oljen käyttö pien-chp:n polttoaineena - proagria · syyskuu 2014 oljen käyttö pien-chp:n...
TRANSCRIPT
Syyskuu 2014
Oljen käyttö Pien-CHP:n polttoaineena Teknologiaselvitys
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus-HUE
15.9.2014 1 (13)
ÅF Consult Oy
Bertel Jungin aukio 9, 02600, Espoo
Puh. +358 (0)40 348 5511. Fax +358 (0)9 3487 0810. www.afconsult.com.
ALV nro. FI1800189-6.
Tekijät Tarkistaja, pvm
L. Pirhonen
H. Pietilä
P. Kling, 15.9.2014
Jakelu Hyväksyjä, pvm
A. Rusanen
E. Ekholm
R. Koivunen, 15.9.2014
Ladec Oy
Oljen käyttö Pien-CHP:n
polttoaineena Teknologiaselvitys
Raportti
15.9.2014
2 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
Sisältö
1 JOHDANTO ..................................................................................................................................................... 3
2 OLJEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN ........................................................................................................... 3
2.1 POLTTOAINEEN KÄSITTELY ....................................................................................................................................... 3 2.2 POLTTOTEKNOLOGIAT ............................................................................................................................................. 4 2.3 PIEN-CHP ............................................................................................................................................................. 4 2.4 RISKIT .................................................................................................................................................................... 6
3 LAITETOIMITTAJAT EUROOPASSA ............................................................................................................. 6
3.1 KATTILATOIMITTJIEN ESITTELYT ................................................................................................................................. 8 3.1.1 Carborobot ................................................................................................................................................. 8 3.1.2 DP Clean Tech ........................................................................................................................................... 8 3.1.3 Eurobiomass .............................................................................................................................................. 8 3.1.4 Faust ........................................................................................................................................................... 8 3.1.5 Justsen Energiteknik A/S ........................................................................................................................... 8 3.1.6 Kem ............................................................................................................................................................ 9 3.1.7 Linka ........................................................................................................................................................... 9 3.1.8 Polytechnik .............................................................................................................................................. 10 3.1.9 Reka .......................................................................................................................................................... 10 3.1.10 Step Trutnov ........................................................................................................................................ 10 3.1.11 Vyncke ................................................................................................................................................. 10
3.2 ORC-TOIMITTAJIEN ESITTELYT ............................................................................................................................... 11 3.2.1 Enertime ................................................................................................................................................... 11 3.2.2 Maxxtec .................................................................................................................................................... 11 3.2.3 Triogen ..................................................................................................................................................... 11 3.2.4 Turboden .................................................................................................................................................. 11
4 LAITOS ESITTELYT........................................................................................................................................ 11
4.1 RUDKØBING ......................................................................................................................................................... 11 4.2 KÄLLESJÖ GÅRD .................................................................................................................................................... 12 4.3 HOLZENERGIE JAHRDORF ...................................................................................................................................... 13
Lyhenneluettelo
CHP Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto (Combined Heat and Power)
ORC (Organic ranking cycle)
Raportti
15.9.2014
3 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
1 JOHDANTO
Tämä selvitys on laadittu Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n pyynnöstä osaksi Hämeen
uusiutuvan energian tulevaisuus –hanketta (HUE). Selvityksen tavoitteena on kertoa lyhyesti
oljen energiahyödyntämisestä ja esitellä Eurooppalaisia laitevalmistajia. Tarkasteltava
kokoluokka on 0,5-5 MWpa.
2 OLJEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN
Oljen energiahyödyntämistä on selvitelty jo kymmeniä vuosia. Oljen käytön kannattavuus
polttoaineena vaihtelee alueellisesti paljon erilaisten kasvuolosuhteiden ja energiaverojen
vuoksi. Tanska on edelläkävijä oljen polton hyödyntämisessä ja useat laitetoimittajat ovatkin
tanskalaisia. Suomessa energiahyödyntämistä ovat jarruttaneet energiapolitiikka ja
puupolttoaineiden suhteellinen edullisuus. Uutta tekniikkaa ei ole ollut tarpeen ottaa käyttöön,
koska puuhaketta on ollut helposti ja edullisesti saatavilla.
Oljen polttolaitoksen päälaitteita ovat polttoaineen käsittelylaitteet, kattila ja sähköntuotannon
mukana ollessa turbiini. Polttoaineen käsittelytekniikka riippuu laitokselle saapuvan oljen
ominaisuuksista, kuten pakkaustavasta, sekä polttotekniikasta. Käsittelyn jälkeen olki syötetään
kattilaan, joka tuottaa lämpöä. Tuotettua lämpöä voidaan hyödyntää sähköntuotannossa
höyry- tai ORC-turbiinin avulla. Seuraavissa luvuissa on esitelty päälaitteita tarkemmin.
2.1 POLTTOAINEEN KÄSITTELY
Polttoaineen syöttö kattilaan vaihtelee merkittävästi toimittajien välillä. Oljelle on suunniteltu
omia syöttöratkaisuja, joissa olkipaalit syötetään kokonaisina tulipesään. Osa näistä
ratkaisuista perustuu kantikkaaseen olkipaaliin, joka on tyypillinen mm. Tanskassa.
Suomalaiselle pyöröpaalille nämä eivät suoraan käy.
Toinen ratkaisumalli perustuu paalien repimiseen ja oljen pilkkomiseen mahdollisimman
pieniksi paloiksi. Syöttötapa riippuu polttotekniikasta ja vaihtelee toimittajien välillä. Käytössä
on sulkusyöttimiä, askelsyöttimiä ja ruuveja, joiden kaikkien toiminta edellyttää hyvää
palakoon hallintaa.
Yhtenä vaihtoehtona on nähty oljen pelletöinti/briketöinti, jolloin tiheys saadaan kasvamaan.
Pelletöityä olkea voidaan käyttää myös puupellettien ohessa, kunhan alhaisempi tuhkan
sulamislämpötila on otettu huomioon. Pellettejä ja brikettejä voidaan kuljettaa myös pidempiä
matkoja kannattavasti.
Pienessä kokoluokassa <1 MW on jonkin verran käytössä panossyöttö, eli olkipaali viedään
kattilaan kokonaisena ja polttoainetta lisätään vasta, kun edellinen paali on palanut. Tämä ei
ole tarkoituksenmukaista isommissa laitoksissa vaan sopii paremmin maatilojen,
kasvihuoneiden tai pienten kiinteistöjen lämmitykseen. Nämä laitteet on jätetty tämän raportin
ulkopuolelle.
Raportti
15.9.2014
4 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
Kuva 1. Periaate kuva kattilasta (Eurobiomass Poland 1) Taka-alalla näkyy paalin syöttörata,
josta polttoaine kuljetetaan repijän kautta kattilaan.
2.2 POLTTOTEKNOLOGIAT
Perinteisesti olkea on poltettu arinalla, mutta kaasutusteknologian kehittyessä sekin on tullut
vaihtoehdoksi. Kaupalliset toimittajat perustavat kuitenkin polttotekniikkansa arinaan.
Suuremmissa kattiloissa yleinen leijukerrospoltto ei ole taloudellisesti kilpailukykyinen näin
pienissä kattiloissa.
Tyypillinen arinaratkaisu on vesijäähdytetty porrasarina. Polttoaine syötetään arinan yläosaan
ja se valuu palaessaan alaspäin. Tuhka poistetaan arinan alareunasta. Arinat ovat usein
vesijäähdytettyjä oljen alhaisen tuhkan sulamispisteen vuoksi. Mikäli palamislämpötila nousee
liian suureksi, tuhka tarttuu arinaan ja tukkii sen.
Alle 5 MW laitoksille ei tällä hetkellä ole ympäristön suojeluvaatimuksia laissa, jolleivät ne
sijaitse samalla laitosalueella muiden energiantuotantoyksiköiden kanssa, joiden
yhteenlaskettu teho on yli 5 MW. Oljenpoltossa ympäristösäädöksiä voi tulla vastaan
hiukkaspäästöjen osalta. Esimerkiksi tällä hetkellä on valmisteilla Euroopan parlamentin
direktiivi tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan johtuvien epäpuhtauksien
rajoittamisesta. Jotkin laitetoimittajat tarjoavat jo nyt optiona syklonia hiukkaspäästöjen
vähentämiseksi.
2.3 PIEN-CHP
Sähköä tuotetaan pienen kokoluokan kattiloissa yleensä joko höyryprosessin avulla tai ORC-
prosessilla (Organic Rankine Cycle).
1 http://www.eurobiomass.info/26-Straw.html (8.7.2014)
Raportti
15.9.2014
5 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
Höyryprosessin kannattavuus on
kyseenalainen alle 1 MW turbiineilla.
Markkinoilla ei ole yhtään
eurooppalaista voimalaitosturbiinin
valmistajaa, joka olisi erikoistunut
pieniin höyryturbiineihin.
Kannattavuus kasvaa merkittävästi
suurempiin kokoluokkiin siirryttäessä.
ORC-prosessista on odotettu
pienvoimaloiden sähköntuotanto-
ratkaisua. Polytechik GmbH:n mukaan
se on jo kannattava vaihtoehto pieniin
laitoksiin alueilla, joissa sähkön hinta
on tuettu. Heillä on useita referenssejä
puuperäisiä polttoaineita käyttävistä
CHP-laitoksista, mutta mainintaa oljen
polton yhteyteen tehdystä ORC
järjestelmästä ei ollut. Viereisessä
kuvassa on esimerkki ORC-
prosessikaaviosta.
Kuva 2. ORC-prosessikaavio (Weiss GmbH 2)
2 http://www.weiss-kessel.de/pdf/english/orc.pdf (8.7.2014)
Raportti
15.9.2014
6 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
2.4 RISKIT
Seuraavaan taulukkoon on koottu oljen polton ja pien-CHP:een liittyviä riskitekijöitä.
Taulukko 1. Riskitekijät
Oljen poltto Pien CHP
- Alhainen tuhkan sulamislämpötila
Alhainen lämpötila hyödyksi saatavalle
energialle
- Laitokselle toimitetun oljen laatu ja pakkaus
asettaa haasteita polttoaineen käsittelyssä
- Polttoaineen syötön varmentaminen,
mekaanisten syöttölaitteiden käytettävyys
- Hiukkaspäästöjenhallinta tulevaisuudessa,
mikäli päästönormit tulevat koskemaan myös
pieniä laitoksia
- Polttoaineen hinnanvaihtelu pitkällä
aikajänteellä esim. vuoden kasvuolo-
suhteiden vaikutuksesta
- Ei koeteltua tekniikkaa suomalaisella oljella.
Muualla Euroopassa kyllä, mutta oljen laatu
vaihtelee merkittävästi kasvuolosuhteiden
mukaan (maaperä, kasvuolosuhteet,
kemiallinen koostumus).
- Alhainen lämpötila oljen poltosta
alhaisempi sähköntuotannonhyötysuhde
- Ei koeteltua tekniikkaa Suomessa, muualla
Euroopassa kyllä huolto- ja
käyttökustannusten ennustettavuus huono
- Sähkön alhainen hinta lämmönhintaan
verrattuna
- Sähkönhinnan ennustettavuus
sähköntuotannon kannattavuuden
ennustettavuus
3 LAITETOIMITTAJAT EUROOPASSA
Euroopasta löytyy lukuisia olkea polttavien kattiloiden toimittajia. Osa toimittajista keskittyy
vain suurempaan kokoluokkaan. Pienistä kattilatoimittajista valittiin mukaan niitä, joilla on
tarjota jatkuvatoiminen automaattinen polttoaineensyöttö ja toimivia laitosreferenssejä. Eniten
toimittajia löytyi Tanskasta.
Taulukko 2. Laitostoimittajat maittain
Toimittaja Maa Kokoluokka Yhteystiedot
Oljen Energia hyödyntämiseen soveltuvat kattilat
Carborobot Unkari <0,3 MW
Bíró Ernő
+36-20-9223-216
Raportti
15.9.2014
7 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
Toimittaja Maa Kokoluokka Yhteystiedot
DP Clean tech Tanska www.dpcleantech.com
+45 70 26 11 26
Eurobiomass Puola 1-10 MW
Maciej KOLATOR
+48 55 234 64 64
Faust
Tanska/
edustaja
Suomessa
0,3-7 MW
+358 (0)19 232 520
Justsen Tanska 0,3-20 MW [email protected]
+45 86 26 05 00
KEM Tanska
Kim Kokholm
+45 40453892
Linka Tanska 0,2-5 MW
Claus Larsen [email protected]
+45 2428 5460
Polytechnik GmbH Itävalta/edusta
ja Suomessa 0,3-30 MW
+358 500 353 453
Reka Tanska 0,1-3,5 MW [email protected]
+4598624011
Step Trutnov Tsekki 0,1-5 MW [email protected]
+420 499 407 407
Vyncke Belgia 1-100 MW [email protected]
+ 32 56 730 630
Pien CHP laitoksen soveltuva ORC turbogeneraattorit
Enertime Ranska 1 MWe www.enertime.com
+33 1 75 43 15 40
Maxxtec Saksa 0,3-2,4 MWe www.maxxtec.com
+49 7261 9279 - 0
Triogen Hollanti n. 0,1 MWe
www.triogen.nl
+31 547 820900
Turboden Italia 0,4-3 MWe www.turboden.eu
+39 030 355 2001
Raportti
15.9.2014
8 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
3.1 KATTILATOIMITTJIEN ESITTELYT
3.1.1 Carborobot
Carborobot on Unkarilainen kattilan valmistaja, joka toimittaa monipolttoainekattiloita
kokoluokassa <0,3 MW. Heidän kattilansa voi polttaa olkea pelletteinä ja sillä voidaan tuottaa
kuumaa vettä 110 oC asti tai matalapaineista höyryä 0,5 bar/110-115
oC asti. Carborobotilla on
referenssejä mm. Unkarissa, Ranskassa, Australiassa, Slovakiassa, Tsekeissä, Puolassa,
Romaniassa, Serbiassa ja Venäjällä.
3.1.2 DP Clean Tech
DP Clean Tech on tanskalainen kattilanvalmistaja, jolla on monen kokoluokan kattiloita ympäri
maailmaa. Pienen kokoluokan referenssi löytyy Tanskasta. Uudemmat voimalaitokset ovat
suurempaa kokoluokkaa.
Rudköping , 1990, 7 MW th, 2,5 sähköä
3.1.3 Eurobiomass
Eurobiomass on puolalainen kattilatoimittaja, jolla on useita toimitettuja olkikattiloita
Puolassa.
Ohessa Eurobiomassan olkikattilareferenssejä:
Energy investors; 2,5 MW Radzikow, Puola
Rapid SP. Z.O.O; 1,5 MW+2x0,5 MW; Poddebice, Puola
Ohessa olki/puubiomassareferenssejä:
Bio-Energia; 0,6 MW Tolkmicko, Puola
Perig SP. Z.O.O; 4x0,25+1x0,15 MW Braniewo, Puola
3.1.4 Faust
Faust on tanskalainen kattilatoimittaja, joka toimittaa 0,3-7 MW kattiloita Euroopassa. Heidän
oljen syöttönsä perustuu erilliseen paalin repijään, jonka avulla olkipaalit voidaan syöttää
kokonaisina polttoainejärjestelmään. Palaminen tapahtuu arinalla. Faustilla on maahantuoja
Suomessa. Suomeen on myyty noin 10 kpl panospolttoisia olkikattiloita, mutta ei
automaattisesti syötettäviä olkilämmitysjärjestelmiä. Faust on viimeisen 2-3 vuoden aikana
kehittänyt automaattista syöttöjärjestelmää oljelle ja on myynyt joitakin kokonaisjärjestelmiä
Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa.
3.1.5 Justsen Energiteknik A/S
Justsen on tanskalainen yritys, joka toimittaa erilaisia pienen kokoluokan biomassakattiloita.
Heidän polttoainevalikoimaansa kuuluvat esikäsitelty (silputtu) olki sekä olkipelletit ja –briketit.
Kuumavesikattiloiden kapasiteetit ovat välillä 0,3-20 MW. Heillä on myös standardituote 0,3-
5,5 MW kuumavesikattilasta. Lisäksi Justsen toimittaa höyrykattiloita samassa kokoluokassa.
Raportti
15.9.2014
9 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
Justenilla on olemassa tulistettua höyryä tuottava kattila, jota voi käyttää
voimalaitossovelluksessa. Referenssejä tällaisista laitoksista:
Irlanti, 2007, höyryä 6,3 t/h, Irlanti
Aarhurs, 2008, 2 MW lämpöä, Tanska
3.1.6 Kem
Kem on tanskalainen kattilanvalmistaja, jolla on referenssejä useissa maissa. Pääpolttoaineena
olkea käyttäviä kattiloita on toimitettu Tanskaan.
Ohessa KEMin referenssejä
Høng Varmeværk 1x7 MW Tanska
Kværndrup Fjernvarme 1x2.8 MW Tanska
Slagelse KVV 40 t/h steam Tanska
3.1.7 Linka
Linka toimittaa 0,2-5 MW kuumavesikattiloita standardituotteena. Sen lisäksi he toimittavat
puupelleteillä toimivia höyrykattiloita samassa kokoluokassa. Olkea polttavista kattiloista on
referenssejä Tanskassa, Ruotsissa ja Romaniassa. Liettuassa olevassa kattilassa voidaan polttaa
olkipellettejä.
Höyrykattiloita Linka on toimittanut Ruotsiin, Belgiaan ja Italiaan, mutta niissä on
polttoaineena käytetty puupellettejä.
Ohessa Linkan olkea polttavia kuumavesikattiloita
Henry Toft, 800kW, 2000, Tanska
Engestoft & Søholt Godser, 600 & 200kW, 2004 & 2008, Tanska
Katholm Gods, 600kW, 2005, Tanska
Svenstorps och Björnstorps Godser, 1500 & 1000kW, 2002 & 2004, Ruotsi
BISO, 400KW, 2011, Romania
Nimtofte Varmeværk, 5000kW, 2007, Tanska
Søllested Varmeværk, , 5000kW, 2008, Tanska
Terndrup fjernvarme, 6300KW, 2011, Tanska
AXIS, puupelletti/olkipelletti, 800KW, 2011, Liettua
Ohessa Linkan höyrykattilareferenssejä
Boulstrup hov, 1500KW, 2009, Tanska
KLm - Saltå Kvarn, puupelletti, 400kW, 2005, Ruotsi
E. H. Technique, puupelletti, 400kW, 2005, Belgia
KLm - Rimbo, puupelletti, 5000kW, 2006, Ruotsi
KLm - Norrmejerierna, 5000kW, 2008, Ruotsi
Raportti
15.9.2014
10 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
3.1.8 Polytechnik
Polytechnik GmbH on Itävaltalainen biomassaa polttavia kattiloita toimittava yritys. Heidän
kattilansa koko vaihtelee 0,3-30 MW välillä. Suuremmissa kokoluokissa sähköä tuotetaan
höyryturbiinilla. Polytechnik on toimittanut myös ORC-prosessiin perustuvia sähköä tuottavia
laitoksia. Sopiva kattilan minimiteho tällaisille laitoksille on n. 1,5-2 MW. Kaikki toimivat
referenssit polttavat kuitenkin lähtökohtaisesti puuta pääpolttoaineenaan. Polytechnikillä on
jonkin verran kokemusta oljesta polttoaineena, mutta pääpaino on ollut puupolttoaineissa.
Polytechnikillä on referenssiluettelossa yksi olkea tukipolttoaineena polttava kattila
Gut Ising, Saksa
1MW paikallinen lämpökeskus; polttoaineet hevostilan jätteet, sahanpuru ja olki
ORC-prosessiin perustuvia voimalaitoksia on useita, tässä lueteltu muutamia.
Echtle Sägewerk GmbH & Co. KG, Saksa
4.850 kWth kuumaöljykattila (800 kWel)
G.u.E. Zimmermann GmbH Saksa
4.000 kW kuumaöljykattila (700 kWel)
Neue Naturenergie Ventac Itävalta
5.450 kW kuumaöljykattila (900 MWel)
Holzenergie Jahrdorf Saksa
4.850 kW kuumaöljykattila (800 kWel)
Frischholzaufbereitungsanlage Saksa
Hürtgenwald STAWAG Energie 4.320 kW kuumaöljykattila
Bodelschwingh-Haus Wolmirstedt e.V. Saksa
3.180 kW kuumaöljykattila (600 kWel)
Klärschlammverwertung Albstadt GmbH Biomassefeuerungsanlage Saksa
1.720 kWth kuumaöljykattila (300 kWel)
Osrodek Wypoczynkowy Puola
6.715 kW kuumaöljykattila(1.255 kWel)
3.1.9 Reka
Reka on tanskalainen toimittaja, jolla on pienen kokoluokan kattiloita. Pääpaino on
puuperäisillä polttoaineilla, mutta olki käy polttoaineena osaan kattilatyypeistä.
3.1.10 Step Trutnov
Step Trutnov on tsekkiläinen kattilatoimittaja, joka tekee olkipaalia polttavaa kattilaa
kokoluokassa 0,6-5 MW.
3.1.11 Vyncke
Vynke on belgialainen yritys, joka toimittaa 1-100 MW biopolttoainekattiloita. Heillä on
referenssejä ympäri maailman. Osa kattiloista pystyy polttamaan myös olkea, mutta tällä
hetkellä kaikki käyvät pääasiassa puuperäisillä biomassoilla.
Raportti
15.9.2014
11 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
3.2 ORC-TOIMITTAJIEN ESITTELYT
3.2.1 Enertime
Enertime suunnittelee ja kehittää turbiineita ORC sovelluksiin. Internet sivuillaan he
mainitsevat yhden teolliseen jätelämpöön liitetyn 1 MWe referenssin.
3.2.2 Maxxtec
Maxxtec on Saksalainen ORC teknologian toimittaja. Maxxtecilla on referenssejä biokattiloiden
yhteyteen tehdyistä ORC järjestelmistä. Seuraavassa Maxxtecin Internet-sivuilla luettelemat
referenssit.
Fernheizwerk Olang AG, Italia, 2008, 650 kWe
EPC GmbH, Saksa, 2008, 2 x 1.600 kWe
Erdenwerk Gregor Ziegler GmbH, Saksa , 2007, 2.000 kWe
Bioenergie Pfalzcrafenweiler GmbH, Saksa, 2007, 560 kWe
ENRO Ludwigsfelde Energie GmbH, Saksa, 2007, 1.700 kWe
Biomasse Heizwerk Bayreuth, Saksa, 2006, 320 kWe
3.2.3 Triogen
Triogen on Hollantilainen ORC teknologian toimittaja. Toimitettuja referenssejä on
kokoluokassa noin 100 kWe, mikä on hieman tarkastelu luokkaa pienempi. Lappeenrannan
yliopisto on ollut mukana kehittämässä Triogenillä käytössä olevaa ORC teknologiaa.
3.2.4 Turboden
Turboden on Italialainen ORC teknologian toimittaja. Turbodenilla on useita referenssejä
biovoimalaitosten yhteydessä Euroopassa. Turbodenillä on paljon referenssejä
biomassalaitosten yhteydessä. Internet sivuilla Turboden luettelee yhteensä 245 biolaitosten
yhteyteen toteutettua projektia.
4 LAITOS ESITTELYT
4.1 RUDKØBING
Vuonna 1990 käyttöön otettu RudkØpingin laitos käyttää polttoaineena 100 % olkea. Laitosta
operoi Langelands Elforsyning.
Olki toimitetaan laitokselle paaleina. Paalit revitään ennen kattilaan syöttöä. Revitty olki
työnnetään männän avulla vesijäähdytteiselle täryarinalle. Mäntä työntää oljen tiiviiksi tukoksi
syöttöaukossa ennakko syttymisen estämiseksi syöttökanavassa.
Raportti
15.9.2014
12 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
Laitoksen sähköteho on 2,3 MW ja kaukolämpöteho
noin 7,5 MW. Höyryn arvot ennen turbiinia ovat 60
Bar ja 450 °C. Oljen kulutus on noin 3 t/h. Vuonna
2013 laitos kulutti olkea noin 15 000 t, tuotti sähköä
verkkoon noin 11 000 MWh ja kaukolämpö noin
36 000 MWh.
Kuva 3. RudkØpingin sijainti kartalla
4.2 KÄLLESJÖ GÅRD
Faust on toimittanut Ruotsiin maatilan yhteyteen 950 kW Bio-Flow II olkikattilan. Olkikattila
tuottaa lämpöä ympärivuoden maatilalle ja alueen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi lämpöä
tarvitaan viljan kuivaukseen kahtena kuukautena vuodessa. Laitoksella syntyvä tuhka on niin
puhdasta, että se käytetään lannoitteena pelloilla. Laitteiston toimintaperiaate on hyvin saman
tyylinen kuin RudkØpingin laitoksella. Seuraavissa kuvissa on esitetty Faustin polttoaineen
käsittely järjestelmä ja arinakattila sisältä.
Yhteystiedot laitokselle: Johannes Lembke puh. +46 70 81 66 442
Kuva 4. Polttoaineen käsittelu (Faust 3) Kuva 5. Arina (Faust
4)
3&4
Mattsson Patrik, DI. 2014. Faustin edustaja Suomessa; Kardonar Oy.
Raportti
15.9.2014
13 (13)
© ÅF Consult Oy 2014
4.3 HOLZENERGIE JAHRDORF
Vuonna 2006 rakennettu Jardorffinlaitos laitos sijaitsee Hauzenbergissä Saksassa. Laitoksella
on Polytechnikin toimittama arinakattilalaitos ja Turbodenin toimittama ORC-laitteisto. CHP
laitoksen polttoaineen pääsääntöisesti hake. Laitos sijaitsee sahan yhteydessä. Sähkö ja lämpö
tuotetaan lähialueen tarpeisiin. Laitoksen lämpöteho on 4 850 kW ja sähköteho 680 kW.
Laitoksen investointikustannukset olivat 5,3 MEUR.
Seuraavassa kuvassa on esitetty Turbodenin ORC-laitteisto.
Kuva 6. ORC-laitteisto (Turboden 5)
5 Turboden presentation; Orcanic Rankine Cycle (ORC) in Biomass-Fueled CHP