pääomasijoitus - avain yrityksen kasvuun

Pääomasijoitus– avain yrityksen kasvuun

pääomasijoitus 2 2/20/06, 3:08 PM1

Julkaisu "Pääomasijoitus – avain yrityksen kasvuun" onlaadittu lukijoiden tietopääoman kartuttamiseksi. Vaikkatietojen paikkansapitävyys ja tarkkuus on pyritty huolellisestitarkistamaan, julkaisun tiedot saattavat kuitenkin olla niidenkäyttötarkoituksesta riippuen puutteellisia. Julkaisun tiedoteivät korvaa lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita tai muitatoimialakohtaisia sääntöjä ja sopimuksia. Suomen pääoma-sijoitusyhdistys ry ja PricewaterhouseCoopers Oy eivät otavastuuta tämän julkaisun perusteella tehtävistäjohtopäätöksistä tai toimista.

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n tavoitteetSuomen pääomasijoitusyhdistyksen keskeisenä tavoitteena onpääomasijoitustoimialan kehittäminen sekä yhdistyksen jäsentenetujen ajaminen Suomessa. Yhdistys edistää pääomasijoitta-misen toimintaedellytyksiä valvomalla toimialan yleistä etua.Toiminnan keskeisiä alueita ovat edunvalvonta, tutkimustoiminta,viestintä, verkottuminen sekä seminaarien ja tapahtumienjärjestäminen. Lisäksi yhdistys antaa toimialalle suosituksia jatoimintamalleja. Yhdistys on European Venture CapitalAssociationin (EVCA) jäsen.


Pääomasijoitukset ovatsijoituksia Suomentulevaisuuteen

• Pääomasijoittaminen on tärkeä yritystoimintaa ja talouden kasvua kiihdyttävä sekä Suomenkilpailukykyä nostava tekijä. Pääomasijoittamisen vaikutukset ulottuvat osaltaan myös työlli-syystilanteen kohentamiseen.

• Pääomasijoitus antaa johdolle työkalut yrityksen viemiseksi kasvun seuraavaan vaiheeseen jamahdollisuuden osallistua yrityksen menestykseen omistajina.

• Pääomasijoitus on sitoutunutta, pitkäaikaista ja riskinsietokykyistä. Se antaa yritykselle niinkokeneiden neuvonantajien tuen kuin taloudellisenkin tuen strategisten päätösten tekemi-seen.

• Pääomasijoittaja sitoutuu yrityksen kasvattamiseen ja saa voittonsa yrityksen menestymisenmyötä.

• Pääomasijoittaminen on joustavaa. Pääomasijoittajilla on laaja valikoima rahoitusinstrument-teja eri lähteistä eri tarpeisiin.

• Eri kasvuvaiheiden yritykset aina perustettavasta yrityksestä vakiintuneisiin saakka ja yritykseteri toimialoilla – huipputeknologiasta perusteollisuuteen – voivat hyötyä pääomasijoituksesta.

3

pääomasijoitus 2 2/22/06, 10:17 AM3

Esipuhe

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA, Finnish Venture Capital Association) edustaapääomasijoittamista Suomessa. Yhdistys perustettiin toukokuussa 1990. Sen jäsenet ovatSuomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Yhdistyksen jäsenet vastaavatsuurimmasta osasta Suomessa tehtävistä pääomasijoituksista. Liitännäisjäseninä yhdis-tyksessä on yhteisöjä, joilla on muuten mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoitustoiminnankehittymiseen Suomessa.

Yksi tapa edistää pääomasijoittamista on lisätä tietoa pääomasijoituksista osana nyky-aikaisia rahoitusmarkkinoita. Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys pienten ja keskisuur-ten kasvuyritysten rahoittajina ja omistajina. Nyt käsillä oleva opas ”Pääomasijoittaminen –avain yrityksen kasvuun” on yksi yhdistyksen julkaisuista, joilla pääomasijoittamista ja senmerkitystä koskevaa tietoa pyritään lisäämään.

Oppaan ensimmäinen suomenkielinen versio ilmestyi PricewaterhouseCoopers Oy:nja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n yhteistyönä vuonna 2003. Opas perustuu alun pe-rin Iso-Britanniassa vuodesta 1992 alkaen julkaistuun, PricewaterhouseCoopers LLP:n jaBritish Venture Capital Associationin (BVCA) yhteistyönä syntyneeseen oppaaseen. Suo-menkielinen versio muokattiin suomalaista lainsäädäntöä ja käytäntöä vastaavaksi.

Lainsäädännössä ja pääomasijoitustoimialan käytännöissä tapahtuneen nopean kehi-tyksen takia opasta on päivitetty nykyistä tilannetta vastaavaksi. Samalla opasta on täyden-netty muun muassa yritysjärjestelyjä (buy-out) koskevilla näkökohdilla. Suomen pääomasi-joitusyhdistys ry kiittää PricewaterhouseCoopers Oy:tä, kirjoittajia ja kaikkia muita, jotka eritavoin ovat myötävaikuttaneet oppaan ja sen uusimman painoksen syntymiseen. Liiketoi-mintasuunnitelmaa koskevan luvun kirjoittamisesta haluamme kiittää Sitran PreSeed-rahoi-tuksen tiimiä.

Kari RytkönenSuomen pääomasijoitusyhdistys ry:n puheenjohtajaHelmikuussa 2006

4


Johdatus pääomasijoituksiinPääomasijoittamisen käsiteOppaan tarkoitusMitä on pääomasijoittaminen?Pääomasijoituksen etujaMinkälainen yritys kiinnostaa pääomasijoittajaa?Sisäiset ja ulkoiset rahoitusmahdollisuudetMuita pääomalähteitäPääomasijoituksen edut suhteessa muuhun rahoitukseenPääomasijoitus verrattuna pankkilainaan

Sopivan pääomasijoittajan löytäminenPääomasijoittajien tyypitHaun kohdentaminenKohdeyrityksen kehitysvaiheetToimialaRahoituksen määräSijaintiPääoman lähteetRahastorakenne

LiiketoimintasuunnitelmaLiiketoimintasuunnitelman sisältöLiiketoimintasuunnitelman esitystapa

PääomasijoitusprosessiEnsimmäinen yhteydenottoSalassapitoMiten pääomasijoittaja arvioi liiketoimintasuunnitelmaa?Liiketoimintasuunnitelman esittäminen ja neuvottelutLiiketoiminnan arvonmääritysHenkilökohtainen sitoutuminenRahoitusrakenneTarjousDue diligenceSyndikointiInvestointiprosessin päättäminenPääomasijoitusprosessi pähkinänkuoressa

Neuvonantajien roolitTaloudellisen asiantuntijan rooliVeroasiantuntijan rooliLakimiehen rooliNeuvonantajien palkkiot

Yhteistyö ja liiketoiminta pääomasijoitusaikanaPääomaa kasvuun ja menestykseenSijoittajan aktiivinen lähestymistapaSijoittajan passiivinen lähestymistapaTaloudellisen kriisitilanteen varoitusmerkkejäJohtajien korvausvastuuOhjeet menestykseen

Sijoituksen realisointiYrityskauppaListautumisantiMuu myyntitapahtumaAlaskirjaus

Pääomasijoitustoimintaan liittyviä verotuksellisia kysymyksiäVerolainsäädännön uudistuksistaPääomarahaston verotusPääomarahaston yhtiömiesten verotusPääomarahaston tekemään sijoitukseen liittyvät verokysymyksetPääomarahaston exit-vaiheeseen liittyvät verokysymykset

SanastoaLiite 1: LisätietojaLiite 2: Suomen pääomasijoitusyhdistyksen varsinaiset jäsenet

Sisällysluettelo66678899

1010111111121313131314161623242424242525262628293030303131313232333333343435353636363737383839404041424748

5


Pääomasijoittamisen käsitePääomasijoitus on keskipitkän tähtäimen rahoitusta, joka annetaan osakeomistusta vastaan lis-taamattomaan, nopeasti kasvavaan yritykseen. Yhdysvalloissa pääomasijoituksesta puhuttaessakäytetään kahta termiä. Termillä venture capital tarkoitetaan yleensä ainoastaan alku- tai kasvuvai-heen vähemmistöpääomasijoitusta. Yritysjärjestelyihin kohdistuvaa pääomasijoitusta tarkoitetta-essa käytetään termiä private equity. Private equitya voidaan pitää myös eräänlaisena yläkäsittee-nä, jonka osa venture capital on. Euroopassa, ja myös Suomessa, näiden kahden luokan välillä eiyleensä tehdä eroa ja molempia termejä käytetään sijoitusvaiheesta riippumatta. Myös tässä op-paassa pääomasijoittamisella tarkoitetaan sekä alku- ja kasvuvaiheen että yritysjärjestelyjen ra-hoittamista.

Oppaan tarkoitusTämän oppaan tarkoituksena on kannustaa yritystä harkitsemaan pääomasijoitusta yhtenä rahoi-tusvaihtoehtona. Opas selvittää pääomasijoitusprosessia ja sitä, miten johdon tulisi toimia paran-taakseen yrityksen mahdollisuuksia pääomarahoitukseen. Koska liiketoimintasuunnitelma on olen-nainen osa hakuprosessia, ohjeistetaan tässä oppaassa myös se, minkälainen suunnitelman tulisiolla ja mitä sen tulisi sisältää. Oppaan tarkoituksena on myös kertoa mitä positiivisia vaikutuksiapääomasijoituksella on yritykselle.

PääomasijoittajatPääomasijoituksia tekevät Suomessa pääomasijoitusyhtiöt ja bisnesenkelit. Bisnesenkeleillä tar-koitetaan varakkaita yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat pienehköjä summia alkuvaiheen yrityksiin.Tässä oppaassa keskitytään lähinnä pääomasijoitusyhtiöihin, mutta monet esitetyt asiat pätevätmyös bisnesenkeleihin, erityisesti sijoituskriteerien suhteen. Lisäksi suurilla teollisilla yrityksillä japalveluyrityksillä saattaa olla omaa pääomasijoitustoimintaa. Nämä niin sanotut corporate ventu-ring -sijoittajat (suom. teolliset sijoittajat) sijoittavat omalle toimialalleen ja ovat siten myös mahdol-lisia pääomasijoittajia.

Julkinen pääomasijoitustoimintaSuomessa julkista pääomasijoitustoimintaa harjoittavat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra,Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä Finnvera Oy:n tytäryhtiö Veraventure Oy.

Johdatuspääomasijoituksiin

6


BisnesenkelitBisnesenkeleiden eli yksityissijoittajien pääoman ja osaamisen vaikuttavuus on yleensä parhaim-millaan pienissä, elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa yrityksissä. Useimpien yksityissijoittajien va-rallisuus on peräisin omasta yritystoiminnasta. Sijoituksia tehdessään he haluavatkin hyödyntääliike-elämän taitojaan ja kontaktejaan tarkoituksenmukaisesti. Tämä on tehokkain tapa vaikuttaakohdeyrityksen menestykseen ja siten oman sijoituksen arvonnousuun.

Yrityksen kehittämiseen aktiivisesti osallistuvalla yksityissijoittajalla ja hänen liiketoimintakoke-muksellaan on tärkeä rooli kehitettäessä yritystä kohti menestystä, mahdollisia jatkorahoituskier-roksia ja irtautumista. Monet institutionaaliset sijoittajat tarkastelevatkin bisnesenkeleiden rahoitta-mia yrityksiä merkittävänä deal flow:n lähteenä. Yksityissijoittajat voivat olla institutionaalisia sijoit-tajia avoimempia vaadittua tai tavoiteltavaa exitiä kohtaan. Hyvää osinkoa vuodesta vuoteen tuot-tava yritys voi olla yksityishenkilöille, toisin kuin instituutioille, varteenotettava sijoitus.

Yrittäjän on itse aktiivisesti etsittävä oikea rahoittajataho. Neuvoja ja kontakteja kannattaakysyä niin menestyneiltä toimialan yrittäjiltä kuin institutionaalisilta pääomasijoittajiltakin. Yksityissi-joittajan löytäminen ei aina ole helppoa – he eivät mainosta itseään. Valtakunnallisesti toimivaINTRO markkinapaikka (ks. www.sitra.fi) onkin keskeisin kanava yksityissijoittajaa etsivälle, sillä setarjoaa tehokkaasti organisoidun väylän ensisijoitusmarkkinoille.

Corporate VenturingKäsitteellä corporate venturing voidaan tarkoittaa joko suoraa tai epäsuoraa corporate venturing-toimintaa. Ensin mainittu tarkoittaa liikeyrityksen suoraa sijoittamista listaamattomiin yrityksiin.Jälkimmäinen puolestaan tarkoittaa sijoittamista itsenäisen pääomasijoittajan hallinnoimiin privateequity -rahastoihin. Corporate venturing -yksiköt keräävät varoja sijoitettavaksi emoyhtiöltään jamyös ulkopuolisista lähteistä. Varojen keräämistavasta riippuen käytetään nimitystä captive fundtai semi-captive fund.

Pääomasijoituksen tarkoituksenaon tarjota noteeraamattomilleyrityksille pitkäaikaista pääomaa jasitoutunutta yhteistyötä.

Mitä on pääomasijoittaminen?Pääomasijoituksen tarkoituksena on tarjota noteeraamattomille yrityksille pitkäaikaista pääomaaja sitoutunutta yhteistyötä. Pääomasijoitukset tehdään oman pääomanehtoisina tai välipääomara-hoituksena, ja sijoitukset ovat määräaikaisia. Pääomasijoittajan tarkoituksena on edistää yrityksenarvonnousua tarjoamallaan lisäarvolla.

Pääomasijoitus voi olla tarpeen, jos tarkoituksena on yrityksen perustaminen, toiminnan kas-vattaminen, yrityskaupan rahoittaminen, yrityksen tervehdyttäminen tai liiketoiminnan merkittävämuuttaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleen-järjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yh-teydessä.

Pääomasijoitus rahoitusmuotona eroaa niin sanotuista perinteisemmistä rahoitustavoista (kutenpankkilaina) hakuprosessien, tarvittavien vakuuksien sekä pääoman ja koron takaisinmaksun osalta.Pääomasijoittajien tekemä arviointi potentiaalisesta kohdeyrityksestä ulottuu syvemmälle kuin lai-nanhakijan arviointi pankkilainaa myönnettäessä. Pankkilainan myöntämisessä tarkastelun koh-teena on yrityksen sen hetkinen taloudellinen tilanne ja maksukyky, kun pääomasijoittaja kohdis-taa arvionsa yrityksen kasvumahdollisuuksiin. Pankki edellyttää yleensä (reaali)vakuuden asetta-mista; pääomasijoitukset ovat vakuudettomia. Lainanantajalla on myös laillinen oikeus sekä kor-koon että takaisinmaksuun, riippumatta yrityksen menestyksestä. Pääomasijoittaja saa oman pää-omanehtoisesti sijoittaessaan omistusosuuden yhtiöstä. Näin pääomasijoittajan saama voitto onriippuvainen kohteen kasvusta ja menestyksestä.

Pääomasijoittaja tähtää sijoituksesta irtautumiseen (exit, divestment). Tuotto eli arvonnousurealisoidaan myymällä yritys esimerkiksi teolliselle toimijalle tai listaamalla yritys pörssiin.

7


Pääomasijoituksen etujaYritykset, joihin on tehty pääomasijoituksia, ovat kasvaneet keskimäärin nopeammin kuin muutyritykset. Pääomasijoituksen olennainen osa on yleensä sijoittajan tai sijoittajan vastuuhenkilönhenkilökohtainen sitoutuminen yritykseen – mikä myös erottaa pääomasijoituksen muusta rahoi-tuksesta. Pääomasijoittaja pyrkii nostamaan yrityksen arvoa puuttumatta päivittäiseen liiketoimin-taan. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo ja asiantuntemus kohdistuvat pääasiassa hallitustyösken-telyyn, strategioiden kehittämiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, taloudellisten- ja johtamis-järjestelmien kehittämiseen, toimialatuntemukseen, yritysten kansainvälistämiseen sekä yritysjär-jestelyihin.

Pääomasijoittajat toimivat usein yhdessä muiden rahoittajien kanssa ja voivat näin tarjotayrittäjälle kokonaisen rahoituspaketin. Pääomasijoittajan mukanaolo luo yritykselle uskottavuuttamuiden rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden edessä – onhan pääomasijoittaja valinnut kohde-yrityksensä tarkan seulan läpi. Vaikka yrittäjän suhteellinen osakeomistus kaventuisikin pääomasijoi-tuksen myötä, voi omistusosuuden arvo tulevaisuudessa olla paljon suurempi kuin ennen sijoitusta.

Minkälainen yritys kiinnostaa pääomasijoittajaa?Monen yrityksen omistaa niin sanottu elämäntapayrittäjä, jonka pääasiallisena tavoitteena on taa-ta itselleen kohtuullinen elintaso ja korkea työtyytyväisyys. Pääomasijoittajan kannalta nämä yrityk-set eivät yleensä ole kiinnostavia, koska niistä ei saa vaadittua taloudellista tuottoa. Pääomasijoit-tajia houkuttelevat yritykset erottuvat muista pikemminkin kasvutavoitteillaan kuin nykyisellä kool-laan. Yleissääntönä voidaan pitää, että yritys, joka ei suunnittele kasvattavansa liikevaihtoaanmerkittävästi viiden vuoden tähtäimellä, ei houkuttele pääomasijoittajia. Pääomasijoittajat ovat kiin-nostuneita yrityksistä, joilla – kehitysvaiheesta riippumatta – on hyvät kasvumahdollisuudet ja joitajohtaa kokenut ja tavoitteellinen johtoryhmä.

Tunnettuja suomalaisia listattuja yrityksiä, joissa pääomasijoittaja on ollut mukana

Maailmalta tunnettuja yrityksiä, joissa on ollut pääomasijoittaja mukana, ovat esimerkiksi eBay jaGoogle.

Mikäli vastaukset seuraaviin kysymyksiin ovat myöntäviä, on pääomasijoitus varteenotettavavaihtoehto.

• Onko yrityksellä hyvät kasvumahdollisuudet ja onko johto halukaskasvattamaan yritystä nopeasti?

• Onko yrityksellä tuote tai palvelu, jolla on selkeä kilpailuetu tai muitavahvoja myyntiargumentteja?

• Onko johdolla toimialakokemusta? Onko yrityksellä selkeä johtaja ja tiimillätoisiaan täydentäviä kompetensseja (johto, markkinointi, rahoitus jne.)?

• Ovatko omistajat halukkaita antamaan pääomasijoittajille omistusosuuden yhtiöstä?

Okmetic OyjQPR Software OyjSatama Interactive OyjSaunalahti Group OyjSSH Communications OyjTechnopolis Oulu OyjTeleste OyjTieto-X Oyj

AffectoGenimap OyjAldata Solutions OyjA-Rakennusmies Oy (Ramirent Oyj)Biotie Therapies OyjEimo OyjElcoteq Network OyjExel OyjInion Oyj

8


Sisäiset ja ulkoiset rahoitusmahdollisuudetEnnen ulkopuolisen rahoituksen hakemista kannattaa kartoittaa sisäisen rahoituksen tarjoamatmahdollisuudet.

• Kassavirran ennustejärjestelmän toimivuus on varmistettu.• Asiakkaita kannustetaan maksamaan ajallaan.• Luotonvalvonta on tehokasta.• Maksut toimittajille on hyvin suunniteltu.• Myynnin kassavirta on maksimoitu.• Liiketoiminnan yleiskuluja tarkkaillaan tehokkaasti.• Alihankintaa harkitaan sitoutuneen pääoman vähentämiseksi.• Vaihto-omaisuuden määrää tarkkaillaan.• Tuotteiden laadunvalvonnasta huolehditaan.

Vasta tämän kartoituksen jälkeen kannattaa harkita ulkoista rahoitusta.

Ulkoisen rahoituksen vaihtoehtoja ovat• omat ja muiden omistajien tai johtajien varat• pankit: luotolliset tilit, lyhytaikaiset lainat, pitkäaikaiset lainat• factoring• leasing• avustukset ja tuotekehityslainat• bisnesenkelit• corporate venturing• pääomasijoitus.

Pääomasijoittajat voivat toimia myös yhdessä muiden ulkoisten tahojen kanssa tarjoten yhteistärahoituspakettia.

Muita pääomalähteitäPankkien tehtäviin kuuluvat talletusten vastaanottaminen, luottojen myöntäminen ja maksuliiken-teen hoitaminen sekä raha- ja valuuttamarkkinakaupan hoito. Suomessa toimii liikepankkeja, osuus-pankkeja, säästöpankkeja ja ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita. Investointipankit voivatjärjestää isompia ja pidempiaikaisia lainoja. Ne auttavat myös myöhemmin listautumisessa neu-vomalla hinnoittelussa ja järjestämällä merkintäsitoumuksia. Rahoitusyritykset antavat muun mu-assa osamaksu-, leasing- ja factoringrahoitusta, yleensä määrätyksi ajaksi kiinteällä korolla. Julki-set lähteet, kuten Tekes, TE-keskukset ja Euroopan Unioni tukevat aloittavia yrityksiä esimerkiksiyritys- tai projektilainoilla.

9


Pääomasijoitus verrattuna pankkilainaanPääomasijoitus

Keskipitkä

Sitoutunut irtautumiseen asti.

Luo luotettavan ja joustavan rahoitusperustan,joka vastaa yrityksen kasvu- ja kehitys-suunnitelmia.

Hyvä kassavirralle. Pääoman takaisinmaksu,osingot ja mahdolliset korot voidaan sopiayhtiön tarpeet ja maksukyky huomioiden.

Pääomasijoittajan tuotot ovat riippuvaisiayhtiön kasvusta ja menestyksestä.Mitä menestyvämpi yritys on, sitäparemmat ovat tuotot kaikille omistajille.

Jos yhtiö epäonnistuu, pääomasijoittajatsijoittuvat muiden osakkeenomistajien rinnallepankkien ja muiden velkojien jälkeen ja voivatmenettää koko sijoituksensa.

Jos yhtiö on vaikeuksissa, pääomasijoittajatekee töitä sen eteen, että yhtiö saataisiinkasvu-uralle.

Pankkilaina

Lyhyt tai pitkä

Todennäköisesti ei sitoudu, jos lainantakaisinmaksu on epävarma.

Käytännöllinen rahoitustapa, jos velkaantumis-aste ei ole kovin suuri ja yhtiöllä on riittäväkassavirta.

Tarvitsee riittävää ja säännöllistä kassavirtaa,jotta voidaan maksaa korkoa ja lainapääomanlyhennyksiä.

Pankin lopullinen tuottotaso on riippuvainensekä korkotasosta että vakuutena olevanomaisuuden arvon kehittymisestä.

Jos yhtiö epäonnistuu, lainanantajalla onyleensä etuoikeus yhtiön varoihin osakkeen-omistajiin nähden.

Jos yhtiön takaisinmaksukyky näyttäisiheikentyvän merkittävästi, voi lainanantajaasettaa saamisensa perintään turvatakseenlainansa. Yrittäjän henkilökohtainen konkurssi-kin voi olla mahdollinen, jos lainan vakuutenaon yrittäjän takaus tai henkilökohtaisia varoja.

Pääomasijoituksen edut suhteessamuuhun rahoitukseenTavanomaiselle pankkilainalle on tyypillistä, että sille vaaditaan yleensä hyväksyttävä vakuus, jokaon usein reaalivakuus (esim. asunto-osake). Jos yrityksen rahoitustarpeet ovat merkittäviä, saat-tavat yrityksen käytettävissä olevat vakuudet asettaa rajoituksia lainarahan saatavuudelle. Vieraanpääomanehtoisuus merkitsee myös koronmaksuvelvollisuutta. Saatu rahoitus on lisäksi makset-tava takaisin rahoittajan kanssa sovitun maksuajan puitteissa. Jos yritys ei pysty suoriutumaantakaisinmaksusta, voi vieraan pääomanehtoinen rahoittaja äärimmäisessä tapauksessa hakea yri-tyksen konkurssiin.

Riittävä oma pääoma muodostaa yrityksessä kasvualustan lisäksi puskurin yllättävien meno-jen varalle ja parantaa yrityksen omavaraisuuden tunnuslukuja (omavaraisuusaste). Tämä puoles-taan helpottaa vieraan pääoman kuten pankkilainan saatavuutta. Myös rahoituksen ehdot ovattällöin yritykselle edullisemmat. Yrityksen liiketaloudelliset tunnusluvut ovat rahoituspäätöksiä te-keville henkilöille tärkeitä signaaleja yrityksen toiminnan tuloksellisuudesta. Oman pääomanehtoi-nen rahoitus on vakuudetonta – pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin yrityksen muutkinosakkaat.

Oman pääomanehtoiset rahoittajat saavat palkkionsa yrityksen menestymisen myötä. Pää-asiallisen tuottonsa pääomasijoittaja saa tavallisesti realisoidessaan sijoituksensa arvon nousunirtautuessaan yrityksestä esimerkiksi:

• myymällä osuutensa takaisin yrityksen johdolle.• myymällä osuutensa yritykselle (omien osakkeiden hankkiminen).• myymällä osuutensa jollekin kolmannelle osapuolelle, kuten teolliselle ostajalle tai

toiselle pääomasijoittajalle.• yhtiön pörssilistautumisen kautta.

10


Pääomasijoituksen voi saada mitä moninaisimmista lähteistä. Pääasialliset lähteet ovat kuitenkinpääomasijoittajien rahastot ja bisnesenkelit. Rahoitusta haettaessa auttaa näiden eri lähteidentoimintaperiaatteiden tunteminen.

Pääomasijoittajien tyypitJokaisella sijoittajalla on omat sijoituskriteerinsä esimerkiksi kohdeyrityksen toimialaa, kehitysvai-hetta, sijaintia tai rahoituksen tyyppiä koskien. Alueelliset pääomasijoittajat keskittyvät oman lää-ninsä tai maakuntansa alueella toimiviin yrityksiin. Suuryhtiöiden harjoittama pääomasijoitustoi-minta (corporate venturing) taas suuntautuu yhtiön omalle toimialalle ja tarkoituksena on taloudel-lisen tuoton lisäksi hakea strategisia etuja. Bisnesenkelit puolestaan keskittyvät yleensä pieniin,mahdollisesti elinkaarensa alkuvaiheessa oleviin yrityksiin oman liiketoimintakokemuksensa puit-teissa.

Haun kohdentaminenTehokkain tapa hakea pääomasijoitusta on rajata hakuprosessi koskemaan ainoastaan muuta-maa sijoittajaa.

Tärkeimmät kriteerit pääomasijoittajan valinnassa ovat:1. kohdeyrityksen kehitysvaihe2. kohdeyrityksen toimiala3. rahoitustarpeen määrä4. kohdeyrityksen sijainti.

On tärkeää valita ainoastaan sellaisia pääomasijoittajia, joiden sijoituskriteerit vastaavat kohdeyri-tyksen tarpeita. Pääomasijoitusyhtiöiden sijoituskriteereitä, rahastoja ja yhteystietoja on listattuSuomen pääomasijoitusyhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.fvca.fi. Sivuilla on myös hakuko-ne, jonka avulla voi hakea pääomasijoittajaa valitsemillaan kriteereillä. Sivujen kautta pääsee myöspääomasijoittajien kotisivuille, josta näkee mihin yrityksiin ne ovat sijoittaneet.

Sopivanpääomasijoittajanlöytäminen

11


Kohdeyrityksen kehitysvaiheetSijoittajat määrittelevät yrityksen kehitysvaiheet seuraavasti:

Siemenvaihe (Seed)Rahoitus annetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrityksen alustavaan organisointiin ennenliiketoiminnan varsinaista käynnistystä. Suomessa on siemenrahoitukseen erikoistuneita pääoma-sijoitusyhteisöjä. Myös bisnesenkelit tekevät siemenvaiheen sijoituksia. Siemenvaiheen sijoituksetovat tyypillisesti kooltaan pieniä, mutta ne vaativat rahoittajalta paljon tukea ja osaamista.

KäynnistysvaiheRahoitus annetaan tuotekehitykseen ja koemarkkinointiin. Yritystä voidaan olla juuri perustamas-sa tai se on toiminut jo lyhyen aikaa. Yrityksen tuotteita ei ole vielä kaupallistettu.

Aikainen kasvuvaiheRahoitus yritykselle, jonka tuotekehitys on onnistunut ja joka tarvitsee rahoitusta lähinnä kaupalli-sen tuotannon aloittamiseen ja myyntiin. Yritys ei useinkaan vielä tuota voittoa.

Nopea kasvuvaiheRahoitus kasvavalle yritykselle, jonka toiminta voi olla vielä tappiollista. Rahoitusta voidaan käyttäätuotantokapasiteetin lisäämiseen, markkinointiin tai tuotteen jatkokehittämiseen. Myös käyttöpää-oman lisääminen voi olla rahoituksen kohde.

SiirtymävaiheTilapäinen rahoitus yksityisessä omistuksessa olevalle yritykselle, jonka osakkeet noteerataan jul-kisilla markkinoilla lyhyen ajan kuluessa.

TervehdyttäminenRahoitusvaikeuksissa olevan yrityksen toimintarakenteiden tervehdyttäminen siten, että yritystoi-minta olisi taas kannattavaa.

Toimivan johdon yritysosto (MBO) ja ulkopuolisen ryhmänyritysosto (MBI)Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja mahdolliset sijoittajat ostavat liiketoiminnan taikoko yrityksen (Management Buy Out). Rahoitus, jonka avulla yrityksen ulkopuolinen ryhmä ostaayrityksen ja ryhtyy ostetun yrityksen toimivaksi johdoksi (Management Buy In).

12


ToimialaSuurin osa pääomasijoittajista voi sijoittaa usealle toimialalle, kunhan muut sijoituskriteerit täytty-vät. Useat pääomasijoittajat tosin erikoistuvat tietyille toimialoille kuten bioteknologiaan, ICT-alaantai palvelualoihin.

Rahoituksen määräYritysten rahoitustarpeet vaihtelevat suuresti esimerkiksi kehitysvaiheen mukaan. Aloitteleviin jaaikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehdään tyypillisesti pienempiä sijoituksia (noin 100 000 – 500 000euroa) kuin jo kypsempiin voimakkaasti kasvaviin yrityksiin. Yritysjärjestelyihin suunnatut pääoma-sijoitukset voivat olla jo miljoonia euroja. Sijoitusprosessi on samanlainen riippumatta siitä, onkovaadittu pääoma satatuhatta vai kymmenen miljoonaa euroa. Tästä johtuen keskisuuret ja suuretsijoitukset ovat mielekkäämpiä sijoittajan kannalta, saahan näissä samalla prosentuaalisella tuo-tolla varmemmin kulut katettua.

Bisnesenkelit ovat lähtökohtaisesti soveliaampia sijoittajia silloin, kun rahoituksen tarve onpieni. Bisnesenkelin tekemä sijoitus ja sitoutuminen yrityksen toimintaan parantaa yrityksen mah-dollisuuksia saada pääomasijoitusyhtiöltä rahoitusta tulevaisuudessa.

SijaintiSuomessa on monia alueellisia pääomasijoittajia, mutta suurin osa pääomasijoittajista tekee sijoi-tuksia koko maahan.

Pääoman lähteetAivan kuten yrityksen johto kilpailee rahoituksesta, kilpailevat pääomasijoittajat rahoituksesta uu-sia rahastoja kerätessään. Saadakseen uuden rahaston kokoon pääomasijoittajan on osoitettavapystyneensä hyvään tuottoon aikaisemmin. Myös sijoitusstrategian tulisi osoittaa, että mahdolli-suudet parempaan tuottoon ovat hyvät verrattuna korkopapereihin tai julkisesti noteerattuihin osak-keisiin sijoittamalla.

Suurin osa pääomasijoittajista kerää varansa ulkoisista lähteistä kuten institutionaalisilta sijoit-tajilta. Suurimpia pääoman lähteitä ovat eläkerahastot, eläkevakuutusyhtiöt, vakuutusyhtiöt sekäjulkiset lähteet. Muita pääoman lähteitä ovat muun muassa pankit, toisiin pääomarahastoihin si-joittavat rahastot sekä yritykset. Tyypillisesti varat kerätään kommandiittiyhtiömuotoiseen, määrä-aikaiseen pääomarahastoon, jossa osakeyhtiömuotoinen hallinnointiyhtiö on vastuunalaisena yh-tiömiehenä. Lisäksi markkinoilla toimii myös sellaisia pääomasijoittajia, jotka eivät kerää erillisiäpääomarahastoja, vaan tekevät sijoituksia omasta taseestaan (corporate venturing).

Yritysten rahoitustarpeetvaihtelevat suuresti esimerkiksikehitysvaiheen mukaan.

13


RahastorakenneSuomessa pääomasijoitustoiminnan kehitys on johtanut kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojenkäyttöön, koska tätä yhtiömuotoa koskevan sääntelyn tahdonvaltaisuus mahdollistaa rahastonmääräaikaisuuden sekä varojen keräämisen ja jakamisen joustavan järjestämisen. Lisäksi vero-rasituksen jakautuminen kommandiittiyhtiön yhtiömiesten (sijoittajien ja hallinnointiyhtiön) keskenon selkeää. Suomen pääomasijoitusyhdistyksestä on saatavilla maksullinen ”Kommandiittityhtiö-muotoiseen pääomasijoitusrahastoon liittyvät sopimukset” -julkaisu, joka kuvaa pääomasijoitus-toimialalla käytettävien rahastosopimusten rakennetta ja sisältöä. Rahastorakennetta voidaankuvata seuraavalla kaaviokuvalla:

Rahastorakenne

14


Rahastorakenteella tavoitellaan sitä, ettei sijoittajille synny suurempaa verokustannusta verrattunatilanteeseen, jossa sijoittajat olisivat sijoittaneet rahaston kohdeyhtiöihin suoraan. Tämä edellyttääusein, että rahasto on verotukselliselta luonteeltaan läpivirtausyksikkö eli transparentti: rahastoitsessään ei ole verovelvollinen, vaan rahaston tulo verotetaan sijoittajatasolla sijoittajan oman ve-rostatuksen mukaisesti. Suomessa joustava hallinnointijärjestelmä ja varojenjakomekanismi saa-vutetaan kommandiittiyhtiöllä, ulkomaisissa rahastoissa käytetään usein Limited Partnership -muotoa.

Rahasto voi tehdä sijoituksen suoraan kohdeyhtiöön (kuva 1) tai yksi- tai useampiportaisenholdingyhtiörakenteen kautta. Esimerkiksi buy out -rahastot perustavat usein apuyhtiön, johonvelkarahoitus kanavoidaan. Apuyhtiö ostaa kohdeyhtiön ja velkarahoituksen korot voidaan vähen-tää kohdeyhtiön tuloista verotettavaa tuloa laskettaessa joko konserniavustusjärjestelmää hyö-dyntämällä tai fuusioimalla kohdeyhtiö apuyhtiöön (kuva 2).

Kuva 1: esimerkki suomalaisesta venture capital -rahastorakenteesta

Kuva 2: esimerkki ulkomaisesta buy out -rahastorakenteesta. Rahasto sijoittaa holdingyhtiön kauttavaroja apuyhtiöön, joka ottaa myös ulkopuolista rahoitusta. Apuyhtiö ostaa kohdeyhtiön.

15


Liiketoimintasuunnitelmassa yrityksen johto määrittelee yrityksen liikeideaan perustuen yrityksenkehittämistavoitteet: markkinamahdollisuuden, menestystekijät, tarvittavat resurssit ja toimenpi-teet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma muodostaa ajatuskehyksen yrityksen liiketoimin-nasta. Suunnitelman laatiminen auttaa johtoa tunnistamaan liiketoiminnan toteuttamiseen liittyviäongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi.

Liiketoimintasuunnitelmaa käytetään• yrityksen oman ydinosaamisen ja kilpailuedun määrittämiseen.• markkinapotentiaalin tunnistamiseen ja kuvaamiseen.• yrityksen liiketoiminnan suuntaamiseen ja liiketoiminnan testaamiseen jo ennen sen toteutta-

mista.• organisaation kehittämiseen ja johtamiseen.• yrityksen ja rahoittajien yhteisenä viestinnän välineenä.

Pääomarahoitusta haettaessa on liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena markkinoida yritystä lu-paavana sijoituskohteena. Uutta sijoituskohdetta analysoidessaan sijoittajat perustavat arvionsayrityksen liiketoimintasuunnitelman tietoihin. Suunnitelman tulee osoittaa sijoittajille liiketoiminnankasvumahdollisuus ja se, että sijoittamalla juuri tähän liiketoimintaan sijoittaja voi saada erinomai-sen tuoton sijoitukselleen.

Hyvä liiketoimintasuunnitelma kuvaa johdon näkemyksen seuraavista asioista:• Mitä yritys aikoo tehdä ja miksi?• Ketkä ovat yrityksen potentiaalisia asiakkaita?• Millaiset ovat yrityksen tavoittelemat markkinat ja mikä on kilpailutilanne?• Mitkä ovat tarvittavat menestystekijät?• Mitä tulee tehdä, että kasvu olisi mahdollista ja liiketoiminta kannattavaa?

Yrityksen toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa. Muutokset vaikuttavat yrityksen toimintaedel-lytyksiin ja sitä kautta sen tavoitteisiin. Liiketoimintasuunnitelmasta saatava jatkuva hyöty edellyt-tää säännöllistä päivittämistä tulevaisuuden ennakoituja kehityssuuntia vastaavaksi. Liiketoiminta-suunnitelma on yrityksen johdon työkalu. Suunnitelman laativat toimitusjohtaja ja johtoryhmä yh-dessä hallituksen ja omistajien kanssa.

Mikäli yrityksellä ei ole aiempaa kokemusta liiketoiminnan suunnittelusta, on asiantuntija-avunkäyttö tässä yhteydessä perusteltua. Asiantuntijoita voidaan käyttää puuttuvan markkinatiedonhankintaan, oikean painopisteen löytämiseen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen analysointiin. Lii-ketoimintasuunnitelman laatimiseksi on apua saatavissa lukuisista lähteistä kuten kirjoista tai ai-hetta käsitteleviltä verkkosivuilta. Tärkeintä on kuitenkin hankkia riittävästi oikeaa tietoa markki-noista ja potentiaalisista asiakkaista.

Liiketoimintasuunnitelman sisältöLiiketoiminnan suunnittelun on perustuttava markkinafaktoihin, jotka lukija voi todentaa. Liiketoi-mintasuunnitelma luo sijoittajalle kuvan suunnitelman laatijoiden kyvystä ymmärtää tavoiteltavienasiakkaiden tarpeita sekä kyvystä analysoida kohdemarkkinoita ja sen kehittymiseen vaikuttaviatekijöitä. Liiketoimintasuunnitelman on oltava huolella laadittu, oleelliset toiminnot ja tavoitteet kat-tava, tasapainoinen kokonaisuus.

Liiketoimintasuunnitelma

16


1. TiivistelmäLiiketoimintasuunnitelman alkuun sijoittuva tiivistelmä, joka on lyhennelmä koko suunnitelman si-sällöstä, on suunnitelman tärkein osa. Tiivistelmän tavoitteena on suunnitelman ydinasioiden esit-tämisen avulla herättää lukijan mielenkiinto suunnitelman lukemiseen ja luoda hyvä ensivaikutel-ma. Tiivistelmän ensimmäinen lause kertoo liikeidean ainutlaatuisuudesta ja markkinatarpeesta.Tiivistelmän ytimenä tulee olla kuvaus siitä asiakkaan ongelmasta, josta markkinatarve syntyy.

Tässä yhteydessä on tärkeää kuvata miten asiakas hyötyy tarjottavaa ratkaisua käyttämällä,olipa kyse mahdollisuudesta kustannusten vähentämiseen, toiminnan tehostamiseen tai liikevaih-don kasvattamiseen.

Ydinkuvauksen jälkeen tulisi selvitä yrityksen ratkaisu asiakkaan ongelman korjaamiseen.Ratkaisun esittelyn on oltava konkreettinen ja siinä tuodaan esille se, mitä yritys tarjoaa ja keilleasiakkaille. Olennainen osa ratkaisun kuvausta on pysyvän kilpailuedun määrittely.

Yrityksen kasvupotentiaalia kuvattaessa on oleellista kertoa tärkeimmistä markkinasegmen-teistä, niiden koosta, markkinan arvioidusta kasvunopeudesta ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä.Tärkeimmät olemassa olevat ja tavoiteltavat asiakkaat kannattaa myös mainita nimeltä.

Markkinamahdollisuuden lisäksi tiivistelmässä tulisi kertoa yrityksen tiimin (avainhenkilöiden)aiemmista saavutuksista ja kokemuksesta sekä siitä, miten avainhenkilöiden osaaminen luo edel-lytykset liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sijoittaja muodostaa näkemyk-sensä yrityksen osaamispääomasta pitkälti avainhenkilöiden kompetenssin pohjalta.

Tiivistelmään kuuluu myös sijoitusmahdollisuuden esittäminen sijoittajille: millaista sijoitustayritys tavoittelee ja millaisiin liikevaihdon kasvuennusteisiin sijoittajalle tarjottava tuotto-odotus pe-rustuu.

Tiivistelmää laadittaessa on oleellista miettiä ne asiat, jotka ovat juuri tämän liiketoiminnankannalta tärkeimpiä ja mitä asioita liiketoiminnassa onnistumisen kannalta on syytä erityisesti pai-nottaa. Tiivistelmä kannattaa kirjoittaa vasta sitten, kun liiketoimintasuunnitelma on muilta osiltaanvalmis. Tiivistelmän ideaalipituus on 2-3 sivua.

2. YritysSuunnitelmassa tulee esitellä yrityksen toiminnan perusta ja taustat: miten yritysidea on saanutalkunsa ja mitä vaiheita yrityksen kehityksessä on tähän asti ollut. Myös se, millaisin panostuksinyritys on edennyt nykyiseen kehitysvaiheeseensa ja millainen on yrityksen nykyinen omistusra-kenne kuvataan. Tämän lisäksi kannattaa kertoa myös yrityksen ulkopuolisista kehityksen tausta-tekijöistä.

Yrityksen toiminta-ajatus ja liikeidea sekä niihin perustuvat keskeiset strategiset valinnat tuleetuoda esiin. Myös yrityksen historia, tulevaisuuden tavoitteet, yrityksen sijainti ja kuvaus yrityksentoimitiloista on hyvä sisällyttää suunnitelmaan.

Tekstiosion sisältö vaihtelee yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Alkavan yrityksen kohdalla onpainotettava valmiuksia tavoiteltavan kasvun saavuttamiseksi kun taas toimivilla yrityksillä on ku-vattava toimintoja (myynti, markkinointi, tuotanto, talous jne.).

Tietojen ja ennusteiden on oltava luotettavia ja todennettavissa. Kaikki liiketoimintasuunnitelmanosat ovat yhtä tärkeitä. Suunnitelman sisällön on oltava tasapainoinen ja kaikki asiat on käsiteltäväyhtä kattavasti. Faktojen ohella sijoittajaa kiinnostavat suunnitelman analyysit ja johtopäätökset.Liiketoimintasuunnitelman rakenne voi vaihdella jonkin verran yrityksen toiminnan luonteesta jatoimialasta johtuen. Tavanomaisesti liiketoimintasuunnitelman osat ovat:

1. Tiivistelmä2. Yritys3. Tuote tai palvelu4. Markkina- ja kilpailutilanneanalyysi5. Markkinointi- ja operatiivinen suunnitelma6. Johtoryhmä ja organisaatio7. Päämäärät ja välitavoitteet (virstanpylväät)8. Taloudelliset tarkastelut9. Liitteet

Liiketoimintasuunnitelman tulee sisältää kaikki tarvittava tieto sijoituksen tekemiseksi. Sijoituspää-tös saattaa olla kielteinen siksi, että sijoittaja ei löydä liiketoimintasuunnitelmasta tarvittavia tietojasijoitusmahdollisuutensa arvioimiseen. Liiketoimintasuunnitelman osien asiasisältöä on kuvattu tar-kemmin seuraavissa kappaleissa.

17


3. Tuote tai palveluYrityksen tuotteiden tai palveluiden piirteet ja ominaisuudet tulee esitellä selkeästi. Tuotteen ku-vaaminen on tehokkainta aloittaa kertomalla kenelle se on tarkoitettu ja minkä asiakkaan ongel-man se ainutlaatuisella tavalla ratkaisee. Ominaisuuksia kuvaillessa korostetaan sitä, miten tavoi-teltavat asiakkaat hyötyvät tarjottavan tuotteen ostamisesta. Jos tuote tai palvelu on tekninen, sentoiminnan perusteet on kerrottava niin selkeästi ja ymmärrettävästi, että kyseistä tekniikan alaatuntematonkin käsittää, mihin tuotteen toiminta perustuu.

Tuotteen tai palvelun menestys markkinoilla perustuu sen paremmuuteen vaihtoehtoisiin rat-kaisuihin verrattuna ja niihin etuihin, joita asiakkaat saavat ostaessaan tuotteen. Kilpailuedut voituoda selkeästi esiin esimerkiksi taulukoimalla vertaamalla tuotteen ominaisuuksia suhteessa asi-akkaan tarpeisiin. Taulukosta suunnitelman lukija pystyy helposti arvioimaan, mikä arvo tarjottaval-la tuotteella tai palvelulla voi olla asiakkaan näkökulmasta.

Uuden teknologian yritysten tuotteisiin ja palveluihin sisältyy suuri riski. Tällöin myös innovaa-tion on oltava merkityksellisempi, jotta korkea riski kompensoituu. Ei siis riitä, että tarjottava tuoteon vähän parempi, halvempi tai monimuotoisempi kuin tarjolla jo olevat vaihtoehdot. Tuotteen onoltava asiakkaalle välttämätön ja ainutlaatuinen.

Jos tuote ei ole vielä valmis myytäväksi, on arvioitava tarvittavat kehityspanokset ja tarvittavaaika tuotteen saamiseksi myyntivalmiiksi.

Alla olevat kysymykset auttavat arvioinnissa.• Onko tuote yhä kehitysvaiheessa? Mikäli on, täytyy suunnitelmassa kuvata mitä virstanpylväi-

tä yritys on jo saavuttanut tuotekehityksessään ja mitä toimenpiteitä on vielä tehtävä ennenkuin tuote on valmis markkinoille.

• Tekeekö yritys tuotekehityksen itse vai onko toiminto ulkoistettu?• Sisältyykö suunnitelmiin mahdollisia ongelmia? Jos sisältyy, miten ne ratkaistaan?• Liittyykö tuotekehitykseen yrityksen sisällä tai ulkopuolella tehtäviä testejä (alpha- ja beta-

testaus)? Mikäli sisältyy, on niiden kuvaus sisällytettävä suunnitelmaan.• Analysoi teknologisen kehityksen aiheuttamat riskit yritykselle ja sen tarjonnalle.

3.1 KilpailuetuTeknologiayrityksen kilpailuetu on perinteisesti ollut yrityksen oma teknologia, joka on suojattupatentein. Suunnitelman kilpailuetuosiossa on analysoitava yrityksen kilpailuedun perusteet ja suun-niteltava kilpailuedun jatkuva ylläpitäminen.

Analyysistä tulisi selvitä, mitä immateriaalioikeuksia yrityksellä on ja mikä näiden merkitys ontuotteen myynnissä ja markkinoinnissa. Esimerkiksi patenttien tai patenttihakemusten tila ja mah-dolliset perusteet sekä suunnitelmat uusien patenttien hakemiseksi on kerrottava. Myös tuotteenhinta ja kustannusrakenne on selvitettävä ja arvioitava mahdolliset ansaintamallit: Onko markki-noilla näyttöjä näiden mallien toimivuudesta?

Kullakin tuotteella on oma elinkaarensa. Hyvin harvoin yritys pystyy kasvamaan pääomara-hoituksen edellyttämällä nopeudella vain yhden tuotteen varassa. Yhden tuotteen yritykset eivättäten juurikaan kiinnosta sijoittajia. Tämän vuoksi on hyvä kuvata myös seuraavien sukupolvientuotteita tai täysin uusia potentiaalisia tuotteita sekä niiden kehittämiseksi tarvittavaa panostusta.

Yrityksen tuotteiden tai palveluiden piirteetja ominaisuudet tulee esitellä selkeästi.

18


4. Markkina- ja kilpailutilanneanalyysiPääomarahoituksen keskeinen edellytys on yrityksen mahdollisuus kasvuun ja merkittävään ar-vonnousuun. Pääomasijoittaja haluaa vakuuttua siitä, että yrityksen liiketoiminnalla ja sen tuotteillatai palveluilla on todellisia mahdollisuuksia menestyä kaupallisesti. Liiketoimintasuunnitelman mark-kina- ja kilpailutilanneanalyysiin on syytä sisällyttää huolellinen analyysi tuotteen tai palvelun mark-kinapotentiaalista sekä analysoida niitä keinoja, joilla markkinaosuutta voidaan nostaa ja millaisetkustannukset tästä aiheutuvat. Useimmiten kasvu edellyttää kansainvälistymistä.

4.1 Markkina-analyysiKannattavan liiketoiminnan edellytykset on selvitettävä analysoimalla yrityksen kohdemarkkinat jakriittiset menestystekijät. On erityisen tärkeää, että markkina-analyysi perustuu luotettavaan jatodennettavissa olevaan markkinainformaatioon.

Markkina-analyysiin tulee sisällyttää syvällinen katsaus yrityksen toimialaan sekä potentiaali-siin asiakkaisiin. Lisäksi sen tulee sisältää tietoja markkinoiden koosta, kasvuvauhdista, teknologi-oiden kehittymisestä, toimialan sääntelystä sekä markkinoiden tulevaisuudennäkymistä. Tämänlisäksi markkina-analyysi selvittää potentiaalisten asiakkaiden lukumäärää, ostotiheyttä ja sitä,millainen on tyypillinen ostopäätöksen tekijä. Nämä tiedot tukevat myyntiennusteita ja hinnoittelu-strategiaa, jotka yhdessä vaikuttavat yrityksen muihin markkinoinnin osastrategioihin, kuten jake-lustrategiaan ja myyntistrategiaan. Markkina-analyysin lopuksi määritellään yrityksen tavoittelemamarkkinaosuus kohdemarkkinoista.

4.2 KilpailutilanneKilpailutilanteen kuvaus on olennainen osa liiketoimintasuunnitelmaa; jokainen tuote ja palvelujoutuu kilpailutilanteeseen. Yrityksen lanseeratessa tuoteuutuuden, on suunnitelmassa hyvä sel-vittää, miten saman tarpeen tyydyttäminen on tapahtunut tähän asti, millaisia vaihtoehtoisia toi-mintatapoja olisi valittavissa ja miten uusi tuote tulee kilpailemaan nykyisiä ratkaisuja vastaan.Sijoittaja haluaa tietää miksi ja miten yritys kykenee menestymään kilpailutilanteessa. Suunnitel-massa on nimettävä ja analysoitava samoista asiakkaista kilpailevat (tärkeimmät) yritykset. Mitkäovat näiden kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet? Entä missä ovat kilpailijoiden toiminnallisetvahvuudet ja heikkoudet?

Kilpailijoista ja näiden markkinaosuuksista laaditaan yhteenveto. Kilpailijoiden vastineita yri-tyksen tuotteen aiheuttamaan uuteen kilpailutilanteeseen arvioidaan mahdollisuuksien mukaan.Lisäksi on hyvä tehdä tuotevertailu esimerkiksi hintaan, takuisiin, laatuun, päivityksiin, ominai-suuksiin ja jakelustrategioihin perustuen. Käytetyt tietolähteet on mainittava, jotta sijoittaja pystyyitse päättelemään, onko tiedot hankittu luotettavista lähteistä. Arvokkain tietolähde on asiakkaattai potentiaaliset asiakkaat. Tietolähteinä voi johdon omien markkinatutkimusten lisäksi käyttäämyös kaupallisia markkinatutkimuksia, konsultteja ja markkinoiden muita asiantuntijoita.

Pääomarahoituksen keskeinen edellytyson yrityksen mahdollisuus kasvuun jamerkittävään arvonnousuun.

19


5. Markkinointi- ja operatiivinen suunnitelmaMarkkinointi- ja operatiivinen suunnitelma kuvaa sen, kuinka yrityksen toiminnot järjestetään.

5.1 MarkkinointisuunnitelmaMarkkinointisuunnitelman keskeinen tarkoitus on vakuuttaa pääomasijoittaja siitä, että yrityksenon mahdollista hankkia tavoittelemansa asiakkaat sekä saavuttaa riittävä myynti kannattavan liike-toiminnan aikaansaamiseksi. Laaditut myyntiennusteet ovat kaiken muun analyysin pohjana ainakasvunopeuden arvioimisesta tarvittavan ulkoisen rahoituksen määrän arvioimiseen saakka. Mark-kinointisuunnitelmassa kuvataan liiketoiminnan kehitystavoitteet ja se, kuinka näihin tavoitteisiinpäästään. Markkinointisuunnitelma muodostuu liiketoimintamallista sekä jakelukanava-, hinnoitte-lu- ja myynninedistämissuunnitelmista.

• Liiketoimintamalli kuvaa, miten ja millaisin rakentein yrityksen liiketoimintaa toteutetaan. Malliperustuu tavoiteltavan liiketoiminnan arvoketjun rakenteeseen ja siihen, miten uusi liiketoimin-ta tähän arvoketjuun liitetään (mitä tehdään itse, mitä ulkoistetaan, ketkä ovat tarvittavat part-nerit jne.).

• JakelukanavaMarkkinoinnin ja myynnin suurin haaste on potentiaalisten ostajien tavoittaminen. Tehokkaim-min potentiaaliset ostajat tavoittaa näitä asiakkaita jo ennestään palvelevan jakelukanavankautta. Vaihtoehtoisten jakelukanavien edut ja haitat on kuvattava suunnitelmassa ja perus-teltava se, miksi valittu ratkaisu on yrityksen kasvun kannalta paras. Mikäli käytetään useitarinnakkaisia jakelukanavia, on niiden oltava keskenään yhteensopivia. Esimerkiksi järjestely,jossa yritys myy toisaalta tuotteita suoraan kuluttajille ja toisaalta samoja tuotteita vähittäisliikkei-den kautta, saattaa johtaa siihen, että vähittäisliikkeet kieltäytyvät toimimasta jälleenmyyjinä.

• HinnoitteluTuotteen tai palvelun hinnoittelu antaa sijoittajalle lähtökohdan liiketoiminnan kannattavuudenarviointiin. Hinnoittelun perustana on tuotteen tai palvelun asiakkaalle tuoma lisäarvo. Hinnoit-telustrategiassa on huomioitava hinnoittelun päätekijät eli kilpailutilanne, tuotantokustannuk-set ja käytettävän jakelutien kustannukset. Hinnoittelustrategiassa on huomioitava mahdolli-suuksien mukaan tulevien tuoteratkaisujen hinnoittelun suuntaviivat.

• Myynninedistäminen sisältää suunnitelmat tuote-esitteistä ja mainoskampanjoista, yrityk-sen internet-sivujen hyödyntämisestä, messuille osallistumisesta sekä mahdollisesta muustamyynninedistämisestä. Hyvin tehty myynninedistämissuunnitelma auttaa yritystä toimenpitei-den johdonmukaisessa toteutuksessa.

5.2 Operatiivinen suunnitelmaOperatiivinen suunnitelma sisältää kuvauksen siitä, kuinka yrityksen tuotanto järjestetään, kuinkatuote tehdään tai palvelu tuotetaan. Myös yrityksen tuotekehitystoiminta muiden toimintojen tuke-na sisällytetään operatiiviseen suunnitelmaan. Tuotantotilojen sijainti-, tila- ja laitevaatimukset onmainittava. Lisäksi kuvataan osaavan työvoiman ja raaka-aineiden saatavuus sekä logistisiin jär-jestelyihin vaikuttavat tekijät. Vaatiiko kysynnän kasvu lisäinvestointeja? Jos valmistus- tai kokoon-panotyötä ulkoistetaan, on ulkoistamisen merkitys yrityksen toiminnalle analysoitava. Jos tuotteenprototyyppiä tai valmistuslinjaa ei ole vielä kehitetty valmiiksi, liitetään mukaan kehitystyön aikatau-lu ja budjetti.

Markkinointisuunnitelmassa kuvataanliiketoiminnan kehitystavoitteet.

20


6. Johtoryhmä ja organisaatioPääomasijoittaja sijoittaa ihmisiin, joilla on sekä kokemusta että edellytykset johtaa kasvavaa jakannattavaa yritystä. Suunnitelman tähän osaan sisällytetään avainhenkilökuvaukset, joissa onmainittu henkilöiden keskeiset vahvuustekijät – millä toiminnan osa-alueella ja millä valmiuksillakukin avainhenkilö tulee myötävaikuttamaan yrityksen menestykseen. Tarkoituksena on osoittaa,että johdolla on kyky toteuttaa laatimansa liiketoimintasuunnitelma.

Johtoryhmässä on hyvä olla osaamista eri sektoreilta, kuten strategiasta, rahoituksesta jamarkkinoinnista. Myös johtajien roolit määritellään vastaavasti. Jokaisen johtoryhmän jäsenen eri-tyisosaaminen ja se, miten osaaminen tukee liiketoimintaa, on kuvattava. Varsinkin teknologiayri-tyksissä, joissa tarvitaan sekä teknologia- että liiketoimintaosaamista, on oikea yhdistelmä vah-vuustekijöitä erittäin tärkeä sijoittajalle. Yksityiskohtaisemmat ansioluettelot oheistetaan.

Lisäksi liiketoimintasuunnitelmassa tulisi mainita• Tämänhetkiset ja tulevat puutteet johdon osaamisessa sekä se, kuinka näihin tarpeisiin han-

kitaan täydennystä. Luonnollisesti aloittavissa yrityksissä on liiketoiminnan kokonaisuudenhallinnassa usein puutteita. Pääomasijoittaja voi joskus auttaa hyvien osaajien löytämisessä.

• Käytössä olevat järjestelmät, joiden avulla arvioidaan johdon ja työntekijöiden suoriutumista.• Tilintarkastajat ja neuvonantajat.• Mahdolliset ulkopuoliset, riippumattomat hallituksen jäsenet ja heidän tuomansa lisäarvo lii-

ketoiminnalle. Useat pääomasijoittajat haluavat oman edustajansa tai ulkopuolisen asiantun-tijan hallitukseen. Suurella osalla pääomasijoittajista on aikaisempaa kokemusta toimialastatai rahoituksesta sekä kokemuksia nopean kasvun ja kehityksen aikaansaamisesta.

7. Tavoitteet ja päämääräLiiketoimintasuunnitelman arvo paljastuu, kun kuvattuja toimenpiteitä toteutetaan ja liiketoiminta-suunnitelma muuttuu asiakirjasta eläväksi toimintasuunnitelmaksi. Tavoitteet ovat suunnitelmanydin. Suunnitelluille toimenpiteille tulee osoittaa vastuulliset henkilöt ja budjetit sekä asettaa mittarit.

Päämäärään edetään tavoitteiden kautta ja tavoitteiden toteutumista mitataan saavutetuillavirstanpylväillä. Oikein asetetut virstanpylväät auttavat hahmottamaan sen, mitkä asiat on toteu-tettava tärkeydeltään ensimmäisinä. Toisaalta virstanpylväitä tarkastelemalla havaitaan, mitkä asi-at voidaan tehdä samanaikaisesti ja mitkä edellyttävät edeltävän vaiheen valmistumista. Tällä pe-rusteella voidaan arvioida resurssien riittävyyttä aiottujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tavoitteiden ja virstanpylväiden esittäminen on yksinkertaisinta taulukkomuodossa. T&K-pro-jekteille sekä markkinointi- ja myyntitoimenpiteille voi laatia omat taulukkonsa. Oleellista on, ettävirstanpylväitä on valittu tarpeeksi paljon ja niin, että niiden saavuttamisesta tai saavuttamattajäämisestä voidaan päätellä yrityksen kehittymisnopeus.

Pääomasijoittajille esiteltävän liiketoimintasuunnitelman päämääränä on osoittaa sijoittajille mah-dollisuus sijoituskohteesta irtautumiseen mahdollisimman suurella voitolla. Eri irtautumismahdolli-suudet ja -tavoitteet on hyvä ottaa esille keskusteluissa sijoittajien kanssa. Irtautumistavoitteetvaikuttavat usein jo sijoitushetkestä asti niihin strategisiin valintoihin, jotka ohjaavat yrityksenkehittämistä.

Pääomasijoittaja sijoittaa ihmisiin, joillaon sekä kokemusta että edellytyksetjohtaa kasvavaa ja kannattavaa yritystä.

21


8. Taloudelliset ennusteetYritystoiminnan taloudellinen tarkastelu on sanallisen suunnitelman numeromuotoinen yhteenve-to. Huolellisesti laaditut ja toimintasuunnitelmasta johdetut taloudelliset ennusteet, osoittavat si-joittajalle, että johto on analysoinut markkinamahdollisuuden asianmukaisesti ja ymmärtää kasvu-suunnitelmien taloudelliset reunaehdot. Pääomasijoittaja käyttää ennusteita arvioidessaan sitä,kasvaako yritys tarpeeksi tarjotakseen sijoittajalle riittävän tuoton sijoitetulle pääomalle sekä sitä,ovatko yrityksen kasvutavoitteet realistiset.

Pääomasijoittajat odottavat näkevänsä kattavat taloudelliset laskelmat – sisältäen tuloslaskel-man, taseen sekä kassavirtalaskelmat seuraaville kolmelle tai viidelle vuodelle. Laskelmissa esite-tään yleensä kuukausittainen kassavirta, kunnes se muuttuu positiiviseksi, ja tämän jälkeen vuo-sittaisia lukuja. Lukujen on oltava ajan tasalla ja helposti päivitettävissä. Liiketoimintasuunnitel-maan olisi syytä sisällyttää myös perusteita liikevaihto- ja kuluoletusten tueksi.

Taloudellisten ennusteiden laatiminen• Myynti, kulut (kiinteät ja muuttuvat), kassavirta ja käyttöpääoma on arvioitava todenmukai-

sesti. Nykyiset ja tulevat voittomarginaalit on arvioitava kilpailun vaikutukset huomioiden.• Tarvittavien investointien määrä on arvioitava.• Yrityksen gearing-luku (vieraan ja oman pääoman suhde) on laskettava. Myös lainojen vakuu-

tena käytetty omaisuus on kerrottava ja sen käypä arvo on arvioitava.• Kaikki kulut on pystyttävä arvioimaan. Erityisesti myynti- ja markkinointikulut on huomioitava.

On myös selvitettävä myyntihinnat ja hinnoitteluperiaatteet.• Jokaiselle yrityksen liiketoiminta-alueelle on laadittava budjetti ja kuvattava miten budjetin to-

teutuminen varmistetaan.• Suunnitelmaan voi laatia ennusteita (herkkyysanalyysejä) perustuen eri myyntilukuihin, kului-

hin tai kassavirtaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Suunnitelman laatimisessa apunavoi käyttää ”entä jos” -kysymyksiä:

- Entä jos myynti vähenee 20 %?- Entä jos raaka-ainekulut kasvavat 30 %?- Entä jos molemmat tapahtuvat, kuinka tämä vaikuttaisi voittoihin ja kassavirtaennustei- siin?

• Jos näköpiirissä on jatkorahoituksen kerääminen (tyypillistä teknologiayrityksessä), on arvioi-tava uusien rahoituskierrosten todennäköinen ajankohta. Lisäksi on hyvä kertoa, mitkä virs-tanpylväät liittyvät näiden rahoituskierrosten toteuttamiseen.

• Tavoitteiden on oltava saavutettavissa – yltiöoptimismi ei ole suotavaa. Haasteet on kartoitet-tava ja tuotava esille. On myös näytettävä, miten niihin aiotaan vastata.

Ulkopuolisen neuvonantajan käyttö voi olla hyödyksi erityisesti taloudellisten ennusteiden arvioimi-sessa.

8.1 Tarvittavan rahoituksen määrä ja käyttötarkoitusTarvittavan rahoituksen määrä ja lähde (esimerkiksi nykyomistajat, pääomasijoittaja, pankki, julki-set rahoitustahot) on arvioitava. Lisäksi on laadittava suunnitelma, mihin hankittava rahoitus tul-laan käyttämään. Mukana tulee olla hankkeen toteutusaikataulu sisältäen pääomakulut, tilauksetja tuotantoaikataulu.

8.2 Riskien arviointiRiskien arvioinnilla lisätään suunnitelman realistisuutta ja helpotetaan reagoimista sen toteutta-mista vaikeuttaviin tekijöihin. Riskianalyysin voi esittää esimerkiksi SWOT-menetelmällä (vahvuu-det, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Suunnitelman uskottavuus kärsii, jos siinä ei ole huomi-oitu liiketoimintaan liittyviä negatiivisia tekijöitä. Analysoimalla riskejä ja varautumalla niiden toteu-tumiseen pitää yritys itsellään aloitteen suunnitelman toteutuskelpoisuuden keskusteluissa.

Taloudellinen tarkastelu onsanallisen suunnitelmannumeromuotoinen yhteenveto.

22


9. LiitteetLiiketoimintasuunnitelman liitteinä esitetään kaikki yksityiskohtainen informaatio, joka varsinaises-sa suunnitelmassa on esitetty tiivistettynä.

Tyypillisiä liitteitä ovat:• yrityksen tiimin jäsenten yksityiskohtaiset CV:t• yksityiskohtaiset taloudelliset tarkastelut, herkkyysanalyysit ja selvitys laskelmissa käytetyistä

oletuksista• tuotteiden tekniset kuvaukset• yritys- ja tuote-esitteet• yksityiskohtaiset projektisuunnitelmat• luettelo käytetyistä markkinatiedon lähteistä ja haastateltujen asiakkaiden yhteystiedot.

Liiketoimintasuunnitelman esitystapaLiiketoimintasuunnitelman on oltava helppolukuinen. Kirjoitustyylin tulee olla selkeä, erityisesti sel-vitettäessä teknisiä ominaisuuksia. Ammattitermistön liiallista käyttämistä pitäisi välttää – doku-menttia kirjoitettaessa kannattaa kohderyhmänä pitää henkilöitä, joilla ei ole kokemusta yrityksentoimialalta.

Suunnitelma on hyvä antaa jonkun ulkopuolisen luettavaksi ja pyytää tätä kommentoimaansen selkeyttä ja luettavuutta. Suunnitelmaa kirjoitettaessa tulisi muistaa, että suunnitelman aiottulukija on potentiaalinen sijoittaja. Sijoittajan on vakuututtava siitä, että yrityksellä on mahdollisuuk-sia menestyä taloudellisesti myös mahdollisesti kiristyvässä kilpailutilanteessa, sekä erityisesti sii-tä, että liiketoiminnalla on potentiaalia kasvattaa yrityksen arvoa ja tuottaa sijoittajalle voittoa.

Seuraavat seikat on hyvä pitää mielessä liiketoimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa:• Liiketoimintasuunnitelman osat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Si-

joittaja kiinnittää huomiota mahdollisiin epäjohdonmukaisuuksiin suunnitelmassa.• Asioiden käsittelyn keskipisteenä on oltava asiakastarpeet ja -hyödyt eikä tekniset yksityis-

kohdat.• Hanki riittävät ja paikkansapitävät tiedot johtopäätösten teon perustaksi. Osoita, älä väitä!

Tällöin voit helposti perustella tekemäsi valinnat.• Suunnitelman pituus vaihtelee tapauskohtaisesti. Oleellista on, että asiat esitetään tiiviisti ja

tasapainoisesti. Suunnitelman tulisi olla tarpeeksi pitkä kattaakseen aiheen riittävästi, muttasamalla tarpeeksi lyhyt säilyttääkseen kiinnostavuutensa.

• Kaaviot ja taulukot havainnollistavat ja yksinkertaistavat monimutkaisia asioita.• Teksti on hyvä jakaa kappaleisiin otsikoilla ja alaotsikoilla. Tekstin tulee olla aseteltu siististi,

ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, joilla on usein suuri vaikutus lukijaan.

Liiketoimintasuunnitelmanon oltava helppolukuinen.

23


Sijoitusprosessin kesto, alkaen liiketoimintasuunnitelman ensimmäisestä arvioinnista ja päättyensijoitukseen, vaihtelee kuukauden ja vuoden välillä. Yleisin sijoitusprosessin kesto lienee kahden jakuuden kuukauden välillä. Sääntöihin on aina olemassa poikkeuksia; prosessi voi poikkeustapa-uksessa olla hyvin lyhytkin. Prosessin kestoa määrittelee pitkälti liiketoimintasuunnitelman ja muunmateriaalin informaation laatu ja saatavuus.

Ensimmäinen yhteydenottoKun liiketoimintasuunnitelma on valmis ja ulkopuolisen ammattilaisen tarkastama, voi sen toimit-taa muutamalle pääomasijoittajalle. Pääomasijoittajat pitäisi valita siten, että hanke vastaa pää-omasijoittajan sijoituskriteerejä, kehitysvaihetta ja tarvittavan pääomasijoituksen tyyppiä, toimialaa,rahoitustarpeen määrää sekä sijaintia. Ensivaiheessa vain liiketoimintasuunnitelman tiivistelmä voiolla riittävä. Pelkän tiivistelmän lähettäminen paitsi säästää kustannuksia myös parantaa mahdol-lisuuksia saada huomiota. Yleensä pääomasijoittaja antaa alustavan vastauksen jatkohalukkuu-destaan muutaman viikon sisällä. Pääomasijoittaja saattaa pyytää lisäinformaatiota tai ehdottaatapaamista. Jos vastaus on kieltävä, kannattaa selvittää, mikä hylkäämisen syy oli. Jotta liiketoi-mintasuunnitelmaa voidaan parantaa seuraavaa hakukierrosta varten, kannattaa selvittää olikosyynä esimerkiksi huonosti laadittu liiketoimintasuunnitelma, johdon heikkoudet tai puutteellinenmarkkinatutkimus.

SalassapitoJos hanke on erityisen salainen, voi olla hyvä

• palkata ulkopuolinen neuvonantaja.• tarkistaa, onko pääomasijoittajalla intressikonflikteja, esimerkiksi kilpailevia sijoituskohteita.• jättää pois luottamuksellista tietoa.• lähettää vain liiketoimintasuunnitelman tiivistelmäkappale.• käyttää salassapitosopimusta.

Salassapitosopimuksen allekirjoittamista voi pyytää ennen koko liiketoimintasuunnitelman lähettä-mistä. On kuitenkin suositeltavaa vaatia salassapitosopimusta vasta, kun pääomasijoittaja on lu-kenut liiketoimintasuunnitelman tiivistelmäkappaleen ja hyväksynyt sen jatkoon. Monien muidensopimusten tavoin salassapitosopimuksetkin tehdään nykyisin usein englannin kielellä, jolloin käy-tetään esimerkiksi termiä non-disclosure agreement (NDA).

Miten pääomasijoittaja arvioiliiketoimintasuunnitelmaa?Sijoittaja pyrkii arvioimaan liiketoimintasuunnitelmassa seuraavia pääkohtia:

• Onko tuote tai palvelu kaupallistettavissa?• Onko yrityksellä potentiaalia jatkuvaan kasvuun?• Onko johdolla edellytyksiä hyödyntää potentiaalia ja ohjata yritys eri kasvuvaiheiden läpi?• Vastaako riski odotettavaa tuottoa?• Vastaako odotettava tuotto sijoituskriteereitä?

Pääomasijoitusprosessi

24


Liiketoimintasuunnitelmanesittäminen ja neuvottelutJos pääomasijoittaja on kiinnostunut jatkamaan neuvotteluita, on tärkeää, että kaikki prosessissamukana olevat johdon jäsenet voivat esittää liiketoimintasuunnitelman uskottavasti. Johdon onosattava vastata kaikkiin liiketoimintaideaan, markkinoihin, liiketoimintaan tai tulevaisuuden odo-tuksia koskeviin kysymyksiin vakuuttavasti. Jos neuvottelut tai lisäinformaatio ovat tyydyttäviä,sijoittaja jatkaa neuvotteluita. Ensimmäinen vaihe on määrittää liiketoiminnan arvo.

Liiketoiminnan arvonmääritysYrityksen tai liiketoiminnan arvo voidaan laskea usealla eri tavalla. Pääomasijoittajien arvonmääri-tystavat perustuvat yhtäältä arvioon siitä, mikä on liiketoiminnan arvo ennen sijoitusta ja toisaaltasiihen, mikä on sijoitettavan yrityksen tuottopotentiaali sijoituksen jälkeen ja mikä olisi todennäköi-nen exit-vaiheessa saatava hinta. Alla kuvataan pääomasijoittajien liiketoiminnan arvonmäärityk-seen käyttämiä menetelmiä.

Liiketoiminnan arvo perustuu pörssissä noteerattujenvastaavien samalla toimialalla toimivien yritystenarvoon tai tiedossa olevista vastaavista yrityksistämaksettuihin hintoihin yrityskauppatilanteessa.Menetelmää voidaan kutsua nimellä markkinamallitai arvokerroinperusteinen arvostus.

Tässä arvonmääritystavassa yritykselle määritellään sopiva arvokerroin, yleensä liiketoiminnan arvosuhteessa liikevoittoon, nettotulokseen (P/E-luku) tai muuhun toimialan ominaispiirteet huomioi-vaan toiminnan tunnuslukuun. Näin esimerkiksi P/E-luku lasketaan jakamalla vertailuyhtiön osak-keen pörssikurssi osakekohtaisella tuloksella. Suomessa noteerattujen yritysten P/E-luvut löytyvätesimerkiksi Kauppalehdestä tai Taloussanomista. Jos sopivaa vertailuyritystä ei löydy Suomesta,voi internetin avulla löytyä tietoa muiden pörssien vastaavista yrityksistä. Kohdeyrityksen arvomääritellään kertomalla liiketoiminnan tulos (esim. tulos verojen jälkeen) lasketulla arvokertoimella(P/E-luvulla).

Arvokertoimia tarkastellessa on syytä huomioida, minkä tilikauden tuloksen mukaan ne onlaskettu ja onko vertailuyrityksen ja kohdeyrityksen toimintojen ja laskentaperiaatteiden välillä ero-ja. Myös yhtiöiden rahoitusrakenteen erot tulisi huomioida markkinamallin mukaisessa arvostuk-sessa. Arvokertoimet vaihtelevat toimialan kasvupotentiaalin, yritysten koon, sijoittajien kiinnos-tuksen ja yrityksen johdon mukaan.

Noteeraamattoman yrityksen arvokertoimet ovat yleensä alhaisemmat kuin noteeratun, koska• osakkeita ei voi myydä ja ostaa aina niin halutessaan.• noteeraamaton yritys on yleensä pienempi, jolloin liiketoiminnan riski on korkeampi, koska

tuote- tai palveluportfolio on pienempi tai maantieteellinen kattavuus suppeampi.• yritys on riippuvainen harvoista henkilöistä tai asiakkaista.

Noteeraamattoman yrityksen arvokerroin voi olla kuitenkin korkeampi, jos• oletettu kannattavuus ja kasvu on vertailuyhtiöitä parempi.• kaupan kohteena on enemmistö osakekannasta.• sijoittajien välillä on kilpailua.

Jos hanke on erityisen salainen,voi olla hyvä käyttääsalassapitosopimusta.

25


Arvokertoimiin perustuva menetelmä on pääomasijoittajien yleisimmin käyttämä arvonmääritys-menetelmä.

Yritykselle voidaan laskea arvo myös siten, ettäsen omistajalleen tuottamat kassavirrat vastaavatpääomasijoittajan yhtiöön sijoittamalleen pääomalleasettamaa tuottovaatimusta. Tätä menetelmääkutsutaan tuottoperusteiseksi arvonmääritykseksi.

Pääomasijoittajat tarkastelevat sijoituksen kokonaistuottoa, joka mitataan yleensä vuotuisena tuot-tona sijoitetulle pääomalle. Käytännössä pääomasijoittaja arvioi sijoituksen sisäisen korkokannan(IRR) koko sijoitusjaksolle. Kokonaistuotossa otetaan huomioon lainanlyhennykset, mahdollisetmyyntivoitot (irtautumisessa tai osakkeiden osittaisessa myynnissä) ja tulot osingoista tai muistapalkkioista. Tuottotavoite riippuu riskitasosta: mitä korkeampi riski, sitä korkeampi pitää tuotonolla, ja se voi vaihdella toimialasta ja liiketoiminnan vaiheesta riippuen.

Tuottovaatimukseen vaikuttavat seuraavat tekijät:• liiketoimintaan liittyvät riskit• ajanjakson pituus, jona sijoittajan pääoma on sidottu liiketoimintaan• arvioidun irtautumisen helppous (myynti, listautuminen jne.)• mukana olevien pääomasijoittajien määrä (eli näiden välinen kilpailu).

Sekä markkinamalli että tuottoperusteinen arvonmääritysmalli perustuvat rahoitusteorian tällähetkellä tarjoamaan parhaaseen selitykseen osakkeen arvostuksesta. Nykykäsityksen mukaanyhtiön osakekannan arvo muodostuu yrityksen maksamien tulevien osinkojen nykyarvosta. Mene-telmien erot liittyvät pääasiassa arvonmäärityksen perusteena olevaan tietoon; onko tieto yleistämarkkinatietoa vai tätä yksityiskohtaisempaa yhtiökohtaista tietoa. Luotettavan arvonmäärityksentekeminen edellyttää yleensä useamman kuin yhden menetelmän käyttämistä.

Muita tapoja laskea liiketoiminnan arvoPääomasijoittajat käyttävät myös muita tapoja liiketoiminnan arvonmääritykseen. Pääomasijoitta-jien yleisesti käyttämät arvonmääritysmenetelmät tärkeysjärjestyksessä ovat:

• lähiaikoina tapahtuneiden sijoitusten arvostus• tulosperusteiset arvokertoimet• substanssiarvo• liiketoiminnan diskontatut kassavirrat tai tulokset• investoinnin diskontatut kassavirrat• muut menetelmät mukaan lukien toimialakohtaiset tunnusluvut.

Henkilökohtainen sitoutuminenOmistajien ja johdon on esitettävä pääomasijoittajille sitoutuneisuutta ja luottavaisuutta yhtiöntoimintaan. Sitoutumista osoittaa esimerkiksi henkilökohtainen taloudellinen sitoutuminen liike-toimintaan.

RahoitusrakenneKokeneet neuvonantajat osaavat auttaa neuvottelemaan järkevät pääomasijoituksen ehdot. Saa-dakseen sijoituksen, tulee nykyisten omistajien olla valmiita antamaan riittävä omistusosuus sijoit-tajalle. Sijoittajan osuudesta riippumatta tulee päivittäinen liiketoiminta olemaan johdon vastuulla.Sijoittajan osallistuminen yrityksen toimintaan riippuu pääomasijoittajan tyylistä sekä siitä, mitäasiasta on sovittu. Pääomasijoittamisen luonteeseen kuitenkin kuuluu sijoittajan aktiivinen osallis-tuminen kohdeyrityksen kehittämiseen.

Transaktio voidaan rahoittaa monella tavalla, ja eri tapojen valinta on neuvotteluista kiinni.Pääomasijoittaja tekee alustavan tarjouksen ja rahoitusrakennetarjouksen, jota yrittäjä yhteistyös-sä sijoittajan kanssa voi neuvonantajineen räätälöidä vastaamaan liiketoiminnan tarpeita. Pää-omasijoittaja voi tarjota pääomasijoituksen lisäksi myös muuta rahoitusta.

Pääomasijoittajan mukanaolo liiketoiminnan rahoituksessa helpottaa muiden rahoitustyyppiensaamista. Ehdotettu rahoituspaketti voi sisältää esimerkiksi seuraavassa kappaleessa esitettyjä osia.

26


Pääomasijoittajien käyttämät rahoitusvälineet(rahoitusinstrumentit)Yhtiön pääoma jaetaan perinteisesti kahteen pääryhmään: omaan ja vieraaseen pääomaan. Pää-omasijoitukset ovat yleensä ehdoiltaan omaa pääomaa (equity) tai oman ja vieraan pääomanominaisuuksia yhdistelevää välipääomarahoitusta (mezzanine). Oman pääoman sijoitukset ovatyleensä osakesijoituksia. Välipääomarahoitusta ovat esimerkiksi vaihtovelkakirjalaina ja pääoma-laina.

Eduskunnalle on 2.9.2005 annettu esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 109/2005).Se uudistaisi osakeyhtiön eräitä tasekäsitteitä ja laajentaisi rahoitusvälineiden valikoimaa. Seu-raavassa on ao. kohdissa mainittu joitakin ennakoitavissa olevia uuden osakeyhtiölain tuomiauutuuksia:

Oma pääoma: osakkeetOsake on osakeyhtiön peruskäsite, sillä osakkeenomistajien osakkeista maksama määrä muo-dostaa yhtiön varallisuuden perustan, sidotun oman pääoman, joka voidaan palauttaa vain vel-kojien luvalla tai muiden velkojien saatua maksun. Osakkeenomistajien viimesijaiseen saamisoi-keuteen liittyy määräysvalta, sillä osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajille kuuluu päätösvaltayhtiön tärkeimmissä asioissa.

Yleensä jokaisella osakkeella on yhtäläiset oikeudet, mutta tästä voidaan osakeyhtiölain salli-milta osin poiketa yhtiöjärjestysmääräyksin. Osakeyhtiölain mukaan osakkeet, joiden yhtiöjärjes-tyksen mukaiset oikeudet päätöksenteossa tai varojenjaossa poikkeavat toisistaan, muodostavateri osakelajeja. Tällä on merkitystä eräissä päätöksentekotilanteissa, joissa äänestetään osakela-jeittain.

Etuosakkeeksi sanotaan osaketta, jolle on annettu joltain osin muita parempi oikeus yhtiönvaroihin, mutta jonka äänioikeutta on usein voimakkaasti rajoitettu. Muutoin osakkeiden tuotta-missa äänimäärissä voi nykylain mukaan olla enintään 20-kertainen ero. Uuden osakeyhtiölainmyötä tulee ilmeisesti mahdolliseksi määrätä huomattavasti vapaammin osakkeiden ominaisuuk-sista, esimerkiksi äänivallattomiin osakkeisiin ei tarvitsisi liittää erityistä taloudellista oikeutta ja osa-kelajien välinen ääniero olisi muutoinkin vapaa.

Osakkeita voidaan yhtiön rekisteröimisen jälkeen antaa osakkeenomistajille heidän omistuk-sensa mukaisessa suhteessa maksua vastaan (uusmerkintä) tai maksutta (rahastoanti). Uusmer-kintä voidaan myös suunnata eli antaa aiemmasta osakeomistuksesta riippumatta vain osalle osak-kaista tai kokonaan uusillekin tahoille. Tarvittavasta päätöksenteosta ja rekisteröintimenettelystäon osakeyhtiölaissa yksityiskohtaiset määräykset. Uudessa osakeyhtiölaissa uusmerkintään liitty-vää päätösmenettelyä helpotetaan jonkin verran.

Oma pääoma: optio-oikeudetUusmerkintää vastaavalla tavalla yhtiö voi antaa osakkailleen tai muille tulevaisuudessa toteutetta-van oikeuden (ei velvollisuuden) merkitä yhtiön osakkeita tietyillä ehdoilla. Optio-oikeus voidaanantaa maksua vastaan tai maksutta, mutta sen perusteella merkittävästä osakkeesta on ainamaksettava rahassa vähintään osakkeen merkintähinta (kirjanpidollinen vasta-arvo). Optio-oikeu-den perusteella saadut maksut kirjataan sidottuun omaan pääomaan. Käytännössä optio-oikeuk-sia käytetään henkilöstön kannustamiseen ja sitouttamiseen sekä joskus joidenkin osakkaidenomistusosuuden turvaamiseen (diluutiosuoja). Optio-oikeuksien antaminen ja niiden perusteellatehtävät osakemerkinnät edellyttävät rekisteröintiä.

Uuden osakeyhtiölain perusteluissa on nimenomaan mainittu, että yhtiö voisi hankkia takaisinomia optio-oikeuksiaan, jos sille on taloudellinen peruste, kuten henkilöstölle annetun optio-ohjel-man peruuttaminen.

Pääomasijoittamisen luonteeseen kuuluusijoittajan aktiivinen osallistuminenkohdeyrityksen kehittämiseen.

27


Välipääomarahoitus: vaihtovelkakirjalainatYhtiö voi ottaa velkaa siten, että velkoja saa velkakirjassa tarkemmin sovittavilla ehdoilla vaihtaasaatavan yhtiön uusiin osakkeisiin. Kyseessä on siis sekoitus oman ja vieraan pääoman ehtoja.Lisäksi vaihtovelkakirjalaina voi olla samalla pääomalaina (ks. jäljempänä). Päätöksenteko ja rekis-teröintimenettely muistuttaa optio-oikeuksien vastaavaa säätelyä.

Pääomasijoittajat käyttävät vaihtovelkakirjalainoja varsin usein. Uuden osakeyhtiölain mukaantulisi mahdolliseksi liittää vaihtovelkakirjalainaan ja myös muihin merkintäoikeuksiin merkintävelvol-lisuus. Eräänä sovelluksena on mainittu niin sanottu mandatory convertible loan, jota velallisyhtiönei velan ehtojen mukaan tarvitse maksaa rahana takaisin, vaan velka hoidetaan aina vaihtamallasitä osakkeiksi. Kirjanpidossa tällainen instrumentti saattaa olla lähellä omaa pääomaa.

Välipääomarahoitus: pääomalainatPääomalaina saadaan merkitä velallisyhtiön taseessa erityiseksi eräksi omaan pääomaan ja sitenmuun muassa ottaa huomioon arvioitaessa pakkoselvitystilan edellytyksiä. Edellytyksenä on, ettälainan ehdot vastaavat osakeyhtiölain pääomalainalle asettamia vaatimuksia. Ne asettavat huo-mattavia rajoituksia velkojan asemalle, esimerkiksi lainan korkoa ei saa maksaa kuin jakokelpoisillavaroilla, ja lainan pääomaa ei saa palauttaa ilman riittävän vahvaa tasetta. Muilta osin pääomalai-nan ehdoista voidaan sopia vapaasti, pääomalaina voi esimerkiksi olla samalla vaihtovelkakirjalaina.

Pääomalainat ovat pääomasijoittajien perustyökaluja. Uudessa osakeyhtiölaissa on edelleenmääräyksiä pääomalainasta, mutta muutoksia on verrattain paljon, esimerkiksi tietyt konserniyh-tiöt voisivat antaa vakuuden pääomalainan maksamisesta. Koska uudessa osakeyhtiölaissa eienää olisi pakkoselvitystilaa koskevia säännöksiä, pääomalainalla ei enää olisi aivan samaa merki-tystä kuin nykyisin.

Osakassopimukset, erityisehdot ja yhtiöjärjestysmääräyksetOlipa pääomasijoittajan kanssa sovittu rahoitus toteutettu millä tahansa välineellä, on tavanomais-ta pyrkiä sopimaan kattavasti sijoituskauden aikaisista seikoista, kuten päätöksenteosta ja tietojenantamisesta. Osakeantien tai -kauppojen yhteydessä tehdään usein osakassopimus ja pelkänvälipääomarahoituksenkin yhteydessä vastaavia määräyksiä voidaan ottaa esimerkiksi vaihtovel-kakirjalainan erityisehtoihin (kovenantteihin). Esimerkkeinä ehtojen aiheista ovat osingonjakopoli-tiikka ja pääomasijoittajan oikeus saada säännöllistä talousraportointia. Kohdassa ”Sanastoa” onmainittu lisää esimerkkejä käytetyistä erityisehdoista, esimerkiksi myötämyyntioikeus- ja myötä-myyntivelvollisuusehdoista. Usein myös yhtiöjärjestykseen otetaan pääomasijoituksen yhteydes-sä sovittuun kokonaisuuteen liittyviä määräyksiä, esimerkiksi lunastuslauseke.

Muita huomioonotettavia seikkojaYleensä yllä olevista rahoitusvaihtoehdoista löytyy sekä yritystä että sijoittajaa tyydyttävä yhdistel-mä. Muita neuvoteltavia asioita ovat:

• Saako sijoittaja paikan hallituksessa itselleen tai nimittämälleen neuvonantajalle?• Mitä tapahtuu, jos sovittuja tavoitteita ei saavuteta ja yritys ei voi maksaa velkojaan?• Mikä on sijoittajan omistusosuus?• Mitkä ovat johdon antamat takuut ja vakuudet?• Laskutetaanko rahoituspaketista kertaluonteinen maksu per heti?• Kuka maksaa due diligencen?

TarjousTarjousvaiheessa pääomasijoittaja lähettää johdolle tarjouksen, jossa kuvataan kaupan yleiset eh-dot, jotka voivat vielä muuttua due diligencen ja neuvotteluiden myötä. Tarjous ei sido kumpaa-kaan osapuolta, mutta se osoittaa, että pääomasijoittaja uskoo liiketoimintasuunnitelmaan ja har-kitsee vakavasti sijoituksen tekemistä. Eräissä tilanteissa osapuolet voivat allekirjoittaa jo tässävaiheessa aiesopimuksen sijoituksen keskeisistä ehdoista.

Yleensä rahoitusvaihtoehdoista löytyy sekäyritystä että sijoittajaa tyydyttävä yhdistelmä.

28


Due diligenceSijoituspäätöksen tueksi pääomasijoittaja haluaa todentaa investointiehdotuksen keskeiset yksi-tyiskohdat. Tätä kutsutaan due diligence -prosessiksi. Due diligence -prosessissa käydään läpi jaarvioidaan yrityksen toiminnan eri osa-alueita. Prosessiin kuuluu tyypillisesti taloudellinen, juridi-nen, verokysymyksiin keskittyvä, operatiivinen ja ympäristökysymyksiin keskittyvä due diligence.

Due diligence -palveluita tarjoavat Suomessa pääasiassa suurimmat tilintarkastusyhteisöt (ta-loudellinen ja verokysymyksiin keskittyvä due diligence) ja asianajotoimistot (juridinen ja verokysy-myksiin keskittyvä due diligence). Taloudellinen due diligence keskittyy liiketoiminnan logiikan, kas-savirtojen, tuloskehityksen ja vastuiden ymmärtämiseen sekä taloudellisten riskien esille tuo-miseen. Due diligence -raportti perustuu tyypillisesti monen päivän mittaiseen yksityiskohtaiseenasiakirja-aineiston tutkimukseen ja johdon haastatteluihin. Taloudellisessa due diligence -proses-sissa käydään läpi esimerkiksi seuraavia aihealueita:

• historiallinen taloudellinen kehitys oikaistuna poikkeuksellisilla erillä• olennaisimmat omaisuus- ja velkaerät• kassavirtojen ja käyttöomaerien kehitys• johdon raportointijärjestelmät• budjetointi- tai ennustejärjestelmät ja aikaisempien ennusteiden tarkkuus sekä

ennusteiden pohjana toimivien oletusten paikkansapitävyys• rahoitusjärjestelyt ja leasing-sopimukset• eläkejärjestelyt.

Due diligence -palveluja käyttävät sekä myyntikohteen mahdolliset ostajat (ostajan due diligence)että myyjät (vendor due diligence).

Ostajan due diligencen tarkoituksena on tukea pääomasijoittajan liiketoimintasuunnitelmanpohjalta muodostamaa käsitystä. Joskus prosessissa haetaan myös yrityksen tai johdon referens-sejä (esim. toimittajat, asiakkaat, pankit, edelliset työnantajat). Eräät suuremmat tilintarkastusyh-teisöt voivat myös toimia kaupassa neuvonantajina koskien transaktion kaupallisia ja rakenteellisiariskejä sekä arvioida yrityksen teknologioita ja immateriaalioikeuksia.

Due diligencen tarkoituksena on löytää mahdollisia kaupan syntymiseen, kauppahintaan, kau-pan rakenteeseen sekä kauppakirjaan vaikuttavia asioita. Prosessissa voidaan myös identifioidakaupan jälkeen huomioon otettavia asioita.

Prosessia helpottaakseen ja tehostaakseen kannattaa pääomasijoittajalle toimittaa kaikki in-formaatio, josta voi olla apua. Yrittäjä joutuu antamaan vakuutuksen tiedon oikeellisuudesta.

Vendor due diligence -prosessin aikana kaupan toteutumisen kannalta todennäköiset kyn-nyskysymykset tulevat esiin ja ne käsitellään ja selvitetään myyjän kanssa, eikä ostajalle näin tarjo-ta mahdollisuutta käyttää niitä neuvotteluissa vasta-argumentteina hinnan laskemiseksi. Myyjälläon siten paremmat valmiudet hallita yritysjärjestelyprosessia ja myynnin ajoitusta, mikä puolestaanauttaa varmistamaan korkeamman hinnan saavuttamisen. Myyjät käyttävät vendor due diligence-palveluita tyypillisesti tilanteissa, joissa on monta potentiaalista ostajaa (huutokauppatilanne).

Vendor due diligence -prosessista tyypillisesti saatavia etuja myyjälle huutokauppatilanteessa ovat• Myyntihintaan ja myynnin toteutumiseen vaikuttavien seikkojen identifiointi myyntiprosessin

varhaisessa vaiheessa. Myyntikohteen johto voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin havaittujenongelma-alueiden eliminoimiseksi jo ennen myyntiprosessin alkua.

• Ostajaehdokkaat saavat vendor due diligence -raportin myötä myyntikohteesta tarkempaatietoa jo myyntiprosessin alkuvaiheessa. Ostajaehdokkaat voivat tehdä luotettavampiatarjouksia jo prosessin varhaisessa vaiheessa.

• Myyntiprosessi nopeutuu, koska ostajien due diligencen laajuus ja työhön käytettävä aikavähenee.

Tarjousvaiheessa pääomasijoittaja lähettää johdolletarjouksen, jossa kuvataan kaupan yleiset ehdot.

29


SyndikointiKun tarvittava rahoitus on määrältään suuri tai se tehdään erityisen riskialttiiseen kohteeseen,moni pääomasijoittaja harkitsee syndikointia. Syndikoinnissa rahoitukseen osallistuu monta pää-omasijoittajaa, kukin omaa omistusosuuttaan vastaavalla sijoituksella. Yksi pääomasijoittajista toi-mii johtavana sijoittajana. Syndikointi on pääomasijoittajalle eduksi riskitason alentamiseksi, muttasiitä on hyötyä myös yrittäjälle.

• Yhdelläkään sijoittajalla ei ole täyttä valtaa liiketoiminnassa.• Kaikkien pääomasijoittajien kokemus on yrityksen käytössä.• Suurempi rahoituspaketti on mahdollinen.• Uusille rahoituskierroksille on enemmän mahdollisuuksia.

Investointiprosessin päättäminenKun due diligence on tehty ja kaupan ehdot on neuvoteltu, lakimiehet laativat aiesopimuksen jasen jälkeen sitovat sopimukset. Johdon on haettava lainopillista apua ja oltava varmoja siitä, ettähe ymmärtävät kaikki dokumentteihin liittyvät juridiset seikat.

Johdon on haettava lainopillistaapua ja oltava varmoja siitä, että heymmärtävät kaikki juridiset seikat.

Pääomasijoitusprosessi pähkinänkuoressa

30

Vaihe

pääomasijoittajanlähestyminen /liiketoiminta-suunnitelmanarviointi

ensimmäisettiedustelut sekäneuvottelut

due diligence

neuvotteluidenpäättäminen

seuranta

irtautuminen

- nimittää neuvonantajat- laatii liiketoimintasuunnitelman- ottaa yhteyttä pääomasijoittajiin

- toimittaa lisätietoja

- tuo ilmi kaiken olennaisen tiedon liiketoiminnasta

- toimittaa laskentatoimen raportit säännöllisesti- viestii säännölli- sesti sijoittajan kanssa

- arvioi liiketoimintasuunnitelman

- tekee ensimmäi- set tiedustelut- arvioi liiketoiminnan- harkitsee rahoitus- rakennetta

- käynnistää due diligence -prosessin

- tekee loppu- dokumentaation

- liiketoiminnan seuranta- hallitustyös- kentely- kehittäminen- osallistuminen päätöksentekoon

- liiketoimintasuunnitelma

- tarjous

- due diligence -raportit

- salassapitosopimus- vakuutukset- perustamiskirja- yhtiöjärjestys- osakassopimus

- laskentatoimen raportit- hallituksen kokousten pöytäkirjat

- tapaavat keskus- tellakseen liiketoimintasuunnitelmasta- rakentavat suhdetta- neuvottelevat yleisehtoja

- keskustelevat due diligencen tekijöiden kanssa

- neuvottelevat lopulliset ehdot- tekevät sopimukset

Yrittäjä ja pää-omasijoittaja

Yrittäjä Pääomasijoittaja Raportit


Neuvonantajien roolit

Sekä rahoituksen hakijan että sijoittajan kannalta taloudellisella asiantuntijalla ja lakimiehellä ontärkeät roolit pääomasijoitusprosessissa. Käytännössä tarvittavien neuvonantajien lukumäärä jatarvittavat palvelut vaihtelevat suuresti.

Taloudellisen asiantuntijan rooliPääomasijoituksessa sijoittaja käyttää yleensä taloudellista asiantuntijaa neuvonantajanaan. Yhäuseammin myös sijoituskohde saattaa käyttää taloudellista asiantuntijaa prosessin eri vaiheissa.Taloudellinen asiantuntija on puolueeton; hän ei ole riippuvainen sijoittajasta tai sijoittajan muistaneuvonantajista.

Taloudellisia neuvonantopalveluita tarjoavat Suomessa pääasiassa suurimpien tilintarkastus-yhteisöjen yrityskauppoihin erikoistuneet yksiköt. Myös kohdeyhtiön tilintarkastusyhteisö voi toi-mia taloudellisena neuvonantajana – riippumattomuuskysymykset tulee tällöin huomioida tarkasti.

Neuvonannon tarkka sisältö vaihtelee, mutta siihen voi sisältyä esimerkiksi• sijoituskohteen toimeksiannosta tehtävä taloudellinen due diligence

(tarkempi kuvaus tällaisesta ns. vendor due diligencestä sivulla 29).• ostajan toimeksiannosta tehtävä taloudellinen due diligence.• markkina due diligence, joka voi sisältää esimerkiksi markkinoiden kehityksen

peilaamisen yrityksen omaan toimintaan tai analyysin yrityksen mahdollisuuksistareagoida kilpailutilanteen muutoksiin.

• yrityksen arvonmäärityksen ja irtautumissuunnitelman tekeminen.• taloudellinen mallinnus ennusteiden herkkyysanalyysin järkevyyden tarkastamiseksi.• sopivimman rahoitusrakenteen valinnassa avustaminen.• myöhempi neuvonanto koskien mahdollista julkista noteerausta,

myyntiä tai muuta transaktiota.

Veroasiantuntijan rooliPääomarahaston osakkaiden ja hallinnointiyhtiön sekä kohdeyhtiön ja tämän muiden osakkeen-omistajien verotuskohtelu on syytä selvittää etukäteen, jotta kunkin osapuolen verorasitus voidaanetukäteen arvioida ja optimoida. Pääomarahaston kartoittaessa potentiaalisia sijoituskohteita ve-roasiantuntija arvioi kohdeyhtiöön liittyviä veroriskejä verotuksellisessa due diligence -prosessissa.Veroasiantuntijalla on keskeinen rooli myös

• sijoitusinstrumenttia valittaessa• yritysrakennetta kehitettäessä• kohdeyhtiön voitonjakoa suunniteltaessa• yrittäjäosakkaiden sitouttamiseen liittyvissä kysymyksissä• sijoituksesta irtautumisen transaktiostruktuuria luotaessa.

31


Lakimiehen rooliYleensä pääomasijoitusprosessissa on mukana vähintään kaksi lakiasiantuntijaryhmää: yksi, jokaavustaa sijoituskohteen johtoa ja toinen, joka avustaa sijoittajaa. Mahdollisilla muilla osapuolilla,esimerkiksi pankeilla tai muilla pääomasijoittajilla (syndikoinnissa), on usein myös omat juridisetasiantuntijansa.

Sopivia pääomasijoitusalaan perehtyneitä lakimiehiä löytyy esimerkiksi Suomen pääomasijoi-tusyhdistyksen kotisivuilta liitännäisjäsenlistalta.

Pääomasijoittajan lakimiesPääomasijoittajan sijoituksen suojaaminen on pääomasijoittajan lakimiehen pääasiallinen tavoite.Lakimies tekee erilaisia sijoitukseen liittyviä sopimuksia.

• OsakassopimuksetYhtiön (osin ehkä tulevien) osakkeenomistajien sopimus, johon myös yhtiö itse saatetaanottaa osapuoleksi. Sopimuksen keskeisenä sisältönä on yleensä päätöksenteosta, voitonja-osta, rahoituksesta ja exitistä sopiminen. Suomen pääomasijoitusyhdistyksestä on saatavis-sa maksullinen osakassopimusmalli.

• VakuutuksetSopimus tai sen osa, jossa kuvataan johdon tai osakkeenomistajien toimittamat tiedot. Josmyöhemmin huomataan, että tiedot eivät pitäneet paikkaansa, voi pääomasijoittaja vaatiavahingonkorvauksia tiedon toimittajilta.

• LainasopimuksetSopimus sisältää rahoituksen ehdot.

• SalassapitosopimusSisältää yleensä liitteenä listan kaikesta materiaalista, jota pääomasijoittajalle on annettu sijoi-tuspäätöksen tueksi. On tärkeää, että johto toimittaa kaiken oleellisen informaation sijoittajal-le. Salassapitosopimus määrittelee usein ne dokumentit, joita takuut ja vakuudet koskevat.

Johdon lakimiesJohdon lakimies tarkastaa pääomasijoittajan antaman tarjouksen ja avustaa yhdessä taloudellisenneuvonantajan kanssa johtoa neuvottelemaan tyydyttävät ehdot. Hän avustaa johtoa myös kaikis-sa pääomasijoitusprosessissa tarvittavissa sopimusasioissa.

Jos sijoituskohteena on perustettava yritys, lakimies voi avustaa yrityksen perustamisessa jalaatia esimerkiksi perustamiskirjat ja yhtiöjärjestyksen. Yhtiöjärjestys määrittelee muun muassayrityksen toimialan, hallituksen kokoonpanon reunaehdot ja esimerkiksi osakkeiden lukumäärän janimellisarvon. Usein myös olemassa olevan yrityksen yhtiöjärjestystä tulee muuttaa uusiin olosuh-teisiin sopivaksi.

Neuvonantajien palkkiotLähtökohtaisesti kukin osapuoli vastaa omista kuluistaan pääomasijoitusprosessissa. Useimmitenkuitenkin sovitaan, että sijoituksen saava yritys vastaa pääosin hankkeesta aiheutuvista kuluista.Neuvonantajien kanssa on syytä sopia etukäteen veloitusperiaatteista – erityisesti on sovittavasiitä, miten neuvonantaja laskuttaa, jos sijoitus ei toteudukaan. Yleensä rahoitusprosessin keskey-tyessä sekä yritys että sijoittaja maksavat omat kulunsa.

Kuten minkä tahansa palvelun kuluja, kannattaa neuvonantajienkin kuluja tarkkailla. Kulujensuuruusluokka riippuu usein transaktion vaativuudesta, kiireellisyydestä ja tehtävän työn määrästä.

32


Yhteistyö ja liiketoimintapääomasijoitusaikana

Aktiivisen lähestymistavantarkoituksena on antaayritykselle lisäarvoa.

Pääomaa kasvuun ja menestykseenPääomasijoitus vaikuttaa merkittävästi yrityksen menestykseen. Vaikka suuri osa yrityksien kas-vusta ja menestyksestä johtuukin pääomasijoituksesta, myös muu sijoittajan antama tuki on olluttärkeää.

Pääomasijoittajan osallistuminen ei yleensä lopu sijoituksen tekemiseen. Pääomasijoittaja voiauttaa kohdeyhtiötä taloudellisissa ja strategisissa kysymyksissä, johdon rekrytoinnissa, kontakti-en luomisessa sekä markkinainformaation hankkimisessa.

Suurimmalla osalla pääomasijoittajista on laaja kokemus yritysmaailmasta. Tärkein kokemuson kuitenkin se, että sijoittaja on ollut mukana rahoittamassa ja avustamassa nopeassa kasvussaolevia yrityksiä. Tuen määrä ja laatu vaihtelevat aktiivisesta passiiviseen sijoittajakohtaisesti. Käy-tännössä suurin osa pääomasijoittajista toimii näiden kahden ääripään välimaastossa.

Sijoittajan aktiivinen lähestymistapaAktiivisen lähestymistavan tarkoituksena on antaa yritykselle lisäarvoa. Pääomasijoittajalla on useinmyös hyödyllisiä liiketuttavuuksia, joista kohdeyrityskin hyötyy strategiaan ja kehitykseen saatavantuen lisäksi. Pääomasijoittajan tavoitteena on olla yhtiökumppani, joka on lähestyttävissä ideoidenja keskustelun merkeissä. Aktiivinen sijoittaja soveltuu erityisen hyvin yrityksille, jotka ovat aloitta-massa nopean laajentumisen.

Pääomasijoittaja osallistuu harvoin päivittäisten operatiivisten asioiden hallintaan. Jotta pää-omasijoittaja voisi antaa odotettua tukea, edellyttää tämä useimmiten paikkaa yrityksen hallituk-sessa. Hallituksen jäsen voi olla pääomasijoitusyrityksen johdosta tai ulkopuolinen asiantuntija.

Pääomasijoittaja odottaa saavansa• yhtiöltä kopiot keskeisistä taloushallinnon raporteista viipymättä jokaisen kuukauden pää-

tyttyä.• yhtiöltä kopiot hallituksen ja mahdollisen johtoryhmän kokouspöytäkirjoista sekä tilintarkasta-

jan yhtiölle antamista raporteista.• osallistua yrityksen tärkeisiin liiketoimintapäätöksiin. Tiettyjen päätösten osalta pääomasijoit-

taja saattaa edellyttää myös kielto(veto)-oikeutta. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi suuretinvestoinnit, muutokset strategiassa, yrityskaupat, johdon ja tilintarkastajien nimitykset sekälisärahoituksen hankinnat.

33


Sijoittajan passiivinen lähestymistapaJoillakin sijoittajilla on vähemmän aktiivinen rooli yrityksessä. Tällainen passiivinen lähestymistapamahdollistaa käytännössä yrityksen liiketoiminnan johtamisen irtautumiseen asti puuttumattaasioiden kulkuun. Passiivisesta roolista huolimatta pääomasijoittaja odottaa silti säännöllistä talou-dellista tietoa kohdeyrityksestä. Jos yritys ei yllä asetettuihin tavoitteisiin tai joutuu muihin vaikeuk-siin, haluaa pääomasijoittaja todennäköisesti osallistua enemmän ja olla lähemmin tekemisissäjohdon kanssa, jotta voisi varmistaa paremmat tulevaisuudennäkymät.

Taloudellisen kriisitilanteen varoitusmerkkejäPääomasijoittajan kokemuksen avulla yhtiö voi paremmin välttää mahdollisen taloudellisen kriisiti-lanteen. Pääomasijoittaja voi auttaa havaitsemaan varoitusmerkkejä tulevista huonoista ajoista javälttämään sudenkuoppia.

Esimerkkejä varoitusmerkeistä:• vaihtuviin olosuhteisiin reagoimisen puute• kiinteään hintaan sidotut sopimukset• kasvava kiinteiden kustannusten taso• ongelmalliset kassavirrat• rikkomukset pankkisopimuksissa• laiminlyönnit lainanlyhennysten maksussa• lisääntynyt ulkomainen kilpailu• toimitusvaikeudet• huononeva luotonvalvonta• kontrolloimaton sitoutuneen pääoman lisäys• virheellinen ja/tai väärään aikaan saatu johdon informaatio• omavaltainen johto• hyvän kirjanpitotavan vastainen toiminta• liiallinen laajentuminen ja kontrollin menetys• suuri avainhenkilöstön vaihtuvuus• riippuvuus liian vähäisestä asiakas- tai tavarantoimittajakunnasta.

34


Johtajien korvausvastuuKaikissa yhteisölaeissa on erityissäännöksiä vahingonkorvausvastuusta (nykyisessä osakeyhtiö-laissa ne on koottu 15 lukuun). Johto on vastuussa yhtiölle tahallaan tai tuottamuksesta (huolimat-tomasti) aiheuttamastaan vahingosta. Korvausvastuu muita (osakkaat, yhtiömiehet, tavarantoi-mittajat, työntekijät jne.) kohtaan edellyttää, että samalla on rikottu yhtiötä koskevia erityisnormeja.Vastuu arvioidaan jokaisen vastuuvelvollisen kohdalta erikseen, mutta pelkästään eriävän mielipi-teen jättäminen tms. ei välttämättä riitä vastuusta vapautumiseen. Johdolla voidaan katsoa olevanaktiivinen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus estää vahinkoja. Käytännön riskitilanteissa toimin-tavaihtoehdoista on syytä keskustella asiantuntevan lakimiehen kanssa mahdollisimman varhain.Esimerkiksi toimitusjohtaja voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen kirjanpidon tai varainhoidonhoitamatta jättämisestä.

Listattujen yritysten tulee kiinnittää huomiota erityisesti arvopaperimarkkinalakiin. Voimassa-oleva lainsäädäntö löytyy internetistä osoitteesta www.finlex.fi.

Ohjeet menestykseenSeuraavat ohjeet koskevat useimpia menestyksekkäitä liiketoimintoja:

• Tee sitä mitä osaat. Vältä aloja, joista sinulla ei ole tuntemusta ja kokemusta.• Rohkaise filosofian käyttämistä, jossa on yhteiset tavoitteet ja laatuvaatimukset. Näin voit

vastata ja jopa ylittää asiakkaasi odotukset. Viesti tavoitteista ja tuloksista koko organisaati-ossa.

• Vältä tiedon ylikuormitusta. Keskitä johdon informaatiojärjestelmä vain menestyksenkannalta olennaiseen.

• Kokoa oma tiimisi. Kun yrityksesi kasvaa, on tärkeää ymmärtää, että olennaista on johtaayritystä, eikä itse henkilökohtaisesti hoitaa kaikkia päivittäisiä asioita. Tällaisten päätösten te-keminen tulee delegoida muulle henkilöstölle.

• Muista kassavirrat. Pidä huolta maksukyvystäsi.• Ennakoi ongelmat. Ole tietoinen siitä, mikä on kriittistä jokaisessa yrityksesi elinkaaren vai-

heessa.• Pidä sijoittajasi, pankkiirisi ja neuvonantajasi ajan tasalla, sillä he ovat olemassa auttaakseen

sinua, eivätkä he pidä yllätyksistä.• Seuraa kulujasi. Varmista, että tuotteittesi myyntihinta antaa riittävän katteen.• Älä arvaile tulevia myyntilukuja. Kulut voivat kasvaa itsekseen, myynti ei.• Käytä verkostoa. Eräs menestyksen avain on kehittynyt yhdyshenkilö- ja kontaktiverkosto.

Tähän verkostoon kuuluvat asiakkaat, tavarantoimittajat, toimialayhdistykset, valtion virastotja asiantuntijaneuvonantajat.

• Etsi mahdollisuuksia. Yrityksen liiketoimintasuunnitelma on sovittu etenemistapa, mutta mui-takin mahdollisuuksia voi tulla eteen. Arvioi mahdollisuuksia, keskustele niistä sijoittajiesi kanssaja tavoittele niitä, jos se on järkevää yrityksen kannalta. Muokkaa yrityksesi liiketoimintasuun-nitelmaa sitä mukaa, kun yrityksesi kehittyy ja uusia mahdollisuuksia suunnitellaan.

Tee sitä mitä osaat.Etsi mahdollisuuksia.

35


Monen yrityksen omistaja suunnittelee realisoivansa voittonsa myymällä osakkeensa tai listaamal-la yrityksensä pörssiin. Myös pääomasijoittaja haluaa mahdollisuuden irtautua sijoituksestaan ko-tiuttaakseen voittonsa. Ajanjakso ensimmäisen sijoituksen ja irtautumisen välillä voi olla aina muu-tamasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Pääomasijoittaja ei välttämättä myy osakkeitaan yrittäjänirtautuessa.

Pääomasijoittajan irtautumisvaihtoehdot voidaan jakaa neljään pääkategoriaan. Jokaisessatapauksessa yrittäjä tarvitsee oman neuvonantajan apua.

1. Yrityskauppa (Trade Sale)Kohdeyrityksen myynti samalla toimialalla toimivalle tai uusia toimintamuotoja etsivälle yritykselle.Yrityskauppa on yleisin irtautumismuoto. Tällöin saadaan yrityksen osakkeelle usein suurempi arvokuin listautumisella, sillä osakkeiden ostaja tarvitsee yritystä täydentämään omia liiketoimintojaan.

2. Listautumisanti (Initial Public Offering, IPO)Kohdeyritys noteerataan pörssissä. Listautumisannin yhteydessä pääomasijoittaja myy osan osak-keistaan. Loput osakkeet myydään myöhemmin vähitellen. Yrittäjälle julkisella noteerauksella onsekä etuja että haittoja, joita on kuvattu viereisen sivun taulukossa.

Sijoituksen realisointi

36


3. Muu myyntitapahtumaTakaisinosto (buy-back) on kyseessä, kun yrittäjä tai yrityksen johto ostaa pääomasijoittajan osa-keosuuden takaisin itselleen. On myös mahdollista, että yritys itse ostaa omia osakkeitaan. Uudel-leenrahoitus (refinancing) on tilanne, jossa uusi sijoittaja ostaa alkuperäisen pääomasijoittajan ja/tai muiden omistajien osakkeet ja muut rahoitusvälineet. Uusi omistaja voi olla esimerkiksi toinenpääomasijoittaja, joka on erikoistunut yrityksen seuraavan kehitysvaiheen rahoittamiseen tai koh-teesta kiinnostunut rahoitusinstituutio. Myös termejä secondary sale ja secondary buy out käyte-tään sijoittajien välisiä kauppoja tarkoitettaessa.

Uudelleenrahoitus sopii tilanteeseen, jossa yritys ei ole vielä valmis myyntiin tai listautumi-seen, mutta nykyinen sijoittaja haluaa irtautua omistuksestaan.

• Sijoitus saadaan realisoitua osittain tai ko-konaan

• Pääsy uusiin rahoituskanaviin• Listatut osakkeet käyttökelpoisia instru-

mentteja yritysostoissa• Yrityksen arvostuksen ja tunnettavuuden

paraneminen• Henkilökunnan motivaation parantaminen

osake- tai optiojärjestelyjen kautta• Markkinatilanteesta riippuen mahdollisuus

erittäin suuriin tuottoihin

4. Alaskirjaus (Write-off, Write-down)Yleinen tuomioistuin voi asettaa kohdeyrityksen konkurssiin yhtiön tai velkojien hakemuksesta.Tällaisessa tilanteessa yrityksen velat ovat yleensä varoja suuremmat ja kaikki oman pääoman-ehtoiset sijoitukset, kuten pääomasijoitukset, menetetään. Tällöin sijoittaja kirjaa sijoituksen arvonomassa kirjanpidossaan nollaksi.

37

Listautumisanti

Edut Haitat

• Johdon kontrollin heikkeneminen• Yrityksestä on julkistettava enemmän tie-

toa, joka on siten myös kilpailijoiden käy-tössä

• Kasvaneet velvoitteet johtuen arvopaperi-markkinoiden sääntelystä – vie resursseja

• Valtausyritysten mahdollisuus• Lyhyen tähtäimen voitot ja osingot kiinnos-

tavat enemmän, kvartaaliajattelu• Listautumisen kustannukset


Pääomasijoitustoimintaanliittyviä verotuksellisiakysymyksiä

Tässä luvussa käsitellään Suomen verolainsäädännössä viime aikoina tehtyjä uudistuksia, joilla voiolla vaikutusta pääomarahastorakenteisiin ja niiden toimintaan. Tarkastelemme myös lyhyesti pää-omarahaston ja sen sijoittajien verotusta sekä sijoitusinstrumentin valintaan ja exit-vaiheeseen liit-tyviä verokysymyksiä.

Verolainsäädännön uudistuksistaVuoden 2004 yritys- ja pääomaverouudistus uudisti perusteellisesti osinko- ja myyntivoittovero-tusta. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä poistettiin ja tilalle tuli osittaiseen osinkojen kahdenkertaiseenverotukseen perustuva järjestelmä. Uudistuksen jälkeen ketjuverotus yhtiöiden välisten osinkovir-tojen osalta kuitenkin lähtökohtaisesti poistetaan siten, että osinko on osakeyhtiölle verovapaata.

Osakeyhtiöiden realisoimat käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot vapautettiin verotukses-ta tietyin edellytyksin. Tämä verovapaus ei kuitenkaan koske pääomasijoitustoimintaa harjoittaviaosakeyhtiöitä. Koska suomalaiset pääomasijoitusrahastot ovat yleensä kommandiittiyhtiömuotoi-sia, uudistus ei vaikuttanut tällaisten rahastojen verokohteluun.

Vuonna 2006 astuu ulkomaisten sijoittajien osalta voimaan uudistus, jonka mukaan ulkomai-sen sijoittajan (äänettömän yhtiömiehen) osuutta pääomasijoitustoimintaa harjoittavan komman-diittiyhtiömuotoisen rahaston tuloon voidaan verottaa Suomessa vain siltä osin, kuin tulo olisi ulko-maisen sijoittajan suoraan saamana veronalaista. Suomen verotus määräytyy siten ikään kuinulkomainen sijoittaja saisi tulon suoraan eikä kommandiittiyhtiön välityksellä.

38


Mikäli ulkomaisen sijoittajan tulo-osuuteen sisältyy pääomarahaston saamia korkotuloja ja luovu-tusvoittoja, Suomi ei yleensä voi verottaa ulkomaista sijoittajaa näiden tulojen osalta. Jos tulo-osuuteen sen sijaan sisältyy esimerkiksi osinkotuloa, jota Suomi voi sisäisen lainsäädäntönsä javerosopimuksen mukaan verottaa, kommandiittiyhtiön tulee pidättää lähdevero ulkomaisen sijoit-tajan osuudesta tällaiseen tuloon.

Edellä mainittu verotuskohtelu edellyttää sitä, että Suomen ja ulkomaisen sijoittajan kotival-tion välinen verosopimus on sovellettavissa. Kuvattu verotuskohtelu edellyttää myös sitä, että kom-mandiittiyhtiön yhtiösopimuksen mukaisena ja tosiasiallisena ainoana tarkoituksena on pääomasi-joitustoiminnan harjoittaminen.

Pääomarahaston verotusKuten edellä on todettu, Suomessa pääomarahastot ovat lähes säännönmukaisesti kommandiit-tiyhtiömuotoisia. Kommandiittiyhtiömuotoiselle pääomarahastolle vahvistetaan kunakin verovuon-na elinkeinotoiminnan tulo, joka jaetaan yhtiömiehille näiden osuuksien suhteessa ja verotetaanyhtiömiesten tulona. Kommandiittiyhtiötä itseään ei veroteta lainkaan. Mahdolliset tappiot vähenne-tään kommandiittiyhtiön myöhempien vuosien verotettavasta tulosta eikä niitä jaeta yhtiömiehille.

Kommandiittiyhtiön saamat osingot sinänsä luetaan elinkeinotoiminnan tuloon, mutta yhtiö-miesten tulona verotettavaksi jaetuista osuuksista vähennetään se osa, joka on näille verovapaatatuloa. Vähennyksen määrä riippuu muun muassa yhtiömiehen oikeudellisesta muodosta ja vero-statuksesta. Jos sijoittaja on esimerkiksi suomalainen osakeyhtiö, sen osuus kommandiittiyhtiönsaamista osingoista on yleensä verovapaa. Jos puolestaan sijoittaja on vakuutusyhtiö, yleensä25 % sen osuudesta kommandiittiyhtiön osinkoihin on verovapaata tuloa.

39


Pääomarahaston yhtiömiesten verotusKommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon sijoittavaa yhtiömiestä verotetaan osuudestaanpääomarahaston tuloon. Sen sijaan yhtiömiehille ei yleensä realisoidu verotettavaa tuloa pääoma-rahaston palauttaessa osakkaille sijoitettuja pääomia ja voittoja.

Pääomarahaston yhtiömiehenä olevalle osakeyhtiölle (ja esimerkiksi eläkevakuutusyhtiölle)osuus pääomarahaston tuloon verotetaan 26 %:n verokannalla. Osuus pääomarahaston osinkoi-hin on yleensä kokonaan tai osittain verovapaata edellä kuvatulla tavalla.

Pääomarahaston yhtiömiehenä oleva yleishyödyllinen yhteisö on yleensä verovelvollinen (vero-kanta 26 %) osuudestaan pääomarahaston tuloon, sillä pääomarahaston katsotaan yleensä har-joittavan elinkeinotoimintaa. Osuus pääomarahaston osinkoihin on yleensä verovapaata.

Pääomarahaston yhtiömiehenä olevalle luonnolliselle henkilölle jaettava pääomarahaston tulojaetaan 28 %:n verokannalla verotettavaksi pääomatuloksi ja progressiivisen asteikon mukaanverotettavaksi ansiotuloksi pääomarahaston nettovarallisuuden perusteella. Luonnollisen henkilönpääomatuloa on kokonaisuudessaan hänen osuutensa rahaston realisoimista käyttöomaisuus-osakkeiden myyntivoitoista. Tulo-osuudesta vähennetään ennen jakoa pääoma- ja ansiotulo-osuu-teen yleensä 30 % tulo-osuuteen sisältyvistä osingoista.

Pääomarahaston ulkomaista yhtiömiestä, jonka asuinvaltion kanssa Suomella on verosopi-mus, verotetaan edellä kuvatulla tavalla ikään kuin tämä olisi saanut tulon suoraan. Muissa tapa-uksissa ulkomaista yhtiömiestä voidaan verottaa Suomessa koko osuudestaan pääomarahastontuloon (verokanta yleensä 26 %).

On korostettava, että osakkaan verokohtelua arvioitaessa on otettava huomioon kunkin tilan-teen erityisolosuhteet, joilla voi olla huomattava vaikutus osakkaan verotukseen.

Pääomarahaston tekemään sijoitukseenliittyvät verokysymyksetPääomarahaston tekemä pääomasijoitus voi olla muodoltaan oman tai vieraan pääomanehtoinensijoitus. Oman pääomanehtoinen sijoitus tehdään usein suunnatussa osakeannissa. Osakeanti eisinänsä aiheuta tuloveroseuraamuksia kohdeyhtiölle, sillä osakeanti on verovapaa pääomansijoi-tus. Mikäli kuitenkin yli puolet kohdeyhtiön omistuksesta vaihtuu osakeannin yhteydessä, kohde-yhtiö menettää vahvistetut tappionsa ja käyttämättä olevat yhtiöveron hyvityksensä, ellei verovi-rasto myönnä poikkeuslupaa.

Vastaavasti vieraan pääomanehtoinen sijoitus (kuten sijoitus kohdeyhtiön liikkeeseen laske-maan pääomalainaan tai optiolainaan) ei aiheuta välittömiä veroseuraamuksia kohdeyhtiölle taipääomarahastolle.

Pääomasijoitus voi olla myös niin sanottua välipääomaa (mezzanine), jossa on sekä omanettä vieraan pääoman tunnuspiirteitä. Verotuksessa välipääomasijoitus kuitenkin katsotaan jokooman tai vieraan pääomanehtoiseksi.

40


Pääomarahaston exit-vaiheeseenliittyvät verokysymyksetIrtautuminen voidaan tehdä lähinnä kohdeyhtiön listautumisen yhteydessä tai myymällä kohdeyh-tiön osakkeet ilman yhtiön listautumista. Listautumisanti ei aiheuta tuloveroseuraamuksia yhtiölletai osakkeiden merkitsijöille, sillä osakeanti on verovapaa pääomansijoitus, kuten edellä on todet-tu. Sen sijaan listautumisen yhteydessä osakkeita myyville yhtiön vanhoille osakkeenomistajillerealisoituu luovutusvoittoa (tai -tappiota) osakkeiden myynnistä. Luovutusvoittoa laskettaessa luon-nollinen henkilö ja kuolinpesä voivat käyttää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olet-tamaa edellä kuvatulla tavalla. Jos kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto myy osakkeitalistautumisannin yhteydessä, myyntivoitto luetaan rahaston tuloon, joka jaetaan verotettavaksi si-joittajilla.

Vastaavasti toteutettaessa irtautuminen myymällä kohdeyhtiön osakkeet (osakkeita) osak-keenomistajille voi realisoitua luovutusvoittoa (tai -tappiota) osakkeiden myynnistä samalla tavallakuin listautumisen yhteydessä suoritetusta osakemyynnistä.

Valitulla sijoitusinstrumentilla on olennainen merkitys kohdeyhtiön ja sen osakkeenomistajien vero-tuksen kannalta. Vieraalle pääomalle maksetut korot ovat lähtökohtaisesti yhtäältä vähennyskel-poisia kohdeyhtiön verotuksessa ja toisaalta pääomarahaston tuloa, joka jaetaan osakkaille vero-tettavaksi. Sen sijaan kohdeyhtiön jakama osinko ei ole kohdeyhtiölle vähennyskelpoista, muttavoi olla veronalaista tuloa rahaston osakkaille edellä kuvatulla tavalla.

Jos pääomarahasto ostaa vanhojen osakkeenomistajien osakkeita, osakkeita myyville yhtiönvanhoille osakkeenomistajille realisoituu luovutusvoittoa (tai -tappiota) osakkeiden myynnistä. Luo-vutusvoittoa laskettaessa luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voivat käyttää todellisen hankintame-non sijasta hankintameno-olettamaa, jonka suuruus on 20 % luovutushinnasta tai, mikäli osak-keet on omistettu yli 10 vuotta, 40 % luovutushinnasta. Jos myyjä on yhtiö, joka on omistanutvähintään 10 % kohdeyhtiöstä vähintään vuoden ajan, luovutusvoitto on yleensä verovapaatatuloa ja vastaavasti luovutustappio vähennyskelvotonta.

41


SanastoaJohtuen rahoitusalan vahvasti englanninkielisestä termistöstä, on alle koottu listaus englanninkie-lisen termin mahdollisesta suomennoksesta sekä sanan selitys. Tästä oppaasta löytyvien termienlisäksi listaan on koottu muuta alalle tyypillistä sanastoa.

Acquisition

Advisory board

Angel finance

Anti-dilution clause

Bad leaver

Bond

Bridge loan

Business angel

Buy-back

Buy out

Capital call

Capital distribution

Capital gain

Capital undermanagement

Captive fund,captive investor

Carried interest, Carry

Yritysosto, jossa kohdeyritys pysyyerillisenä yksikkönä ostajasta.

Pääomasijoitusrahastoissa sopimuksiinperustuva toimielin, jossa sijoittajien edustajattai muut vastaavat osapuolet käsittelevätrahastoon liittyviä asioita. Suomalaisissarahastoissa sijoitusneuvosto saattaa päättäätoteutettavista sijoituksista, varsinkin ulko-maisissa rahastoissa rooli saattaa ollahuomattavasti suppeampi.

Bisnesenkeleiltä saatava rahoitus.

Sopimusehto, joka suojaa yhden tai useammannykyisen osakkeenomistajan omistusosuudenosakkeiden lukumäärän kasvaessa.

Työntekijä, joka lähtee yrityksestä muusta kuin”hyväksyttävästä” syystä esimerkiksi lyhyenajan sisällä sijoituksesta, ja jonka etuja tällöinusein rajoitetaan. Vrt. good leaver.

Vieraan pääomanehtoinen rahoitusinstrumentti,jossa lainanottaja saa varat käyttöönsä määrä-tyksi ajaksi määrättyä korkoa vastaan. Mahdolli-sia erityisehtoja (raportointivelvoitteet tms.)kutsutaan usein kovenanteiksi.

Lyhytaikainen laina, jota käytetään kunnesyrityksen tulorakenne on vakiintunut.

Sijoitustoimintaa harjoittava varakasyksityishenkilö.

Kauppa, jossa alkuperäinen myyjä ostaakohteen takaisin. Esim. kohdeyrityksen johtoostaa pääomasijoittajan omistuksen takaisin.

Yläkäsite erilaisille johdon yritysostojenrakenteille. Ks. Management buy out,Management buy in, Leveraged buy out.

Pääomarahaston sijoittajan sijoitussitoumuksentai sen osan kutsuminen rahaston käytettäväksi(eräännyttäminen).

Pääoman maksaminen rahaston sijoittajille,yleensä rahaston purkamisen yhteydessä.

Sijoituksen tms. varallisuuden arvon kasvu,joka realisoituu vasta myytäessä ko.varallisuuserä (ts. myyntivoittona).

Varat, jotka rahastolla on käytössäänsijoituksia varten.

Sijoittaja/rahasto, joka tekee sijoituksensasuoraan omasta tai emoyhtiönsä taseestaeikä erillisten rahastoyhtiöiden kautta.

Pääomasijoittajan osuus voitonjaosta, kunaitakoron määrittämä tuottotaso on saavutettu.

Yritysosto

Sijoitusneuvosto

Diluutiosuoja

Joukkovelkakirja,joukkolaina

Väliaikainen rahoitus

Bisnesenkeli

Takaisinosto

Johdon yritysosto

Pääoman kutsuminen

Pääoman palautus

Pääomatulo

Hallinnoitava pääoma

42


Catch-up (period)

Chinese wall

Claw-back

Closed-end fund

Closing

Co-investment

Commitment

Convertible bond

Corporate venturing

Deal flow

Dilution

Direct investment

Divestment

Drag-along

Drawdown

Due diligence

Early stage

Equity

Evergreen fund

Exit

Kiinan muuri

Määräaikainen rahasto

Sulkeminen

Rinnakkaissijoitus

Sitoumus, sijoitussitoumus

Vaihtovelkakirja

Teollinen sijoittaminen,teolliset sijoittajat

Diluutio

Suora sijoitus

Irtautuminen

Myötämyyntivelvollisuus

ks. Capital call

Varhainen kehitysvaihe

Oma pääoma,osakepääoma

ks. Open-end fund

Irtautuminenks. Divestment

Vaihe aitakoron saavuttamisen jälkeen, jolloinhallinnointiyhtiö saa seuraavista tuotoista tietynosan itselleen.

Eettinen rajoite estämään intressiristiriitojarahoitusalalla toimivien yritysten jainstituutioiden sisäisten yksiköiden välillä.

Ehto, jonka mukaan hallinnointiyhtiölläon velvollisuus palauttaa mahdollisestisaamansa ylisuuri voitonjako-osuus.

Rahasto, jolla on ennalta määrättypurkamispäivämäärä. Tyypillisinpääomasijoitusrahaston muoto.

Rahastoa perustettaessa ajankohta, jonkajälkeen pääomarahasto ei vastaanotauusia sijoitussitoumuksia.Yritysostoissa ajankohta, jolloin omistusoikeusja kauppahinta siirtyvät osapuolilta toisille.

Sopimus, jonka perusteella sijoittaja onvelvollinen luovuttamaan varoja rahastonkäytettäväksi.

Velkakirja, joka sisältää oikeudenvaihtaa se yrityksen osakkeisiin.

Muulla toimialalla toimivan yrityksen harjoittamasuora pääomasijoitustoiminta (direct) taisijoitukset pääomasijoitusrahastoon (indirect).

Pääomasijoittajan tietoisuuteen tulevatpotentiaaliset sijoituskohteet.

Alkuperäisen osakkeenomistajan omistus-osuuden pieneneminen osakeannin tai muunosakkeiden kokonaismäärää kasvattavantilanteen seurauksena. Ks. Anti-dilution.

Sijoitus suoraan kohdeyritykseen ilmanrahastoa tai muuta välikappaletta sijoittajan jakohteen välissä.

Irtautuminen sijoituskohteesta tai tytäryhtiöstäuseimmiten myymällä yrityksen osakkeetlistautumisen yhteydessä tai muutoin. Myöskonkurssi on eräänlainen irtautuminen.

Vähemmistösijoittajan velvollisuus myydäosakkeensa samaan aikaan ja samoinehdoin kuin enemmistösijoittaja.

Kohteen tarkastus, johon sisältyy ”asiaankuuluvien” selvitysten suorittaminen sijoituksenyhteydessä (taloudellinen, verotuksellinen,juridinen tai operationaalinen).

Yläkäsite yrityksille, jotka kuuluvatsiemen-, käynnistys- tai aikaisenkasvun kehitysvaiheeseen.

Pääomalaji, jonka oikeudet ovat takasijaisiasuhteessa muihin (vieraan pääomanehtoisiin)yhtiön velvoitteisiin. Vastapainona sen omistajillaon yleensä oikeus saada yritykseen jäävä tulos.Määrittää yrityksen omistussuhteet.

Sijoituksesta irtautuminen, sijoituksen realisointi.

43


Expansion stage

Follow-on investment

Fund

Fund-of-funds

Fundraising

Gearing

General partner, GP

Good leaver

Holding company

Holding period

Hurdle rate

Incubator

Independent fund

Initial investment

Initial Public Offering(IPO)

Internal rate of return(IRR)

J-curve

Junior debt

Leverage

Laajentumisvaihe

Jatkosijoitus

Rahasto

Rahastojen rahasto

Varainkeruu

Velkasuhde

Vastuunalainen yhtiömies(KY)

Holding-yhtiö

Hallussapitojakso

Aitakorko

Yrityshautomo

Ensisijoitus

Listautumisanti

Sisäinen korkokanta

J-käyrä

(Vieraan pääoman)Vipuvaikutus

Kehitysvaihe, jossa yrityksen toimintaalaajennetaan. Ei kuulu enää alkuvaiheeseen.

Sijoitus portfoliossa jo olevaan kohteeseen.

Yhtiö tai muu oikeushenkilö, jonka päätarkoituson eri sijoituskohteiden omistaminen.Ei ole tarkka juridinen termi.

Rahasto, jonka sijoituskohteena ovattoiset rahastot.

Toiminta, jonka tarkoituksena onkerätä rahastolle varoja sijoitus-toimintaa varten.

Yrityksen vieraan pääoman määrän suhdeoman pääoman määrään. Vrt. Leverage.

General partner on anglosaksisen yhtiölain-säädännön vastine suomalaisen kommandiitti-yhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle.Ky-muotoisessa pääomasijoitusrahastossavastuunalaisena yhtiömiehenä on yleensähallinnointiyhtiö.

Työntekijä, joka lähtee yrityksestä”hyväksyttävästä” syystä esimerkiksieläkkeelle ja jonka etuihin lähdöllä eiole ainakaan olennaista vaikutusta.Vrt. bad leaver.

Yhtiö, jonka päätarkoitus on toistenyritysten omistaminen.

Ajanjakso sijoituksen tekemisestäsen realisointiin.

Tuottotaso, jonka jälkeen hallinnointiyhtiö onoikeutettu carried interestiin. Lasketaan useinsisäisen korkokannan menetelmällä (IRR).

Uusien yritysten ja toimintasuunnitelmientuottamista ja tukemista harjoittava yksikkö.

Rahasto, jonka varainkeruu tapahtuu suoraansijoittajilta ja jota hallinnoi itsenäinen hallinnointi-yhtiö. Tyypillisin pääomasijoitusrahastotyyppiSuomessa.

Rahaston ensimmäinen sijoituskohdeyritykseen.

Yrityksen saattaminen julkisen noteerauksenpiiriin pörssilistautumisen kautta. Yrityksenosakkeiden myynti julkisilla markkinoillaensimmäistä kertaa.

Tuottotaso, jolla diskontattuna sijoituksennettonykyarvo on nolla.

Pääomasijoitusrahastoille tyypillinen tuottokäyrä,jossa välittömästi sijoituksen jälkeen tuotto onnegatiivinen, mutta palaa ajan myötäpositiiviselle kasvu-uralle.

Senior debtia heikommassa (esim. vakuus-järjestelyt, kovenantit), mutta takasijaistalainaa (subordinated debt) paremmassaasemassa oleva velka.

Yrityksen vieraan pääoman suhteellinenosuus taseen loppusummasta. Suurempiarvo vaikuttaa kertoimen omaisesti yrityksentulokseen laskien pääoman kustannusta,mutta nostaen pakollisten velvoitteiden tasoa.Vrt. Gearing.

44


Leveraged Buyout, LBO

Limited partner, LP

Limited partnership

Liquidation preference

Lock-down period

Management Buy In,MBI

Management Buy Out,MBO

Management fee

Mandatory convertible(bond)

Merger

Mezzanine finance

NewCo,Acquisition vehicle

Net Present Value,NPV

Non-disclosureagreement, NDA

Open-end fund

Other early stage

Portfolio

Preferred share

Äänetön yhtiömies (KY)

Kommandiittiyhtiö

”Nokkimisjärjestys”

Hallinnointipalkkio

Fuusio

Välipääomarahoitus

Nettonykyarvo, NNA

Salassapitosopimus

Aikainen kasvuvaihe

Sijoitussalkku, portfolio

Etuosake

Buy out -kauppa, jossa vieraan pääomanosuus merkittävän korkea.

Limited partner on anglosaksisen yhtiö-lainsäädännön vastine kommandiittiyhtiönäänettömälle yhtiömiehelle. Pääomasijoitus-rahastossa viittaa sijoittajaan.

Limited partnership on anglosaksisenyhtiölainsäädännön vastine suomalaisellekommandiittiyhtiölle. Pääomasijoitusrahastontyypillisin yhtiömuoto.

Järjestys, jossa eri osapuolet ovat oikeutettujaosaan likvidoitavan yrityksen varoista riippuenomistamistaan rahoitusinstrumenteista.

Investointien tai irtautumisen jälkeinenajanjakso, jolloin jonkun osapuolen oikeusmyydä omistustaan yrityksessä onrajoitettu/estetty.

Yritysosto, jossa yrityksen ulkopuolinenryhmä tulee johtamaan yritystä.

Yritysosto, jossa yrityksen toimiva johtoyhdessä sijoittajan kanssa ostaayrityksen sen nykyisiltä omistajilta.

Rahaston tuottotasosta riippumaton vuotuinenpalkkio. Arvoltaan selvästi pienempi kuinvoitonjakoon liittyvät palkkiot.

Joukkovelkakirja, jonka haltijan täytyymaturiteettiin mennessä vaihtaa velkakirjakyseisen yrityksen osakkeisiin ennaltamäärätyin ehdoin. Usein yritykselle edullinentapa hankkia lisärahoitusta rasittamattapääomarakennetta.

Yritysjärjestely, jossa ostaja ja ostettavamuodostavat kaupan jälkeen yhdenkokonaisuuden.

Rahoitusmuoto, jossa piirteitä sekä vieraastapääomasta että omasta pääomasta.Esim. vaihtovelkakirja.

Yleisnimi buy out -rakenteessa perustettavalleholding-yhtiölle, joka omistaa varsinaisensijoituskohteen.

Sijoituksen nykyarvo, joka lasketaandiskonttaamalla sijoituksen kassavirratsijoittajan tuotto-odotuksella.

Sopimus, joka rajoittaa tiedonanto-oikeuksiasopimusosapuolten ulkopuolisille tahoille.

Rahasto, jolla ei ole ennalta määrättyäpurkamispäivämäärää.

Alkuvaiheen kehitysvaihe, jossa yrityksenliiketoiminta on jo käynnistynyt.

Sijoitustoimintaa harjoittavan yksikönsijoitusvarallisuus.

Suomessa osake, joka oikeuttaa tietynsuuruiseen kumulatiiviseen osinkoonennen muita osakelajeja, mutta ei yleensääänioikeuteen yhtiökokouksessa.

45


Pääomasijoittaminen,pääomasijoitusala,yksityinen pääoma

Uudelleenrahoitus,jälleenrahoitus

Etuosto-oikeus

Siemenvaihe

Kehitysvaihe

Käynnistysvaihe

Syndikointi

Myötämyyntioikeus

Myyntikohteendue diligence

Alaskirjaus

Private Equity

Private placement

Ratchet

Refinancing

Right of first refusal

Secondary buyout

Secondary transaction,Secondary sale

Seed stage

Senior debt

Stage

Start-up stage

Subordinated debt

Syndication

Tag-along

Vendor due diligence

Venture Capital

Vintage year

Write-off, Write-down

Sijoitustoiminta, jossa kohteina yritykset,joiden osakkeet eivät ole julkisen kaupan-käynnin kohteena. Toimintaan kuuluu myöskohdeyritysten tavoitteenmukainenkehittäminen. Vrt. Venture capital.

Arvopapereiden myynti yksityisille sijoittajille.

Ehto, jonka mukaan yrityksen johdonomistusosuus saattaa riippua asetettujentavoitteiden saavuttamisesta.

Velan poismaksaminen uudella lainalla.Velallisen näkökulmasta tyypillisesti vanhaalainaa edullisemmilla ehdoilla. Voi myös liittyäpääomasijoittajan vaihtumiseen yrityksessä.

Oikeus ostaa jokin myyntiin tuleva kohdeennen kuin tarjous laajennetaan koskemaanmuita osapuolia.

Buy out, jossa myös myyvänäosapuolena pääomasijoittaja.

Kohdeyrityksen myynti toisellepääomasijoittajalle.

Yrityksen ensimmäinen kasvuvaihe.Toiminta vasta alkamassa, eikätulorahoitusta vielä saatavilla.

Laina, joka yrityksen likvidaatiossa ja yleensämyös muutoin kovenanttien kautta on muuta/muita vieraan pääoman instrumenttejaparemmassa asemassa. Esim. tavallinenpankkilaina.

Yrityksen vaihe sen elinkaarella.

Siemenvaiheen jälkeinen kasvuvaihe,jossa yrityksen liiketoiminta käynnistyyja yritys alkaa jo mahdollisesti saadatulorahoitusta.

Laina, joka yrityksen likvidaatiossa on muitavieraan pääoman instrumentteja heikommassaasemassa.

Usean sijoittajan yhdessä tekemä sijoitus.Tavoitteena riskien hajauttaminen.

Vähemmistösijoittajan oikeus myydäosakkeensa samaan aikaan ja samoinehdoin kuin enemmistösijoittaja.

Vastaa tavanomaista due diligenceä,mutta toimeksiantaja on myyjä eikämahdollinen ostaja.

Pääomasijoitustoiminta, joka kohdistuupääasiassa alkuvaiheen tai muuten korkeanriskin yrityksiin. Vrt. Private equity

Rahaston ensimmäisen sulkemisen vuosi.

Irtautuminen sijoituksesta kirjaamallaomistuksen nykyarvo alemmaksi (yleensänolla).

46


Liite 1: Lisätietoja

Suomen pääomasijoitusyhdistys ryWorld Trade CenterAleksanterinkatu 1700100 Helsinkipuhelin: (09) 6969 3300faksi: (09) 6969 3303sähköposti: [email protected]: www.fvca.fi

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry perustettiin toukokuussa 1990. Yhdistyksen varsinaiset jä-senet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Liitännäisjäseniksi voidaanhyväksyä yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoitustoiminnankehittymiseen Suomessa. Yhdistys on European Venture Capital Associationin (EVCA) jäsen.

TavoitteetSuomen pääomasijoitusyhdistys ry:n keskeisenä tavoitteena on pääomasijoitustoimialan kehittä-minen sekä yhdistyksen etujen ajaminen Suomessa. Yhdistys edistää pääomasijoittamisen toi-mintaedellytyksiä valvomalla toimialan yleistä etua.

Toiminnan keskeiset alueetEdunvalvonta, tutkimustoiminta, viestintä, verkottuminen sekä seminaarien ja tapahtumien järjes-täminen. Lisäksi yhdistys antaa toimialalle suosituksia ja toimintamalleja.

47


3i Finland OyPL 247 (Mikonkatu 25)00101 HELSINKIpuhelin: (09) 6815 100faksi: (09) 6815 4451www.3i.com

Aboa Venture Management OyAurakatu 12 A20100 TURKUpuhelin: (02) 410 7700faksi: (02) 410 7779www.aboaventure.fi

Ahlström Capital OyPL 329 (Eteläesplanadi 14)00101 HELSINKIpuhelin: 010 888 18faksi: 010 888 4769www.ahlstromcapital.com

Aura Capital OyLäntinen Rantakatu 27 A20100 TURKUpuhelin: (02) 6516 6600faksi: (02) 6516 6601www.auracapital.fi

Baltcap Management OyKauppiaankatu 6 C 3800100 HELSINKIpuhelin: 020 198 5661faksi: 020 198 5665www.baltcap.com

Bio Fund Management OyPL 164 (Mikonkatu 4)00101 HELSINKIpuhelin: (09) 251 4460faksi: (09) 2514 4620www.biofund.fi

CapMan Capital Management OyKorkeavuorenkatu 3200130 HELSINKIpuhelin: (09) 6155 800faksi: (09) 6155 8300www.capman.com

Liite 2: Suomen pääomasijoitusyhdistyksenvarsinaiset jäsenet

Conventum Venture Finance OyKaivokatu 12 A00100 HELSINKIpuhelin: (09) 231 231faksi: (09) 2312 3665www.conventum.fi

Emerging Power Partners OyPL 92 (Tekniikantie 4 D)02151 ESPOOpuhelin: (09) 469 1201faksi: (09) 469 1207www.pemfund.com

EQT Partners OyPohjoisesplanadi 25 A00100 HELSINKIpuhelin: (09) 696 2470faksi: (09) 6962 4710www.eqt.fi

EQVITEC Partners OyPL 148 (Fabianinkatu 8)00101 HELSINKIpuhelin: (09) 6894 551faksi: (09) 6894 5595www.eqvitec.com

Fenno Management OyTekniikantie 1402150 ESPOOpuhelin: 0400 706 072faksi: (09) 2517 2202www.fennomanagement.fi

Head Industrial Partner OyPL 557 (Uusikatu 53)90101 OULUpuhelin: 020 143 2370faksi: 020 143 2371www.headteam.com

Helmet Business Mentors OyRuneberginkatu 5 B00100 HELSINKIpuhelin: (09) 6869 2210faksi: (09) 6869 2241www.helmetcapital.fi

48


Holtron Ventures OyKansakoulunkuja 300100 HELSINKIpuhelin: (09) 2510 1730faksi: (09) 2510 1731www.holtron.fi

Innofinance OyTekniikantie 1202150 ESPOOpuhelin: (09) 2517 3100faksi: (09) 2517 3118www.innofinance.fi

Mandatum Pääomarahastot OyPL 152 (Bulevardi 10 D)00121 HELSINKIpuhelin: 010 236 10faksi: 010 236 5350www.mandatum.fi

MB RahastotBulevardi 1A00100 HELSINKIpuhelin: (09) 131 011faksi: (09) 1310 1310www.mbrahastot.fi

Midinvest Management OyKauppakatu 31 C40100 JYVÄSKYLÄpuhelin: (014) 339 3100faksi: (014) 339 3111www.midinvest.fi

Neomarkka OyjPohjoisesplanadi 27 C00100 HELSINKIpuhelin: (09) 684 4650faksi: (09) 6844 6531www.neomarkka.fi

Nexit Ventures OyKaisaniemenkatu 2 B00100 HELSINKIpuhelin: (09) 6874 0600faksi: (09) 6874 0610www.nexitventures.com

Nordia Management OyPL 255 (Kaisaniemenkatu 3 B)00101 HELSINKIpuhelin: (09) 696 2920faksi: (09) 6962 9250

Nordic Growth OyLönnrotinkatu 3 A 600100 HELSINKIpuhelin: (09) 6122 8350faksi: (09) 6122 8357www.nordicgrowth.com

Nordic Mezzanine Oy AbAleksanterinkatu 15 A00100 HELSINKIpuhelin: (09) 684 0640faksi: (09) 6840 6410www.nordicmezzanine.com

Nordic Venture PartnersBulevardi 1A00100 HELSINKIpuhelin: (09) 428 26 100faksi: (09) 428 26 110www.nordicvc.com

OKO Venture Capital OyPL 308 (Teollisuuskatu 1 B)00101 HELSINKIpuhelin: (09) 4041faksi: (09) 404 4209www.oko.fi/ovc

Orienteq Capital OyFabianinkatu 4 B 1500130 HELSINKIfaksi: (09) 6124 0060www.orienteq.com

Privanet Capital OyjMikonkatu 8 A, 8. krs00100 HELSINKIpuhelin: (09) 6877 1716faksi: (09) 6877 1710www.privanetcapital.com

49


Profita Management OyFabianinkatu 29 B00020 NORDEApuhelin: 020 798 620faksi: (09) 625 878www.profitagroup.fi

Proventure OyLönnrotinkatu 15 C 2600100 HELSINKIpuhelin: (09) 696 2720faksi: (09) 6962 7222www.proventure.com

Sentica Partners OyHataanpään valtatie 2433100 TAMPEREpuhelin: 020 144 2442faksi: 020 144 2440www.sentica.fi

Solaris Asset Management OyItälahdenkatu 15-1700210 HELSINKIpuhelin: (09) 681 661faksi: (09) 6816 6205www.thomproperties.fi

Sponsor Capital OyMannerheimintie 400100 HELSINKIpuhelin: (09) 680 3300faksi: (09) 643 252www.sponsor.fi

Stora Enso VenturesKanavaranta 100160 HELSINKIpuhelin: 020 462 1497www.storaenso.com/venturing

Stratos Ventures Ltd OyYrjönkatu 11 D 1900120 HELSINKIpuhelin: (09) 4243 2500faksi: (09) 626 507www.stratosventures.com

Suomen itsenäisyydenjuhlarahasto SitraPL 160 (Itämerentori 2)00181 HELSINKIpuhelin: (09) 618 991faksi: (09) 645 072www.sitra.fi

Suomen Teollisuussijoitus OyPL 685 (Kalevankatu 9 A)00101 HELSINKIpuhelin: (09) 680 3680faksi: (09) 612 1680www.teollisuussijoitus.fi

Teknoventure Management OyIsokatu 32 B90100 OULUpuhelin: (08) 887 3300faksi: (08) 887 3310www.teknoventure.fi

Veraventure OyPL 112770111 KUOPIOpuhelin: 020 460 3988faksi: 020 460 3987www.veraventure.fi

Virtaa Hämeeseen KyVisamäentie 33 A-rakennus13100 HÄMEENLINNApuhelin: (03) 621 5209faksi: (03) 621 5200

VNT Management OyPL 810 (Yrittäjänkatu 17)65101 VAASApuhelin: 020 121 2210faksi: (06) 282 8589www.vntm.com

Wedeco Management Oy AbYrittäjänkatu 1565380 VAASApuhelin: (06) 316 5800faksi: (06) 316 5801www.wedeco.fi

50


PricewaterhouseCoopers tarjoaa asiantuntijapalveluitaSuomessa 11 paikkakunnalla. Palveluksessamme työs-kentelee Suomessa yli 600 henkeä. Maailmanlaajuisestipalveluksessamme on yhteensä 130 000 henkeä 148maassa. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa maailman-laajuisen organisaation jäsenyrityksiin, joista jokainen onitsenäinen juridinen yhtiönsä.

Pääomasijoitustoimialalle tarjoamiammepalveluita ovat muun muassa:

• tilintarkastus: rahastojen, hallinnointiyhtiöiden jakohdeyhtiöiden lakisääteinen tilintarkastus.

• yrityskauppaneuvonanto: yritysten myynti- jaostoneuvonannot, mukaan lukien arvonmäärityksetja yritysjärjestelyjen yhteydessä tehtävät duediligence -selvitykset, IPO- ja vendordue diligence -palvelut.

• verokonsultointi: henkilö- ja yritysverotussekä ALV-kysymykset.

• Corporate Finance: arvonmääritykset, yritysostot ja-myynnit, rahoitusjärjestelyt, MBO/MBI-kaupat,julkisen sektorin rahoitusmallit.

PricewaterhouseCoopers OyPL 1015 (Itämerentori 2)00101 Helsinkipuhelin: (09) 22 800faksi: (09) 174 102internet: www.pwc.com/fi


pääomasijoitus - avain yrityksen kasvuun

Documents