Marraskuu 2019

VERONMAKSAJAN PIENI OPAS

Mitä saa leski,

entä lapset?

€

Sisällys

1. Tasingosta ei makseta perintöveroa2. Erilaisia avioehtosopimuksia3. Osituksessa omaisuus puolitetaan Esimerkkejä: Miten käy Villen ja Vienon omaisuuden?4. Lapsettoman pariskunnan leski perii lain perusteella5. Hallintaoikeustestamentti vaikuttaa veroihin6. Miten määrään omaisuuteni perinnöksi omaan sukuun?

TEKSTIT: JUHA KOPONEN / / KUVAT: ISTOCKPHOTO

€

Jos toinen aviopuolisoista kuolee, leskeksi jäänyt voi saada edesmenneen puolison omaisuutta joko perintönä tai avio-oikeu-den perusteella. On myös tilanteita, joissa leski ei saa vainajan omaisuutta lainkaan.

Leski voi saada perintöä joko lain perus-teella tai testamentin perusteella.

■ Mikäli perittävällä on jälkeläisiä, leski voi saada perintöä vain, jos perittävä oli teh-nyt testamentin lesken hyväksi. Mikäli tes-

tamenttia ei löydy aviopuolison kuollessa, leskeksi jäänyt puoliso perii lain perusteel-la vain, jos perittävällä ei ole rintaperillistä.

■ Vaikka leski ei saisi perintöä, leski voi kuitenkin saada puolison kuolemaan jäl-keen osan puolisonsa omaisuudesta avio-oikeuden perusteella. Vähemmän omistavalla leskellä voi olla oikeus saada tasinkoa, mikä tarkoittaa sitä, että leskelle syntyy oikeus saada osa perittävän omai-suudesta avio-oikeuden perusteella.

Kannattaa miettiä tarkasti, miten aviopuolisosi taloudellinen asema muuttuu,

jos sinä menehtyisit ennen häntä. Tämä vaikuttaa myös veroihin. Entä kenelle omaisuus menee lesken kuoleman jälkeen?

1. Tasingosta ei makseta perintöveroa

Kuolinpesä on velvollinen suorittamaan leskelle tasinkoa, jos pesän avio-oikeu-den alaisen omaisuuden säästö on suu-rempi kuin lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Edel-lytyksenä on luonnollises-ti se, että avio-oikeutta ei ole avioehtosopimuksel-la poistettu tai rajoitettu niin että tasinko-oikeutta ei synny.

Lesken täytyy pääsään-töisesti olla puolisoaan köyhempi, sillä varakkaammalle leskelle ei synny oikeutta saada avio-oikeuden perusteella tasinkona kuolleen puolison omaisuutta. Tasinkomaksuvelvollinen

kuolinpesä saa yleensä päättää siitä, mitä omaisuutta leskelle annetaan tasinkona. Toisaalta leskellä on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta vaatia tasinkoa tai osaa

siitä. Lesken kannalta omai-

suuden saanti perintönä tarkoittaa perintöverojen maksua. Perintöveroa ei sen sijaan tule maksuun, mikäli leski saa kuolleen puolisonsa omaisuutta avio-oikeuden perusteella

eli tasinkona, koska tasinko ei ole perin-töä. Tämän takia avioehtosopimusta voi-daan käyttää myös perintöverosuunnit-telun välineenä.

Perintöveroa ei tule maksuun siitä

omaisuudesta, jonka leski saa avio-oikeuden

perusteella eli tasinkona.

2. Erilaisia avioehtosopimuksia

Avio-oikeuden poissuljenta kummaltakin ei ole ainut tapa tehdä avioehtosopimus.

Avioehtosopimuksen yleisin tarkoitus on varautua mahdolliseen avioeroon. Avio-ehtosopimusta laatiessa on hyvä miettiä myös sitä, kuinka tehty sopimus vaikuttaa lesken asemaan ja perintöveroihin toisen puolison kuollessa.

Avio-oikeus tai sen poissuljenta voi vai-kuttaa omaisuuden myyntitilanteissa luo-vutusvoittoveron määrään. Lisäksi avioeh-tosopimuksen sisältö voi vaikuttaa lesken kuoleman jälkeen siihen, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken. Esimerkiksi uusperheissä avio-oikeudella voi olla vai-kutusta siihen, miten perintö jakautuu, kun lapsia voi olla useammasta avioliitosta.

Siitä, mitä avio-oikeus tarkoittaa, on ole-massa monia virhekäsityksiä. Yksi ylei-simpiä on se, että avioliittoon mennessä puolisoiden omaisuus muuttuisi yhteisek-si. Avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa sen omaisuuden, jonka hän on itse saanut tai hankkinut. Avio-oikeus rea-lisoituu ainoastaan avioerossa ja puolison kuollessa.

Avioehdolla voidaan

■ puolison avio-oikeutta kaventaa tai sulkea se kokonaan pois joko yksipuolisesti tai molemminpuoli-sesti

■ poistaa avio-oikeus myös johon-kin tiettyyn omaisuuteen tai omai-suuslajiin

■ sopia, että puolisolla ei ole avio-oikeutta esimerkiksi lahjana tai perintönä saatuun omaisuuteen tai ennen avioliittoa omistettuun omaisuuteen.

■ Avio-oikeuden poissuljenta voi-daan tehdä myös koskemaan ai-noastaan avioerotilannetta. On mahdollista järjestää esimerkiksi niin, että avio-oikeus on olemassa avioliiton päättyessä toisen puo-lison kuolemaan, vaikka avioero-tilanteessa avio-oikeutta ei olisi-kaan.

Avioehto tehdään kirjallisesti. Se päivätään

ja allekirjoitetaan. Avioehto tulee voimaan

vasta, kun asiakirja on rekisteröity maistraatissa.

3. Osituksessa omaisuus puolitetaan

Jos avioehtosopimusta ei ole tehty, pää-sääntö on se, että puolisoilla on avio-oi-keus toisensa omaisuuteen. Tämä tar-koittaa käytännössä sitä, että osituksessa puolisoiden kaikki avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan ar-vomääräisesti tasan. Ositus eli sopimus omaisuuden jakamisesta voidaan tehdä joko avioeron tai puolison kuoleman pe-rusteella.

Toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja peril-liset yhteensä toisen puolen. Perussääntö on niin kutsuttu puolittamisperiaate, jonka taustalla on tavoite tasata perheen käytös-sä ollut omaisuus.

■ Puolisoiden tekemän avioehtosopi-muksen vaikutus on kuvattu jo edem-pänä.

■ Puolittamisperiaatteesta voidaan poiketa myös sovittelusääntöjen avulla esimerkiksi tilanteissa, joissa omaisuu-den puolittaminen olisi kohtuutonta ly-hyen avioliiton takia. Toisaalta myös avioehtosopimusta voidaan sovitella.

■ Hyvin yleisiä ovat myös lahjoissa ja testamenteissa vapaaomaisuus-

määräykset, joiden mukaan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta pe-rinnöksi tai lahjaksi saatuun omaisuu-teen eikä tällaisen omaisuuden tuot-toon.

■ Varakkaammalla leskellä on lisäksi henkilökohtainen oikeus, jonka perus-teella leski ei ole velvollinen omana elinaikanaan luovuttamaan omaisuut-taan ensiksi kuolleen puolison peril-lisille.

Omaisuuden puolittamisperiaatteesta poiketaan kuitenkin useammalla eri perusteella:

Esimerkkejä:Miten käy Villen ja Vienon omaisuuden?

Villen kuollessa häneltä jää leski Vieno ja kaksi lasta. Omaisuus koostuu 150 000 euron arvoisesta vapaa-ajan asunnosta, joka on yksin Villen omistuksessa sekä puolisoiden yhteisesti omistamasta kodis-ta, jonka arvo on 300 000 euroa. Puolisoil-la on lisäksi säästöjä 150 000 euron ver-

ran. Säästöistä Villen nimissä on 130 000 euroa ja Vienon nimissä 20 000 euroa.

Puolisoiden omaisuuden säästö on yh-teensä 600 000 euroa, josta puolet on 300 000 euroa. Leskeksi jääneen Vienon henkilökohtaisen omaisuuden arvo on yh-teensä 170 000 euroa.

Ville ei ole tehnyt testamenttia eivätkä puolisot ole tehneet avioehtosopimusta. Kaikki puolisoiden omaisuus on avio-oi-keuden alaista. Vähemmän omistavalla puolisolla on oikeus saada kuolinpesältä varallisuutta tasinkona niin, että jaon lop-putuloksena hänellä on puolet puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä.

Tämä merkitsee sitä, että Vieno on oi-keutettu saamaan Villen kuolinpesältä ta-

sinkoa 130 000 euroa. Villen lapset saa-vat perinnöksi puolet puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä eli 300 000 euroa.

Perintöverojen määrää laskettaessa otetaan alennuksena huomioon se, että lesken asumisoikeus rasittaa asuntoa, josta kuolinpesä omistaa puolet. Vieno ei maksa saamastaan tasingosta perin-töveroa, koska oikeus perustuu avio-oi-keuteen.

1. Ei testamenttia eikä avioehtoa

Tässä esimerkissä Ville ja Vieno ovat laati-neet avioehtosopimuksen, jonka mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.

Vieno ei saa lainkaan tasinkoa. Tässä tapauksessa lapset saavat perinnöksi Vil-len omaisuuden kokonaisuudessaan eli 430 000 euroa.

Villen kuoleman jälkeen Vieno pitää omistuksessaan oman omaisuutensa. Li-säksi Vienolla on lain perusteella asumis-oikeus puolisoiden yhteiseen kotiin.

Lasten perintöveroja laskettaessa verot alenevat lesken asumisoikeuden perus-teella, koska lasten kannalta lesken asu-misoikeus on rasite.

2. Kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen

Leski Vieno saa perintöä, jos Ville ja Vieno ovat laatineet testamentin, jonka mukaan leskeksi jäävä saa kuolleen puolison koko omaisuuden tai osan siitä. Yleensä tes-tamentin tavoitteena on turvata lesken asema. Tarvetta leskeksi jäävän puolison taloudellisen aseman turvaamiseen voi olla esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa avio-oikeus on puolin ja toisin koko-naan poistettu.

Vaikka Ville olisi määrännyt testamen-tissaan kaiken omaisuutensa puolisolleen, kaikkea Villen omaisuutta Vieno ei kuiten-kaan saisi perintönä, jos lapset vaatisivat lakiosiaan. Lasten vaatiessa lakiosiaan, Vieno saisi puo-let Villen omaisuu-desta perintönä eli 215 000 euroa. Pe-rintöveroa Vieno jou-tuu maksamaan käy-tännössä 105 000 eurosta, sillä perin-töveroasteikko alkaa 20 000 eurosta ja puolisovähennys on perintöverotuksessa 90 000 euroa. Tasin-koa Vieno ei voi pää-säännön mukaan saada, jos avio-oi-keus olisi avioehto-sopimuksella pois-tettu.

Mikäli Vieno ei ha-luaisi maksaa perin-töveroja, hän voisi ilmoittaa, että hän ottaa testamentin perusteella vain hal-lintaoikeuden. Tässä

tapauksessa lasten perintöverot olisivat suuremmat, mutta lasten perintöverotuk-sessa otettaisiin verojen määrää alentava-na tekijänä huomioon se, että leskellä on hallintaoikeus omaisuuteen.

Lasten perintöverojen määrään vaikut-taa tässäkin tapauksessa myös se, ovatko he vaatineet lakiosiaan, sillä testamentti väistyy siltä osin kuin se loukkaa lasten lakiosaoikeutta. Mitä enemmän omaisuut-ta lapset saavat sekä omistukseensa että hallintaansa, sitä suuremmat ovat perintö-verot. Verotus toimitetaan kaavamaises-ti ja se voi erota siitä, miten käytännössä talo, mökki ja säästöt jaetaan.

3. Leski perii testamentin perusteella

Mikäli avio-oikeus olisi avioehtosopi-muksessa poistettu ainoastaan avioero-tilanteessa, Vienolla olisi avio-oikeus Vil-len omaisuuteen tämän kuollessa. Tämä merkitsisi sitä, että Vieno saisi tasinkona 130 000 euroa. Mikäli puolisot olisivat li-säksi laatineet testamentin, jossa leski saa

kuolleen puolison varat, Vieno saisi tasin-gon lisäksi perintönä 150 000 euroa, jos lapset vaatisivat lakiosansa. Vieno maksai-si perintöveroa käytännössä 40 000 eu-rosta, koska puolison perintöverotus alkaa perinnön ollessa tasan 110 000 euroa.

4. Avio-oikeus on voimassa toisen kuollessa ja puolisoilla on testamentti

Varakkaamman puolison Villen tilanne on toisenlainen, jos köyhempi puoliso Vieno kuolisi ensiksi.

Villen kannalta avio-oikeuden olemas-saololla tai sen poistamisella avioehtosopi-muksella ei ole silloin käytännön merkitystä.

Ville ei voi saada Vienon kuolinpesältä tasinkoa, koska on itse varakkaampi. Li-säksi laki mahdollistaa sen, että Ville voi halutessaan ilmoittaa, että hän ei luovuta elinaikanaan tasinkoa kuolinpesälle. Tämä lesken tasinkoetuoikeus merkitsee käytän-nössä sitä, että Ville pitää oman omaisuu-tensa elinaikanaan omistuksessaan.

Mikäli Ville ilmoittaa, että hän pitää oman omaisuutensa itsellään, lapset saavat pe-rinnöksi vain Vienon omistaman omaisuu-den, mikäli puolisot eivät olleet tehneet testamenttia. Lasten perintöveroja lasket-taessa verot alene-vat lesken asumisoi-keuden perusteella, koska lasten kannal-ta Villen asumisoi-keus, joka kohdistuu kuolinpesän omistuk-sessa olevan asun-non puolikkaaseen, on rasite.

Mikäli Vieno kuo-lee ensiksi ja Ville on vedonnut tasin-koetuoikeuteensa ja ositus on toimit-tamatta, tilanne on se, että puolisoiden aikanaan tekemä avioehtosopimus vai-kuttaa yleensä mo-lempien puolisoiden kuoleman jälkeen

määrättäviin perintöveroihin. Mikäli kuol-leilla puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, lasten perintöverojen määrä on myöhemmin kuolleen varakkaamman Villen jälkeen veroprogression lieventymi-sen takia jonkin verran pienempi, koska osa omaisuudesta katsotaan tällaisessa tilanteessa saaduksi aikaisemmin kuolleel-ta puolisolta eli Vienolta. Tämä johtuu siitä, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuol-leen Vienon perillisille oikeus tasinkoon Villen omaisuudesta.

Mikäli puolisot eivät olisi tehneet kes-kinäistä testamenttia ja olisivat sopineet avio-oikeuden täysmääräisestä poistosta puolin ja toisin, lasten perintövero määräy-tyisi sen perusteella, että koko Villen omai-suus saadaan hänen kuolemansa jälkeen yksinomaan perintönä Villeltä.

5. Varakkaampi puoliso ei hyödy avio-oikeudesta

4. Lapsettoman pariskunnanleski perii lain perusteella

Leski perii aviopuolisonsa, jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lasta tai lastenlasta. Lisäksi lesken perin-nön edellytyksenä on myös se, että puo-liso ei ollut tehnyt testamenttia, jossa olisi määrätty joku muu edunsaaja, joka rajoit-taisi tai poistaisi lesken oikeutta perintöön.

Se, onko avio-oikeus osaksi tai koko-naan poistettu joko avioehtosopimuksen avulla tai jollakin muulla tavalla, esimer-kiksi lahjakirjan määräyksellä, voi vaikut-taa perinnön määrään ja perintöveroihin.

Köyhempi puoliso yleensä saa hyötyä siitä, että hänellä on avio-oikeus varak-kaamman puolison omaisuuteen. Tilan-teessa, jossa lesken omaisuus on pie-nempi kuin kuolleen puolison, lesken katsotaan saavan osan ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta avio-oikeuden pe-rusteella tasinkona ja osan perintönä.

Perintöveroa ei tule maksuun siitä osas-ta omaisuutta, jonka katsotaan tulevan avio-oikeuden perusteella. Tämä edel-lyttää luonnollisesti sitä, että leskellä on avio-oikeus ensiksi kuolleen omaisuu-teen tai ainakin osaan siitä. Lisäksi lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden täytyy olla pienempi kuin ensiksi kuolleen puo-lison avio-oikeuden alaisen omaisuuden.

Mikäli avio-oikeutta ei ole, leski saa en-siksi kuolleen omaisuuden kokonaan pe-rintönä, jos kuolleella puolisolla ei ole rin-taperillisiä eikä hän ole tehnyt myöskään testamenttia, jonka mukaan omaisuus me-nisi jollekin muullekin kuin leskelle. Tämä johtaa siihen, että leski joutuu maksamaan perintöveron kaikesta ensin kuolleelta puolisolta perimästään omaisuudesta.

Keskinäiseen testamenttiin voidaan ottaa määräys, joka määrittää kenelle perintö menee lesken

kuoleman jälkeen.

€

5. Hallintaoikeustestamenttivaikuttaa veroihin

Lesken perintöverojen maksu on kuitenkin mahdollista välttää esimerkiksi hallintaoi-keustestamentilla, jonka perusteella leski saa ensiksi kuolleen omaisuuteen vain hallintaoikeuden. Henkilöllä, jolla on hal-lintaoikeus, on oikeus käyttää omaisuut-ta ja/tai saada omaisuuden tuotto tai muu oikeus. Hallintaoikeuden haltija ei voi kui-tenkaan myydä tai lahjoittaa omaisuutta.

Perintöveroja ei kuitenkaan yleensä ko-konaan vältetä, koska se, joka saa omai-suuteen omistusoikeuden, joutuu maksa-maan verot. Lesken hallintaoikeus kuiten-kin alentaa omistajalle maksuunpantavia perintöveroja.

Mikäli leskeksi jää puolisoista se, jonka avio-oikeuden alainen omaisuus on suu-rempi, hän saa vainajan kaiken omaisuu-den perintönä, josta hän joutuu maksa-maan perintöveron. Testamentin avul-la on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa sekä perintöverojen määrään että siihen, kuka niitä joutuu maksamaan. Mikäli va-rakkaampi leski saa kuolleen puolison omaisuuteen vain hallintaoikeuden, hän ei joudu maksamaan perintöveroja.

Varakkaamman lesken osalta perintöve-rojen määrään ei yleensä vaikuta se, onko avio-oikeus poistettu vai onko se voimas-sa. Mikäli puolisot eivät ole laatineet tes-tamenttia, avio-oikeus tai sen poistami-nen voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten omaisuus jakautuu lesken kuoleman jälkeen.

Hyvä tietää verotuksesta

■ Lesken perintöverojen määrää on mahdollista alentaa esimerkik-si hallintaoikeustestamentilla.

■ Lesken hallintaoikeus alentaa omistajalle maksuunpantavia perintöveroja.

Henkilöllä, jolla on hallintaoikeus, on oikeus

käyttää omaisuutta ja/tai saada omaisuuden

tuotto tai muu oikeus.

6. Miten määrään omaisuuteniperinnöksi omaan sukuun?

Jos Ville on kuollut lapsettomana ja hänen omaisuutensa on mennyt aviopuoliso Vie-nolle lain perusteella perintönä, mitä omai-suudelle tapahtuu Vienon kuoleman jäl-keen?

■ Pääsääntöisesti Vienon kuoleman jäl-keen omaisuus puolitetaan ensiksi Villen ja Vienon sukujen kesken, jos puolisoil-la oli puolin ja tosin avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Näitä toissijaisia perillisiä ovat tyypillisesti kuolleiden puolisoiden siskot ja veljet ja heidän jälkeläisensä.

■ On tärkeä huomata, että varakkaamman lesken oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle on henkilökohtainen oikeus, johon lesken perilliset eivät pysty tehok-kaasti vetoamaan enää lesken kuoleman jälkeen. Tästä voi seurata se, että osa les-ken jälkeensä jättämästä omaisuudesta koetaan menevän perintönä ”väärään” su-kuun eli ensiksi kuolleen puolison toissi-jaisille perillisille.

■ Mikäli tällainen tilanne halutaan estää, puolisot voivat laatia avioehtosopimuk-sen ja/tai testamentin. Keskinäiseen tes-tamenttiin voidaan ottaa esimerkiksi mää-räys, joka määrittää kenelle perintö menee lesken kuoleman jälkeen. Leskelle voi-daan antaa myös valta määrätä omassa testamentissaan, kuka saa hänen puoli-solta perimänsä omaisuuden.

■ Leskenä jo elävät voivat myös harkita osituksen toimittamista toissijaisten peril-listen kanssa, jos he haluavat turvata, että oma omaisuus siirtyy aikanaan omaan su-kuun. Puolison kuoleman jälkeen ennen perintöveron määräämistä kannattaa va-rakkaamman lesken myös miettiä vaihto-ehtoa, jossa hän ei ota puolisolta tulevaa perintöä vastaan, samalla kun hän toimi-tuttaa osituksen ja vetoaa oikeuteensa pitää oma omaisuus itsellään. Tällä tavalla toimimalla leski voi turvata omaisuutensa pysymisen omassa suvussa.

■ Leskeltä jäänyt omaisuus ei mene kui-tenkaan tasajakoon sukujen kesken kai-kissa tilanteissa. Mikäli perittävät puolisot olivat tehneet avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen, lesken omaisuus jaetaan sukujen kesken sen suhteen mu-kaan, missä suhteessa puolisot omistivat omaisuutta ensiksi kuolleen puolison kuo-linhetkellä.

■ Puolittamissäännöstä poiketaan myös lahjakirjan ja/tai testamentin määräysten perusteella. Yleisiä ovat myös tilanteet, jossa esimerkiksi suvun perintötila on avio-oikeuden ulkopuolella. Puolittamis-periaatteesta poiketaan myös silloin, kun leski on ensiksi kuolleen puolison jälkeen vaurastunut esimerkiksi saamalla perintöä. Myös lesken antamat lahjat voivat johtaa siihen, että puolittamissäännöstä poike-taan.

■ Yhteisomistusten purkaminen on todennäköisesti verokustan-nuksiltaan edullisempaa lesken ja kuolinpesän välillä, jos puolisoil-la oli puolin ja toisin avio-oikeus toistensa kaikkeen omaisuuteen. Tämä on seurausta siitä, että les-ken ja pesän välillä toimitettavas-sa osituksessa voi olla mahdol-lista siirtää varsin vapaasti ilman verokustannuksia osituksen pii-rissä olevaa omaisuutta lesken ja kuolleen puolison perillisten kes-ken, kunhan kumpaakaan tahoa ei suosita arvomääräisesti.

■ Verokustannukset pystytään välttämään parhaiten silloin, kun järjestelyihin ei tarvita pesän ul-kopuolisia varoja. Omaisuuden siirtäminen kuolinpesän ja les-ken kesken voi tehdä mahdolli-seksi myös verosuunnittelun, jos jotakin omaisuutta ollaan aikeis-sa myydä. Esimerkiksi myytävän omaisuuden hankintahintaa voi-daan onnistua päivittämään kor-keammaksi siirtämällä omaisuut-ta leskeltä kuolinpesälle. Yleen-sä luovutusvoittoa laskettaessa perintöverotuksessa käytettyä

arvoa pidetään pääsäännön mu-kaan hankintahintana, joka voi-daan vähentää kauppahinnasta, kun lasketaan luovutusvoittove-ron määrää.

■ Avio-oikeuden puuttuminen osaksi tai kokonaan voi aiheut-taa verokustannuksia siinä vai-heessa, kun lesken ja kuolinpe-sän kesken esimerkiksi puretaan yhteisomistuksia kiinteistöissä ja asuinhuoneistoissa. Mikäli puo-lisoilla ei ollut avio-oikeutta tois-tensa omaisuuteen, omaisuuden siirto kuolinpesästä leskelle ja les-keltä kuolinpesälle katsotaan ve-rotuksessa vaihdoksi, jota verote-taan kauppana, josta voi seurata sekä varainsiirtoverovelvollisuus että luovutusvoiton verotus. Pa-himmillaan sekä varainsiirtovero ja luovutusvoittovero menevät kahdesti, jos vaihdon kohteena on muuta omaisuutta kuin rahaa. On myös mahdollista, että omai-suuden erottelu kuolinpesän ja lesken välillä johtaa lahjaverotuk-seen, jos järjestelyssä esimerkiksi omaisuuden arvostuksessa poike-taan jonkun tahon hyväksi.

Vaikutuksia luovutusvoittoveroonja varainsiirtoveroon

LÄHTEET: AARNIO, KANGAS: SUOMEN JÄÄMISTÖOIKEUS 1 JA 2 , MIKKOLA: LESKEN ASEMA JÄÄMISTÖ- JA VERO-OIKEUDESSA,

KOPONEN: KUOLINPESÄN OSAKKAAN OPAS

€