Opettajat ja oikeudet:vapaan kulttuurin tärkeydestä

Kaido Kikkassosiaali- ja vapaaohjelmiston dosentti

Tietotekniikan osastoTallinnan yliopisto

kakk@kakupesa.net http://www.kakupesa.net

Maksutonta softaa...?● Tietokonemaailman kehitykset on

tavoittamassa myös peruskäyttäjiä● Joillakin on sumuinen idea, ettei kaikista

tietokoneohjelmista pidäkään maksaa - toiset kun vaan “lainaa” niitä

● Miksi pitäisi opettajan (tai jonkun muun ei-TT-ihmisen) perehtyä tähän? Eikö tää ole sitten (tylsää) lakia ja teknologiaa...?

● Vastaus on yksinkertainen: ei ollakseen se tollo jota pitää rahoistansa vapauttaa (kohteliaasti sanoen: ei maksakseen liikaa)

Immateriaalioikeudet?

● Nykyään yhä kuumemman keskustelun kohde

● Tähän asti määritelty omaisuudelta joka on– immateriaalinen (aineeton)

– määräaikainen (yleensä)

– paikallistettu (erilaista eri paikoissa)

● Kysymysmerkkejä sen kun lisääntyy

Mikä nyt on hullusti?● Nykyisen IO-järjestelmän juuret ovat 1700-

luvussa, kehitys on tapahtunut monessa vuosisadassa

● Valtaosan 1900-luvusta se vielä jonkin verran toimi, muttei enää sen loppuvuosina

● Pääongelma: yhteiskunta karkaa lailta– Hyvä laki: staattinen, pysyvä (esim. tulovero)– Hyvä teknologia: innovaattinen, ikikehittyvä

● Sisäinen ristiriita!● Toinen pulma: Jäniksen ystävät ja sukulaiset

...

● Internet – täysin uudenlainen tarjontakanava● “puolustus” ei käytännössä usein tuo tulosta

– piratismi laajeneekin● lakimiehet eivät edes kuulosta enää ihmisiltä● perinteinen malli toimii ainoastaan jos on

– kylliksi rahaa asianajajiin

– kylliksi vapaata aikaa taistellakseen

● Niillä jotka todella tarvitsisivat puolustusta, ei usein ole kumpaakaan

...

● Teknologian nopea kehitys => hyvin vähän asiantuntijoita jotka tuntevat yhtä hyvin sekä lain että teknologian

● Tulos => teknologisten prosessien perustaa määrittelevät lait ovat epäpäteviä

● Ongelma => laki tukkii kehityksen– Esimerkki 1: radio vs puhelin– Esimerkki 2: loistoputki vs hehkulamppu

● Vakavia eettisia ristiriitoja

Vapaa kulttuuri?● Alkupotku vapaan ohjelmiston liikkeestä,

mutta nykyään sillä on paljon laajempi alusta● Monet IO:n pykälät ovat periaatteessa tullut

kulttuurijarruiksi. Esim: Waltin vs nyky-Disney● Yksi ratkaisu – uudenlaiset ideat

– Creative Commons, Founders' Copyright

– Free Art

● Katso myös Lawrence Lessig “Free Culture” (http://www.free-culture.cc)

● Ymmärtääkseen pitäisi katsoa TT-historiaan

Alussa oli hakkereita

● Ennen vanhaan, jokaisella tietokoneella oli oma ohjelmisto => se tuli koneen mukana aivan kuten vararengas auton kanssa

● 50- ja 60-luvulla oli TT edes USA:ssa valtion kontrolloima – yliopistojen (MIT, Stanford ym) luo kehittyivät TT-tutkijaryhmät, josta tuli suuri osa 1. sukupolven tietokoneihmisiä (katso myös Steven Levy:n “Hackers”)

● “Tieto haluaa olla vapaata” - koko tuotanto oli yhteisessä käytössä. Alussa taisteltiin edes salasanoja vastaan

Liikekausi● 70-luvulla tuli ohjelmointiin pikkuhiljaa

mukaan liikeajattelu● Yksi tärkeimmistä tekijoista oli ohjelmiston

siirtokelpoisuus – sitä sai vastedes viedä yhdestä koneesta toiseen, mikä kehitti markkinat

● Unixin koodi suljettiin 70-luvun lopussa, MacOS ja MS-DOS olivat suljettuja alusta alkaen. Kaupallisten käyttöjärjestelmien jälkeen tulivat samaanlaiset muut ohjelmistot

● Noin 1980-1995 – ohjelmisto on “tavara kuten jokainen muu asia”

Hakkereiden paluu● 1984 – Richard Stallman perustaa GNU:n● 1991 – Linus Torvalds luo Linuxin ytimeen● 1992-3 – BSD386-sta kehittyi kolme vapaata

BSD Unixia● Ca 1995 – LAMP-palvelinteknologia● 1998 – “Halloweenin kansiot”, Freeware

Summit, OSI● 2001 – OpenOffice.org● 2002 – Creative Commons● Open Access Initiative, Flickr, Wikipedia...

Uudenlainen asia

● Tieto, se omituinen resurssi● “Sveitsi on mahtava maa, niillä on hirveästi

tietoa!”● Uudet kanavat● Digimaailma vs laki – erilainen paradigma ja

syventyvä ero => lain pitää muuttua● Koulutus – yhä enemmän E● Vapaan ohjelmiston kasvava vaikutus

Vapaa kulttuuri ja yliopistot● Akateemisen vapauden luonnollinen jatko● Auttaa maksimoida uuden tiedon saatavuutta● Konstruktivistinen opintomalli● Talousmallin osalta pitää valita joko:

● Yliopisto koettaa myydä “pakastettua tietoa” kappalehintaan ja puolustaa “immateriaalioikeuksia” hinnalla mikä hyvänsä – ja häviää siinä tietoyrityksille jolla on enemmän rahaa ja ei ole häiritseviä lisävelvollisuuksia kuten opettaminen

● Yliopisto maksimoi tietotuotannon ja sen vapaan tarjoilun (varatessa ainoastaan tekijänoikeudet)- myydään imagoa sekä tietotaitoa. Esim. MIT OpenCourseWare

Akateemiset julkaisut● Tiede edellyttää nojautumista edelläkulkijoihin● 1900-luvun lopussa oli siinä aika kumma tilanne

– tutkijat kirjoittivat artikkeleita, antoivat ne noin vaan julkaisijoille, he laittoivat ne kalliisiin julkaisuihin ja myivät ne tutkijoille takaisin. Se on tähän asti iso ongelma kehitysmaiden tutkijoille jotka eivät pääse tutustumaan alueensa huipputasoon (epäreilun yritysmallin ja vanhentuneen lain resonanssi)

● 2001 – George Soros perustaa Budapest Open Access Initiative:n http://www.soros.org/openaccess

...

● Jossain mielessä samanlaista vapaan ohjelmistoon, edes skeptikkojen väitteet olivat lähes samanlaisia

● Ideana on ulkoisten esteiden poistamisessa tieteellisen materiaalin tarjonnalta – yksi tärkeä metodi on tekijänpuolinen julkaisu

● DOAJ (http://www.doaj.org) sisältää tänään 2642 tieteellistä julkaisua ja 131060 artikkelia

Vapaa kulttuuri koulutusalalla

● Suora taloudellinen säästö● Riippumattomuus tuottajan hinta- ja tuotanto-

politiikasta● Parempi joustavuus (esim. käännökset)● Oppilaiden tietotaito kasvaa● Saa vapaasti antaa ohjelmia yms kotiin● Yhteisömalli – saa kysyä sekä tekijöilta että

toisilta käyttäjiltä● ...

Tapaus 1: professori Petri Piiskanen

● pitää luentonsa “aineettomana omaisuutena” eikä hevin anna mitään materiaaleja ulos

● työ ei ole tuloksellista kuin oppilaat saa ainoastaan kirjoittaa itse tai käyttää hyväksyttyjä valokopioita

● oppilaat ovat vihaisia, heidän kun täytyy kirjoittaa kaikki eikä saa mitään tietoa etukäteen

● jos materiaali sittenkin “karkaa”, Petrillä ei ole juuri mitään toivoa kompensaation – hänellä ei ole aikaa eikä varaa oikeusjuttuun

Tapaus 2: dosentti Virpi Viisas● laittaa kaikki materiaalit nettiin hyvin

määriteltyllä vapaalla lisenssilla– saa viitata niihin (kuka haluaisi selostaa tätä

ABC:ta monta kertaa?)

– oppilaat ovat tyytyväisiä – ne tietävät mistä seuraavan kerran puhutaan, saa vapaasti keskittyä kuunteluun ja kirjoittaa ainoastaan muutaman kommentin

– Virpi saa kutsun mainekkaaseen kansanväliseen projektiin jonka johtaja professori Ilpo Isokiho sattui lukemaan hänen materiaaleja netistä ja luuli häntä kunnon täydennykseksi projektitiimiin

Opettajien peruskysymys

● miten löytää tasapainoinen menetelmä julkaista materiaali menettämättä kontrollia mutta sallien laajaa levittämistä?

● Pitää löytää sopiva lisenssi

Lisenssit● Vapaan ohjelmiston peruslisenssi: GPL

(GNU General Public License)● Perustuu a) tekijäoikeuteen, b) KÄYTTÄJÄN

(ei siis omistajan!) oikeuksiin ● Neljä perusoikeutta

– Oikeus kopioida millä hyvänsä syyllä

– Oikeus tutkia – koodi pitää olla julkinen

– Oikeus muunnella => myös kehittää uusia sovelluksia

– Oikeus tarjota muunnoksia => samalla lisenssilla!

● “Tarttuva” lisenssi => ei saa sulkea!

Creative Commons● Ei vain yksi lisenssi vaan erilaisten lisenssien

kokoelma – ideana on käyttää vapaata mallia perinteisen tekijäoikeuden rajojen sisällä

● Yksinkertainen verkkopohjainen järjestelmä, jossa pitää valita– sallitaanko liikepohjainen käyttö (commercial)

– pitääkö lisenssin mennä eteenpäin (share-alike)

– sallitaanko kehitykset (derivatives)

● Erittäin tärkeä: ihminen voi taas kerran ymmärtää mitä häneltä vaaditaan

Motivoinnista● Linuksen laki: jokainen ihmistoiminnan alue

sisältää kolme astetta: itsesäilyntä, yhteiskunnallinen arvonhankinta ja leikki

● Hyvä esimerkki: Akihito● Usein, vapaa malli osoittautuu myös

puhtaasti taloudelliseksi (esim. Torvalds, Berners-Lee ym). Vapaa ohjelmisto => kunnioitus => asema => raha?

● „Vastakkainen selänpesu“ - projekti syntyy käytännön tarpeesta, ei jonkun liikemiehen markkinointistrategiasta

Mutta liikemaailma?● Eric S. Raymond: yli 75% ohjelmoijista ei

työskentele “rasiaan” vaan pitää käytössä, parantaa ja kehittelee olemassaolevia sovelluksia

● Esimerkki: joku Suomen MTV3:n ohjelmoija luo hyödyllisen apuohjelman tai sovelluksen:– Pitää itselleen (liikesalaisuus...) - pieni tai

nollavaikutus, koska kukaan ei ala luoda ohjelmistomarkkinoinnin divisioonaa yhden (vaikka miten hyvän) ohjelmaa varten

– Tarjoaa sitä vapaasti yhtiön palvelimesta – myönteinen mediakuva, todellisuudessa toimii mainoksena

Uudet yritysmyodot● Yhteisöön pohjautuva yritysmalli:

– vapaa peruskäyttö, maksulliset lisäpalvelut

– yhteisö tuottaa sisältöä

– mainonta maksimoitua yleisöä käyttäen

● Esimerkkejä:– YouTube (http://www.youtube.com)

– Flickr (http://www.flickr.com)

– SlideShare (http://www.slideshare.net)

– Shelfari (http://www.shelfari.com)

– Last.fm (http://last.fm)

– ....

Erityistarpeelliset käyttäjät● Sama josta eilen puhuttiin – jos sopii

erikoiskäyttäjille, myös yleinen käytettävyys on korkeaa tasoa

● Joustavuus: ei teknisia että laillisia esteitä● Puhtaasti taloudellinen näkökulma● Saavutettavuusvälineet – teknologinen

kuntoutus

Mistä löytää?

● Muun muassa– GNU/UNESCO Free Software Directory -

http://www.fsf.org/directory/

– Freshmeat - http://freshmeat.net

– Sourceforge - http://www.sourceforge.net

– DistroWatch - http://www.distrowatch.com

– ....

● Pikku kommenti: tämän puheen pitäjä ei käytä vuodesta 2000 minkäläisiä maksullisia ohjelmia

Yhteenveto

● Maailma muuttuu – sekä lain että liikkeen pitää myös muuttua

● Perinteinen ymmärrys immateriaalioikeuk-sista on ajatunut syvään kriisiin, pitää löytää uusi

● Vaikka se alkoi vapaasta ohjelmistosta, siitä on nykyään tullut paljon laajempi

Kiitos!