Vanhempien aktiivinen osal-listuminen päiväkodin van-hempaintoimintaan kertoo lapsuuden ja lapsen päivit-täisen kasvuympäristön ar-vostamisesta. Vanhempien osallistuminen tukee myös henkilöstön työtä. Vanhem-painyhdistys kokoaa van-hemmat luontevasti yhteen ja tarjoaa paikan yhteiselle keskustelulle ja tekemisel-le. Yhdistystoiminnan kaut-ta on mahdollista luoda uu-sia, juuri omaan päiväkotiin sopivia toimintatapoja kaik-

kien aikuisten ja lasten hyö-dyksi ja iloksi.

Eurassa toimiva Käräjä-mäen päiväkodin vanhem-painyhdistys Tammenterhot ry on alusta lähtien toiminut aktiivisesti päämääränään vanhempien ja päiväkodin välinen yhteistoiminta ja lasten hyvinvointi. Päivä-kodin henkilökunta kertoo, että toiminta vanhempainyh-distyksen kanssa luo yhteisöl-lisyyttä ja avoimuutta. Lisäk-si se edistää tiedon kulkua ja luottamusta.

Päiväkodin henkilökunta on kiitollinen, että erilaisten projektien, kuten laavun ra-kentamisen ja jääradan jää-dyttämisen myötä, myös isät on saatu aktiivisesti vanhem-paintoimintaan mukaan.

Viime syksynä Tammen-terhot toteuttivat yhteistyös-sä Satakunnan Marttojen kanssa välipalakurssin esi-koululaisille ja heidän van-hemmilleen. Päiväkodilla vietettiin yhteistä iltaa vi-hanneksiin ja juureksiin tutustuen. Esikoululai-set oppivat valmistamaan kolmioleipiä ja banaanis-moothien.

– Mielestäni vanhempain-yhdistys on osaltaan tukenut vanhempien keskinäistä yh-teenkuuluvuutta ja olemme auttaneet vanhempia tutus-tumaan toinen toisiinsa, ki-teyttää vanhempainyhdis-tyksen puheenjohtaja Mari Rinta-Keturi Tammenter-hojen toiminnasta.

Katso lisätietoja van-hempaintoiminnasta: van-hempainliitto.fi

meidänkin päiväkotiin vanhempainyhdistys

Perustetaan

Talkootöitä ja maistuvia välipaloja

Tammenterhojen toiminta on monipuolista. Päiväko-tilasten isät rakensivat vii-me kesänä lasten ja aikuis-ten iloksi päiväkodin pihalle laavun. Laavulla on järjestet-ty muun muassa jouluhar-taus ja päiväkodin työnte-kijän 50-vuotisjuhlat, jossa lapset olivat mukana. Laavu on ollut mukava retkikohde myös muille päiväkodeille.

Mörri-laavulla viihtyvät Aada,

Sanni, Aaro, Eerik ja Lassi.


okainen voi tarkastella omaa ympäristöään ja huomata, miten oma ja toisten käyttäytyminen muuttuu esimer-kiksi meluisassa tilassa, päivästä tietokoneen tai television äärellä tai ostoskeskuksessa. Sil-tamäen ala-asteella Helsingissä ja Soukan kou-lussa, Espoossa, osa koululaisista saa aloittaa päivänsä luokassa, jossa negatiivisia aistiär-sykkeitä eli negatiivisia, fyysisiä stressiteki-jöitä on vähennetty. Luokassa on vireystilaan vaikuttavia tekijöitä, kuten valaistus ja ääni-maisemointi, joita voi säätää. Luokassa näkyy koulun tarina, jota luomassa suunnittelijan kanssa ovat olleet oppilaat ja opettajat. Ais-tiystävälliset tilat tukevat eri aistien kautta tapahtuvaa, päivittäisiä toimintoja ja oppi-mista. Tiloissa monikanavaisen oppijuuden lisäksi on huomioitu muun muassa kolme opetuksen suuntaa.

Näitä Stress free area® konseptiini perustu-via luokkia ja koulun tiloja on tulossa lisää. Tällä hetkellä kehitämme esimerkiksi Aalto Yliopiston oppimisympäristöjä, innovaatio-prosesseja sekä muun muassa NCC:n kanssa Haukiputaan lukiota ja alakoulua Oulussa. Näkökulmamme on universaali; stressiin ja vireystilaan vaikuttavat tekijät, kuten perus-tunteet ja -tarpeet ovat samoja maasta ja kult-tuurista riippumatta.

Viehättävintä moniaistisessa, aistiergonomi-sessa hyvinvointisuunnittelussa on, että sille ei ole taloudellisia, eikä teknisiä esteitä, se on kulttuurista riippumatonta, eikä se sul-je mitään tyylisuuntaa pois. Ainoana estee-nä on asenne, uskallus poiketa aiemmasta.

N Ä K Ö K U L M A Suunnitella niin, että tilaajan, käyttäjän tai suunnittelijan egot eivät olekaan tärkeintä, vaan että työ on prosessi, joka tehdään oi-keasti yhteistyössä.

Negatiivisten aistiärsykkeiden vähentämi-nen, vireystilan suhteuttaminen toimintoon, säädeltävyys ja monialaisuus ovat tuottaneet hyviä kokemuksia. Viihtyvyys, keskittymi-nen, luovuus, yhteisöllisyys ja yksityisyys, sekä tilan kokeminen omaksi paranivat. De-fensiivinen käytös ja aggressiivisuus vähe-nivät.

Aistiärsykkeiden ominaisuudet vaikuttavat ihmisen mieleen, vireystilaan ja kokemuk-seen. Jatkuva negatiivinen, fyysinen aistiär-syke vaikuttaa terveyteen kuormittamalla tai suoraan vahingoittamalla. Negatiiviset ja fyysiset stressitekijät vaikuttavat ilmapii-riin, keskittymiseen sekä jaksamiseen ja voi-vat tuottaa myös psykosomaattisia oireita.

Suunnittelun rinnalla koulutamme stres-sin olemuksesta, vireystilaan ja mielenmai-semaan vaikuttavista asioista, sekä myö-tätuntoisesta asenteesta itseen ja toiseen. Tavoitteeni on aistiystävällinen koulu myö-tätuntoisella oppimisympäristökulttuurilla.

Yhteiskunnassa on nähtävissä uuden ajan al-kaminen, jota kutsun tiedostamisen aikakau-deksi. Kiinnitämme huomiota hyvinvointiin ja tasapainoa tukeviin asioihin entisen itse-keskeisyyden ja lyhyen tähtäimen halujen sijaan. Suomi voisi olla aistiystävällisten, hy-vinvointia tukevien oppimisympäristöjen esi-merkki, ja tehdä siitä uuden vientituotteen.

Margit SjöroosConcept designer

Uudet oppimis-

ympäristöt ovat aisti-

ystävällisiä

Mar

git

Sjö

roos

J

Conbalance Oy Yritys on erikoistunut hyvinvointiin Stress free area®- ja Myötätunto-konsepteilla.

Stress free area® on Margit Sjöroosin luoma kaupunki-, tila ja sisustussuunnittelu, jossa tavoite on vähentää negatiivisia, fyysisiä aistiär-sykkeitä eli stressitekijöitä, ja edistää hyvinvointia ja elämänlaatua.

Myötätunto -koulutuskonsepti keskittyy mielenmaisemaan, tilako-kemuksen, persoonan, asenteen ja motivaation yhteyteen. Se perustuu Sjöroosin vuonna 2010 kirjoittamaan kirjaan Myötätunto -ole läsnä, elä mukana.


MYÖTÄTUNTO – Ole läsnä, elä mukana

Kauniaisissa tehdään Unelmakoulua

Vuonna 2005 Kauniaisten suomenkielisen perusopetuk-sen kehittämiseksi aloitet-tiin koululautakunnan tuel-la tulevaisuusprosessi, jota on nyt Kauniaisissa toteutet-tu vuosina 2008–2012. Tule-vaisuusohjelmalle annettiin Kasavuoren koulussa nimeksi Unelmakoulu.

Parhaimmillaan koulussa syntyy myönteisiä oppimis-kokemuksia, jolloin positii-vinen käsitys itsestä oppijana vahvistuu. Tulevaisuusohjel-man kantavana ajatuksena on pohtia koulua yhteisönä, ja sel-vittää minkälaisia elämän eväi-tä lapsi tarvitsee peruskoulusta lähtiessään, ja miten taidot saa-vutetaan. Lapsen kuuleminen, hänelle tärkeiden asioiden kar-toittaminen on tärkeää.

Unelmakoulu ei pelkää tai torju tekniikan ja globalisoi-tuvan arjen läsnäoloa. Kiel-tojen sijaan unelmakoulussa käytetään oppimisen tuke-

na rohkeasti erilaisia mobii-lilaitteita ja verkkopalvelui-ta, jotka muutoinkin ovat osa nykykoululaisen arkea. Samal-la koulun henkilökunta oppii uutta. Unelmakoulussa myös vuorovaikutus vanhempien kanssa on tärkeää. Oppimisen iloa jaetaan myös koulun ul-kopuolella, kodeissa.

Unelmakoulun toteuttami-nen on jatkuvaa työtä, ei vain projekti, jolla on alku ja loppu. Nyt Kauniaisissa on menossa Tulevaisuusohjelman päivi-tys vuosille 2012–2016. Päi-vitystyön pohjaksi kartoitet-tiin vanhempien näkemyksiä ohjelmasta, ja mietteitä tule-vaisuuden oppimisesta ja kou-lun kehittämisestä. Vanhem-milta on saatu runsaasti hyviä ajatuksia, joista osa toteutuu jo tänä lukuvuonna.

Margit SjöroosMinerva, 2010

Myötätunto on teoik-si puettua ystävällisyyt-tä, iloa toisen puolesta, pyyteettömyyttä. Se on toimintaa, joka pyrkii vähentämään toisen kärsi-mystä konkreettisilla teoil-la. Näin määrittelee Mar- O

seiskoilleSeiskaluokalle siirtyvä nuori tarvitsee vanhemmiltaan vahvaa tukea uudessa elämäntilanteessa.

Anna mulle aikaa! Nuorten Akatemia koordi-noi vuosittain järjestettävää Anna mulle aikaa! -viestin-täkampanjaa, joka kannus-taa aikuisia antamaan ai-kaa nuorille; omille lapsille, kummilapsille tai harrastus-ryhmäläisille. Kampanjaa to-teuttavat nuoriso- ja liikun-tajärjestöt sekä nuorten lehti Demi. Päivää vietetään vuo-sittain 15. syyskuuta.

Tukea

Nuorten Akatemian Tu-kea seiskoille -kampanja kannustaa aikuisia pysy-mään läsnä nuoren elämässä, vaikka lapsi kasvaa ja pärjää monessa paljon itsenäisem-min kuin ennen.

– Seiskaluokkalainen tar-vitsee aikuiselta erityisen paljon aikaa, tukea ja kär-sivällisyyttä, vaikka ei sitä itse osaisi pyytääkään, kertoo Nuorten Akatemian viestin-täpäällikkö Minna Ahola.

Osana kampanjaa Nuor-ten akatemia on tuottanut Seiskan vanhemmalle -op-paan, jonka voi ladata osoit-teesta nuortenakatemia.fi/vanhemmalle.

Nuorten Akatemia on valtakunnallinen järjestö, joka tukee nuorten omaa toimintaa ja siinä oppimis-ta. Toiminta on kohdistet-tu kaikille 13–19-vuotiaille nuorille.

Lähde: apulaisrehtori Leena-Maija Niemi ja hankekoordinaattori Allan Schneitz, Kasavuoren koulu

git Sjöroos myötätuntoa teoksessa, joka kannustaa lukijaa pohtimaan myö-tätunnon merkitystä yk-silön, yhteisön ja yhteis-kunnan hyvinvoinnille. Ja toisaalta, ymmärtämään, mitä myötätunnon puut-tuminen voi saada aikaan. Kirja tarjoaa myös harjoi-tuksia, joiden avulla lukija voi löytää entistä myötä-tuntoisemman tavan koh-data itsensä ja kanssakul-kijansa.


Vanhempain-yhdistyksissä vaikutetaan

VAIKUTA NYTKuntavaalit järjestetään 28.10.2012. Silloin va-litaan ne henkilöt, jotka tekevät meidän ja las-temme arkeen vaikuttavia päätöksiä. Lapsi- ja perheystävällisessä kunnassa peruspalvelut ovat lähellä ja toimivat, lapsivaikutukset huomioi-daan päätöksenteossa ja ollaan kiinnostuneita lasten ja nuorten mielipiteistä. Vanhempainyh-distykset voivat tuoda perheiden näkökulman esille ja varmistaa vanhempien äänen kuulumi-nen kuntavaaleissa. Vanhempainliiton verk-kosivuille on kerätty vaikuttamisen välineitä ja tietopakettia.

Ehdokkaat edistämään lasten ja nuorten asiaa

Vanhempainliitto on mukana Lasten ja nuor-ten huoneentaulu -hankkeessa, jossa kannuste-taan kuntavaaliehdokkaita sitoutumaan lasten ja nuorten valtuutetuksi. Suomen Nuorisoyh-teistyö - Allianssi ylläpitää listaa huoneentaulun allekirjoittaneista ehdokkaista. Nämä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet ehdokkaat julkaistaan ennen vaaleja osoittees-sa www.alli.fi.

Ehdokkaille tarkoitettua huoneentaulua val-mistelevat seuraavat lasten ja nuorten järjestöt ja viranomaiset:

Lapsiasiavaltuutettu, Kirkkohallitus / Kasvatus ja perheasiat, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Nuori Suomi, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, Pelastakaa Lapset, Suomen Vanhempainliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto – NUVA ry.

Yli 60 % vanhempainyh-distyksistä pitää vaikutta-mistoiminnan merkitystä toiminnassaan suurena tai melko suurena.

Kuntavaalit kiinnostavat

Neljännes koulujen ja päiväko-tien vanhempainyhdistyksis-tä pyrkii vaikuttamaan syksyn kuntavaaleissa. Päätöksente-ossa halutaan vaikuttaa lapsi-vaikutusten arviointiin. Myös tiedonsaantiin valmisteilla ole-vista kouluja päiväkotiasiois-ta halutaan muutosta. Lasten osallistumis- ja kuulemista-pojen kehittämistä pidetään tärkeänä. Vanhempaintoimi-jat ovat kiinnostuneista kun-nallisista luottamustehtävis-tä, vaikka niitä pidetään aikaa vievinä. Yli viidenneksessä yh-distyksistä on hallituksen jäsen asettumassa ehdokkaaksi kun-tavaaleissa.

Kyselylomake lähetettiin Vanhempainliiton jäsenyh-distysten puheenjohtajille tou-kokuussa 2012. Kyselytutki-mukseen vastasi 23 %, eli 190 henkilöä. Tarkemmat tiedot tutkimuksesta löytyvät liiton verkkosivuilta www.vanhem-painliitto.fi

Toukokuussa tehdyn kyse-lytutkimuksen mukaan yh-distyksissä vaikutetaan eniten muihin vanhempiin, oppilai-siin, päiväkodin ja koulun hen-kilökuntaan ja kunnan virka-miehiin.

Suosituimpia vaikuttamis-keinoja ovat erilaiset tilaisuu-det, kannanotot ja henkilökoh-taiset yhteydenotot opettajiin ja kunnan virkamiehiin. Tär-keitä asioita nostetaan yleiseen keskusteluun kuulemistilai-suuksissa, paikallislehdissä ja verkkokeskusteluissa. Asioita edistetään yhteistyössä opet-tajien, muiden vanhempain-yhdistysten sekä paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa.

Vanhemmat ovat puuttuneet monessa kunnassa koulujen sisäil-maongelmiin.


Kouluruokailu on jo sukupolvien ajan ollut osa suo-malaista ruokakulttuuria. Siitä saavat nauttia kaikki oppivelvolliset ja toisen asteen opiskelijat.

Tksti: Saara Itkonen

edistää hyvinvointia ja auttaa oppimaan

Kouluruoasta puhutaan paljon, kouluruokailusta pal-jon vähemmän. Kouluruokailu on kuitenkin paljon muutakin kuin ruokaa. Se on yhteisölli-syyttä vahvistava opetuksel-linen tilanne, joka parhaim-millaan tarjoaa tilaisuuden rauhoittua hetkeksi päivän kii-reistä. Asianmukaiseen aikaan järjestettynä ja taiten ohjattu-na kouluruokailu kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin ja kasvattaa sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen ja hyviin tapoihin.

Kouluruokailu ja kodin ja koulun yhdessä toteuttama ruoka- ja ravitsemuskasvatus ovat myös todellisia keino-ja edistää yksilön hyvinvoin-tia. Ravittu lapsi jaksaa oppia. Kouluruokailua pidetäänkin jopa yhtenä tärkeänä taustate-kijänä suomalaislasten hyvälle menestykselle kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa.

Kouluruokailun tavoitteita

ei kuitenkaan saavuteta ilman työtä – nimenomaan yhteistyö-tä. Koulun ja kodin yhteistyö onkin ruokakasvatuksessa eri-tyisen tärkeää. Lapsena opitut terveysvalinnat määrittävät usein koko elämänkaarta. Jos oppii pienestä pitäen syömään joka päivä kasviksia ja hedel-miä, ne mitä todennäköisim-min maistuvat myös aikuise-na. Säännöllinen ateriarytmi

tahdittaa päivää ja auttaa jak-samaan. Kun kotona arvoste-taan aamiaista ja kannustetaan kouluruokailuun, tuetaan yh-dessä lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.

Ravitsemus- ja terveys-kasvatus alkaa jo varhain lap-suudessa, mutta murrosikä on terveysvalintojen kannal-ta kriittistä aikaa. Yläluokil-le siirryttäessä lasten osallis-tuminen kouluruokailuun romahtaa. Juuri näinä vuosi-na on ehdottoman tärkeää, että kodin asenne kouluruokailuun on myönteinen ja että koulu-aterian korvaamista epäter-veellisin välipaloin ei suosita. Kouluruokailu ja sen edusta-

Kouluruokailuyhteistyö

mat monipuoliset ja täysipai-noiset ruokailutottumukset edistävät myös murrosikäisen hyvinvointia arjessa.

Aktiiviset vanhemmat voi-vat saada paljon aikaan kou-luruokailurintamalla. Van-hempainyhdistys voi ajaa kouluruokailuyhteistyötä koulun opetussuunnitelmaan ja toimintakulttuuriin, ja kou-lussa voidaan perustaa koulu-ruokailuun keskittyvä kehit-tämistyöryhmä. Ryhmässä on hyvä olla vanhempien edusta-jien lisäksi edustajia koulun eri henkilöstöryhmistä ja vähin-tään kaksi oppilasta. Työryhmä voi ideoida esimerkiksi teema-viikkoja ja juhlapäiviä, yhteisiä ruokailtoja ja tutustumisretkiä paikallisten ruoantuottajien luo. Ja miksipä vanhempainyh-distys ei yhdessä kotitalouden tai biologian opettajan kans-sa järjestäisi vaikkapa yhteistä sieniretkeäkin?

Lapset ja nuoret haluavat syödä terveellisesti, mutta he tarvitsevat valintojensa perus-teeksi tietoa ja tukea. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antama Kouluruokailusuosi-tus ohjaa terveellisen ja täysi-painoisen aterian valmistusta ja ruokailutilanteen järjes-tämistä. Ruokailuun osallis-tuminen ja aterian kaikkien osien nauttiminen edellyt-tävät kuitenkin ymmärrystä kouluruokailun merkitykses-tä hyvinvoinnille. Vastuu tä-män ymmärryksen välittämi-sestä on aikuisilla.

Kirjoittaja on ravitsemustieteen opiskelija, joka työskenteli kesän 2012 korkeakouluharjoittelijana Opetushallituksessa.

MENU

Arkistokuvaa, Opetushallitus


Iloiset kahvi-laemännät Sirkka Leh-tonen ja Liisa Kiuru tar-joavat vastapaistettua mustikkapiirakkaa.

sukupolvet kohtaavat

Elämänkaari- kahvilassaEntisenä yksityisyrittäjänä Salme Vikström (83) on tottunut olemaan jatkuvasti liikkeellä. Nyt jo kymmenen vuotta Hämeenlinnan Iitta-lassa eläkepäiviään viettänyt Salme tunnetaan seudulla aktiivisena ihmisenä, häneen törmää tuon tuostakin erilaisissa tapahtumissa.



– Olen kokonaan unohtanut yhden sanan, sellaisen ihan pie-nen ei-sanan, Salme nauraa, ja tarkoittaa ettei osaa eikä ha-lua kieltäytyä, kun pyydetään rientoihin mukaan. Talvel-la Salme loukkasi jalkansa, ja menoihin tuli pakollinen tau-ko. Heti kun jalka antoi myö-den, Salme kiiruhti Hukarin nuorisotalolle, Elämänkaari-kahvilaan.

– Tämä kahvilatoiminta antaa minulle niin paljon. On ihana tavata lapsia ja nuoria, pelata ja jutella heidän kans-saan, Salme kiittää.

– Heti ensimmäisenä kah-vilapäivänä eräs pikkukoulu-lainen soitti äidilleen, ja ker-toi että täällä on hirveän kivaa. Poika opetti minulle korttipe-lejä, joita en ollut ennen pe-lannut. Tuo Sirkka on meidän talousihmisiä, hän leipoo ja touhuaa keittiössä. Minä olen enemmän peli-ihminen, Salme kertoo, ja tunnustaa että biljar-ditaidoissa on vielä hiomista.

Mummon kainalossa

Hämeenlinnan Iittalassa nyt toista toimintavuottaan aloit-tava Elämänkaarikahvila on osa kaupungin Kylä kaupun-gissa -hanketta. Joukko vapaa-

täville vapaaehtoisille tyyty-väistä palautetta. On tärkeää tietää miten ja missä lapsi viet-tää iltapäiväänsä koulun jäl-keen. Kahvilasta lapset voivat ostaa pikkurahalla terveellistä ja herkullista välipalaa. Tois-taiseksi kahvilassa on voitu tarjota maksutta pikkupur-tavaa myös niille, joilta eväs-raha on unohtunut.

Viidesluokkalaiset Aada, Veikka ja Veeti vierailivat en-simmäisenä vuonna kahvilassa säännöllisesti.

– Mä käyn täällä joka tiis-tai. Pelaan biljardia tai pin-gistä, leikin ulkona ja katon telkkaria. Harvoin on tylsää, kertoo Veikka ja askartelee

parhaillaan korttia äidille. – Vanhoille olen opettanut

tietokoneen käyttöä. Tosin ei se kovin hyvin heiltä sujunut, Veikka toteaa, ja uskoo että jat-kokurssi voisi olla paikallaan. Ikäihmiset nyökyttelevät, ja toteavat että nuoriso on heitä niin kovin paljon edellä näis-sä asioissa. Vastapalveluksena Veikka ja Veeti ovat oppineet mummoilta leipomisen saloja.

– Pari kertaa oon leiponut pullaa, Veeti kertoo.

”Tiistai-iltaisin talosta virtaa ulos väsynyttä, mutta onnellista väkeä”, iloitsee kahvilan yhteyshenkilö Sari Kitinrami.

Sählyä ja jalkapalloa har-rastava Aada löysi tiensä kah-vilaan kaverin kannustamana. Tiistai sattui olemaan sellainen päivä, ettei muita harrastuksia ole. Veikka ja Veeti ovat oppi-neet kahvilassa leipomisen salo-ja. Tuula on tuonut kahvilaan tarvikkeita ja malleja korttien askartelua varten.

ehtoisia eläkeläisiä avaa kah-vilan ovet joka tiistai niille koululaisille, jotka eivät enää kuulu iltapäivätoiminnan pii-riin. Asiakkaat tulevat pää-sääntöisesti naapurista, Iitta-lan yhtenäiskoulusta.

Sirkka Lehtonen on yksi kahvilan perustajamummois-ta. Kokemusta lasten arjesta on eläkepäivinä karttunut tyt-tären perheen parissa, mutta nyt lapsenlapset ovat jo isom-pia, ja hoivan tarve kotona vä-häisempää. Aikaa jää seurus-tella muidenkin kylän lasten ja nuorten kanssa.

– Vaikka sitä on tavallaan jo aika väsynyt, niin kummas-ti virkistyy kun tulee tänne, Sirkka iloitsee.

– Eräs pikkupoika kokei-li kerran rajoja, tuli sohvalle ja sanoi että sohva on hänen. Otin pojan kainaloon ja sanoin että minusta me mahdutaan tähän ihan hyvin molemmat. Poika jäi tyytyväisenä viereen istumaan. Lapset käyttäytyvät täällä todella hyvin ja meis-tä kaikista on tullut hyviä ys-täviä.

Tietotekniikkaa eläkeläisille

Lasten vanhemmat ovat anta-neet kahvilalle ja sitä pyörit-

Kiireiset ikäihmiset

Kalvolan SPR:n aktiivi, kah-vilaisäntä Mauri Järvinen otti taannoin tehtäväkseen hou-


– Minusta tämä on Kylä kaupungissa -hankkeemme helmi, hehkuttaa Iittalan yhtenäiskoulun rehtori Anne Laatikainen.

– Täällä lapset ja nuoret voivat tehdä läksyjä, syödä välipalaa, ja saavat tarvittaessa vähän kypsempää näkökulmaa arjen asioihin. Ikäihmi-set tapaavat vertaisiaan ja pysyvät virkeinä lasten ja nuorten seurassa. Sukupolvien välinen kohtaaminen on rikkaus, joka poikii jatkuvasti uusia innovaatioita.

Elämänkaarikahvila on Hämeenlin-nan kaupungin Kylä kaupungissa -hankkeen minipilotti. Hankkeessa etsitään asukkaiden arkisista tarpeis-ta ja toiveista syntyviä, asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäviä palvelumalleja. Toukokuussa avattiin Elämänkaarikahvila myös Hauhol-le. Lisää tietoa Kylä kaupungissa -hankkeesta löydät Hämeenlinnan kaupungin verkkosivulta.

Veeti ja Veikka kiirehti-vät ilmoittamaan aikuisille, että poikkeavat lähikaupassa. Yhtä hyvin olisivat voineet li-vahtaa ovesta ulos mitään sa-nomatta. Lasten hyvää käytös-tä ja vastuullisuutta kiitetään kuorossa.

Anneli Laine muistelee, mi-ten eräs poika pikkujouluista lähti kotiin, ja tulikin hetken päästä takaisin. Hän oli unoh-tanut toivottaa kaikille hyvää joulua. – On ne niin fiksuja nämä meidän nuoret, Anneli toteaa, ja lupaa leipoa ensi tiis-taiksi munkkirinkuloita.

kutella eläkeläisjärjestöt kah-vilatoimintaan mukaan. Ihan helppoa se ei kuitenkaan ollut.

– Syynä epäröintiin ei niin-kään ollut arkuus kohdata lap-sia ja nuoria. Suurin osa suhtau-tui ajatukseen positiivisesti. Monilla eläkeläisillä on vain niin paljon tekemistä, ettei-vät tahdo ehtiä joka paikkaan, Mauri nauraa.

– On se hassua että muu-alta Suomesta tullaan ihmet-telemään että miten te tämän teitte, mistä tällaisen idean keksitte? Ihan tavallista ja luonnollista yhdessäoloa tämä meille on, Mauri ajattelee.

Lohduttavia lämpimäisiä

Iittalan yhtenäiskoulussa toi-miva vanhempainyhdistys on vahvasti mukana kahvilatoi-minnassa. Yhdistyksen sihteeri Sari Kitinprami toimii kahvi-lan yhteyshenkilönä.

– Totta kai meitä aluksi jännitti, että tuleeko järjes-tyshäiriöitä, ja onko pelisään-nöt kaikille selvät. Hyvin pian huomasimme, että syytä huo-leen ei ole. Tiistai iltaisin talos-ta virtaa ulos väsynyttä, mutta onnellista väkeä.

– Tämä on ollut aivan upeaa, Sari iloitsee. Ajoin kerran ko-tiin erittäin raskaan ja vaikean työpäivän jälkeen. Voimat oli-vat vähissä ja itku lähellä, Sari kuvailee iltapäivän tunnelmia.

– Matkalla keksin, että on tiistai ja Elämänkaarikahvila on auki. Heti ovella sain val-tavan lämpimän vastaanoton! Mummot iloisen punaisissa es-suissaan tarjosivat kilpaa voh-velia ja kahvia. Siinä kahvikup-

posen äärellä kaikki loksahti taas kohdalleen, ja tajusin mikä on tärkeää.

Rahalla vai hyvällä tahdolla

Kahvilatoiminnan käynnistä-misvaiheessa rahaa tarvittiin lähinnä matkakuluihin, oli-han ideasta ajeltava kertomaan sinne tänne. Alkupääomaa tar-vittiin lisäksi ensimmäiseen kauppareissuun. Nyt talous on kunnossa. Se mikä pienistä kahvilatuotoista tulee, riittää uusien ainesten hankkimiseen. Jos rahaa sattuu jäämään yli, hankitaan kahvilaan askarte-lutarvikkeita tai tehdään yh-dessä pieni retki.

– Tässä ei ole todellakaan kyse rahasta, Sari vakuuttaa. Kahvila toimii hyvän tahdon ja yhdessä tekemisen voimal-la. Lisäksi kaupunki ansaitsee kiitoksen siitä, että meidän ei tarvitse maksaa tilasta vuokraa.

Kahvila toimii Hukarin nuorisotalolla, aivan Iittalan yhtenäiskoulun naapurissa. ”Kuten monissa maalaistalossa, tässäkin pihapiirissä su-kupolvet kohtasivat aikoinaan luonnostaan, nyt Elämänkaarikahvilan muodossa”, pohtii Mauri Järvinen, yksi kahvilan aktiivitoimijoista.


Irakilaistaustainen Kais Zaya on ottanut aktiivisen isän roolin tyttärensä luokassa, ja koko koulussa. Luokkaan on helppo mennä, sillä luokanopettaja Anitta Juhala-Jolkkosella on aina luokan ovi vanhemmille auki.

Teksti: Merja Korhonen

Zaya on asunut Turussa vuo-desta 1992 lähtien. Hän on ko-toisin Irakista. Kaisin perhee-seen kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Kaikki lapset ovat opis-kelleet Turun Normaalikou-lussa. Nuorin heistä on toi-sella luokalla.

Viime lukuvuoden aika-na Kais piti lapsille, heidän sisaruksilleen ja vanhemmil-leen satukerhoa. Keväällä sa-tukerho laajeni, ja nyt sitä on toteuttamassa muitakin maa-hanmuuttajataustaisia van-hempia. Satuja on kerrottu myös venäjäksi ja albaniak-si. Syksyksi on suunniteltu sadunkerrontaa somaliaksi ja kurdiksi.

– Aluksi arabiankielinen sa-tukerho oli vain lapseni luo-kalle, mutta se on nyt laajen-

nettu koko koulua koskevaksi, Kais kertoo.

– Se lähti perheille järjeste-tyssä leikki-illassa liikkeelle. Siellä tuli puheeksi, että osaan arabiaa, vaikka se ei ole minun äidinkieleni. Puhun sitä sivu-kielenä, mutta hallitsen sen täydellisesti. Opettaja kysyi, mitä mieltä olisin kerhosta ja sanoin, että luen satuja omille lapsillenikin. Voisin ihan hy-vin lukea myös täällä. Kerhos-sa luin sadun ensin arabiaksi ja käänsin sen sitten suomeksi.

Lisää ohjelmaa on luvassa heti alkusyksystä. Koululai-sille on suunniteltu polkupyö-ränhuoltokurssi, jota Kais on luvannut vetää. Kurssille voi-vat osallistua kaikki koulun oppilaat harjoittelemaan pol-kupyörän perushuoltoa.

Luokan ovet avoinna vanhemmilleKais toteaa, että aktiivinen toi-minta on pitkälti opettajasta ja hänen innostuksestaan kiinni. Kaikissa luokissa ei ole näin.

– Monet vanhemmat ajatte-levat, että eivät osaa tehdä mi-tään, mutta jos he saavat jostain alkukipinän, silloin kaikki su-juu, Kais kannustaa.

Luokanopettaja Anitta Ju-hala-Jolkkosella on aina ol-lut tapana ottaa vanhemmat aktiivisesti mukaan luokan toimintaan, eikä jättää heitä seuraamaan sivusta. Anittan mielestä opettajan tehtävä on avata luokan ja koulun ovi van-hemmille.

– Sen pitää tarkoittaa sitä ihan oikeasti, Anitta muis-

tuttaa. – Opettajan pitää ot-taa vanhemmat mukaan kou-lutyöhön eri tavoin. Sanon aina vanhemmille, että kun tulette lapsianne vastaan, älkää jääkö koulun pihalle. Sanon että tul-kaa eteiseen, tulkaa luokkaan sisään.

Tavataan naulakoilla

Anitta tapaa vanhempia kou-lupäivän jälkeen koulun nau-lakoilla, kun osa vanhemmis-ta tulee lapsiaan vastaan. Eräs maahanmuuttajataustainen äiti esitti opettajalle toiveen, että hänen lapsensa tutus-tuisi hyvin suomea puhuviin lapsiin. Äiti toivoi, että voi-si tutustua toiseen äitiin kut-suakseen lapsia heille kylään leikkimään. – Sain tutustet-

Zaya lukee koululaisille satuja arabiaksi


tua vanhemmat toisiinsa nau-lakoilla. Naulakkotapaamiset ovat vanhemmille arvokkaita. Se on vapaa tilanne, jossa van-hemmat voivat vaihtaa esimer-kiksi puhelinnumeroita.

Opettaja kertoo tapaavan-sa maahanmuuttajataustaisia vanhempia joskus enemmän kuin muita vanhempia. – Se johtuu siitä, että he tulevat ha-kemaan lapsiaan oman äidin-kielen tai uskonnon tunnille. On myös maahanmuuttaja-taustaisia vanhempia, erityi-sesti äitejä, jotka tulevat kou-

lulle hyvin arasti. Yleensä tapaankin maahanmuuttaja-taustaisia isiä enemmän kuin äitejä.

SuomenVanhempainliitonkolmevuotinenVARSI-projekti(Vanhemmatkulttuuriensillanrakentajina)päättyykeväällä2013.

VARSI-projektinkeväällä2012tekemässätutkimuksessahaastateltiinrehtoreita,opettajiajamaahanmuuttaja-taustaisiavanhempia.Haastateltaviaoliyhteensä25.TässäartikkelissaesittäytyväKaisZayaonoppilaanisäTurunNormaalikoulusta,jossaAnittaJuhala-Jolkkonenopettiviimevuonnaensimmäisenluokantaide-linjanoppilaita.

”Vanhemmat haluavat vaikuttaa asioihin ja ottaa sukupolven haasteet tosissaan”, sanoo Kais Zaya, irakilaistaustainen aktiivi-isä Turusta. Sylissä tytär Angelina.

mieltä, vuorovaikutus on hy-vin tärkeää. Minulla on ollut hyvä yhteistyö koulun kanssa, eikä meitä ole jätetty tyhmi-nä ison muurin taakse, vaan olemme pysyneet ajan tasalla koulun asioista. Olemme otta-neet paljon yhteyttä puolin ja toisin ja keskustelleet asioista, hän lisää.

– Voisin sanoa, että olem-me jopa itsekkäitä, koska ha-luamme tietää joka ikisen asian lapsiin liittyen. 10–20 vuotta sitten vanhemmilla oli omat jutut, mistä piti huolehtia. Sil-loin jätettiin enemmän lapsen opiskelu ja muut siihen liitty-vät asiat pelkän koulun huo-leksi. Maailma on muuttu-nut, kodin asiat ja ongelmat heijastuvat aikaisempaa enem-män kouluun, ja toisin päin, Kais pohtii.

Ennakkoon ei pidä tuomita

Kais haluaa korostaa yhteis-työn ja asenteen merkitystä maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa. Saatam-me väittää suunnittelevamme asioita yhteisymmärryksessä, mutta näin ei aina ole.

– Meidän ei pitäisi nähdä toisiamme vihollisina. Van-hemmat ja opettajat eivät saisi

Zaya

haastaa toisiaan heidän rooleis-saan. Jokaisella on oma rooli, mutta asioita pitää tehdä yh-teistyössä, Kais muistuttaa. Hänen mielestään suuri on-gelma maahanmuuttajaper-heissä on, ettei kielitaito tai koulutustaso etenkään aluksi ole riittävää.

– Se on ihan ymmärrettä-vää, mutta se ei tarkoita että he ovat huonoja vanhempia. Kai-kenlaisissa perheissä tapahtuu vääryyksiä ja väärinkäsityk-siä. Se, että jo ennakolta tuo-mitaan, on väärin. Emme saisi ennakkoon asettua toisiamme vastaan, vaan töitä pitäisi teh-dä yhdessä.

Anitta Juhala-Jolkkonen korostaa nuorille opettajaopis-kelijoille että opettajan työ on yhteiskunnallinen tehtävä ja kodin ja koulun yhteistyö osa sitä. On tärkeää että opettaja on aidosti kiinnostunut lapsen elämästä.

– Painotan myös, että van-hempien kanssa tehtävästä yh-teistyöstä saa voimaa omaan työhönsä ja se rikastuttaa työtä tosi paljon. Opettajaksi opiske-levat miettivät tätä usein juuri toisinpäin. Heidän ajatuksensa on, että tästä koituu lisätyötä ja kaikki tämä vie paljon aikaa.

Koululaisille on suunniteltu polku-

pyöränhuoltokurssi. Kurssille voivat osallistua kaikki koulun oppilaat ja siellä opetellaan tekemään itse polku-

pyörän perushuolto.

Tervettä itsekkyyttä

– On erittäin tärkeää hoitaa las-ten kasvatusta oikealla tavalla ja korkealla tasolla, Kais Zaya korostaa.

– En näe mitään haittaa ko-din ja koulun välisestä yhteis-työstä. Päinvastoin, se vahvis-taa. Erityisesti aikana, jolloin ihmiset saavat olla asioista eri

IDEA


Ylen Hyvä Säätiö piristi malawilaisten lasten arkea jakamalla lapsille neniä.


Loveness ehtii vain harvoin kouluun. Työtä on liian paljon, sillä tytön molem-mat vanhemmat ovat sokeita. Lovnessin hoidettavana ovat vanhempien ja kodin lisäksi kolme sisarusta, joista nuorin on vasta vauva. Perhe elää Lovnessin paikal-liselta torilta saamilla satunnaisilla myyn-tituloilla, kyläläisten tuella sekä Unicefin viiden euron kuukausiavustuksen turvin.

Teksti: Leena Herlevi-ValtonenKuvat: Nina Keres

Osa Lovenessin ikätovereista Salimassa, Malawissa ovat on-nekkaampia; heillä on koulu-puvut ja mahdollisuus opiskel-la. Koulussa ollaan kuitenkin ankaria; koulupuvun on olta-va putipuhdas. Kaikilla ei ole varaa hankkia saippuaa puvun pesemiseksi, ja haave koulupäi-västä voi tyrehtyä siihen.

Malawi on yksi Nenäpäivän kohdemaista. Se on kymme-nen miljoonan asukkaan sisä-maavaltio eteläisessä Afrikas-sa. Korkea lapsikuolleisuus ja Aids-epidemia ovat jättäneet Malawiin lähes miljoona orpoa lasta. Malawi kuuluu YK:n lu-ettelossa maailman vähiten ke-hittyneiden maiden joukkoon.

Nenäkästä apua Nenäpäivä-kampanja kerää va-roja maailman köyhimmissä oloissa asuvien lasten hyväksi. Vuosina 2011–2013 kampan-jan tuotto toimitetaan yhdek-sän avustusjärjestön, muiden muassa Unicefin kautta Af-rikkaan ja Etelä-Aasiaan. Va-rat käytetään lasten koulutuk-seen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Viime vuonna suomalaiset pu-keutuivat ahkerasti punaisiin neniin, ja pöljäilivät noin 2,2 miljoonan euron edestä, jot-ta kehitysmaiden lapsista yhä useampi pääsisi kouluun, saisi suojan hiv-tartunnalta tai ma-larialta. Tänä vuonna tavoitteet ovat entistäkin pöljemmät!

Vuoden 2012 kampanja yl-lyttää suomalaiset leikkimieli-seen kisaan Britanniaa vastaan Yes Sir, it’s Nenäpäivä -sloga-nilla. Hulluna tavoitteena on päihittää hassuttelussa ja va-rainkeruussa Red Nose Day -kampanjan keksijäkansa. Ide-oita nenäkkäisiin tempauksiin ja tapahtumiin löytyy runsaas-ti kampanja verkkosivuilta ne-napaiva.fi.

Pala saippuaa

Nenäpäivän lähettiläs juontaja, toimittaja Katja Stål leikkii Lovnessin ja tytön kavereiden kanssa Malawin Salimassa.

Lapset tahtoisivat kouluun, mutta sinne ei ole asiaa likaisessa koulu-puvussa. Monen koulunkäynti vai-keutuu, kun per-heen tulot eivät rii-tä saippuaan.

Nuori äiti Rejoice aurin-golta varjossa vauvansa, Zude-siskon ja Nenäpäivä-lähettiläs Jenni Pääskysaa-ren seurassa. Omien las-tensa lisäksi Rejoice kantaa vastuun sisaruksistaan ja isovanhemmistaan. Mala-wissa on paljon perheitä, joista yksi sukupolvi puut-tuu kokonaan.


V A N H E M M A T T O I M I V A T

ILON KAUTTA Iissä

Mikä saa osallistumaan?

– No kun on niin mukavaa. Hirveän hyvä porukka, pu-hutaan oikeista asioista ja vie-dään niitä yhdessä eteenpäin, vastaa Leena Tiiro, yksi yhdis-tyksen kantavista voimista ja puuhanaisista. Puheenjohtaja Eve Koivuvaara lisää, että iloi-sessa vapaaehtoisten porukassa juttua riittää. Hänen mielestä yhdistystoiminnan parasta an-tia ovatkin muut ihmiset.

– Olemme yksi vaikuttaja kouluasioissa, teemme aloittei-ta ja otamme kantaa kouluun ja lasten kasvuympäristöön vai-kuttavissa asioissa. Järjestäm-me seminaareja, tilaisuuksia ja toimimme vanhempien yhteis-työelimenä, valaisee puheen-johtaja Koivuvaara alueyhdis-tyksen toimintaa. – Tärkeitä asioita iloisella ja rennolla ot-teella.

Alueyhdistyksen toimin-nan käynnisti uhka kylä-koulujen sulkemisesta ja

suurkoulun perustami-sesta. Suunnitelmat on-neksi kaatuivat ja oppi-

laat saivat jatkaa tutuissa lähikouluissaan. Kuvassa

vasemmalta Eve Koivu-vaara, Leena Tiiro, Anne

Huhta, Päivi Autio ja Mervi Jyrkäs. Takana Ma-

ria Öörni-Miettunen ja Marika Loukusa.

Iin koulujen vanhempainyhdistys ry

• Perustettu2008tukemaanvanhempaintoimintaa• JäseninävanhempiakaikiltaIinkouluilta• SuomenVanhempainliitonjäsen• Vaikuttaakouluasioissajaedistää kodinjakoulunyhteistyötä• Järjestääseminaareja,antaalausuntojaja laatiitutkimuksialastenjanuorten hyvinvoinninedistämiseksi

Ajankohtaisiakampanjoita• Energiajuomienvastainenkampanja• Koulujensisäilma-asiat• Kouluruokailunkehittäminen• Lastenjanuortenpäihdekasvatus

Pohjoisin alueellinen van-hempainyhdistys löytyy Iin kunnasta Pohjois-Pohjan-maalta. Iin koulujen van-hempainyhdistyksessä on onnistuttu yhdistämään rento yhdessäolo ja te-hokkuus. Neljän toiminta-vuotensa aikana yhdistys on ehtinyt esimerkiksi vai-kuttamaan kouluverkkoon, tukemaan vanhemmuutta ja vanhempaintoimintaa, verkostoitumaan ja raken-tamaan yhteisöllisyyttä.

Teksti: Katja RepoKuva: Jenni Teppo


Alueyhdistyksiä Suomen Vanhempainliitossa:

•Espoo,KoKoEspoory•Helsinki,HelsinkiläistenvanhempainyhdistystenalueyhdistysHELVARY•Hämeenlinna,HämeenlinnanSeudunVanhempainyhdistysry•Ii,Iinkoulujenvanhempainyhdistysry•Iisalmi,IIVARITry•Joensuu,JoensuunalueellinenvanhempainyhdistysJOVAry•Jyväskylä,Jyväskylänvanhempainfoorumiry•Järvenpää,JärvenpäänVanhempainverkostory•Kaarina,KaarinanalueellinenvanhempainyhdistysKAAVARYry•Lahti,LahdenSeudunVanhemmatry•Lohja,LohjankoulujenvanhemmatLOKOVAry•Pirkkala,Pirkkalanvanhempainverkostory•Porvoo,Porvoonvanhempainyhdistyksetry,FöräldraföreningariBorgårf•Raisio,RaisionVanhemmatry•Tampere,Tampereenkoulujentukiryhmäry•Turku,TurunalueellinenvanhempainyhdistysTURVARYry•Vaasa,VASEVARY-VaasanseudunVanhemmatry•Vantaa,Vantaanvanhempainyhdistystenalueyhdistys(VANVARY)ry•Vihti,VihdinVanhemmatry

Eikö kunnassasi vielä ole alueyhdistystä? •Vanhempainliitonperustamispaketinjaalueyhdistysten mallisäännötlöydätosoitteestavanhempainliitto.fi•LisätietojamyösPatentti-jarekisterihallituksenYhdistysrekisteri-sivuilta

KysylisääVanhempainliitosta,suunnittelijaKatjaRepo,puh.0447551374,[email protected]

ILON KAUTTA Iissä

Monenlaisia vanhempia tarvitaanVanhempainyhdistysten toi-minta on monipuolista, kä-siä ja taitoja tarvitaan. Kou-lujen vanhempaintoiminta ja alueyhdistystoiminta perus-tuvat vapaaehtoisuuteen. Ih-misiä tarvitaan yksittäisten tapahtumien järjestämiseen, vaikuttamistyöhön, kampan-joihin, hallitustyöskentelyyn sekä vanhempainiltojen ja kes-kustelutilaisuuksien osallistu-jiksi.

Alueyhdistyksen väki roh-kaisee kaikkia iiläisiä osallis-tumaan vanhempaintoimin-taan. Jokainen voi osallistua omien voimavarojensa ja elä-mäntilanteensa mukaan. – Ke-nenkään ei pidä jättää osal-listumatta keskusteluun sen pelossa, että sitten nakki nap-sahtaa, puheenjohtaja lupaa.

Yksin ei pärjääIissä on havaittu yhteistyön tärkeys jo heti toiminnan alku-vaiheissa, jolloin vanhemmat kokoontuivat menestykselli-sesti puolustamaan kyläkoulu-ja. Paikalliset yritykset, kunta, yhdistykset ja muut toimijat ovat yhdistäneet voimansa energiajuomien vastaisessa kampanjassa, koulukiusaami-sessa ja nuorten päihdekasva-tuksessa.

– Iissä on pienen paikka-kunnan yhteisöllisyyttä, joka saa ihmiset lähtemään mu-kaan. Alueyhdistyksen hal-lituksessa on vanhempia kai-kista Iin kouluista. Näin varmistetaan tiedonkulku koulujen välillä, kertoo Poh-jois-Iin koulun edustajana toi-miva Tiiro.

Iin koulujen vanhempainyhdistys ry

• Perustettu2008tukemaanvanhempaintoimintaa• JäseninävanhempiakaikiltaIinkouluilta• SuomenVanhempainliitonjäsen• Vaikuttaakouluasioissajaedistää kodinjakoulunyhteistyötä• Järjestääseminaareja,antaalausuntojaja laatiitutkimuksialastenjanuorten hyvinvoinninedistämiseksi

Ajankohtaisiakampanjoita• Energiajuomienvastainenkampanja• Koulujensisäilma-asiat• Kouluruokailunkehittäminen• Lastenjanuortenpäihdekasvatus

Mikä alueyhdistys?

-kattavaedustuskunnanvanhempainyhdistyksistä- jäseninävanhempainyhdistykset(tarvittaessamyöshenkilöjäseniä)-toimintaakokokunnanalueella- linkkikoulujenjapäiväkotienvanhempainyhdistystenjakunnanvälillä-seuraakunnanpäätöksentekoalastenkasvuympäristöönja kouluunvaikuttavissaasioissa-pitääsäännöllisestiyhteyttäopetus-jakasvatusasioista päättäviinvirkamiehiinjaluottamushenkilöihin-tekeeyhteistyötämuidenalueentoimijoidenkanssalasten hyvänkasvuympäristönedistämiseksi


Terveisiä

vanhemmilta

V A N H E M M A T T O I M I V A T

Avustuksia vanhempain-toimintaan myöntävät:

-ELY-keskukset-Kunnatjakaupungit-Säätiöt-Rahastot-Yleishyödyllisetjärjestöt, esim.RAY-Muutyhdistykset-Yrityssponsorit

Vanhempain-yhdistyksestä norpan suojelija

Koko kylä kasvattaa Kontinjoella

Kontinjoen kylä on pieni, mutta aktiivinen yhteisö Sot-kamossa. Vanhemmat ovat koulun, päiväkodin ja kyläyh-teisön aktiivisia kehittäjiä ja toimijoita lastensa hyvinvoin-nin puolesta.

Toimeliaitten äitien rin-nalla, isänä saattaa kokea voi-mattomuuden tunnetta ja tietämättömyyttä siitä, mi-ten lastensa parhaaksi voi-si toimia. Minulle luonnolli-sin tapa oli perustaa yhdistys koulussa jo olleen vanhem-paintoiminnan tueksi helmi-kuussa 2011. Kontinjoen kou-lun vanhempainyhdistykseen kuuluu myös koulun ja päivä-kodin henkilökuntaa, joten yh-teistyö on vaivatonta ja kaik-kien osapuolten äänet saadaan kuuluville.

Yhteen hiileen puhalta-minen taitaa luontojaan olla pienen kyläyhteisön tapa. Aa-muisin aikuiset ja lapset tulee tervehdittyä sekä yhdistyksen juoksevat asiat hoidettua päi-väkodin ja koulun pihapiiris-sä kuin huomaamatta muun päivittäisen arkitoiminnan keskellä. Tapahtumia järjes-tetään yhteistyössä kylätoi-mikunnan kanssa.

Tapahtumien ja myyjäis-ten lisäksi yhdistys tarjoaa

talkoovoimaa ja henkilökoh-taista osaamista. Tuoreimmat esimerkit ovat ATK-luokan kunnostustalkoot, pihakeinu ja muut pihaliikuntavälineet.

Uusin yhdistyksen perin-ne on kuudesluokkalaisille annettava Asenne-stipendi. Se myönnetään tunnustuk-seksi positiivisesta elämän-asenteesta ja esimerkillisestä kouluasenteesta.

Yhdistystoiminta on muka-naan vievää hommaa!

Joona Tolonen, Kontinjoen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja

Savonlinnan Kellarpellon koulussa, saimaannorppa-alu-een sydämessä, tehtiin kevääl-lä 2012 savesta 290 saimaan-norppaa. Kellarpellon koulun vanhempainyhdistys haki ja sai Nestorisäätiöltä 1000 eu-ron apurahan saimaannorppi-en suojelun edistämistä varten. Apurahan turvin järjestettiin norppanäyttely Olavinlinnas-sa.

Aluksi koulun oppilaat ja vanhemmat perehtyivät tar-kemmin saimaannorppaan ja sen suojeluun. Jokainen sai valmistaa näyttelyyn norppa-veistoksen.

Saimaannorppa on erit-täin uhanalainen, sen nykyi-nen kanta on noin 290 yksi-löä. Norppaveistoksia tehtiin todellisuutta vastaava määrä. Kokonaisuuden on tarkoitus herättää katsoja huomaamaan, kuinka vähän saimaannorp-pia onkaan jäljellä, ja kuin-ka tärkeää hylkeiden suojelu on. Samalla koulumme oppi-laat saavat tietoa siitä, kuinka harvinainen eläin alueellamme asustelee.

Erja Koskelainen, Kellarpellon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja.

Vanhempainyhdistyksille myönnetään avustuksia:

-Yleis-javuosiavustuksetmm. tilavuokriin,kerhotoimintaan, laitteisiinjatarvikkeisiin-Kouluttautumiseenja matkakustannuksiin-Kuntalaisiinkohdistuviin projekteihinjahankkeisiin-Julkaisuihinjatutkimus- toimintaan-Nuorisotoimintaan

Tukea vanhempaintoimintaan

Kuv

a: M

arkk

u Ti

ssar

inen

nuoret ja nokian kasvatus- vanhat kohtaavat tärkeimmät ... · pdf filesuomen...

Documents