Päihdeongelmaisten lapset Marja Holmila

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 2

Esityksen rakenne • Kiinnostus lasten asemaan on kasvanut

• Lapsille vanhempien päihteiden käytöstä koituneet haitat

• Päihdeongelmat ja vanhemmuusrooli

• Eriarvoisuuden kasautuminen

• Myönteistäkin kehitystä on

• Mitä ehdotetaan tehtäväksi?

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 3

Alkoholin käyttö on kotiutunut ja naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt

• Kun alkoholi ennen oli lähinnä miesten juttu, sen käyttö ei kuulunut kotiin, mutta kun naisista tuli täysivaltaisia alkoholinkuluttajia, alkoholinkäyttö alkoi siirtyä koteihin ja perheisiin. Juominen ”kotiutui”.

• Tämä on iso kulttuurinen muutos. Alkoholinkäyttö on tullut osaksi puolisoiden seurustelutapoja ja se liitetään kodin erilaisiin askareisiin, yleensä vapaa-ajalle siirtymisen ja vapaa-ajan vieton rituaaleihin.

• Lasten kannalta merkittävää on myös, että juomisen kotiutuminen on edellyttänyt radikaalia muutosta miesten ja naisten keskinäisessä suhteessa alkoholinkäyttöön. Ennen kaikkea naiset ja äidit ovat omaksuneet uusia juomatapoja ja yhä useammin molemmat vanhemmat ovat mukana juomistilanteissa.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 4

Omassa tai toisen kodissa tapahtuneiden juomiskertojen vuosittainen määrä ja av(i)opuolisoiden juomiskertojen osuus niistä. (Tigerstedt ja Härkönen, 2016)

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 5

Kiinnostus lasten asemaan ja lasten oikeuksiin on kasvanut yleisesti

• Suomi ratifioi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen (SopS 60/1991), jonka myötä valtio sitoutuu takaamaan lapsille erityisen oikeuden suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa sopimuksen toteutumista sopimusvaltioissa. Suomi on raportoinut lapsen oikeuksien toteutusta ja saanut komitealta päätelmät ja suositukset neljä kertaa.

• Neljänteen määräaikaisraporttiin liittyvissä suosituksissaan YK:n komitea esitti huolensa lasten oikeuksien toteutumisen puutteista Suomessa. Eräs huolenaihe oli runsaasti päihteitä käyttävissä perheissä elävät lapset, jotka saattavat jäädä vaille yhteiskunnan tukea. Huoli liittyy näin paitsi lasten asemaan myös ammattilaisten kykyyn tukea lapsia.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 6

Lasten altistuminen alkoholille

• 2000-luvulla on yhä enemmän pohdittu, miten suhtautua lasten ”altistumiseen” alkoholille ja mitä seurauksia tällä altistumisella on. Suomeen on juurtunut käsitys, että vanhempien ei todellakaan tule humaltua pienten lasten ollessa läsnä. Näin ajattelee yli 90 prosenttia suomalaisista vanhemmista. Jos kuitenkin joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista, 35–40 prosenttia vanhemmista katsoo että humaltuminen on hyväksyttävää kun pienet lapset ovat paikalla. (24). Vallitsevissa asenteissa on siis jonkinlaista epäjohdonmukaisuutta, ja humalan hyväksyntää.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 7

Lapsille vanhempien päihteiden käytöstä koituneet haitat

• Perheen normit ja asenteet vaikuttavat nuoren tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Vanhempien omat tavat antavat mallin terveydelle myönteiseen tai riskejä sisältävään käyttäytymiseen (Viner 2012, 1647; Raitasalo ym. 2011).

• Kodin vakavat päihdeongelmat aiheuttavat lapsille helposti pitkäaikaisen stressin, joka heijastuu monella tavoin heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Päihteiden käyttö saattaa myös heikentää lapsen saamaa huolenpitoa, turvaa ja tukea ja jopa perustarpeista huolehtimista.

• Lapsilla on voimavaroja ylittää lapsuuden riskitekijöiden tuomia kehityksen esteitä etenkin jos heitä siinä tuetaan.

• Osa haitallisista vaikutuksista saattaa vaikuttaa lapsen koko elämän ajan, osa taas vain lapsuudessa, tässä ja nyt.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 8

Ongelmien periytyminen tai oppiminen

• Ruotsalainen laaja armeijan kutsunnoiden yhteydessä aluksi kerättyyn ja rekistereiden seurantaan perustuva tutkimus osoitti, että isien alkoholinkäytölle altistuminen näkyi miesten elämässä vielä aikuisina kasvaneena riskinä joutua alkoholiehtoisten syiden vuoksi sairaalahoitoon. Yhteyttä selittänee merkittävästi henkilön nuoruusikäinen alkoholiriippuvuus (Hemmingson 2016).

• Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tietoja.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 9

Vanhempien päihdeongelmien vaikutukset lasten terveyteen näkyvät rekisteritiedoissa

• Suomessa on tälläkin hetkellä noin 65–70 000 alaikäistä lasta (noin 6 prosenttia kaikista), joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. (Raitasalo, Jääskeläinen ja Holmila 2016)

• Vanla-tutkimuksen mukaan 7 prosentilla vuonna 2009 syntyneiden lasten isistä ja 2,4 prosentilla äideistä oli vakava, rekistereihin kirjattu päihdeongelma. Useimmiten kyse on alkoholiongelmasta (70-80 prosentissa ongelmaisista) ja lopuissa kyse on sekakäytöstä tai laittomien huumeiden käytöstä (Raitasalo ja Holmila 2016 ).

• Rekisteriaineiston ryhmittely tuotti viisi ongelmien kasautumisen mukaista perhetyyppiä. Kahdessa tavallisimmassa isällä on päihdeongelma. Äidin tai molempien vanhempien ongelmista on kyse noin kolmasosassa perheistä (Jääskeläinen 2016).

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 10

Perheen päihdeongelman tyyppi lapsen iän mukaan, %. Vuonna 1991 syntyneet lapset ja heidän vanhempansa. Päihdehaittoja kokeneiden perheiden tyypit (lähde: Jääskeläinen et al., 2015)

8.12. 2017

Perheiden luokittelu päihdeongelman tyypin ja päihdeongelmaisen vanhemman sukupuolen mukaan

Yleisyys

0-6 v. lasten ryhmässä, %

Yleisyys

7–12 v. lasten ryhmässä, %

Yleisyys

13–17 v. lasten ryhmässä, %

Isä juo 54 53 58

Isä käyttää alkoholia tai huumeita 17 18 9

Äiti juo 13 19 22

Äiti käyttää huumeita 9 3 4

Molemmat vanhemmat käyttävät alkoholia ja/tai huumeita)

8 6 7

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 11

Vaikutukset lapsuuden eri vaiheissa• Vanhemman päihdeongelma lisää merkittävästi pienten lasten (alle 7 v.)

riskiä joutua sairaalahoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi, sekä riskiä juotua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Raitasalo et al. 2016).

• Teini-iässä ongelmat lisäävät lapsen riskiä mielenterveyden sairauksiin, päihteiden käyttöön ja koulutuksen keskeytymiseen.

• Nuorilla aikuisilla lapsuuden päihdeongelmat näkyvät mm. siinä, että he ovat muita nuoria harvemmin suorittaneet toisen asteen tutkinnon, eli jääneet peruskoulun varaan. Tähän vaikuttavat myös vanhempien oma koulutus, perheen köyhyys sekä lapsen teini-iän mielenterveysongelmat (Jääskeläinen 2016).

• Vastaavia tuloksia on saatu eri maista (Emschoff & Price1999; Lieb ym 2002; Hyytiä 2003; Kestilä 2008).

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 12

Sairaalahoitoon joutuneiden alle 7-vuotiaiden lasten osuudet hoidon syyn ja vanhempien päihteiden käytön mukaan, %

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 13

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 7-vuotiaiden lasten osuudet vanhempien päihteiden käytön mukaan,%

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 14

Alle 12-vuotiaan lapsen mielenterveysongelmien yhteys äidin päihde- ja

mielenterveysongelmiin (%).

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 15

Ylisukupolvisten vaikutusten riskit

• Perheissä koetut päihdehaitat ovat yksi terveyshaittoja kasaavista ja huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä lisäävistä mekanismeista.

• Kysymys on kuitenkin riskistä, ja ongelmien esiintymisessä on suurta vaihtelua. Suuri osa päihdeongelmaisten perheiden lapsista selviytyy myöhemmässä elämässä hyvin (Harter 2000; Orford 2005). Riskitekijöiden aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 16

Myönteistä kehitystä• Nuorten päihteidenkäytössä ja vanhempien asenteissa on viimeisen

kymmenen vuoden aikana havaittu myönteisiä muutoksia. Asenteet nuorten juomiseen näyttävät vanhempien keskuudessa kiristyneen kaikissa sosiaaliryhmissä vuosina 2006–2014 (Raitasalo & Holmila 2014). Myös nuoret itse raportoivat alkoholin saatavuuden vaikeutuneen, ja sen että vanhemmilta saadun alkoholin merkitys alkoholin hankinnassa on vähentynyt (Raitasalo ym. 2012).

• Keskustelu lasten oikeuksista painottaa oikeutta mahdollisimman hyvään lapsuuteen tässä ja nyt.

• Myönteinen kasvatuskulttuuri on yleistynyt. Vanhemmat ja nuoret suosivat perheen avointa keskustelua ja perheenjäsenten välistä luottamusta. Nuoret odottavat vanhemmilta auktoriteettiaseman ottamista ja ylläpitämistä (Simonen ym. 2016; Pirskanen ym. 2016)

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 17

Lasten oikeudet, yhteisön tuki ja palvelut

• Perheet ovat lasten suurin voimavara usein myös perheissä, joissa on päihdeongelmia. Usein toinen vanhempi, jolla ei ole päihdeongelmaa, on ratkaisevassa asemassa lapsen kannalta.

• Koko perheen ongelmien varhainen huomaaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää. Kaikissa terveys- ja sosiaalipalveluissa olisi huomioitava lasten tilanne, ja tulisi keskustella tilanteen mukaan myös vanhempien päihteiden käytöstä. Päihdehuollon asiakkaiksi tulevalta aikuiselta tulisi kysyä hänen lastensa tilanteesta. Sote-uudistuksen puitteissa on etsittävä ja kehitettävä uusia keinoja tukea koko perhettä.

• Perheen päihdeongelmat ovat edelleen häpeä ja asiasta ei keskustella riittävän avoimesti. Tästä kärsivät erityisesti lapset.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 18

Nuoret: alkoholiongelmista tulisi puhua avoimemmin• Henna Pirskanen haastatteli nuoria, joiden vanhempi oli ollut

päihdehuollon asiakas. Näitä ja monia muita perheiden alkoholikulttuuriin liittyviä tuloksia on esitelty tällä viikolla ilmestyvässä kirjassamme ”Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot”

• Nuoret ilmaisivat yhteisen toiveen siitä, että alkoholista voitaisiin puhua avoimemmin yhteiskunnassa. Toive heijastaa kokemusta siitä, miten salailun tarve ja häpeä vaikeuttaa entisestään päihdeongelmaisen vanhemman kanssa elämistä. Myös palveluissa pitäisi huomata lapset.

• ”Alkoholiongelmia ja hoitoa pitäisi mainostaa telkkarisa, koska vaikka ne ehkä on semmoinen hävitty asia mutta kun niitä kumminkin on niin paljon, niin se on ihan arkipäivää. Ihan sama kun laittaisi jonkun shampoomainoksen niin sinne joukkoon kyllä mahtuu varmasti yksi mainos jostain hoitolaitoksesta.”

• ”Puhuttais niitten lastenkin kanssa ja katottais miten niillä oikeesti menee. Että moni lapsi kuten itekin olin, niin salasin tosi paljon niitä asioita. Että jos joku ois oikeesti kysyny ja vaatinu, että mä puhun totta, niin ehkä sitten ois puhunu – se ois ehkäsy monia ongelmia silloin.”

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 19

Eriarvoisuuden vähentäminen

• Terveyserojen kaventaminen on ollut jo vuosikymmeniä Suomen ja WHO:n terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena (ks. CSDH 2008; Palosuo ym. 2013; STM 2001 ja STM 2008).

• Lähiympäristö (perhe, kotiolot, ystävät, ravinto, vapaa-ajan vieton ja kouluttautumisen väylät) määrittävät omalta osaltaan missä määrin yksilö altistuu terveyttä huonontaville tekijöille tai on niille haavoittuva (Viner ym. 2012; Marmot ym. 2012). Terveyserojen vähentäminen edellyttää toimia jotka vaikuttavat yksilön lähiympäristöön. Yksi keskeisimmistä toiminnan alueista tässä ovat lapsen perhe ja perheen olot.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 20

Eriarvoisuuden ja monien ongelmien kasautuminen• Kun Vanla –projektissa tutkittiin vuonna 2002 synnyttäneitä alle 7 -

vuotiaiden lasten äitejä huomattiin, että vakavia päihdeongelmia kokeneet äidit olivat monin kerroin useammin kuin muut äidit tarvinneet pitkäaikaista toimeentulotukea ja kärsineet päihdeongelman lisäksi mielenterveysongelmista. Nämä äidit olivat myös muita useammin olleet ilman vakinaista parisuhdetta lapsen syntymän aikaan.

• Tutkittaessa isiä, joiden lapset olivat alle 18-vuotiaita, saatiin samansuuntaisia tietoja. Päihdeongelmaisilla isillä oli selvästi muita isiä useammin toimeentulo-ongelmia ja mielenterveysongelmia. Seuranta-ajan ollessa lapsen koko lapsuusaika, esiin tuli myös se, että päihdevanhemmat olivat kuolleet usein. Päihdeongelmaisista äideistä noin 10% ja isistä noin 20% oli kuollut ennen lapsen täysi-ikäisyyttä.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 21

Keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi

• Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijapaneelissa (N=47) vastaajat korostivat, että nuorten päihde-ehkäisyssä on oleellista vaikuttaa kasvuympäristön tekijöihin. Perheiden kanssa työskentelyä pidettiin arvokkaana osana monialaista ehkäisevää päihdetyötä (Warpenius et al. 2015.)

• Varhaisen vaiheen apu, eri ammattilaisten yhteistyö, asiakkaiden kuuleminen.

• Tuloerot, työllisyys, koulutus.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 22

Perheet ja päihdehoito• Päihdehoitoa koskevissa keskusteluissa on perheiden ja etenkin lasten auttamista

korostettu jo pitkään, 1950 –luvun lopulta alkaen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, missä määrin perhe ja läheiset kyetään ottaman huomioon hoidossa (Itäpuisto & Selin (2013).

• Lain näkökulmasta läheiset ovat samassa asemassa kuin päihteiden käyttäjä: päihdehuollon palveluja tulee antaa paitsi päihdeongelmaiselle itselleen myös hänen perheelleen ja muille läheisille (Päihdehuoltolaki 1986, 7). Myös Lastensuojelulaki ja Terveydenhuoltolaki velvoittavat aikuista hoitavaa tahoa ottamaan huomioon hänen lastensa hoidon ja tuen tarve.

• Päihdehuollon palvelut eivät pysty yksin vastaamaan perheenjäsenten moninaisiin avuntarpeisiin, vaan siihen tarvitaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon aktivoitumista.

• Lähiympäristö ei voi hoitaa päihteiden käyttäjää, mutta voi kannustaa hoitoon hakeutumiseen.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 23

Eriarvoisuuden vähentäminen

• Ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdentua entistä enemmän työhön joka vaikuttaa perhekulttuureihin, kasvamisen ehtoihin ja käytännön toimintaan lähellä ihmisten arkea. Tämä on tärkeää myös siksi, että ihmiset voivat silloin itse olla toimijoina omissa ympäristöissään.

• Työ perheissä ja yhteisöissä voi vähentää lapsuuden kuormittavien tapahtumien kasautumista ja voi auttaa lasta ja nuorta voittaman riskitekijöiden aiheuttaman stressin.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 24

Ehkäisevän työn asiantuntijapaneelin tuloksia

• ”Nuorten keskuudessa humalajuonnin vähentyminen ennustaa laskevaa trendiä. Toisaalta epäilen, että terveyserot tulevat näkymään siinä, että suurkuluttajien määrä lisääntyy.”

• ”On tärkeää saada koko yhteisö elinkeinoelämää myöten mukaan ehkäisevään päihdetyöhön.”

• ”Muuttuvassa yhteiskunnassa ja alkoholiteollisuuden voimakkaan markkinoinnin ympäröimänä nuoret tarvitsevat suojelua.”

• ”En oikein usko, että kyetään kasvattamaan päihteetön nuoriso jos muut ikäryhmät jatkavat suurkulutustaan.”

• Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseksi on katsottava perheitä kokonaisuutena.” (Warpenius et al. 2015).

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 25

Lähteitä:

Holmila, Marja & Raitasalo, Kirsimarja ja Tigerstedt, Christoffer (2016). Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot. ITLA n seminaari THL 11.11. 2016.

Jääskeläinen, Marke& Holmila, Marja & Notkola, Irma-Leena and Raitasalo, Kirsimarja: A typology of families with parental alcohol or drug abuse. Addiction Research &Theory, 2015. http://dx.doi.org/1+.3109/16066359.2015.1127358

Jääskeläinen, Marke & Holmila, Marja & Notkola, Irma-Leena & Raitasalo, Kirsimarja (2016). Dropping out of schools – the impact of parental substance abuse on children’s educational chances. Julkaisematon käsikirjoitus.

Hemmingson, Thomas (2016). Fathers alcohol consumption during childhood and risk of alcohol related hospitalization before 60 year of age. Drugs: education, prevention and policy, in print.

Marmot, M. & Allen. J. & Bell,. R & Bloomer, E. & Goldblatt, P. ym. (2012) WHO European review of social determinants of health and the health divide. The Lancet 380 (9846), 1011–29.

Pirskanen, Henna et al (2016) Vanhempien ihanteet ja käytännöt alkoholikasvattajina. (emt. , 14-31)

Raitasalo, K.; Holmila, M. (2014). Alkoholinkäyttötapojen periytyminen ja vanhempien kasvatuskäytännöt. Lammi-Taskula & Karvonen, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teema 21. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopainos Oy, 196-208.

8.12. 2017

Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 26

Lähteet

Simonen, Jenni et al (2016) Nuorten näkemykset vanhempien ja lasten alkoholinkäyttöä koskevasta vuorovaikutuksesta. Teoksessa Holmila et al. 2016 (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot ... vanhemmat, lapset ja alkoholi, Teema 25 THL , 32-47.

Warpenius, Katariina & Holmila, Marja & Karlsson, Thomas & Ranta, Jussi: Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2025 – ennakointitutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 5/2015. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.

Tigerstedt, C. & Härkönen, J (2016) Juomisen kotiutuminen. Teoksessa Holmila et al (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamsen karikot 2016

 Warpenius K, Holmila, M & Tigerstedt, C (2013).Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL Tampere: Juvenes Print –Suomen yliopistopaino, 90-99

Warpenius K, Kotovirta, E, Karlsson, T & Österberg, E. (2013) Öinen piikki – väkivaltarikoksen yleisillä paikoilla anniskeluajan päättyessä. Teoksessa: Warpenius K, Holmila, M & Tigerstedt, C Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL Tampere: Juvenes Print –Suomen yliopistopaino, 110 – 123.

Viner, RW. & Ozer, EM. & Denny, S. & Marmot, M.& Resncik, M. & Fatusi, A. & Currie, C. (2012) Adolescent Health 2. Adolescence and the social determinants of health. Consortium for the European Review of Social Determinants of Health and the Health Divide. Lancet 389, 1641-52.

8.12. 2017