NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 2 • 2013

» Palaset loksahtivat kohdalleen

» Maailma on kuitenkin kaunis

2

Julkaisija ja kustantajaNuorten Ystävät ryTorikatu 2890100 Oulup. 044 7341 500f. (08) 5341 550etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fiwww.nuortenystavat.fi

PäätoimittajaArja Sutela

ToimituspäällikköJarno Kinnunen

ToimitussihteeriAnu Isoaho

YritysmarkkinoijaTuomo Mäkelä

TaittoJarno Kinnunen ja Anu Isoaho

TaittopohjaGasworks

Kannen kuvaJarno Kinnunen

Ilmoitukset ja tilauksetNuorten Ystävät /ViestintäpalvelutTorikatu 2890100 Oululehti@nuortenystavat.fi

Lehden postituspäivät 20137.3 6.626.95.12

TilaushintaVuosikerta (4 nroa) / 45 €

Painos3700 kpl

PainopaikkaErweko Oy

ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoiminta-konserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Tässä numerossaNUORTEN YSTÄVÄT 2 / 2013

Elämä oli jat-kuvaa hullua menoa

3 � � � � � � � � � � Pääkirjoitus: Kukkahatut kallellaan

4 � � � � � � � � � � Palaset loksahtivat kohdalleen

10 � � � � � � � � � Elämä oli jatkuvaa hullua menoa

13 � � � � � � � � � � � Paavo-toiminnassa haetaan asiakkaan omia voimavaroja

16 � � � � � � � � � � � Maailma on kuitenkin kaunis

18 � � � � � � � � � � � Kintas pitää kiinni arjessa

22 � � � � � � � � � Taikasauva -toiminta

24 � � � � � � � � � Tuotteistamisella palvelun sisältö näkyväksi

27 � � � � � � � � � � � Lapsen oikeuksien päivän teemana vammaisten lasten oikeudet

28 � � � � � � � � � � � Vapaus työskennellä hyvin

30 � � � � � � � � � � � Missä olet isä?

32 � � � � � � � � � � � Mäntyrinteellä kunnioitetaan yksilöllisyyttä�

34 � � � � � � � � � � � Kolumni: Poimintoja yrityksen ja elämisen arjesta

35 � � � � � � � � � � � Koulukotien kulttuuripäivät Muhoksella

37 � � � � � � � � � � � Ystäviltä kuultua

Vapaus työs-kennellä

hyvins. 28

Maailma on kuitenkin kaunis

s. 16

Mäntyrinteellä kunnioite-taan yksilöllisyyttä

s. 32

s. 10

s. 4

3

Tunnustan olevani kukkahattutäti� Ainakin koira- ja hevosmaail-massa� En pitänyt viimeisintä rottweileriamme Harmia ojennuksessa, vaan se sai toteuttaa valoisaa cockerspanielin luonnettaan kömpimällä koko 45-kiloisella ruhollaan kaikkien vastaantulijoiden syliin� Kukka-hattutädin varmuudella tiesin, että Harmi oli kiltti koira� Palvelukoiran ominaisuuksia se harjoitti ainoastaan kotona, kantaen koko kroppa riemusta mutkalla lattioilta löytämiään roskia, nastoja, nuppineuloja ja timanttisormuksia� Hevoshommissa me kukkahattutädit olemme niitä, jotka kannamme hevosille omppuja ja kuivaa leipää ja mieluummin lönköttelemme metsäpoluilla kuin pyrimme saamaan aina vaan tar-kemman kouluradan tai kiitämään aina vaan nopeammin ja korkeam-malle� Oikein mielelläni kyllä istun kukkahattu päässä katsomossa late-lemassa viisauksia, kun toiset äkertävät hikihatussa kisakentällä�

En kuitenkaan löytänyt kukkahattuani, kun luin Yhteiskunta-politiikan opiskelijan Tanja Kurosen haastattelun Kehitysvammaliiton Ketju –lehdestä� Kuronen kertoo kokemuksestaan hoiva-alan järjes-tössä ja siihen liittyvästä pro gradu –työstään� Tanja Kuronen kritisoi vapaaehtoisjärjestöjen tekemää hoivatyötä� Hänen mukaansa vapaaeh-toistyöhön perustuva hoiva on heppoista: ”Hoitotyö on yhä enemmän liukumassa pois ammatillisuuden piiristä kohti kukkahattusektoria, joka teettää työn hyväntahtoisilla auttamishaluisilla naisilla�”

Kuronen kritisoi kuntia, jotka säästötalkoiden nimissä siirtävät entistä enemmän vastuuta hoivatyöstä järjestösektorille� Järjestöt teet-tävät hänen mukaansa työt vapaaehtoisilla tai pientä korvausta saavilla naisilla� Kurosen mukaan järjestöissä ei osata, uskalleta tai haluta rajata niiden vastuulle sysättyä ammatillista hoivatyötä�

Tässä kohtaa on täytyy puhaltaa pilliin� On tehtävä selkeä ero Kurosen kuvaaman kukkahattuhoivan (missä sitä lieneekään?) ja kor-kealaatuisen, kansalaisjärjestöpohjaisen ammattityön ja siihen lisäarvoa tuottavan vapaaehtoistyön välillä� Vapaaehtoistyöllä ei voi eikä saa kor-vata ammattityötä, vaan se on sitä rikastavaa, oli kyse julkisen sektorin tai järjestön tuottamasta palvelusta�

Huippuunsa hiottu ammatillinen kansalaisjärjestöpohjainen pal-veluntuotanto on Suomessa organisoitumassa Reilu Palvelu –nimik-keen alle� REILU –palvelumerkin voi saada tiukat laatukriteerit täyttävä sosiaali- ja terveysalan järjestön tuottama palvelu� Kriteeristö on täytet-tävä vastuullisuuden, laadun ja yhteiskunnallisen merkityksen osalta� Järjestö, joka on saavuttanut REILU –palvelumerkin, toimii tasolla, jonka saavuttamisella julkisellakin palveluntuottajalla on haastetta�

Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Pääkirjoitus

Kukkahatut kallellaan

5

Palaset loksahtivat kohdalleen

Hyvällä tuulella. Joka päivä. Ja hommat hoituu. Sellainen mies on Nuorten Ystävien keskustoimiston vahtimestari Ojalan Sami.

teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

6

NOlemme vahvasti sitoutuneet huolehtimaan oppilaidemme hyvinvoinnista tarjoamalla palveluja, joita monessa muussa lastensuojeluyksikössä on haettava jokainen kerta julkisen terveydenhuollon piiristä.

Nuorten Ystävien keskustoimistolla Oulussa, Waenerberg-talolla, työskentelee yli 30 hallin-non työntekijää, joten vahtimestari Sami Oja-lalla riittää juoksevien asioiden hoitamisessa sopivasti tekemistä�

- Ja työkaverit on ihan huippuja, Sami ker-too hymyssä suin�

- Laita siihen juttuun, että mulla on siis-tit sisähommat ja työsuhde-etuna sopivasti ulkoilua ja liikuntaa, Sami vitsailee ja pyytelee samalla anteeksi, kun juuri alkaneen haastatte-lun keskeyttää kiireellinen työtehtävä�

Vuosikertomukset saapuivat painosta, joten pahvilaatikot pitää saada sisälle odottamaan postitusta�

- Nyt tulee kyllä hiki, mutta ei se haittaa� Mahtavaa, että on hommia�

Samin suusta tämä on erityisen helppo uskoa sillä Sami on määrätietoisesti taistellut itsensä työelämään� Sen kuuluisan pitkän kaa-van kautta�

Silloin kun työ oli pelkkä haaveSami sairastui murrosikäisenä vakavaan masennukseen, joka johti yli vuoden kestänee-seen osastohoitoon� Opinnot lukiossa jäivät kesken� Diagnoosiksi varmistui paranoidinen skitsofrenia� Sairaalajakson jälkeen Sami aloitti opiskelut Oulussa ja pääsi mukaan Nuorten Ystävien Kintas-toimintaan� Kuntoutuminen pääsi alkuun�

- Opiskelu ja Kinttaan ryhmätoiminnot, harrasteet ja työelämäkokeilut mahdollistivat etenemisen elämässä� Se oli mahtava jakso elä-mässäni� Sain erilaisia arkielämäntaitoja sekä elinikäisiä ystäviä, joiden kanssa olen tekemi-sissä tänä päivänäkin�

Parin vuoden kuntoutumisjakson jälkeen kaikki meni todella hyvin�

- Pääsin ensimmäistä kertaa jo silloin 2000-luvun alkupuolella tänne Wennulle töihin vah-timestarin hommiin� Reilun kahden vuoden jälkeen alkoivat työn arkirutiinit kuitenkin kyllästyttää� Ajattelin, että muutakin pitää nuo-ren miehen kokeilla ja lähdin ammattikouluun suorittamaan kiinteistönhoitajan tutkintoa�

Kaikki oli mallillaan� Masennuslääkitystä-kin vähennettiin koska kaikki meni niin hyvin� Se oli kuitenkin suuri virhe�

- Kuukauden päästä pönttö alkoi ihan oikeasti viheltämään� Aloin nähdä harhoja� Edessä oli puolen vuoden jakso osastohoidossa, jonka aikana tapahtui paljon hyvää� Lopetin tupakoimasta ja pelaamasta hedelmäpelejä�

Koulu jäi kuitenkin taas kesken ja osasto-hoidon jälkeen Sami palasi takaisin Kintas-toimintaan�

- Sitten olin työttömänä kaksi todella pitkää vuotta� Työttömänä ehti ajatella asioita, aikaa kun oli� Mietin, että olenko tyhmä, kun en saa mitään koulua käytyä loppuun� Juttu oli pakko selvittää ja menin Mensan testiin� Tuloksia odotellessa toivoin, että testitulos olisi alhainen�

Onneksi mulla on loistava manageri täällä töissä. Erja hoitaa meikäläisen hommien työnjohdon.

7

Jotta joku selitys löytyisi� No, Mensan mukaan en ole ainakaan tyhmä, Sami naureskelee�

Työnhaku jatkui mutta töitä ei kovasta yri-tyksestä huolimatta löytynyt� Kymmenen vuo-den kuntoutusrahalla kituuttelun jälkeen lää-käri ehdotti, että kirjoitetaan eläkepaperit�

- Tuommosta ehdotti� Meikäläiselle, nuo-relle miehelle� Lääkärin mukaan minun kanssa saman diagnoosin omaavista vain yksi pro-sentti on palkkatöissä� Tekemättömyys ja jou-tenolo korpesivat kuitenkin niin paljon etten suostunut� Halusin töihin enkä eläkkeelle! Pää-tin, että tekemistä löytyy vaikka kivenkolosta� Eläkkeelle en perhana kyllä aio jäädä�

Kolmen vuoden ajan Sami hankki työkoke-musta työvoimatoimiston työkokeilujen kautta�

– Tein kolme vuotta töitä käytännössä ilmai-seksi� Taloudellisesti oli todella tiukkaa� Silloin teki mieli luovuttaa ja hakeutua eläkkeelle� Onneksi en kuitenkaan lyönyt hanskoja tiskiin�

Haaveesta totta- 15�5�2007� Päivämäärä on jäänyt kuule sel-keästi mieleen� Täällä aukesi vahtimestarin paikka ja pääsin takaisin tänne hommiin� Tut-tuun paikkaan ja ihan oikealla palkalla!

Parin määräaikaisen työsopimuksen jälkeen Sami vakinaistettiin�

- Nuoruuden haave toteutui sillä hetkellä kun sain vakituisen työsopparin� Vitsi, mitkä fiilikset oli! Aivan huippua! Näin jälkeenpäin

ajatellen on käynyt mielessä, että työkokeiluista oli hyötyä, vaikkei se silloin siltä tuntunutkaan�

Sami tekee kuuden tunnin työpäiviä ja rytmi sopii hänelle paremmin kuin hyvin� Aikaa jää harrastuksille ja vapaa-ajalle sopivasti�

- Työ on mulle tärkeä juttu� Elämänehto, että pysyy kunnossa� Kun olin pitkään työttömänä niin minulla ei ollut mitään� Ei tekemistä eikä toimeentuloa� Työn myötä päivät ovat vaihte-

8

Nuorten Ystävillä yhteiskuntavastuu otetaan tosissaan

levia ja tekemistä riittää� Mukavan työn lisäksi tähän kuuluu tämä sosiaalinenkin puoli, kun on paljon työkavereita� Meillä on täällä loistava työporukka� Senkin vuoksi töihin on aina kiva lähteä�

Joskus kiire painaa kuitenkin päälle ja monta rautaa voi olla tulessa yhtä aikaa�

- Silloin saattaa hieman stressata� Onneksi mulla on loistava manageri täällä töissä�

Managerilla Sami tarkoittaa aulasihteeri Strömmerin Erjaa, joka organisoi ja aikataulut-taa Samin työtehtävät�

- Erja hoitaa meikäläisen hommien työn-johdon� Hommat pysyy aina hanskassa eikä tarvitse murehtia turhasta�

Eikä Sami kyllä murehdikaan� Työssään mies on tunnollinen ja tarkka�

- Sami on työyhteisön ilopilleri, joka saa aina kaikki hyvälle tuulelle� Ja kaiken lisäksi hän huolehtii esimerkillisesti, että asiat hoitu-vat ajallaan� Aina porukkalotosta loisteputki-lamppujen vaihtamiseen, järjestösuunnittelija Lassi Kangasluoma kehuu�

Elämä on mallillaanVapaa-ajalla Sami on intohimoinen musiikki-mies, joka osaa käsitellä monenlaisia instrument-teja� Uimahallillakin aikaa kuluu kuin siivillä�

- Tykkään käydä uimassa kesät talvet� Kunto pysyy kohillaan ja painokin siedettävissä luke-missa�

Sami kertoo, että kaikki on niin hyvin kuin olla vain voi� Toinenkin suuri lapsuuden haave toteutui viime syksynä, kun Sami pääsi muutta-maan ostamaansa vastavalmistuneeseen asun-toon Oulun keskustassa�

- Vakituinen työ mahdollisti oman asunnon hankkimisenkin� On se hienoa, kun palaset loksahtelee kohilleen� Olen yrittänyt tehdä sitä mikä on tuntunut hyvältä ja järkevältä�

Niinpä� Ja vielä yksi toive lampun hengelle� - Emäntä pitäs löytää…

Yhteiskuntavastuu jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen.

Näistä sosiaalinen yhteiskuntavastuu näkyy esimerkiksi lain minimivaatimukset ylittävänä työntekijöiden hyvinvoinnista ja ihmisoikeuk-sien toteutuksesta huolehtimisena ja syrjäyty-misvaarassa olevien työllistämisenä.

- Nuorten Ystävillä on yhteiskuntavastuun kustannuspaikka, jonka puitteissa palkataan osatyökykyisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä järjestökonserniin töihin työehtoso-pimusten mukaisella palkalla. Kyseiset henkilöt ovat tasa-arvoisia työntekijöitä muiden kanssa, oikeudet ja vastuut ovat samat kaikilla. Mahdol-linen osatyökykyisyys otetaan tietenkin huomi-oon, kertoo Nuorten Ystävien pääsihteeri Arja Sutela

Nuorten Ystävillä on pitkä historia sosiaa-lisen työllistymisen edistäjänä. Nuorten Ystä-vissä havaittiin jo varhain, että paras keino aut-taa esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuksissa olevia tai kehitysvammaisia nuoria eteenpäin elämässä on auttaa heitä saamaan ammattikou-lutus ja työllistymään.

Kaikki voittavatTyöllistyminen ehkäisee syrjäytymistä anta-malla riittävän toimeentulon, tarjoamalla yhtei-sön, johon kuulua sekä tuntemuksen toimijuu-desta. Nämä yhdessä tuottavat osallisuuden kokemuksen, joka on vastakohta syrjäytymi-selle.

- Työministerimme on heittänyt yrityksille haasteen nuorten ja osatyökykyisten työllistä-misestä. Emme pääse yhteiskuntana irti nuor-ten jakaantumisesta erittäin hyvin pärjääviin ja kurjistuviin, ellemme ole kaikki talkoissa mukana. Viime aikaiset tapahtumat Ruotsissa, Englannissa ja Espanjassa ovat varoittava esi-merkki miten pahaksi tilanteet voivat riistäytyä, ellemme ota yhdessä vastuuta nuorten syrjäyty-misen ehkäisystä, Sutela tähdentää.

Nuorten Ystävien pitkäaikainen kokemus sosiaalisesta työllistämisestä osoittaa, että osa-työkykyiseksi määritetyillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla on suurta potentiaalia suoriutua eri-laisista työtehtävistä.

- Heissä on erityisen tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä. Haasteena on saada nuori ja oikea työ kohtaamaan. Enkä malta olla mainitsematta imagoarvoa, jonka jokainen yritys saavuttaa työllistäessään osatyökykyisen henkilön. Tämä on ehdottomasti win-win-win –tilanne. Nuori hyötyy, yritys hyötyy ja yhteiskunta hyötyy.

9

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Nordea Pankki Suomi OyjAleksanterinkatu 36 B, 00020 Nordea0200 3000nordea.fi

Nordea Business MasterCard helpottaa yrityksesi arkea. Koroton maksuaika parantaa yrityksesi maksuvalmiutta ja saat hankinnoista yhden laskuerittelyn, joka on helppo viedä kirjanpitoon. Yritykseesi tulevien laskujen määrä vähenee ja voit luopua käteiskassasta, erillisistä bensakorteista sekä henkilökohtaisten korttien käytöstä yritysostoihin.

Kysy lisää Nordea Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18 tai Nordean konttorista.

Teemme sen mahdolliseksi

Yrittäjä, maksa vähemmän laskuja

10

Nuorten Ystävien Oulun seudun avopalvelu-keskuksessa toimiva Nuorten Paavo-kuntoutus on mukana Lassen arjessa� Toiminnan tavoit-teena on vähentää oululaisten moniongel-maisten nuorten pitkäaikaisasunnottomuutta, sitouttaa heitä asumiseen ja kuntoutumiseen ja kehittää eri toimijoiden välille yhteistyömallia, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä�

Lassen ongelmat alkoivat muutama vuosi sitten kesällä� Peliongelma ja pikavipit ruok-kivat toinen toisiaan, ja kotona vanhempien kanssa oli jatkuvasti erimielisyyksiä�

- Kun sai vippejä, saattoi pelata� Ja pelion-gelma aiheutti ongelmia perheessä; perhe ei tykännyt siitä, että pelasin� Tuli helposti riidel-tyä eri asioista, Lasse muistelee�

- En oikeastaan tiennyt asioista ennen kuin en enää saanut vippejä� Silloin kun tappi tuli

vipeissä vastaan, aloin tajuta millaisessa lie-messä olen ja se oli järkytys� Oli niin helppoa kun vaan sai vippejä: naputtelin tietokoneella ja tilille tuli rahaa� Jostain oli apua haettava, Lasse sanoo rauhallisesti�

Avun hakeminen

Lasse hakeutui itse hoitoon� Ensimmäisenä hän meni Oulun kaupungin nuorisotoimen Byströmin talolle, sitten Redille puhumaan peliongelmasta ja terveyskeskukseen, minkä kautta hän pääsi nuorisopsykiatriselle polikli-nikalle hoidettavaksi� Lasse oli vajaan vuoden töissä taidetyöpajalla, mutta tällä hetkellä hän on sairaslomalla�

- Byströmin talolla katsottiin pajapaikat yhdessä� Se auttoi kuntoutumisessa�

Oli melkoista hulabaloota peliongelman kanssa, pikavippejä sai otettua, jatkuvaa hullua menoa, Lasse muistelee muutaman vuoden takaista aikaa. Oma halu ja asenne ovat olleet olennaisia asioita kuntoutumisessa ja elämän saamisessa raiteilleen.

Elämä oli jatkuvaa hullua menoateksti ANU ISOAHO kuvat STOCK.XCHNG

11

Peliongelman ja perhetilanteen vuoksi Lasse tarvitsi oman asunnon� Se järjestyi Oulun kau-pungin koordinoiman Nuorten Paavon kautta� Nuorten Paavo on tukikokonaisuus, jossa asunto sekä asumisohjaus tulee OsNalta ja kuntoutusohjaus Nuorten Ystäviltä� Nyt Lasse on asunut vuoden verran omassa asunnossa�

- Asumisohjaus, kotikäynnit ja kuntoutus alkoivat heti ja käyn myös kolmesti viikossa erilaisissa vertaisryhmissä� Välit lapsuuden perheeseenkin paranivat, kun pääsin muutta-maan omaan kämppään�

Lassella on oman kuntoutusohjaajan kanssa yksilökeskustelu joka maanantai, jolloin teh-dään myös yhdessä paperille viikkosuunni-telma� Viikkosuunnitelmaan laitetaan kaikki sen viikon ryhmät, tarvittaessa yhdessä kau-passa käynnit ja muut hoidettavat asiat� Asu-

Silloin kun tappi tuli vipeissä vastaan, aloin tajuata millaisessa liemessä olen.

12

Koulunkäynti

Tähtäimessä opiskelu

Lassen tilanne näyttää nyt hyvältä, vaikka aika ajoin hän on jonkin verran pelannut vielä-kin� Tärkeimmäksi asiaksi hän kokee sen, että arjessa on tukitoimia�

- Arki pyörii hyvin� Nyt olen hakenut kou-luihin ja Paavon puolesta on autettu järjeste-lyissä ja aikatauluissa� Pääsykokeet ovat pian ja tekeminen kiinnostaa enemmän kuin lukemi-nen� Jos lähtisin Oulusta pois, tukitoimet kat-keaisivat�

Lassen kuntoutusohjaaja Mari Soronen huomauttaa, että tukitoimia ei lopeteta missään vaiheessa kesken, vaikka kouluunkin pääsisi�

– Lopetus tehdään suunnitelmallisesti, on seurantajakso ja kevyempiä tukitoimia jat-koksi� Lassen tilanne on nyt paljon parempi kuin vuosi tai puoli vuotta sitten, jolloin arki oli vielä rempallaan� Olemme saaneet mukavassa yhteistyössä asioita eteenpäin ja kun on selkeä motivaatio opiskelemaan, kantaa se arjessa eteenpäin, Soronen sanoo kannustavasti�

misohjaaja käy kotikäynnillä pari kertaa vii-kossa� Asumisohjaaja käy Lassen kanssa läpi asumiseen liittyviä asioita ja tukee Lassea siinä, että asunto pysyy hyvässä kunnossa� Lisäksi Lasse sai keväällä edunvalvojan�

- Edunvalvoja minulla on nyt sitä varten, kun en itse pysty vielä huolehtimaan raha-asioista� Saan viikossa tietyn summan käyttö-rahaa ja sen pitää riittää� Edunvalvonta hoitaa myös laskut� Järjestely on hyvä� Sosku auttoi pyykkikoneen hankinnassa, kun taloyhtiössä ei ole pesutupaa� Kaikista paikoista, mihin olen mennyt, olen saanut hyvin apua�

- Pikavipit ovat menneet ulosottoon� Vel-kojen takaisinmaksun järjestelyjä ei olla vielä tehty, sillä minimituloista velkoja on hankala lyhentää� Velkojen lyhentämisen aika ei ole vielä� Luotan kuitenkin siihen, että kun tulot joskus paranevat, luotto tulee maksettua� Vel-kajärjestely on kerran elämässä juttu ja nyt vipit eivät vaikuta jokapäiväiseen elämään, Lasse kertoo�

13

Paavo-toiminnassa haetaan asiakkaan omia voimavaroja

Alle 30-vuotiaiden nuorten asunnottomuutta poistavaa toimintaa ovat Nuorten Paavossa kuntoutuksen puolella toteuttamassa kuntoutusohjaajat Mari Soronen ja Kati Kurvi.

teksti ja kuva ANU ISOAHO

Paavo-toiminnassa on kyse yhteistyökuviosta, jota koordinoi Oulun kaupunki� Kuntoutus-ohjauksesta vastaa Nuorten Ystävät ja OsNa tarjoaa nuorelle asunnon ja asumisohjaajan� Yhteistyötä tehdään tiivisti sosiaalitoimen, Redin, TE-keskuksen, Kelan, Kiviharjun päih-dekuntoutusklinikan ja Byströmin talon kanssa�

Asiakaspaikkoja Paavossa on reilu kaksi-kymmentä� Tullessaan palvelun piiriin, asiak-kaat ovat usein melko heikossa kunnossa�

- Moniongelmaisuus, mielenterveys ja päih-teet� Pitkään jatkunut huumeiden käyttö, johon usein liittyy epämääräiset velat ja jonkinlainen rikollisuus� Plus se, että ei ole asuntoa, listaa Kurvi asiakkaiden taustoja�

- Kaikilla asunnottomilla ei ole päihdeon-gelmaa, vaikka stereotyyppisesti niin ajatellaan� Yleensä puhutaan elämänhallinnan ongelmasta tai mielenterveysongelmasta� Asunnottomaksi joutuminen on pitkä prosessi� Esimerkkinä voisi mainita opiskelijan, joka kokee olevansa

erilainen kuin muut ja hän alkaa hiljalleen eristäytymään muusta maailmasta� Tai sitten puhutaan ihmisistä, joilla on esimerkiksi diag-nosoimaton mielenterveysongelma� Kyseessä on lumipalloefekti, jonka lopuksi menee asunto, Soronen kertoo�

Miksi apua ei haeta?Usein ihmetellään, miksi ihmiset eivät hae apua ongelmiinsa�

- Meidän asiakkaat ovat tipahtaneet kai-kista turvaverkoista läpi� Asiakas voi olla vuo-sia ilman yhteiskunnan tukipalveluja, koska ei osata hakea apua ja tukea� Toisaalta voi olla helpompi hankkia euro ruokaan kuin mennä sosiaalitoimeen hakemaan toimeentulotu-kea� Ahdistus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö estävät asiakasta hoitamasta asi-oitaan� Asiakasta voi myös hävettää virastossa asioiminen� Monesti me menemme asiakkaan

»Ongelma on se, että ihmi-sille ei ole tullut tunnetta,

että on tullut kohdatuksi. Viran-omaisiin ei luoteta auttajina ja pelätään sotkeutumista byrokra-tian rattaisiin, kuntoutusohjaaja Mari Soronen valottaa.

Kati Kurvi ja Mari Soronen

14

Sosiaalipäivystysrinkiin kuuluu 11 päivystäjää.

Energiaa meille kaikille.

Valinnallasi on merkitystä.kanssa yhdessä käymään sosiaalitoimistossa, kuvailee Kurvi asiakkaiden tilannetta�

- Ongelma on se, että ihmisille ei ole tullut tunnetta, että on tullut kohdatuksi� Viranomai-siin ei luoteta auttajina ja pelätään sotkeutu-mista byrokratian rattaisiin, Soronen jatkaa�

- Asiakkaan velka-asioita lähdetään selvit-tämään sitten, kun muu kuntoutuminen on hyvällä alulla� Kun asiakkaalta kysytään, pal-jonko hänellä velkoja, vastaus on usein “en oikein tiedä”� Asiakkaan kanssa voidaan mennä yhdessä ulosottovirastoon pyytämään velkare-kisteri ja katsotaan, mistä velkaa on ja kuinka paljon� Velkaneuvoja puolestaan saattaa sanoa asiakkaalle, jos on liian aikaista alkaa hoitamaan velkoja� Asiakkaan olo helpottuu, kun hän saa ”luvan” kuntoutua, huomauttaa Kurvi�

- Kuntoutumisessa haetaan ensin omia voimavaroja� Asunto ja toimeentulotuki ovat ensimmäisiä asioita, mitä asiakas pystyy otta-maan vastaan� Koska päivärytmi on usein sekai-sin, lähdetään liikkeelle arjen pienistä asioista kuten esimerkiksi linja-autolla kulkemisesta, Soronen kertoo�

Velkaantumisen ehkäisy lähtee kouluista ja perheistäOngelmien ratkaisuun ei ole yhtä oikeaa keinoja�

- Meidän asiakkaat ovat jo niin velkaan-tuneita, ettei heidän kohdallaan voida puhua ennaltaehkäisystä� Moni asiakas on edunval-vonnassa, mikä on ainoa vaihtoehto vaikeissa peli- tai päihdeongelmissa� Edunvalvonnan saaminen ei ole helppoa, vaan siihen vaaditaan asiakkaan oma halu ja lääkärinlausunto� Jos asiakas ei halua edunvalvontaa, keinot velkaan-tumisen lisääntymisen ehkäisyyn ovat vähäi-set� Toimeentulotukea voidaan maksaa erissä, mutta asiakas voi perua järjestelyn itse milloin vain, kuvailee Kurvi Paavon asiakkaiden tilan-netta�

Paavon asiakkailla suurimpia velkaannutta-jia ovat vuokrarästit ja pikavipit�

- Jos yksi 450 euron vuokra jää maksamatta, on sen takaisin maksaminen toimeentulotuella kuukausien prosessi� Ja koska päällekkäisiä vel-koja on mahdollista saada, puhutaan meidän asiakkaiden kohdalla usein isoista velkasum-mista� Pikavipit puolestaan aiheuttavat ongel-mia toimeentulotuen saamisessa� Pikavippi katsotaan sosiaalitoimessa tuloksi, samoin kuin kaikki 70:en euron yli menevät osuudet� Pika-vipit ovat osalle viimeinen oljenkorsi epätoivoi-sessa tilanteessa, Soronen kertoo�

- Talousneuvontaa voisi antaa jo nuorille kouluissa� Nuorilla menee luottotiedot biletyk-seen ja vaatteisiin ja sitä kautta voi alkaa syrjäy-tyminen, Kurvi pohtii lopuksi�

15

16

Olen tehnyt suuren työn kyetäkseni ja uskaltaakseni luottaa, enkä ole joutunut katumaan sitä.

17

Maailma kuitenkin on kaunisteksti ANNA JÄRVINEN kuva JARNO KINNUNEN

Kuntoutujan kynästä

Kirjoitan tätä pientä tarinaa äärimmäi-sessä tunteiden sekamelskasssa, sillä minulla on juuri diagnisoitu ADD eli tarkkaavaisuushäiriö ja olen tajunnut

kipeitä asioita elämästäni. Viha joka kumpuaa kysymyksistä. Miksi

vasta nyt? Miksi minut on jätetty yksin? Miksi olen ollut pakotettu pitämään itseäni tyhmänä ja vihattavana? Kuitenkin päätin ryhtyä tähän kuunnellen samalla Irwinin Maailma on kaunis -laulua. Se kertoo unelmien tärkeydestä ja mie-len vapaudesta.

Ja minä en voi unohtaa tässä hetkessä unel-miani ja haaveitani. Minulla on kaksi vaihtoeh-toa. Jatkaa näin ja seota vihaan ja suruun tai yrittää kääntää ne voitoksi. Ja minun ei tarvitse tehdä sitä yksin, vaikka yksinäisyydestä kär-sinkin. Siksi haluan kertoa siitä, miten mielet-tömän tärkeä rooli avohoidolla, kuten Nuorten Ystävien Kintas-toiminnalla, on minulle ollut.

Olen ollut Kintas-toiminnassa mukana use-amman vuoden ja olen siitä todella kiitollinen. Olen tuntenut, että ihmiset todella välittävät ja haluavat pelkkää hyvää. Voin mennä Kintas-talolle ilossa ja surussa varmana siitä, että nämä ihmiset ovat rinnallani vaikka itse en itseni rinnalla kykenisi aina olemaan. Heiltä ei lopu usko minuun, vaikka minä olen menettä-nyt sen monet kerrat. Olen saanut myös eheyt-täviä ja onnistumisen kokemuksia, jotka tulen muistamaan varmasti aina.

Olen tehnyt suuren työn kyetäkseni ja uskal-taakseni luottaa, enkä ole joutunut katumaan sitä. On tärkeää, että ohjaajan ja kuntoutujan välillä ei ole mieletöntä kuilua, vaan voin tun-tea itseni hyväksytyksi tällaisena, ihmisenä.

Siellä missä hämähäkki on kotonansa, perho-nen on vankina� En ole sopinut muottiin, en ole osannut elää niin kuin odotetaan, vaikka olen yrittänyt. Oireitani ei ole otettu todesta, eikä nähty. ”Alisuoriutujalla” olikin ADD ja oppimis-häiriö. Tämän tiedon olisin tarvinnut jo lap-sena. Minulla on jäänyt koulu kesken, vaikka pidin siitä ja olin motivoitunut.

Kyse ei ole siitä ettenkö osaisi, tarvitsen sii-hen vain apua, erilaisia keinoja. On uskomatto-man turhauttavaa aloittaa joka päivä uudestaan miettimällä miten senttimetrit muutettiinkaan

millimetreiksi ja mitä se opettaja sanoikaan eilisellä oppitunnilla. En minä muista taaskaan mitään. Pyysin usein saada poistua vessaan, jotta voisin vähän aikaa kävellä ympyrää, sillä sisälläni kytee tulivuori. Se ravisteli minua ja minä jouduin piilottamaan sen. Nyt ymmärrän itseäni ja nyt minulla on näyttää mustaa valkoi-sella. En olekaan tyhmä tai laiska.

Toivon todella pääseväni itseinhosta eroon, sillä se syö kipeästi sisältä. Onneksi minulla on mahtavia ihmisiä tukena ja jotka auttavat minua pääsemään eteenpäin. Nuorten Ystävillä tehdään arvokasta työtä, työtä joka kannattaa.

On hyvin surullista, että yhteiskunnas-samme näitä ns. ruohojuuritason hoitopalve-luja lakkautetaan rahan vuoksi. Se lyö päättä-jiäkin lopulta vyön alle. Sairaalahoito on paljon kalliimpaa ja tilastot rumaa luettavaa.

Tunnen olevani onnellisessa asemassa, kun minulla on tämä avohoitopalvelu. Mutta samaan aikaan lukemattomat muut nuoret ihmiset jäävät yksin tuskansa kanssa. Vaikka heiltä löytyisi motivaatio, rahakirstu pysyy valitettavan usein kiinni tai hoito lopetetaan liian aikaisin. Ei tervehtymiselle voi asettaa aikarajaa tai ihmisarvoa mitata rahassa.

Löydän uuden polun. Tämä särkyneen ihmisen tarina ei ole lopussa. Olen liian utelias jättääk-seni sen kesken.

Maailma on siltikin liian kaunis ja mieleni vielä vapaa. Vielä hajoaa esteet väliltä minun ja tämän maailman. Olen yhä syvässä vankilassa omassa ruumiissani ja mielessäni ja muurit ympärilläni kovat, mutta annan mahdollisuu-den muille ja ennen kaikkea mahdollisuuden itselleni ottaa apua vastaan ja uskaltaa yrittää vielä. Tiilenpala kerrallaan hajotan tämän kyl-män vankilan.

Silloin kun en osaa olla oppaana itselleni, enkä luota tienviitoihin, joita katseeni tutkii, tiedän minne mennä pyytämään turvaa vierel-leni. Teen tutkimusmatkaa vierelle ja kauas. Ja ilman haavojeni kipua en löytäisi uusia pol-kuja. Minä edelleen kaadun. Mutta minä opin ja olen elossa. Paska se saa kukatkin kauniina hehkumaan.

Elämä kyllä voittaa, jos uskaltaa koittaa!

18

Oululainen Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskun-toutusta 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat arkielämän val-miuksiaan edistävää ohja-usta, tukea ja kannustusta.

Toiminnassa korostuu kuntoutustiimin, hoitavan tahon sekä asiakkaan lähi- ja viranomaisverkoston kanssa tehtävä yhteistyö� Palvelu täydentää avokuntou-tuksena kuntien mielenterveyspalveluja ja on mukana kehittämässä asiakasläh-töisiä toimintamalleja�

- Meidän asiakkaat tarvitsevat kun-toutusta arkeen, vapaa-aikaan, opiske-luun ja työelämään, kertoo kuntoutus-ohjaaja Anu Savela�

Työskentelyssä hyödynnetään suun-nitelmaa kuntoutumisen tueksi, jossa määritellään yksilölliset tavoitteet kun-toutumiselle sekä menetelmät niiden saavuttamiseksi� Suunnitelman toteutu-misesta vastaa asiakas yhteistyössä kun-toutusohjaajansa kanssa�

- Työskentely sisältää yksilö- ja ryh-mätapaamisia, tukemista arkipäivän asioinnissa sekä ohjaamista harrastuk-siin ja muihin kuntoutumista edistäviin toimintoihin� Monipuolisilla ryhmätoi-minnoilla vahvistetaan asiakkaan kykyä olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, Savela toteaa�

Kuntoutuspolku Kinttaassa kestää noin kaksi vuotta� Anna Järvinen on nyt oman Kintas polkunsa loppupäässä�

- Luottamus omaan itseeni ja muihin ihmisiin on lisääntynyt huimasti� Täällä saa olla oma itsensä ja tukea on saanut on tilanne ollut sitten mikä tahansa� Minun on annettu edistyä rauhassa� Lempeää persuuksille potkimistahan tämä on ollut, Anna naurahtaa�

Kuntoutusjakson jälkeen asiakkaat siirtyvät suunnitelmiensa mukaan opis-kelemaan, työhönvalmennukseen tai töihin�

Annankin suunnitelmat ovat selvät� - Aloitan syksyllä opinnot Limingan

taidekoulun kuvataidelinjalla� En mil-lään malttaisi odottaa syksyä�

KINTAS pitää kiinni arjessa teksti ja kuva JARNO KINNUNEN

» lisää kuntoutujan perusvalmiuksia itsenäiseen elämään ja omassa kodissa asumiseen

» edistää sosiaalista toimintakykyä sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia kotona ja muussa ympäristössä

» löytää yhdessä ratkaisuja kuntoutujan tulevaisuuden suunnitelmiin kuten opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan

» vahvistaa kuntoutujan itsetuntemusta ja löytää keinoja omien tunteiden ilmaisemiselle

» Palvelunohjaus p. 044 7341 563

Kintas-toiminta

19

NARRE

369,-sh.

LONE

599,-sh.

Runko: alumiini. Etuhaarukka: Zoom-joustohaarukka. Runkokoko: 30 cm.

Vaihteet: Shimano® Nexus, 3-v. Jarrut: jalka- ja käsijarru.

Rengaskoko: 56-406 (20”)

499,-sh.

RAN 3 v.

ja turvallinen seikkailu voi alkaaMAANTIELLÄ TAI MAASTOSSA

Kaiken kokoisille

Runko: alumiini Runkokoko: 38 cm. Vaihteet: Shimano® Nexus, 7-v.

Jarrut: Jalka- ja käsijarru. Rengaskoko: 53-507 (24”).

Lukko ja paristovalaisin.

Palvelemme Sinua!

OulunlahtiJukolankuja 1-3

(08) 5542 987ma–pe 9 –18

la 9 –14

TuiraValtatie 49

(08) 5542 983ma–pe 9 –18

la 9 –14

www.jussinpyora.fi PAREMMAN

PYÖRÄILYN

PUOLESTA

&

Spectra ja Lazer

PYÖRÄILYKYPÄRÄT

29,-alk.

20

Nuorten Ystäviä kesällä 2013

21

Nuorten Ystäviä kesällä 2013

22

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuo-tot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Taikasauva -toiminta teksti KLUBITALO TÖNÄRI, NELLI ROPONEN, IIVARI PÖYHTÄRIkuvat KLUBITALO TÖNÄRI, LIISA HJELT, IIVARI PÖYHTÄRI

Koulutuspäivät Tukholman Fountain House klubitalolla 12.-17.5.2013Lähdimme klubitalo Tönäriltä Kajaanista äitienpäivänä lentäen kohti Tukholman klu-bitaloa� Vastassa Tukholman lentokentällä oli kesäinen sää� Klubitalo Fountain House Stock-holmn vastaanotti meidät kaikki kurssilaiset Hollannista, Saksasta ja Suomesta illallisen merkeissä�

EMPAD-koulutuksemme sisälsi kansain-välisiin klubitalo standardeihin perehtymistä, jäsenten omakohtaisia caseja, talossa käytet-täviä koulutusmalleja sekä keskustelua klu-bitalotoiminnassa vastaan tulleista haasteista ja tavoitteista� Viikon aikana jakauduimme pienryhmiin ja osallistuimme työtehtäviin keittiössä, toimistossa ja puhtaanapidossa� Pääsimme tutustumaan myös siirtymätyöoh-jelmaan ja vierailimme paikallisen yrittäjän luona�

Viikon aikana saimme uusia, pieniä ide-oita oman klubitalotoiminnan kehittämiseen�

Totesimme uuden aloitusvaiheemme olleen itsellemme opettavainen, vaikka joskus paljon työtä vaativakin� Saimme mukaamme koke-musta työnjaosta ja yhteydenpidosta jäseniin� Annoimme myös itse hyviä ideoita muille klu-bitaloimintaa suunnitteleville kurssilaisille sekä Tukholman klubitalolaisille� Viikon aikana huomasimme, että saamme olla myös ylpeitä omasta uudesta klubitalostamme ja sen toi-minnasta� Oppiva ei ojaan kaadu! Ja kiitokset Taikasauvalle�

Tukea ajokortin hankintaanTaikasauva avusti Nuorten Ystävien Pääkau-punkiseudun jälkihuolto- ja avopalvelukes-kuksen asiakasnuorta ajokortin hankkimisessa� Nuori opiskelee LVI-asentajaksi ja opinnot ovat sujuneet mallikkaasti� Hän on esimerkil-linen nuori niin opiskeluissa kuin itsenäisessä elämässä�

Ajokortti tukee nuoren työllistymistä tule-vaisuudessa, sillä LVI-asentajan työ on liik-kuvaa� Ilman Taikasauvan taloudellista tukea ajokortin hankkiminen olisi ollut haastavaa� Kiitos!

23

Nuorten Ystävien koulun oppilaat TietomaassaMuhoksella sijaitsevan Nuorten Ystävien kou-lun oppilaat ja aikuiset matkasivat 14�3� retkelle Tietomaahan� Matka tehtiin isolla bussilla, mikä on jo oma elämyksensä� Linja-autossa on laulun sanoin tunnelmaa, kun koko koulun porukka istahtaa samaan autoon� Jokainen osallistuja huomaa heti bussiin noustessaan, että nyt tapah-tuu jotain erityistä� Tällä kertaa elämyksen mah-dollisti Taikasauva-toiminnalta saatu avustus�

Tietomaa on koulumme oppilaille erin-omainen vierailupaikka, sillä jokainen löytää sieltä mielenkiintoista tekemistä� Pienen kyse-lykierroksen perusteella oppilaiden suurimman suosion keräsivät heiluriauto, lentokonesimu-laattori, vuoristorata ja näköalahissi� Lisäksi jokaisen mieleen tuntui olevan retken puolessa välissä nautittu maittava lounas� Se jakoi reissun mukavasti kahteen osaan, ja sen jälkeen kaikki jaksoivat rientää uusin voimin ihmettelemään Tietomaan laitteita ja näyttelyitä�

Koko koulun retken merkityksen huomaa jo päivän aikana, mutta vaikutukset ulottuvat myös paljon pidemmälle aikavälille� Tällaiset yhteista-pahtumat ovat monella tavalla erittäin merkittä-viä koulun yhteishengen kannalta� Esimerkiksi välitunneilla on mukava olla yhdessä kaikkien kanssa, kun takana on yhteisiä onnistumisia ja elämyksiä�

Koulumme luokat tekevät pienempinä ryh-minä erilaisia retkiä lukuvuoden aikana, mutta vuorovaikutus oppilaiden ja henkilökunnan välillä on paljon monipuolisempaa, kun koko koulu pääsee samaan aikaan liikkeelle� Yhtei-sen päivän aikana opitaan toimimaan yhdessä ja tutustutaan paremmin myös muiden kuin oman luokan oppilaisiin ja aikuisiin� Usein käy myös niin, että isommat oppilaat ottavat vastuuta opastamalla ja auttamalla pienempiä oppilaita päivän aikana – niin myös tällä kertaa� Kiitok-set mukavasta päivästä kuuluvat kaikille osallis-tujille ja päivän mahdollistaneelle Taikasauva-toiminnalle�

www.osao.fi/oppisopimus

Oppisopimuskoulutuksena mm.

• Sosiaali-jaterveysalanperustutkinto,lähihoitaja• Nuoriso-javapaa-ajanohjauksenperustutkinto• Kotityö-japuhdistuspalvelujenperustutkinto• Kotityöpalvelujenammattitutkinto• Koulunkäynninjaaamu-jailtapäivätoiminnan ohjauksenammattitutkinto• Lastenjanuortenerityisohjaajanammattitutkinto

LisätietojaKoulutussuunnittelijaMirvaSaastamoinen,p.0505937076taimirva.saastamoinen@osao.fi

OSAOsta ammattiin

OppisopimuksellaosaajaksiOppisopimus voidaan tehdä uudelle työntekijälle tai jo työsuhteessa olevalle – tarve ratkaisee!

24

Nuorten Ystävien vammaispalveluissa tuotteistamisen avulla kehitetään palveluiden laatua ja selkiytetään palveluprosesseja.

Nykyisessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kil-pailutustilanteessa menestyäkseen palvelujen tuottajien on pystyttävä tuottamaan laaduk-kaita ja kustannustehokkaita palveluja ja mark-kinoimaan ne palvelujen ostajille�

Nuorten Ystävien vammaispalveluissa maa-liskuussa käynnistetyn tuotteistamisprojektin avulla tuotetaan parempaa asiakaskohtaista laatua tuomalla palvelut tutuksi ja näkyväksi niin palvelun käyttäjälle, tilaajalle kuin sen tuottajallekin� Projektissa pureudutaan erityi-sesti tuettuun ja tehostettuun palveluasumi-seen, lyhytaikaisiin asumispalveluihin ja hen-kilöstöjohtamiseen�

- Yksinkertaistaen projektissa on kyse palve-

lujen sisällön avaamisesta ja samalla tehtävien ja vastuiden selkiyttämisestä niin käyttäjäasi-akkaille, tilaajille kuin meille itsellemmekin, valaisee projektin projektikoordinaattori Ulla Hakola.

Tarve tämänkaltaiselle kehittämistyölle nousee vammaispalvelujen liiketoimintaympä-ristön muutosten tuomista haasteista� Kuntien kiristynyt taloustilanne, kehitysvammahuollon rakennemuutos ja vammaisten henkilöiden yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamista koskeva valtioneuvoston periaatepäätös heijas-tuvat asumispalvelujen tuottamiseen�

Nuorten Ystävien vammaispalvelut tar-joavat kasvua, kehitystä ja kokonaisvaltaista

Tuotteistamisella palvelun sisältö näkyväksi

Merja Jarva ja Ulla Hakola puurtavat päivittäin parempien ja laadukkaampien asumispalvelujen kehittämiseksi�

teksti ULLA HAKOLA, JARNO KINNUNEN kuvat JARNO KINNUNEN

25

hyvinvointia tukevia palveluja lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on monitahoisia tuen ja avun tarpeita�

- Meidän tavoitteena on tarjota jatkossakin yhä laadukkaampia ja kilpailukykyisempiä asu-mispalveluja sekä lastensuojelun laitoshoidon palveluja näille erityisryhmille, visioi tulos-aluejohtaja Merja Jarva Nuorten Ystävien vam-maispalveluista�

Nuorten Ystävät osallistuu valtakunnallisiin kilpailutuksiin kehitysvammaisten asumispal-velujen ja lastensuojelun palveluissa ja tavoit-teena on laajentaa palveluja asiakkaiden tarpei-den mukaan myös uusille paikkakunnille�

- Tämä tarkoittaa entistä tiiviimpää vuoropu-helua palvelun tilaajan kanssa, jotta pystymme tarjoamaan ja tuottamaan palveluja loppukäyt-täjän tarpeiden mukaan, Jarva valaisee�

Palvelut selkeämmin esilleHyvä tuotteistaminen johtaa parhaimmillaan siihen, että palvelu on sekä asiakkaan, palve-lujen käyttäjän ja tilaajan, että organisaation näkökulmasta selkeä� Selkeä palvelu on myös tehokkaammin myytävissä ja markkinoitavissa sekä helpommin monistettavissa�

- Meidän hankkeessa tuotteistamisella kehi-tetään palvelujen asiakaslähtöisyyttä� Määritte-lemme asumispalvelujen käyttäjäasiakkaille eli asukkaille ja palvelujen tilaajakunnille tarjotta-vien palvelujen sisällön, laajuuden, kustannuk-set ja hinnan sekä muut ominaisuudet suun-nitelmallisesti ja tavoitteellisesti, Ulla Hakola kertoo�

Projektissa palvelujen määrittelyssä ja kehit-tämisessä käytetään hyväksi prosessikuvauk-sia� Palveluprosesseilla tarkoitetaan palvelu-tapahtumien toimintasarjaa, joka kohdistuu asiakkaaseen� Palveluprosessi voidaan kuvata toimintakaaviona, joka sisältää palvelun toteut-tamisen työvaiheet sekä niihin osallistuvat hen-kilöt�

Kuvaustyössä palveluja tarkastellaan käyttä-jäasiakkaan näkökulmasta� Asumispalvelujen palveluprosessin tulee mahdollistaa asukkaalle osallistumisen oman palvelun suunnitteluun sekä yksilölliseen asumiseen, joka vahvistaa hänen osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutu-mista yhteisössä sekä yhteiskunnassa�

- Esimerkiksi asumisyksikön valmistautu- www.haapop.fiHaku ja lisätiedot:

Mediaohjaajan linja2.9.2013 - 28.5.2014

Mediaohjaajan linja (52 op) on tarkoitettu kasvatus- ja ohjaustyössä työskenteleville sekä alan työstä, mediakasva-tuksesta ja viestinnästä kiinnostuneille. Koulutuksen keskei-simpänä osa-alueena on ohjattavien kohtaaminen uusissa ja jatkuvasti kehittyvissä mediaympäristöissä.

Linjalla opitaan kohtaamaan ohjattavat verkossa ymmärtäen samalla henkilökohtaisen ohjaamisen merkityksen. Koulutuk-sessa käydään läpi mediakasvatuksen työkaluja, menetelmiä ja toimijoita. Opinnoissa käytetään Haapaveden Opiston laajaa yhteistyökumppaniverkostoa, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, sekä media- ja verkko-ohjauksen asiantunti-joita.

Opintoja voi suorittaa päätoimisena opiskeluna päiväope-tuksessa sekä monimuotokursseina etäopintoina.

Haku: 19.8.2013 mennessä osoitteessa www.haapop.�.

Kyselyt: lehtori Patryk Lejman, puh. 040 868 2265, patryk.lejman@haapop.�

Muut yksivuotiset yleissivistävät linjamme 2013-2014:Breikkivuosi ja Oikeustieteellinen linja.

minen asiakkaan tuloon, asiakkaan vastaanot-taminen ja asiakkaan tuen tarpeiden arviointi voivat olla tehostetun palveluasumisen palvelu-prosessin työvaiheita, Hakola valottaa�

Tuotteistamisella saadaan selkeämpi kuva palvelun sisällöstä, mikä auttaa palvelun käyt-täjien ja tilaajien lisäksi asumispalvelujen hen-kilöstöä heidän työssään�

- Henkilöstön roolien ja tehtäväkuvien sel-kiyttäminen parantaa yhteistyötä ja tiedonkul-kua, Hakola summaa�

Syntyy kehittämisen välineitäProjektissa palveluprosessien kuvaustyö limit-tyy palveluprosessien kehittämiseen� Huoma-taan, että olisi tehokkaampaa ja tarkoituksen-mukaisempaa kun tietyn tehtävän hoitaa joku toinen henkilö tai, että tehtävä suoritetaan

Palveluprosessin tulee mahdollistaa asukkaalle osallistumisen oman palvelun suunnitteluun sekä yksilölliseen asumiseen.

26

toiseen aikaan� Prosessikuvaukset ovat ennen kaikkea prosessien johtamisen, hallinnan ja toiminnan parantamisen väline�

Palvelujen sisällön lisäksi keskusteluun pal-velujen hinta-laatusuhteesta tarvitaan myös oikeaa tietoa palvelutuotteiden kuten tehoste-tun palveluasumisen kustannusrakenteesta�

- Koska asumispalvelujen kustannustekijät ovat pääasiallisesti henkilöstökuluja, toteute-taan projektissa henkilöstön työajan jakautu-misen seuranta sekä yksiköidemme henkilös-tölle että erityistyöntekijöille, Hakola toteaa�

Työajan jakautumisen seurannalla saadaan tietoa esimerkiksi asumisyksiköiden arjessa tarvittavien taitojen ohjaustyöstä tai turval-lisuudesta huolehtimiseen kuluvista ajoista, mutta myös toimintojen kustannuksista�

- Työajan jakautumisen seuranta on myös hyvä väline keskustella asumispalveluissa teh-tävän työn sisällöistä, kertoo Hakola�

Tuotteistamisprojektin tuottamaa tietoa ja materiaalia synnyttävät projektiin valittujen palvelujen osaajat yhdessä�

- Materiaaleja valmistellaan tiiviissä yhteis-työssä projektiryhmän ja asumisyksiköiden vastaavien ohjaajien kanssa viikottaisissa työ-kokouksissa, jotta tuotteistaminen saadaan päätökseen suunnitellussa aikataulussa, Hakola lopettaa�

Nuorten Ystävien vammaispalvelut ovat kasvua, kehitystä ja kokonaisvaltaista hyvin-vointia tukevia palveluja lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on monitahoisia tuen ja avun tarpeita.

Tarpeet syntyvät kehitys- tai muusta vammasta tai kehityksen viivästymisestä ja siihen yhdistyvistä muista vaikeuksista, joita ovat esimerkiksi neuropsykiatriset ja kommunikaatiovaikeudet, mielenterveys-ongelmat, traumatisoituminen tai erilaiset riippuvuudet.

Vammaispalvelut tarjoaa sijaishuollon pal-veluja, asumispalveluja, työ- ja päivätoimin-nan palveluja sekä avo- ja koulutuspalve-luja. Palvelut toteutetaan asumisyksikköjen, koulujen, työ- ja päivätoiminnan, erityis-työntekijöiden ja konsultoivien asiantunti-joiden moniammatillisena yhteistyönä.

Palvelut järjestetään erityishuolto- tai lastensuojelulain perusteella. Yksiköt sijaitsevat Muhoksella, Oulussa, Imatralla ja Turussa.

Vammaispalvelut

27

Tuoreet kukat Pu u tar ha Kryy tiko ris ta!• Ympärivuotista ko ristekas vi tuo tan toa• Puutarhatalouden ammatillista

erityisopetusta Palvelemme arkisin klo 10–17, sesonkiaikoina auki oloajat vaihtelevat. Tervetuloa!

Puu tarha KryytikoriTyrnäväntie 15, 91500 Muhos Puh. 040 319 3321kryytikori@luovi.fiwww.luovi.fi

PUUTARHA KRYYTIKORI

Lapsen oikeuksien päivän teemana vammaisten lasten oikeudet

Jokainen on erilainen ja silti yhdenver-tainen.

Lapsen oikeuksien päivän yhtei-senä kansallisena teemana ovat tänä vuonna vammaisten lasten ja nuorten oikeudet. Päivää vietetään vuosit-tain 20. marraskuuta. Tänä vuonna tuodaan esiin vammaisten lasten ja nuorten omia mielipiteitä ja kokemuk-sia, voimavaroja ja mahdollisuuksia. Samalla arvioidaan vammaisten las-ten ja nuorten ihmisoikeuksien toteu-tumista Suomessa.

– Kaikilla lapsilla on yhdenvertai-nen oikeus yhteiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä leikkiin ja harrastamiseen. Vammaisia lapsia ja nuoria katsotaan liian usein heidän diagnoosiensa ja rajoitusten määrit-täminä. Kaikki lapsen oikeudet koske-vat myös vammaisia lapsia ja nuoria, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Juhlapäivään valmistautuminen alkoi toukokuun lopussa, kun Suomen UNICEF julkisti 30.5. globaalin rapor-tin maailman lasten tilasta. Raportin painopisteenä ovat vammaiset lapset.

Yhteistä juhlapäivää valmiste-lee laaja verkosto alan kansalaisjär-jestöjä, viranomaisia ja vaikuttajia.

Keskeisinä toimijoina ovat lapsiasia-valtuutetun toimisto, Suomen UNI-CEF ja Lastensuojelun Keskusliitto. Yhteistyöverkostoon voi tulla mukaan ilmoittautumalla osoitteeseen maija.andersson@lskl.fi.

Kouluja, päiväkoteja, kuntia ja nii-den vammaisneuvostoja, seurakuntia ja järjestötoimijoita rohkaistaan ide-oimaan syksylle Lapsen oikeuksien päivän tapahtumia, joissa tuodaan esiin vammaisten lasten ja nuorten omia näkemyksiä, heidän osaamis-taan ja ihmisoikeuksiaan.

– Toivomme paikallisesti järjestet-tävän kaikkien lasten ja vanhempien tapahtumia, joissa vammaiset lap-

set ja nuoret itse näkyvät ja kertovat omasta arjestaan. Lapsen oikeuksien päivänä on hyvä välittää kunnan päättäjille tietoa vammaisille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen tär-keistä asioista, kertoo lapsiasiaval-tuutettu Maria Kaisa Aula verkoston suunnitelmista.

Lapsen oikeuksien päivänä tuo-daan esille laajemminkin perheiden monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Lapsiasiavaltuutetun työn tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta on tehnyt sisäministeriölle aloitteen lapsen oikeuksien päivän saamiseksi viralliseksi liputuspäiväksi.

teksti LAPSIASIAVALTUUTETTU kuva STOCK.XCHNG

28

Vapaus työskennellä hyvin

Heikki Panula pitää itsenäisestä työstään: on paljon vapautta – ja paljon vastuuta myös.

teksti HETA MUURINEN kuva LIISA HJELT

- Olemme vastuussa paitsi asiakkaille myös tilaajille, että he saavat palvelun, josta ovat maksaneet� Käyntikorttina on, että tehdään mahdollisimman hyvin�

Panula työskentelee vastaavana ohjaajana Nuorten Ystävillä� Hän on viihtynyt siellä jo yli yhdeksän vuotta, kun projektit lasketaan mukaan� Pääkaupunkiseudun jälkihuolto- ja avopalvelukeskuksessa hän on työskennellyt viimeiset kuusi vuotta�

Työnantajansa mukaan Panula on sitoutu-nut ja pitkäaikainen työntekijä, jolla on moni-puolinen ammattitaito�

Ennaltaehkäisyä ja jälkihuoltoaJälkihuolto ja avopalvelu vastaavat hyvin eri-laisiin tarpeisiin�

Kun nuori on ollut sijaishuollossa, sijoi-tettuna perheeseen tai saanut avohuollollista tukea yli puoli vuotta, hänellä on lain mukaan oikeus jälkihuoltoon, joka voi kestää siihen asti kun nuori täyttää 21 vuotta�

Ohjaajat tukevat nuoria asumiseen, opis-keluun ja työnhankintaan liittyvissä arjen asi-oissa sekä auttavat ratkomaan ongelmia vaik-kapa päihteiden kanssa�

Tukipalveluilla ennalta ehkäistään perhei-den ongelmia kärjistymistä tai tuetaan nuorta, jotta tämä ei joutuisi uuteen sijoitukseen�

- Nuorimmat asiakkaamme ovat 10–11-vuo-tiaita� Heidän kohdallaan tuetaan koulunkäyn-tiä ja autetaan kotona, jos asiat ei suju�

Kiirettä on, sen Panula myöntää� Hänellä on kuitenkin kokemusta myös kunnalliselta puolelta paljon isommista asiakasmääristä�

Nuorten Ystävillä aikaa yksilölliseen palve-luun on� Tuleviin ongelmiin reagoidaan nope-asti, jo samana päivänä�

”Ei tarvii kenellekään sanoa, että tuu taka-sin viikon päästä�”

Riittävät resurssit sitouttavat Nuorten Ystävät on järjestöomisteinen yritys�

- Vaikka Nuorten Ystävien organisaatio on aika iso, on pysytty joustavana� Byrokratia ei vaivaa�

Työtapoja kehitetään ja uusia otetaan nopeastikin käyttöön, jos hyvä löytyy�

- Pidetään huolta, että työntekijät jaksaa� Jos asiakasmäärät kasvaa, ollaan valmiita kou-luttamaan ja palkkaamaan lisää henkilökun-taa, jotta pystymme kukin tekemään sitä työtä, johon meidät on palkattu�

Kun resurssit riittävät, työntekijät pysyvät tyytyväisinä, eivätkä vaihda jatkuvasti työ-paikkaa� Pysyvä työväki mahdollistaa pitkä-jänteisen työn ja asiakkaille sitoutuvan ilma-piirin�

Yhteiskunnan tuki on jakautunut monelle eri luukulle� Panulan työssä on siksi erityisen tärkeää, että nuoresta otetaan kokonaisvaltai-nen vastuu�

- Masentuneella nuorella ei ole voimia sii-hen, että häntä hyppyytetään luukulta toiselle� Meillä yksi aikuinen kantaa vastuun�

Me kuuntelemme ihmistä.Saamme aikaan hyvää.

Reilun palvelun verkoston tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelu-jen asiakaslähtöisyyttä ja lisätä laadun merkitystä palveluja kilpailutettaessa. Verkoston toimijat ovat järjestöjä tai järjestötaustaisia yrityksiä. Nuorten Ystävät kuuluu Reilun palvelun verkostoon.

Reilun palvelun merkki on osoitus• asiakaslähtöisyydestä• palvelujen laadusta ja halusta kehittää niitä jatkuvasti• sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta vastuullisuudesta• yhteisön järjestötaustasta

Reilun palvelun yhteisöt• kehittävät palveluja jatkuvasti asiakkaiden toiveiden mukaisesti• mitoittavat palvelujen henkilöstöresurssit reilusti• asettavat ihmisen palvelujen keskiöön• edistävät toiminnallaan yhteiskunnallista hyvää

29

Vapaus työskennellä hyvin

30

Miten yleistä vanhemman katoaminen on?Lastensuojelulaitosten työntekijöistä lähes 80 %:lla oli työhistoriansa ajalta kokemusta lap-sista, joiden vanhempi tai vanhemmat olivat kadoksissa� Ilmiö on tämän tiedon perusteella melko yleinen� Laitoksiin sijoitetuista lapsista 12 %:lla (43 lasta) vanhempi tai vanhemmat olivat olleet vähintään vuoden poissa lapsen elämästä ja/tai lapsen asioiden hoidosta, usein lähes koko lapsen eliniän�

Lapsista 36:lla oli kadoksissa isä, neljällä lapsella molemmat vanhemmat ja kolmella lap-sella äiti� Muutamasta viikosta useaan kuukau-teen kadoksissa olevia ja sen jälkeen takaisin lapsensa elämään palaavia on-off -vanhempia saattaa olla jopa enemmän kuin pitkäaikaisesti kadoksissa olevia vanhempia, mutta heidän tarkkaa määräänsä ei selvityksessä tutkittu�

Miksi vanhempi katoaa?Vanhempien katoamisen taustalla ovat ylei-simmin heidän omat henkilökohtaiset ongel-mansa, kuten päihdeongelmat, väkivalta sekä rikollisuus, avio- ja avoerot sekä mielenterveys-ongelmat tai usein myös näiden yhdistelmä�

Ajoittain katoavien vanhempien taustalla olevia syitä olivat lisäksi vanhemman uudet ihmissuhteet� Edellä mainittujen tietojen

perusteella yleistäen päihteitä väärinkäyttävä isä on usein kadoksissa lapsen elämästä joko ajoittain tai pysyvämmin�

Miten lapsi reagoi vanhemman puuttumiseen?Vanhemman kadoksissa oleminen aiheutti lapselle erilaisia psyykkisiä oireita kuten alaku-loisuutta, turvattomuuden tunnetta, vihamie-lisyyttä, itsetunto-ongelmia tai sulkeutumista pelimaailmaan� Muutama lapsi oli oireillut psyykkisesti myös vakavammin, mihin osa-syynä saattoi olla kadonnut vanhempi� Lapsella saattaa myös olla mielessään paljon kadoksissa olevaan vanhempaan ja tämän sukuun liittyviä kysymyksiä silloin, kun hänen oma kiinnostuk-sensa vanhempaa kohtaan on alkamassa�

Osalta lapsista puuttui kokonaan ”miehen malli” omasta perheestä ja suvusta� Mikäli lapsen vanhemman henkilöllisyys ei ollut lain-kaan tiedossa, lapsella saattoi ilmetä mm� kat-keruutta ja itsetunto-ongelmia�

Sukulaissuhteet ovat tärkeitäMuiden sukulaisten merkitys korostuu erityi-sesti silloin, kun lapsella ei ole omaa biologista vanhempaa tai vanhempia mukana elämässään tai lapsen ja vanhemman välinen suhde on ongelmallinen esim� vanhemman sairauden tai

Missä olet isä?

”Kadonnutta” vanhempaa etsimässä –projektissa tehdyn selvityksen mukaan 12 %:lla 373 lapsesta ei ole ollut vähintään vuoteen yhteyttä toiseen tai kumpaankaan biologisista vanhemmistaan. Nuorten Ystävät oli mukana Erityishuoltojärjes-töjen liitto EHJÄ ry:n projektissa, jossa kerättiin työntekijöiden kokemustietoa 20 lastensuojelulaitoksessa.

teksti ja kuva MARJO PAJARI

Tutkimus

YTM, sosiaalityöntekijä, perhe-terapeutti Marjo Pajari toimii Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n projektikoordinaattorina.

31

päihteidenkäytön vuoksi� Biologisella suvulla saattaa olla paljon tietoa lapsen elämästä puut-tuvasta vanhemmasta sekä tarinoita hänen lapsuudestaan, josta lapsi ei itse mahdollisesti muista mitään� Sukulaisilta saadun tiedon perusteella lapsi voi täydentää mielikuvaansa puuttuvasta vanhemmastaan sekä omasta elä-mäntarinastaan�

Kahdella kolmasosalla yhteyden jompaan-kumpaan vanhemmistaan menettäneellä lap-sella oli kuitenkin tärkeä yhteys johonkin suku-laiseen� Toisaalta jopa kolmannes lapsista oli ilman tällaista sukulaissuhdetta� Sukupuita ja verkostokarttaa kannattaisikin piirtää yhdessä lapsen kanssa jopa toistuvasti, jotta ihmissuh-teiden merkitys lapsen mielessä tulee näky-vämmäksi�

Työntekijöiden mukaan lapsen tärkeimpiä ihmissuhteita olivat sisarussuhteet, mummot (äidinäiti) ja vanhempien sisarukset� Suhteet mm� entiseen sijaisperheeseen, äidin puoli-soon, äitipuoleen, sisaren lapsiin ja kummitä-tiin lapsineen olivat myös tärkeitä� Lapsella voi olla hänelle merkittäviä ihmissuhteita myös biologisen suvun ulkopuolella�

Lapsen sukulaisia huomioitiin muun muassa kartoittamalla lapsen sukulaisverkosto hänen tullessaan laitokseen� Lapsen lomailua tuettiin kodin lisäksi myös sukulaisten luona ja sukulaisia kutsuttiin perheen ohella lapsen juhliin sekä laitoksen yhteisiin juhliin� Monessa lastensuojelulaitoksessa oli vierashuone lapsen perheen ja suvun käytössä� Lasta rohkaistiin

Vanhemman kadoksissa oleminen aiheutti lapselle erilaisia psyykkisiä oireita kuten alakuloisuutta, turvattomuuden tunnetta, vihamielisyyttä, itsetunto-ongelmia tai sulkeutumista pelimaailmaan.

ja kannustettiin pitämään yhtyettä sukulaisiin myös soittamalla tai kirjoittamalla kirjeitä� Sukulaisia huomioitiin myös puheissa ja puhe-luissa ja pidettiin näin lapsen mielessä� Myös joulukorttien lähettäminen sukulaisille oli yksi tapa pitää yhteyttä sukuun�

Kadonnutta vanhempaa etsi-mässä – ajatuksia ja koke-muksia hyvästä käytännöstä kadonneen vanhemman yhtey-denottoprosessissa –ohjekirja on tarkoitettu oppaaksi tilanteisiin, joissa lapsen vanhempi on kadon-nut hänen elämästään ja yhtey-denottoprosessin aloittamista harkitaan. Kirja on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelulaitos-ten työntekijöille, mutta sitä voi käyttää soveltaen myös perhehoi-dossa sekä sosiaalityön avopalve-luissa.

Lisätietoa ja tilaukset: www.ehja.fi.

32

teksti ANU ISOAHO kuvat MÄNTYRINNE

Mäntyrinteen toiminta sai alkunsa 1990-luvun lopulla osana Lapsi Lapissa –projektia� Toi-minta jäi alueen pysyväksi palveluksi ja aja-tuksena on tarjota sijaishuoltopaikka Itä-Lapin sijoitettaville lapsille�

- Lähikuntien sosiaalityöntekijät tietävät meidän yksikön ja osaavat ohjata tänne tietyn-laisia lapsia� Tiivis yhteistyö yhteistyökump-paneiden kanssa sekä tuttuus ja pysyvyys hel-pottavat ja tuovat tehokkuutta yhteistyöhön, kertoo Mäntyrinteen vastaava ohjaaja Eija Kyl-lönen�

Rovaniemellä sijaitsevia palveluja käytetään säännöllisesti� Siellä sijaitsevat lasten ja nuorten psykiatriset osastot ja kehitysvammahuollon palvelukeskus� Lisäksi osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja käydään ostoksilla�

Mäntyrinteellä kunnioitetaan yksilöllisyyttä

Nuorten Ystävien sijaishuoltoyksikkö Mäntyrinne Kemijärvellä tar-joaa lastensuojelulain mukaisia avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluja lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Kodinomaisuus on valttiMäntyrinne on pieni kodinomainen yksikkö, jonka tilat taipuvat moneksi� Tiloja voidaan hyödyntää ja muokata tarpeen mukaan sopi-viksi esimerkiksi intervallilapsille viikonlop-puisin tai vanhempien tullessa tapaamaan las-taan� Mäntyrinne toimii kolmekerroksisessa kerrostalossa ja talosta löytyy myös harras-tustiloja ja asunto itsenäistyvälle nuorelle sekä asunto perheelle�

Tällä hetkellä sijoitettuna olevat lapset ovat 11–16-vuotiaita� Yleisimmäksi sijoituksen syyksi Kyllönen mainitsee vanhemmuuden puutteen kotona�

- Tällä hetkellä sijoitukset ovat pitkiä ja lap-silla on monenlaista tuen tarvetta, joka voi joh-tua psyykkisistä ongelmista, kehitysvammasta tai tunne-elämän häiriöistä�

Jokaiselle lapselle on asetettu yksilölliset tavoitteet arkeen� Hoito- ja kasvatussuunni-telma tehdään yksikössä ja asiakassuunnitel-maneuvottelussa tehdään laajemmat tavoitteet�

- Arviointi on päivittäistä ja tiedot kirjataan järjestelmään minkä lisäksi kuukausiraportti toimitetaan aina sosiaalityöntekijälle� Nuoren kasvua ja kehitystä on tukemassa moniam-matillinen tiimi; vastaava ohjaaja, seitsemän ohjaajaa ja perhetyöntekijä� Meillä on yhtei-nen perhetyöntekijä Rovaniemellä sijaitsevan palvelukeskus Hiekkarinteen kanssa ja tämän työparina Mäntyrinteen perhetyöhön suuntau-tunut ohjaaja, Kyllönen kertoo�

Mäntyrinteen arkea värittää säännöllisyys: herääminen, ruokailut ja säännöllinen nukku-maan menoaika tukevat monen nuoren kun-toutumista� Jokaisella lapsella on omaohjaaja ja viikko-ohjelma� Arkea rytmittää myös koulun-käynti� Lisäksi vuodenajat rytmittävät elämää ja sen mukaan harrastetaan retkeilyä lähialueilla� Oman paikkakunnan ja lähikuntien tapahtu-matarjontaa seurataan tiiviisti�

33

- On harmi, että harrastuksia sijoitetuilla lapsilla on harvoin, mutta niihin tuetaan jokaista ja jos yksilöllistä harrastusta ei löydy, harrastetaan yhdessä Mäntyrinteen porukan kanssa�

Työn monet puoletYksikön toiminta on moninaista ja haasteena ovat eri-ikäiset lapset ja toiminnan suunnitte-lussa on otettava huomioon lasten ikä� Teinillä on eri mielenkiinnon kohteet kuin 11-vuoti-aalla ja porukkaa on välillä jaettava� Eri-ikäi-syys on myös rikkaus� Se näyttäytyy sisarel-lisena huolenpitona pienemmistä� Pidämme yhteisöpalaverit maanantaisin, ja silloin vaih-detaan kuulumiset� Voi antaa risuja, ruusuja ja toiveita sekä suunnitellaan tulevan viikon toi-mintaa� Yksilöllisyys pyritään ottamaan arjessa huomioon�

Ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä lapsen verkoston kanssa eli muun muassa koulujen, terapeuttien, harrastusten ohjaajien, vanhem-pien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa�

Lasten omaohjaajat soittavat vanhemmille viikoittain ja lapsen kotona käyntien sujumi-sesta ja käyntien tukemisesta huolehditaan� Mahdollisuuksien mukaan järjestetään per-

heille tuki tarvittaessa yksikön ulkopuolellekin� Työntekijät järjestävät avohuollon räätälöityjä palveluja perheille eli tukea annetaan tarvitta-essa esimerkiksi läksyjen lukemiseen tai aamui-sin kotoa kouluun lähtemiseen� Lisäksi järjeste-tään valvottuja tapaamisia ja perhearviointeja� Mäntyrinne toimii myös sosiaalipäivystyksen vastaanottoyksikkönä kiireellisissä sijoituksissa ja jonkin verran on työparityöskentelyä Itä-Lapin pienten kuntien sosiaali- tai perhetyön-tekijöiden kanssa�

- Antoisinta työssä on nuorten ja lasten kehittyminen ja heidän omien oivallusten näkeminen sekä nuoren itsensä, perheen tai yhteistyökumppanien antama positiivinen palaute� Ja pysyvät ja työhönsä sitoutuneet työntekijät, Kyllönen kertoo�

- Vaikeitakin asioita on… Asiakaskunnan moninaisuus ja sijoitettujen lasten monenlaiset ongelmat sekä toiminnan suunnittelu kaikkia tukevaksi on välillä haastavaa� Työtä vaikeuttaa myös haastavat verkostot� Esimerkiksi yhteis-työn puute vanhempien kanssa ei tue lapsen asettumista yksikköön eikä myöskään kuntou-tumista, Kyllönen harmittelee�

- Loppukesällä Mäntyrinteellä aloitetaan remontti, mutta nyt odotellaan kesää ja kärpä-siä, Kyllönen naurahtaa lopuksi�

Ohjaaja Anja-Riitta Orava laitteli lasten kanssa puutarhaa kesäkuntoon�

34

Poimintoja yrityksen ja elämisen arjesta

Keväällä kaikki alkaa uudelleen uuden kasvukauden myötä ja myös valmista tulee; kukat kukkivat, vilja kypsyy sadoksi ja uutispottua saadaan ruuaksi. Tämä on meille tuttu juttu. Ja kaiken lisäksi kelit ovat meitä kesäisesti suosineet, ainakin Oulussa.

Mutta mitä tapahtuu yrityksemme arjessa? Miten kunta- ja sote-uudistukset tulevat vaikuttamaan toimintaympäristöömme? Tapahtuipa uudistuksissa mitä tahansa, niin muutoksia yksityiseen palvelutuotan-toon tulee varmasti. Kunhan tulisi valmista sen verran, että suuntaa voisi myös täältä palveluntuottajan näkökulmasta hahmot-taa. Yritystoiminnassa ennakointi kun on ensiarvoisen tärkeää.

Nyt on varmaa, että kuntien talous-tilanne on tiukka ja sellaisena jat-kuukin lähimmät vuodet. Erityisesti tämä näkyy Nuorten Ystävien kotikau-pungissa Oulussa, joka on yksi tär-keimpiä asiakkaitamme. Kaupungin sosiaalitoimessa tehtävät säästöt heijastuvat nopeasti tuottamiimme lastensuojelu- ja vammaispal-veluihin, joissa tarjoamme mm. ympärivuorokautisia laitostason palveluita. Työ on usein keskeyty-mätöntä kolmivuorotyötä.

Kun keskustelee ammattilaistemme kanssa, niin nykyajan meno ja kas-

vatustrendit synnyttävät monta ajatusta. Kiistaton totuus on, että

vaikka palvelutuotannossa avopal-veluiden osuutta lisätään ennal-

taehkäisevänä toimintana, niin kokopäiväisen ja 24/7 tarvit-

tavan avun tarve ei kuiten-kaan katoa. Osalle nuorista koti ei vain ole se paikka, joka takaa tasapainoisen kasvuympäristön. Kun sitten tarvitaan tehos-tettua palvelua, jossa nuoren hoito- ja kun-

toutustyöhön osallistuvat terveydenhoi-taja, psykologi, psykiatri ja terapeutti, niin ei näiden ammattilaisten työ halpaa ole. Verrataanpa. Mikä on ns. normaalin nuoren palvelutarve? Koulussa opettaja, harrastuk-sessa ohjaaja tai valmentaja, kotona van-hemmat. Ei siinä elämänpiirissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia päivittäin näy.

Näitä asioita voi pohtia monesta näkö-kulmasta. Itse pohdiskelen asioita 550 työntekijää työllistävän yrityksen johtajan, oululaisen veronmaksajan ja kolmen lap-senlapsen isovanhemman näkökulmasta.

Kohtaamme yrityksenä monta lainsää-dännön ja periaatteen reunaehtoa, joille ei aina löydy järkiperustetta. Esimerkiksi vammaispalvelujen tehostetussa palvelu-asumisessa lapsen tai nuoren oman huo-neen koko tulee olla vähintään 25 neliötä ja sisältäen suihkun ja wc:n. Mitoituksen vuoksi uuden tehostetun palveluasumis-yksikön rakentamisen kustannukset ovat 2 500 -3 000 euroa / m2 ja vuokratiloissakin 15 vuoden määräaikaisella sopimuksella pääomavuokra on 18 euroa/m2. Kenellä perheellä on asuntoa ostettaessa tai omaa taloa rakennettaessa varaa tehdä mitoi-tus samalla periaatteella? Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet ohjaavat toimintaamme ja vaikuttavat vahvasti palvelun hinnan muodostumiseen.

Onko sosiaalipalveluiden kilpailuttami-nen paras toimintamalli? Mihin johtaa kustannustietoisuus esimerkiksi lapsille suunnattujen erityispalvelujen kohdalla? Kun välttämättömälle auttamistyölle laite-taan tiukka hintalappu, niin ollaanko var-masti tekemässä oikeita asioita ja oikealla tavalla?

Tässäpä avauksia kesäisille pohdinnoille.Kesä ja lomakausi on edessä. Otetaan niistä voimaa tuleville koitoksille.

Rentouttavaa kesää kaikille!

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

REIJO MOILANEN

Kolumni

35

Koukotien kulttuuripäivät Muhoksella

Jokavuotiset Koulukotien kulttuuripäivät järjestettiin tänä vuonna Muhok-sella 16.-17.4.2013. Kulttuuripäiville osallistui oppilaita kolmesta kouluko-dista: Nuorten Ystävien Pohjolakodista, Lausteen perhekuntoutuskeskusta Turusta ja Limingan koulutuskeskuksesta.

- Harvoin näkee ja kokee niin kan-nustavaa tunnelmaa, kommentoi Nuorten Ystävien kouluohjaaja Matti Haapalainen huhtikuussa jär-jestettyjen kulttuuripäivien henkeä� Päivien pitopaikkana toimi kulttuu-rikeskus Koivu ja Tähti Muhoksella�

Kaiken kaikkiaan esiintyjiä oli reilu kaksikymmentä�

– Oppilaat olivat skarppeina ja moni esiintyikin ensimmäistä ker-taa� Monille kulttuuripäivät ovat terapeuttinen kokemus, kun ylit-tää itsensä ja samalla saattaa löytää ”oman juttunsa”, Haapalainen jatkaa� Katsomossa istui niin muita Pohjo-lakodin oppilaita kuin perhekotien työntekijöitäkin� – Koulukotiyhteisö tsemppaa toisiaan, Haapalainen toteaa�

Kaikin puolin onnistuneet juhlatKulttuuripäivien ohjelmistoon kuu-lui musiikkiesityksiä, tanssia, räp-

teksti ANU ISOAHO kuva KIMMO LAINE

piä sekä käsityö-, teknisen työn ja valokuvanäyttelyt� Mielenkiintoisin näyttelyesine oli varmasti Pohjo-lakodin oppilaan tekemä sauna, joka oli näytillä kulttuurikeskuksen pihalla peräkärryssä� Sauna siirtyi näyttelyn jälkeen perhekodin pihalle oikeaan käyttöön�

- Tuomareina kulttuuripäivillä toimivat Funksons –yhtyeen jäsenet Olli PA ja Maailman Matti� Tuoma-rit antoivat esiintyjille palautetta ja heittivät lopuksi oman keikan� Tuo-maritkin yllättyivät hyvästä hengestä ja oppilaiden rohkeudesta� Etenkin Pohjolan koulun oppilaat uskaltau-tuivat kokeilemaan freestyle räppiä eli improvisoimaan, kun tuomarit laittoivat biitin soimaan, Haapalai-nen kehuu oppilaita�

- Kaikin puolin onnistuneet juh-lat ja tuli todistettua, että ne kan-nattaa järjestää� Positiivinen palaute kantaa oppilaita pitkälle, Haapalai-nen pohtii lopuksi�

36

RAY:llä hyvä alkuvuosiHyvä tuottokehitys jatkui RAY:ssä kuluvan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Tuotot kas-voivat edellisvuodesta 3,5 % päätyen 260 miljoonaan euroon. RAY tilitti tästä summasta valtiolle arpajais-veroa 12 % eli 31,1 miljoonaa euroa.

Talouden alakulo ei toistaiseksi ole vaikuttanut Raha-automaattiyhdistyksen tuottoihin. Liikevoittoa kertyi vuoden ensimmäiseltä kolmannekselta 145,3 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuoden vas-taavaan ajankohtaan nähden peräti 6 %. Osa kas-vusta selittyy kulujen jaksottumisella

- Ajat ovat haasteelliset, mutta rahapelaamisen osalta suurta notkahdusta ei ole tapahtunut. Alkuvuo-den perusteella näyttää siltä, että saavutamme meille asetetun tulostavoitteen ja varmistamme näin myös tuen järjestöille, toimitusjohtaja Velipekka Nummi-koski toteaa.

Erityisen vahvasti kasvoi digitaalisten kanavien pelitoiminta. Digitaaliset kanavat tuottivat tänä ajan-jaksona yli 19,5 miljoonaa euroa (+24,3 %). Rekiste-röityneitä asiakkaita verkkopelipalveluun oli huhti-kuun lopussa noin 244 000. Tähän lukuun sisältyvät myös mobiilipelipalveluun rekisteröityneet asiakkaat.

Muhoksella sijaitseva Nuorten Ystävien vammaispalveluiden toi-mintakeskus VillaVakka juhlii tänä vuonna kymmenettä toimin-tavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi toimintakeskuksen asiakkaat järjestävät kesänäyttelyn kulttuurikeskus Koivussa ja Tähdessä 3.6.-31.7.2013.

- Näyttelyyn on valmistauduttu valmistamalla avajaisiin tuot-teita, joita vuosien varrella on VillaVakassa tehty. Avajaisiin on myös harjoiteltu lauluesityksiä, runonlausuntaa ja näytelmä, ker-too toimintakeskuksen vastaava ohjaaja Marjo Kukka.

VillaVakassa asiakkaat voivat harjoitella työskentelyä keittiö-töiden, puutyön, erilaisten kädentaitojen, ulkotöiden tai kiinteis-töhoidon saroilla. Puutöiden ja kädentaitojen ryhmissä valmis-tetaan erilaisia tilaus- ja myyntituotteita. VillaVakan myymälä sijaitsee kutomon yhteydessä Pohjolakodin ruokalan yläkerrassa osoitteessa Pohjolantie 50. Myymälä on avoinna arkisin klo 9-16 (ruokatauko klo 11-12).

Kesänäyttelyn avajaisia vietetään maanantaina 3.6.2013 klo 18.00 kulttuurikeskus Koivussa ja Tähdessä Muhoksella.

Toimintakeskus VillaVakan 10-vuotis juhlanäyttely Muhoksella

Eväitä kasvatuksen takataskuun

www.vanhempienakatemia.fi

www.nuortenystavat.fi

Merkkaa jo kalenteriin syksyn yleisöluennot Oulussa

16.10.2013 Liisa Keltinkangas-Järvinen

27.11.2013

Jari Sinkkonen

Lisätietoja nettisivuiltamme:

37

Ystäviltä kuultua

Nimityksiä Nuorten Ystävillä

Ryhmäkoti Niittytuvan asukkaat pian uusiin tiloihin Muhoksella

Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan ryhmäkoti Niittytuvan asukkaat saavat elokuussa kokonaan uudet 759 m2 asuintilat Muhoksen Vainiotieltä. Nuor-ten Ystävät rakennuttaa uuden tehostetun palvelu-asumisen ryhmäkodin, johon valmistuu tilat yhteensä 11 asukkaalle sekä neljä asumisharjoitteluun tarkoi-tettua n. 30 m2 yksiötä.

Ryhmäkoti on ympärivuorokautisesti valvottu ja jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on WC sekä pesutilat. Niittytupa on tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiyksikkö nuorille ja aikuisille, joilla tuen tarpeet aiheutuvat kehitysvamman tai kehityksen vii-västymiseen liittyvistä mielenterveyden ongelmista tai neuropsykiatrisista vaikeuksista.

Kohteen rakennustyöt on aloitettu 12.10.2012 ja kohde valmistuu 30.8.2013. Kohteen arkkitehtisuun-nittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Jukka Lau-rila Oulusta ja pääurakoitsijana toimii utajärveläinen Rakennuspalvelu Kurtti Oy. Harjannostajaisia vietet-tiin 24.4.2013.

ULLA HAKOLA aloitti vammaispalvelujen tuotteistamisprojektin projektikoordinaattorina 4.3.2013. Hakola vastaa projektin etenemisestä ja tavoitteena olevien vammaispalvelujen palve-luprosessien kuvaamisesta, kehittämisestä ja tuotteis-tamisesta.

SONJA OIKARAINENaloitti Oulun seudun avopalvelukeskuksen kuntoutusohjaajana Oulussa18.3.2013. Oikarainen työskentelee LAKU-perhekuntou-tushankkeessa sekä avohuollon ohjaustyössä.

ANNEMARI TIEVA-HEIKKINEN aloitti 1.5.2013 vammaispal-veluiden sijaishuollon yksikkö Pälli-Pyhäkos-ken vastaavana ohjaa-jana MuhoksellaTieva-Heikkinen vastaa yksikössään asiakastyön ja henkilöstön johtami-sesta ja osallistuu palve-lujen kehittämiseen.

HANNA FRÖBERG aloitti 1.5.2013 Nuorten Ystävien Varsinais-Suomen jälkihuolto- ja avopalvelukeskuksen vastaavana ohjaajana Turussa. Fröberg vastaa jälkihuolto- ja avopalve-lukeskuksen toiminnan kehittämisestä, kuntayh-teistyöstä ja sopimusten mukaisten palvelujen toteutumisesta.

ANULIISA KEMPPAINENaloitti Oulun seudun avo-palvelukeskuksen kun-toutusohjaajana Oulussa 21.3.2013. Kemppaisen työhön kuuluu Kintas-kuntoutus, avopalvelut, avoperhetyö ja LAKU-perhekuntoutus.

Pääotsikko 3, nega

38

Lastensuojelupalvelutp� 044 7341 627Vammaispalvelut p� 044 7341 882Mielenterveyspalvelutp� 044 7341 563Perhekuntoutuspalvelutp� 044 7341 627Sosiaalinen työllistyminenp� 044 7341 862 Opetuspalvelutp� 044 7341 703

Lastensuojelupalvelut » Koulukoti Pohjolakoti, Muhos » 7 sijaishuollon yksikköä tai perheko-

tia eri puolilla Suomea » Opetus » Perhehoitopalvelut » Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut » Avopalvelut

Vammaispalvelut » Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra

ja Turku » Sijaishuollon palvelut » Opetus » Erityistuki » Työ- ja päivätoiminnat » Avopalvelut » Koulutuspalvelut

Mielenterveyspalvelut » Kintas-toiminta tarjoaa mielenter-

veyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteute-taan avokuntoutusjaksona, Oulu.

» Resiina järjestää mielenterveys-kuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa.

» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut » Perhekuntoutuspalvelut ovat kun-

touttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Pal-veluja ovat perhekuntoutus, vanhem-muuden arviointi, avokuntoutus sekä

Palvelunohjaustarvittaessa päihdeperhekuntoutus. » Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin

vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen » Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat

matalan kynnyksen kohtaamis-paikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkki-noille.

» Kohderyhmänä oavt henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pää-syä työelämään.

Avopalvelut » Avopalvelujen tavoitteena on tukea

lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta.

» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjau-tumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin.

» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

www.nuortenystavat.fi

Kemijärvi Rovaniemi

Tornio

Oulu Muhos

Vaasa Seinäjoki

Turku Helsinki

Imatra

Lapinlahti

Kajaani

Tampere

KESKUSTANAISTEN OULUN YHDISTYS RY

39

Saatko lehden?Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppa-neille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille� Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toimin-nasta� Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammat-tilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat� Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa�

TilaajapalveluNuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho, p. 044-7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi

Tilaus ja osoitteenmuutos Tilaan Nuorten Ystävien lehden

Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen

Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite

Tilaajan nimi

Ammattinimike

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite

Yhteyshenkilön nimi

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

LEIKKAA JA POSTITA

ViestintäpalvelutTorikatu 28Tunnus 500944690003 Oulu

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

40

Koskettava tuote jää elämään - Erweko

H e l s i n k i O u l u Ro v a n i e m i / w w w. e r w e ko . f i

“Erweko toteuttaa taitavasti ja tuloksellisestiasiakkaiden markkinointia ja viestintää.

Olemme valtakunnan paras painamisessa.”