osallisuus- ja vuorovaikutusmallin väliarviointiraportti...osallisuus- ja vuorovaikutusmallin...

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin väliarviointiraportti

2019

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki 3

Helsingin kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin

väliarviointiraportti 2019

Sisällys4 Johdanto6 Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin

kymmenen osa-alueen kehitys vuodesta 20176 Alueellinen osallisuus

(stadiluotsit ja yritysluotsit)9 Osallistuva budjetointi9 Toimialojen osallisuustyö12 Vapaaehtoistoiminta12 Kaupungin tilojen käytön avaaminen14 Avoin data14 Vaikuttajatoimielimet14 Aloitteet ja palautteet17 Digitaalinen osallisuus18 Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin

osa-alueiden arviointi

4 Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin väliarviointiraportti 2019

Johdanto

Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2016 johta-misjärjestelmän uudistamisen periaatepää-töksessä, että osana muutosta tehdäänkaupunkilaisten osallistumisen linjaukset,joissa määritellään miten aiemmin tehtyjäosallistumisen ja kuulemisen kokeiluja va-kinaistetaan ja otetaan käyttöön, sisältäenainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- jakäyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin lähtö-kohtana toimivat osallisuuden periaatteetvahvistettiin kaupungin hallintosäännönhyväksymisen yhteydessä 16.11.2016 § 291kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallituspäätti osallisuus- ja vuorovaikutusmallintoimeenpanosta ja rahoituksesta 13.11.2017 §1047. Malli valmisteltiin laajassa yhteistyössäasukkaiden ja yhteisöjen kanssa.

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallimuodostaa kaupunkitasoisen toimintamallin,jolla lisätään kaupunkilaisten, järjestöjen,elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmienmahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kau-pungin palveluihin ja päätöksentekoon sekätehdä yhdessä vaikuttavia tekoja ja toimiatoisten hyväksi. Helsingin kaupunkistrate-giassa nostetaan esille dialogin ja väestö-ryhmien välisen ymmärryksen ja yhdenver-taisuuden edistäminen, jota osallisuus- javuorovaikutusmallin toimintakokonaisuusedesauttaa. Tavoitteena on, että asukkaat jayritykset luottavat kaupungin toimintaan sekäheidän todellinen vaikutuksensa toimintaanvahvistuu, ja että modernit osallisuuskäytän-nöt parantavat väestöryhmien välistä ymmär-rystä, yhdenvertaisuutta ja palvelujen laatua.Kaupunki edesauttaa dialogia ja aktivoiheikoimmassa asemassa olevia osallistu-maan. Malli on keskeisessä roolissa tavoitel-

taessa kaupungin toiminnan asukaslähtöisyy-den, yhdessä tekemisen ja kaupunkilaistenosallisuuden laajentumista.

Helsingin osallisuuden ja vuorovaikutuk-sen periaatteet on kirjattu sekä hallintosään-töön että osallisuus- ja vuorovaikutusmallintoimeenpanopäätökseen. Periaatteet ovatkunnan jäsenten ja palveluiden käyttäjienosaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämi-nen kaupungin palveluiden kehittämisessä,omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumis-mahdollisuuksien luominen.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toi-meenpanopäätökseen on kirjattu kymmenenosallisuuden osa-aluetta, jotka ovat alueelli-nen osallisuus, yritysluotsit, osallistuva budje-tointi, toimialojen osallisuustyö, vapaaehtois-toiminta, kaupungin tilojen käytön avaaminen,avoin data, vaikuttajatoimielimet, aloitteet japalautteet sekä digitaalinen osallistuminen.Toimeenpanopäätöksessä kaupunginhallituspäätti kehottaa toimialalautakuntia osaltaanraportoimaan osallisuuden toteutumisestakaupunkistrategian arvioinnin yhteydessävaltuustokauden puolivälissä. Lisäksi kaupun-ginhallitus päätti, että osallisuus- ja vuorovai-kutusmalli arvioidaan valtuustokauden aikanasekä avoimissa asukastilaisuuksissa ettäkaupunginhallituksessa.

Toimialalautakunnat hyväksyivät osalli-suus- ja vuorovaikutusmalliin perustuvat toi-mialakohtaiset osallisuussuunnitelmat marras-joulukuussa 2018. Keväällä 2019 toimialat ovat valmistelleet osallisuussuunnitelmien toimeenpanoa. Toimialat raportoivat osallisuus-suunnitelmien toimeenpanon etenemisestä toimialalautakunnalle vuosittain.


Kaupunkistrategiamäärittää asukkaiden

osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia koskevatpitkän aikavälin tavoitteet

Hallintosääntömäärittää kaupunkilaisten

ja palvelunkäyttäjienosallistumisoikeudet ja

osallisuuden periaatteet

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli

sisältää kaupunkilaisten osallistumisen kaupunki-

tasoiset linjaukset ja tavoitteet

Pormestarivastaa kuntalaisten

osallisuuden javuorovaikutuksen

toteutumisesta

Apulaispormestarivastaa toimialallaan

kuntalaisten osallisuudenja vuorovaikutuksen

toteutumisesta

Osallisuussuunnitelmakuvaa toimialan osallisuutta

koskevat tavoitteet jakärkihankkeet

Osallisuuden javuorovaikutuksenneuvottelukuntatukee osallisuus- javuorovaikutusmallin

kehittämistä

Osallisuuden ohjausryhmäsovittaa yhteen toimialoilla

ja kaupunginkansliassa tapahtuvaa

osallisuustyötä

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpano ja tehtäväjako kaupunkiorganisaatiossa


Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli rakentuu kymmenestäosa-alueesta, jotka tarjoavat kaupunkilaisille, yrityksilleja yhteisöille monipuoliset mahdollisuudet osallistua javaikuttaa kaupungin toimintaan. Nämä osa-alueet ovatalueellinen osallisuus (stadiluotsit ja yritysluotsit),osallistuva budjetointi, toimialojen osallisuustyö,vapaaehtoistoiminta, kaupungin tilojen käytön avaaminen,avoin data, vaikuttajatoimielimet, aloitteet ja palautteet sekädigitaalinen osallisuus.

Alueellinen osallisuus(stadiluotsit ja yritysluotsit)

Aiemmissa demokratiakokeiluissa sekä osal-lisuus- ja vuorovaikutusmallin yhteiskehittä-mispäivillä vuonna 2016 tunnistettiin tarvetoimintamallille alueelliseen osallistumiseenja vaikuttamiseen, asukkaiden ja kaupunginväliseen keskusteluun sekä koordinaatioonkaupunginosissa poikkihallinnollisesti jayhdessä paikallistoimijoiden kanssa. Alu-eelliseen osallisuuteen liittyvät tiiviisti myösalueella toimivat yritykset ja niiden kytkeyty-minen alueen kehittämis- ja vaikuttamistoi-mintaan. Alueellisella osallistumisen vahvis-tamisella haluttiin edistää paikallistaelinvoimaisuutta, uusien liiketoimintamahdol-lisuuksien syntymistä ja paikallisten yritystentoimintaedellytyksiä, verkottumista sekäyhteistyötä alueen muiden toimijoiden kans-sa. Alueellisen osallisuuden vahvistamiseksipäätettiin perustaa seitsemän stadiluotsin jakolmen yritysluotsin vakanssit.

Stadiluotsit aloittivat työnsä 2018 touko-kuussa. Jokaisella stadiluotsilla on vastuullaan yhden suurpiirin kaupunginosat. Stadiluotsit auttavat helsinkiläisiä kehittämään omaa kaupunkiaan luomalla tilaa keskustelulle ja yhdessä tekemiselle, ohjaamalla ja neuvomalla vaikuttamis-kanavien löytämisessä, madaltamalla osallistumisen kynnyksiä sekä tuomalla tuen ja välineet sinne missä niitä tarvitaan.

Yritysluotsitoiminta käynnistyi syyskuussa2018. Kolmella yritysluotsilla on sisällöllisetpainopistealueet, ja jokaisen toimialueena on koko kaupunki. Yritysluotsit keskittyvätkaupunkiympäristötoimialaan kuuluviin asia-kokonaisuuksiin, yritysten työvoima- ja osaa-mistarpeisiin, alkuvaiheen yrittäjyyteen sekä yritysten ja kaupungin välisen yhteistyönkehittämiseen. Yritysluotsien tavoitteena onosaltaan tehdä Helsingistä kaupunkistrate-gian mukaisesti Suomen yritysmyönteisinkaupunki.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kymmenen osa-alueen kehitys vuodesta 2017


Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kymmenen osa-aluetta

Stadiluotsit(alueellinenosallisuus)

Yritysluotsit(alueellinenosallisuus)

Aloitteet japalautteet

Vaikuttajatoimielimet

Digitaalinen osallisuus

Osallistuva budjetointi

Toimialojen osallisuustyö

Vapaaehtois-toiminta

Kaupungin tilojen käytön avaaminen

Avoin data


Stadiluotsit ja yritysluotsit


Yritysluotsit jalkautuvat yrityksiin, opas-tavat yrittäjiä laajasti kaupungin palveluidenpariin toimialasta riippumatta sekä edistävätkaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallinmukaisesti alueellista elinvoimaisuutta yrittä-jien välistä yhteistyötä kehittämällä.

Yritysluotsit ovat kontaktoineet yli 1 500yritystä, palvelleet yhteensä 50 yritystä rää-tälöidysti, osallistaneet yrityksiä kaupunginhankkeissa ja luoneet yhteistyösuhteitayrittäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmienkanssa. Merkittäviä toimenpidekokonai-suuksia ovat olleet Hämeentien uudistuksenjalkautettu yritysviestintä sekä yrittäjienomaehtoisen toiminnan käynnistäminenTapulikaupungissa.

Osallistuva budjetointi

Osallistuvalla budjetoinnilla on Helsingissätarkoitettu käyttösuunnitelman puitteissatapahtuvaa toiminnan painopisteiden tarken-tamista yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.Vuonna 2016 osallistuvan budjetoinnin käyttövakinaistettiin nuorisotoimessa ja opetuk-sessa. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallintoimeenpanopäätöksessä osallistuvabudjetointi laajennettiin koko kaupunkiin.Kaupunginvaltuusto perusti osallistuvanbudjetoinnin toimeenpanoa varten osalli-suusrahaston 13.6.2018 § 176.

Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkiosoittaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroakaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen.Määräraha jakautuu suurpiireittäin asukas-määrän perusteella sekä koko kaupunkiakoskevien ehdotusten toteuttamiseen.

Ensimmäisessä ehdotusvaiheessa vuoden2018 lopussa saatiin 1 273 ehdotusta, joistajalostettiin 343 suunnitelmaa yhteiskehittely-vaiheessa. Toteuttamiskelpoiset suunnitelmatsiirtyvät äänestykseen syksyllä 2019. Kaupun-ki toteuttaa eniten ääniä saavat ehdotukset.

RuutiBudjetin arvioinnin yhteydessä tun-nistettiin tarve yhtenäistää RuutiBudjetti,Ruutiraha ja kaupunkitasoinen osallistuvabudjetointi. Tavoitteena on saada nuortennäkökulmasta yksi selkeä, loogisesti eteneväpedagoginen prosessi, joka huomio alueel-

lisen osallistumisen lisäksi kaupunkitasonvaikuttamismahdollisuudet. Kaupungin-kanslia, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekäkasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovatkäynnistäneet valmistelun prosessienyhdenmukaistamiseksi.

Toimialojen osallisuustyöHallintosäännössä on määritelty osallisuudenperiaatteet ja osatekijät, jotka koskevat kokokaupunkiorganisaatiota. Toimialat vastaavatosallisuuden toteutumisesta palveluidensakehittämisessä ja toimeenpanossa. Kaikkientoimialojen osallisuussuunnitelmat on käsitel-ty lautakunnissa marras-joulukuussa 2018.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan osal-lisuussuunnitelman kärkiteemoja ovat syrjäy-tymisen ehkäisy ja asukkaiden osallistaminenpalvelujen kehittämiseen. Osaamisenkehittämissuunnitelmaan on nostettu paino-pisteeksi osallisuuden taitojen kehittäminen.

Toimialalla on edetty pitkälle osallisuuttatukevien rakenteiden osalta. Osallistuva bud-jetointi on otettu käyttöön. Tilahankkeissa onsuunniteltu ja pilotoitu yhteinen toimintamallikäyttäjien osallistamiseen. Lisää tiloja onavattu asukaskäyttöön ja liitetty sähköiseenjärjestelmään. Oppimisen paikkojen ja lähi-palveluiden vetovoimaisuuden kehittämistäon jatkettu selkeyttämällä palveluverkon sekäpalvelutilaverkon eroja ja toimintatapoja.

Nuorten läsnäolo- ja puheoikeuskokeiluatoteutetaan kasvatus- ja koulutuslautakun-nassa. Nuorisoneuvoston edustajat ovattavanneet toimialan johtoa systemaattisestija heidän näkemyksiään otetaan huomioonpalveluiden kehittämisessä. Lapsilla ja nuoril-la on hyvät mahdollisuudet oppia vaikuttamis-taitoja osana varhaiskasvatussuunnitelmanja opetussuunnitelmien mukaista opetusta.

Toimialat vastaavat osallisuuden toteutumisesta palveluidensa kehittämisessä ja toimeenpanossa.


Osallistuvan budjetoinnin ensimmäisessä ehdotusvai-heessa vuoden 2018 lopussasaatiin 1 273 ehdotusta, joistajalostettiin 343 suunnitelmaayhteiskehittelyvaiheessa.Toteuttamiskelpoiset suunni-telmat siirtyvät äänestykseensyksyllä 2019. Kaupunki toteuttaaeniten ääniä saavat ehdotukset.


Oppilas- ja opiskelijakuntien mallien yhte-näistäminen on aloitettu. Lasten ja nuortenvaikuttamisen mahdollisuuksia kehitetään jaselkeytetään yhteistyössä kulttuurin ja va-paa-ajan toimialan kanssa.

Yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edis-täminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ovatkasvatuksen ja koulutuksen ydintoimintaa.Laadukas varhaiskasvatus, opetus ja kou-lutus edistävät kasvua ja hyvinvointia javähentävät eriarvoisuutta. Yhdenvertaistenja kaikille saavutettavien palveluiden edistä-misessä on aloitettu palveluiden näkyväksitekeminen monikielisesti.

Kaupunkiympäristön toimialan viestinnänyksi kärkihankkeista on kaupunkilaistenosallistaminen Hiilineutraali Helsinki 2035-ohjelman toteuttamiseen. Alueellisessavuorovaikutuksessa on lähdetty siitä, ettäkaupunkilaisen ei tarvitse tietää mitä kaavoi-tus- tai muita hankkeita omalla asuinalueellaon käynnissä. Asukkaille tarjotaan kerrallalaaja-alaisempi ja asiakaslähtöisempi mah-dollisuus osallistua.

Lupaprosesseja on kevennetty ja sujuvoi-tettu esimerkiksi siten, että pienimuotoisettapahtumat on vapautettu lupamenettelystäetukäteen määritellyillä paikoilla (Rantakesä-konsepti).

Kaupunkitasollakin tärkeä kehittämishan-ke liittyy katutöiden toteuttamiseen. Kaupun-kilaiset, urakoitsijat, suunnittelutoimistot jatilaajien edustajat on otettu mukaan pohti-maan työmaa-aikaisten järjestelyjen toimi-vuutta. Hämeentien uudistuksen seurantaanon muodostettu Hämeentie-raati, jossa onnoin 20 jäsentä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osal-lisuussuunnitelman kärkiteemana onosallisuuden kytkeminen läpäisevästi kaik-keen toimialan toiminnan ja palveluidentoteuttamiseen ja kehittämiseen. Toimialallaon laadittu yhteinen osallisuus- ja yhden-vertaisuussuunnitelma, jossa on kuvattukaupunkiyhteisen osallisuus- ja vuorovai-kutusmallin sisältöjen lisäksi toimialantavoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Suunnitelman toimeenpano tapahtuu läpileik-kaavasti toimialan kaikessa toiminnassa, jasitä tehdään näkyväksi toimialan yhteisissävuosittaisissa kehittämishankkeissa. Vuonna2019 osallisuuden kärkihankkeita ovat olleetmuun muassa toimialan palvelutarjottimenmuotoilu kouluille, kulttuurin ja vapaa-ajanolosuhteiden suunnittelun periaatteidenluonti, matalan kynnyksen harrastuspassinluonti nuorille, tilavarausjärjestelmän luonti,pikapalautejärjestelmän käyttöönotto javakiinnuttaminen palveluiden kehittämisessäsekä Oma Helsinki -asiakkuusjärjestelmänkehitys.

Kehittämishankkeiden lisäksi kaikissatoimialan kaupunkilaispalveluissa (liikunta-,nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut) onomat erityiset osallisuutta edistävät toi-mintamallinsa, muun muassa kuntalaistenosallistumisen muodot ja kanavat, kehittämis-hankkeet, osallisuutta kehittävät verkostot,vapaaehtoistoiminnan muodot, sidosryh-mäfoorumit, asukasraadit ja osallistuvanbudjetoinnin mallit (esimerkiksi Ruuti jakirjastojen monikielisen aineiston hankinta).Aktivismin ja omaehtoisen toiminnan tukenatoimivat kirjastojen sekä nuoriso- jakulttuuritalojen verkosto, liikuntapaikat jamuseoiden avoimet kokoelmat ja tietokannatsekä kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnanavustukset ja yhteistyö toimijoiden kanssa.

Kaupunkitasoisista osallisuuden kehittä-mistehtävistä toimialan vastuulla on nuortenosallisuuden ja vaikuttamisen sekä vapaaeh-toistoiminnan kehittäminen.

Sosiaali- ja terveystoimialalla kartoitettiinosallisuuden nykytilaa esimieskyselyllä ke-väällä 2018. Kyselyn tuloksia hyödynnettiintoimialan osallisuussuunnitelman laadinnas-sa. Palvelukokonaisuudet ovat tehneet omatosallisuuden toimenpidesuunnitelmansa,jotka pohjautuvat toimialan osallisuussuunni-telmaan ja käyttösuunnitelmaan. Toimialalleon perustettu osallisuusverkosto, joka onavoin kaikille osallisuudesta kiinnostuneilletyöntekijöille. Toimialalla on lisäksi osallisuus-työryhmä, joka koordinoi ja tukee palvelujenosallisuustyötä.


Asiakkaiden osallisuus on ollut näkyvästi esillä. Syksyllä 2017 toteutettiin Sote kuulee asiakkaitaan -kampanja jalkautumalla eri toimipisteisiin haastattelemaan asiakkaita. Asukkaita osallistettiin järjestämällä kaksi Lisää osallisuutta soteen -tilaisuutta. Esi-merkkinä uudenlaisesta osallisuustyöstä on Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuk-seen perustettu verkkopanelistien ryhmä sekä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikes-kuksen osallisuusillat, joihin on tervetulleita verkkopanelistit sekä kaikki muut keskuksen palvelujen kehittämisestä kiinnostuneet.

Vapaaehtoistoiminta

Vuoden 2017 syksyllä vapaaehtoistoiminnankoordinaattoreita työskenteli hajautetusti eritoimialoilla. Osana osallisuus- ja vuorovai-kutusmallin toimeenpanoa vapaaehtoistoi-minnan neljä täysipäiväistä koordinaattoriakeskitettiin toukokuusta 2018 alkaen kult-tuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Tavoitteenaoli, että toiminnan keskittäminen vahvistaayhteisiä käytäntöjä, parantaa palvelun saavu-tettavuutta ja löydettävyyttä, poistaa päällek-käisyyksiä sekä vahvistaa kaupunkitasoistakehittämistä. Pitkän tähtäimen tavoitteenakeskittämisessä on avata lisää vapaaehtois-toiminnan mahdollisuuksia kaupungin orga-nisaatiossa ja viestiä vapaaehtoistoiminnanmahdollisuuksista Helsingissä organisaatio-rajoista riippumatta. Keskitetty malli sel-keyttää myös järjestöyhteistyötä kaupunginvapaaehtoistoiminnan kehittämisessä.

Vapaaehtoistoimintaan osallistujia vuonna2018 oli noin 3 100, joista yli 1 800 osallistuisosiaali- ja terveystoimialan järjestämään

vapaaehtoistoimintaan. Vuosien 2018−2019aikana on kehitetty kaupunkiyhteisiä toi-mintamalleja, henkilöstön osaamista jamonikanavaista viestintää sekä selkeytettyvapaaehtoistoiminnan polkua. Kehitteilläon vapaaehtoistoiminnan paikkailmoitteluunkeskittyvä kaupungin ja järjestökentänyhteinen digialusta. Alustan kehittämisessäon hyödynnetty asiakaslähtöisiä kehittämis-menetelmiä, ja sitä tehdään tiiviissä yhteis-työssä Helsingin diakonissalaitoksen Kans-salan sekä muiden kumppanien kanssa.Yhteisten käytäntöjen vahvistaminen käynnistettiin keväällä 2019 toteuttamalla useita yhteiskehittämisen työpajoja kaupungin eri vapaaehtoistoimintaa tarjoavien yksiköiden kanssa. Vuoden 2019 syksyllä käynnistetään kaupungin työntekijöille suunnatut, toimialarajat ylittävät henkilöstövalmennukset sekäotetaan käyttöön toimialayhteiset henkilöstönverkosto- ja vuorovaikutusrakenteet.

Kaupungin tilojen käytön avaaminen

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeen-panopäätöksessä todettiin, että kaupunginjulkisten palvelutilojen tulisi lähtökohtaisestiolla kattavammin käytettävissä asukas- jayhteisötoimintaan. Tilojen helpommat käyttömahdollisuudet oli yleisimpiä teemoja osallisuus- ja vuorovaikutusmallinvalmisteluun liittyneissä kuulemisissa.

Kaupunginhallitus päätti kaupungin tilojenasukaskäytön periaatteista 20.8.2018 § 505.Asukaskäytön periaatteilla helpotetaan kau-pungin tilojen käyttöä asukkaiden kulttuuri- jakansalaistoimintaan. Periaatteiden pääsääntöon, että tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulko-puolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannensektorin toimijoiden käytettävissä. Keväällä2019 valmisteilla olevassa kiinteistöstrate-giassa huomioidaan myös kaupungin tilojenasukaskäytön edistäminen.

Tilojen varaaminen sekä käyttöön liittyvienvarausvahvistusten ja sopimusten tekeminenon keskitetty pääkaupunkiseudun Varaamo-palveluun. Palvelua kehitetään edelleen vas-taamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Ke-

Vapaaehtoistoimintaan osallistujia vuonna 2018 oli noin 3 100, joista yli 1 800 osallistui sosiaali- ja terveys-toimialan järjestämään vapaaehtoistoimintaan.


Helsingin kaupungin hallinto-säännön III osan 9 luvun 1 §:n mukaisesti pormestari vastaa kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta. 2 §:ssä vastaavasti on määrätty, että apulaispormestari vastaa toimialallaan kuntalaistenosallisuuden ja vuorovaikutuksentoteutumisesta.


väällä 2019 Varaamossa oli varattavissa noin240 maksutonta tilaa, ulkotapahtumapaikkaa,työpistettä ja laitetta, joista valtaosa olikulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tiloja jalaitteita. Asukaskäytön periaatepäätöksessäkaupunginhallitus kehotti toimialojahuolehtimaan hallinnoimiensa asukaskäyttöönsoveltuvien tilojen lisäämisestä sähköiseenvarausjärjestelmään.

Avoin data

Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle,organisaatioille, yrityksille tai yksityis-henkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattuorganisaation ulkopuolisillekin vapaastihyödynnettäväksi. Julkisen tiedon avaaminensynnyttää uusia palveluja ja liiketoimintaasekä edistää tutkimusta ja kehitystoimintaa.Julkisen datan arvo kasvaa senhyödyntämisen myötä. Helsingin kaupunki onavannut dataansa vuodesta 2011 alkaenpääasiassa Helsinki Region Infoshare (HRI) -verkkopalvelussa. Helsinki on datanavaamisessa kansanvälisesti edelläkävijä.Vuonna 2013 HRI sai Euroopan komissioninnovaatiopalkinnon.

Vuonna 2018 HRI-verkkopalvelussa vierailiyli 52 000 henkilöä. Palvelussa on yhteensänoin 650 dataa, joista 441 on Helsingin kau-pungin avaamaa tietoaineistoa. Uutta dataaon avattu erityisesti rajapintojen kautta. HRIlaajensi verkostotoimintaansa kansallisella jakansainvälisellä tasolla, kuten tekemällä yh-teistyötä korkeakoulujen kanssa sekä järjes-tämällä ja osallistumalla kehittäjätilaisuuksiin.

Vaikuttajatoimielimet

Vuonna 2016 Helsingissä toimivat lakisäätei-set vaikuttajatoimielimet vanhusneuvosto javammaisneuvosto sekä nuorten vaikuttajatoi-mielin Ruudin ydinryhmä.

Vanhus- ja vammaisneuvostojen esittelijänja sihteerin tehtävät siirtyivät sosiaali- jaterveystoimialalta keskushallintoon johtamis-järjestelmän uudistamisen yhteydessä kesäl-lä 2017. Uudistuksen yhteydessä laajennettiinneuvostojen toimikaudet valtuustokauden

pituisiksi ja neuvoston jäsenjärjestöille myön-nettiin oikeus nimetä edustajansa.

Joulukuussa 2017 Ruudin ydinryhmänimettiin uudelleen nuorisoneuvostoksi jatoimialajohtajien roolia nuorisoneuvostontoiminnassa vahvistettiin sopimalla nuorisoneuvoston ja toimialajohdon välisistä säännöllisistä tapaamisista. Tammikuussa 2019 käynnistyi nuorisoneuvoston aloitteesta kokeilu, jossa nuorisoneuvoston edustajille myönnettiin puhe- ja läsnäolo-oikeus toimialojen lautakuntien kokouksiin.

Vaikuttajatoimielinten toiminnan avoimuut-ta on edistetty lähettämällä kokouksia suo-rina lähetyksinä Helsinki-kanavalla. Lisäksivaikuttajatoimielinten toiminnasta viestimistävarten avattiin yhteiset verkkosivut, joissajulkaistaan myös vanhus- ja vammaisneu-voston kokousasiakirjat. Nuorisoneuvostonkokousasiakirjat julkaistaan heidän omallaverkkosivustollaan.

Aloitteet ja palautteet

Kunnan jäsenten ja palvelunkäyttäjienaloitteet sekä nuorten aloitteet tuodaankaupunginvaltuustolle tiedoksi kahdestivuodessa. Kuntalaisaloitteita vastaanotetaanvuosittain muutamia kymmeniä. Vuonna 2018aloitteita tuotiin kaupunginvaltuuston tietoon yhteensä kuusitoista. Näistä kaksitoista koski kaupunkiympäristön toimialaa ja kaksi sosiaali- ja terveystoimialaa sekä kaksi lähipalveluja ja kaupungin hallintosäännön muuttamista. Vuonna 2018 vastaanotettiin nuorten aloitteita 25 kappaletta. Suuri osa aloitteista liittyi nuorisotyöhön ja liikuntapalveluihin. Vuosien 2018–2019

Kaupunkiyhteisen palautekanavan kautta vastaanotettujen palautteiden määrä kasvaa vuosittain. Vuonna 2018 annettiin 66 000 palautetta.


1. Tervehdi”Hei” on ystävällinen ja varma tapaaloittaa.

2. KiitäKiitä siitä, että kaupunkilainen näkeevaivaa ottamalla yhteyttä. Mieti minkä-lainen yhteydenotto on kyseessä: ”Kiitospalautteesta”, ”Kiitos kysymyksestä”,”Kiitos viestistä”, ”Kiitos yhteydenotosta”,”Kiitos hyvästä ideasta”, ”Kiitos mielen-kiintoisesta ehdotuksesta” tai ”Kiitos ilmoituksesta”.

3. PahoittelePahoittele, jos kaupunkilainen tuo esiinikävän asian tai tilanteen. Empaattinen voi olla vaikkei olisikaan itse aiheuttanutharmia. ”Ikävä kuulla, että…”, ”On harmil-lista, että…”, ”Pahoittelut, että…”. Joskuson tarpeen pyytää suoraan anteeksi. Voiteläytyä myös positiiviseen tunteeseen:”Mukava kuulla, että…”.

4. Osoita, että palauteon luettu ja ymmärretty”On totta, että…”, ”Olet oikeassa siinä,että…”, ”Asiasi X on tärkeä, sillä…” Kysykaupunkilaiselta tarkennusta, jos etymmärrä mitä hänen viestinsä koskee.

5. Vastaa napakasti ja selkeälläkielellä juuri siihen mitä on kysyttyVältä turhaa selittelyä ja brassailua. Ly-hytkin vastaus voi olla vaikuttava eli hyö-

dyllinen asiakkaalle. Pyydä käännösapua,jos koet, ettet hallitse tarpeeksi palaut-teen kieltä.

6. Perustele riittävästiPyydä tarvittaessavastaamiseen apua työkavereilta.

7. Kerro mihin toimenpiteisiinpalaute johtaaKerro (niin tarkasti kuin pystyt) mitäpalautteen johdosta tapahtuu, milloin jamissä. Jos on heti selvää, ettei palauteperustellusta syystä johda toimenpitei-siin, kerro siitäkin.

8. Lisää hyödyllisiä linkkejäLisää linkkejä, joista saa tarvittaessa li-sätietoa. Selvitä tai delegoi kuitenkin asiamahdollisimman pitkälle itse ja huolehdi,että kaupunkilainen saa asiansa hoidet-tua. Älä pallottele kaupunkilaista.

9. Pidä vastauksen sävy asiallisena Muista, että edustat kaupunkia ja vas-tauksesi voi päätyä julkiseksi.

10. Allekirjoita vastausAllekirjoita vastaus omalla nimelläsi jaorganisaatiotiedoilla tai muun yhdessäsovitun tavan mukaan.

10 vinkkiä kaupunkilaisen palautteeseen vastaamiseen


aikana aloitteiden käsittelyä on pyrittyparantamaan esimerkiksi kokeilemallaAloiteAsema-tapahtumakonseptia, jonka tar-koituksena oli tuoda aloitteita tehneet nuoret,muut aloitteissa mainituista asioista kiinnos-tuneet nuoret sekä kaupungin asiantuntijatyhteen pohtimaan sitä, miten kutakin aloitettavoisi tai kannattaisi edistää.

Kaupunkiyhteisen palautekanavan kauttavastaanotettujen palautteiden määrä kasvaavuosittain. Vuonna 2017 annettiin 55 000palautetta, vuonna 2018 vastaava luku oli66 000. Kaupungin antaman palvelulupauk-sen mukaan palauteisiin vastataan viidenarkipäivän (7 vrk) sisällä. Vuonna 2018 kau-pungin keskimääräinen vastausviive oli 6,48vuorokautta.

Kaupunki tutkii parhaillaan mahdollisuuk-sia tehdä palautteiden käsittelystä tehok-kaampaa ja läpinäkyvämpää uuden teknolo-gian avulla. Kaupunki pilotoi tekstinlouhintaapalautedatan hyödyntämisessä palvelujen jatoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi kaupunkion laatinut ohjeen työntekijöille kehittääkseenpalautevastausten selkeyttä ja ohjamaankertomaan kaupunkilaiselle mihintoimenpiteisiin palaute johtaa. Kaupunki ontestannut ja ottanut käyttöön uusiapalautekanavia, kuten pikapalautelaitteet.Vuoden 2019 keväällä käynnistyipalautekäsittelyn prosessin ja uudenkaupunkiyhteisen palautejärjestelmänmuotoilu- ja hankintaprojekti.

Digitaalinen osallisuus

Digitaaliset osallistumispalvelut helpottavatkaupunkilaisten sujuvaa ajasta ja paikastariippumatonta osallistumista ja vaikuttamista.Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupun-ki on kehittänyt erilaisia sähköisen asioinninja osallistumisen kanavia, kuten Kerro-Kartalla, KerroKantasi, kaupunkiyhteinenpalautekanava ja Helsinki-sovellus. Hallinnonja päätöksenteon avoimuuden edistämiseksiHelsingin AHJO-asianhallintajärjestelmässäolevat toimielinten päätökset julkaistaanavoimen rajapinnan kautta. Päätökset-

palvelussa voi selata kaupungin hallinnossavireille tulleita asioita ja niiden käsittelyä eritoimielimissä (dev.hel.fi/paatokset).

Vuonna 2018 otettiin käyttöönosallistuvan budjetoinnin OmaStadi-palvelu.Lisäksi toimialoilla on kokeiltu ja otettukäyttöön useita digitaalisia osallistumisentyökaluja, kuten karttapohjaisia kyselytyöka-luja sekä ideointi-ja innovointityökaluja.

Kaupunki on mukana kansainvälisessäkehittämistyössä, jossa OmaStadinkintaustalla toimivaa Decidim-alustaakehitetään. Alustaa on hyödynnetty muunmuassa vuoden 2019 alussa asukkaillesuunnatussa pormestarin Maailmantoimivin kaupunki -ideakilpailussa sekäkaupunkilaisten ja asiantuntijoidenyhteisenä keskustelualustana(keskustelu.hel.fi). Osallistumiskanaviaon kehitetty yhdessä käyttäjien kanssahyödyntämällä muun muassapalvelumuotoilua ja käytettävyysasian-tuntijoita. Keväällä 2019 laaditussakaupungin digitalisaatio-ohjelmassa todetaan, että digitaalisia osallistumispalveluja tullaan kehittämään kokonaisuutena, joka antaakaupunkilaiselle helposti löydettävät jayhdenmukaiset osallistumisen kanavat.Osallistumispalvelut tarjoavatstandardoidut rajapinnat, joiden päällevoidaan rakentaa uusia palveluja.

Päätökset-palvelussa voi selata kaupungin hallinnossa vireille tulleita asioita ja niiden käsittelyä eri toimielimissä.


Päättäessään osallisuus- ja vuorovaikutus-mallin toimeenpanosta ja rahoituksesta13.11.2017, kaupunginhallitus edellytti, ettäosallisuus- ja vuorovaikutusmalli arvioidaanvaltuustokauden aikana sekä avoimissa asu-kastilaisuuksissa että kaupunginhallitukses-sa. Arvioinnin yhteydessä kaupunginhallituspäättää tarvittavista toimista osallisuus- javuorovaikutusmallin jatkokehittämiseksi jalaajentamiseksi. Samassa yhteydessä keho-tettiin toimialalautakuntia osaltaan raportoi-maan osallisuuden toteutumisesta. Osalli-suus-ja vuorovaikutusmallin loppuarviointi toteuttaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Keväällä 2019 toteutetun koko osallisuus-ja vuorovaikutusmallin väliarvioinnin aineis-tona käytettiin asukastilaisuudessa kerättyäosallisuuden kokemusasiantuntijoiden tuot-tamaa aineistoa. Lisäksi arvioinnissa hyödyn-nettiin kaupungin osallisuusasiantuntijoidenasiantuntemusta sekä erilaisia tilasto- ja muita aineistoja koskien arvioinnin kohteena olleita osallisuuden osa-alueita. Väliarviointia on tehty lisäksi osallisuuden ja vuorovaiku-

Osallisuus- javuorovaikutusmallinosa-alueiden arviointiOsallisuus- ja vuorovaikutusmallin väliarvioinnissa tarkas-teltiin mallin osa-alueiden toimeenpanon edistymistä ja kehittämistarpeita. Arviointiin osallistuneet kaupunkilaiset nostivat erityisesti esiin tarpeen kehittää osallistumismahdollisuuksia koskevaa monikanavaista viestintää.

tuksen neuvottelukunnassa, osallisuuden ohjausryhmässä, kaupungin työntekijöiden osallisuusverkostossa sekä osallisuus- javuorovaikutusmallin arviointia vartenkootussa kaupungin asiantuntijoistakoostuvassa projektiryhmässä.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin väliar-vioinnin asukastilaisuus pidettiin 11.4.2019.Tilaisuuteen osallistui 31 asukasta ja useitakaupungin asiantuntijoita. Lisäksi toimialatovat järjestäneet erillisiä toimialakohtaisiaarviointi- ja kehittämistilaisuuksia.

Väliarvioinnin asukastilaisuudessa kes-kusteltiin osallisuus- ja vuorovaikutusmallintoimeenpanopäätökseen kirjattujen kymme-nen osa-alueen toimeenpanon edistymisestäsekä tunnistettiin kehittämistarpeita. Osal-listujilla oli myönteisiä kokemuksia tilanteistaja toimenpiteistä, joissa kaupungin edustajatolivat kuunnelleet asukkaiden toiveita jatarpeita sekä tarjonneet vaikuttavia kohtaa-misia. Asukastilaisuudessa nousi ensisijai-sesti esiin tarve kehittää osallistumismahdol-lisuuksia koskevaa monikanavaista viestin-


tää. Asukaslähtöisyyden edellytykseksinähtiin erityisesti vahva paikallisviestintä jatiedon löydettävyys.

Osa-alueiden kehittyminen on vaihdellutniiden lähtötilanteesta riippuen. Alueelliseenosallisuuteen sisältyvissä stadiluotsi- jayritysluotsitoiminnassa sekä osallistuvassabudjetoinnissa ovat tapahtuneet suurimmatmuutokset, mitä selittää niiden toimeen-panon käynnistyminen vasta osallisuus- javuorovaikutusmallin toimeenpanopäätöksenjälkeen. Kaikissa osa-alueissa on tapahtunutkehitystä, tosin osassa toimenpiteet ovatkeskittyneet strategiselle ja valmisteluntasolle. Asukastilaisuuden osallistujat näkivätmonet kehittämistoimenpiteet myönteisinä,vaikka ne eivät ole vielä näkyvissä laajemminkaupunkilaisille.

Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen,kuinka osallisuuden periaatteet toteutuvatkymmenessä osa-alueessa ja niitä koskevissatoimenpiteissä. Osa-alueita koskevattoimenpiteet ovat pääsääntöisesti käsittäneettoiminnan uudelleenorganisointia, viestinnänkehittämistä sekä yhteistyön vahvistamistakaupunkilaisten ja muiden toimijoiden välillä.Kaupunki on kokeillut ja käynnistänytuudenlaisia osallisuusmenetelmiä ja-käytäntöjä.

Alueosallisuuden malli on käynnistynyt onnis-

tuneesti. Asukkaat, yhteisöt, yritykset ja muut toimijat ovat löytäneet hyvin stadiluotsit ja yritysluotsit. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin myötä saatu lisäresurssointi on täydentänyt hyvintoimialojen jo olemassa olevia alueellisia työ-muotoja. Aluetyön kehittämisen painopiste onedelleen alueellisten yhteistyö- ja viestintära-kenteiden luomisessa ja selkeyttämisessä.

Helsingin osallistuva budjetointi on merkit-tävä avaus suomalaisessa kuntakentässä.Suomessa ei ole aiemmin kokeiltu osallis-tuvaa budjetointia kattaen kaikki kaupungintoimialat. Lisäksi kaupunkilaisten päätettä-väksi osoitettu vuosittainen 4,4 miljoonaaja kansainvälisesti alhainen äänestysikärajatekee Helsingin mallista edelläkävijän. Helsin-gin osallistuvan budjetoinnin toimeenpanoatutkitaan ja arvioidaan osana Suomen Aka-temian BIBU-hanketta (Tackling Biases andBubble in Participation). Lisäksi on julkaistuJohanna Sinkkosen pro gradu -tutkielmaTampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulus-ta: Osallistuva budjetointi demokratiain-novaationa, case-tutkimus kolmen kunnanosallistuvan budjetoinnin kokeiluista. LisäksiAalto-yliopistosta on valmistumassa kaksiopinnäytettä osallistuvan budjetoinninalkutaipaleen opeista sekä OmaStadi-pelinvaikuttavuudesta.

Osallistuvan budjetoinnin ensimmäinentoimeenpanokierros on vielä kesken. Selvitystoimeenpanon toteutuksesta tuodaan kau-punginhallitukseen ensimmäisen kierroksentoimeenpanon jälkeen.

Toimialojen osallisuussuunnitelmat ovat suunnitelmia siitä, miten hallintosääntöön kirjattuja osallisuuden periaatteita toteutetaan toimialoilla. Kaikille toimialoille kirjattujen yhteisten periaatteiden myötä osallisuuden ja vuorovaikutuksen tavoitteisiin on tullut yhdenmukaisuutta, huomioiden kuitenkin toimialojen palveluiden ja toiminnan erityislaatuisuuden. Kaikkien toimialojen suunnitelmissa on erityisesti kiinnitettyhuomiota osallisuuden yhdenvertaisuuteen.

Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet alueelliseen osallisuuteen sisältyvissä stadiluotsi- ja yritysluotsi-toiminnassa sekä osallistu-vassa budjetoinnissa, mitä selittää niiden toimeenpanon käynnistyminen vasta osalli-suus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpanopäätöksen jälkeen.


Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on käynnistynyt hyvin. Ensivaiheessa kehittämi-sessä on keskitytty yhteisten rakenteiden ja toimintatapojen vahvistamiseen sekä osaamisen kehittämiseen, mikä on osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeen-panopäätöksen mukaista. Tavoitteena on, että jatkossa yhä useammalla kaupungin toimipaikalla on mahdollisuus alkaa hyödyntää vapaaehtoistoimintaa omassa toiminnassaan. Vapaaehtoistoiminnan kaupunkitasoisen viestinnän kehittäminen etenee aikataulun mukaisesti. Uudet viestintäkanavat parantavat vapaa-ehtoistoiminnassa tarjolla olevien tehtävien löydettävyyttä ja helpottavat vapaaehtois-toimintaan osallistumista. Myös tavoite vah-vistaa Helsingin kaupungin ja järjestökentän yhteistyötä on toteutunut hyvin muun muas-sa digialustan kehittämistyössä.

Kaupungin tilojen avaaminen asukas- jayhteisötoiminnan käyttöön on tärkeääkaupungille. Asian selvittämiseksi ja jou-duttamiseksi on ollut viime vuosina lukuisiatyöryhmiä. Kaupunginhallituksen päätöstilojen asukaskäytön periaatteista 20.8.2018koski ensimmäistä kertaa kaikkia toimialoja.Arvioinnin yhteydessä on noussut esille,ettei toimeenpano käynnistynyt tarkoitetullatavalla, koska kokonaisuuden johtamiselta jahallinnoinnilta puuttuu vastuutaho.

Avoimessa datassa Helsinki on ollut perintei-sesti edelläkävijä. Helsinki Region Infosharen(HRI) toiminta on vakiintunut osaksi avoimentiedon jakamista ja hallinnon edistämistä.Tapahtumat ja verkostoyhteistyö vahvistavatasukkaiden osallistumismahdollisuuksia.

Vaikutajatoimielimet ovat arvioinninkuluessa tuoneet esille, ettei heidänkokemustaan hyödynnetä riittävästipalveluiden kehittämisessä japäätöksenteossa. Kehittämiskohteeksi onnostettu vaikutusmahdollisuuksien oikea-aikaisuuden tunnistaminen sekä henkilöstönja johdon kouluttaminen moninaistenasukas- ja asiakasryhmien tarpeidenymmärtämiseen. Lisäksi esille nousikäytettävissä olevien resurssien riittävyys.Vaikuttajatoimielinten toiminnanavoimuuden lisäämisessä tulee jatkaa nytkäynnistettyä kehittämistyötä, jottavaikuttamistyöhön saataisiin osallistettuayhä laajemmin järjestökentän toimijoita.

Kuntalaisten aloitteiden käsittelyssä tuleekehittää aloitteisiin vastaamisen seurantaaja viestintää. Toimintaprosessien selkeyttä-minen ja kuvaaminen vahvistavatvaikuttavuuden seuraamista ja hallinnonläpinäkyvyyttä.

Palautteiden osalta arvioinnissa on noussutesille, että vastausaikojen lisäksi kaupungintulisi selkeämmin viestiä niistä toimenpiteis-tä, joita palautteista on seurannut.Kehitteillä olevat palautekäsittelyn prosessinmuotoilu ja automatisaatio sujuvoittavatpalautteisiin vastaamista ja niidenhyödyntämistä.

Digitaalisen osallisuuden kokonaisuudessaHelsinki on kansainvälisesti aktiivinentiennäyttäjä. Useiden digipalveluidenmuodostama kokonaisuus ei kuitenkaan oleaina selkeä kaupunkilaisille. Palveluidentunnettuutta, löydettävyyttä jakäytettävyyttä tulee edelleen kehittää.Rakenteilla on eri osallistumiskanaviayhdistävä ja kokoava verkkopalvelu, jokahelpottaa kanavien löydettävyyttä jasaavutettavuutta. Digitaalistenosallistumispalveluiden kehittäminenkokonaisuutena on yksi digitalisaatio-ohjelman kärkitoimenpiteistä.

digitalisaatio-ohjelmaehdotuksenkärkitoimenpiteistä.

Digitaalistenosallistumispalveluidenkehittäminen kokonaisuutenaon yksi digitalisaatio-ohjelmankärkitoimenpiteistä.


Helsingin kaupunginosallisuus -ja vuorovaikutusmallinväliarviointiraportti 2019

Työryhmä Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin arvioinninja sen väliraportin laatimiseen osallistuivat:Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin arvioinnin projektiryhmäOsallisuuden ohjausryhmäKaupungin työntekijöiden osallisuusverkosto

Arvioinnin väliraportin koosti kaupunginkanslianosallisuus ja neuvonta -yksikkö.

TaittoMerkitys

KuvaajatYiping Feng, Ling Ouyang: kansi Katja Tähjä: s. 19Jarkko Laaksonen: s. 10 Anton Reenpää: s. 21Jussi Hellsten: s. 13 Kirsikka Mattila: s. 23Joni Oksanen: s. 15

[email protected]

http://www.merkitys.eu/


Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

Pohjoisesplanadi 11–1300170 HelsinkiPL 100099 Helsingin kaupunkiPuhelinvaihde 09 310 1641

www.hel.fiwww.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/vaikuttamiskanavat/

osallisuus- ja vuorovaikutusmallin väliarviointiraportti...osallisuus- ja vuorovaikutusmallin...

Documents