5.2.2014

1

OPPILAANOHJAAJA OPPIMISVALMENTAJANA

Heli Isomäki, Ludus Oy

Anu Keski-Koukkari, Ludus Oy, HY

MITÄ HYVÄ OPPIMINEN EDELLYTTÄÄ? Mukaillen Meltzer, 1996

Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio

Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia

Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot

Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky

Tarkkaavaisuus

Työskentelytaidot (mm.) Itsenäisen työskentelyn taidot

Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot

Auktoriteettien hyväksyminen

Tehokas oppiminen

Oppimisstrategiat

5.2.2014

2

YMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET OPPIMISEEN

Reynolds, 1997

Koulu Luokka Koti

johtajuus

yhteiset arvot ja tavoitteet

järjestys ja myönteisyys

opetuksen taso

opetukseen käytetty aika

henkilökunnan yhteistyö

oppimisen seuranta

opetuksen painotukset

opetusmateriaalin ja

henkilökunnan riittävyys

opetuksen suunnittelu

opetuksen laatu

vuorovaikutus

oppimiseen ja opetukseen

käytetty aika

struktuuri

luokan ja materiaalin

hallinta

odotukset

palaute ja arviointi

työtilan toimivuus

osallistuminen ja kiinnostus

kotitehtäviin sitoutuminen

johdonmukaisuus

oppimista tukeva ympäristö

seuranta

sensitiivisyys ja tuki

OPPIMISVAIKEUKSIEN YKSILÖLLINEN MONIMUTKAISUUS

• Laadulliset

• Määrälliset

• Päällekkäiset

• Kehitykselliset ja

• Kumulatiiviset vaikutukset

5.2.2014

3

TEKIJÄT SELVIYTYMISEN JA ONGELMIEN TAUSTALLA

Kyvyn puute

(NEURAALINEN TASO)

Kyvyn käytön tehottomuus

(KÄYTTÄYTYMISEN TASO)

Itsetunnon ja motivaation ongelmat

(EMOTIONAALINEN TASO)

Mitä pidemmälle opinnoissa edetään, sitä enemmän korostuvat käyttäytymisen emootioiden taso, koska

Vaikeudet luovat suuremman uhan minäkuvalle ja itsetunnolle

Vaikeuksien kasaantuminen

5

10,9 10,9 10,9 11,9 12,9

18,8 18,8

02468

101214161820

heikosti koulussa menestyvät oppilaat

%

ainoastaan ovei keskimääräistä heikompaa kykytasoa, ei ov:a, eikä käyttäytymisen ongelmiaainostaan heikko kykytasokäyttäytymisen ongelmia ja ov

ainoastaan käyttäytymisen ongelmiaheikko kykytaso ja käyttäytymisen ongelmiaheikko kykytaso ja ovkaikkia edellä mainittuja ongelmia

5.2.2014

4

ONGELMIEN KOMPLISOITUMINEN IÄN MYÖTÄ

NUORUUSIÄSSÄ KUMULOITUVAT:

• Reaaliaikaiset oppimisvaikeudet • Aiemmin syntyneet

oppimisaukot • Välttämiskäyttäytyminen

– Negatiiviset oppimiskokemukset

– Motivaation puute Nuoruusiässä ”itse

aiheutettujen” ongelmien määrä lisääntyy

OPPIMISVAIKEUDET

OPPIMISAUKOT

VÄLTTÄMISKÄYTTÄYTYMINEN

MITÄ TEHTÄVISSÄ?

5.2.2014

5

KOULUN TUKITOIMET Mukaillen, opetushallitus 2012

5.2.2014

6

VAIKUTUSKANAVAT Mukaillen Mateer, Kerns & Eso (1996)

ULKOISET KEINOT SISÄISET KEINOT

Ei pyritä muuttamaan yksilön

kognitiivisia taitoja

Hyväksytään, että yksilöllä on

toimintakykyrajoitteita

Keinoina:

1. Ympäristön muokkaaminen

2. Odotusten muuttaminen

3. Erityisten opetusmetodien

käyttö

Tavoitteena yksilön muutos

Keinoina:

1. Taitojen kehittäminen

• Häiriintyneiden taitojen

harjaannuttaminen

2. Strategioiden opetus

• Vaikeuksien

kompensaatio

NEUROLOGINEN OPPIMISKÄSITYS Neurologinen oppimiskäsitys perustuu kahteen pääasialliseen asiaan:

• Aivojen muovautuvuus – Harjoitus muuttaa aivojen toimintaa ja taitojen

edustuksia aivoissa • Kokemusta odottava

• Kokemuksesta riippuva

• Taitojen hierarkkinen rakenne – Korkeammantasoisilla toiminnoilla voi ottaa haltuun

alempitasoisia toimintoja • Kompensaatioperiaate

5.2.2014

7

VAIKEUKSIEN ILMENEMISTASOT

HÄIRIÖ: SYNNYNNÄINEN

HAITTA: SUHTEUTUU NEUROLOGISEEN KEHITYKSEEN JA YMÄRISTÖN VAATIMUKSIIN

HERKKYYSKAUDET JA VARHAISLAPSUUS

PERUSTAIDOT

NUORUUSIKÄ

KOMPENSAATIO

SEKUNDAARIONGELMAT: LISÄÄNTYVÄT IÄN MYÖTÄ

ERITYISESTI JOS VAATIMUKSET OVAT LIIAN

SUURET

NUORUUS- JA AIKUISIKÄ

1. PSYKOEDUKAATIO

• Nuoret hyötyvät psykoedukaatiosta, joka vahvistaa heidän:

– Uskoaan selviytyä oppimisvaikeuksien kanssa

– Kykyä tukea konkreettisesti lapsen selviytymistä tukemalla:

• Oppimista

• Itsetuntoa

• Motivaatiota

5.2.2014

8

2. PERUSTAITOJEN VAHVISTAMINEN

• Perustaitojen vahvistaminen on tuloksellisinta alakouluvaiheessa ja erityisesti ennen kouluikää

• Perustaitojen vahvistaminen ei tapahdu opetussuunnitelman mukaan etenevässä opetuksessa oppimisvaikeuksisilla niissä oppiaineissa, joissa oppimisvaikeuden vaikuttavat

– Määritelmän mukaisesti oppiminen ei ole normaalia eikä siten seuraa normaalia aikataulua

3. OPISKELUTAITOJEN RAKENTAMINEN

• Lähes kaikilla oppimisvaikeuksista kärsivillä ihmisillä on vaikeuksia oppimis- ja opiskelustrategioiden oppimisessa

• He tarvitsevat ehdottomasti ja HUOMATTAVASTI tukea opiskelustrategioiden kehittymiseen

• Opiskelustaretgioiden opetuksessa on hyödyllisintä käyttää seuraavia periaatteita: – Straregiaopetuksen yleiset periaatteet – Strategioiden siirtäminen lapsen ja nuoren lähipiiriin

eli vanhempien opastus – Massiivinen toisto – Siltaaminen koulunkäyntiin

5.2.2014

9

4. SEKUNDÄÄRIONGELMIEN EHKÄISY

• Tärkeässä osassa erityisesti nuoruusiässä on sekundaariongelmien ehkäisy: – Oppimisaukkojen ehkäisy tuki- ja erityisesti laaja-

alaisen erityisopetuksen avulla

– Akateemisen itsetunnon tuki • perustaitoja tukemalla

• odotusten suhteuttamisella realistisiin tavoitteisiin

• Tukikeskusteluilla

– Motivaation tukeminen onnistumisen mahdollisuuksia tarjoamalla

• MYÖHÄNINEN LATENSSI-IKÄ JA NUORUUSIKÄ

• YLI 12V

• ERITYISESTI NUORUUSIKÄ

• YLI 12V

• VARHAISLAPSUUS, LEIKKI- JA LATENSSIIKÄ

• 3-12V

• VARHAISLAPSUUDESTA ALKAEN

• 3V-

1.

YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMIINEN/AIKUISTEN OHJAAMINEN

2.

YKSILÖÖN VAIKUTTAMINEN/PERUSTAITOJEN VAHVISTAMINEN

3. YKSILÖÖN VAIKUTTAMINEN/OPISKELUSTRATEGIOIDEN JA

–TAITOJEN VAHVISTAMINEN

4. YKSILÖÖN JA YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN/

SEKUNDÄÄRIONGELMIEN EHKÄISY

AJATTELUN KEHITYS

5.2.2014

10

1. MINÄ OPPIJANA

Psykoedukaatio oppimisvalmentajan tehtävänä

MINÄPYSTYVYYS • Minäpystyvyys = kuinka pystyväksi yksilö kokee itsensä

suhteessa johonkin toimintaan (Bandura, 2002, s. 61-62; 1997, s. 37)

• Keskeistä motivaation kannalta: Minäpystyvyyden arviot vaikuttavat osaltaan siihen, mitä yksilö tekee, kuinka voimakkaasti ja kauan hän ponnistelee asian hyväksi sekä miten esteet ja epäonnistumiset vaikuttavat yksilön ponnisteluihin (Bandura, 2002, s. 61).

• Useita käsitteitä: minäpystyvyys, pystyvyysuskomus, kykyuskomus, onnistumisen odotus

• Eroaa itsetunnon käsitteestä, tilannesidonnaisuus!

5.2.2014

11

MINÄPYSTYVYYS JA AKATEEMINEN SUORIUTUMINEN

• Pystyvyysuskomukset ja onnistumisen odotukset ennustavat akateemista suoriutumista (Nurmi ym., 2003; Pajares, 1996; Pajares & Miller,

1995)

• Yksilön todellinen tai mahdollinen kyvykkyys ei yksinään selitä riittävän hyvin akateemista suoriutumista

• Epäonnistumisen ennakointi: tehtävien välttely (opittu avuttomuus)

OPPIMISVAIKEUS JA MINÄPYSTYVYYS

• Oppimisvaikeus usein heikentää uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin oppia ja opiskella motivaatio opiskella voi laskea

• Tieto oppimisvaikeudesta on tärkeää – helpottavaa kuulla, mistä vaikeus johtuu

– vahvuuksien tunnistaminen

– kompensointikeinojen etsiminen ja käyttöönotto

– vaikeuksien ja vahvuuksien huomiointi opetuksessa

5.2.2014

12

• Opintojen kuormittavuus

• Opiskelu vie huomattavan paljon aikaa (tuloksiin nähden)

• Turhautuminen

• Epäonnistumisen kokemukset

KOKEMUKSIA OPPIMISVAIKEUKSIEN VAIKUTUKSISTA

OPPILAIDEN KOMMENTTEJA

• ”Olenko tyhmä?”

• ”Kannattaako yrittää, kun tää on niin vaikeeta?”

5.2.2014

13

ESIMERKKI ITSETUNNON TUKEMISESTA

MITEN ITSETUNTO MUODOSTUU?

• Taustalla omat ja muiden uskomukset, mielipiteet ja ajatukset itsestä

• Muodostuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa pitkällä aikavälillä – Sanalliset viestit

– Kykenevyyden tunne

– Vastuuntuntoisuus

• Oppimisvaikeudet saattavat vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin

5.2.2014

14

MITEN HYVÄ ITSETUNTO NÄKYY LAPSESSA?

• Lapsi – on ylpeä saavutuksistaan – osaa ottaa vastuuta – kestää vastoinkäymisiä – ottaa vastaan uusia haasteita varmuudella ja

innostuneesti – pitää huolta toisten omaisuudesta ja kunnioittaa sitä – huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan – ottaa vastaan tunnustusta – pystyy tuntemaan ja tunnistamaan kaikenlaisia tunteita

MITEN HUONO ITSETUNTO NÄKYY LAPSESSA?

• Lapsi – välttelee pelkoa ja ahdistusta aiheuttavia tilanteita

– vähättelee omia kykyjään

– syyttää muita omista huonoista puolistaan

– on helposti toisten ihmisten vaikutettavissa

– hermostuu helposti

– on voimaton

– on helposti syyllistyvä

– saa aikaan tilanteita, joilla on kielteisiä seurauksia

– välttelee sääntöjen tai käytäntöjen seuraamista

5.2.2014

15

Minä olen arvokas

Sinä et ole arvokas

kerskuminen

muiden polkeminen

röyhkeys, ylimielisyys,

ylpeys, itsetyytyväisyys

Sinä et ole arvokas

Minä en ole arvokas

masennus

toivottomuus

anarkia

välinpitämättömyys

Sinä olet arvokas

Minä en ole arvokas

tyytymättömyys

katkeruus

syrjään vetäytyminen

Minä olen arvokas

Sinä olet arvokas

vapaus

rohkeus

avoimuus

kunnioitus

tyytyväisyys

OPPIMISVAIKEUDET JA MINÄKÄSITYS

• Valtaosalla huonon akateemisen minäkäsityksen omaavista lapsista huono ennuste ei toteutunut

– Integraatio-oppilailla havaittu akateemisen minäkäsityksen heikkenemistä iän myötä

• Sosiaalinen- ja yleinen minäkäsitys ei muuttunut iän karttuessa

5.2.2014

16

MINÄKÄSITYSTÄ SUOJAAVAT TEKIJÄT OPPIMISVAIKEUSLAPSELLA

• Hyvät sosiaaliset suhteet

• Omien vahvuuksien löytäminen

• Onnistumisen kokemusten tunnistaminen

• Kohtuullinen koulumenestys

ITSETUNTOA EDISTÄVÄT INTERVENTIOT JA OPPIMISVAIKEUDET

• Interventioiden vaikuttavuus suhteessa: – Intervention laatuun

– Oppilaan luokkatasoon

– Minäkuvan osa-alueeseen

• Arvioidut interventiot: – Neuvonta

– Akateeminen

– Epäsuora

– Fyysinen

– Toimintaterapeuttinen

– Muu

5.2.2014

17

INTERVENTIOIDEN VAIKUTTAVUUS

• Intervention laatu ei merkittävästi yhteydessä vaikuttavuuteen

• Alakoululaisille akateeminen interventio oli merkitsevä

• Yläkoululaisille ja lukiolaisille neuvonta oli ainoa merkitsevän muutoksen aikaansaanut interventio

INTERVENTIOIDEN VAIKUTTAVUUS

• Interventiot vaikuttivat merkittävästi sekä akateemiseen, sosiaaliseen että kokonaisminäkäsitykseen

• Tuloksiin eivät vaikuttaneet intervention kesto tai käytetyt mittausvälineet

• Vaikuttavuus oli suurinta niillä oppilailla, joilla minäkäsitys oli alhainen

• Em. ryhmästä yläkoululaiset hyötyivät alakoululaisia enemmän

5.2.2014

18

2. OPISKELUTAITOJEN RAKENTAMINEN

Opiskelustrategiat oppimisen tukena

• Strategian valinta – Mikä on nuorelle strategia soveltuva strategia

– Strategia ei saa perustua heikoimpien taitojen varaan

• Riittävä harjoittelu – Oppiminen vs. ylioppiminen

– Metataitojen puutteet

• Siirtäminen käytäntöön – Soveltaminen useisiin eri tilanteisiin

– Käytön motivointi yhtä tärkeää kuin strategian oppiminen

STRATEGIAOPETUKSEN HAASTEET

5.2.2014

19

• Strategian valinta perustuu nuoren vahvuuksien hyödyntämiseen

• Keskitytään yhden hyvän strategian harjoittelemiseen

• Keskitytään ensin strategian harjoitteluun ja sen jälkeen sen soveltamiseen

• Huomio ja palkitseminen suunnataan aluksi oppimisprosessiin

• Arvioidaan strategian soveltuvuutta ja oppimista jatkuvasti ja tarvittaessa vaihdetaan strategiaa

STRATEGIAOPETUKSEN KULMAKIVET

• Aikuinen esittelee strategian

• Aikuinen demonstroi strategian

• Aikuinen ja nuori toteuttavan strategiaa yhdessä

• Vastuu toteutuksesta siirtyy yhä enemmän nuorelle

• Nuori toteuttaa strategiaa yksin

• Nuoren lähipiirille annetaan tietoa käytettävästä strategiasta

STRATEGIAOPETUS KÄYTÄNNÖSSÄ

5.2.2014

20

ESIMERKKI STRATEGIAOPETUKSESTA

Luetun ymmärtämisen tukeminen lukustrategioiden avulla

• Vielä melko heikosti tunnettu ja tunnistettu oppimisvaikeus • Usein se sijoitetaan käsitteiden ”lukivaikeus” tai ”lukihäiriö”

sisään • Teknisen lukemisen erityisvaikeus = dysleksia • Luetun ymmärtämisen vaikeus = hyperleksia • On olemassa lukijoita, joilla on:

– Dysleksia ilman luetun ymmärtämisen vaikeutta – Ikätasoa vastaava tekninen lukutaito, mutta luetun ymmärtämisen

vaikeutta – Teknisen lukemisen ja luetun ymmärtämisen vaikeutta

• Suomessa hyperleksiasta kärsiviä lapsia on arviolta noin 16 % (Lindeman, 1998)

• Dysleksiasta ja luetun ymmärtämisen vaikeudesta kärsiviä suomalaislapsia on arviolta noin 7 %

LUETUN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS

5.2.2014

21

• Luetun ymmärtämisen vaikeuden syyt voivat olla moninaiset, joten tukitoimet riippuvat lapsen vaikeuden syistä

• Strategiaopetus (keskittyen yhteen strategiaan) → riittävästi toistoja → automatisoituminen

• Harjaantunut lukija osaa vaihtaa strategiaa tehtävän myötä esim. pintasuuntautunut ja syväsuuntautunut strategia

OPPIMINEN JA YMMÄRTÄMISEN VAIKEUDET

• Luetun ymmärtämistä voidaan kehittää lukustrategioiden avulla

• Lukustrategioita on monia, tärkeää tietää mistä luetunymmärtämisen vaikeudet johtuvat

• Vaikeuksien taustasyyn tulisi määrittää strategia – Käsitteiden selventäminen

– Ajatuskartta

LUETUN YMMÄRTÄMISEN TUKEMINEN

5.2.2014

22

SILMÄILYSTRAETGIA

• Lue otsikot, varmista ymmärrys

• Lue tummennetut sanat, etsi niiden merkitys

• Lue kuvatekstit ja katso kuvat

• Lue tiivistelmä

TARKAN LUKEMISEN STRATEGIA

• Lue kappale kerrallaan

• Pysähdy miettimään – Keskityinkö

– Ymmärsinkö

– Osaanko selittää omin sanoin

• Jos vastaat kieltävästi yhteenkin kysymykseen, lue uudelleen

5.2.2014

23

• Äänikirjat (www.celialib.fi)

• Valmiit koekysymykset, ohjaavat lukemista

• Vihkotyöskentelyn nivominen kirjaan

• Työkirjatyöskentely

→ ohjaa olennaisten asioiden löytämiseen

MUITA KEINOJA TUKEA YMMÄRTÄMISTÄ

3. SEKUNDÄÄRIONGELMIEN EHKÄISY

Miten ylläpitää motivaatiota ja ehkäistä oppimisaukkoja

5.2.2014

24

MITÄ ON MOTIVAATIO?

• Motivaatio

– ”psyykkinen tila, jonka seurauksena yksilö toimii jonkin päämäärän saavuttamiseksi”

– Voidaan jakaa ajallisen keston mukaan: yleismotivaatio ja tilannemotivaatio

– Motivaatioon vaikuttaa tehtävän

• Mielenkiinto

• Annettu arvo

• Arvio onnistumisesta/epäonnistumisesta

SISÄINEN JA ULKOINEN MOTIVAATIO KOULUSSA

• Sisäisesti motivoituneet

– innostus tehtävään ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esim. tavoitteena oppiminen

– Valitsevat haastavia tehtäviä ja eivät lannistu helposti

– Pysyvä positiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin

• Ulkoisesti motivoituneet

– Tavoitteena saada palkinto oppimisestaan (arvosana, kavereiden hyväksyntä jne.) tai välttää negatiivisia seurauksia

– Valitsevat useammin tehtäviä, jossa he ovat hyviä ja välttävät vaikeita tehtäviä

- Vastoinkäymiset saavat lapset välttämään haastetilanteita

5.2.2014

25

KOULUMOTIVAATION KEHITYS

Esi- ja alkuopetus

• Vertailu ikätovereihin alkaa

• Motivaatio alkaa eriytymään oppiainekohtaisesti

• Osaaminen ennustaa motivaatiota, ei toisinpäin

• Epärealistinen kuva omista taidoista

• Ei erota tehtävän tärkeyttä ja kiinnostavuutta

3.-4. luokka

• Lasten keskinäinen vertailu yleistä

• Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti

• Motivaatio alkaa olemaan tärkeä koulusuoriutumisen kannalta

• Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin

Yläkoulu

• Nuorten keskinäinen vertailu yleistä

• Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti

• Motivaatio hyvin tärkeä koulusuoriutumisen kannalta

• Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin

• Erottaa tehtävän tärkeyden ja kiinnostavuuden

Mielenkiinto, sisäsyntyinen motivaatio ja onnistumisodotukset laskevat

VANHEMPIEN VAIKUTUS KOULUMOTIVAATIOON

• Vanhempien

– Odotukset vaikuttavat lapsen onnistumisen ennakointiin

– Arvostukset vaikuttavat lasten mieltymyksiin

– Vanhempien kiinnostus koulutyötä kohtaan on yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja voimakas kontrollointi ulkoiseen motivaatioon

5.2.2014

26

MOTIVAATION TUKEMINEN

RAKENTAVAN PALAUTTEEN ANTAMINEN

• Positiivinen palaute – Huomioi aina hyvin menneet asiat ja anna niistä

myönteistä palautetta

– Anna myönteistä palautetta myös lapsen ominaisuuksista (mukava, rauhallinen, oikeudenmukainen jne.)

• Negatiivinen palaute – Kohdistuu toimintaan ei ominaisuuksiin

– Kerrotaan kuinka pitäisi toimia jatkossa

– Suhteuta viesti lapsen tunnetilaan

5.2.2014

27

OPPIMISEEN LIITTYVÄN ITSETUNNON JA MOTIVAATION TUKEMINEN

• Vertailun vähentäminen (esim. sisarusten välillä)

• Alakoululaisilla suoriutumisen tukeminen: oppiminen lisää motivaatiota

• Yläkoululaisilla oleellista on keskusteluun ja itsetutkiskeluun liittyvä tuki

• Huomion kiinnittäminen siihen mitä lapsi on oppinut

• Tavoitteiden asettaminen sopivalle tasolle

• Vanhempien kiinnostus koulussa opiskeltavia sisältöjä kohtaan

• Aina motivaatio ei voi olla sisäistä, jolloin on turvauduttava porkkanaan (ja keppiin)

OPPIMISAUKOT OPPIMISEN ESTEENÄ

• Erityisopetuslaissa ensisijainen tukimuoto: eriyttäminen

– Eriyttämisen tavat ja keinot vaihtelevat koulusta ja opettajasta toisen

• Tukiopetus/erityisopetus/laaja-alainen erityisopetus

– Mitä on laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa?