päihdepäivät 2016: lars leemann: työttömät -kaksinkertaisia väliinputoajaia ehkäisevässä...

13.5.2016 1

Työttömät – kaksinkertaisia väliinputoajia ehkäisevässä

päihdetyössä?

Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann

Työllisyys ja hyvinvointi

• Miksi työ on tärkeä hyvinvoinnin kannalta? Mitä työ antaa ihmisille?

13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 2




Palkka / ansiotulo




Palkka / ansiotulo

Työtehtävät: järkevä

tekeminen, sopivat haasteet

Työkaverit

Itsensä toteuttaminen


• Tutkimuksessa kaksi virtausta: ansiotulo ja psykososiaaliset vaikutukset

• Marie Jahoda et al. (1933): Die Arbeitslosen von Marienthal

• Marie Jahoda (1982): Theory of latent deprivation

• Erotti työn manifestiset (=toimeentulo) ja latentit (=psykososiaaliset) funktiot

• Jahodan mukaan nykyisissä hyvinvointivaltioissa latentit funktiot ovat tärkeämpi kuin ansiotulo



• Työn 5 latenttia funktiota:

- päivärytmi (time structure)

- toiminta (activity)

- sosiaaliset verkostot (social contact)

- yhteisöllisyys ja yhteiset tavoitteet (collective purpose)

- status

• Näitä latentteja funktioita puuttuvat työttömiltä (deprivaatio)



• Työllisyys edistää hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta

• ”Osallisuus liittyy yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen tunteeseen […] Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana.” Elina Pajula (2014)

• Työyhteisö on keskeisessä roolissa työntekijöiden hyvinvoinnin osalta

• Vuorovaikutussuhde: hyvinvointi ja osallisuus myös edistävät työllisyyttä (valikoima, kausaliteetti)


Työllisyys ja päihteiden käyttö

• Psyykkisen hyvinvoinnin (mielenterveyden) ja päihteiden käytön ovat vahvassa yhteydessä

• Monenlaiset analogiat työn hyvinvointivaikutuksiin, esim.:

• Lähdekohta: työelämän ulkopuolella olevien (erit. työttömien ja eläkeläisten) osuus päihde-ehtoisista tapauksista on selvästi korkeampi kuin työssäkäyvien osuus (Päihdetapauslaskenta)

• Työllisyyden vaikutukset päihteiden käyttöön: ansiotulo vs. psykososiaaliset vaikutukset: päivärytmi, järkevä toiminta, sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys ja yhteiset tavoitteet

• Työyhteisön tärkeä rooli

• Vuorovaikutussuhde


Työllisyys ja päihteiden käyttö

• Työttömien 1. väliinputoaminen ehkäisevässä päihdetyössä: työllisyyden hyvinvointivaikutukset sekä osallisuus työyhteisöön


Työterveydenhuolto

• Työterveydenhuollossa tehdään usein ensimmäinen diagnoosi, joka johtaa erikois-/jatkohoitoon

• Työterveydenhuollon ja työyhteisön välinen hyvä yhteistoiminta: esimiehet ja työkaverit kehottavat konsultoimaan työterveydenhuoltoa (mahdollistaa kaikenlaisten ongelmien varhainen toteaminen)

• Työterveydenhuollon ja työyhteisön välinen hyvä yhteistoiminta: työterveyshuolto edistää myös yhteisöllisyyttä (esim. kiusaaminen)

• Työterveydenhuollossa on erinomaista osaamista sekä päihdeongelmien ennaltaehkäisyn että työyhteisön osalta


Työterveydenhuolto

• Työttömien 2. väliinputoaminen ehkäisevässä päihdetyössä: työterveydenhuollon puute



Paltamo

Tilanne ennen Paltamon työllistämiskokeilu:

• Väkiluku: 3998 (31. 12. 2008, laskussa)

• Työttömyysaste: 18.9% (01. 2009)

• Hankeen kesto: 2009 – 2013

Tutkimusasetelma

• Paltamon työttömät vertaillaan kahteen vertailuryhmiin:

• Tutkimusryhmä: Kaikki Paltamon työttömät (31. 12. 2008, n = 292)

• Vertailuryhmät: Paltamon työllisistä (sovitettu otos, n = 313) Kaikki Sonkajärven työttömät (31. 12. 2008, n = 295)

• Yhteensä N 900


Tutkimusasetelma

• Aineistojen kerääminen: 2009/2010: Kokeilun alussa 2010/2011: Kokeilun keskellä 2012: Kokeilun lopun lähellä

• Haastattelut, kyselyt, terveystarkastukset, kognitiiviset testit, rekisteriaineisto

• Paneeliaineisto, 3 mittauspistettä

• “Intention-to-Treat” paneeliregressio-analyysit


Keskeiset tulokset

• Paltamon työttömät olivat todella heterogeeninen ryhmä, eli useissa mittareissa he olivat polarisoineet

• Paltamon työttömät voivat huomattavasti huonompi kuin Paltamon työlliset

• Sonkajärven työttömät olivat useissa mittareissa Paltamolaisryhmien välillä


Keskeiset tulokset

• Seurantajaksolla Paltamon työttömät…

… ilmoittivat vähemmät selkäkipua

… vähensivät särkylääkkeiden käyttöä

… aloittivat terveellisemmin ruokavalion

… vähensivät alkoholin riskikäyttöä

… käyttivät useammat terveydenhuollon palvelut

… luottivat enemmän paikallisiin politiikkaan

… tunsivat itseensä vähemmän yksinäiset

… osallistuivat enemmän kerho- ja yhdistystoimintaan


Sosiaalinen osallisuus


Kerho- tai yhdistystoimintaan vähintään kerran kuussa osallistuvien osuus (%):

Tilastollinen merkitsevyys:

Ryhmien väliset erot:

Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.6365

Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0570˚

Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.2259

Muutos seurantajaksolla:

Kaikki ryhmät: p = 0.2903

Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0015**

Ryhmien väliset erot muutoksessa:

Kaikki ryhmät: p = 0.0158*

Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.0023**

Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.1509

Työttömät Työttömät Vertailuryhmä

0

10

20

30

40

50 2009 2010 2012

Paltamo Sonkajärvi Paltamo

Sosiaalinen osallisuus


Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäisiksi tuntevien osuus (%):



Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0554˚

Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0008***

Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.0430*



Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0414*



Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.1824

Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.1993


0

5

10

15

20

25

302009 2010 2012


Terveyspalvelujen käyttö


Työterveyshuollon palveluja viime 12 kuukautta käyttäneiden osuus (%):



Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0017**

Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0027**

Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.8704



Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0004***




Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.0061**


0

10

20

30

40

50

60

2009 2010 2012


Terveyspalvelujen käyttö


Terveyskeskuksen lääkärin palveluja viime 12 kuukautta käyttäneiden osuus (%):



Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0017**


Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.8704



Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0004***




Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.0061**


0

20

40

60

80

1002009 2010 2012


Päivittäinen tupakointi


Tupakkaa tai vastaavia joskus käyttäneiden osuus (%):



Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0303*


Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.1424



Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0048**




Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.2975


0

10

20

30

40

50

602009 2010 2012


Kannabiksen tai muiden huumeiden käyttö


Kannabista tai muita huumeita joskus käyttäneiden osuus (%):



Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0,0412*

Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0168*

Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.2720



Pto tyött. 2009-2012: p = 0.6143




Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.8073


0

5

10

15

20

2009 2010 2012


Alkoholin riskikäyttö


Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C; katkaisupiste: 5 tai lisää pisteitä naisille, 6 tai lisää pisteitä miehille; %):


0

10

20

30

40

50

602009 2010 2012




Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0620˚

Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0145*

Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.8265



Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0332*



Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.0325*

Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.1009

Työterveystarkastukseen perustuvat toimenpiteet

Esitetyt tukitoimet (Paltamo, N=230) n %

Psykiatriset lisätutkimukset/ hoito 40 17

Kuntoutus Kelan kautta 33 14

Lähete sairauksien hoitoon 38 17

Ammatillinen neuvonta tai kuntoutus 87 38

Päihdehoito ja -kuntoutus 5 2

Muu yhteensä 8 3

Lähde: Kerätär, R. (2016)


KIITOS!


päihdepäivät 2016: lars leemann: työttömät -kaksinkertaisia väliinputoajaia ehkäisevässä...

Government & Nonprofit