nuotta 1/2011

Rikoskierteestä vapaaksi / Yksityinen ja julkinen usko / Oikeassa vai väärässä seurassa? / Kakkien hylkäämä / Narnia: Matkalla maailman ääriin / Habakuk / Punainen lanka

Et oleyksin

50

40

30

20

10

0

10

20

30

40

°C

KUUMENEE & KYLMENEEKoonnut Johanna Juupaluoma

UUSI VUOSI 2011 Tämänkin vuoden saa viettää turvallisin mielin Taivaallisen Isän huolenpidossa.

RISTI RAKKAAKSI Kristittyjen yhteinen Rakas risti -teemavuosi 2011 kehottaa pitämään ristikeskeistä julistusta esillä. Risti kuuluu erottamattomana kristinuskoon.

RAHAA KÖYHILLE Maailmanpankki lainaa 37 miljardia euroa köyhille maille nolla korolla.

EVANKELIUMIA TELEVISIOSTA Kristillinen televisiokanava TV7 on jo seitsemän vuoden ikäinen.

ILMAISIA LEFFALIPPUJATurku antoi joululahjaksi 4000 lippua Vares-elokuvaan.

VUODEN PROFIILI Time-lehti valitisi Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin vuoden henkilöksi.

HITAASTI, MUTTA VARMASTI VR:n junista lähes 30 % oli joulukuussa myöhässä aikataulusta.

SIKAFLUNSSA PALASI Sikainfluenssa on riehunut esimerkiksi varuskunnissa.

REHELLISYYTTÄ EI ARVOSTETA Päivi Räsäsen äänestettiin T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimiston kyselyssä kaikista inhottavimmaksi poliitikoksi.

AVUSTUSTYÖ MAHDOTONTA AFGANISTANISSA Punainen risti arvioi, että avunsaanti heikkenee kasvavan väkivallan vuoksi. Viime vuosi oli Afganistanin verisin sitten vuoden 2001. Kaatuneita ulkomaisia sotilaita oli 693.

S IVUPERSOONA

1985Joel syntyi

2002 Aloitti breikkaamaan

2003 Usko tuli henkilökohtaiseksi

2006 Joel rupesi opettamaan breikkiä

2010 Joel on Eestin Talentissa

Joel Kotsjuba on virolainen kristitty, joka on harrasta-nut jo pitkään breakdancea. Hän opettaa breikkiä, ja nyt hän on Viron Talentissa ka-verinsa kanssa tekemässä omanlaistansa showta.

Miten aloitit breakdancen?Aloitin breikkaamisen 17 -vuoti-

aana Viron huippuopettajien joh-dolla. Minulla ei ollut taustaa tans-simiseen, mutta rakastuin lajiin ja tykkäsin harjoittelusta kovasti. Neljä vuotta sitten aloin opettamaan breikkiä, mikä on aivan erilaista kuin itse tanssiminen. Täytyy tietää henkilökohtaisesti, mitä oppilas tar-vitsee ja sitä kautta antaa apua eri osa-alueille.

Mitä haluat tanssiltasi?Se on muuttunut ajan myötä.

Ensiksi opettajien innoittamana halusin olla paras, koska he odotti-vat sitä. Nykyään haluan toteuttaa ideoita tanssilla ja löytää itseni tans-sista. Muutan ideat liikkeeksi siten, että se on taidetta, ei siten, että se olisi viihdettä.

Miksi menit Talent-kilpailuun?Vietin aikaa kaverini kanssa, joka

soittaa saksofonia, ja me kummat-kin ihailimme toistemme harras-tuksia. Meillä kemiat kohtasivat ja ilmoittauduimme Talenttiin ehdotet-tuani asiasta kaverilleni. Ohjelmassa kaverini soittaa saksofonia ja minä elävöitän musiikin liikkeeksi.

Mitä Jumala merkitsee sinulle?Se on kaikki kaikessa. Kasvan

tarpeessa Jumalan ymmärtämiseen ja sitä kautta pyrin kasvamaan koko ajan lähemmäksi Jumalaa. Meidän täytyy antaa enemmän hallintaa Herralle ja antaa mennä kaiken, joka vie meitä poispäin Jumalasta.

Mitä haluat sanoa tämän lukijalle?Älä seuraa yleistä mielipiteitä, vaan etsi Herraa henkilökohtai-sesti ja näytä värisi. Jos olet hyvä jossain harrastuksessa, niin muis-ta, että taidot ovat vain taitoja ja Jumala on Jumala. Älä anna min-kään tulla sinun ja Jumalan välil-le! Aina tulee olemaan taistelu-ja, mutta älä luovu uskosta.

S IVUPERSOONA

breikkaa saksofonin tahtiin

JOEL Teksti Alpi Seppälä, kuva Oliver Rõõmus

AJATUS ULKOPUOLELLE jäämisestä pelot-taa. Mikä olisi sen kauheampaa kuin jäädä yksin? Ei ihme, että moni kauhu- ja jänni-tyselokuva ammentaa sisältönsä juuri tästä tematiikasta: mitä pahaa tapahtuukaan, kun muut lähtevät. Vaikka jääkaapista ei hyökkäisi Alien tai nurkan takana vaanisi sarjamurhaaja, moni stressaa, miten selvitä sosiaalisesta viidakosta hengissä. Mitä jos en löydäkään ystäviä uudelta paikkakunnal-ta? Entä jos olen ainoa uskova koulussani tai minut heivataan pois kaveripiiristäni, kun kerron olevani uskossa? Mitä jos en ikinä kohtaakaan unelmieni prinsessaa ja jään ikuiseksi sinkuksi?

Yksinäisyys ei ole vain ihmisten puuttu-mista elämästä. Kaverit ympärillä ja mukava tekeminen eivät riitä, jos oma sisin ei tule kohdatuksi: kukaan ei oikeasti ole kiinnos-tunut minusta ja siitä, mitä minulle kuuluu.

MONET RAAMATUN ihmisistä joutuivat ko-kemaan syvää yksinäisyyttä. Eliasta tuntui siltä, että hän oli viimeinen uskova maan-päällä. Kaikki muut profeetat oli surmattu ja hänkin pakeni henkensä edestä (1.Kun.18). Paavali tuli ystäviensä hylkäämäksi, kun hän ensimmäistä kertaa puolustautui oi-keudessa. Kukaan uskovista ei tullut hänen avukseen. (2.Tim.4:16). Paavali ja Elia eivät kuitenkaan olleet yksin. Kaiken epätoivon keskellä kaikkivaltias Jumala oli lupaustensa mukaisesti heidän vierellään.

Saman huikean lupauksen Jeesusta antoi myös meille ennen taivaaseen astumistaan: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti!” Matt.28:20. Sinä et siis ole yksin, vaikka olisit ainoa uskova koulussasi tai et vielä olisi löytänyt ystä-viä uudelta paikkakunnalta. Voit olla varma siitä, että Jeesus on joka hetki kanssasi. Hän ei sinua jätä, sillä hän jos kuka tietää, mitä hylätyksi tuleminen on.

Vain Jeesus on joutunut kohtaamaan täydellisen yksinäisyyden. Hän ei tullut ainoastaan ystäviensä hylkäämäksi, kun hänet vangittiin ja vietiin ristiinnaulittavak-si. Ristillä Jeesus tuli Jumalan hylkäämäksi. Hän kohtasi Jumalan vihan syntiä kohtaan, jotta sinun ja minun ei tarvitsisi kohdata sitä. Jeesuksen ansiosta meillä on kaikkein tärkein yhteys kunnossa.

JUMALA SUUNNITTELI meidät elämään yh-teydessä itseensä ja toisiin ihmisiin. Tar-vitsemme uskovia ystäviä pysyäksemme oikeassa suunnassa. Jos omalta paikka-kunnaltasi ei löydy muita uskovia nuoria, hakeudu aikuisten uskovien seuraan tai hyppää bussiin ja lähde naapurikaupungin nuorteniltaan tai leirille. Kysymys ei pelkäs-tään ole, kuka on sinun ystäväsi, vaan ke-nelle sinä voisit olla ystävä.

Mika Falk Nuotan

päätoimittaja

PÄÄKIR JO ITUS

Jäänkö yksin?

KUUKAUDEN LUKU

Nuotta 1 /2011 3

Seurakunnat tekevät lähetystyötä vain

eurolla seurakuntalaista kohden.Lähde Kirkon tiedotuskeskus 2009

12

S ISÄLLYS

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa31. vuosikerta

issn– 0357–7139

TOIMITUS

PäätoimittajaMika [email protected]

Toimituspäällikkö Tommi [email protected] sähköpostilla

Vs. toimitussihteeriJohanna [email protected]

Tätä lehteä tekivät Anna Dokuchaeva, Mikael Elmolhoda, Johannes Erkkilä, Laura Erkkilä, Satu Eronen, Lauri Halme, Leevi Helo, Hannu Korpela, Riikka Lautamo-Seppälä, Mauno Lehto, Lauri Manninen, Anna-Riitta Metsalo, Ronja Mäkinen, Lasse Niskala, Sakari Nordman, Sami Nortunen, Jere Paldanius, Gerda Parkja, Petri Pelkonen, Lassi Peltomaa, Mikko Piiroinen, Hanna Põldaru, Pekka Rahkonen, Joel Reinaru, Kalev Rodima, Oliver Rõõmus, Saara Räty, Triin Salmu, Susanna Sarimaa, Alpi Seppälä, Elisa Sirainen, Mikael Tammilehto ja Anni Virtanen.

ToimitusneuvostoMika Falk, Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Leevi Helo, Sofia Huolman, Hannu Kippo, Olli Lehmonen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Raimo Raukko, Lasse Räty

Ulkoasu Tea Ikonen

Kannen kuva Lauri Manninen

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Nuotta/Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKIPuh. 040 7007 707 (ma – pe klo 9 –14)[email protected] Sähköpostia lähettäessäsi mainitse lehden nimi.

NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 55 euroa, vuosikerta 59 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu

MAINOKSET JA [email protected] löytyy netistä:www.nuotta.com/mediakortti.html

ILMOITUSHINNATKatso mediakortista, hinnat alkaen 100 e

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI,Lastenkodinkuja 1 (2. krs),puhelin: (09) 2513 9255 sähköposti: [email protected]@nuotta.comwww.nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys,Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys,Suomen Ev. lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys

KUSTANTAJAT Sley-Media Oy toimitusjohtaja Hannu KippoKustannus Oy Uusi Tietoimitusjohtaja Raimo RaukkoSuomen Ev. lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys pääsihteeri Jussi Miettinen

PAINO Arkmedia

40Matkalla maailman ääriinNarniassa koetaan kuinka muutos tekee kipeää. Entisestä päästään yli, mutta se sattuu.

20Hyvässä seurassaSe, missä seurassa viettää aikansa ja viihtyy ei ole mitätön

asia.

8Näkyvä uskoHenkilökohtainen suhde Jumalaan pitäisi riittää, joten

tarviiko uskosta kertoa kenellekään?

2 Sivupersoona: Joel breikkaa Viron Talentissa

3 Pääkirjoitus: Jäänkö yksin? 5 Sirja otti rajuja irtiottoja 8 Nokkapokka: Onko usko oma asia vai ei? 9 Toimittajalta: Kristinusko on parasta

minulle 10 Kenian nuoria auttamassa 11 Kirjeitä maailmalta: Rennosti Thaimaassa 12 Neljä tarinaa: Yksinäisyyden kokeminen

ja Jumalan yllätykset 16 Jeesus Facebookissa:

Kun raamiksessa käyminen ei tunnu tärkeältä

17 Ylistaron seurakunnassa kellaribändeille on tilaa

18 Seitsemän: Näin olet mukana seurakunnassa

20 Seura tekee kaltaisekseen 21 Gallup: Mikä on oikeaa seuraa? 22 Tammikuun ristikko 24 Juliste: Nuotan supermallit

26 Testi: Täytä tyhjyys 27 Mind map: Osallistu rohkeasti! 28 Jeesuksen hylkäsivät kaikki 30 Raamattu- ja rukouskalenteri 32 Eroja seurakunnan joukkuehengen ja

jalkapallotiimin välillä 34 Sarjikset 35 Antimainos 36 Ajankohtaisia uutisia kotimaasta,

maailmalta ja vainotusta kirkosta. 37 Hartaus: Paikaksi messussa 38 Punainen lanka ja After Bailout tuovat

energiaa lavalle 39 Levyarvostelut 40 Leffa: Matka maailman ääriin 41 Kissa pöydälle -ohjelmassa

pohditaan rakkauden olemusta 42 Habakuk viihtyy kotona 44 Gospeluutisia 45 Top 5 46 Menovinkkejä talven iltoihin

ja viikonloppuihin

PÄÄHAASTATTELU

vei rikoksiin Teksti Mikael Elmolhoda, kuvat Mikael Tammilehto

Reissut ratsutallilta baariin ja sieltä putkaan tulivat nuorel-le hevostytölle tutuksi useaan otteeseen. Yksi arvaamaton puhelinsoitto kuitenkin py-säytti Sirjan putkakierteen.

Rajojen rikkominen

Nuotta 1 /2011 5

6 Nuotta 1 /2011 | www.nuotta.com

Istumme pienessä huoneessa Helsingin Puis-tolassa. Sirja Sorsila (21) on juuri tullut jal-kaleikkauksesta, hän lepää sängyllä perheen

villakoiran kanssa. Koira kiehnää innoissaan ympäriinsä ja Sirja silittelee sitä lempeästi. Ul-kona paukkuu kirpeä pakkanen.

– Hevonen talloi jalkani yli joulukuussa kak-si vuotta sitten, ja siitä asti jalassani on ollut metallilevy. Nyt se otettiin viimeinkin pois, Sirja kertoo.

Hevoset ovat olleet Sirjalle rakkaita pienes-tä pitäen, sillä hän alkoi käydä hevostalleilla jo 7-vuotiaana.

– Joku varmaan pitäisi mi-nua ihan outona, kun aina juttelen niille mukavia. Pidän niiden seurasta. Minulla on nyt kuuden vuoden ajan ollut myös omia hevosia Suomessa ja Virossa.

COOLEJA JA NOLOJA MUISTINMENETYKSIÄSirjan lapsuus kului hevostenhoidon, koulun-käynnin ja perhe-elämän merkeissä. Kotona Sirjalla on varsin tavallinen suomalainen perhe.

– Välit vanhempiin eivät olleet aina parhaat mahdolliset, mutta minulla on kuitenkin aina ollut vaatteita, ruokaa, rahaa sekä molemmat vanhemmat, Sirja kertoo elämästään.

Peruskoulussa Sirjaa kuitenkin kiusattiin, eikä hänellä ollut juurikaan hyviä kavereita. Yh-deksännellä luokalla luokkalaiset alkoivat myös käydä juomassa, ja Sirja ajautui mukaan.

– Se oli ensimmäisiä kokeiluja, kun rikoin ra-joja rajummin. Oli tosi coolia, kun ei muka muis-tanut, mitä viikonloppuna oli tapahtunut. Jälki-käteen tosin erittäin noloa, Sirja toteaa.

Lukioon Sirja siirtyi Helsingin suomalaiseen yhteiskouluun. Uusi koulu tarjosi uuden kave-ripiirin ja irtioton menneestä, eikä häntä enää kiusattu. Saatuaan valkolakin vuonna 2008 hä-nen edessään avautuikin kesä kaikkine mah-dollisuuksineen.

KIINNI RATTIJUOPPOUDESTATuona kesänä Sirja vietti paljon aikaa hevostal-leilla, mutta iltaisin hän usein lähti hevostalli-kavereiden kanssa baariin. Samalla mukana alkoi kulkea myös veitsi, koska se lisäsi katu-uskottavuutta. Ensimmäisen kerran Sirja jou-tuikin vakavampiin ongelmiin poliisin kanssa ajauduttuaan baarissa tappeluun ja uhkailtu-aan veitsellä tilannetta rauhoittamaan tullutta henkilökuntaa.

– Minut vietiin poliisivankilaan elämä-ni ensimmäisen kerran. Sellissä minua pelot-

ti ja itketti, eikä ikkunoista-kaan nähnyt juuri ulos. Olin 18-vuotias tyttö, enkä voinut käsittää, miten elämäni oli päätynyt tähän, Sirja kertoo.

Päästyään pois poliisivan-kilasta, jonne hänet oli viety

kiinnioton takia, Sirja jatkoi juomista, ja mukaan tulivat myös rattijuopumukset. Yhtenä syysilta-na eräs Sirjasta huolissaan ollut kaveri päätti-kin soittaa poliisit tekemään lopun päihtyneenä ajelusta.

– Nähdessäni taustapeilistä poliisiauton päätin ajaa karkuun. Pakomatkaa kertyi noin neljäkymmentä kilometriä.

Hurjastelu päättyi kuiten-kin poliisin mottiin, eikä pako-tietä enää ollut.

Sirja pysäytti auton, lukitsi ovet ja istui hiljaa sisällä.

– Olin helpottunut. Tiesin, ettei enää ollut mitään hätää. Tiesin, että olin hävinnyt.

Lopulta poliisit päättivät lyödä ikkunalasin sisään.

– Minut repäistiin ulos, iskettiin katuun ja rautoihin ja sitä tietä poliisiautoon. Jälkikäteen ajatellen poliisi toimi tilanteessa oikein, Sirja myöntää apeana.

Menetettyään ajokorttinsa Sirja jatkoi ajoa kortitta ja otti tavakseen tehdä poliiseille kiu-saa ajankulukseen. Putkareissut tulivat tavaksi.

– En koskaan ajatellut, että Jumalalla olisi

suunnitelma elämälleni. Joskus rukoilin, mut-ta uskoni oli hyvin heikko. Oloni oli tyhjä, tuntui siltä, että elämä oli mennyt ohi. Ajattelin, ettei millään ole enää mitään väliä, Sirja muistelee.

HÄIRIKKÖPUHELUJA VIRANOMAISILLEEräänä päivänä vuoden 2009 lopussa Sirja soit-teli tapansa mukaan umpimähkäisesti häirik-köpuheluja viranomaisnumeroihin, kun puheli-meen sattui vastaamaan hyvin harvoin päivys-tävä vanhempi poliisimies. Sirja alkoi tilittää hänelle elämäänsä, ja mies kuunteli.

– Sitten poliisi kysyi, olenko koskaan mietti-nyt elämän tarkoitusta. Sanoin, etten ole. Mies kehotti minua etsimään sitä Raamatusta ja oh-jeisti lukemaan Johanneksen evankeliumin.

Sanan lukeminen herätti Sirjassa uskon ki-pinän, ja hän alkoi nähdä elämässä toivoa. Sirja soitti ystävälliselle poliisille uudelleen, ja kes-kustelut jatkuivat.

– Tilanne oli tosi omituinen ja uusi. Se ihmi-nen oli hyvä ja mukava. Pikku hiljaa keskuste-lumme syveni, ja mies kertoi olevansa esikois-lestadiolainen. Lopulta pääsiäisenä 2009 menin tapaamaan poliisia ja hänen perhettään.

Ystävällinen ja vieraanvarainen pariskunta veikin Sirjan hänen elämänsä ensimmäisiin le-

stadiolaisseuroihin.– Kuuntelin tarkasti, vaik-

ka en ymmärtänyt kaikkea. Minulla oli siellä turvallinen ja hyvä olla, Sirja muistelee kiitollisena.

Nykyään Sirja osallistuu aktiivisesti esikoislestadi-olaisten toimintaan, muun

muassa seuroihin.– Minulla on paljon ystäviä seuroissa. Usein

tilaisuuden jälkeen menemme jonkun uskovan kotiin kylään, Sirja kertoo.

Kesällä Sirja osallistui myös esikoislestadio-laisten juhannusseuroille ja toimi lastenleirillä ohjaajana. Hän haluaa jatkossakin olla mukana seurakunnan toiminnassa ja rakentua hengelli-sesti uskovien yhteydessä.

Nähdessäni taustapeilistä poliisiauton päätin ajaa

karkuun.

Sitten poliisi kysyi, olenko koskaan miettinyt

elämän tarkoitusta. Sanoin, etten ole.

Jokainen olkoon esiwallalle, jolla walta on, alamainen; sillä ei esiwalta ole muutoin kuin Jumalalta: ne wallat, jotka owat, Jumalalta ne säätyt owat. Room. 13:1 Käännös: Biblia 1776

Nuotta 1/2011 7

LAIN RIKKOJA TÄHTÄÄ OIKEUSTIETEELLISEENMyös Sirjan opiskelusuunnitelmat ovat selkey-tyneet, ja hän on jo suorittanut kursseja Avoi-messa yliopistossa.

– Haluan opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Eräs rikoksiani tutkinut polii-sikonstaapeli sanoi kerran, että minähän voi-sin lähteä lukemaan lakia, koska hän kaikesta huolimatta piti minua fiksuna. Viime keväänä jäinkin vain parin pisteen päähän tiedekunnan opiskelupaikasta.

Sirja kokee myös pikku hiljaa pääsevänsä yli menneisyytensä virheistä. Ajoittain hän kuiten-kin kokee riittämättömyyden tunteita.

– Minusta tuntuu siltä, että ihmiset halvek-sivat minua, etenkin monet poliisit. Joskus ajat-telen, etten ole minkään arvoinen enkä pysty mihinkään. Silloin yritän uskoa syntini anteek-si, koska Jumala antaa anteeksi vaikka poliisi ei antaisikaan, Sirja miettii.

Armon lisäksi Sirja on myös löy-tänyt sisäisen rauhan ja tietää, että Jumalalla on suunnitelma jokaisen elämälle.

– Luotan siihen, että Jumala te-kee minulle niin kuin parhaaksi katsoo. Ei sitä hyvää perhettä ja miestä ainakaan baarista et-simällä löydä, hän toteaa ja varoittaa kokemuk-sestaan:

– Sielunviholliselle ei saa antaa mitään val-taa. Se tie on jyrkkä alamäki, jonka päässä on hukassa kuin eksynyt lammas.

Sängyllä Sirjan vieressä on yli satavuotias Biblia, eli lestadiolaisten käyttämä vanha raa-

matunkäännös. Sirja etsii sieltä lem-piraamatunkohtansa Psalmin 139: ”Sinun silmäs näkiwät minun, koska en minä wielä walmistettu ollut, ja kaik-ki päiwät sinun kirjaas oliwat kirjoitetut, jotka wielä oleman piti, joista ei yk-sikään silloin wielä tullut ollut”, jonka hän on kokenut lohdut-tavan itseään yhä uudelleen ja uudelleen.Pakkanen jatkaa hyytämistään ulkona, mut-ta Sirjan sydämessä on nyt lämmin.

Ei sitä hyvää perhettä ja miestä ainakaan baarista

etsimällä löydä.

NOKKAPOKKA

Yksityisuskova

Kyllä usko on vaan hieno asia. Yhteys on koko ajan auki universumin hallitsijaan. Ette tiedä-kään, miten syvissä vesissä uin, kun olen Juma-lan kanssa. Eikä teidän tietysti kuulukaan tietää, koska usko on niin henkilökohtainen juttu.

En ymmärrä niitä, jotka tuputtavat uskoaan joka paikassa. Jotkut saarnaavat jopa tuntemat-tomille kaduilla! Joku raja siinä pitää olla, kenelle henkilökohtaisia asioitaan alkaa kertoa. Minä en edes tutuille ja ystäville puhu tällaisesta yksityis-asiasta kuin usko. Kyllä ihmisillä pitää olla salai-suuksia.

Sitä paitsi jokainen saa itse valita maailman-katsomuksensa, onko kristitty vai Äiti maan palvoja.

Tiedetään, Raamattu kehottaa evankelioi-maan. Mutta ei kai se nyt saarnaamista ja Raa-matulla päähän hakkaamista tarvitse olla? Minä ainakin olen niin tulessa Jeesukselle, että kyllä ihmiset näkevät varmasti sädekehän pääni ym-pärillä, vaikka en sanaakaan sanoisi.

Monet uskovat käyvät seurakunnassa, mut-ta minä en sellaisesta piittaa. Uskovat osaavat olla niin ärsyttäviä! Vaikka kuinka monen kanssa minäkin olen päätynyt kiistelemään opeista ja tavoista, kuten kumpi käsi laitetaan alle ja kumpi päälle, kun pappi jakaa ehtoollisleivän. Jos usko-vaiset rakastaisivat toisiaan, niin kuin Jeesus tar-koitti, ehkä voisin taas joskus astua seurakuntani ovesta sisään.

Vaikka toisaalta, kuka nyt enää yhteisöä kaipaa? Elämmehän sentään postmodernis-sa maailmassa, jossa yksilöllisyys ja eri-laisuus ovat se juttu.

UskoYKSITYISASIA


Joku raja siinä pitää olla, kenelle henkilökohtaisia asioitaan alkaa kertoa.

vai JULKISTA TIETOA?

Teksti Susanna Sarimaa, kuvat IStockphoto

TOIMITTAJALTA

Parasta minulleNIMENI ON LASSI Peltomaa, ja olen autistinen. Oikeastaanhan mi-nulla on Aspergerin oireyhtymä, mutta autismin kirjoon se kuuluu yhtäkaikki. Ensisijainen identiteettini ei kuitenkaan ole kumpikaan edellä mainituista: ei Lassi Peltomaa, eikä autisti. Ei, se on kristitty.

Väittäisin, että Jeesuksen opetuslapseudesta on ratkaiseva hyö-ty aspergerhenkilölle. Tämä johtuu ehkä päällimmäisenä siitä, että oireyhtymääni kuuluu asioiden käsittäminen kovin suoraviivaisesti. Se luo sekä haasteita että tarpeita.

Muistan vieläkin, kun isäni sanoi minulle ensimmäisen kerran, että paperi "elää". En tahtonut ymmärtää kielikuvaa, koska käsitin elämän sinä, mikä tekee meistä arvokkaita, ja erillisiä materiasta.

Mutta nykyisin opetetaan monien koulujen ja median kautta toi-sin. Opetetaan, että elämä on vain partikkeleiden liikettä ja sähköis-tä sattumaa. Useimpiin ihmisiin se väite uppoaa neutraalina osana heidän uskomusjärjestelmäänsä, mutta entä autistiset?

En usko, että monikaan meistä pystyisi ajattelemaan siitä "neut-raalisti". Emme voi ajatella elämää sekä pelkkänä fysiologisena il-miönä, että esineistä (pallo, tuoli), ja fysiikanlaeista erotettavana ar-vokkaampana asiana. Tämän vuoksi kristillinen käsitys elämän mer-kityksestä on parempi, kuin vallalla oleva "ateistinen" käsitysvyyhti.

Toinen tällainen "kristinuskon hyöty" liittyy autisteillle tyypilli-seen perfektionismiin. Kun ei pysty tulkitsemaan maltillisesti, ei pysty tekemään mitään "jotenkuten". Kaikki pitää tehdä pilkulleen tai epäonnistuu. Mitä tämä tarkoittaisikaan tiukkojen uskonnollis-ten säännösten tai ansaittavan "armon" kanssa? Useimmat muutkin uskonnot painottuvat paljolti omiin tekoihin, mutta kristitty on sen sijaan täysin armahdettu ja vapaa tekemään oikein.

Myönnän, ettei aspergerhenkilölle ole useinkaan helppo selittää evankeliumia. Me käsitämme monet sanat juuri niin kuin käsitäm-me, jotkut meistä kommunikoivat hyvin hankalasti ja onhan meillä muitakin erityisyyksiä. Mutta Kristus voi parantaa meidän elämääm-me jo täällä, puhumattakaan ikuisuudesta. Tämä vain todistaa, mi-ten juuri vaikeimmat autettavat tarvitsevat eniten apua.

Lassi Peltomaa

Julkinen uskova

Minä uskon Jeesuksen, halleluja! Hän on voit-tanut kuoleman ja siitä haluan kertoa kaikille. Monta kertaa olen saanut Jumalan armosta olla johdattamassa ihmisiä uskoon. Kerran sain jopa kadulla rukoilla yhden tytön puolesta. Minä tiedän, miten uskomattomia juttuja voi kokea Jumalan kanssa, ja siksi on hienoa, että muutkin löytävät yhteyden häneen.

Joskus Jeesuksesta kertominen on mahdotto-man vaikeaa. Paljon helpompaa olisi olla itsekäs ja pitää suunsa kiinni. Ei ainakaan tulisi torju-tuksi. Kunpa usko vain loistaisi kasvoiltani siel-lä, missä kuljen. Mutta Raamattu sanoo: ”Usko syntyy kuulemisesta ja kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room.10:17)

Seurakunta on minulle elintärkeä paikka. Tarvitsen tukea uskonelämässäni ja painavaa opetusta. Meillä on mahtava seurakuntaporuk-ka, vaikka totta kai joskus tulee erimielisyyksiä. Emme ole täydellisiä, vaan syntisiä ihmisiä ja sik-si tulee välillä loukattua toista. Suuttuneena teki-si mieli kyllä häipyä ja unohtaa koko seurakunta. Mutta en ole tehnyt sitä, koska sitoutumiseni on vahvempi kuin tunteeni.

Nykyään ihmiset eivät tunnu sitoutuvan juuri mihinkään. Vaihdetaan paikkaa ja ihmissuhtei-ta valon nopeudella, kunhan Minulla on hyvä ja Minä saan huomiota. Minusta yksin on paljon heikommalla jäällä, varsinkin uskovana. Yhtei-sössä on voima. Niin, kuulitteko individualistit?

Nuotta 1 /2011 9

UskoYKSITYISASIA

Monta kertaa olen saanut Jumalan armosta olla

johdattamassa ihmisiä uskoon.

JULKISTA TIETOA?


MISS IO

NUORTA auttamassaSeitsemääkymmentä

Mitä teit lähetystyöntekijänä?Keniassa työskentelin orpojen avustusprojektissa, jonka varois-ta maksoimme 70 nuoren lukio- ja ammattiopiskelun. Keniassa on sekä lukio- että ammattikoulutus maksullisia. Mei-dän projektimme varat tulivat osit-tain Suomen ul-koministeriöltä ja osittain Slef:stä. Tehtäväni oli avustusprojektin koordinoiminen paikan päällä. Tä-män päätehtävän lisäksi oli koko kasa muita tehtäviä aina vahtikoi-rien hoidon järjestämisestä seura-kuntavierailuihin.

Elävätkö Kenian kristityt samoin kuin mekin?Uskon kyllä, että elämämme kris-tittyinä ovat monessa asiassa sa-mankaltaiset. Elämmehän samas-sa maailmassa yrittäen täyttää Jumalan tahtoa elämässämme. Vaikka haasteet ja tehtävät voivat välillä paljonkin poiketa, on tavoi-te sama: seurata Herraa. Tosin me kaikki kompastelemme jatkuvas-ti sen suuren tehtävän täyttämi-sessä. Yksi oleellinen huomio Ke-nian vuosista on, että ihmisluon-to on sama kaikkialla riippumatta kansallisuudesta ja kulttuurisesta taustasta.

Minkä koet kaikkein tärkeimmäksi oppitunniksi tuosta vaiheesta elämässäsi?Nuo neljä vuotta Keniassa ovat

Suomenruotsalainen Rael Leedjärv lähti opiskele-maan länsinaapurin sijasta etelänaapuriin ja vietti yliopistovuotensa Tallinnassa. Tämän jälkeen Ra-

elin matka kulki vielä eteläisempään naapuriin Ke-niaan, jossa hän on ollut Slef:n (Svenska Lutherska

Evangeliföreningen i Finland, Sleyn sisarjärjestö) lähettinä neljä vuotta. Nuo neljä vuotta ovat ol-

leet Raelille elämän merkityksisintä aikaa.

olleet tähänastisen elämäni kaik-kein tärkeintä aikaa. Voisin puhua erilaisista kokemuksista tunteja, jopa päiviä. Uskon, että nuo vuo-det ovat muovanneet minua hy-vin paljon. Kaikkein oleellisimpana

pidän kuitenkin uskon kokemus-ta, kuinka luottaa jokapäiväisessä elämässään Her-raan, jopa silloin

kun se tuntuu välillä järjenvastai-selta. Kun Herra kutsuu, niin Hän kantaa sinusta huolta, myös sil-loin, jos joudut hengenvaaralliseen tilanteeseen. Näin on Jeesus lu-vannut: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20)

Tarvitaanko tälläkin hetkellä lähetystyöntekijöitä?Kyllä, lähetystyöntekijöistä on suurta pulaa. Se tuntuu olevan eri lähetysjärjestöjen yhteinen maail-manlaajuinen ongelma, että on vä-hän ihmisiä, jotka olisivat valmiit lähtemään lähetystyöhön.

Kuka Jeesus on sinulle?Jeesus on minun Pelastajani. Hän kuoli ristillä minun puolestani ja nousi kuolleista, antaakseen mi-nulle ikuisen elämän. Hän on an-tanut minun elämälleni ikuisen nä-kökulman. En haluaisi elää ainut-takaan päivää enkä tuntia ilman Jeesusta.

Teksti Joel Reinaru, käännös Riikka Lautamo-SeppäläKuvat Rael Leedjärv ja Johanna Juupaluoma

En haluaisi elää ainuttakaan päivää enkä

tuntia ilman Jeesusta.

Miksi pakkasit laukut ja lähdit lähetystyöhön Keniaan?Lähetystyöntekijäksi ryhtyminen ei ole tavallisesti ihmisen oma ajatus. Se on Jumalan kutsu läh-teä työhön lähimmäisten hyväksi ja viedä eteenpäin ennen kaikkea sanomaa Jeesuksesta Kristukses-ta ihmiskunnan Vapahtajana. Sel-laisen kutsun saaminen on usein pitkäaikainen prosessi.

Minun kohdallani se kesti kaik-kiaan noin kymmenen vuotta: al-kaen ensimmäisestä lähemmästä kontaktista lähetystyöntekijöiden ja lähetystyön kanssa aina lähe-tysjärjestöni Slef:n konkreettiseen kutsuun. Siihen asti, kun sain

Slef:tä kutsun lähetystyöhön, olin kauan rukoillut ja odotta-nut, että Herra näyttäisi mi-

nulle, missä ammatissa Hän haluaa minut nähdä. Opis-kelin silloin yliopistossa viimeisiä kursseja ja tule-vaisuuden suunnitelmat olivat erityisen ajankohtai-sia. Kutsu lähetystyöhön on parasta, mitä elämässäni on

tapahtunut.

10 Nuotta 1 /2011 | www.nuotta.comRael Leedjärv

Mie

ti sitä

!KIR JE ITÄ MAAILMALTA

Tälle palstalle nuoret kirjoittavat kokemuksiaan lähetyskentiltä.

VÄKISINKIN ALKAA HYMYILYTTÄÄ, kun lukee suomalaisilta nettisi-vulta sääennusteita: "Pakkanen paukkuu: jo lähes -30 astetta". Tääl-lä on samat lukemat, mutta ilman miinusmerkkiä. Suomen helteet saivat mukavasti jatkoa syyskuussa, kun lensimme vaimoni kanssa Bangkokiin. Lähetysseuran kautta saimme harjoittelupaikan Laksin luterilaisesta seurakunnasta, jossa asumme ja opetamme englantia thaimaalaisille. Lisäksi olen soittanut rumpuja jumalanpalvelusten worship-osuudessa.

On ollut hienoa huomata, miten kristinusko yhdistää ihmisiä eri puolella maailmaa. Useassa kohtaamisessa se on ollut ainoa yhdistävä tekijä, mutta sitäkin voimallisempi: Kun thaimaalainen toivottaa kämmenet yhteen painettuna Jumalan siunausta omalla kielellään, tulee heti kotoisa olo. Mutta ei niinkään Suomi-kotoisa, vaan taivas-kotoisa. Me kuulumme samaan perheeseen, vaikkem-me näytä tippaakaan sisaruksilta.

Vaikka samaa perhettä olemmekin, kulttuureissamme on eroja. Tutuksi on tullut täkäläinen huolettomuus, joka on tarkoittanut mm. tuntien toistuvaa peruuntumista, koska kukaan oppilaista ei ole päässyt tulemaan, eikä myös ole ilmoittanut asiasta. Ulkomaalaisen (eli "farangin") pitää vaan jaksaa hymyillä, vaikka tekisi mieli irvis-tää. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa: rennosti ottaminen on usein vain hyväksi. Aina ei tarvitse olla tehokas ja elää kellon orjana.

Meitä on suojeltu upeasti. Emme ole kuolleet hullujen taksikus-kien kyydissä tai sairastuneet katukeittiöiden pöperöistä. Jumalalle kiitos!

Farangin pitää jaksaa hymyilläTeksti ja kuva Sakari NordmanKirjoittaja on harjoittelussa Thaimaassa.

Nuotta 1 /2011 11

Kutsu lähetystyöhön on parasta, mitä elämässäni on tapahtunut.

kun taas maailman köyhimmän viidenneksen osuus maailman tuloista on

Lähde: Kepa ry

85%,Maailman rikkaimman viidenneksen osuus koko maailman tuloista on

1%.

Tuomas Jääskeläinen, 15:

Jumalalla on tarkoitus yksinäisyydelleniNELJÄN VUODEN AJAN olen tuntenut oloni yksi-näiseksi. Minulla on ollut kavereita, muttei kos-kaan yhtäkään ystävää. Kun olen yksin, soitan kitaraa tai lähden lenkille. Joskus yksinäisyys on johtanut myös hetkittäiseen masennukseen.

Koulussa on haastavaa olla kristittynä, mutta riparilta löysin pari todella kivaa ihmistä, joihin olen pitänyt yhteyttä. Jumala vastasi rukouksiini. Oikeastaan yksinäisyyteni luonne on muuttu-nut. Ennen minulla ei ollut ketään ihmistä, jolle olisin voinut puhua. Nykyään on, mutta en pysty näkemään heitä kovin usein. Olen alkanut käydä perjantai-iltaisin nuortenillassa ja siellä käyviä ihmisiä näen säännöllisesti. Heitä alan hiljalleen tuntea.

Olen kuitenkin tuntenut Jumalan läsnäoloa elämässäni. Vaikka olen myös kapinoinut Juma-laa vastaan, Jumala on vastannut moniin ruko-uksiini ja auttanut. Uskon, että Jumalalla on joku tarkoitus sille, että olen yksinäinen. Täytyy olla kärsivällinen. Olen oppinut huomaamaan muut yksinäiset ja jopa auttamaan heitä. Olen positii-vinen ihminen, sillä tiedän, että kaikki kääntyy parhain päin.

NELJÄ TAR INAA

SILLOIN OLIN

Minulla on ollut kavereita, muttei koskaan yhtäkään

ystävää.

Tek

sti La

ura

Erkk

ilä,

kuva

Joh

annes

Erk

kilä

yksinäinen


Päivö Parviainen, 98:

Pitää etsiä Herran omien yhteyttäOLIN 50-LUVULLA Kiinassa lähetystyössä. Evan-kenkelioimistyö ei ollut yksinäistä, sillä sitä teh-tiin ihmisten parissa. Ihmiset olivat hyvin vas-taanottavaisia. Muistan kuitenkin erään joulun, jolloin lähetysasemalla asuvat seurakuntalaiset kävivät luonani jouluaattoa viettämässä. Heillä oli kuitenkin rajoitetusti aikaa ja minä jäin yksin asuntooni. Silloin tunsin oloni yksinäiseksi ja mi-nulta pääsi parahdus. Alakerrassa asuva seura-kunnan johtaja kuuli ääneni ja saapui ylös minua rohkaisemaan. Jumala lähetti minua vanhemman kiinalaisen uskon veljen vahvistamaan minua.

Myös Jeesus koki itsensä yksinäiseksi Getse-manen puutarhassa, kun opetuslapset nukkui-vat. Ristillä Jeesus sanoi yksinäisen sanat: "Ju-malani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?". Näin jälkeenpäin ajattelen, että olen saanut osallistua pieneltä osaltani Kristuksen kärsimyksiin tehdes-säni lähetystyötä. Jumala on ollut Pyhän Hen-kensä kautta läsnä kanssani kaikissa hetkissä. Kyllä se niin on, että on pidettävä Herran omien yhteyttä: viljellä, etsiä ja harrastaa, sillä Herra ylläpitää meitä toinen toistemme kautta eikä jätä meitä yksinäisyyteen.

Tek

sti La

ura

Erkk

ilä,

kuva

Joh

annes

Erk

kilä

Silloin tunsin oloni yksinäiseksi ja minulta pääsi

parahdus.

Nuotta 1 /2011 13


NELJÄ TAR INAA

Jiska Gröhn:

Kahdet vanhemmatMINULLA ON AINA ollut rakastava perhe, mut-ta en ole elänyt saman perheen kanssa koko lapsuuttani. Kun olin 7-vuotias, minut otettiin huostaan. Biologiset vanhempani olivat rakasta-via, mutta eivät silti pystyneet pitämään minus-ta huolta. Päädyin sijaisperheeseen, jossa asuin vuoteen 2009 asti, jolloin menin naimisiin nykyi-sen vaimoni kanssa.

Heti ensimmäisenä päivänä, kun tulin uuteen perheeseen, sijaisäitini kysyi minulta, haluanko kutsua heitä äidiksi ja isäksi. Halusin. Opettelin myös rakastamaan heitä vähitellen. Sijaisperhee-ni on esimerkki käytännön rakkaudesta, koska he olivat valmiita ottamaan vieraan lapsen per-heenjäseneksi ja huolehtimaan hänestä monta vuotta.

Sijaisperheeni kautta löysin myös Jumalan. He ovat uskossa ja opettivat minulle Raamattua. Oma uskoni vahvistui riparilla ja aloin olla enem-män mukana seurakunnan jutuissa.

Nykyään pidän yhteyttä myös biologisiin vanhempiini. Näen heitä yhtä paljon kuin sijais-perhettäkin. On hienoa tuntea molemmat per-heet ja viettää aikaa kahden isän ja kahden äidin kanssa.

Sijaisäitini kysyi minulta, haluanko kutsua heitä äidiksi ja isäksi. Halusin.


yllättiJUMALA

Tek

sti Su

sanna

Sari

maa

, ku

va H

annu

Korp

ela

Kissa Pöydälle -jakso:

Mitä rakkaus on?

nuotta.com/kissa

Tuttu TV

:sta

Marjo Hienonen:

Minua petettiinALOIN SEURUSTELLA todella nuorena. Poikays-täväni oli elämäni ja ajatukseni pyörivät vain hä-nen ympärillään. En kaivannut muuta rakkautta, poikaystäväni täytti rakkauden kaipuun. Kaikki kuitenkin muuttui, kun hän petti minua rajusti. Murruin täysin.

Tilanne kääntyi voitoksi, kun sain oppia tun-temaan Jumalan. Olin aikaisemmin käynyt välillä seurakunnassa, mutta elin kaksoiselämää, koska samalla biletin. Vähän eron jälkeen yksi kaverini pyysi minua mukaan rukouspiiriin ja päätin men-nä. En kuitenkaan ensin halunnut, että elämä muuttuisi. Mutta kerran ajaessani pyörällä kotiin seurakunnasta tajusin, että Jumala on se, jota tarvitsen.

Kun tulin uskoon, katkeruus ja viha entistä poikaystävääni kohtaan lähtivät sydämestä-ni. Rakkaus tuli tilalle ja ilo ja rauha valtasivat minut. Ymmärsin, että jokaisella on sydämessä aukko, jonka vain Jumalan rakkaus voi täyttää. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on paljon enem-män kuin poikaystävän rakkaus.

Jokaisella on sydämessä aukko, jonka vain Jumalan rakkaus voi täyttää.

Nuotta 1 /2011 15

Tek

sti Su

sanna

Sari

maa

, ku

va H

annu

Korp

ela


Nelli Oksa Hei! Kuule, mä en varmaan pääsekään tänään.

5. tammikuuta kello 14:19

Anette Laitinen Miten niin?


Nelli Oksa Mulla on niin kiire, en ole tänään edes Faceboo-

kin viesteihin ehtinyt vastata. Ja niitä on jo niin paljon!


Anette Laitinen Voi harmi, viime kerrallakaan sä et ehti-

nyt, kun sun piti jutella toisten kanssa koko ajan…


Nelli Oksa Joo, tiedän, mutta yksinkertaisesti mun oli vaan

pakko jutella niiden kaa, kun näen niitä niin harvoin.


Anette Laitinen Kumpi sulle on sitten tärkeämpää? Käydä

meidän kanssa raamiksessa vai Facebook?


Nelli Oksa Mä luulen, että mun täytyy varmaan lopettaa

siellä raamiksessa käyminen.


Anette Laitinen Tiedäthän kuiteskin, että olet meille tosi

rakas ja aina odotettu!


J EESUS FACEBOOKISSALaatinut Kalev Rodima

Etusivu Profiili Kaverit Postilaatikko Jeesus Asetukset Kirjaudu ulos Haku

Anette Laitinen Tänään raamis meillä! :)


Seinä Tiedot Kuvat Laatikot Muistiinpanot Tapahtumat

Jaa

Anette Laitinen Tänään raamis meillä! :) 5. tammikuuta kello 14:17 Kommentoi Tykkää

Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista tois-amme, sitä enemmän mitä lähempänä nä-ette Herran päivän olevan. Hepr. 10:25

Kommentoi

Luo mainos

Tilaa Nuotta

Tue medialähetystyötä!

Nuotta-taajuus

Nuotta on muhkea lukupaketti täyt-tä asiaa.

Tykkää

Haluatko olla mukana Jumalan valtakunnan työssä Nuotta-lehden muodossa? Nyt siihen on mahdolli-suus: ryhdy Nuotta-kummiksi!

Tykkää

Radio Dei keskiviikkoisin 19.35.

Tykkää

Näytä valokuvia käyttäjästä

Anette (37)

Lähetä viesti käyttäjälle Anette

Keskustele käyttäjän Anette kanssa

Tökkää käyttäjää Anette

Tietoja

Syntymäaika:

23. huhtikuuta 1989

Parisuhdetilanne:

Kihloissa

Uskonnollinen vakaumus:

Luterilainen

Tämänhetkinen kaupunki:

Rovaniemi

Yhteiset kaverit

16 yhteistä kaveria Näytä kaikki

Kaverit

276 kaveria

Ehdota kavereita käyttäjälle Anette

Poista kavereista

Jaa +

Linda Mäkelä

Nelli Oksa

Janne Ojala

Nuotta 1/2011 17

KAVER I Teksti Johanna Juupaluoma

Kuvat Mikael Tammilehto ja Johanna Juupaluoma

KAVERI

NIMI: Antti ViitaIKÄ: 16KOULU: Seinäjoen lukioHARRASTUKSET: Jalkapallo. Sen lisäksi tyk-kään lukea ja soittaa kitaraa.

USKO

MITEN TULIT USKOON?:En ole varsinaisesti tullut uskoon, vaan olen pienestä pitäen kasvanut uskossa. Riparilla kuitenkin uskonasiat tulivat lähemmäksi.

SEURAKUNTA

MITEN LÄHDIT MUKAAN NUORTENILTOIHIN?8. luokalta asti olen käynyt nuortenilloissa, jol-loin kavereiden kanssa päätettiin tulla. Riparin

jälkeen olen käynyt yhä enemmän. Nuorte-nilloissa pidän erityisesti yhdessäolosta.MILLAISTA SEURAKUNTANUORTEN TOI-

MINTAA SEURAKUNTANNE JÄRJESTÄÄ?Ollaan tehty reissuja muun muassa MN-festareille ja Ristirockiinm, joissa olen

ollut mukana. Etenkin jos haluaa olla bändissä mukana, on siihen täällä hy-

vät mahdollisuudet.

YLISTARON NUORTENILLOISSA nuoret uskaltau-tuvat lavalle. Seinäjoen Ylistaron kappeliseura-kunnan nuorisotyöntekijä Sami Nortunen kertoo, että tällä hetkellä entisen pappilan vintillä olevis-sa bändi-tiloissa harjoittelee seitsemän bändiä. Bänditoiminnan lisäksi on tietenkin perinteisiä nuorteniltoja ja bändi-iltoja kerran kuukaudes-sa, joilla halutaan tuodaan vaihtelua nuortenil-toihin.

FESTARI-MESSUSTA METALLIMESSUUNNuorisotyön messubändistä on muodostunut vuosien varrella porukka, joka soittaa eri mes-suissa housebändinä niin Ylistarossa kuin muu-allakin. Viime marraskuussa bändi sai mahtavan mahdollisuuden olla Maata Näkyvissä -festarei-den messun housebändinä. Tätä varten oli har-joiteltu koko syksy aktiivisesti. Viulistina mes-subändissä on 16-vuotias lukiolainen Juho Saari.

– Olen soittanut viulua 7-vuotiaasta. On hie-noa, että messussa voi palvella Jumalaa musiikin avulla, Juho kertoo.

Houseband tekee myös metallimessuja. He kiertävät eri seurakunnissa ympäri pohjanmaata.

– Helmikuussa aloitamme taas metalli-messut Etelä-Pohjanmaalla, jolloin soitamme esimerkiksi Nurmossa, kertoo Juho tulevista keikkasuunnitel-mista.

VEDÄ HIHASTAIllan keikan heitti vimpeliläis-alajärveläinen The Dinosaurs, ja bändejä tuleekin iltoihin ympäri Suomea. Bändi-iltoja on pidetty vuodesta 2003 lähtien. – Minua on useasti vedetty hihasta eri ta-pahtumissa ja kysytty, saako tulla esiintymään bändi-iltaan, kun sana siitä on levinnyt, Sami ker-too.

Ylistaron bändi-illoista on tullut jo legendaa-risia, ja monet nyt pinnalla olevat gospel-nimet kuten Saraste, Punainen lanka ja kls. ovat alkuai-koinaan käyneet soittamassa Ylistarossa. Vink-kinä siis keikkailusta haaveileville gospel-tulok-kaille: Soitakaa Ylistarossa ja teistä kuullaan vielä.

”Kun taivas laulaa meidän sielussamme soi, kun taivas it-kee lohdun helmet pisaroi --”. Gospel-karaoke soi Ylistaron pap-pilassa, ja jokainen estradille noussut saa mahtavat aplodit. Het-ken päästä lavalle nousee illan bändi The Dinosaurs.

Bändi-harkkojapappilan vintillä

Nuotta 1/2011 17

TYÖNTEKIJÄ

MIKSI TEET MUSIIKKIA, SAMI NORTUNEN?Olen ollut Luotettavassa todistuksessa muka-na 12 vuotta ja sinä aikana keikkoja on kerty-nyt 150. Luotettavan todistuksen tarkoitukse-na on tehdä musiikkia seurakunnassa oleville ihmisille, jotta he voisivat kasvaa uskossa. Esimerkiksi uusin kappale Kirves kertoo kave-rista, joka tekee tekoja, joilla hän tietää sa-tuttavan itseään. Siitä huolimatta hän tekee ne. Silti Jumalan edessä hän ihmettelee, miksi minulle kävi näin?

SAMIN VINKIT SEURAKUNTIEN KELLARIBÄNDEILLE:• Muistakaa treenata• Luottakaa itseenne• Luottakaa Jumalaan• Vain 35 % keikkailus-

ta on soittamista YLISTARON KAPPELISEURAKUNTA

Ylistaron seurakunnan nuorisotyön bändi oli Maata Näkyvissä -festareiden messubändi. Viulisti Juho Saari on kuvassa oikealla.

SE ITSEMÄN

Teksti ja kuva Triin Salmu, käännös Riikka Lautamo-SeppäläElintärkeäseurakunta

3. Oikealla tiellä pysyminenSeurakunta on paikka, jossa kristityt voivat kasvaa uskossa. Erityisen tärkeätä se on juuri tänä päivä-nä, kun monet ihmiset eivät tunne Jumalaa. Pysy oikealla polulla jokapäiväisessä elämässä, vaikka ympärillä olevat eivät olisikaan uskossa. Yksin sitä on hyvin vaikea tehdä. Tarvitaan tukea ja ohjausta, jota rakastava seurakunta tarjoaa. Oman panoksen antaminen seurakuntaan ja sen jäsenyys ovat tär-keitä. Houkutusten tie on leveä, mutta vaarallinen. Tie Jeesuksen luo on kapea, mutta turvallinen!

2. Jeesuksen kanssa”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Matt. 18:20)

Kristityn elämässä on Jeesuk-sella kaikkein tärkein rooli. Seu-rakunnassa yhdessä ollessamme ja rukoillessamme Hän on mei-dän kanssamme. Sen voi tuntea niin jumalanpalveluksessa kuin nuortenilloissakin. Missä ikinä kristityt kokoontuvat, siellä voi kokea Jeesuksen läheisyyttä ja Jumalan rakkautta.

1. Yhdessä rukoileminen”Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimalli-nen ja saa paljon aikaan.” (Jaak. 5:16)

Toisille ei ole miellyttävää tunnustaa omia vikojaan ja ereh-dyksiään. Ei ole kivaa, että muut arvostelevat. Jumala näkee ja tietää syntimme, mutta hän haluaa, että myös itse huomai-simme ne ja pyytäisimme niitä Häneltä anteeksi. Tärkeää on tunnustaa synnit myös toisille kristityille ja rukoilla yhdes-sä. Toinen toisensa puolesta rukoillen seurakunta muuttuu ehjemmäksi ja vahvemmaksi.

4. Lupa kysyäHyvin monilla on kysymyksiä, joihin on vaikea löy-tää itsenäisesti vastauksia. Seurakunnassa voi ky-syä niin henkilökohtaisia kuin uskoa ja Jumalaakin koskevia kysymyksiä. Aina löytyy joku, joka tietää vastauksen, ja jos ei löydy, sitten otetaan yhdessä selvää. Seurakunnan rooli elämässä on äärimmäisen tärkeä. Juuri seurakunnassa syttyy uskonliekkimme palamaan. Jos uskossaan epävarma ei saa kysymyk-siinsä vastauksia, usein uskonliekki sammuu. Mutta jos hänet tuodaan seurakuntaan, voi liekki syttyä jälleen palamaan.

Mihin seurakuntaa tarvitaan? Tu-lenhan itsekin toimeen. Luen Raa-mattua ja rukoilen. Pitäisihän sen riittää, mutta riittääkö se todella?


seurakunta7. YhteysKristittyjen välillä on yhteys. Tunnemme sen, kun olemme uskovien seurassa, vaikkei sitä pystykään kukaan konk-reettisesti määrittelemään. Jopa ei-kristityt tajuavat sen, ja ihmettelevät, kuinka on mahdollista, että ihmiset huolehtivat toinen toisistaan ja ovat aina valmiit auttamaan. Sen vaikut-taa Pyhä Henki. Yhteinen elämä Jumalassa, toisten palvelemi-nen, yhdessä rukoileminen ja tunnustaminen toinen toiselle luovat yhteyden.

Jos otetaan nuotiosta yksi halko ja pannaan se sivuun, se sammuu. Niin voi käydä myös meidän uskonelämällemme, jos meidät erotetaan toisistamme. Mutta, kun halko pannaan takaisin nuotioon, se syttyy taas.

5. Muita auttamassa”Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tä-män vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.” (Gal. 5:13)

Kristittyinä emme palvele ainoastaan Jumalaa, vaan myös lähimmäisiämme niin seurakunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Kaiken, mitä jätämme tekemättä lähim-mäisellemme, jätämme tekemättä myös Jeesukselle. Lähimmäisenrakkaus saa meidät toimimaan ja palvele-maan toisia. Suuri on se, joka palvelee.

6. Perhe”Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun velje-ni ja sisareni ja äitini.” (Mark. 3:35)

Seurakunta on ryhmä ihmisiä, jotka huolehti-vat toisistaan, rakastavat toinen toistaan, ja ovat toisilleen tueksi ja avuksi. Monet ovat perheensä ainoita uskovia. Sellaisessa tapauksessa seura-kunta onkin heidän kristillinen perheensä.

EURO menee helposti kahviin, suklaapatukkaan tai hampurilai-seen. Mitä jos laittaisitkin euron päivässä lähetyksen hyväksi?

Nuotta tekee medialähetystyötä. Lehteä julkaistaan myös viron ja venäjän kielellä. Pluss- ja Vybor-lehtien tarkoitus on yhdistää kristittyjä nuoria ja evankelioida niitä, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Tämä työ vaatii Nuotta- kummeja.

Tutustu aiheeseen osoitteessa Nuotta.com.

Euro päivässä?

RAAMATUN OPPILAANA

seurassa


Teksti Laura ErkkiläKuvat IStockphoto ja Juha Heinonen

Onko Raamatussa suora vastaus siihen, millaisessa seurassa kristityn tulisi viettää aikaa?Kyllä, kohtuullisen suora on. Kaikkein tärkein tehtävä meillä kristityillä on levittää evankeliu-mia, jolloin meidän on rakkauden nimissä men-tävä joka paikkaan ja joka seuraan. Kuitenkin psalmin kohta: "Älä istu siellä, missä pilkkaajat istuvat", on myös selkeä kehotus välttää tietyn-laista seuraa. Varsin suoraan annetaan myös ymmärtää, että olisi hyvä liikkua seurassa, josta ei koidu kiusausta itselle tai kenellekään muul-le. Raamatussa tulee hyvin selkeästi esille se, ettei ole samantekevää, missä seurassa liikkuu.

Vaikuttaako seura meihin?Vaikuttaa. Ihminen on luotu sosiaaliseksi olen-noksi. Ihmisen on tärkeää olla toisen ihmisen kanssa. Niin jokaisen ihmisen kuin kristitynkin identiteetti rakentuu sen pohjalta, missä liiku-taan ja mitä tehdään. Uskonelämälle on tärke-ää, että meillä on kristityn identiteetti. Se tulee seurakunnasta, ei maailmasta. Meidän tulee liikkua paikoissa, jotka tekevät hyvää itselle ja ennen kaikkea jumalasuhteelle.

Mikä on sitten hyvää seuraa?Ideaali paikka on seurakunta. Säännöllinen seurakuntayhteys on ihmissuhteille arvokas kasvualusta ja ennen kaikkea seurakunnas-

sa voi ammentaa sitä, mitä Jumala meille haluaa lah-joittaa. Meidän ei kuitenkaan pidä eristäytyä muus-ta maailmasta, mikä on asian toi-nen puoli.

Onko jotain, mistä kannattaisi "eristäytyä"?Sellaisesta seurasta, josta jo etukäteen tietää, että sen kanssa tulee langettua kiusauksiin. Esimerkiksi, jos tietää, että jossain kaveripo-rukassa tulee helposti kännättyä, niin sellaisiin tilanteisiin ei tulisi mennä. Jeesuskin oli sellais-ten ihmisten kanssa, jotka tekivät Jumalan mie-len vastaisia asioita, mutta hänellä oli selkeä oma linja. Maailman imu on varsin kova, joten meidän uskomme täytyy olla vakaalla pohjalla, jotta emme lankea kiusauksiin.

Miten epärakentavista tilanteista voi kieltäytyä?Ensisijainen valtti on rukous. Rukouksessa voimme pyytää Jumalalta voimaa. Onneksi mei- Juha Heinonen

”Seura tekee kaltaisekseen”, kuuluu tuttu sanonta. Mitä Raamattu opettaakaan seurasta? Vastaamas-sa tähän on Sleyn nuorisotyönjohtaja Juha Heinonen.

OIKEASSA

Säännöllinen seurakuntayhteys on ihmissuhteille arvokas

kasvualusta.

dän ei yksin tarvitse uida vastavirtaan. Rukouk-sen lisäksi me voimme olla itse luovia ja etsiä elämäämme uusia väyliä, jotka ovat meille mu-kavia ja mielekkäitä sekä samaan aikaan Juma-lan mielen mukaisia. Ei kan-nata jää-dä yksik-seen ko-tiin, vaan keksiä ti-lalle jota-kin muu-ta. Kaiken ei tarvitse olla hengellistä. On olemassa hyviä harrastuksia ja tekemisiä, joista saamme naut-tia. Meillä saa olla ei-kristittyjä kavereita ja se on jopa hyväksi meille, mutta olennaista on se, mitä heidän kanssaan teemme.

Kumpi on parempi: Monia tuttuja vai pari hyvää ystävää?Tämä on luonnekysymys, mutta kyllä jokainen tarvitsisi yhden tai useamman ihmisen, jonka kanssa voi jakaa hyvinkin syviä asioita. Kun omistamme turvallisia ja luotettavia ystäviä, saamme jakaa kokemuksiamme ja heijastaa niitä myös toisten elämään. Syvään ystävyy-teen kannattaa panostaa, sillä se on varmasti meille hyväksi.

Minkälaisessa seurassa minun tulisi olla, jotta Jumalakin viihtyisi siinä?Jumala kyllä viihtyy kanssamme vaikka missä. Hänelle on tärkeää, että olemme häneen yh-teydessä. Jumalalle tuottaa kuitenkin suuresti murhetta, kun olemme kiusauksissa ja lanke-amme. Hän ei halua, että hajotamme turhaan itseämme. Hän toivoo, ettemme tieten tahto-en hakeutuisi seuraan, joka ei tee meille hyvää.

Mitä tehdä, jos tiedän, että seurapiirini kaipaa muutosta?Ensimmäinen askel on kyseenalaistaa ja miet-tiä, onko kyseinen seura meille hyväksi. Ru-

kouksen ja Sanan avulla voimme näh-dä, jos joku asia on meidän ja Jumalan välissä. Jos näin on, niin voimme roh-keasti jättäytyä pois tällaisesta seuras-ta.

VÄÄRÄSSÄja

Meillä saa olla ei-kristittyjä kavereita

ja se on jopa hyväksi meille, mutta olennaista on se, mitä heidän kanssaan teemme.

VÄÄRÄSSÄPetra Päivinen, 16– Hyvässä seurassa voit olla oma itsesi. Hyvä seura on opettavaista.

Tuomas Puhakka, 16– Sellainen, jossa on mukava olla ja on turvallista.

Otso Tenhonen, 16– Se, missä viihtyy ja sellanen, joka ei aja huonoihin juttuihin.

Max Rotko, 16– Ihmiset, jotka on mukavia sulle ja voit olla normaalisti niiden seurassa.

Kia Tengström, 16– Sellanen, joka kuuntelee.

Mikä onoikeaa seuraa?

KATUGALLUPPIKoonnut Anna-Riitta Metsalo

Nuotta 1 /2011 21

Ratkaisu seuraavan Nuotan Tapahtumatorilla.

NUOTAN R IST IKKOLaatinut Mikko Piiroinen

Kuuntele gospelia Nuotta-taajuudelta 24/7www.nuotta.com, yhteistyössä Radio Dei ja Nuotta

Nuotta löysi 310 huippumallia Maata Näkyvissä -festareilta! Oletko yksi heistä? Käy täggäämässä itsesi julisteeseen Nuotan Facebook-ryhmässä!

Nuotta 1/2011 25

Lauri Manninen

Nuotta löysi 310 huippumallia Maata Näkyvissä -festareilta! Oletko yksi heistä? Käy täggäämässä itsesi julisteeseen Nuotan Facebook-ryhmässä!

TEST IAnna Dokuchaeva

MIND MAPLaatinut Gerda Parkja

Käännös Johanna Juupaluoma

Tule mukaan!

Nuotta 1 /2011 27

Etkö tiedä, miten kertoa Jeesuksesta ka-vereillesi? Tai puuttuuko sinulta usko-vat ystävät? Kutsu kavereitasi rohkeas-ti mukaan seurakunnan toimintaan ja kristillisiin tilaisuuksiin. Sieltä voit löytää myös itsellesi uusia uskovia kavereita.

KeikatMene kavereiden kanssa kuuntelemaan gospel-bändin keikkaa. Kynnys pyytää kavereita mukaan ei ole suuri, kun saa nauttia hyvästä gospel-musiikista ja

tunnelmasta. Uusi alku 8.1., Lempäälä.

Leffa-iltaJärjestääkö seurakuntasi

nuorisoporukka peli- tai leffa-iltoja? Tule kavereidesi kanssa katsomaan

leffaa tai pelailemaan yhdessä.

LeiritLeireillä sattuu ja tapahtuu

monenmoista, joten varmista, että kaverisikin ovat paikalla. Leireillä ei

ainoastaan tapaa uusia ihmisiä, vaan pääsee myös tutustumaan heihin. Helmikuussa Helmileirille

Esantuvalle 11. - 13.2.

FestaritKristillisillä festareilla on aina paljon ihmisiä,

joten varmasti tapaat myös uusia tuttavuuksia eikä tarvitse olla yksin.

Musamessut 8. - 10.4. Nosturi, Helsinki.

NuortenillatKutsu kavereitasi nuorteniltaan. Sen kautta on helppoa lähteä mukaan myös muuhun

seurakunnan toimintaan. Vieraile myös muissa nuortenilloissa. Käy seurakuntasi

netti-sivuilta katsomassa, milloin seuraava nuortenilta on.

Kertzit ja Pointti-illat: nuoriso.sley.fi ja nm.fi.

hylkäämä

RAAMIS

KAIKKIENTeksti Mauno Lehtokuva Istockphoto

Oletko joutunut koskaan jäämään yksin, vaikka et olisi sitä halunnut? Toden-näköisesti olet. Elämässä tulee nimittäin eteen mo-nia tilanteita ja hetkiä, jot-ka tahtoisi jakaa läheisten ihmisten kanssa. Esimer-kiksi syntymäpäivät, koulun päättäjäiset, harrastuksiin liittyvät merkkipaalut tai ai-van tavalliset vapaapäivät.

Jokaiselle tulee eteen hetkiä, jolloin jää tahtomattaan yksin. Juhlapäivätkään eivät tunnu yk-

sin vietettynä juuri normaalia päi-vää kummemmilta. Yksinäisyys ei välttämättä liity siihen, miten pal-jon on ihmisiä ympärilläni. Yksi-näisyyttä voi kokea samalla tavalla kotona, koulussa, sukujuhlissa tai kavereiden kanssa. Yksinäisyys ei ole aina vain ihmisten puuttumis-ta, vaan niiden ihmisten puuttu-mista, jotka ymmärtävät minua ja hyväksyvät minut omana itsenäni. Jokainen kaipaa lähelleen niitä, joi-den kanssa voi jakaa asioita ja joi-hin voi luottaa. On valtavan hienoa löytää ympärilleen ihmisiä, joilla on samanlainen ajatusmaailma, huu-morintaju ja elämänasenne kuin itsellä. Sellaiset ihmiset ovat suuri aarre, mutta ilman heitä jokainen saattaa tuntea olonsa hyvin yksi-näiseksi.

KOKIKO JEESUS YKSINÄISYYTTÄ?Oletko koskaan miettinyt, mik-si Jeesus keräsi ympärilleen kak-sitoista opetuslasta heti julkisen toimintansa alkupuolella? Ensim-mäiseksi tulee tietenkin mieleen looginen vastaus: Jeesus tietenkin halusi opettaa opetuslapsiaan kä-destä pitäen, jotta he osaisivat toi-mia itsenäisesti sen jälkeen, kun hän ei enää olisi fyysisesti heidän luonaan. Ilosanoma tarvitsi levit-täjiä, jotka olivat nähneet Jeesuk-sen toimintaa! Näinhän meille on opetettu.

Mutta saattoiko Jeesuksella olla muitakin syitä opetuslasten kutsumiseen mukaansa? Entä jos Jeesus ei vain yksinkertaisesti ha-lunnut olla yksin? Jeesus oli kuiten-kin myös 100 % ihminen. Hän olisi varmasti kokenut yksinäisyyttä, jos hän olisi joutunut olemaan ilman

Tehtäviä:LUE seuraavat Raamatun luvut aja-

tuksella ja pohdi niiden osuvuut-ta Jeesuksen elämään ja viimei-siin päiviin: Psalmi 22 ja Jesaja 53.

POHDI, mitä eroa on ihmisten hyl-käämäksi tai Jumalan hylkäämäk-si joutumisella?

OLISITKO itse valmis tulemaan va-paaehtoisesti joidenkin ihmisten hylkäämäksi ystäväsi tähden?

MITEN voisit auttaa niitä päivittäin tapaamiasi ihmisiä, jotka näyttä-vät kärsivän yksinäisyydestä?

RukousKiitos Jeesus siitä, että kuolit minun syn-tieni tähden. Kiitos, että minun ei tarvit-se enää koskaan jäädä yksin, sillä Sinä olet luvannut olla minun kanssani ilossa ja surussa. Opeta minua jakamaan Sinun rakkauttasi muille ihmisille ja tukemaan niitä, jotka ovat yksinäisiä. Aamen.

Yksinäisyys ei ole aina vain ihmisten puuttumista, vaan niiden ihmisten puuttumista, jotka ymmärtävät minua ja hyväksyvät minut omana

itsenäni.

läheisiä ihmisiä koko sen ajan, jon-ka hänen julkinen toimintansa kes-ti. Hän tarvitsi ihmisiä, joiden kans-sa jakaa tuntemuksiaan mennees-tä päivästä iltanuotiolla.

Oletko muuten aiemmin huo-mannut, että kolme näistä kah-destatoista opetuslapsesta oli Jeesukselle vielä muitakin lähei-sempiä? Jeesus nimittäin otti Pie-tarin, Johanneksen ja Jaakobin mukaansa tilanteisiin, joihin muut opetuslapset eivät päässeet. Täl-laisia tilanteita olivat Jairoksen tyttären herättäminen kuolleis-ta (Mark.5:21-43), kirkastusvuori-kokemus (Mark.9:2-10) ja Jeesuk-sen rukous Getsemanessa ennen vangitsemistaan (Mark.14:32-42). Samalle kolmikolle, vahvistettu-na Andreaksella, Jeesus piti myös yksityisen oppitunnin lopunajoista (Mark.13:3-37).

Läheiset ihmiset olivat siis tär-keitä myös Jeesukselle, mutta hän pystyi pitämään heitä mukanaan vain tietyn verran matkaa. Jeesuk-sen toiminnan lopullinen päämää-rä oli päätyä hylätyksi sekä hänen oman kansansa että Jumalan toi-mesta.

ENSIN IHMISET HYLKÄSIVÄT JEESUKSENOn selvää, että Jeesuksen matka ristille oli fyysisesti raskas, sillä häntä ruoskittiin ja pahoinpideltiin useita kertoja ennen ristiinnau-litsemista. Matkasta teki kuiten-kin varmasti raskaamman se, että hän oli tuolloin yksin. Opetuslap-set olivat hylänneet Jeesuksen hä-nen vangitsemisensa yhteydessä (Mark.14:43-52).

Jeesus oli tosin tiennyt, että näin tulisi käymään, mutta varmasti lä-heisten ystävien hylkäämäksi tu-leminen sattui myös Jeesukseen. Olihan hän jakanut elämänsä näi-den ihmisten kanssa noin kolmen vuoden ajan.

Opetuslapset eivät olleet ainoi-ta, jotka Jeesuksen hylkäsivät. Jee-suksen kuulusteluiden yhteydessä maaherra Pilatus tarjosi kansal-le mahdollisuutta pyytää Jeesuk-sen vapauttamista (Mark.15:6-15), mutta he halusivat Jeesuksen si-jasta vapaaksi murhamies Barab-baksen. Pilatuksen kysyessä kan-salta mitä he halusivat Jeesukselle tehtävän, he vastasivat: Ristiinnau-litse! Näiden ihmisten puolesta Jeesus oli valmis kuolemaan ristillä.

LOPULTA JEESUS JOUTUI JUMALAN HYLKÄÄMÄKSI”Mutta keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko

Raamatunkohtia:Ps.23Ps. 68:6

maan ylle, ja sitä kesti yhdeksän-teen tuntiin saakka. Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi ko-valla äänellä: "Eeli, Eeli, lama sa-baktani?" Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” (Matt.27:45-46).

Jeesuksen huutamassa kysy-myksessä oli piilossa tärkeä pointti. Miksi Jumala hylkäsi hänet, vaikka hän eli synnittömän elämän? Mitä jos tuolla ristillä olisi roikkunut joku toinen, joka olisi huutanut nuo sa-mat sanat. Tuolloin kuka tahansa olisi voinut aiheestakin sanoa, että olihan Jumalalla varmasti monta-kin syytä hylätä meidät kaikki. Me kaikki kun lopulta olemme syntiä täynnä. Mutta Jeesusta ei hylätty hänen syntiensä vuoksi, vaan mei-dän syntiemme vuoksi!

TÄYDELLINEN UHRIJeesus tuli Jumalan hylkäämäksi meidän jokaisen syntien tähden. Kuten Vanhan testamentin aikoi-hin Israelin kansan tuli uhrata alt-tarilla vain virheettömiä karitsoja, niin myös lopullisen uhrikaritsan tuli olla virheetön (3. Moos.9). Jee-sus olikin viimeinen uhrattava ka-ritsa, jonka jälkeen uusia uhreja ei enää tarvittu (Ilm. 5).

Kukaan syntinen ihminen ei oli-

si pystynyt sovittamaan kuolemal-laan kenenkään toisen ihmisen syntejä, mutta Jeesus sovitti syn-nittömänä koko maailman synnit. Hän jäi Jumalan hylkäämäksi, jotta kenenkään ihmisen ei tarvitsisi ko-kea samaa kohtaloa. Onkin vaikea kuvitella millaista oli kokea Juma-lan hylkääminen. Jumalasta kun on lähtöisin kaikki hyvä!

ME EMME JÄÄ YKSINJeesuksen kuolemassa on meille jokaiselle toivon sanoma. Jeesus joutui Jumalan hylkäämäksi mei-dän pahojen tekojemme vuoksi, jotta me emme joutuisi kokemaan eroa Jumalasta. Jokaisen meidän kohdalle tulee elämässä tilantei-ta, jolloin jäämme yksin vaikka emme sitä haluaisikaan. Kuiten-kaan emme jää silloinkaan lopulli-sesti yksin. Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti!

Entä jos Jeesus ei vain yksinkertaisesti halunnut

olla yksin?

Jeesusta ei hylätty hänen syntiensä vuoksi, vaan meidän syntiemme

vuoksi!

Maata NÄkyvissÄ -leiri 11.-13.3.2011

Karkun evankelinen opisto

Menossa mukana mm.The Rain, Fivestar Prophet, Saraste,

Olli Helenius duo, Juha Heinonen, Minna ja Jussi Pyysalo, August... ja muita tuttuja festarikasvoja.

Luvassa musiikkia, sanaa, yhdessÄoloa, uusiA ystÄviÄ, festari-

videoita, studioita, workshoppeja, hauskaa festaritunnelmaa...

Ilmoittautuminen alkaa 1.12.2010

numerossa (03) 513 4151.

Mukaan mahtuu 120 ensimmÄistÄ. Ole nopea!

Ohjelma jaossa festareilla Sleyn nuorisotyön pisteellÄ!


2 10.1.c 1. Moos. 23:1–24:51

c Matt. 8:1–17

c Ps. 9:14–21

c Sananl. 3:1–6

Sinun ristisi on minulle toivo ja Sinun kuolemasi on minulle voitto.

11.1.c 1. Moos. 24:52–26:16

c Matt. 8:18–34

c Ps. 10:1–15

c Sananl. 3:7–8

Jeesus, anna sydämelleni rauha.

12.1.c 1. Moos. 26:17–27:46

c Matt. 9:1–17

c Ps. 10:16–18

c Sananl. 3:9–10

”Paranna minut, Herra, niin minä parannun, auta minua, niin olen autettu. Sillä sinä olet minun ylis-tykseni.” Jer. 17:14.

13.1.c 1. Moos. 28:1–29:35

c Matt. 9:18–38

c Ps. 11:1–7

c Sananl. 3:11–12

Herra, kirkasta itsesi elä-mässäni ja ihmissuhteis-sani.

14.1.c 1. Moos. 30:1–31:16

c Matt. 10:1–25

c Ps. 12:1–9

c Sananl. 3:13–15

Kiitos Jeesus, että olet ai-nut asia jolla voin ylpeil-lä.

15.1.c 1. Moos. 31:17–32:12

c Matt. 10:26–11:6

c Ps. 13:1–6

c Sananl. 3:16–18

Isä vahvista ja tee minus-ta rohkea, mutta älä an-na minun olla röyhkeä.

16.1.c 1. Moos. 32:13–34:31

c Matt. 11:7–30

c Ps. 14:1–7

c Sananl. 3:19–20

Kieltäydynkö usein, kun minulle annettaisiin tilai-suus puhua?

Messun aihe: Kaanaan häät.

17.1.c 1. Moos. 35:1–36:43

c Matt. 12:1–21

c Ps. 15:1–5

c Sananl. 3:21–26

Opeta minua kiittämään ja ylistämään Sinua re-hellisesti ja koko sydä-melläni.

18.1.c 1. Moos. 37:1–38:30

c Matt. 12:22–45

c Ps. 16:1–11

c Sananl. 3:27–32

”Alussa loi Jumala tai-vaan ja maan.” 1.Moos.1:1

19.1.c 1. Moos. 39:1–41:16

c Matt. 12:46–13:23

c Ps. 17:1–15

c Sananl. 3:33–35

Lähetä minut juuri sinne, Isä, minne olet minut tar-koittanut.

20.1.c 1. Moos. 41:17–42:17

c Matt. 13:24–46

c Ps. 18:1–15

c Sananl. 4:1–6

Kiitos, ettei meidän tar-vitse pelätä ihmisiä.

21.1.c 1. Moos. 42:18–43:34

c Matt. 13:4–14:12

c Ps. 18:16–36

c Sananl. 4:7–10

”Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi anne-taan.” Luuk.6:37

Isoskoulutus I, Tampere 21.-23.1Mitä jos Tampere 21.-23.1.

22.1.c 1. Moos. 44:1–45:28

c Matt. 14:13–36

c Ps. 18:37–51

c Sananl. 4:11–13

”Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” 1. Kor.10:31

23.1.c 1. Moos. 46:1–47:31

c Matt. 15:1–28

c Ps. 19:1–15

c Sananl. 4:14–19

Auta, etten kuuntelisi val-heita itsestäni. Suo, että kuulisin sanasi: ”olet kal-lis ja rakas”.

Messun aihe: Jeesus herättää uskon.

3

24.1.c 1. Moos. 48:1–49:33

c Matt. 15:29–16:12

c Ps. 20:1–10

c Sananl. 4:20–27

”Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.” Ps.23:6

25.1.c 1. Moos. 50:1 –

2. Moos. 2:10

c Matt. 16:13–17:9

c Ps. 21:1–14

c Sananl. 5:1–6

Puhu minulle tänään Her-ra.

26.1.c 2. Moos. 2:11–3:22

c Matt. 17:10–27

c Ps. 22:1–18

c Sananl. 5:7–14

Kiitos Isä, että sinä muis-tat kaiken, jonka minä unohdan.

27.1.c 2. Moos. 4:1–5:21

c Matt. 18:1–22

c Ps. 22:19–32

c Sananl. 5:15–21

Anna minulle rauha sydä-meeni.

28.1.c 2. Moos. 5:22–7:24

c Matt. 18:23–19:12

c Ps. 23:1–6

c Sananl. 5:22–23

Isoskoulutus I, Mustajärvi 28.-30.1.28.-30.1. MiniMissio-kurssin alkujakso (Tarttuva usko), Enä-Seppä

29.1.c 2. Moos.7:25–9:35

c Matt. 19:13–30

c Ps. 24:1–10

c Sananl. 6:1–5

Kiitos, että surunkin kes-kellä saan olla varma suunnattomasta rakkau-destasi.

30.1.c 2. Moos. 10:1–12:13

c Matt. 20:1–28

c Ps. 25:1–15

c Sananl. 6:6–11

Lempeä Parantaja, opeta minulle lempeyttä.

Messun aihe: Herra auttaa hädässä.

4

31.1.c 2. Moos. 12:14–13:16

c Matt. 20:29–21:22

c Ps. 25:16–22

c Sananl. 6:12–15

Anna minulle rohkeutta avata sydämeni rakkau-dellesi tänään.

1.2.c 5. Moos. 18:1–20:20

c Lk. 9:28–50

c Ps. 73:1–28

c Sananl. 12:10

”Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhai-ten lohdutatte.” Job.21:2

2.2.c 5. Moos 21:1–22:30

c Lk. 9:51–10:12

c Ps. 74:1–23

c Sananl. 12:11

Rukoilen maailman jokai-sen ihmisen uskonnonva-pauden turvaamisen puolesta.

3.2.c 5. Moos. 23:1–25:19

c Lk. 10:13–37

c Ps. 75:1–11

c Sananl. 12:12–14

Kiitos, ettet koskaan väsy toimimaan ja kuulemaan.

4.2.c 5. Moos. 26:1–27:26

c Lk. 10:38–11:13

c Ps. 76:1–13

c Sananl. 12:15–17

”Minulla on omat suunni-telmani teitä varten, sa-noo Herra. Minun ajatuk-seni eivätkä tuhon aja-tuksia: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Jer.29:11

5.2.c 5. Moos. 28:1–68

c Lk. 11:14–36

c Ps. 77:1–21

c Sananl. 12:18

Älä anna arjen hanka-luuksien ottaa minussa turhan suurta valtaa.

6.2.c 5. Moos 29:1–30:20

c Lk. 11:37–12:7

c Ps. 78:1–31

c Sananl. 12:19–20

”Luopukaa siis valheesta ja puhukaa toinen toisil-lenne totta, sillä me olemme saman ruumiin jäseniä.” Ef.4:25

Messun aihe: Jumalan kirkkaus.

5

RAAMATTU- JA RUKOUSKALENTER IKoonnut Elisa Sirainen

1 3.1.c 1. Moos. 5:1–7: 24

c Matt. 3:13–4: 11

c Ps. 3:1–9

c Sananl. 1:10–19

Kiitos Jeesus, että jaat ar-moasi kaikille, jotka si-nua avuksi huutavat.

K-18-leiri, Ohtakari Lohtaja 2.-4.1.

4.1.c 1. Moos. 8:1–10:32

c Matt. 4:12–25

c Ps. 4:1–9

c Sananl. 1:20–23

”Varmasti luottaen sii-hen, että hän, joka on al-kanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuk-sen Jeesuksen päivään saakka.” Fil. 1:6

5.1.c 1. Moos. 11:1–13:4

c Matt. 5:1–26

c Ps. 5:1–13

c Sananl. 1:24–28

Isä opeta minua ymmär-tämään, mitä oikea vapa-us on.

6.1.c 1. Moos. 13:5–15:21

c Matt. 5:27–48

c Ps. 6:1–11

c Sananl. 1:29–33

Kiitos tänäänkin hyvyy-destäsi ja uskollisuudes-tasi.

6.-9.1. Opiskelijakonferenssi, Enä-Seppä

7.1.c 1. Moos. 16:1–18:19

c Matt. 6:1–24

c Ps. 7:1–18

c Sananl. 2:1–5

”Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallastasi on tehdä suu-reksi ja väkeväksi kenet tahdot.” 1. Aik. 29:11

8.1.c 1. Moos.18:20–19:38

c Matt. 6:25–7:14

c Ps. 8:1–10

c Sananl. 2:6–15

Vedä minut takaisin lä-hellesi, kun olen vaarassa eksyä teiltäsi.

Uusi alku, Lempäälä 8.1.

9.1.c 1. Moos. 20:1–22:24

c Matt. 7:15–29

c Ps. 9:1–13

c Sananl. 2:16–22

Siunaa Sudanin kansan-äänestystä.

Messun aihe: Jeesuksen kaste.

BIBLEPRAYER

AND

Tämän kalenterin avulla toteutat hurjimman uuden-vuoden lupauksen: Raamattu läpi vuoden 2011 aikana.UPDATE 3.1. – 6.2.

”Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu

syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat, vaan rakastaa Herran

lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!”

Ps. 1:1-2

Mikä ero onero

HYVÄ KYSYMYS

SEURAKUNNALLA

JALKAPALLOJOUKKUEELLA?

Seurakunnalla ja jalkapallojoukkueella on paljon yhteistä. Yhtei-nen päämäärä ja joukkuepeli takaavat parhaan lopputuloksen. Jal-kapallojoukkueelta kuitenkin puuttuu yksi ja samalla kaikki.

M ikä tekee jalkapallojouk-kueesta menestyvän? Tär-keintä on tietenkin jouk-

kuepeli. Vaikka joukkue olisi täynnä turboyksilöitä, jotka laittavat pallon sisään toiselta puolelta kenttää, ei se auta, jos joukkue ei puhalla yh-teen hiileen. Maaleja ei tehdä ilman syöttöjä, maaleja ei vältetä ilman puolustusta ja tilanteita ei synny ilman jokaisen pelisilmää.

Seurakuntakin on tarkoitettu pelaamaan joukkuepeliä. Nyky-seurakunnat ovat kuitenkin kau-kana siitä. Liian monet papit ja nuorisotyöntekijät ovat palaneet loppuun yrittäessään olla joka pai-kassa samaan aikaan. Liian monet seurakuntalaiset vain istua möl-löttävät penkissä antamatta omaa panostansa yhteisissä tehtävissä. Usein voi laskea yhden käden sor-milla ne, jotka kantavat uskollisesti vastuuta.

RESPECT!Menestyvä jalkapallojoukkue tar-vitsee myös vahvan johdon. Johta-jan on tehtävä onnistuneita ratkai-suja pelaajien hankinnassa ja val-mentajien on osattava luoda peli-taktiikka, jolla saavutetaan voittoja. Johtaja odottaa 100 %:n panostus-ta pelaajiltaan, koska hän on heidät valinnut. Valmentaja taas odottaa, että taktiikassa pysytään ja että pelaajat kunnioittavat häntä. Hän myös vastaa treenaamista ja nos-tattaa joukkuehenkeä.

Seurakunnan pää on Jeesus. Jokaisen uskovan hän on valinnut ja haluaa, että koko elämällämme palvelemme häntä. Seurakunta-

laisina tehtävämme on tuoda Ju-malalle kunniaa ja voittaa sielu-ja. Jeesus seurakunnan päänä on myös valinnut seurakunnalle joh-tajat ja työntekijät. Heitä meidän tulee kunnioittaa, vaikka he eivät aina toimisi edes oikeudenmukai-sesti. Johtajat ja työntekijät pitävät huolta, että tunnemme "pelitaktii-kan" eli miten sieluja voitetaan.

ONKO JOUKKUEHENKEÄ?Joukkuehenki vaikuttaa ratkaise-vasti siihen, mitä tapahtuu jalka-pallokentällä. Joukkuehenkeä syö-vät pelaajien tai valmentajan ja pelaajien väliset ongelmat. Esimer-kiksi toisen onnistumiset saattavat herättää kateutta, kun taas mo-kaajasta voi tulla joukkueen synti-pukki. Kun rankkari liitelee taivaan tuuliin, laukoja kaipaa lohdutusta, ei syyllistämistä. Heikot tarvitse-vat vahvempien rohkaisua, koska joukkue on juuri niin hyvä kuin sen

heikoin lenkki.Monet seurakuntaporukat ovat

kaatuneet ihmissuhteisiin: kateu-teen, loukkaantumisiin ja riitoihin. Vastustajamme tietää, mistä na-rusta vetää uskovia. Siksi meidän täytyisikin tehdä täysin päinvas-toin: rohkaista ja tukea toisia. Kun joku lankeaa, voisimme jättää tuo-mitsematta. Seurakunta tarvitsee sitä, että rakkaus voittaa vihan, koska rakkaus saa taistelemaan yhteyden puolesta. Jos olemme yhtä, maailma tulee sen näkemään.

VÄHÄISIN ON SUURINJalkapallojoukkueessa jokaisella pelaajalla on oma paikka. Yksi on keskikenttäpelaaja, toinen vasen laituri, kolmas maalivahti. Jotkut pääsevät loistamaan maalikunin-kaina, toiset ovat näkymättömiä työmyyriä. Joidenkin täytyy välillä istua vaihtopenkillä ja antaa ka-verille tilaa. Jokainen joukkueessa

Toimittaja

suosittelee!

Heikot tarvitsevat vahvempien rohkaisua, koska joukkue on

juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki.


Teksti Susanna Sarimaa, kuva Istockphoto

Nuotta 1 /2011 33

Karkun evankelinen opistoMainiementie 5038100 SASTAMALApuh. 03 5134 [email protected]

Gospelmuusikko...

Sinustako

Hae nyt!www.keokarkku.fi

Sinua varten

Karkun evankelinen opistoMainiementie 50, 38100 SastamalaPuh. 03 5134 151

www.keokarkku.fi

TULE RAAMATTUKURSSILLE

Olet sen arvoinenSeuraava kurssi alkaa 31.1. ja päättyy 29.4.2011 Jätä hakemus: www.keokarkku.fi

SEURAKUNNALLA

JALKAPALLOJOUKKUEELLA?

Leffoja tiimipelaamisesta:Gridiron GangFacing the GiantsWe are Marshall

Toimittaja

suosittelee!

on kuitenkin elintärkeä. Kun joku saa punaisen kortin, joukkue on kuin ruumis ilman kättä. Jot-ta peli voitettaisiin, jokaisen on hoidettava oma tonttinsa. Ei käy, että yksi pelaa ja muut kat-sovat.

Seurakunnassakin jokaisella kuuluisi olla oma paikka. Ruumis tarvitsee sen kaikkia jä-seniä, käsiä ja silmiä ei voi puuttua. Kun maa-ilma vie jonkun, seurakunta on saanut punai-sen kortin. Paikkaa haetaan seurakunnassakin kyynärpäätaktiikalla. Kukapa ei haluaisi olla se, jonka puheille hurrataan tai joka on johdattanut eniten ihmisiä uskoon. Todellisia seurakunnan sankareita ovat kuitenkin ne, jotka petaavat toi-sille paikan loistaa ja ovat vähässä uskollisia. Taivasten valtakunnassakin vähäisin on suurin.

ME TULIMME VOITTAMAANKaikki jalkapallojoukkueet eivät voita. Ne, jotka tekevät luovuttamatta työtä unelmansa eteen, yleensä menestyvät. Samalla pelaajien täytyy uskoa voittoon. Jos pelko häviöstä hiipii mie-leen, myös ote pallosta herpaantuu. Voittami-sessa auttaa, kun tuntee vastustajan liikkeet. Silloin voi yrittää ovelia kikkoja, joille vastustaja jää kakkoseksi.

Onko seurakunta voittajajoukkue vai häviä-jä, jolle maailma saa nauraa? Onko seurakun-ta vihollisen vietävissä, narutettavissa ovelilla kikoilla? Joukkue, joka tunnetaan keskenään riitelevänä? Jos näin on, on aika herätä ja pai-kata aukot. Seurakunnan on aika alkaa rakas-taa käytännössä ja kävellä ulos kirkkosaleista niiden keskelle, jotka huutavat pelastusta. Me olemme tulleet voittamaan ihmisiä Jumalalle.

Jalkapallonjoukkue joutuu luottamaan pe-laajien voimaan. Seurakunnan voima ei onnek-si ole meistä kiinni, vaan voimanamme on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kun omat keinot loppuvat, Jumalan vasta alkavat. Pelätkää vastustajat, meillä on supermiehiä ja supernaisia! Koska kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvis-taa. (Fil.4:13) Tuuletukset ylöspäin!

ja

Todellisia seurakunnan sankareita

ovat kuitenkin ne, jotka petaavat toisille paikan loistaa ja ovat

vähässä uskollisia.

Teksti Susanna Sarimaa, kuva Istockphoto


Pekka R

ahko

nen

Satu Er

on

en

Hepr. 3:1 -- pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksem-me apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,

Sananl. 7:21 Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli liukkailla huulillansa:

Sananl. 7:22 -23Äkkiä hän lähti hänen jälkeensä, niinkuin härkä menee teuraaksi, niinkuin hullu jalkaraudoissa ku-ritettavaksi, niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan; eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.

SARJAKUVAT

Petr

i Pelko

nen

PELASTETUN TURVA

Mikään ei sinulle pahaa tee, kun risti tietäsi valaisee.


Koonnut Anni Virtanen Lähetä uutisvinkki Nuottaan osoitteeseen [email protected]

JA MÄÄ

Hyvinkäällä voi nyt skeitata sisätiloissa hallilla, jossa on myös hengellistä toimintaa.

KOTIMAASTA

MAAILMALTA

Pastori oikeuteen evankelioinnista YhdysvalloissaYhdysvalloissa Kansasin osavaltios-sa on oikeuden edessä syytettynä pastori, joka evankelioi muslimeja Ramadanin aikaan. Hänet pidätet-tiin, koska hän jakoi evankelioivaa materiaalia moskeijan ulkopuolella elokuussa 2010. Jaettavaan materi-aaliin sisältyi muun muassa Johan-neksen evankeliumi sekä DVD, jossa oli entisten muslimien todistuksia uskoontuloistaan.

Samainen pastori on aiemminkin pidätetty hänen evankelioidessaan jalkakäytävällä homotapahtuman

Uskonto yhä tärkeää enemmistölle maailman ihmisistäValtaosalle maailman asukkaista us-konto on edelleen tärkeää. Tämä käy ilmi Gallup Global Reportsin tuotta-masta tutkimuksesta. Vastaajista yli kahdeksan kymmenestä ilmoitti uskonnolla olevan huomattava rooli hänen elämässään. Tutkimus suo-ritettiin 114 eri valtiossa ja vastaa-jina oli tuhat täysi-ikäistä kustakin valtiosta.

Ero rikkaiden ja köyhien maiden välillä on kuitenkin huomattava. Kymmenessä köyhimmässä maassa

jopa 98 prosenttia pitää uskontoa tärkeänä, kun kymmenessä rik-kaimmassa maassa vastaava luku on vain 34 prosenttia. Poikkeuksena hyvinvointivaltioista on Yhdysvallat, missä joka kolmas vastanneista pi-tää uskontoa tärkeänä osana arkea.

www.seurakuntalainen.fi

Maailman korkein Jeesus-patsas PuolassaLänsi-Puolassa, Swiebodzinissa on valmistunut Jeesus-patsas, jota pai-kalliset sanovat maailman korkeim-maksi. Patsas itsessään on vain 33 metriä korkea, yksi metri jokaista

Jeesuksen elinvuotta kohden, mutta patsas nousee kaikkiaan 51 metriin, mikäli mukaan lasketaan kukkula, jonka päällä patsas seisoo.

Patsasta on verrattu Rio de Ja-neirossa, Brasiliassa sijaitsevaan Kristus Vapahtaja -patsaaseen ja Cristo de la Concordia -patsaaseen, joka sijaitsee Cochabambassa Bolivi-assa. Itse patsaan korkeudessa Puo-lan patsas kuitenkin häviää, koska Kristus Vapahtaja nousee 38 metriin ja Cristo de la Concordia on hieman yli 40 metrinen.

www.christiantoday.com

VAINOTUN KIRKON UUTISIAlähellä. Silloin hän sai 10 000 dollarin korvaukset Wichitan kaupungilta, koska pidätys oli laiton. Tämä tapah-tui vuonna 2009.


Kaksi kirkkoa tuhottu TansaniassaTansanialle kuuluvalla puoli-itsenäi-sellä Sansibarin saarella tuhottiin marraskuun lopulla kaksi kirkkoa. Tuhoajien epäillään olevan ääri-is-lamilaisia. Tuhottujen seurakuntien jäsenet ovat myös saaneet musli-meilta tappouhkauksia tapahtumien jälkeen.

Nimettömänä pysyttelevä kris-

titty kertoo yhden muslimin sano-neen, että kun he nyt ovat tuhon-neet kirkot, on heidän tehtävänään tappaa kyseisten kirkkojen jäsenet ja estää uudelleenrakennus.

Kirkkojen pastorit ovat huolis-saan seurakuntien kohtalosta. Pai-kalliset äärimuslimit ja viranomaiset ovat jo pitkään rajoittaneet kristit-tyjen mahdollisuuksia esimerkik-si hankkia maata rukoushuonetta varten. Jo olemassa olleita raken-nuksia on myös tuhottu ja korvattu moskeijoilla.

www.stefanus.fi

Bostonilainen mies pidätettiin epäiltynä kirkkojen ryöstöistäBostonin poliisi on pidättänyt mie-hen epäiltynä ainakin kahdesta viimeaikaisesta kirkkoryöstöstä. Miestä syytetään sekä murrosta että varkaudesta.

Poliisi tutkii myös mahdollisuut-ta miehen osallisuudesta muihinkin kaupungin kirkkoryöstöihin. Hänet on aiemmin muun muassa ajettu ulos kirkosta, koska hänen väitettiin yrittäneen varastaa kolehtilippaas-ta. St. Stephenin kirkko ryöstettiin kiitospäivänä, mutta poliisi ei osaa sanoa onko sama mies tämänkin ryöstön takana. St. Stephenin kir-

Kolmen hengen seurue patikoi 2000 kilometriä jakaen samalla informaatiota 2000 kielestä, jotka ovat vielä ilman Raamattua.

2000 kilometrin kävely takanaKolmen hengen seurue lähti kävel-len Australian Cairnsista 24. elokuu-ta 2010 ja saapui Stanthorpeen 11. marraskuuta 2010. Kävelymatkaa kolmikolle tuli 2000 kilometriä.

Kävelyn tarkoituksena oli herät-tää ihmisiä tiedostamaan, että vielä 2000 kieltä on ilman Raamattua. Jokainen kilometri edusti yhtä kiel-

Aurinkorannikon seurakunta vietti 25-vuotisjuhlaansaEnsimmäisenä adventtina 28.11.2010 vietettiin Espanjassa Au-rinkorannikon seurakunnan 25-vuo-tisjuhlaa. Väkimäärällä mitattuna Aurinkorannikon seurakunta on suurin ulkosuomalaisseurakunta.

Talvikausina Aurinkorannikol-la asuu noin 20 000 suomalaista. Suomalaispappeina seurakunnassa työskentelevät siirtolais- ja turisti-pappi Timo Sainio ja diakoniapappi Kaisa Salo. Talviaikaan Aurinkoranni-

kolla on myös useita kausipappeja.Ulkosuomalaisseurakunnat

luovat yhteisöllisyyttä ja yhteisillä kokoontumisilla uskotaan olevan tärkeä merkitys ihmisille.

www.evl.fi

iPadiin kehitteillä kristillistä sisältöäMarraskuun viimeisenä päivänä 2010 alkoi Suomeen saapuneen pal-jon puhutun Applen iPad -tablettitie-tokoneen myynti.

Erityisesti Yhdysvalloissa, mutta

myös Suomessa Kotimaa-yhtiöiden monissa yksiköissä on jo kehitteil-lä kristillistä sisältöä. iPad:ssa on mahdollisuus yhdistää kuvaa, uu-tista, kirjaa, paikkatietoa ja sosiaa-lista mediaa alustalle, joka on sekä uskottava että helposti mukana kulkeva.

www.kotimaa24.fi

Helluntailaiset avasivat skeittihallin HyvinkäälläMarraskuussa avattu The Ramp -skeittihalli on uusi Hyvinkään hel-

vuokrattavaksi teollisuushalli, ja päätös skeittihallista tehtiin melko nopeasti.

Hallilla on skeittauksen lisäksi myös hengellistä toimintaa. Esi-merkiksi kerran viikossa järjeste-tään skeittikirkko, jossa skeitataan, kuunnellaan puhetta ja lauletaan ja jälleen skeitataan.

www.seurakuntalainen.fiKuva SXC / AAD

luntaiseurakunnan nuorisotyön muoto. Skeittihalli sijaitsee Hyvin-kään Martin kaupunginosassa, jossa seurakunnan hallituksen puheen-johtaja Seppo Variksen mukaan on satoja nuoria, joita he haluavat tavoittaa.

Idean takana on Armo Skatebo-ards -lautailumerkkiä tuottava seu-rakuntalainen Anton Vänskä. Hallin puutteesta nousi nuorten kanssa keskustelua, kun seurakunnan pi-halla pyöri skeittareita. Elokuussa 2010 seurakunnan läheltä vapautui

Asia Bibin asianajaja on lähet-tänyt presidentille vetoomuksen naisen armahtamiseksi. Tapaus on saanut myös kansainvälistä huo-miota muun muassa eri ihmisoi-keusjärjestöjen ja paavi Benedic-tus XVI:n taholta. Konservatiiviset muslimit sen sijaan ovat uhanneet anarkialla, mikäli maan presidentti vapauttaa Bibin.

Maan korkein oikeus on kuiten-kin katsonut armahtamisen olevan laitonta oikeuskäsittelyn ollessa vielä kesken.


kosta vietiin kuitenkin vain pieni televisio.

Bostonin poliisi kehottaa alueen kirkkoja tiukentamaan varotoimiaan muun muassa lisäämällä videoval-vontaa ja pitämällä arvotavarat huo-lella lukituissa paikoissa.

www.boston.fi

Kuolemantuomio uhkaa edelleenMarraskuussa Pakistanissa kristit-ty Asia Bibi tuomittiin kuolemaan väitettyjen jumalanpilkkapuheiden takia. Bibi on ensimmäinen nainen, joka on saanut Pakistanissa kuole-mantuomion jumalanpilkasta.

tä, joka ei ole vielä kuullut Jumalan sanaa.

Tiimi piti myös matkallaan iltati-laisuuksia paikallisissa kirkoissa ja seurakunnissa jakaen informaatiota niistä noin 350 miljoonasta ihmi-sestä, joilla ei vielä ole Raamattua omalla kielellään.

Vaikka kävely on ohi, jatkuu Raamatun kääntäminen puuttuville kielille vielä monia vuosia.

www.om.orgKuva SXC / Jorge Vicente

Nuotta 1/2010 37

HARTAUSHARTAUS

Sinun paikkasiOLEN OLLUT MUKANA valmistelemassa ja toteuttamassa satoja ju-malanpalveluksia ja messuja, kun mukaan lasketaan rippikoulujen leirijumalanpalvelukset. Messusta on vuosien aikana tullut yhä mer-kittävämpi osa elämääni. Messuissa olen ollut soittamassa monen-laista musiikkia, laulamassa ja miksaamassa, eikä kaikki se ole ollut sitä perus humppakomppi-heviä.

Viime syksynä Maata Näkyvissä -festareiden perjantai-illan mes-sun valmistusprosessi oli meille tekijöille iso leiviskä hoidettavaksi. Valmistuksen aikana niputettiin yhteen vuosien peruspuurtamista, kymmeniä tehtyjä messuja, aivan uusia biisien sovituksia ja jo unoh-dettuja ideoita yhteen. Itse messu Turkuhallissa huipensi monen ylistarolaisen nuoren vuosien haaveen päästä päälavalle ja messun antama palvelutehtävä teki siitä erityisen. Saimme yhdessä olla pal-velemassa ympäri Suomen paikalle kokoontunutta seurakuntaa. Oli aika olla yhdessä, saada maistaa Jumalan anteeksiantoa veressä ja leivässä, kuulla Raamatun sanaa ja rukoilla.

Rippikoulussa on yksi oppitunti, jonka olen useasti pitänyt: Kut-su nuoreen seurakuntaan. Mukana ovat isoset kertomassa omista löydöistään, mitä he ovat kotiseurakunnasta löytäneet rippikoulun jälkeen. Tärkeä osa on muistuttaa nuoria uskonelämän hoitamisesta. Joskus konkretisointina on auton neljä rengasta, tai tuolin neljä jal-kaa: rukous, Raamattu, ehtoollinen ja srk-yhteys – perusmateriaalia. Seuraava kysymykseni on: Missä nämä neljä toteutuvat yhdessä ja samassa tilaisuudessa? Vastaus on: messussa.

Uskaltaudun tapojeni vastaisesti kirjoittamaan muutaman rivin käskymuodossa. Käy messussa. Käy usein. Kun löydät messussa sel-laista, jonka koet omaksesi tai jossa haluaisit olla itse palvelemassa seurakuntaa, Kristuksen maanpääl-listä näkyvää ruumista, käy sano-massa siitä messussa palvelevalle papille. Uskon, että löydät paikan ja tehtävän, jossa voit palvella seu-rakuntaa. Messu on mahdollisuus. Muista hoitaa palvelutehtävääsi uskollisesti.

Sami NortunenNuorisotyönohjaaja

Ylistaron kappeliseurakunta

Kuvat SXC / Quil ja Sami Nortusen albumi


KOT

GOSPEL

Teksti Hanna Põldaru, käännös Riikka Lautamo-Seppälä Kuva After Bailout promo

Kuinka bändinne sai alkunsa?Bändimme syntyi syksyllä 2009.

Kolme jäsenistä, Jakob, Rasmus ja Toivo, soittivat Accidental Project -yhtyeessä. Bändi toimi hyvin ja lauluissa oli hyvä sanoma, mutta yhteinen visio puuttui. Niinpä pää-timme jättää Accident Project’in, mutta kiinnostus musiikin tekemi-seen ei kadonnut. Otimme alkuun yhteyttä Benjaminiin, jonka kanssa olimme aikaisemminkin soittaneet yhdessä. Jonkin ajan päästä bän-diin liittyi myös Meelis, jonka tilalle on myöhemmin tullut Anders. Täl-lä hetkellä Jakob, joka on yksi pe-rustajajäsenistä, ei ole aktiivisesti mukana, koska hän on keskittynyt työhön seurakunnassa.

Kuinka kappaleet syntyvät?Tavallisesti idea tulee jostain

inspiroivasta kitarasoundista tai pianoakordista. Kun laulu syntyy hyvin monista erilaisista yhteen pannuista ajatuksista, on usein vaikea sanoa, kuka on sen tekijä. Valmis kappale on yhtenäinen ko-konaisuus, eikä tärkeää ole keneltä alkuperäinen idea on.

AFTER BAILOUTMitä kappaletta mieluiten esitätte keikoilla?

Henkilökohtainen suosikimme on ”This City”, joka kertoo hetkes-sä elämisestä ja tulevaisuudesta. Se laulu kuvaa parhaiten meidän musiikkityyliämme, ja siihen ei tar-vitse laittaa mitään lisää eikä ottaa mitään pois.

Onko bändillänne joitain yhteisiä muistoja?

Ajoimme esiintymisen jälkeen Pärnusta Tallinnaan ja meiltä rik-koutui kaksi rengasta, koska tiessä oli aukkoja.

Mikä on päämääränne?Tarkoituksemme on näyttää ih-

misille sitä, mitä itse olemme löy-täneet. Tahdomme musiikimme kautta jakaa sanomaa Jumalasta.

Mikä on tähän asti suurin saavutuk-senne?

Ensimmäinen viiden laulun EP Knowin, joka esittelee bändimme.

Millaiset ovat tulevaisuudensuunni-telmat?

Päästä laajempiin piireihin.

Mistä kertoo EP Knowin?Laulut kertovat jokapäiväisistä

tilanteista. Jokainen meistä tietää jotakin ja samalla jokainen etsii tietoa jostakin. Tietoa, että jossa-kin on olemassa ihmisiä suurempi voima. Tietoa, että elämällämme on suurempi tarkoitus kuin vain siitä nauttiminen. Toivottavasti kuulijat löytävät lauluistamme ajatuksia, jotka koskettavat heitä ja heidän elämäänsä.

After BailoutRASMUS RAJANDO laulu, kitaraTOIVO PEREND koskettimetBENJAMIN TOOMISTE rummutANDRES NIRK basso, taustalaulu

www.myspace.com/afterbailout

Punainen lanka tuo niin isoille kuin pienille lavoille tyttöenergiaa vii-den jäsenen verran. After Bailoutin poikaporukka tähtää myös isom-mille lavoille pop-rockillaan.

SIVII


LEVYTLeevi Helo

Katajainen Kansa: Veli veljen puolestaSuomigospelin palapelin palat debyyttialbumillaan sekoittanut Katajainen Kansa ei jää toisella äänitteellään ensimmäisen var-joon. Täytyy myöntää, että tämä yhtye on tuonut aurinkoa ja rai-kasta tuulta alavireisten särökitaroiden täyttämän gospelkentän purjeisiin, jonka Ylex:kin nosti marraskuussa aalloilleen.

Tyylin mukainen komppi, hyvin sovitetut blosarit (puhallin-soittimet), komeankuuloiset köörit ja päällimmäisenä maukas harmonikka ja accordina luovat suomalaisromanttisen reggae-maiseman, jossa mennään välillä valssin kolmijakoisessa ja tangon tehokkaassa tyylissä. Vokalisteilla on tilaa seikkailla ja myös teksteille on annettu tilaa. Teksteissä onkin taas hienoja oivalluksia ja hymyssä suin fraseerattua suomenkieltä. Tästä mie piän.

Search: Ei enempää (promo 2010)Pirkanmaan talousalueelta tuleva Search on etsinyt tyyliään jo vuodesta 2004, mutta nyt viimeisen kahden vuoden aikana se on vakiintunut. Ensimmäinen kuuntelukokemus sai minut miet-timään, että tämmöistä energistä soittoa yhdistettynä kapeah-koihin laulumelodioihin ja shout-vokaalipätkiin on jollain taval-la kerran jos toisenkin jo kuultu.

Promon soundit ovat ihan kelpodemotasoa. Äänittäjänä ja miksaajana on toiminut Arttu Sarvanne. Soitto toimii ihan kivas-ti, mutta lauluun kiinnittäisin huomiota vielä lisää, jotta persoo-nallinen ulosanti löytäisi saman syvyyden, mitä tekstit vaativat. Nyt laulu, joka kuitenkin vie stooria eteenpäin, on tämän pro-mon heikoin elementti. Jännältä tuntuu myös se, että äänitteen kymmenestä biisistä ehkä kahdeksan menee samasta sävel-lajista samankaltaisilla riffeillä ryyditettyinä. Loppuiko riffipää kesken vai oliko tarkoituksena yhdistää biisit toisiinsa? Suosit-telisin ulkopuolisen musiikkiavun käyttämistä ja riffi-ideoiden pallottelua ennen seuraavaa studiosessiota.

Rockia soittavan bändin vii-destä jäsenestä neljän etu-nimi alkaa S-kirjaimella.

Sallan, Suvin, Sennin, Susannan ja Niinan yhtye on ponnistanut etelä-pohjalaisen kunnan saunakamaris-ta muun muassa Maata Näkyvis-sä -festarien esiintyjäksi. Vuonna 2004 syntyi ensimmäinen ajatus bändin perustamisesta, ja touko-kuussa 2009 julkaistiin Punainen Lanka -niminen esikoisalbumi.

SYMPAATTINEN ÖLJYSYÖPPÖ– MN-festareilta jäi erittäin hyvät fiilingit, kuvailee rumpali Senni.

Naiset saivat kunnian osallis-tua tapahtumaan lavalta käsin nyt neljättä kertaa. Keikkoja on tähän mennessä hei-tetty jokaiselta Maata Näkyvis-sä -festareiden lavalta. Tunnel-ma on kuitenkin säilynyt vuosien kuluessa.

– Siellä on aina samanlais-ta jännitystä ja intoa ilmassa. Festarit ovat aina tuntuneet aika uniikilta asialta Suomessa. Onhan siellä niin paljon nuorta väkeä ko-koontuneena evankeliumin äärelle, Senni jatkaa.

Jos jäsenet erilaisine luontei-neen muodostaisivat yhdessä ko-neen, olisi se Sallan ja Sennin mu-kaan:

– Kovaa melua pitävä, välil-lä reistaileva, värikäs ja paljon öl-jyä syövä monitoi-mivempain. Ihan sympaattinen laite, joka parhaimmillaan tuottaa iloa ympä-ristölleen, ja pahimmillaan ei tuo-ta mitään. Mutta toisaalta juuri ne heikkoudet tekevät tästä laitteesta mielenkiintoisen.

MUSTAVALKOISESTA SATEENKAARIVÄREIHIN– Yhtye on muuttunut jäsentensä aikuistuessa ainakin siten, että tie-tynlainen musta-valko-ajattelu on saanut värit, kitaristi Salla kertoo.

Marraskuussa julkaistu sinkku sisältää tuoreinta Punaista Lan-kaa kahden ja puolen kappaleen verran. Värit kuuluvat musiikissa. Laulut kertovat erityisesti nuoren elämästä, onnesta, kyyneleistä, vapaudesta ja vastuusta. Asioista, joita kaikki matkallaan kohtaavat. PuLa haluaa omalla panoksellaan antaa toivoa paremmasta alati ihastuttavassa, mutta myös kau-histuttavassa maailmassa.

– Pahuutta ja vääryyttä maail-masta on löyty-nyt ja tulee löy-tymään tästä-kin eteenpäin. Me haluamme osaltamme olla tuomassa ihmi-sille silti, kaiken keskellä toivoa p a r e m m a s t a .T e k e m ä m m e musiikin halu-

amme olevan ennen kaikkea rehel-listä, sellaista, johon kuka tahansa voi samaistua ajatuksineen, solisti Niina toivoo.

Punainen Lanka on läsnä niis-säkin hetkissä, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Jumala on luvannut olla ihmisten kanssa, vaikka tuntuisi, että oma elämä hajoaa tai maailman joka kolkas-sa rytisee.

– Bändinä haluamme r o h k a i s t a kaikkia pe-lottavienki-

en asioiden keskellä elämään täy-sipainoista elämää. Meitä kannat-taa kuitenkin iankaikkiset kädet, Niina kiteyttää.

PUNAINEN LANKA Teksti Ronja Mäkinen Kuva Punainen Lanka promo

myspace.com/punainenlanka

Tietynlainen musta-valko-ajattelu on saanut värit.

Punainen LankaNIINA LEIKKARI lauluSUSANNA ETELÄMÄKI bassoSENNI HAUTA-AHO rummutSALLA MÄKIPELTO kitaraSUVI SIIKANEN kitara

Usko, soittamisen ilo, yhdes-sä olo ja ihmisten kohtaami-nen kulkevat kaikki bändim-me punaisena lankana. (PuLa)

Nuotta 1/2011 39


LEFFA

maailman ääriinNuotta kävi katsomassa uusim-man Narnian. Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin on tyylikäs jatko-osa C.S. Lewisin kirjojen elo-kuvaversioille. Viihdyttävyyden li-säksi elokuva tarjoaa paljon poh-dittavaa kristityn näkökulmasta.

B ritanniassa riehuu sota ja Pevensien per-he joutuu pakenemaan sitä eri paikkoi-hin. Muu perhe lähtee Amerikkaan, mut-

ta Lucy ja Edmund joutuvat serkkunsa Eusta-cen perheen luo. Eustace ei pidä serkuistaan, eivätkä nämä pidä Eustacesta, joka keskittyy lä-hinnä tekemään kiusaa heille. Lucy ja Edmund kaipaavat niin perhettään kuin Narniaakin. Kai-puuseen kuitenkin vastataan: laivaa esittävä taulu alkaa tulvia huoneeseen ja Lucy, Edmund ja Eustace päätyvät Narniaan. Narniassa heitä

odottaa Kaspianin matka maailman ääriin mo-nenlaisine kohtaamisineen.

PAHUUTTA PYSÄYTTÄMÄSSÄKaspian on etsimässä seitsemää kadonnutta lordia. Lordit löytyvät pikkuhiljaa, osa elossa, osa jo kuolleina. Jokaisella lordilla on Aslanilta saatu miekka, joiden avulla on mahdollista py-säyttää eräältä saarelta leviävä pahuus. Mat-

kaseurueen on kuitenkin voitettava ensin pa-huus heissä itsessään, jotta he voivat voittaa saaren pahuuden. Matkantekoa varjostavatkin monenlaiset kiusaukset ja koettelemukset, ku-ten kristitynkin taivasmatkaa.

”Muutos sattui, mutta hyvällä tavalla. Kuin olisi otettu piikki pois jalasta.”

KANTAKAA TOISTENNE TAAKKOJALucy on hukata itsensä tavoitellessaan siskon-sa Susanin kauneutta. Edmundin ja Kaspianin välejä taas hiertää vallanhimo ja kamppailu asemasta. Kaikki selviävät lopulta koitoksista, mutta kukaan ei omin voimin. Apuna on joko Aslan tai sitten läheiset ympärillä.

Mekin kohtaamme elämässämme kiusauk-sia ja saatamme hukata itsemme. Emme voi voittaa pahaa itse, mutta Jeesus on kuollut puo-lestamme ja luvannut auttaa meitä. Saamme myös tukea toisilta kristityiltä ja voimme itse-kin olla auttamassa toisia vaikeiden aikojen yli. ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” Gal. 6:2

KIPEITÄ MUUTOKSIAEustace nousee elokuvassa merkittävään roo-liin. Hän on kuullut serkkujen puhuvan Narni-asta, mutta hänelle se on pelkkää typerää pu-hetta. Eustacen reaktio onkin näkemisen ar-

Matkalla

Koetukset kestävääRAKKAUDEN OLEMUSTA ELÄMÄSSÄ ja yhteiskunnassa pohdittiin 27.12 esitetyssä Kissa pöydälle -jaksossa. Marjon kokemukset rak-kauden hauraudesta ja Jiskan elämä kahden kodin jännitteessä tuo-vat konkreettisesti esille sen, miten arvaamatonta kaikki ihmiseen perustuva on. Inhimillisen rakkauden nimiin vannominen ja elämän perustaminen omille suorituksille lopahtaa juurikin siinä vaiheessa, kun ihminen huomaa olevansa vain ihminen.

HUMORISTISENA KURIOSITEETTINA KÄVI niin, että jakson kuvauk-sissa sattui tekninen ongelma, jonka takia puolet jaksosta jäi ilman kunnollista äänitystä. Näin ollen Nuotta-uutisten jälkeinen osuus jou-duttiin kuvaamaan uudelleen, mikä luonnollisesti asetti koetukselle myös tekijätiimin keskinäisen lähimmäisenrakkauden. Pystytettyäm-me tee-se-itse -studion SLEY:n toimistolle Kamppiin ja kuvattuamme jakson loppuun, saimme kuitenkin huomata, että Jumalan rakkauden välittäminen todella on vaivan arvoista. Kenellekään ei jäänyt paha mieli, ja pystyimme nauramaan inhimillisille erehdyksillemme.

Viimeistellessäni jakson leikkausta mielessäni kuitenkin kävi, mikä saa ihmisen paahtamaan eteenpäin siitäkin huolimatta, että joskus asiat eivät onnistu helpoimman kautta. Pohdin, miten kysy-mykseen vastaisi henkilö, joka ei tunne Jumalan rakkautta. Ihmiset-hän ovat kehittäneet maailman sivu erilaisia filosofioita, jotka pyrki-vät vastaamaan rakkaudenkaipuuseen ja antamaan tätä kautta syyn ja voiman elää ja jaksaa eteenpäin.

RAAMATTUUN USKONSA PERUSTAVA ei kuitenkaan tarvitse inhi-millisiä määritelmiä, filosofioita tai teorioita itsetuntonsa tueksi. Jumalan ihmisestä riippumaton rakkaus on ainoa, joka kestää läpi kaikkien koettelemusten. Miksi siis tyytyä huonompaan, kun voi vas-taanottaa parasta?

KISSA PÖYDÄLLEMikael Elmolhoda

Nuotta 1 /2011 41

maailman ääriinvoinen hänen joutuessa Sarastukselle, Kaspi-anin laivalle. Eräällä saarella Eustace muuttuu lohikäärmeeksi laitettuaan käteensä kultaisen rannerenkaan. Muutos pistää vastahakoisen Eustacen miettämään, ja hän alkaa pikkuhiljaa muuttua käytökseltään ja asenteiltaan. Eusta-ce ystävystyy Riipitsiip-hiiren kanssa ja lopul-ta pelastaa koko retkiseurueen. Eustace tahtoo kuitenkin takaisin ihmiseksi ja yrittää kovasti muuttaa itseään, mutta ei onnistu omin voi-min. Aslan kuitenkin tulee ja muuttaa hänet. ”Muutos sattui, mutta hyvällä tavalla. Kuin oli-si otettu piikki pois jalasta”, Eustace toteaa elo-kuvassa.

Jeesus voi muuttaa meidät, niin kuin Aslan muutti Eustacen. Jeesuksen eteen tuleminen voi tehdä kipeää, oma syntisyys sattuu ja toi-saalta myös synnin taakasta luopuminen on vaikeaa. Kipu on kuitenkin hyvää kipua, jonka kautta saamme kokea täydellisen armon.

Matkaseurueen on kuitenkin voitettava ensin pahuus heissä

itsessään, jotta he voivat voittaa saaren pahuuden.

Teksti Saara Räty, kuva 20th Century Fox


GOSPEL

on ko

tona

Esikoisjulkaisusta tu-lee kuluneeksi kaksitoista vuotta ja joulun alla jul-kaistu neljäs pitkäsoitto Koti osoittaa, että bändi on historiansa vedossa.

Vuonna 1999 SM-Gospelissa kultaa voittanut Habakuk perustettiin vuonna 1998

”Pyhät Muumiot” -orkesterin tilal-le. Habakukia perustamassa olivat silloin kosketinsoittaja Martti Savi-joki, basisti Taneli Laamanen, säh-köviulisti Jaakko Mattelmäki, kita-HABA

KUK

risti Mikko Kiiski ja nyt jo omasta urastaan tunnettu rumpali Anton Laurila, sekä tietenkin yhä nyky-äänkin orkesterissa musisoivat Lassi Laamanen ja Miska Tenka-nen. Kokoonpano on ehtinyt muut-tua vuosien varrella, mutta kullan arvoinen sanoma on säilynyt.

ELÄMÄNMAKUISTA MUSIIKKIAYhtye ei halua laatikoida omaa suuntautumistaan. Tietyllä tavalla musiikillinen linja on kuitenkin tu-kevoitunut vahvalle rock-pohjalle. Bändi on alusta asti tehnyt kaikki kappaleet itse ja vuosien varrelle on mahtunut hyvin monenlaisia biisejä niin aiheiltaan kuin musii-kiltaankin.

– Sanoituksissa pyrimme luo-taamaan syvällisesti uskoamme ja suhdettamme Jumalaan, mutta mukana on paljon myös elämän mukana vastaan tulleita tunteita ja ajatuksia, Lassi ja Miska kerto-vat.

Sanoituksissa pyrimme luotaamaan

syvällisesti uskoamme ja suhdettamme Jumalaan.

Pojille on tärkeää, että rakkaus, jota he ovat saaneet Jeesukselta, kuuluisi myös heidän musiikissaan.

KYMMENISTÄ TUHANSIINHabakuk on keikkaillut ahkerasti. Bändi on vajaan 13 vuoden aikana tehnyt yli 250 keikkaa. Ensimmäi-nen keikka soitettiin poikien koti-paikkakunnan Huittisten urheilu-salissa järjestetyssä nuortentilai-

Habakuk tänään:• MISKA TENKANEN laulu• LASSI LAAMANEN saksofoni

ja taustalaulu• MARKUS SAVIJOKI rummut• JUHA KANANEN kitara• SAKARI TUOMOLA kitara• JAAKKO MATTELMÄKI säh-

köviulu ja taustalaulu• TANELI LAAMANEN basso

Tahdon luonasi lepäämään, kun väsyn elämään. Kun rakkautes mut peittelee, nukun jos myrsky heittelee.” (Luonasi lepäämään / Koti)

”

Tuetaan toisiamme, kuunnellaan toistemme

murheita ja nauretaankin yhdessä.

suudessa vuonna 1998.– Alkuaikojen keikkatahti on hi-

dastunut vuosien mittaan perheel-listymisen vuoksi. Uusi albumi kui-tenkin innoittaa meitä kiertämään jälleen Suomea, joten toivottavasti keikoilla nähdään! Pojat toteavat innostuneena.

Kokemuksia on vuosien mittaan myös kertynyt. Bändi on esiintynyt niin isoilla kuin pienilläkin lavoilla ja yleisömäärä on vaihdellut kymme-nen ja kymmenentuhannen välil-lä. Kymmenvuotisjuhlakeikasta on taltioitu myös DVD-tallenne, josta käy ilmi bändin vankka kokemus. Varsinaisia keikkataukoja ei olla

pidetty.Uuden Koti-levyn teeman mu-

kaisesti bändin pojat toteavat, että elämä on parhaimmillaan sitä, että saa välittää Jeesukselta saamaa rakkautta toisille ihmisille, joiden kanssa elämme.

– Jeesus on antanut parhaan

esimerkin siitä, mitä on elää lähel-lä toisiamme. Tuetaan toisiamme, kuunnellaan toistemme murheita ja nauretaankin yhdessä. Ja vaikka ystävätkin olisivat välillä kaukana,

niin Jumala ei ole. Eletään täysillä muistaen, minne olemme menossa, Miska ja Lassi muistuttavat.

Eletään täysillä muistaen, minne olemme menossa.

Siihen me turvaamme

ja sen varassa elämme!

(Room 8:38-39)

Nuotta 1 /2011 43

Teksti Jere Paldanius Kuva Habakuk promo

GOSPELUUTISET

Idän ihmeetIdän ihmeet kertovat Facebook-sivuillaan tekevänsä parhaillaan uusia biisejä vuoden 2011 kolman-nella neljänneksellä ilmestyväl-le pitkäsoitolle. Yhtyeen edellisen levyn Lähes Albumin ilmestyttyä maaliskuussa 2010 yhtye aloitti Pitäkää Kiinni Hatuistanne 2010 -tourin, joka sisälsi 50 keikkaa eri puolilla Suomea.

Yhtye on monipuolistanut Suo-men gospelkenttää omalaatuisella humoristisella kansanmusiikillaan. Vankka suosio näkyy myös Face-

bookissa, sillä Ihmeiden sivusto lä-hestyy 3000 tykkäyksen rajapyyk-kiä, mikä on poikkeuksellisen kova luku suomalaiselle gospelyhtyeelle.

Anthem SongAaron Gillespie julkaisee soolo-levyn Anthem Song maaliskuun alussa, joka sisältää pop/rock sä-vytteistä ylistysmusiikkia. Gilles-pie tunnetaan paremmin Undero-ath-nimisen orkesterin rumpalina, josta hän lähti alkuvuodesta 2010 halutessaan tehdä julistavampaa musiikkia. Gillespie tekee tällä het-

kellä myös musiikkia yhtyeessä The Almost, joka on julkaissut kak-si albumia.

Kasvoton RedYhdysvaltalainen rock-yhtye Red julkaisee uuden albumin Until We Have Faces 1.2.2011. Red on Suo-messa monelle tuntematon yhtye, mutta on Jenkeissä yksi tunne-tuimmista gospelrock orkestereis-ta. Yhtyeen debyyttialbumi End of Silence oli Grammy ehdokkaana ja toinen Innocence & Instinct oli jul-kaisuviikollaan Yhdysvaltojen 15.

myydyin levy. Red oli myös yhteis-kiertueella Skilletin kanssa Awa-ke and Alive -kiertueen toisessa osassa.

Festareiden jälkihöyryissäMaata Näkyvissä -festareiden pää-esiintyjä Newsboys saavutti lista-sijoituksen Suomessa festariviikon myynnillään. Uutispojat nousivat listaviikolla 47 sijalle 29. Samalla viikolla HB teki listacomebackin si-joittuessaan sijalle 49.

The Road 30v.Koonnut Lauri Halme, kuvat Spixels.com ja Rikukankaro.net

THE ROAD JUHLII tänä vuonna 30-vuotis-ta uraansa. Juhlavuoden myötä yhtye start-taa juhlakiertueen lokakuussa. Kiertue kattaa kaikkiaan kuusi keikkaa Roadille merkittävis-sä paikoissa pohjoisesta etelään: Sodankylä, Kokkola, Ylistaro, Kankaanpää, Kangasala ja Helsinki. Pohjoisesta tiputellaan asteittain etelään ja lopuksi Road irrottaa Helsingin

mantereesta.The Road aloitti toimintansa 1981 Kankaan-

päässä, jolloin soittimet arvottiin ja treenaami-nen aloitettiin. Yhtyeen 30-vuotisen uran kruu-naa tosiasia, että soittajat ovat pysyneet sama-na koko yhtyeen historian ajan. Yhtye kertookin olevansa kuin Euroopan Unioni – sisään pääsee, mutta ulos ei.

Yhtye on tehnyt tähän mennessä jo yli 3000 keikkaa. Suuren konserttimäärän on mahdol-listanut useat esiintymiset samana päivänä. Yhtye tekee usein saman päivän aikana ensin päivällä ylä- ja alakoulukeikat, sekä illalla ilta-keikan. Mittavasta urasta on tehty kymmenen vuotta sitten 20-vuotisjuhlavuonna myös kirja Tie, taivas ja tehtävä.


Nuotta 1 /2011 45

TERVEISIN LASSE, MAANALAINEN LEVYKAUPPA

www.maanalainenlevykauppa.com

TOP 5

Maanalaisen Levykaupan myydyimmät:1. Newsboys: Born Again 2. Juha Tapio: Suurenmoinen kokoelma3. HB: Pääkallonpaikka4. Katajainen kansa: Veli veljen puolesta5. Tera: Minulle ei ole paikkaa

KUUKAUDEN LEVYKatajainen kansa: Veli veljen puolestaKatajainen kansa yhdistelee hie-nosti reggaeta ja suomalaista melankoliaa. Katajainen kansa on uudella levyllä pukeutunut sota-asuun ja levyllä käsitelläänkristityn elämää taistelussa.

KUUKAUDEN YLLÄTTÄJÄHabakuk: KotiHabakukin 4. albumi on mielestäni bändin paras. Se on musikillisesti erittäin ammattimaista ja vakuuta-vaa poprockia. Sanoitukset kerto-vat kotien rikkinäisyydestä, mutta myös uskosta, toivosta ja rakkau-desta.

OikaisujaSeuraaviin kuviin oli eksynyt vääriä tekijätietoja Nuotan numerossa 12/2010.

Kuvat on ottanut Spixels.com

Kuvat on ottanut Tero Takalo-Eskola

Lisäksi päähaastatteluun oli eksynyt väärän kuvaajan nimi. Kuvat on ottanut Hannu Korpela.

Pahoittelemme tapahtuneita virheitä.

Nuotan toimitus

TV7:lla joka neljäs maanantai klo 21:10

24.1.201121.2.201121.3.201118.4.201116.5.201113.6.2011

Myös netissä!

Tv7.fi/nettvNuotta.com/ kissa


∏Opiskelijakonffa ”Nimeltä kutsuttu” 6.– 9. 1. 2011Sinut on kutsuttu armon osallisuu-teen ja Jumalan antamiin tehtäviin! Vihdin Enä-Sepässä loppiaisena lu-vassa tuhtia raamattuopetusta, val-mennusta vastuunkantamiseen, kris - tittyjen yhteyttä ja rukousta.

Raamatun aarteita tutkivat kans-sasi mm. Kalevi Lehtinen ja Jussi Miettinen. Kansainvälistä väriä ta-pahtumaan tuo opiskelijajärjestö IFE-Sin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue-koordinaattori Jamil Chabouh. Mu-siikkia tarjoilevat Juha Tapio ja Mikko Nikula & co.

Ideariihissä pohditaan erilaisia ta-poja palvella Jumalaa ja seurakun-taa. Kuinka löydän oman kutsumuk-seni? Miten elää uskovana koulussa? Mitä on palveluevankeliointi? Miten saada raamattupiiri tai pienryhmä toimivaksi?

Tsekkaa ohjelma ja hinnat ja il-moittaudu pian (alennus 8.12. men-nessä ilmoittautuneille)!

opko.fi/konferenssi

∏NYT: Uusi alku 8.1.Vielä ehtii interaktiiviseen Uusi alku loppiaistapahtumaan Lempäälään. Lauantaina 8.1. tapahtumassa voi itse näytellä, puhua, esittää draa-maa tai laulaa ison yleisön edes-sä. Oman toiminnan lisäksi tapah-tumassa voi innostua Juha Tapio bändistä, Sarasteesta, Kaemosta, kls.:sta , Anton Laurilasta ja mones-ta muusta. Opetuksesta vastaavat mm. Heli Orre , Laura Joukainen, Henri Karvinen ja Juha Heinonen. Selvitä lisää: uusialku.fi. EDELLISEN RISTIKON RATKAISU

∏Raamattua, pizzaa ja Sarastetta Lahdessa 12.2.Lahden Luther-kirkolla vietetään talvipäivää jonka aikana saadaan rautaisannos Raamattua Erkki Kos-kenniemen johdolla. Iltapäivän ai-kaan käsittellään nuorten maailman ajanohtaisia asioita. Pizzabaarin jälkeen illalla klo 20 Luther-kirkon lauteille nousee Saraste. Illassa mu-kana on myös Jari Laulainen Joutjär-ven seurakunnasta

∏Mahdoton mahdolliseksi, Revoluzone, 11.-13.2. RyttyläEtkö tiedä, mitä teet ensi kesä-nä? Lähde aktioon! Revoluzone on elämänmakuista aktiokoulutusta lyhytaikaisesta lähetystyöstä kiin-nostuneille ja tulevan kesän ak-tiolaisille. Ohjelmavastuussa Tytti Vikström, Juhani Ahola, Topi Knihtilä, Anni Pitkänen, Jussi Valkonen, Ho-ward Norrish, Anne Tuovinen, Shaun Rossi, Ruth Hakala, Esko Mäki-Soini, Henna Koskela ja Mika Falk. Leirin järjestävät SEKL, OM ja Opko. Hinta: 30/39 e. Ilmoittautuminen ja lisätie-toa: www.nm.fi.

∏Helmileiri ”Minä rakastan teitä!” 11.-13.2.2011Talven kohokohta eli perinteinen Helmileiri kutsuu profeetta Malakian kirjan ja Esantuvan herkkuruokien äärelle Lapuan Kauhajärvelle. Luvas-sa on raamattuopetusta, ulkoilua, saunomista ja pulkkarallia. Menossa mukana: Samuel Korhonen, Samuli Luomaranta ja Liisi Portin. Ilmoit-tautumiset viim. 6.2.2011. Karkun

Evankelinen Opisto p (03) 5134 151, sähköposti: [email protected].

∏Sleyn nuortenillat pyöriiSleyn nuor tenillat pyörivät säännölli-sesti perjantai-iltaisin ainakin Helsin-gissä, Turussa, Tampereella, Jyväsky-lässä ja Oulussa. Pari kertaa kuussa kokoonnutaan Pohjanmaalla Pohjan-maan poppoon merkeissä, ja Sata-kunnassa on oma Satakunnan sakki.

Lisätietoa nuortenilloista nuoriso.sley.fi.

∏EO:n illat starttaavat uuteen vuoteenEvankelisten Opiskelijoiden teemail-lat sisältävät rukiista opetusta, sy-vää yhteyttä, mukavaa yhdessäoloa ja paljon muuta. Iltoja Helsingis-sä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Turussa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kokkolassa, Vaasassa, Seinäjoella, Oulussa ja Rovaniemel-lä. Lisätietoa sley.fi/eo.

∏Mitä jos Tampereella 21. – 23.1.Perinteinen viikonlopun kestävä Mitä jos -nuorisotapahtuma pide-tään tuttuun tapaan isokoulutuksen kanssa lomittain Tampereen Luther-talolla.

Paikalla olonsa ovat jo varmista-neet Park 7, Donkey Ride, Maallikko-saarnaajat, Rustik, Olli Helenius trio, Lasse Räty, Samuli Luomaranta ja Juha Heinonen.

Luvassa on myös raamattuopetus-ta, puheenvuoroja, draamaa ja mo-nenmoista ohjelmaa.

Lisätietoa: nuoriso.sley.fi.

∏Sleyn Isoskoulutus alkaaSleyn nuorisotyön isoskoulutus start - taa liikkeelle tammikuun pakkasis-sa kolmella eri paikkakunnalla. Var-sinais-Suomen asukeille koulutus tapahtuu 22.–23.1. Mellilän Musta-järvellä. Etelä-Suomi, Satakunta ja Häme kokoontuvat Tampereella 22.1. Pohjanmaan väki kokoontuu Lohta-jan Ohtakarissa 22.–23.1.

Erilliset viikonloput saavat jatkok-seen yhteisen isoskoulutusviikon-lopun Karkun evankelisella opistolla huhtikuussa.

Lisätietoja: nuoriso.sley.fi.

∏Megailta Harjavallassa 11.2.Perinteinen Megailta Harjavallassa kutsuu akustisiin tunnelmiin hyvän seuran ja laadukaan sanoman pa-riin. Mukana ovat Tera, Elena, Juha Heinonen ja Timo Orre & houseband

TAPAHTUMA-

TORI” Tajunnanräjäyttävää... eturivin nuorisokulttuuria. Tykkäsin!””Vuoden tiukin toimintapläjäys.”

” Musamessuilta ja Maata Näkyvissä -festareilta tuttu Juha Heinonen tekee sen taas. Uskomaton roolisuoritus!”

” Taattua OPKO-laatua. Raamatullinen, rohkea ja rockvivahteinen. Oscar tulossa?”

” KL:n nuorisotyötä parhaimmillaan. Kantaaottava ja tuore tapahtuma.”

Kyllä, tilaan Nuotan kestotilauksena 1. vuodeksi hintaan 55 e

(Kahdessa erässä 2 x 27,50 e)

määräaikaisena 3 kuukautta hintaan 19 e

Lehden saajan nimi:

Katuosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Puhelin:

Sähköposti:

Tilaan lehden lahjaksi

Maksajan nimi:

Katuosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Puhelin:

Sähköposti:

Nuotta / Sley-Media Oy

TUNNUS 5001710

00003 VASTAUSLÄHETYS

NU

OTTA

MAKSA

APO

STI-M

AKSU

N

Leikkaa irti ja postita

Miks ihmeessä joku lukis Nuottaa?

Erika:Se ei peittele sitä, että on kristitty. Nuotasta saa hyvää hengellistä

ruisleipää ja maitoa.

Aloita uusi vuosi Herran edessäNuotta on luotettava kumppani taivastiellä. Tilaa Nuotta itsellesi, ystävällesi tai vaikka paikkakuntasi koulun kirjastoon.Nuotta.com/tilauspalvelu tai040 7007 707

Minä annan teille

tulevaisuuden ja toivon. Jer 29:11

Irtonumero 7 e

ISSN 0357-7139

9 7 7 0 3 5 7 7 1 3 0 0 7

0 1

nuotta 1/2011

Documents