osa2 viljavuus viljelykierrot muokattu.pptx [vain luku] · 2014-09-24 · vierekkäisten lohkojen...

Viljavuuden hoito

LUTUNELuomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kuva: Kaija Hinkkanen

Luomuviljely = Maanviljelyä

2


Kuva: Salaojakeskus ry

Kuivatus

3


• Lohkon ojitus

• Maan läpäisevyys

• Lohkon pinnan muotoilu

• Maanparannus

Tarkasta lohkot ja arvioi kuivatuksen toimivuus ennen siirtymistä tai viimeistään siirtymävaiheessa

Kuivatuksen merkitys korostuu luomuviljelyssä

Kuivatuksen osatekijät

4


Jukka Rajala 1993

Viljavan maan osat

5


Viljava maa on- muruista- ilmavaa- hyvin vettä läpäisevää ja varastoivaa- ravinteita runsaasti tuottavaa ja

varastoivaa- haitta-aineita syrjäyttävää

Asianmukainen maan hoito on menestyvän luomuviljelyn perusta

6


Viljavuusautomaatti

7


JuurieritteetJuurieritteet:- apuna ravinteiden irrotuksessa- ovat pieneliöiden ravintoa- kasvua lisäävät ja ehkäisevät vaikutuksetJuurten kasvua lisää:- hyvä rakenne- veden niukkuus- riittävä P, niukka N- runsas valo

8


Juurieritteet vaikuttavatkasvien kasvuun

Runsas juuristo parantaamaan viljavuutta

Kuvat: Sari Hiltunen

9


Humus Kestohumus = ruokamullan runko

Ravintohumus = nopeassa hajoamisvaiheessa olevaa eloperäistäainetta- pieneliöstön ravintoa- määrää lisää viher- ja muu eloperäinen lannoitus(virnakasvusto,lanta)

©ProAgria Pirkanmaan Maaseutukeskus ry10


Humus helpottaa viljelyäParantaa vesitalouttaParantaa ravinnetaloutta- estää huuhtoutumista ja eroosiotaParantaa maan rakennetta- lisää muruisuutta, ilmavuutta- helpottaa muokkausta- parantaa juurten kasvuaParantaa pieneliöiden viihtymistäVähentää haitallisten aineiden ja happamuudenhaittoja kasveilleParantaa kasvin stressinsietokykyä

11


Kuva: Sari Hiltunen

Pieneliöt

Kuva: Sari Hiltunen

12


Peltomaan pieneliöitäElopaino kg/ha Optimipaino kg/ha

Bakteereita 500 5 000Sienirihmastoa 1 000 10 000Sädesieniä 200 5 000Alkueläimiä 30–200 ?Sukkulamatoja 2–50 200Punkkeja 3–30 100Hyppyhäntäisiä 2–20 ?Änkyrimatoja 5–50 ?Hyönteistoukkia 10–100 ?Kovakuoriaisia 5–50 200Hämähäkkejä 2–10 10”Tuhatjalkaisia” 2–10 20Lieroja 10–1000 4 000Yhteensä 2–3 t/ha 20–30 t/ha

Huhta ym. 1978, Brauns 1968.13


Sienijuuri eli mykorritsa- Tehostaa ravinteiden, erityisesti fosforin ottoa- Suojaa taudeilta- Parantaa kasvin kuivuudensietokykyä

Esiintyy useimmilla kasveilla; ei ristikukkaisillatai savikkakasveilla

Sienijuuren toimintaa haittaa: - helppoliukoinen P- ja N-lannoitus- voimakas muokkaus

14


Jukka Rajala, HY

AitoSavi 1/2

15


Jukka Rajala, HY

AitoSavi 2/2

16


Vierekkäisten lohkojen vertailua AS

17


Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy?

18


TiivistymishaitatKyntökerroksen tiivistyminen:- häviää 3–5 vuodessa- kyntö ja luonnonprosessit

palauttavat- voidaan ehkäistä pintapainetta pienentämälläSyvä tiivistymä:- kyntökerroksen alapuolella- haittaa esim. ojituksen toimintaa- tiivistymisriski kasvaa, kun koneiden akselipaino kasvaa- maan kosteus lisää riskiä: tiivistävä paine kulkeutuu helpommin

alaspäin- haitat tulevat esiin etenkin kosteina kasvukausina- Vaikea korjata! Palautuu hitaasti (savimailla voi kestää lähes

20 vuotta)

19

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti20

Kasvien juuretNurmissa juurimassaa jopa 6 t ka/ha

Tehtävät:- ottavat ravinteita ja vettä- kuivattavat maata; savespitoiset maat

kutistuvat ja halkeilevat- muokkaavat ja vakiinnuttavat rakennetta;

lisäävät murustumista- muodostavat maahan sylinterimäisiä

biohuokosia

Heinistä ruokonata tunkeutumiskykyinen


Humus helpottaa viljelyäParantaa vesitalouttaParantaa ravinnetaloutta- estää huuhtoutumista ja eroosiotaParantaa maan rakennetta- lisää muruisuutta, ilmavuutta- helpottaa muokkausta- parantaa juurten kasvuaParantaa pieneliöiden viihtymistäVähentää haitallisten aineiden ja happamuudenhaittoja kasveilleParantaa kasvin stressinsietokykyä


KuoppatestiAjankohta:- kasvukaudella, kun kasvu käynnissä ja juuristo elossa- kun maa kosteaa- viljat: tähkimisen alku – puinti- juurikasvit: elokuun alku- nurmet: kesäkuu – elokuu

Paikka:- kasvustoa ja juuria mukaan- hyvin ja huonosti kasvavasta kohdasta- vertailun vuoksi myös pientareelta


1. Kaiva kuoppa pohjamaahansaakka. Ota näyte kuopanreunasta.

2. Leikkaa näyte ja tue sitänostaessasi.

3. Sormihara on hyvätutkimusväline, saat sillämm. juuret hyvin esille

Kuoppatestin tekeminen



Nosta näyte mahdollisimman vähäisinmuutoksin varovasti tarkkailtavaksi

Sormihara on hyvä tutkimusväline,saat sillä mm. juuret hyvin esille

24

Kuva: Sari Hiltunen


Mitä kuoppatestistä voi havainnoida?• Yleisesti maan rakennetta

– Maalaji, tiiviys, kerroksellisuus, kosteus– Murut ja niiden rakenne, kokkareisuus– Juuriston kasvu: esteetön kasvu/mutkaisuus,

juurinystyröiden määrä ja aktiivisuus– Pieneliöstön määrä, lierojen käytävät ja ulosteet– Hajoamattomat sadonkorjuujätteet, haju


Viljelykierto luomutilalla

Kuvat: Kaija Hinkkanen

26


Viljelykiertosuunnitelma= ”Puitesuunnitelma” johon merkitään kasvien

paikat viljelykierrossa• Suunnitelma päivitetään vuosittain eri ryhmiin

kuuluvilla kasveilla

Perusperiaatteet• ohra ja vehnä parhaalle paikalle• ruis ja kaura vaatimattomampia • seosviljelyssä mieti tarkkaan

– sadon käyttötarkoitus– laji- ja lajikevalinta

27


Viljelykierrossa jokaisella kasvilla on tietty esikasviarvo

= ne suorat ja välilliset vaikutukset joita kasvin viljelyllä

on seuraavan kasvin satoon ja laatuun


Esikasviarvio


Perusteet viljelykierron muodostamiseen• Tasapaino viljavuutta parantavien ja sitä kuluttavien

kasvien välillä• Typpeä tuottavien ja sitä kuluttavien kasvien

vuorottelu• Syvä- ja matalajuuristen kasvien vuorottelu• Rikkakasveille arkojen kasvien sijoittaminen

rikkakasveja vähentävien kasvien jälkeen• Taudin- ja tuholaisten aroille kasveille riittävän

pitkä väli• Seosviljelyä käytetään aina kun se on mahdollista• Kerääjä- ja aluskasvien käyttö aina kun mahdollista• Kylvö- ja korjuuaikojen vaihtelu


Maan rakenne – viljavuutta parantavien kasvien osuus• Kierron pituus – yleensä 4–7 vuotta• Pinta-alat – lohkoryhmien jako (satomäärien arviointi) • Maalajit – tarvittaessa erillinen kierto esim. Perunalle• Kasvilajit - markkinat, soveltuvuus, koneistus,

kasvinsuojelu..• Karjatiloilla rehujen riittävyys• Kasvien paikat viljelykierrossa – ravinnetarpeet,

taudit ym.• Ravinnehävikkien minimointi – esim. pyydyskasvien

tarve• Tuotantoehdot – EVIRA ja EU• Viljelykiertovaikutus

Viljelykierron suunnittelu


Tuotantoehdot/viljelykierto• Viljakasveja enintään kolme vuotta peräkkäin• Yksivuotisia erikoiskasveja enintään 2 vuotta

(esim. porkkana, härkäpapu)• Viherlannoitus 2 vuotta• Typensitojakasveja oltava vähintään 30 % kierrosta

kullakin lohkolla– Poikkeus mahdollista jos: rehevät suopellot/

kasvitaudit/luomulantaa käytettävissä• LHP: sadonkorjuuvaatimus joka 3. vuosi


Ja lisäksi sopimusehdoista tulevat ohjeet:

• Myyntikasvien osuus (vilja, peruna yms.) vähintään 30 % sopimusalasta (4. ja 5. sopimusvuosi)

• Viherlannoitusalana ilmoitetun kasvustonperustaminen: kokonaissiemenmäärän painosta vähintään 20 % typensitojakasvia

• Jos avokesanto välttämätön → kasvipeitteisyystalveksi (syysvilja/pyydyskasvi)


Kasvien ryhmittelymaanparannusvaikutuksen mukaan

Maata parantavat

Maata lievästikuluttavat

Maata kuluttavat

MonivuotuinennurmiViherlannoitusMarjat, kun riviväleissä nurmi

ViljatHerneÖljykasvitMarjat katteessa

VihanneksetJuureksetPerunaMarjat, kun riviväli mulloksena


EsimerkkikiertojaRuisvirna

1. Suojavilja + ns.

2. Viherlannoitus

3. Syysvilja


Persianapila

1. Suojavilja + ns.

2. Viherlannoitus

3. Syysvilja

4. Palkovilja/seosvilja

Viljelykiertoja


Alsikeapila

1. Suojavilja + ns.

2. Apilanurmi

3. Apilanurmi

4. Syysvilja

5. Palkovilja/seosvilja

Viljelykiertoja…


1. Kaura + ns2. Apilanurmi3. Syysruis4. Herne5. Kevätvehnä + aluskasvi

Koko sato markkinoitavissa!Edellyttää erityistä paneutumistarikkojen torjuntaan

Kierron onnistumisen edellytykset- hyvät olosuhteet, tehostettu rikkojen torjunta,- täydennyslannoitus- herneen onnistuminen

Viljatilan kierto Etelä-Suomeen


Viljelykierroista• Viljelykierrot yleensä vaihtelevat/muuttuvat

kokemuksen karttuessa• Kiertoon voi/pitääkin tehdä tarvittaessa

muutoksia, kunhan ne tehdään ”pykälien” puitteissa• Kiertosuunnitelman päivitys, ei tarvitse

lähettää mihinkään• Viljelykiertoon liittyvä ohjeistus pyrkii

ehkäisemään ongelmia – jos mennään ”äärirajoille”, usein pellolla jo nähtävissä vaikutukset, esim. rikkakasvien määrä lisääntyy, ravinteet eivät riitä jne.

38


Nurmen osuus viljelykierrossa• Kasvitiloilla rikkakasvien hallinta perustuu

nurmivuosina tehtyihin niittoihin / puolikesantoon nurmea päätettäessä.– 1-vuotisissa nurmissa teho jää usein

vajaaksi• Karjatiloilla (märehtijät) nurmea kierrossa

enemmän, rikkakasvien ja ravinnetalouden hallinta helpompaa– Valvatti ja ohdake eivät ole ongelmana– Puhdistusniitot ja täydennyskylvöt tarpeen

mukaan– Juolavehnä saattaa runsastua

monivuotisissa nurmissa

39

osa2 viljavuus viljelykierrot muokattu.pptx [vain luku] · 2014-09-24 · vierekkäisten lohkojen...

Documents