www.eksote.fi

ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN III -LOPPURAPORTTI

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon

kuntayhtymä - Eksote

30.04.2015

Hannu Hakalisto Emmi Lönn Tarja Nylund

2

MIELEN AVAIN/KANNATELLEN III -OSAHANKE

LOPPURAPORTTI

Sisällysluettelo

1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ, TAVOITTEET JA ODOTETUT VAIKUTUKSET 2

2 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET 4

2.1 LIIKKUVA JA TÄYDENTÄVÄ TYÖ NUORISOPSYKIATRIAN NUOLI-TYÖRYHMÄSSÄ 4

2.2. VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

2.3 KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS 9

3 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 11

4 JOHTOPÄÄTÖKSET 11

LIITTEET 14

1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ, TAVOITTEET JA ODOTETUT VAIKUTUKSET

Kannatellen III -hanke kuului osahankkeena Etelä-suomen mielenterveys- ja

päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avaimeen. Hankealueena olivat Uusimaa, Itä-

Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Mielen avain kuului osana KASTE II -

ohjelmakokonaisuuteen, jota rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.

Mielen avain -hankkeen kolme keskeistä teemaa olivat:

1. Osallisuuden vahvistaminen

2. Kynnyksettömyys

3. Henkilöstön osaamisen lisääminen

Koko hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki.

Kannatellen III - hankkeeseen osallistuivat Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE ja

sen jäsenkunnat sekä alueen nuorten kanssa työtä tekevät muut toimijatahot. Hankkeen

sisällöllisenä johtaja toimi perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund, osa-aikaisena

3

projektipäällikkönä Hannu Hakalisto ja hanketyöntekijänä Emmi Lönn. Hanketoimintaa

seurasi ja ohjasi johtoryhmä. Saita Oy vastasi hanketalouden ylläpidosta. Hanketyöntekijä

toimi liikkuvan ja täydentävän työn kehittäjänä ja toteuttajana, osallistui verkostoyhteistyön

kehittämiseen sekä Onnistuneen verkostokokouksen ABC -käsikirjan ja sähköisen

verkostotyökalun tuottamiseen. Projektipäällikkö vastasi hankealueiden käytännön

koordinoinnista, tiedottamisesta, raportoinnista, Mielen avain yhteistyöstä sekä Mielen

avain – hankehallinnon nuorten palvelulinjan puheenjohtajuudesta.

Kannatellen -kehittämistyön avainsanoja olivat rinnalla kulkeminen, välittäminen,

palveluohjaus, hoitoonohjaus, osallisuus, kokonaisvastuu sekä verkostoyhteistyö.

Kannatellen -hankeen toiminta-aika oli 1.7.2013 – 30.4.2015. Hankkeen kokonaisrahoitus oli

213 333€, josta Eksoten omavastuuosuus oli 25 %.

Kannatellen III -hankkeen arviointi toteutettiin itse- / prosessiarviointina. Arvioinnissa

sovellettiin Mielen avain -hankkeen yhteistä arviointisuunnitelmaa.

Kannatellen III - hanke jatkoi Mielen avain siirtymärahoituskaudella (1.11.2012 - 30.6.2013 =

Kannatellen II) aloitettua kehittämistyötä. Tavoitteet pohjautuivat Kannatellen I - hankkeen

aikana (1.9.2010 – 31.10.2012) tehtyyn tutkimukseen (työntekijät N=95, nuoret N=62 ja

huoltajat N= 34) sekä Kannatellen II – hankekauden havaintoihin.

Em. tutkimukset ja interventiot toivat esille työntekijöiden, huoltajien ja nuorten yhteisen

tahtotilan:

Tarvitaan

1. selkeitä palvelu- ja hoitopolkuja,

2. yhteistyön ja luottamuksellisen suhteen rakentamista ja ylläpitämistä,

3. nuorille paikka, jossa hoidetaan sekä mielenterveys- että päihdeongelmia,

4. kokonaisvastuun ottajia,

5. enemmän yhteistyötä viranomaisten kesken nuorta koskevissa asioissa

6. kuuntelemista ja kuulluksi tulemista sekä

7. liikkuvia toimintamuotoja sekä muita uusia auttamiskeinoja.

Kannatellen III -hankkeen tavoitteet ja odotetut vaikutukset:

1)13 - 25 -vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen ja nuorten

kanssa tehtävään työhön sopivan Kannatellen - liikkuvan ja täydentävän-toiminnan edelleen

kehittäminen ja jalostaminen käytännön työkaluksi yhdessä nuorisopsykiatrian liikkuvan

Nuoli-työryhmän kanssa. Hanketyöntekijä toimii työryhmässä laajemmalla psykososiaalisella

työotteella. Kehittämistyön kautta toteutuu 3 kontekstin integraatio:

a) rinnalla kulkeminen – asiakasnäkökulma

b) välittäjä – organisaationäkökulma

c) palveluohjaaja – palvelunäkökulma

Työmuoto liitetään osaksi Lasten ja nuorten talon prosesseja.

4

2)Nuorten palveluverkon luominen ja viranomaisyhteistyön lisääminen ja tehostaminen

nuorta koskevissa asioissa. Tavoitteena on luoda pysyvä toimijoiden verkosto, jolla on

säännölliset keskitetyt tapaamiset, joiden kautta nuorten palvelu- ja hoitopolut selkeytyvät.

3)Kokonaisvastuun ottaminen: verkostoyhteistyömallin avulla luodaan

vastuutyöntekijäjärjestelmä, jossa kokonaisvastuun ottaminen nuoresta tapahtuu.

4) Asiakkaan toisenlaisen elämänkulun mahdollistaminen

5)Sähköisen prosessin hallintatyökalun kehittäminen ja käyttöönotto

6)Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja kokemusasiantuntijatyön juurruttaminen

osaksi Eksoten rakenteita.

Kannatellen III -hanke tuki Eksoten strategian lähtökohtia, joita ovat asiakkaan

omatoimisuuden tukeminen, palvelujen saatavuuden helpottaminen sekä sosiaalisen

osallisuuden lisääminen. Myös strategiaan kirjatut menetelmät toteutuivat: sähköiset ja

liikkuvat palvelut, palveluohjaus, kotiin suunnatut palvelut, monipuolinen kuntoutus ja

matalan kynnyksen palvelut.

Odotetut vaikutukset:

1. Kannatellen liikkuvan ja täydentävän toiminnan sekä verkostoyhteistyö -toimintamallin

käyttöönoton myötä nuorten avun saamisen mahdollisuudet paranevat ja nuoret

kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin.

2. Nuorten osallistuminen ja aktiivisuus oman elämänsä suunnitteluun sekä vastuunotto

itsestä ja omasta toiminnasta lisääntyvät.

3. Uudet toiminnot toteutetaan hanketyöntekijän, projektipäällikön ja yhteistyöverkoston

työn kautta, kun työmuotoina ovat mm. asiakaslähtöinen työn jalkauttaminen sekä

verkostoyhteistyömallin luominen yhdessä Eksoten alueen toimijoiden kanssa - em.

toimintatavat liitetään kiinteästi Lasten ja nuorten talon prosesseihin.

4. Hankkeessa seurataan nuorten palveluihin kiinnittymistä, jolloin hanke tuottaa tietoa

tästä prosessista. Tietoa käytetään hankkeen aikana jatkuvasti hyödyksi ja peilataan

asetettuihin tavoitteisiin.

5. Hankkeen kautta myös ammattilaisten osaaminen lisääntyy ja vahvistuu.

2 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET

2.1 LIIKKUVA JA TÄYDENTÄVÄ TYÖ NUORISOPSYKIATRIAN NUOLI-TYÖRYHMÄSSÄ

Hanketyöntekijä, toimintaterapeutti Emmi Lönn toimi työntekijänä 1.11.2013 alkaen nuorisopsykiatrian liikkuvassa Nuoli-työryhmässä. Hän käytti työssään laajempaa

5

psykososiaalista työotetta ja tavoitteena oli laajemman psykososiaalinen asiakastyön mallintaminen. Lisäksi hänen työhönsä kuuluivat verkostoyhteistyön kehittäminen sekä mukana olo sähköisen verkostotyökalun suunnittelemisessa ja käyttöönotossa. Asiakastyön kautta mukana oli 32 nuorta. Neljään nuoreen ei yrityksistä huolimatta saatu yhteyttä. Nämä nuoret ohjautuivat työntekijälle vain lähetteellä. Tyttöjä oli 15 ja poikia 17. Iältään nuoret olivat 17 - 24 -vuotiaita. TULOKSIA: Seuraavat asiat yhdistävät nuoria:

- he tarvitsevat apua, mutta heidän on vaikea ottaa sitä vastaan tai he ovat siinä

erityisen valikoiva.

- moni elämän osa-alue sekaisin (talous, itsestä - ja kodista huolehtiminen, sosiaalisen

kontaktien puuttuminen, mielenterveysongelmat).

- työntekijöillä tunne, että joku muu voisi työskennellä tämän nuoren kanssa

paremmin. Tästä seurasi pois lähettäminen ja toistuvat muutokset.

- moniongelmaisista on ”vaikea” pitää.

- heillä ei ole sosiaalista verkostoa, pääsääntöisesti tapaavat vain

hoitohenkilökuntaa/työntekijöitä.

- eivät kestä kuin yhden kaksi viranomaista kerrallaan.

- kokonaisvastuun ottaja puuttuu.

- vievät paljon työaikaa /sama aika kun koko perheen kanssa työskennellessä.

- monialainen oirehtiminen, työ vaatii paljon priorisointia ja koordinointia.

Nuoret kuvasivat omaa historiaansa näin:

Vaikeudet olivat alkaneet yläkouluiässä, jolloin muun muassa esitelmien pitäminen ja

liikuntatunnit jännittivät. Tästä seurasi poissaoloja, kotiin jättäytymistä epämiellyttävissä

tilanteissa ja välttelevää käyttäytymistä. Tämä puolestaan johti sosiaalisten tilanteiden

vähentymiseen ja ao. taidot eivät päässeet kehittymään. Tyypillistä oli myös, että tutussa

koulussa selviydyttiin jotenkin mutta esimerkiksi ammattiopisto keskeytyi, kun ei ollut

keinoja selviytyä epämiellyttävissä tilanteissa. Nuoret eristäytyivät.

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla tämä ilmeni vaikeutena sopeutua Suomeen.

Emmi Lönn kuvaa työssä käyttämiään keinoja seuraavasti:

”Tärkeää on ajan antaminen, koska nuoren kiinnittyminen vie aikaa: nuori ei ehkä koskaan

ole tullut autetuksi tai ei koe tarvitsevansa apua. Tarvitaan vastuutyöntekijä, joka vastaa

pääasiallisesti nuoren asioista ja kokoaa tarvittavaa verkostoa. Työntekijänä et voi asettaa

omia tavoitteita hoidolle/kuntoutukselle vaan sinun on kuunneltava ja hyväksyttävä nuoren

tavoitteet. Asiat etenevät usein hitaasti ja se aiheuttaa työntekijässä turhautumista.

Yhteistyötä nuoren kanssa ei pidä lopettaa, kun asiat alkavat sujua. Niin pitkään, kun nuori ei

pysty työskentelemään kun yhden työntekijän kanssa, sinun tulee työntekijänä kestää sen

mukana tuoma paine. Tämä vaihe voi kestää kahdesta kuuteen kuukauteen. Tärkeää on

myös yli sektorirajojen tehtävä verkostotyö: on paljon asioita, joita ei ole koskaan tehty

6

mutta jotka ovat mahdollisia – sinun täytyy kysyä ja ehdottaa. Työntekijänä autat nuorta

oppimaan - et tee puolesta. Toiminta kannattaa porrastaa. Siinä vaiheessa, kun olet ainut

työntekijä, on vastuusi suuri. Tämä vie aikaa ja lisää työn kuormittavuutta.”

Seuraava yhteenveto kuvaa työtä rinnalla kulkijana, palveluohjaajana ja välittäjänä:

Verkostotyökalun kehittäminen ja käyttöönotto

Liikkuvan ja täydentävän työn yhtenä osa-alueena oli sähköisen verkostotyökalun

kehittäminen ja käyttöönotto. Sähköisen alustan siihen kehitti ja toimitti Chainalytics.

Testiversio otettiin käyttöön tammikuun 2015 lopulla. Työkalu valmistuu toukokuussa 2015.

Verkostotyökalu tuottaa yhteisen yli hallintokuntarajojen ulottuvan palvelusuunnitelman,

jonka myös asiakas näkee. Siinä korostuvat asiakkaan osallisuus, palveluiden räätälöinti ja

verkostotyö. Nuori ja hänen perheensä osallistetaan työkalun avulla suunnitelmalliseen

yhdessä tekemiseen. Verkostotyökalun avulla saadaan kokonaiskuva nuoren ja hänen

perheensä tilanteesta, luodaan suunnitelma, nimetään vastuutyöntekijä sekä keinot ja

seuranta tilanteen korjaamiseksi. Jokaisesta nuoresta kirjataan nuoren oma tavoite sekä

hänen vahvuutensa. Haastatteluvaiheen osioina ovat arjen toimintakyky, sosiaalisuus

(asuminen ja talous), mielenterveys ja päihteet, perheen tilanne, ja fyysinen terveys.

Osioihin liitetyt liikennevalot (punainen, keltainen, vihreä) konkretisoivat ja ohjaavat nuoren

tilanteen korjaamista. Työkalu tuottaa yhteenvedon, jota on helppo jakaa ja hyödyntää

muun muassa verkostokokouksissa. Työkaluun on linkitetty myös Onnistuneen

verkostokokouksen ABC-käsikirja ja verkostokokouskutsu (kts. liitteet). Näin syntyy

7

verkostotyön ja myös kuntoutuksen prosessi, jota työkalu ohjaa. Se etenee seuraavan

kuvion mukaisesti:

2.2 VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Verkostoyhteistyön kehittäminen toteutettiin vuosina 2014 - 2015 reilun vuoden mittaisena

prosessikoulutuksena, joka koostui 6 koulutus- ja pajapäivästä ja niiden väleissä olleista

pienryhmätapaamisista, joita Eksoten alueen verkosto-osaajat (10) johtivat. Koulutus- ja

pajapäivät olivat 8.1.2014, 13.3.2014, 15.5.2014, 1.10.2014, 4.12.2014 sekä 12.3.2015.

Kouluttajana toimi perheterapeutti, työnohjaaja, dialogikouluttaja Jukka Pyhäjoki Terveyden

ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Mukana oli työntekijöitä (41) ja esimiehiä (21) hyvin

monialaisesti: Eksoten alueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten

psykososiaaliset palvelut, lastensuojelu, oppilashuolto, seurakunta, työvoiman

palvelukeskus, perusopetus ja ammattiopisto, nuorisotoimi, Laptuote -säätiö, Savitaipaleen

Nuorison tuki ry sekä Saimaan Kriisikeskus.

Päivien teemoina olivat: Mitä on dialoginen verkostotyö?, Dialogisuuden edistäminen

verkostotyössä, Johtajuus verkostotyössä, Laadukkaan verkostokokouksen ABC – kohti

käsikirjaa, Onnistuneen verkostokokouksen käsikirja – 1. version kokoaminen sekä

Koulutusprosessin arviointi, juurruttamissuunnitelma ja prosessin päättäminen.

Kehittämistyön tuloksena syntyi käsikirja liitteineen (Liitteet 1 – 4).

Verkostoyhteistyön johtaminen

Eksoten alueen verkostoyhteistyön johtamiseen laadittiin malli, joka otettiin käyttöön

helmikuussa 2015. Siinä johtaminen kuvataan seuraavasti:

Monialainen oppilashuollon ohjausryhmä (Eksoten ja sivistystoimien neuvottelukunta)

kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tämä ryhmä laajentuu Verkostoyhteistyön

ohjausryhmäksi, jolloin mukaan tulevat aikuisten psykososiaalisten palveluiden (apsy)

edustajat, verkostokoordinaattori (perhepalvelut), Etelä-karjalan Ohjaamon koordinaattori,

8

yksityisen palvelutuottajan edustaja ja järjestöjen edustaja sekä lastensuojelun edustaja.

Ryhmä kokoontuu samana päivänä kuin neuvottelukunta ja sen lisäksi ylimääräiset kaksi

kertaa (yhteensä 4 x / vuosi).

Lisäksi verkostotyön käytännön toteuttamista arvioivat ja kehittävät ylisektoriset alueelliset

tiimit: alueelliset opiskeluhuollon tiimit yhdessä alueen rehtorien, nuorisotoimen ja muiden

yhteistyökumppaneiden kesken.

Koulutusprosessia arvioitiin 12.3.2015.

Arviointi toi esille seuraavia asioita:

1. Merkittävää koulutuksessa ja kehittämisessä Mikä Sinulle oli tärkeä asia tässä koulutus- ja kehittämisprosessissa? Mikä herätti kiinnostuksesi? Mikä herätti ja kosketti eniten?

- monialaisuus - ihmisten nimen yhdistyminen kasvoihin - yhteisen toimintakulttuurin syntyminen - erilaiset organisaatiorakenteet – eri lähestymiskulmat - suunnitelmallisuus, selkeyttää toimintoja - tieto ja sisältö kiinnostivat - avoimuus ja yhdessä tekeminen - hyvä apu oppilaiden asioidenyhteinen malli luo turvallisuutta - työn päällekkäisyys vähenee synnyttää samanlaisen yhteisen työotteen, mitä itse

voi tehdä? - lisää työn/ammatillisuuden arvostamista - ”Etelä-Karjalan Sote on onnistunut” asiakas /potilas tuodaan keskiöön -

2. Koulutus- ja kehittämisprosessin yhdistyminen omaan toimintaasi Miksi kiinnität tässä koulutus- ja kehittämisprosessissa huomiota juuri näihin seikkoihin? Miten yhdistät tämän prosessin elämääsi/työhösi/toimintaasi asiantuntijana /oman alasi edustajana? Miten tämä prosessi koskettaa omaa elämääsi/työtäsi?

- helpottaa verkostotyötä - moniammatillisuus – OPS:n muutos tulossa, sopii erinomaisesti myös siihen - kuuntelemisen tärkeys - tavataanko vai kohdataanko me asiakkaita? - yhteyden ottaminen yhteistyökumppaniin helpottunut – on tieto mistä hänet löytää - pienryhmät hyviä – oman ajattelun ja suhtautumisen kehittyminen - avautuminen voi ohjata eri tahoille, uusia oivalluksia - ABC mihin kaikkeen dominonappula vaikuttaa - iso vaikutus nuoriin ja perheisiin

3. Koulutus- ja kehittämisprosessin vaikutukset Mihin arvioit tämä koulutus- ja kehittämisprosessin kuljettavan Sinua omassa

9

ajattelussasi? Millaisia mahdollisia vaikutuksia tällä on organisaation, työyhteisön käytäntöihin? Mitä avautuu ja Mitä sulkeutuu? Millaista tilaa se ajattelussasi luo? Mitä mahdollisuuksia ja polkuja Sinulle tulevaisuudessa tämä prosessi voi avata?

- positiivinen lähtökohta yhteisen mallin myötä yhteistyö paranee - ahaa-elämykset – jokin kantaa - laadukkuus lisääntyy - verkostotyöstä ei pääse enää irti – nyt ylisektorinenkin työ mahdollistuu - prosessi ollut toimiva on hyvä alku - jalkauttaminen nyt iso tehtävä - oivallus: ”ei tartte olla isoja juttuja mutta niillä voi olla iso vaikutus” - päästä pois ”mokaamisen” ajattelusta – oma tunne vahva - dialogin, yhdessä tekemisen voima on suuri - toiminta on sektoroitunutta mutta elämä ei ole - selkeyttää mitä tekee ennen verkostokokousta - asiakas on keskiössä ja hyötyy – työ ei ole enää paperinmakuista - tehdyn työn arvo nähdään pitkällä aikavälillä

2.3 KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS

Eksote järjesti Kokemusasiantuntijakoulutuksen 6.11.2013 – 2.6.2014. Koulutukseen

osallistui yhdeksän opiskelijaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa. Mielen avain-

hankehallinto oli tiiviisti mukana järjestelyissä. Koulutukseen kuului seuraavat sisällöt:

1. Mitä on kokemusasiantuntijuus? 6.11.2013 ja 18.12.2013

- 6.11.2013 verkostoituminen oman ryhmän kanssa Tia Sohlman ja Päivi Rissanen

- odotukset, toiveet ja haasteet koulutukselle/toiminnalle

- Koulutetun kokemusasiantuntijan puheenvuoro; Sari Kukkola

- 18.12.2013 oman tarinan kertominen; Päivi Rissanen Mielen avain – hanke,

Kouluttajina: Päivi Rissanen Mielen avain – hanke, Tia Sohlman Mielen avain –

hanke, Kokemusasiantuntija, Riikka Haikala ja Riina Parkkinen

kuntoutuskoordinaattori Eksote

2. Minä kokemusasiantuntijana 27.11.2013, 18.12.2013, 8.1.2014, 21.5.2014

- 8.1.2014 ryhmä-, ilmaisu- ja vuorovaikutustaidot; Maria Fomin

- 27.11.2014 luovien menetelmien hyödyntäminen; Elli Sairanen

- 18.12.2014 oman tarinan, minuuden työstäminen; Päivi Rissanen

- 21.5.2014 suojeleminen, keinoja ja tiedostusta itsensä suojelemisesta; Sirkku

Kuisma

Kouluttajina: Maria Fomin teatteripedagogi, Pirjo Kuussalo toimintaterapeutti

Eksote, Elli Sairanen psykofyysinen terapeutti Eksote, Päivi Rissanen ja

Tia Sohlman Mielenavain -hanke , Sirkku Kuisma psykoterapeutti

Saimaan Kriisikeskus

10

3. Tietoa kokemuksen rinnalle 27.11.2013, 12.12.2013, 5.2.2014, 19.2.2014, 5.3.2014,

19.3.2014, 7.5.2014,

- 5.2.2014 päihdetietämys; Liisa Jukkala ja Kaisa Kaski

- 19.2.2013 mielenterveyden häiriöt; Antti Lehtonen

- 7.5.2014 stigma ilmiönä; Päivi Rissanen

- 19.3.2014 atk-taidot; Tuija Ikonen Klubitalo Lpr ja Harri Pirttimäki

- 4.12.2013 kognitiiviset kuntoutusmenetelmät/kuntoutumisprosessi; Laura Varis

- 22.1.2014 aggressiivisen ihmisen kohtaaminen; Tuija Karjalainen

- Sosiaalietuudet ja kuntoutujan oikeudet; sos.tt. Paula Kainlauri EKSOTE

Kouluttajina: Antti Lehtonen erikoislääkäri Eksote, Päivi Rissanen Mielen avain -

hanke, Klubitalo Lpr, Tuija Karjalainen vastaava hoitaja EKSOTE, Paula Kainlauri

sos.tt EKSOTE

Laura Varis kuntoutuspsykologi Eksote, Kari Muhonen psykoterapeutti (VET),

4. Kokemusasiantuntijuus ja verkostoituminen

- Kymenlaakson kokemusasiantuntijoiden tapaaminen toteutui 25.9.2014

- Päätöstilaisuus 2.6.2014

Lisäksi koulutukseen kuului jatkokoulutus, joka järjestettiin prosessiluontoisena

koulutuksena 15.1. ja 5.2.2015 Lappeenrannassa Toimintakeskus Veturissa. Sen sisältönä oli

suhde- ja verkostolähtöinen palveluohjaus. Kouluttajana oli VTL, perheterapeutti,

työnohjaaja Sauli Suominen ja projektikoordinaattori Ari Terävä A-klinikkasäätiön Verkottaja

sekä kokemusasiantuntija Mikael Söderström.

Sauli Suominen tutkii tarkkaavuushäiriötä (ADHD) ja kehittää mielenterveys- ja

päihdehäiriön perhe- ja verkostotyötä. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien

taitotietoa sosiaali- ja terveystoimen palveluohjauksesta ja pohtia yhtymäkohtia

kokemusasiantuntijuuteen. Koulutuksessa syvennyttiin ammattilaisten systeemimaailman ja

asiakkaan elämismaailman kautta avautuviin näkökulmiin ja rakennettiin dialogia näiden

väliin.

Mukana kokemusasiantuntijoista olivat Rauni Muukka, Juha-Pekka Rautanen, Ritva

Veijalainen ja Harri Pirttimäki.

Koulutuksen tuloksia:

Eksoten alueen kokemusasiantuntijatoimintaa juurrutettiin esittelemällä

kokemusasiantuntijatoimintaa ja tehtäviä aikuisten psykososiaalisten palveluiden

henkilökunnalle sekä psykiatrian jaksoilla oleville opiskelijoille. Lisäksi kaksi

kokemusasiantuntijaa osallistuu toimintakeskus Veturin ohjattuun päivätoimintaan kaksi

kertaa kuukaudessa. He toimivat täydentyvässä ryhmässä kahden ammattilaisen

apuohjaajina.

11

3 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

Syksyllä 2013 Kannatellen I II-hanke teki tiedotteen toiminnastaan yhteistyössä Eksoten

viestintäyksikön kanssa. Hankkeen sisällöistä, tavoitteista ja päämääristä oli tiedote Eksoten

omilla kotisivuilla ja Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla sekä Mielen avain -hankkeen

kotisivuilla. Etelä-Saimaa -lehti, Lappeenrantalainen sekä Vartti-lehti julkaisivat tiedotteen.

Liikkuva ja täydentävä työ on kuvattu www.innokyla.fi -hin. Verkostoyhteistyön

kehittämisen tuloksena syntynyt Onnistuneen verkostokokouksen ABC -käsikirja löytyy

Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluiden www -sivuilta: www.eksote.fi/verkostokokous

Lisäksi hankkeen toiminnasta ja vaikutuksista tiedotettiin aktiivisesti Mielen avaimen

nuorisohankkeiden tapaamisissa. Projektipäällikkö Hannu Hakalisto toimi Mielen avaimen

Nuorten palvelulinjan puheenjohtaja 1.7.2013 – 30.4.2015.

4 JOHTOPÄÄTÖKSET

Kannatellen -kehittämistyö vuosina 2010 – 2015 oli prosessi, joka tuotti muun muassa materiaalia nuorten palvelurakenteen kehittämisen tueksi. Ensimmäinen vaihe vuosina 2010 - 2012 toi esille, että tarvitaan

1. selkeitä palvelu- ja hoitopolkuja,

2. yhteistyön ja luottamuksellisen suhteen rakentamista ja ylläpitämistä,

3. nuorille paikka, jossa hoidetaan sekä mielenterveys- että päihdeongelmia,

4. kokonaisvastuun ottajia,

5. enemmän yhteistyötä viranomaisten kesken nuorta koskevissa asioissa

6. kuuntelemista ja kuulluksi tulemista sekä

7.liikkuvia toimintamuotoja sekä muita uusia auttamiskeinoja.

Nyt viiden vuoden kehittämistyön jälkeen voidaan todeta, että kaikki seitsemän em.

kehittämisaluetta ovat menneet suuresti eteenpäin. Palvelu- ja hoitopolut ovat selkiytyneet

Lasten ja nuorten talon, Aikuisten keskuksen ja verkostoyhteistyön kehittämisen kautta.

Luottamus ja yhteistyö lisääntyvät yhteisten koulutusten ja verkostoyhteistyön johtamisen

ja koordinoinnin kautta. Mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät toiminnallisesti

vuoden 2011 kesäkuussa - päihdetyö kuuluu nyt kaikille. Nuorille nimetään

vastuutyöntekijä, kun hän on monialaisen tuen tarpeessa. Verkostoyhteistyö -

koulutusprosessin tuloksena syntyi Onnistuneen verkostokokouksen ABC -käsikirja, jonka

käytön kautta kokousten laatu paranee – asiakas nostetaan osalliseksi ja keskiöön.

Verkostotyökalusta tulee monialaisen verkostotyön työkalu. Kannatellen -kehittämistyö

nuorisopsykiatrian liikkuvassa Nuoli-työryhmässä kokosi tavallaan yhteen edellä mainitut

12

seitsemän kehittämisaluetta. Laajempi psykososiaalinen työote aktivoi kokonaisvaltaisen

nuorena kohtaamisen, jossa pois lähettämisen kulttuurista päästiin pois. Tilalle tuli

koordinoitu verkostoyhteistyö, jossa vastuutyöntekijänä toimi Kannatellen -hanketyöntekijä.

Työntekijä ei tavoittanut neljää nuorta yrityksistä huolimatta. Lähete-käytäntö ei soveltunut

näille nuorille – olisi tarvittu rinnalla kulkemista ja saattaen vaihtamista. Esille nousi myös

viranomaisyhteistyön tärkeys, kun palvelurakenne ja samalla palveluohjaus muuttuvat.

Esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2015 alussa tullut muutos, jossa Lasten ja nuorten talo

otti vastuulleen alle 18 -vuotiaat nuoret ja yli 18-vuotiaista tuli aikuisten psykososiaalisten

palveluiden asiakkaita. Yhteistyömuodot vaativat päivittämistä ja yhdessä sopimista.

Tavoitteiden toteutumisen arviointia:

Tavoite1: 13 - 25 -vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen ja

nuorten kanssa tehtävään työhön sopivan Kannatellen - liikkuvan ja täydentävän-toiminnan

edelleen kehittäminen ja jalostaminen käytännön työkaluksi yhdessä nuorisopsykiatrian

liikkuvan Nuoli-työryhmän kanssa. Hanketyöntekijä toimii työryhmässä laajemmalla

psykososiaalisella työotteella. Kehittämistyön kautta toteutuu 3 kontekstin integraatio:

a) rinnalla kulkeminen – asiakasnäkökulma

b) välittäjä – organisaationäkökulma

c) palveluohjaaja – palvelunäkökulma

Työmuoto liitetään osaksi Lasten ja nuorten talon prosesseja. Työmuoto tuotti toimintamallin, joka toi esille vastuutyöntekijän roolin tärkeyden. Mallissa yhdistettiin välittäminen, rinnalla kulkeminen ja palveluohjaajan rooli, jolloin havaittiin, että työmuoto on erittäin haastava ja se vie paljon työaikaa. Tällöin samanaikaisten asiakkaiden määrä ei voi olla suuri. Työ koettelee myös työntekijän voimavaroja – työnohjaus on välttämätöntä. Työntekijä toteuttaa työssään container-funktiota eli toimii asiakassuhteen ”säilönä”. Hän joutuu pohtimaan, mikä kannattelee kokonaisuutta ja miten kannattaa edetä. Monenlaiset merkitykset, vastakohtaisuudet ja jännitteet aktivoituvat työn aikana. Ne ovat myös kehityksen voima. Vapauttavana rakenteena on, että työssä toimitaan ja sitä johdetaan luomalla edellytyksiä. Näin mahdollistetaan eteneminen prosessista käsin – ei lopputuloksesta käsin. Luodaan edellytysten luomisen ja niiden vahvistamisen prosessi. Pattitilanteessa ja umpikujassa luotetaan prosessiin - kysytään asiakkaalta, miten hän haluaa edetä.

Tavoitteet 2 - 4: Nuorten palveluverkon luominen ja viranomaisyhteistyön lisääminen ja tehostaminen nuorta koskevissa asioissa. Tavoitteena on luoda pysyvä toimijoiden verkosto, jolla on säännölliset keskitetyt tapaamiset, joiden kautta nuorten palvelu- ja hoitopolut selkeytyvät.

Kokonaisvastuun ottaminen: verkostoyhteistyömallin avulla luodaan vastuutyöntekijäjärjestelmä, jossa kokonaisvastuun ottaminen nuoresta tapahtuu.

13

Asiakkaan toisenlaisen elämänkulun mahdollistaminen. Vastuutyöntekijän nimeäminen ja koordinoitu verkostoyhteistyö mahdollistavat asiakkaan toisenlaisen elämänkulun.

Tavoite 5: Sähköisen prosessin hallintatyökalun kehittäminen ja käyttöönotto

Verkostotyön kehittämisprosessi kokosi monialaisesti yhteen liki 70 työntekijää ja esimiestä reilun vuoden ajaksi. Prosessi lisäsi eri työalojen tuntemusta, kehitti kahdenvälisiä työsuhteita sekä kokosi verkoston, jota voidaan hyödyntää jatkossa muun muassa verkostoyhteistyön laadun kehittämisessä. Käsikirjan ja verkostotyökalun käyttö sekä vastuutyöntekijän nimeäminen parantavat palvelu- ja hoitoonohjausta, lisäävät työntekijöiden yhteistyötä ja nostavat nuoren osalliseksi omissa asioissaan. Helmikuussa 2015 aloittanut Verkostoyhteistyön ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti, kokoaa tietoa verkostoyhteistyön toimivuudesta ja kehittää sen laatua.

Tavoite 6: Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja kokemusasiantuntijatyön juurruttaminen osaksi Eksoten rakenteita.

Kokemusasiantuntijatoiminta juurtuu osaksi Eksoten muuta toimintaa ja suunnitelmissa on

esimerkiksi kokemusasiantuntija -vastaanottotyön aloittaminen.

Odotetut vaikutukset toteutuivat hyvin:

1. Kannatellen liikkuvan ja täydentävän toiminnan sekä verkostoyhteistyö -toimintamallin

käyttöönoton myötä nuorten avun saamisen mahdollisuudet paranevat ja nuoret

kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin. Toteutui 28 nuoren kohdalla.

2. Nuorten osallistuminen ja aktiivisuus oman elämänsä suunnitteluun sekä vastuunotto

itsestä ja omasta toiminnasta lisääntyvät. Toteutui 28 nuoren kohdalla.

3. Uudet toiminnot toteutetaan hanketyöntekijän, projektipäällikön ja yhteistyöverkoston

työn kautta, kun työmuotoina ovat mm. asiakaslähtöinen työn jalkauttaminen sekä

verkostoyhteistyömallin luominen yhdessä Eksoten alueen toimijoiden kanssa - em.

toimintatavat liitetään kiinteästi Lasten ja nuorten talon prosesseihin. Toteutui.

4. Hankkeessa seurataan nuorten palveluihin kiinnittymistä, jolloin hanke tuottaa tietoa

tästä prosessista. Tietoa käytetään hankkeen aikana jatkuvasti hyödyksi ja peilataan

asetettuihin tavoitteisiin. Toteutui.

5. Hankkeen kautta myös ammattilaisten osaaminen lisääntyy ja vahvistuu. Toteutui.

LOPUKSI

Kannatellen – kehittäjät kiittävät kaikkia yhteistyökumppaneita. Monia asia nuorten palveluissa on parantunut merkittävästi viiden vuoden aikana mutta kehittämistyön on jatkuttava. Hanketyö on eräs ja hyvä vaihtoehto sen toteuttamiseen.

14

LIITTEET

Liite 1

Verkostoyhteistyö Onnistuneen verkostokokouksen ABC

”Sie oot sie, mie oon mie, hää o hää ja yhes myö ollaan

verkosto.Tuu mukkaa, nii ei mee aikas

hukkaa. ”

15

Johdannoksi

Palvelujärjestelmämme on sektoroitunut ja erikoistunut. Erikoistuminen on tuottanut eri asiantuntijoille runsaasti osaamista, mutta asiantuntemus toteutuu usein sektorirajojen sisällä. Tällöin ihmiset saavat tukea ja apua melko kivuttomasti selvärajaisiin ongelmiin. Elämän hankaluudet ovat välillä kuitenkin monimutkaisia ja epäselviä, jolloin asiakas on monien yhtäaikaisten suunnitelmien ja toimenpiteiden kohteena. Kenelläkään ei ole hallintaa kokonaisuudesta ja vastuurakenteet voivat pirstaloitua. Pahimmillaan syntyy yhtä aikaa sekä palvelujen päällekkäisyyttä että asiakkaiden väliinputoamista. Tämä kuormittaa sekä asiakkaita, työntekijöitä että palveluita. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan voimavaroja, osallistavaa kohtaamista ja asiakaslähtöisyyttä edistäviä verkostotyön rakenteita ja taitoja. Tämän käsikirjan tavoitteena on parantaa verkostokokousten laatua, antaa valmiuksia asiantuntijoille ohjata ja johtaa verkostoja sekä lisätä osallistujien kokemuksia hyödyllisistä ja voimaannuttavista verkostokokouksista.

Käsikirjaa voi soveltaa eri tilanteissa ja eri asiakasryhmien kanssa, esimerkiksi lapset, nuoret, aikuiset, perheet jne. Tavoitteena on mahdollistaa verkostoon osallistuvien osapuolten kuunteleva läsnäolo. Lisäksi asiakkaat saavat verkostokokouksessa näkemyksen siitä, mitä tulee tapahtumaan ja miksi. Samalla luodaan osallistujille turvallisuuden tunnetta sekä mahdollisuus osallistua omista asioista sopimiseen ja suunnitelmalliseen yhdessä tekemiseen. Näin tekemisen laatu myös paranee. Avainsanoja ovat turvallisuus, osallisuus, motivoituminen sekä yhdessä tekeminen ja onnistuminen.

16

Milloin? Kun huolesi asiakkaasi tilanteesta kasvaa ja huomaat, että omat keinosi eivät enää riitä, on hyvä hetki miettiä asiakkaasi kanssa, keitä muita voisitte kutsua apuun.

Asiakkaan kanssa pohdittavia asioita:

Voisiko verkostokokouksesta olla apua?

Ketkä voisivat olla kokouksessa mukana ja tukena huomioiden sekä

läheis- että työntekijäverkosto?

Mikä olisi yhteisen kokoontumisen tavoite?

Tiivistetysti verkostokokouksen valmistelu ja kulku

Tiivistetysti verkostokokouksen valmistelu ja kulku

Pohtiessasi verkostokokouksen järjestämistä voit tarvittaessa olla yhteydessä verkostokoordinaattoriin keskustellaksesi verkostokokouksen erilaisista järjestämistavoista ja -vaihtoehdoista.

Huoli ja omat keinot vähissä

Päätös kokouksesta, valmistelut ja

kutsut

Aloita asiakkaasta,

miksi on kokoonnuttu

KOKOUKSESSA:

Käydään läpi ketä paikalla ja miksi

Valitaan puheenjohtaja

ja kirjuri

Käsitellään asiat tulevaisuuteen suuntaavasti

Yhteenveto: kuka tekee

ja mitä

Sovitaan vastuutyöntekijä

ja seuranta

17

Valmistelut

Käy verkostokokouksen kulku läpi asiakkaasi kanssa:

Kuka toimii puheenjohtajana ja mitä tehtäviä hänellä on.

Millä tavoin läheiset ja työntekijät osallistuvat.

Millainen on verkostokokouksen rakenne.

Millaisista asioista verkostossa voidaan sopia.

KUTSU

Kutsuja on yleensä henkilö, joka on huomannut verkostokokouksen tarpeellisuuden ja aloittanut asian valmistelun ELI SINÄ JA ASIAKKAASI.

Kutsu voi olla puhelu, kirje tai sähköposti.

Siinä mainitaan ajankohta, paikka, kokoukseen varattu aika ja keitä

on kutsuttu.

Kerrotaan, mistä kokouksessa on tarkoitus puhua.

Kaikkien kutsuttujen osallistuminen on asiakkaan kannalta tärkeää.

TILA

Varaa verkostokokoukselle asiakkaasi kannalta mahdollisimman

viihtyisä tila.

Muistithan välineet esimerkiksi fläppitaulu, nenäliinoja ja juotavaa.

Huolehdi, että kaikki tulevat kokoustilaan samaan aikaan. Näin

luodaan kokouksen alkuun mahdollisimman neutraali, arvostava ja

kunnioittava ilmapiiri.

Miten tästä eteenpäin?

Ei muistella menneitä.

Verkostokokous voidaan pitää myös asiakkaan kotona.

18

Kokouksessa Kokouksen kulku Anna asiakkaasi ja hänen läheistensä valita omat istumapaikkansa. Varmista, että nuoren/lapsen vieressä istuu turvallinen aikuinen (oma huoltaja, lähityöntekijä, kaveri). Sinä koollekutsujana:

Toivota kaikki tervetulleiksi ja esittele itsesi.

Pyydä läsnäolijoita esittäytymään

Anna ensimmäinen puheenvuoro asiakkaalle, sitten läheisille ja sen jälkeen työntekijöille.

Pyydä heitä kertomaan, miten he liittyvät asiakkaaseen ja

käsiteltävänä olevaan asiaan ja mitä myönteistä he ovat

havainneet asiakkaaseen tai asiaan liittyen.

Sopikaa, kuka toimii tästä eteenpäin verkostokokouksen puheenjohtajana. Puheenjohtajana voi toimia kuka tahansa osallistujista.

Puheenjohtaja

Puheenjohtajan tärkein tehtävä on ohjata keskustelua voimavarojen, ratkaisujen ja mahdollisuuksien suuntaan. On tärkeää, että jokainen läsnäolija puhuu omista toimintamahdollisuuksistaan ja mahdollisesta tuen tarpeestaan koskien asiakasta, läheisiä tai työntekijöitä.

Asiakas ja perhe aina ensin!! Toinen työntekijä voi tulla

puheenjohtajan tueksi esim. jos ei pysytä asiassa, aikataulu ei pidä. Hän voi tuoda esille myös tärkeitä huomioita.

19

Tehtävät: Kertaa kokouskutsussa mainitut asiat eli mistä asioista on tultu

keskustelemaan ja sopimaan. Pitää huolta aikataulusta ja toimintatavasta, jos joku joutuu

poistumaan kesken kokousta.

Sovitaan, kuka kirjaa muistion ja miten se toimitetaan kutsutuille.

Antaa puheenvuoron ensin asiakkaalle ja sitten läheisille.

Miksi hänen mielestään ollaan koolla, mikä on hänen toive lopputuloksesta.

Tuetaan asiakasta ja autetaan häntä tarkentavin kysymyksin.

Joskus asiakkaan turvallisuuden tunnetta lisää, että voi olla takki päällä, hattu päässä ja kännykkä kädessä.

Keskustelun edetessä ja asioista sovittaessa puheenjohtaja tarkistaa asiakkaalta, kuinka hän on asian ymmärtänyt, haluaako hän sanoa asiaan vielä jotakin.

Huolehtii, että kaikki saavat puheenvuoroja ja tulevat kuulluksi.

Huolehtii, että keskustelu pysyy sovituissa asioissa ja asiallisena.

Huolehtii, että aika riittää yhteenvedon ja jatkosuunnitelman

tekemiseen.

Jatkosuunnitelmassa on tärkeä sopia:

Jatkotoimista: kuka, mitä, milloin ja kenen kanssa?

Kuka on asiakkaan vastuutyöntekijä.

Seurantapalaverin ajankohta.

Arvioidaan yhdessä kokouksen onnistumista.

Kiitetään osallistujia.

Poistutaan yhdessä kokoustilasta. Näin varmistetaan, ettei

asiakkaalle jää mielikuvaa, että keskustelua jatketaan hänen

poistuttuaan.

On tärkeää, että jokainen tekee sen, mistä on sovittu!

20

Verkostoyhteistyön johtaminen Monialainen oppilashuollon ohjausryhmä (Eksoten ja sivistystoimien neuvottelukunta) kokoontuu 2 kertaa vuodessa. 1. Tämä ryhmä laajentuu Verkostoyhteistyön ohjausryhmäksi, jolloin

mukaan tulevat aikuisten psykososiaalisten palveluiden (apsy)

edustajat, verkostokoordinaattori (perhepalvelut), Ohjaamon

koordinaattori, yksityisen palvelutuottajan edustaja ja järjestöjen

edustaja sekä lastensuojelun edustaja. Ryhmä kokoontuu samana

päivänä kuin neuvottelukunta ja sen lisäksi ylimääräiset kaksi kertaa

(yhteensä 4 x / vuosi).

2. Lisäksi verkostotyön käytännön toteuttamista arvioivat ja kehittävät

ylisektoriset alueelliset tiimit:

alueelliset opiskeluhuollon tiimit yhdessä alueen rehtorien, nuorisotoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken.

Lopuksi

Tämä käsikirja syntyi monialaisen työntekijäjoukon yhteistyönä, vuoden mittaisen verkostokoulutuksen tuloksena.

Kiitos Mielen avain/Kannatellen III -hanke, sosiaali- ja terveysministeriön Kaste II -ohjelma, työnohjaaja, perheterapeutti, dialogikouluttaja Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Eksoten alueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut, lastensuojelu, oppilashuolto, seurakunta, työvoiman palvelukeskus, perusopetus ja ammattiopisto, nuorisotoimi, Laptuote -säätiö, Savitaipaleen Nuorison tuki ry sekä Saimaan Kriisikeskus.

Kansi: Pienryhmän tuotos verkostokoulutuksessa

Liitteet: Kutsumalli, muistion pohja ja verkostokokouspalaute

Ota yhteyttä!

Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori tiina.vormisto@eksote.fi puh. 040 712 2303 www.eksote.fi

Käsikirjan löydät: www.eksote.fi/verkostokokous Liitteet saat: Ota yhteys verkostokoordinaattoriin

Päi

vite

tty

3/2

01

5

1 (24)

Liite 2.

KUTSU VERKOSTOKOKOUKSEEN

(lue: www.eksote.fi/verkostokokous)

AJANKOHTA JA KOKOUKSEEN VARATTU AIKA:

PAIKKA:

OSALLISTUJAT:

KOKOUKSEN AIHE:

2 (24)

Liite 3

VERKOSTOKOKOUKSEN MUISTIO

AIKA:

PAIKKA:

OSALLISTUJAT:

SUUNNITELMA:

3 (24)

Liite 4

Verkostokokouspalaute

Kiitos osallistumisestasi!

Arvioi seuraavia asioita asteikolla 1 - 5, ympyröi sopiva vaihtoehto

1.Saitko palaverista itsellesi apua ja voimia? Erittäin paljon 5 4 3 2 1 ei hyötyä

2. Pääsitkö vaikuttamaan palaverissa sovittuihin asioihin? Erittäin hyvin 5 4 3 2 1 erittäin huonosti

3. Miten hyvin asiasi ovat, kun nyt sovittu toteutuu? Erittäin hyvin 5 4 3 2 1 erittäin huonosti

4. Millainen olo sinulla oli palaverin päättyessä Erittäin hyvä 5 4 3 2 1 erittäin huono

Mitä muuta haluat sanoa verkostokokouksesta?