palauttavan valtion vastuu dublin-järjestelmässä

PalauttavanvaltionvastuuDublin-järjestelmässä

OlliToivonen

Maisteritutkielma

Kansainvälinenoikeus

Oikeustieteidentiedekunta

Lapinyliopisto

2017

II

Lapinyliopisto,oikeustieteidentiedekunta

Työnnimi:PalauttavanvaltionvastuuDublin-järjestelmässäTekijä:OlliToivonenOpetuskokonaisuusjaoppiaine:KansainvälinenoikeusTyönlaji:TutkielmaxLaudaturtyö__Lisensiaatintyö__Kirjallinentyö__Sivumäärä:XXV+113Vuosi:2017

TIIVISTELMÄ

EU-oikeudellinen Dublin-järjestelmä määrittää, mikä Dublin-jäsenvaltio on vas-tuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Turvapaikanhakija voidaan siirtääDublin-järjestelmän puitteissa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsen-valtioon. Usein vastuussa on se jäsenvaltio, johon henkilö on ensimmäisenä Eu-rooppaan tullessaan luvattomasti saapunut. Kaikki turvapaikanhakijat eivät kui-tenkaanoleyhdenvertaisessaasemassa,silläerijäsenvaltioissatulkitaanGenevenpakolaissopimusta ja relevantteja EU-normeja eri tavoin. Turvapaikanhakijoitasuojeleeerityisestipalautuskiellonperiaateelikieltopalauttaapakolainentaitur-vapaikanhakijamaahan,jossahäntäuhkaavainotaikidutus.

Tutkielmassaesitelläänensin lainopillistametodiakäyttäenpalautuskiellonperi-aatteen sisältö vertailemalla Geneven pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoi-keussopimuksen (EIS) mukaisia palautuskieltoja keskenään. Toiseksi esitelläänDublin-järjestelmän perusteet. Näin luodaan pohja tutkielman pääluvulle, jossatarkastellaanongelmalähtöisestiEuroopanihmisoikeustuomioistuimenoikeuskäy-täntöä EIS 3 artiklan soveltamisestaDublin-palautuksissa. Tutkielman tarkoituk-sena on selvittää, kuinka laaja on palauttavan valtion selvitysvastuu sekä mitämerkitystäonvakuuksillajaturvapaikanhakijanhenkilökohtaisillaoloilla.LopuksipohditaanDublin-järjestelmänvaihtoehtojaoikeuspoliittisesti.

Oikeuskäytännönperusteellahuomataan,ettäpalauttavavaltioeivoiautomaatti-sestiluottaavastaanottavanvaltionnoudattavankansainvälisiävelvoitteitaan.Pa-lauttavanvaltiontäytyytarvittaessahankkialisäselvitystätaiyksilöllisetvakuudet,jos vastaanottavan valtion turvapaikkajärjestelmään liittyy ongelmia. Turvapai-kanhakijan terveydentilalla ei ole ollut EIT:n oikeuskäytännössämerkitystä. Per-hestatuksellasensijaanonollutkeskeinenmerkitys,varsinkinjosonkysepienistälapsista. Turvapaikanhakijan statukselle turvapaikanhakijana on myös annettujossainmäärinmerkitystä.

Avainsanat:Dublin-järjestelmä,Euroopanihmisoikeussopimus,kidutuksenkielto,non-refoulement,pakolaisoikeus,palautuskielto,turvapaikanhakija

SuostuntutkielmanluovuttamiseenRovaniemenhovioikeudenkäyttöön xSuostuntutkielmanluovuttamiseenkirjastossakäytettäväksi x

III

Sisällys

Lähteet......................................................................................................................................V

Julkaisut.................................................................................................................................................V

Kansainvälisetsopimuksetjajulistukset........................................................................XVIII

Euroopanunioninnormit..........................................................................................................XIX

Verkkolähteet..................................................................................................................................XXI

Oikeuskäytäntö.............................................................................................................................XXII

Lyhenteet............................................................................................................................XXV

1.Johdanto..............................................................................................................................1

1.1.Pakolaisuusosanakansainvälistäoikeutta....................................................................1

1.2.Pakolaisuusilmiönä.................................................................................................................4

1.3.Dublin-järjestelmävastuussaolevanvaltionmäärittäjänä....................................9

1.4.Palautuskieltopakolaistenviimeisenäturvana.........................................................11

1.5.Tutkimuksensisältö,rajausjatutkimusmenetelmät..............................................15

1.6.Tutkimuksenlähdeaineistosta..........................................................................................19

2.Palautuskielto.................................................................................................................21

2.1.Yleisiähavaintoja.....................................................................................................................24

2.2.Keitäpalautuskieltosuojaa?...............................................................................................26

2.3.Mihinvaltioihinpalauttamiseltapalautuskieltosuojaa?.......................................34

2.4.Minkälaistakohteluavastaanpalautuskieltosuojaa?.............................................36

2.5.Kenenaiheuttamiatekojavastaanpalautuskieltosuojaa?...................................41

2.6.Kuinkatodennäköistäkielletynkohteluntuleeolla?..............................................42

3.Dublin-järjestelmä.........................................................................................................47

3.1.Järjestelmänperusta..............................................................................................................48

3.2.Järjestelmäntarkoitus...........................................................................................................52

3.2.1.Järjestelmäntavoitteetjaperusteidenhierarkia..............................................52

3.2.2.Eurodac-järjestelmä......................................................................................................56

3.3.PalautuskieltoDublin-järjestelmässä.............................................................................57

3.3.1.OletusmuidenDublin-valtioidenturvallisuudesta..........................................57

IV

3.3.2.DublinIII-asetuksenuudistus..................................................................................59

3.4.Dublin-järjestelmänaiheuttamaEuroopansulkeutuminen.................................61

4.PalauttavanDublin-valtionvastuunlaajuusEuroopanihmisoikeustuomio-

istuimenoikeuskäytännössä..........................................................................................66

4.1. Palauttavan Dublin-valtion selvitysvastuu vastaanottavan Dublin-valtion

oloista....................................................................................................................................................66

4.1.1.EIT:noikeuskäytännönkehittyminen...................................................................66

4.1.1.1.LähtökohtanaK.R.S.-ratkaisu............................................................................66

4.1.1.2.M.S.S.-ratkaisunmuuttunutlinja.....................................................................69

4.1.1.3.K.R.S.-jaM.S.S.-tapaustenvälitila....................................................................74

4.1.1.4.M.S.S.-ratkaisunjälkeinenoikeuskäytäntö.................................................77

4.1.2.Turvapaikkatilanteenmuuttuminenvastaanottavassavaltiossa..............78

4.1.3.YK:npakolaisjärjestönkannanotonmerkitys....................................................81

4.2.Palautuksentoteuttamiseenvaikuttavattekijät........................................................82

4.2.1.Vakuudet.............................................................................................................................82

4.2.1.1.Vakuuksistayleisesti............................................................................................82

4.2.1.2.Yleisetjayksityiskohtaisetvakuudet............................................................84

4.2.1.3.Muuntyyppisiävakuuksia..................................................................................92

4.2.2.Turvapaikanhakijanhenkilökohtaisetolot.........................................................93

4.2.2.1.Turvapaikanhakijanstatusturvapaikanhakijana....................................93

4.2.2.2.Turvapaikanhakijanterveydentila.................................................................96

4.2.2.3.Perheellinenturvapaikanhakija....................................................................101

5.Lopuksi..........................................................................................................................105

V

Lähteet

Kaikkiinternet-lähteetkatsottu3.5.2017.

Julkaisut

Achiron,Marilyn:A ’Timeless’TreatyunderAttack.RefugeesMagazine2/2001,s.

4–29.(Achiron2001)

Addo,MichaelK.; Grief,Nicholas: Does Article 3 of the European Convention on

HumanRightsEnshrineAbsoluteRights?European Journalof International

Law9/1998,s.510–524.(Addo&Grief1998)

Allain, Jean: The jus cogens Nature of non-refoulement. International Journal of

RefugeeLaw4/2001,s.533–558.(Allain2001)

Amnesty International: Greece: No place for an asylum-seeker. 2008.

https://www.amnesty.org/download/Documents/56000/eur250022008eng.pdf.

(AmnestyInternational2008)

Atak, Idil;Crépeau,François: The Securitization of Asylum and Human Rights in

Canada and the European Union. Teoksessa Juss, Satvinder Singh; Harvey,

Colin(toim.):ContemporaryIssuesinRefugeeLaw,s.227–257.EdwardElgar

Publishing,Cheltenham2013.(Atak&Crépeau2013)

Aust,Anthony:ModernTreatyLawandPractice.ThirdEdition.CambridgeUniver-

sityPress,Cambridge2013.(Aust2013)

Battjes,Hemme: European Asylym Law and International Law. Martinus Nijhoff

Publishers,Leiden2006.(Battjes2006)

Baumgärtel,Moritz: V.M. and others v. Belgium: The tragic story of yet another

“disappeared case”. 2017. https://strasbourgobservers.com/2017/01/18/v-m-

and-others-v-belgium-the-tragic-story-of-yet-another-disappeared-case/.

(Baumgärtel2017)

Brekke,Jan-Paul;Brochmann,Grete:Stuck inTransit:SecondaryMigrationofAsy-

lum Seekers in Europe, National Differences, and the Dublin Regulation.

JournalofRefugeeStudies2/2015,s.145–162.(Brekke&Brochmann2015)

Brems,Eva:Movingaway fromNvUK: Interesting tracks inadissentingopinion

(TatarvSwitzerland).2015.https://strasbourgobservers.com/2015/05/04/moving-away-from-n-v-uk-

interesting-tracks-in-a-dissenting-opinion-tatar-v-switzerland/.(Brems2015)

VI

Brouwer,Evelien: Mutual Trust and the Dublin Regulation: Protection of Funda-

mental Rights in the EU and the Burden of Proof. Utrecht Law Review

1/2013,s.135–147.(Brouwer2013)

Bruin,René:BorderControl:NotaTransparentReality.TeoksessaGoudappel,Flo-

raA.N.J.;Raulus,HelenaS.(toim.):TheFutureofAsylumintheEuropeanUn-

ion: Problems, proposals and human rights, s. 21–42. T.M.C. Asser Press,

Haag2011.(Bruin2011)

Bruin, René; Wouters, Kees: Terrorism and the Non-derogability of Non-

refoulement.InternationalJournalofRefugeeLaw1/2003,s.5–29.(Bruin&

Wouters2003)

Chan,PhilC.W.:TheProtectionofRefugeesandInternallyDisplacedPersons:Non-

RefoulementunderCustomaryInternationalLaw?TheInternationalJournal

ofHumanRights3/2006,s.231–239.(Chan2006)

Clarke,Charles:TheEUandmigration:A call foraction.Centre forEuropeanRe-

form,London2011.http://www.cer.org.uk/publications/archive/essay/2011/eu-and-migration-call-

action.(Clarke2011)

Clayton, Gina: Asylum Seekers in Europe: M.S.S. v Belgium and Greece. Human

RightsLawReview4/2011,s.758–773.(Clayton2011)

Costello,Cathryn:Dublin-caseNS/ME:Finally,anEndtoBlindTrustAcrosstheEU?

Asiel&Migrantenrecht2/2012,s.83–92.(Costello2012)

Costello, Cathryn;Mouzourakis,Minos: Reflections on Reading Tarakhel: Is ’How

Bad is Bad Enough’ Good Enough? Asiel&Migrantenrecht 10/2014, s. 404–

411.(Costello&Mouzourakis2014)

Council of Europe: European Court of Human Rights: Fact sheet: ”Dublin” cases.

2015. http://www.echr.coe.int/Documents/FS_Dublin_ENG.pdf. (Council of Eu-

rope:EuropeanCourtofHumanRights2015)

Crawford,James:Brownlie’sPrinciplesofPublic InternationalLaw.EightEdition.

OxfordUniversityPress,Oxford2012.(Crawford2012).

Dembour,Marie-Bénédicte:WhenHumansBecomeMigrants:StudyoftheEurope-

anCourtofHumanRightswithanInter-AmericanCounterpoint.OxfordUni-

versityPress,Oxford2015.(Dembour2015)

Dembour,Marie-Bénédicte;Kelly,Tobias:Introduction.TeoksessaDembour,Marie-

Bénédicte;Kelly,Tobias(toim.):AreHumanRightsforMigrants?CriticalRe-

VII

flectionsontheStatusofIrregularMigrantsinEuropeandtheUnitedStates,

s.1–22.Routledge,Abingdon2011.(Dembour&Kelly2011)

Duffy, Aoife: Expulsion to Face Torture? Non-refoulement in International Law.

InternationalJournalofRefugeeLaw3/2008,s.373–390.(Duffy2008)

ECRE: SharingResponsibility forRefugeeProtection inEurope:DublinReconsid-

ered.2008.http://www.refworld.org/docid/47f1edc92.html.(ECRE2008)

ECRE: ECRE Comments on Commission Proposal for a Dublin IV Regulation:

COM(2016) 270. 2016. http://www.ecre.org/ecre-comments-on-commission-

proposal-for-reform-of-the-dublin-system/.(ECRE2016)

ELENA: Information Note: Dublin transfers post-Tarakhel: Update on European

caselawandpractice.2015.http://www.asylumlawdatabase.eu/en/content/en-elena-information-note-dublin-transfers-post-tarakhel-update-european-case-law-

and.(ELENA2015)

EU:Euroopankomissio: Ehdotus: Euroopanparlamentin ja neuvoston asetus kol-

mannenmaankansalaisentaikansalaisuudettomanhenkilönjohonkinjäsen-

valtioonjättämänkansainvälistäsuojeluakoskevanhakemuksenkäsittelystä

vastuussaolevanjäsenvaltionmäärittämisperusteidenja-menettelyjenvah-

vistamisesta, KOM(2008) 820. 2008. http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?uri=celex:52008PC0820.(EU:Euroopankomissio2008)

EU: Euroopan komissio: Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Euroopan

unionin julkaisutoimisto, Luxemburg 2014. https://ec.europa.eu/home-

affairs/sites/homeaffairs/files/e-library/docs/ceas-fact-

sheets/ceas_factsheet_fi.pdf.(EU:Euroopankomissio2014)

EU:Euroopankomissio: Ehdotus: Euroopanparlamentin ja neuvoston asetus kol-

mannenmaankansalaisentaikansalaisuudettomanhenkilönjohonkinjäsen-

valtioonjättämänkansainvälistäsuojeluakoskevanhakemuksenkäsittelystä

vastuussaolevanjäsenvaltionmäärittämisperusteidenja-menettelyjenvah-

vistamisesta (uudelleenlaadittu teksti), COM(2016) 270 final. 2016.http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016PC0270&qid=1486557412081.(EU:Euroopan

komissio2016)

EU:EuropeanCommission: Commission Staff Working Document: Accompanying

document to the Report from the Commission to the European Parliament

and the Council on the Evaluation of the Dublin system, SEC(2007) 742.

VIII

2007. http://www.refworld.org/docid/47fdfb080.html. (EU:EuropeanCommis-

sion2007)

EU: European Commission: Relocation and Resettlement: State of Play. 12 April

2017. 2017. https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-

migra-

tion/20170412_update_of_the_factsheet_on_relocation_and_resettlement_en.pdf.

(EU:EuropeanCommission2017)

EU:EuropeanParliament:Legislation on emergency relocation of asylum-seekers

intheEU.2015.http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_BR

I(2015)569018.(EU:EuropeanParliament2015)

Eurooppa-neuvosto:TampereenEurooppa-neuvosto15.ja16.lokakuuta1999.Pu-

heenjohtajanpäätelmät.1999.

http://www.europarl.europa.eu/summits/tam_fi.htm. (Eurooppa-neuvosto

1999)

Eurostat:AsylumintheEUMemberStates:Recordnumberofover1.2millionfirst

time asylum seekers registered in 2015. Eurostat Newsrelease 44/2016.

http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-press-releases/-/3-04032016-AP.

(Eurostat2016)

Farmer, Alice: Non-Refoulement and Jus Cogens Limiting Anti-Terror Measures

That Threaten Refugee Protection. Georgetown Immigration Law Journal

1/2008,s.1–38.(Farmer2008)

FRA:HandbookonEuropeanLawRelating toAsylum,Borders and Immigration.

PublicationsOfficeoftheEuropeanUnion,Luxemburg2014.(FRA2014)

Fratzke,Susan: Not Adding Up: The Fading Promise of Europe’s Dublin System.

MigrationPolicyInstituteEurope,Bryssel2015.(Fratzke2015)

Frontex:RiskAnalysisfor2016.2016.http://frontex.europa.eu/assets/Publications/Risk_Analysis/Annula_Risk_Analysis_

2016.pdf.(Frontex2016)

Gilbert,Geoff:Currentissuesintheapplicationoftheexclusionclauses.Teoksessa

Feller,Erika;Türk,Volker;Nicholson,Frances(toim.):RefugeeProtectionin

International Law: UNHCR’s Global Consultations on International Protec-

tion, s. 425–478. Cambridge University Press, Cambridge 2003. (Gilbert

2003)

IX

Goodwin-Gill,GuyS.:SafeCountry?SaysWho?InternationalJournalofRefugeeLaw

2/1992,s.248–250.(Goodwin-Gill1992)

Goodwin-Gill,GuyS.: Article 31 of the 1951 Convention Relating to the Status of

Refugees:non-penalization,detention,andprotection.TeoksessaFeller,Eri-

ka;Türk,Volker;Nicholson,Frances (toim.):RefugeeProtection in Interna-

tional Law: UNHCR’s Global Consultations on International Protection, s.

186–252.CambridgeUniversityPress,Cambridge2003.(Goodwin-Gill2003)

Goodwin-Gill,GuyS.:Editorial:TheDynamicofInternationalRefugeeLaw.Interna-

tionalJournalofRefugeeLaw4/2013,s.651–666.(Goodwin-Gill2013)

Goodwin-Gill,GuyS.;McAdam,Jane: TheRefugee in International Law. Third Edi-

tion.OxfordUniversityPress,Oxford2007.(Goodwin-Gill&McAdam2007)

Goudappel,FloraA.N.J.;Raulus,HelenaS.:Introduction:TheFutureofAsyluminthe

European Union? Proposals, Problems and Interaction with International

HumanRightsStandards.TeoksessaGoudappel,FloraA.N.J.;Raulus,Helena

S.(toim.):TheFutureofAsylumintheEuropeanUnion:Problems,proposals

andhumanrights,s.1–14.T.M.C.AsserPress,Haag2011.(Goudappel&Rau-

lus2011)

Grabenwarter,Christoph:EuropeanConventiononHumanRights:Commentary.C.

H.Beck,München2014.(Grabenwarter2014)

Grahl-Madsen,Atle:Commentaryon theRefugeeConvention1951:Articles2–11,

13–37. 1997. http://www.refworld.org/docid/4785ee9d2.html. (Grahl-Madsen

1997)

Grant,Stefanie: Irregularmigrationandfrontierdeaths:Acknowledgingarightto

identity. Teoksessa Dembour, Marie-Bénédicte; Kelly, Tobias (toim.): Are

HumanRightsforMigrants?CriticalReflectionsontheStatusofIrregularMi-

grantsinEuropeandtheUnitedStates,s.48–70.Routledge,Abingdon2011.

(Grant2011)

Guild,Elspeth;Costello,Cathryn;Garlick,Madeline;Moreno-LaxVioleta:Enhancing

theCommonEuropeanAsylumSystemandAlternativestoDublin:Studyfor

theLIBECommittee.EuropeanUnion,Bryssel2015.(Guildetal.2015a)

Guild,Elspeth;Costello,Cathryn;Garlick,Madeline;Moreno-LaxVioleta;Mouzoura-

kis,Minos:NewApproaches,AlternativeAvenuesandMeansofAccesstoAsy-

lumProcedures for Persons Seeking International Protection. CEPS Liberty

andSecurityinEurope77/2015.(Guildetal.2015b)

X

Hakapää,Kari: Uusi Kansainvälinen Oikeus. 3. uudistettu painos. Talentum, Hel-

sinki2010.(Hakapää2010)

Hathaway,JamesC.: TheRights of RefugeesUnder International Law. Cambridge

UniversityPress,Cambridge2005.(Hathaway2005)

Hathaway,JamesC.:E.U.AccountabilitytoInternationalLaw:TheCaseofAsylum.

MichiganJournalofInternationalLaw1/2011,s.1–7.(Hathaway2011)

Hathaway, JamesC.;Foster,Michelle: The Law of Refugee Status. Second Edition.

CambridgeUniversityPress,Cambridge2014.(Hathaway&Foster2014)

denHeijer,Maarten;Spijkerboer,Thomas: Is theEU-Turkeyrefugeeandmigration

deal a treaty? 2016. http://eulawanalysis.blogspot.fi/2016/04/is-eu-turkey-

refugee-and-migration-deal.html.(denHeijer&Spijkerboer2016)

denHeijer,Maarten;vanderWilt,Harmen: Jus Cogens and theHumanization and

FragmentationofInternationalLaw.TeoksessadenHeijer,Maarten;vander

Wilt, Harmen (toim.): Netherlands Yearbook of International Law: Jus Co-

gens:QuoVadis?,s.3–22.T.M.C.AsserPress,Haag2016.(denHeijer&van

derWilt2016)

Hruschka,Constantin:Dublinisdead!LongliveDublin!The4May2016proposalof

theEuropeanCommission.2016.http://eumigrationlawblog.eu/dublin-is-dead-

long-live-dublin-the-4-may-2016-proposal-of-the-european-commission/. (Hru-

schka2016)

vanHövell,Wilbert:TheGoalsoftheCommonEuropeanAsylumSystem.Teoksessa

Goudappel,FloraA.N.J.;Raulus,HelenaS.(toim.):TheFutureofAsyluminthe

European Union: Problems, proposals and human rights, s. 65–72. T.M.C.

AsserPress,Haag2011.(vanHövell2011)

ILC:Fragmentationof InternationalLaw:DifficultiesArisingfromtheDiversifica-

tionandExpansionofInternationalLaw.2006.

http://legal.un.org/docs/?symbol=A/CN.4/L.682.(ILC2006)

Ippolito,Francesca:TheContributionof theEuropeanCourts to theCommonEu-

ropeanAsylumSystemandItsOngoingRecastProcess.MaastrichtJournalof

EuropeanandComparativeLaw2/2013,s.261–281.(Ippolito2013)

Joly,Daniéle;Nettleton,Clive;Poulton,Hugh:Refugees:AsyluminEurope?Minority

RightsPublications,Lontoo1992.(Jolyetal.1992)

Juvonen,Anna-Maija:Maahanmuuton juridiikkaa:Käytännönkäsikirja.Edita,Hel-

sinki2012.(Juvonen2012)

XI

Kelly,Tobias:Thelegalizationofhumanrightsandtheprotectionoftorturesurvi-

vors:Asylum,evidenceanddisbelief.TeoksessaDembour,Marie-Bénédicte;

Kelly,Tobias(toim.):AreHumanRightsforMigrants?CriticalReflectionson

theStatusofIrregularMigrantsinEuropeandtheUnitedStates,s.184–200.

Routledge,Abingdon2011.(Kelly2011)

Kolb,Robert:TheLawofTreaties:AnIntroduction.EdwardElgarPublishing,Chel-

tenham2016.(Kolb2016)

Ktistakis,Yannis:ProtectingMigrantsUnder theEuropeanConventiononHuman

RightsandtheEuropeanSocialCharter:AHandbookforLegalPractitioners.

CouncilofEuropePublishing,2013.(Ktistakis2013)

Kälin,Walter:DasPrinzipdesNon-Refoulement:DasVerbot der Zurückweisung,

Ausweisung und Auslieferung von Flüchtlingen in den Verfolgerstaat im

VölkerrechtundimschweizerischenLandesrecht.PeterLangAG,Bern1982.

(Kälin1982)

Kälin,Walter; Caroni, Martina; Heim, Lukas:Article 33, para. 1. Teoksessa Zim-

mermann, Andreas (toim.): The 1951 Convention Relating to the Status of

Refugees and its 1967Protocol:ACommentary, s. 1327–1396.OxfordUni-

versityPress,Oxford2011.(Kälinetal.2011)

Lauterpacht,Elihu;Bethlehem,Daniel: The Scope and Content of the Principle of

Non-Refoulement:Opinion.TeoksessaFeller,Erika;Türk,Volker;Nicholson,

Frances (toim.): Refugee Protection in International Law: UNHCR’s Global

Consultations on International Protection, s. 87–177. CambridgeUniversity

Press,Cambridge2003.(Lauterpacht&Bethlehem2003)

Lavrysen,Laurens: EuropeanAsylumLawand theECHR:AnUneasyCoexistence.

Goettingen Journal of International Law 4/2012, s. 197–242. (Lavrysen

2012)

Lieven,Sophie:CaseReportonC-411/10,N.S. andC-493/10,M.E. andOthers,21

December 2011. European Journal ofMigration and Law 14/2012, s. 223–

238.(Lieven2012)

Marx,Reinhard: Article 1 E. Teoksessa Zimmermann, Andreas (toim.): The 1951

ConventionRelatingtotheStatusofRefugeesandits1967Protocol:ACom-

mentary,s.571–578.OxfordUniversityPress,Oxford2011.(Marx2011)

Mink,Júlia:EUAsylumLawandHumanRightsProtection:RevisitingthePrinciple

ofNon-refoulement and the Prohibition of Torture andOther Forms of Ill-

XII

treatment. European Journal of Migration and Law 14/2012, s. 119–149.

(Mink2012)

Mole,Nuala;Meredith,Catherine:AsylumandtheEuropeanConventiononHuman

Rights. Council of Europe Publishing, Strasbourg 2010. (Mole & Meredith

2010)

Moreno-Lax,Violeta:DismantlingtheDublinSystem:M.S.S.v.BelgiumandGreece.

European Journal of Migration and Law 14/2012, s. 1–31. (Moreno-Lax

2012)

Mouzourakis,Minos:’WeNeedtoTalkaboutDublin’:ResponsibilityundertheDub-

lin Systemas a blockage to asylumburden-sharing in theEuropeanUnion.

Refugee StudiesCentreWorkingPaper SeriesNo. 105. 2014. (Mouzourakis

2014)

Ni, Xing-Yin: The Buck Stops Here: Fundamental Rights Infringements Can No

LongerBeIgnoredWhenTransferringAsylumSeekersUnderDublinII.Bos-

ton College International and Comparative LawReview37/2014, s. 72–87.

(Ni2014)

Nicolosi,Salvo: Another episode in the Strasbourg saga on the Dublin System to

determine the State Responsible for Asylum Applications. 2015.https://strasbourgobservers.com/2015/02/20/another-episode-in-the-strasbourg-

saga-on-the-dublin-system-to-determine-the-state-responsible-for-asylum-

applications/.(Nicolosi2015)

NOAS;NHC;GHM:AGamblewiththerighttoasyluminEurope:Greekasylumpoli-

cy and the Dublin II Regulation. 2008. http://lastradainternational.org/doc-center/1954/a-gamble-with-the-right-to-asylum-in-europe-greek-asylum-policy-

and-the-dublin-ii-regulation.(NOASetal.2008)

Noll,Gregor:Formalismv.Empirism:SomeReflectionson theDublinConvention

ontheOccasionofRecentEuropeanCaseLaw.NordicJournalofInternation-

alLaw1/2001,s.161–182.(Noll2001)

Nykänen,Eeva: Fragmented State Power and ForcedMigration: A study onNon-

state Actors in Refugee Law. Martinus Nijhoff Publishers, Leiden 2012.

(Nykänen2012)

O’Nions: Asylum:ARightDenied: A Critical Analysis of EuropeanAsylumPolicy.

AshgatePublishingLimited,Surrey2014.(O’Nions2014)

XIII

Pakolaisneuvonta:MSS vs. Belgia ja Kreikka -tapauksen päätös osoittaa, että Eu-

roopassa ei ole yhtenäistä turvapaikkajärjestelmää. 2011.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?cid=318&lang=suo.(Pakolaisneuvonta2011)

Peers,Steve: EU Justice and Home Affairs Law. Third Edition. Oxford University

Press,Oxford2011.(Peers2011)

Peers,Steve:TarakhelvSwitzerland:Anothernail in thecoffinof theDublinsys-

tem? 2014. http://eulawanalysis.blogspot.fi/2014/11/tarakhel-v-switzerland-

another-nail-in.html.(Peers2014)

Peers,Steve:ThedraftEU/Turkeydealonmigrationandrefugees:isitlegal?2016.http://eulawanalysis.blogspot.fi/2016/03/the-draft-euturkey-deal-on-

migration.html.(Peers2016)

Pellonpää,Matti:Euroopanihmisoikeustuomioistuimennoudattamistatulkintape-

riaatteista.TeoksessaPellonpää,Matti;Gullans,Monica;Pölönen,Pasi;Tapa-

nila,Antti: Euroopan ihmisoikeussopimus.5. uudistettupainos, s. 284–298.

Talentum,Helsinki2012.(Pellonpää2012a)

Pellonpää,Matti: Ihmisoikeussopimuksen valtioille asettamien velvoitteiden ylei-

sestä luonteesta jaulottuvuudesta.TeoksessaPellonpää,Matti;Gullans,Mo-

nica; Pölönen, Pasi; Tapanila, Antti: Euroopan ihmisoikeussopimus. 5. uud-

istettupainos,s.15–27.Talentum,Helsinki2012.(Pellonpää2012b)

Peroni,Lourdes:Paposhvili v.Belgium:MemorableGrandChamber JudgmentRe-

shapes Article 3 Case Law on Expulsion of Seriously Ill Persons. 2016.https://strasbourgobservers.com/2016/12/15/paposhvili-v-belgium-memorable-

grand-chamber-judgment-reshapes-article-3-case-law-on-expulsion-of-seriously-ill-

persons/.(Peroni2016)

Peroni,Lourdes;Timmer,Alexandra:Vulnerablegroups:Thepromiseofanemerg-

ingconceptinEuropeanHumanRightsConventionlaw.InternationalJournal

ofConstitutionalLaw4/2013,s.1056–1085.(Peroni&Timmer2013)

Pirjola, Jari: Palauttamiskielto: Non-refoulement-periaatteesta kolmessa ihmisoi-

keussopimuksessa.Lakimies5/2002,s.741–756.(Pirjola2002)

Pirjola, Jari: Palauttaako Suomi turvapaikanhakijoita kidutuksen tai halventavan

kohtelunkohteeksi?Oikeus2/2012,s.257–264.(Pirjola2012)

ProAsyl:Memorandum:AllocationofRefugeesintheEuropeanUnion:foranEqui-

table, Solidarity-based System of Sharing Responsibility. 2013.http://www.proasyl.de/fileadmin/proasyl/fm_redakteure/STARTSEITE/Memoran

dum_Dublin_engl.pdf.(ProAsyl2013)

XIV

ProAsyl:Theplannedreformof theDublinsystem:Humanitarian flexibilitiesare

to be removed. 2016. https://www.proasyl.de/material/the-planned-reform-of-

the-dublin-system-humanitarian-flexibilities-are-to-be-removed/.(ProAsyl2016)

Progin-Theuerkauf,Sarah: The “Dublin IV”-Proposal: One Step Forward and Ten

Steps Back… 2016. http://blog.nccr-onthemove.ch/the-dublin-iv-proposal-one-

step-forward-and-ten-steps-back/.(Progin-Theuerkauf2016)

Pärssinen,Minna: Nousevat raja-aidat ja kuollut lapsi rannalla: Kuvat Eurooppaa

järisyttäneestä turvapaikanhakijoiden vuodesta. Yle Uutiset. 31.8.2016.

http://yle.fi/uutiset/3-9098738.(Pärssinen2016)

Pärssinen,Minna:Miten suuri ongelma olisi, jos Turkki toteuttaa uhkauksensa ja

romuttaapakolaissopimuksen?YleUutiset.14.3.2017. http://yle.fi/uutiset/3-

9509390.(Pärssinen2017)

Pölönen,Pasi: Kidutuksen kielto (3 artikla). Teoksessa Pellonpää, Matti; Gullans,

Monica;Pölönen,Pasi;Tapanila,Antti:Euroopanihmisoikeussopimus.5.uu-

distettupainos,s.344–383.Talentum,Helsinki2012.(Pölönen2012a)

Pölönen,Pasi:Oikeuselämään(2artikla).TeoksessaPellonpää,Matti;Gullans,Mo-

nica;Pölönen,Pasi;Tapanila,Antti:Euroopanihmisoikeussopimus.5.uudis-

tettupainos,s.316–344.Talentum,Helsinki2012.(Pölönen2012b)

Pölönen,Pasi:Ulkomaalaistenjoukkokarkotuksenkielto(neljännenlisäpöytäkirjan

4artikla).TeoksessaPellonpää,Matti;Gullans,Monica;Pölönen,Pasi;Tapa-

nila,Antti: Euroopan ihmisoikeussopimus.5. uudistettupainos, s. 899–900.

Talentum,Helsinki2012.(Pölönen2012c)

Qafisheh,MutazM.;Azarov,Valentina:Article1D.TeoksessaZimmermann,Andre-

as (toim.): The 1951 ConventionRelating to the Status of Refugees and its

1967Protocol:ACommentary, s.537–570.OxfordUniversityPress,Oxford

2011.(Qafisheh&Azarov2011)

Rainey,Bernadette;Wicks,Elizabeth;Ovey,Clare: Jacobs,WhiteandOvey:TheEu-

ropeanConventiononHumanRights.SixthEdition.OxfordUniversityPress,

Oxford2014.(Raineyetal.2014)

Raitio,Juha:AFewRemarkstoEvaluatetheDublinSystemandtheAsylumAcquis.

Teoksessa Goudappel, Flora A.N.J.; Raulus, Helena S. (toim.): The Future of

Asylum in the European Union: Problems, proposals and human rights, s.

111–124.T.M.C.AsserPress,Haag2011.(Raitio2011)

XV

Reidy,Aisling:TheProhibitionofTorture:AGuidetotheimplementationofArticle

3oftheEuropeanConventiononHumanRights,Humanrightshandbook,No.

6.CouncilofEuropePublishing,Strasbourg2003.(Reidy2003)

Robinson,Mary:Welcomingthedowntrodden.Refugeesmagazine.Issue111.1998.

http://www.unhcr.org/3b80e2a74.html.(Robinson1998)

Sidorenko, Olga Ferguson: The Common European Asylum System: Background,

CurrentStateofAffairs,FutureDirection.T.M.C.AsserPress,Haag2007.(Si-

dorenko2007)

Skran,Claudena:HistoricalDevelopmentofInternationalRefugeeLaw.Teoksessa

Zimmermann,Andreas(toim.):The1951ConventionRelatingtotheStatusof

Refugees and its 1967 Protocol: A Commentary, s. 1–36. OxfordUniversity

Press,Oxford2011.(Skran2011)

Stenroos,Maria: Usko Euroopan rajoihin horjuu: tässä viimeisimmätmerkittävät

muutokset. Yle Uutiset. 24.2.2016. http://yle.fi/uutiset/3-8695223. (Stenroos

2016)

Stenroos,Maria:Välimerenlevotonkevät:Pakolaisveneidenmääräkasvaa:Euroo-

panrajavartijatjakansalaisjärjestötkiistelevät,missäsaapelastaa.YleUuti-

set.12.3.2017.http://yle.fi/uutiset/3-9504580.(Stenroos2017)

Sundqvist,Vesa: Tilastot: Euroopan turvapaikkapäätöksissä suurta vaihtelua. Yle

Uutiset.15.3.2016.http://yle.fi/uutiset/3-8746069.(Sundqvist2016)

UNGA:Resolution3449(XXX),Measurestoensurethehumanrightsanddignityof

all migrant workers. 1975. https://daccess-

ods.un.org/TMP/7300513.38672638.html.(UNGA1975)

UNGeneralAssembly:ReportoftheSpecialRapporteuronthehumanrightsofmi-

grants,FrançoisCrépeau.2012.

http://www.refworld.org/docid/502e0bb62.html.(UNGeneralAssembly2012)

UNHCR: Agents of Persecution: UNHCR Position. 1995.

http://www.refworld.org/docid/3ae6b31da3.html.(UNHCR1995)

UNHCR: UNHCR Note on the Principle of Non-Refoulement. 1997.

http://www.refworld.org/docid/438c6d972.html.(UNHCR1997)

UNHCR: Note on Burden and Standard of Proof in Refugee Claims. 1998.

http://www.refworld.org/docid/3ae6b3338.html.(UNHCR1998)

UNHCR: Global Consultations on International Protection/ Third Track: Asylum

Processes (Fair and Efficient Asylum Procedures). 2001.

XVI

http://www.refworld.org/cgi-bin/texis/vtx/rwmain?docid=3b36f2fca. (UNHCR

2001)

UNHCR:AdvisoryOpinionontheExtraterritorialApplicationofNon-Refoulement

Obligationsunderthe1951ConventionrelatingtotheStatusofRefugeesand

its 1967 Protocol. 2007. http://www.refworld.org/docid/45f17a1a4.html. (UN-

HCR2007)

UNHCR: UNHCR Position on the Return of Asylum-Seekers to Greece under the

”Dublin Regulation”. 2008. http://www.refworld.org/docid/4805bde42.html.

(UNHCR2008)

UNHCR:UNHCRInformationNoteonNationalPracticeintheApplicationofArticle

3(2)oftheDublinIIRegulationinparticularinthecontextofintendedtrans-

fers to Greece. 2010. http://www.refworld.org/docid/4c18e6f92.html. (UNHCR

2010)

UNHCR: Handbook and Guidelines on Procedures and Criteria for Determining

RefugeeStatus:Underthe1951Conventionandthe1967ProtocolRelating

to the Status of Refugees. Reissued. 2011.

http://www.refworld.org/docid/4f33c8d92.html.(UNHCR2011)

UNHCR:GlobalTrends2013.2014.http://www.unhcr.org/5399a14f9.html. (UNHCR

2014a)

UNHCR: UNHCR observations on the current asylum system in Greece. 2014.

http://www.refworld.org/docid/54cb3af34.html.(UNHCR2014b)

UNHCR: Global Trends: Forced Displacement in 2014. 2015.http://www.unhcr.org/statistics/country/556725e69/unhcr-global-trends-

2014.html.(UNHCR2015)

UNHCR: Global Trends: Forced Displacement in 2015. 2016.

http://www.unhcr.org/global-trends-2015.html.(UNHCR2016)

UNHCRExCom:ConclusionNo.25:GeneralConclusiononInternationalProtection.

1982. http://www.unhcr.org/excom/exconc/3ae68c434c/general-conclusion-

international-protection.html.(UNHCRExCom1982)

UNHCR ExCom: Note on International Protection. 1993.

http://www.unhcr.org/3ae68d5d10.html.(UNHCRExCom1993)

Venturi,Denise: Thepotential of a vulnerability-basedapproach: someadditional

reflections following O.M. v Hungary. 2016.https://strasbourgobservers.com/2016/10/25/the-potential-of-a-vulnerability-

XVII

based-approach-some-additional-reflections-following-o-m-v-hungary/. (Venturi

2016)

Walkila, Tommy: Ajankohtaista Eurooppa-oikeutta: Aktuellt inom Europarätten:

Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä Pohjois-Afrikan kriisissä.

DefensorLegis3/2011,s.351–357.(Walkila2011)

Wouters,Kees:InternationalLegalStandardsfortheProtectionfromRefoulement:

ALegalAnalysisoftheProhibitionsonRefoulementContainedintheRefugee

Convention, the European Convention on Human Rights, the International

CovenantonCivilandPoliticalRightsandtheConventionagainstTorture.In-

tersentia,Antwerpen2009.(Wouters2009)

Zimmermann,Andreas;Mahler, Claudia: Article 1 A, para. 2. Teoksessa Zimmer-

mann,Andreas(toim.):The1951ConventionRelatingtotheStatusofRefu-

gees and its 1967 Protocol: A Commentary, s. 281–466. Oxford University

Press,Oxford2011.(Zimmermann&Mahler2011)

Zimmermann, Andreas; Wennholz, Philipp: Article 1 F. Teoksessa Zimmermann,

Andreas(toim.):The1951ConventionRelatingtotheStatusofRefugeesand

its1967Protocol:ACommentary, s. 579–610.OxfordUniversityPress,Ox-

ford2011.(Zimmermann&Wennholz2011a)

Zimmermann,Andreas;Wennholz,Philipp: Article 33, para. 2. Teoksessa Zimmer-

mann,Andreas(toim.):The1951ConventionRelatingtotheStatusofRefu-

geesandits1967Protocol:ACommentary,s.1397–1424.OxfordUniversity

Press,Oxford2011.(Zimmermann&Wennholz2011b)

Zimmermann,Nesa:Tarakhelv.Switzerland:AnotherStepinaQuiet(R)evolution?

2014. https://strasbourgobservers.com/2014/12/01/tarakhel-v-switzerland-

another-step-in-a-quiet-revolution/.(Zimmermann2014)

XVIII

Kansainvälisetsopimuksetjajulistukset

Cartagena Declaration on Refugees. Hyväksytty 22.11.1984.http://www.unhcr.org/about-us/background/45dc19084/cartagena-declaration-

refugees-adopted-colloquium-international-protection.html.

Euroopan unionin perusoikeuskirja. Hyväksytty 2.10.2000 ja tullut voimaan

7.12.2000. EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1. http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2000.364.01.0001.01.FIN.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Hyväksytty 10.12.1948.

http://www.un.org/en/universal-declaration-human-rights/.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus.

Hyväksytty 16.12.1966 ja tullut voimaan 23.3.1976. SopS 7–8/1976. 168

osapuolta.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2.

Kidutuksenjamuunjulman,epäinhimillisentaihalventavankohteluntairangais-

tuksen vastainen yleissopimus. Hyväksytty 10.12.1984 ja tullut voimaan

26.6.1987. SopS 59–60/1989. 158 osapuolta.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1989/19890060.

LissaboninsopimusEuroopanunionistatehdynsopimuksenjaEuroopanyhteisön

perustamissopimuksen muuttamisesta (Lissabonin sopimus). Hyväksytty

13.12.2007 ja tullut voimaan 1.12.2009. EUVL C 306, 17.12.2007, s. 1.

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=OJ:C:2007:306:TOC.

Pakolaisten oikeusasemaa koskeva pöytäkirja (Vuoden 1967 pöytäkirja). Hyväk-

sytty 31.1.1967 ja tullut voimaan 4.10.1967. SopS 78/1968. 146 osapuolta.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680078.

Pakolaistenoikeusasemaakoskevayleissopimus (Genevenpakolaissopimus).Hy-

väksytty28.7.1951jatullutvoimaan22.4.1954.SopS77/1968.145osapuol-

ta.http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2.

Pakolaisten suojelua koskeva sopimus. Hyväksytty 28.10.1933 ja tullut voimaan

13.6.1935. 159 LNTS 3663. 8 osapuolta.

http://www.refworld.org/docid/3dd8cf374.html.

Tarkastustenasteittaisestalakkauttamisestayhteisillärajoilla14päivänäkesäkuu-

ta1985Benelux-talousliitonvaltioiden,SaksanliittotasavallanjaRanskanta-

savallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta

tehtyyleissopimus(Schengeninyleissopimus).Hyväksytty19.6.1990jatullut

XIX

voimaan26.3.1995.EYVLL239,22.9.2000,s.1.http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/EN/ALL/?uri=CELEX:42000A0922(02).

ValtiosopimusoikeuttakoskevaWieninyleissopimus.Hyväksytty23.5.1969jatul-

lut voimaan 27.1.1980. SopS 33/1980. 114 osapuolta.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1980/19800033.

Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus. Hyväksytty 10.12.1982 ja

tullut voimaan 16.11.1994. SopS 50/1996. 168 osapuolta.http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1996/19960050/19960050_2#idp

2995856.

Yleissopimus Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen

käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta (Dublinin yleissopi-

mus). Hyväksytty 15.6.1990 ja tullut voimaan 1.9.1997. EYVL C 254,

19.8.1997, s. 1. http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?uri=CELEX:41997A0819%2801%29.

Yleissopimusihmisoikeuksienjaperusvapauksiensuojaamiseksi(EIS).Hyväksytty

4.11.1950 ja tullut voimaan 3.9.1953. SopS 18–19/1990. 47 osapuolta.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1990/19900018.

Euroopanunioninnormit

Neuvostonasetus(EY)N:o343/2003,annettu18päivänähelmikuuta2003,niiden

perusteiden jamenettelyjenvahvistamisesta, joidenmukaisestimääritetään

kolmannenmaankansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikka-

hakemuksenkäsittelystävastuussaolevajäsenvaltio.EUVLL50,25.2.2003,s.

1.http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32003R0343.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä

joulukuuta2011,vaatimuksistakolmansienmaidenkansalaistenjakansalai-

suudettomienhenkilöidenmäärittelemiseksikansainvälistäsuojeluasaaviksi

henkilöiksi,pakolaisten jahenkilöiden, jotkavoivat saada toissijaista suoje-

lua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudel-

leenlaadittu). EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9. http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?uri=CELEX:32011L0095.


kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelunmyöntämistä tai poistamista kos-

XX

kevistayhteisistämenettelyistä(uudelleenlaadittu).EUVLL180,29.6.2013,

s. 60. http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32013L0032.


kesäkuuta2013,kansainvälistä suojeluahakevienhenkilöidenvastaanottoa

jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu). EUVL 180,


content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32013L0033.

Euroopanparlamentinjaneuvostonasetus(EU)N:o603/2013,annettu26päivä-

näkesäkuuta2013,Eurodac-järjestelmänperustamisestasormenjälkienver-

tailuavartenkolmannenmaankansalaisentaikansalaisuudettomanhenkilön

johonkinjäsenvaltioonjättämänkansainvälistäsuojeluakoskevanhakemuk-

sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -

menettelyjenvahvistamisestaannetunasetuksenN:o604/2013tehokkaaksi

soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin

esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja

koskevistapyynnöistäsekävapauden,turvallisuudenjaoikeudenalueenlaa-

ja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eu-

rooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen N:o 1077/2011

muuttamisesta (uudelleenlaadittu). EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1. http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/?qid=1455107109360&uri=CELEX%3A32013R0603.

Euroopanparlamentinjaneuvostonasetus(EU)N:o604/2013,annettu26päivä-

nä kesäkuuta 2013, kolmannenmaan kansalaisen tai kansalaisuudettoman

henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan

hakemuksenkäsittelystävastuussaolevanjäsenvaltionmäärittämisperustei-

den ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu). EUVL L 180,


content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32013R0604.

XXI

Verkkolähteet

CouncilofEurope:TreatyOffice.http://conventions.coe.int/.

ECtHR:AccessionoftheEuropeanUnion.

http://www.echr.coe.int/Pages/home.aspx?p=basictexts/accessionEU&c.

EU: European Commission: EU-Turkey Agreement: Questions and Answers.

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-963_en.htm.

Frontex: Migratory Routes Map. http://frontex.europa.eu/trends-and-

routes/migratory-routes-map.

Maahanmuuttovirasto:Kiintiöpakolaiset.

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset.

Ministerio Della Difesa: Mare Nostrum Operation.

http://www.marina.difesa.it/EN/operations/Pagine/MareNostrum.aspx.

Pakolaisneuvonta:Paperittomat-hanke.

http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=160&lang=suo.

UN: Multilateral Treaties Deposited with the Secretary-General.

https://treaties.un.org/Pages/ParticipationStatus.aspx.

UNHCR:Asylum-Seekers.http://www.unhcr.org/pages/49c3646c137.html.

UNHCR:DataonSeaArrivals.http://data.unhcr.org/medportalviz/dist/.

XXII

Oikeuskäytäntö

Euroopanihmisoikeustuomioistuin

- A.M.v.Sveitsi(37466/13),3.11.2015.

- A.M.E.v.Alankomaat(51428/10),13.1.2015.

- A.S.v.Sveitsi(39350/13),30.6.2015.

- A.T.H.v.Alankomaat(54000/11),17.11.2015.

- Abdulaziz, Cabales ja Balkandali v. Yhdistynyt kuningaskunta (9214/80;

9473/81;9474/81),28.5.1985.

- Abubekerv.ItävaltajaItalia(73874/11),18.6.2013.

- Ahmedv.Itävalta(25964/94),17.12.1996.

- Aireyv.Irlanti(6289/73),9.10.1979.

- Aksoyv.Turkki(21987/93),18.12.1996.

- Al-Adsaniv.Yhdistynytkuningaskunta(35763/97),21.11.2001.

- Al-SaadoonjaMufdhiv.Yhdistynytkuningaskunta(61498/08),2.3.2010.

- Bankovicynnämuutv.Belgiaynnämuut(52207/99),12.12.2001.

- Bensaidv.Yhdistynytkuningaskunta(44599/98),6.2.2001.

- Chahalv.Yhdistynytkuningaskunta(22414/93),15.11.1996.

- Chapmanv.Yhdistynytkuningaskunta(27238/95),18.1.2001.

- Čonkav.Belgia(51564/99),5.2.2002.

- Cosseyv.Yhdistynytkuningaskunta(10843/84),27.9.1990.

- CruzVarasynnämuutv.Ruotsi(15576/89),20.3.1991.

- D.v.Yhdistynytkuningaskunta(146/1996/767/964),2.5.1997.

- DaytbegovajaMagomedovav.Itävalta(6198/12),4.6.2013.

- F.G.v.Ruotsi(43611/11),23.3.2016.

- Golderv.Yhdistynytkuningaskunta(4451/70),21.2.1975.

- H.L.R.v.Ranska(24573/94),29.4.1997.

- Halimiv.ItävaltajaItalia(53852/11),18.6.2013.

- HirsiJamaaynnämuutv.Italia(27765/09),23.2.2012.

- Irlantiv.Yhdistynytkuningaskunta(5310/71),18.1.1978.

- J.A.ynnämuutv.Alankomaat(21459/14),3.11.2015.

- J.K.ynnämuutv.Ruotsi(59166/12),23.8.2016.

- Jabariv.Turkki(40035/98),11.7.2000.

- K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),2.12.2008.

- Khlaifiaynnämuutv.Italia(16483/12),15.12.2016.

XXIII

- M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),21.1.2011.

- MamatkulovjaAskarovv.Turkki(46827/99;46951/99),4.2.2005.

- Medvedyevynnämuutv.Ranska(3394/03),29.3.2010.

- Mohammadiv.Itävalta(71932/12),3.7.2014.

- Mohammedv.Itävalta(2283/12),6.6.2013.

- Mohammed Hussein ynnä muut v. Alankomaat ja Italia (27725/10),

2.4.2013.

- Muminovv.Venäjä(42502/06),11.12.2008.

- N.v.Ruotsi(23505/09),20.7.2010.

- N.v.Yhdistynytkuningaskunta(26565/05),27.5.2008.

- N.A.ynnämuutv.Tanska(15636/16),28.6.2016.

- NA.v.Yhdistynytkuningaskunta(25904/07),17.7.2008.

- Othman(AbuQatada)v.Yhdistynytkuningaskunta(8139/09),17.1.2012.

- Paposhviliv.Belgia(41738/10),13.12.2016.

- Ryabikinv.Venäjä(8320/04),19.6.2008.

- S.M.H.v.Alankomaat(5868/13),17.5.2016.

- Saadiv.Italia(37201/06),28.2.2008.

- Safaiiv.Itävalta(44689/09),7.5.2014.

- SalahSheekhv.Alankomaat(1948/04),11.1.2007.

- Selmouniv.Ranska(25803/94),28.7.1999.

- Sharifiv.Itävalta(60104/08),5.12.2013.

- Sharifiynnämuutv.ItaliajaKreikka(16643/09),21.10.2014.

- Singhynnämuutv.Belgia(33210/11),2.10.2012.

- Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),7.7.1989.

- SufijaElmiv.Yhdistynytkuningaskunta(8319/07;11449/07),28.6.2011.

- T.I.v.Yhdistynytkuningaskunta(43844/98),7.3.2000.

- Tarakhelv.Sveitsi(29217/12),4.11.2014.

- Tyrerv.Yhdistynytkuningaskunta(5856/72),25.4.1978.

- V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),7.7.2015.

- V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),17.11.2016(Suurenjaostonratkaisu).

- Valasinasv.Liettua(44558/98),24.7.2001.

- Vilvarajahynnämuutv.Yhdistynytkuningaskunta (13163/87;13164/87;

13447/87;13448/87),30.10.1991.

XXIV

Euroopanunionintuomioistuin

- N.S.vastaanSecretaryofStatefortheHomeDepartmentjaM.E.ynnämuut

vastaanRefugeeApplicationsCommissionerjaMinisterforJustice,Equality

andLawReform(C411/10;C493/10),21.12.2011.

XXV

Lyhenteet

CEAS CommonEuropeanAsylumSystem

ECRE EuropeanCouncilonRefugeesandExiles

ECtHR EuropeanCourtofHumanRights

EIS Euroopanihmisoikeussopimus

EIT Euroopanihmisoikeustuomioistuin

ELENA EuropeanLegalNetworkonAsylym

EU Euroopanunioni

Eurodac EuropeanDactyloscopy

Eurostat TheStatisticalOfficeoftheEuropeanCommunities

EUT Euroopanunionintuomioistuin

EUVL Euroopanunioninvirallinenlehti

EYVL Euroopanyhteisöjenvirallinenlehti

ExCom TheExecutiveCommittee

FRA EuropeanUnionAgencyforFundamentalRights

Frontex EuropeanBorderandCoastGuardAgency

GHM GreekHelsinkiMonitor

IDP InternallyDisplacedPerson

ILC InternationalLawCommission

LIBE European Parliament Committee on Civil Liberties, Jus-

ticeandHomeAffairs

LNTS TheLeagueofNationsTreatySeries

NHC TheNorwegianHelsinkiCommittee

NOAS NorwegianOrganisationforAsylumSeekers

SopS Suomensäädöskokoelmansopimussarja

UN UnitedNations

UNGA UnitedNationsGeneralAssembly

UNHCR UnitedNationsHighCommissionerforRefugees

UNTS UnitedNationsTreatySeries

v. Versus

VIS VisaInformationSystem

YK Yhdistyneetkansakunnat

1

1.Johdanto

1.1.PakolaisuusosanakansainvälistäoikeuttaPakolainenonhenkilö,jokajoutuuihmisoikeusloukkauksentai-loukkaustenkoh-

teeksikotimaassaantaijossainmuussamaassa.Hänvoiesimerkiksijoutuavainon

kohteeksi, tulla kidutetuksi tai hänen henkeään voidaan uhata. Jotta hän pääsisi

turvaan, hänen täytyykulkeapitkämatka.Matka voi ollapitkä eri tavoin. Se voi

ensinnäkinollapitkämaantieteellisesti jaajallisesti.Hänsaattaamatkallaankoh-

data erilaisia vaaroja jamahdollisesti joutua uusien ihmisoikeusloukkausten uh-

riksi.Vaaratsaattavatkuitenkinollavieläsuuremmat,joshäneilähdetuollemat-

kalle.Turvallisemmanelämäntoivopakottaahänetlähtemään.Matkavoiollapitkä

myössiinämielessä,ettähänaloittaamatkansamahdollisestipaperittomanasiir-

tolaisena,muuttuuturvapaikanhakijaksi jasaa lopultapakolaisstatuksen.Hänto-

dennäköisesti huokaisee helpotuksesta, kun hän lopulta pääsee kohdemaahansa.

Hänsaattaakuitenkinpianlöytääitsensäjälleentilanteesta,jossahänpelkääjou-

tuvansa uusien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi, mutta tällä kertaa vieraassa

maassa.

Pakolaisoikeusonpakolaistenoikeuksiajasuojeluakoskevakansainvälisenoikeu-

denosa.Pakolaisoikeudestaontullutkeskeinenosakansainvälistäoikeuttavasta

1900-luvulla,vaikkapakolaisuuttaonollutolemassa jovuosisatojenajan.1Ihmis-

oikeuksien yleismaailmallisen julistuksen214 artiklan 1 kohdassa lausuttiin, että

”jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa

muissamaissa”.Vuoden1951Genevenpakolaissopimus3(jatkossaGenevenpako-

laissopimus tai pakolaissopimus) muutti tämän ideaalin oikeudellisesti sitovaksi

velvoitteeksi.4Genevenpakolaissopimuksessamääritelläänpakolaisuudenedelly-

1Jolyetal.1992,s.5.2Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on YK:n 10.12.1948 hyväksymä julistus. Vaikka ky-seessäeiolesopimus,monetsenartikloistaheijastavatyleisiäoikeusperiaatteita. Julistussisältäämonia oikeuksia, jotka on suojattu myöhemmissä asiakirjoissa. Crawfordin mukaan julistuksenvälillistä oikeudellista vaikutusta ei tulisikaan aliarvioida. Crawford 2012, s. 636. Goodwin-Gillinmukaan julistuksenhyväksyminenolikäännekohtavaltioiden jayksilöidenvälisissä suhteissa.Sevaikutti nopeasti sopimuksiin, joissa suojellaan erilaisia ryhmiä, kuten pakolaisia. Goodwin-Gill2013,s.653.3Pakolaistenoikeusasemaakoskevayleissopimus.4Robinson1998,kappale4.Genevenpakolaissopimuseitosinsisällänimenomaistaoikeuttahakeaturvapaikkaa.Pakolaissopimuseimyöskäännimenomaisestivelvoitavaltioitamyöntämäänturva-paikkaa.

2

tykset,pakolaisillekuuluvatoikeudetjajäsenvaltioilleasetetutvelvollisuudet.Pa-

kolaissopimus syntyi ennen kaikkea tarpeesta ratkaista toisen maailmansodan

aiheuttama pakolaisongelma.5Pakolaissopimus on kansainvälisoikeudellisesti ar-

vioituna keskeisin pakolaisoikeudellinen sopimus maailmassa,6vaikkakin viime

vuosikymmeninäerityisestikansainvälisenihmisoikeusjärjestelmänkehittyminen

onmuokannutturvapaikanhakijoiden japakolaistensuojelua.7Onkuitenkinhyvä

huomata,ettäpakolaisoikeudenkatsotaanyleisestiolevanihmisoikeuksistaerilli-

nen oikeudenalansa, vaikka ihmisoikeuksilla onkin kiinteä yhteys pakolaisoikeu-

teen.8

Pakolaissopimuksessapakolaisiakoskevasuojarajattiinajallisesti jamaantieteel-

lisesti. Maantieteellisen rajauksenmukaisesti sopimus koskee pääasiassa Euroo-

passa oleskelevia pakolaisia. Valtioiden on tullut sopimuksen allekirjoittaessaan,

ratifioidessaan tai siihen liittyessään ilmoittaa, tarkoittaako se ”ennen 1 päivää

tammikuutta1951sattuneillatapauksilla”:

a)”ennen1päiväätammikuuta1951Euroopassasattuneitatapauksia”,

vai

b)”ennen1päiväätammikuuta1951Euroopassataimuuallasattuneita

tapauksia”.9

Ajallisenrajauksenmukaisestisopimuskoskeepakolaisia,joidenpakolaisstatuson

seurausta ennen 1.1.1951 sattuneita tapauksia.10Pakolaissopimusta täydentää

vuoden 1967 pakolaisten oikeusasemaa koskeva pöytäkirja11(jatkossa vuoden

1967pöytäkirja). Vuoden 1967 pöytäkirja on pakolaissopimuksesta erillinen so-

pimus,12jotensopimuksiinliittyneetvaltioteivätvälttämättäolesamoja.13Vuoden

5Achiron2001,s.6;Hathaway2005,s.91;Juvonen2012,s.18;Sidorenko2007,s.2.6Hathaway2005,s.91;Kälin1982,s.47;Mole&Meredith2010,s.9.7Lavrysen2012,s.199.8Crawford2012,s.641.9Pakolaissopimus,artikla1,kohtaB.Vainneljävaltiotaonvalinnutensiksimainitunvaihtoehdon:Kongontasavalta,Madagaskar,MonacojaTurkki.10Pakolaissopimus,artikla1,kohtaA.11Pakolaistenoikeusasemaakoskevapöytäkirja.12Hathaway2005,s.111;Kälin1982,s.50.13Valtioita, jotka ovat liittyneet vain toiseen sopimukseen, ei ole tosinmontaa.Madagaskar sekäSaintKittsjaNevisovatainoatvaltiot,jotkaovatliittyneetpakolaissopimukseen,muttaeivätvuo-den1967pöytäkirjaan.KapVerde,Venezuela jaYhdysvallat puolestaanovat ainoat valtiot, jotkaovatliittyneetvuoden1967pöytäkirjaan,muttaeivätpakolaissopimukseen.

3

1967 pöytäkirjassa ajalliset jamaantieteelliset rajoitukset poistettiin,14kun huo-

mattiin,ettäpakolaisongelmaonhuomattavastivakavampikuinalunperinosattiin

ajatella.15Muutoinvuoden1967pöytäkirjaperustuupitkältiGenevenpakolaisso-

pimukseen,silläpöytäkirjanjäsenvaltiotsitoutuvatsoveltamaanpakolaissopimuk-

sen2–34artikloita.16Genevenpakolaissopimussoveltuunykyisiinpakolaisiinvain

yhdessävuoden1967pöytäkirjankanssa.

Pakolaisellatarkoitetaanhenkilöä,jolleonmyönnettyturvapaikkaelipakolaissta-

tus pakolaissopimuksenmukaisesti. Pakolainen on paennut kotimaastaan, koska

hänelläonperusteltusyy”pelätäjoutuvansavainotuksirodun,uskonnon,kansalli-

suuden, yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta”.17

Pakolaisellaonneljäominaispiirrettä:1)hänoleskeleekotimaansaulkopuolella,2)

hänonkykenemätön tai haluton turvautumaan sanotunmaan suojaan tai palaa-

maan sinne, 3)mainittu kykenemättömyys tai haluttomuus johtuu perustellusta

aiheesta pelätä joutuvansa vainotuksi, ja 4) vainon pelko johtuu rodusta, uskon-

nosta,kansallisuudesta,tiettyynyhteiskuntaluokkaankuulumisestataipoliittises-

tamielipiteestä.18

Kiintiöpakolaisellatarkoitetaanhenkilöä, jolleYK:npakolaisasiainpäävaltuutetun

toimisto (UnitedNationsHighCommissioner forRefugees,UNHCR, jatkossaYK:n

pakolaisjärjestö)onjomyöntänytpakolaisstatuksenjajokasaapuumaahanvaltion

määrittämänpakolaiskiintiönpuitteissa.19Turvapaikanhakijallapuolestaantarkoi-

tetaanhenkilöä,jokaväittääolevansapakolainen,muttajonkaväitettäeiolevielä

tutkittu.20Tehdäkseen vakuuttavan turvapaikkahakemuksen turvapaikanhakijan

täytyytodistaa,miksihäntäkidutettaisiin,kukahäntäkiduttaisi,mikseihänvoisi

muuttaamuuallejamikseihänvoisihakeasuojeluavaltiosta,jostahänontullut.21

14Vuoden1967pöytäkirja,artikla1,kohdat2,3.15Achiron2001,s.12.16Vuoden1967pöytäkirja,artikla1,kohta1.17Pakolaissopimus,artikla1.18Goodwin-Gill&McAdam2007,s.37.19Maahanmuuttovirasto:Kiintiöpakolaiset.20UNHCR: Asylum-Seekers. Käytän tässä tutkielmassa rinnakkain termejä ”turvapaikanhakija” ja”hakija”.EIT:noikeuskäytäntöäkäsitellessänikäytäntapauksessaasianosaisenaolevastaturvapai-kanhakijastatermiä”valittaja”,jottaturvapaikanhakijanroolioikeusprosessissakävisiselväksi.21Kelly2011,s.190.

4

1.2.Pakolaisuusilmiönä

Yli60vuottaGenevenpakolaissopimuksensolmimisenjälkeenpakolaisuusonyhä

merkittävämpi ongelmamaailmassa. Viime vuosina pakolaisuutta ovat aiheutta-

neet erityisesti kriisit Syyriassa, Afganistanissa, Somaliassa, Sudanissa ja Etelä-

Sudanissa.22YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuonna 2013 maailmassa oli

noin 16,7 miljoonaa pakolaista,23vuonna 2014 noin 19,5 miljoonaa24ja vuonna

2015noin21,3miljoonaa.25Pakolaistenmääräonsitenkasvanut tasaisestiviime

vuosienaikana.Noin86%maailmanpakolaisistaelääkehitysmaissa.26Useimmat

maastapoistuvatpakolaisetsiirtyvätnaapurivaltioihin,eikauemmas.27Maansisäi-

siäpakolaisia(InternallyDisplacedPerson,IDP)oliYK:npakolaisjärjestönarvion

mukaanvuonna2013noin33,3miljoonaa,28vuonna2014noin38,2miljoonaa29ja

vuonna 2015 noin 40,8 miljoonaa.30Maansisäiset pakolaiset ovat siinä mielessä

pakolaisia huonommassa asemassa, että he eivät täytä pakolaissopimuksenmu-

kaistapakolaisenmääritelmääeivätkäsitennautisamanlaistaoikeussuojaa.31

Euroopassaolevienpakolaistenmääräonkasvanutviimevuosinaselvästi,vaikka

seonkinpienisuhteessamaailmankaikkiinpakolaisiin.Vuonna2013Euroopassa

oli noin 1,8 miljoonaa pakolaista, vuonna 2014 noin 3,1 miljoonaa32ja vuonna

2015noin4,4miljoonaa.Onkuitenkinhyvähuomata,ettävuoden2015määrästä

noin2,5miljoonaapakolaistaelääTurkissa.33Osapakolaisistajaturvapaikanhaki-

joista saapuu Eurooppaan laillisesti, esimerkiksi suoraan pakolaisleireiltä kiin-

tiöpakolaisina,osalleonsaatettumyöntääviisumitaioleskelulupajaheovatmyö-

hemmin hakeneet turvapaikkaa ja saaneet pakolaisstatuksen.34Osalle turvapai-

kanhakijoistaonmyönnettyviisumijaheovatsitentulleetluvallisestiEU:nalueel-

22UNHCR2015,s.3,8–9.23UNHCR2014a,s.2.24UNHCR2015,s.2.25UNHCR2016,s.2.26UNHCR2015,s.2.27Ibid.,s.8.28UNHCR2014a,s.2.29UNHCR2015,s.2.30UNHCR2016,s.2.31Achiron2001,s.20.32UNHCR2015,s.10.33UNHCR2016,s.14.34Juvonen2012,s.13–17,21–22.

5

le, mutta ovat viipyneet kauemmin kuin viisumi sallii.35Viisumin voimassaolon

päätyttyäheovatluvattavaltionalueellajaovatsitenpaperittomiasiirtolaisia.

Suuriosa turvapaikanhakijoista saapuualunperinkin laittomasti eli ilmanasian-

mukaisiadokumenttejaEurooppaan.36LaittomastiEurooppaansaapuvatsaattavat

tullajokoväärennetyinpapereintaikokonaanilmanpapereita.Ihmissalakuljetta-

jatsaattavatvarastaataituhotahenkilöllisyydenosoittavatasiakirjat.37Ihmissala-

kuljettavatsaattavatmyösneuvoasiirtolaisiatuhoamaanasiakirjatitse.38Osasaat-

taajopasilpoasormenpäänsähävittääkseensormenjälkensä,jottaheitäeipystytä

tunnistamaan.39Monet paperittomista siirtolaisista ovat toisaalta pakotettuja tu-

lemaan laittomasti, silläheeivätvälttämättäoleylipäätäänoikeutettujasaamaan

viisumia tai oleskelulupaa.40Laittomasti saapuvat siirtolaiset saattavat tokimyö-

hemminollaturvapaikanhakijoitajasaadapakolaisstatuksen.

Genevenpakolaissopimuksen31 artiklan1 kohdanmukaan sopimusvaltiot eivät

saaryhtyärankaisutoimenpiteisiin laittomanmaahansaapumisen johdostapako-

laisiakohtaan.41Samakoskeeluonnollisestimyösturvapaikanhakijoita,sillämuu-

toinkyseinenlausekeolisivaillamerkitystä.42Onhyvälisäksihuomata,ettämuun

muassaYK:nyleiskokousonjojonkinaikaasuositellutkäyttämäänenglanninkieli-

siä termejä ”non-documented” tai ”irregular” termin ”illegal” sijaan puhuttaessa

laittomastisaapuvistasiirtolaisista.43Termin”laiton”käyttöpuhuttaessasiirtolai-

sistavahvistaastereotypiaaheidänrikollisuudestaanjavaikuttaamuutenkinnega-

tiivisestimaahanmuutostakäytäväänkeskusteluun.44Onkinsuositeltavampaapu-

hua laittomien siirtolaisten sijaan esimerkiksi paperittomista tai ei-

dokumentoiduistasiirtolaisista,45sillävaintekovoiollalaiton,eihenkilö.46

35Ks.UNGeneralAssembly2012,s.6.36Guildetal.2015b,s.7;Juvonen2012,s.24–26.37Grant2011,s.60.38Guild et al. 2015b, s. 7. Asiakirjojen puuttumisen surullisena seurauksena kuolemantapauksensattuessasaattaaolla,ettäkuolleensiirtolaisenperheenjäsenetjaläheiseteivätkoskaansaatietoahänenkuolemastaan.39Grant2011,s.60.40Ibid.;FRA2014,s.35.41AinoastaanBotswana jaPapua-Uusi-Guineaovat tehneetvaraumankyseiseen sopimuskohtaan.UN:MultilateralTreatiesDepositedwiththeSecretary-General.42Goodwin-Gill 2003, s. 193. Artiklasta huolimatta turvapaikanhakijoita otetaan säilöön ympärimaailmaa.Goodwin-Gill2003,s.187.43UNGA1975,kappale2.44UNGeneralAssembly2012,s.10.45Pakolaisneuvonta:Paperittomat-hanke.

6

LaittomastiEurooppaansaapuviensiirtolaisten47määrävaihteleevuosittain,mut-

ta siirtolaisten määränpäävaltiot ovat viime vuosina pysyneet pitkälti samoina.

LaittomastiEurooppaansaapuvistasuuriosatuleeEurooppaanvarsinpaikallisesti

vainmuutamia reittejäpitkin.Kutenkäy ilmiallaolevastakaaviosta,Frontexin48

(Euroopan raja- ja merivartiovirasto) arvioiden mukaan vuonna 2016 keskistä

Välimeren reittiä (CentralMediterranean route)pitkin Italiaan jaMaltalle saapui

meriteitsenoin181000paperitontasiirtolaista,kunvastaava lukuvuonna2015

olinoin154000,vuonna2014noin170000javuonna2013noin40000.Itäistä

Välimeren reittiä (EasternMediterranean route) pitkin Kreikkaan, Bulgariaan ja

Kyprokselle puolestaan saapui jokomeriteitse taimaitse vuonna 2016 noin 182

000 paperitonta siirtolaista, kun vastaava luku vuonna 2015 oli noin 885 000,

vuonna 2014noin 50 000 ja vuonna 2013noin 25 000. Laittomia rajanylityksiä

näilläreiteilläolivuonna2014yli150000enemmänkuinvuonna2013javuonna

2015noin818000 enemmänkuin vuonna2014.Vuonna2016määrä kuitenkin

laskimerkittävästiedellisvuoteenverrattuna.49

Kaavio 1. Luvattomasti keskistä Välimeren reittiä (vasemmalla olevat pylväät) ja itäistä

Välimerenreittiä(oikeallaolevatpylväät)Eurooppaansaapuneetsiirtolaisetvuosina2013–

2016.

46Ktistakis2013,s.9.47Käytän tässä tutkielmassakäytännönsyistä rinnakkain,muttasamaaasiaa tarkoittaen, termejä”paperiton”, ”paperitonsiirtolainen” ja”laittomastisaapuvasiirtolainen”.Asiayhteydestäkäy ilmi,millointarkoitanpaperittomallasiirtolaisellamyössellaistahenkilöä,jokaontullutlaillisestimaa-han,muttahänenmaassaolonsaonsittemminmuuttunutlaittomaksi.48FrontexonEU:njäsenvaltioidenoperatiivisestaulkorajayhteistyöstähuolehtivavirasto.49Frontex:MigratoryRoutesMap.

40000

170760 153946 181126

24800 50830

885386

182534

01000002000003000004000005000006000007000008000009000001000000

2013 2014 2015 2016

KeskinenVälimerenreitti ItäinenVälimerenreitti

7

Laittomasti saapuvien siirtolaisten määrä itäisen Välimeren reitillä on kasvanut

huomattavasti vuodesta 2013. Kasvun taustalla ovat erityisesti kriisit Syyriassa,

Afganistanissa jaSomaliassa.ReitinsuosiotaselittääKreikansaaristonsijainti lä-

hellä Turkkia. Suurin osa Eurooppaan vuonna 2015 saapuneista paperittomista

siirtolaisistatuliuseilleKreikansaarille,erityisestiLesboksensaarelle,jokasijait-

seeallekymmenenkilometrinpäässäTurkinrannikosta.Turkinviisumivaatimus-

tenlievennyksetvetävätosaltaanpaperittomiasiirtolaisiaTurkkiin,jostahevoivat

jatkaamatkaansakohtiEurooppaa.50Vuonna2016määräkuitenkin laskimerkit-

tävästiedellisvuoteenverrattunajohtuenlähinnäEU:njaTurkinvuonna2016te-

kemästä sopimuksesta51, jonka tavoitteena on estää paperittomien siirtolaisten

tuloTurkinkauttaEU:nalueelle.52Tilastojenperusteellavoidaansanoa,ettätässä

tavoitteessaonmyösonnistuttu.53FrontexinpääjohtajanFabriceLeggerinmukaan

keskisenVälimerenreittituleeolemaanvuoden2017pääreitti.54

Josverrataanvuosia2014–2016,huomataan,ettäkeskisenVälimerenreitinosalta

määrä onpysynyt suhteellisen samanlaisena.Osa aiemmasta kasvusta reitillä on

voinut aiheutua Italian Välimerellä suorittamasta Mare Nostrum -

pelastusoperaatiosta55(18.10.2013–31.10.2014),muttasenloputtuakinlaittomas-

50Ibid.51Ks.denHeijer&Spijkerboer2016.Vaikkaasiakirjanenglanninkielinennimieiolesopimus,vaanpikemminkin tiedonanto (statement), denHeijer ja Spijkerboerovat sitämieltä, ettäkyseessäonjuridisestisitovasopimus.Vrt.toisinPeers2016.52Ks.EU:EuropeanCommission:EU-TurkeyAgreement:QuestionsandAnswers.Sopimuksenmu-kaankaikkiTurkistaKreikansaarille20.3.2016alkaenluvattomastitulevatsiirtolaisetpalautetaantakaisinTurkkiin, josheeiväthaeKreikastaturvapaikkaataiheilleeimyönnetäturvapaikkaa. Jo-kaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettavaa syyrialaista kohti siirretään yksi syyrialainenEU:hun.Turkkisitoutuusopimuksessapyrkimäänkaikintarvittavinkeinoinestämäänuusienmaa-taimerireittienavautumista.EUlupasisopimuksessamaksaaTurkille3miljardiaeuroapakolaistenkustannuksiin.Vuonna2018ontarkoitusmaksaatoinensamansuuruinensumma.53SopimusonTurkilletosinmyöspoliittinentyökalu,jollasevoikiristääEU:ta.Turkkionkinuhan-nutjouseaanotteeseensopimuksenpurkamisella.Ontäysinmahdollista,ettäTurkkiirtautuujos-sainvaiheessasopimuksestajapaperittomiensiirtolaistentuloKreikansaarillejatkuu.Ks.aiheestalisääPärssinen2017.54Stenroos2017.Frontexintilastoistaeivoidavielävetääpitkällemeneviäjohtopäätöksiävuoden2017osalta,silläFrontexinverkkosivuillaonnähtävissävastatammi-jahelmikuuntilastot.ItäistäVälimeren reittiä pitkin on saapunutnoin3000paperitonta siirtolaista, kunkeskisenVälimerenreitillälukuonyli13000.Frontex:MigratoryRoutesMap.NämätilastotkuitenkintukevatLeggerinnäkemystä.55Ks.lisätietoaMinisterioDellaDifesa:MareNostrumOperation.Frontexinvuonna2016julkaise-massa raportissaväitetään, ettäkeskisenVälimerenreitinpelastusoperaatiotovatosaltaan lisän-neet siirtolaisuutta. Salakuljettajatkäyttävät tyypillisestiheiveröisiä ja liian täyteenahdettujave-neitä, joissa on rajallisesti polttoainetta. Näin salakuljettajat voivatmaksimoida voitot,mutta sa-mallaheasettavatsiirtolaistenelämätvaaraan.Pelastusoperaatioillaonkinolluttärkeärooliluke-mattomien siirtolaistenpelastamisessa.Tämäon toisaaltamahdollistanut sen, että salakuljettajatovat voineet vähentää menojaan. He ovat mainostaneet siirtolaisille, että pelastusoperaatioiden

8

tisaapuviensiirtolaistenmääräonpysynytsamallatasollajajopakasvanut.Italian

suosiota paperittomien siirtolaistenmääränpäänä selittäämuunmuassa Italiaan

kuuluvanLampedusansaarensijaintinoin113kilometrinpäässäTunisianranni-

kosta janoin300kilometrinpäässäLibyan rannikosta.Frontexinmukaan reittiä

käyttäneidenmääränpienoinenlaskuvuonna2015verrattunavuoteen2014selit-

tyy salakuljettajien käyttämien laivojen puutteella loppuvuodesta 2015 ja erityi-

sestisyyrialaistenpaperittomiensiirtolaistensiirtymiselläitäiselleVälimerenrei-

tille.56Itäisen Välimeren reitti onkin turvallisempi, sillä vaarallisen merimatkan

pituus voidaan siellä minimoida. Mikään reitti ei tosin ole vaaroja vailla, eivät

myöskäänmaareitit.Merireittienvaarallisuuttakuitenkin lisäämerikelvottomien

alustenkäyttäminen.

MerimatkanvaarallisuuttakuvaaviimevuosinaVälimerellähukkuneidenmäärät.

YK:npakolaisjärjestönarvioidenmukaanVälimerelläkatositaikuolivuonna2012

noin500javuonna2013noin600siirtolaista.Vuonna2014määräolijo3500ja

vuonna2015lähes3800.57Vuoden2013jälkeentapahtunutkuolleidentaikadon-

neidenmäärändramaattinennousuon verrannollinenkeskisenVälimeren reitin

lisääntyneeseen suosioon. Itäisen Välimeren reitillä vuonna 2015 nähty paperit-

tomiensiirtolaistenmäärändramaattinennousueikuitenkaannäytävaikuttaneen

Välimerelläkuolleidentaikadonneidenmäärään,mikäkorostaanimenomaankes-

kisen Välimeren reitin vaarallisuutta. Leggerin mukaan Välimerellä oli vuonna

2016enemmänpelastus- japartioaluksiakuinkoskaanennen,mutta tästähuoli-

mattamyöshukkumisiatapahtuienemmänkuinkoskaan.58

Eurooppaan päästyään monien paperittomien siirtolaisten matka jatkuu pohjoi-

seen. Kreikkaan saapuneiden siirtolaisten ennätysmäärä on näkynytmuuallakin,

erityisestiläntiselläBalkaninreitillä(WesternBalkanroute)kohtiKroatiaajaeri-

tyisestiUnkaria.Vuonna2013 läntistäBalkaninreittiäpitkinsaapuinoin20000

paperitonta siirtolaista. Vuonna 2014määrä kaksinkertaistui ja oli noin 43 000.

Vuonna2015paperittomiasiirtolaisiasaapuijopa764000,eliedellisvuodenluku

17-kertaistui.Vuonna2016määrä laskimerkittävästi itäisenVälimerenreitin ta-

myötämatkaonturvallisempi.Merimatkojenkysyntäonkinlisääntynytjasalakuljettajatovatrikas-tuneetentisestään.Frontex2016,s.20.56Frontex:MigratoryRoutesMap.57UNHCR:DataonSeaArrivals.58Stenroos2017.

9

voin.Osa läntistäBalkanin reittiäpitkin laittomasti saapuvista siirtolaisista tulee

Länsi-Balkaninmaista,kutenSerbiastajaKosovosta,muttasuurinosatuleeAasian

jaAfrikanvaltioistaKreikan,Makedonian jaBulgariankautta.Huomattavastipie-

nempi osa laittomasti saapuvista siirtolaisista tulee läntistä Välimeren reittiä

(Western Mediterranean route) pitkin Espanjan kautta Eurooppaan. Vuosien

2012–2016aikanamääräonollutvuositasollavainnoin6500–8000.59

Turvapaikanhakijoiden kohdemaa Euroopassa on ollut erityisesti Saksa. Vuonna

2014EU-valtioissatehtiinEurostatintilastojenmukaan562680uuttaturvapaik-

kahakemusta, joista Saksassa 172 945. Ruotsi (74 980) ja Italia (63 655) olivat

seuraavaksisuosituimmat.Vuonna2015Euroopassatehtiinjopayli1,2miljoonaa

uutta turvapaikkahakemusta, joista Saksassa441800. Saksan jälkeen suosituim-

matolivatUnkari(174435) jaRuotsi(156110).Näistä luvuistahuomataan,että

molempinavuosinaylipuoletEU:ssatehdyistäturvapaikkahakemuksistaontehty

kolmessasuosituimmassavaltiossa.Tilastoissaonmyössilmiinpistävää,ettäKrei-

kassaontehtysuhteellisenvähänturvapaikkahakemuksia:7585vuonna2014ja

11 370 vuonna 2015.60Nämä tilastot korostavatkin Kreikan asemaa läpikulku-

maana.

1.3.Dublin-järjestelmävastuussaolevanvaltionmäärittäjänäMaahanmuutonyleisperiaatteenaon,ettävaltiovoi itsenäisestipäättää,kukasaa

tullajapysyävaltionalueella.Turvapaikkaoikeusmuodostaakuitenkintästäpoik-

keuksen, sillä valtion kansainväliset sopimusvelvoitteet rajoittavat valtion itse-

määräämisoikeutta.61Jokaisellaonoltavaoikeushakeaturvapaikkaa.Joslaillisesti

tai laittomasti Eurooppaan saapunut henkilö haluaa tehdä turvapaikkahakemuk-

sen, EU-oikeudellinen Dublin-järjestelmä määrittää, mikä Dublin-jäsenvaltio on

vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Dublin-järjestelmään kuuluvat

kaikki EU-maat sekä Sveitsi, Norja, Islanti ja Liechtenstein. Dublin-järjestelmän

tarkoituksenaon, että turvapaikanhakija tekisi vain yhden turvapaikkahakemuk-

sen,jokakäsiteltäisiinvainyhdessäjäsenvaltiossa.Turvapaikanhakijaeivoitäysin59Frontex:MigratoryRoutesMap.60Eurostat2016,s.2.61Goudappel&Raulus2011,s.1.MyösEIT:nvakiintuneenoikeuskäytännönmukaansopimuksenjäsenvaltioilla on oikeus valvoa ulkomaalaistenmaahantuloa,maassa oleskelua ja karkottamista,mutta niiden täytyy huomioida sopimusvelvoitteensa. Ks. esimerkiksi EIT:Abubekerv.ItävaltajaItalia(73874/11),kappale46.

10

vapaasti valita, mikä maa käsittelee hänen turvapaikkahakemuksensa. Dublin-

järjestelmänmukaanvastuussaoleva jäsenvaltiomääräytyyhierarkkistenperus-

teidenmukaan. Perusteiden etusijajärjestys perustuu Dublin-järjestelmän perus-

periaatteeseen:turvapaikkahakemuksenkäsittelystävastaasejäsenvaltio,jollaon

ollut suurin rooli turvapaikanhakijan maahantulossa tai oleskelussa Dublin-

alueella.Poikkeuksettästäperusperiaatteestaliittyvätlähinnäperhesyihin.62

Dublin-järjestelmänmukaanvastuussaonyleensäsejäsenvaltio,jokaonmyöntä-

nyt turvapaikanhakijalle oleskeluluvan tai viisumin tai jäsenvaltio, johonhenkilö

onensimmäisenäEurooppaantullessaanluvattomastisaapunut.Turvapaikanhaki-

javoidaanDublin-järjestelmänpuitteissapalauttaaturvapaikkahakemuksenkäsit-

telystävastuussaolevaanDublin-jäsenvaltioon.Dublin-järjestelmäsisältääoletuk-

sen,ettämuitaDublin-valtioitapidetäänkolmansienmaidenkansalaisilleturvalli-

sina.63Täten palauttaminen toiseen Dublin-valtioon on oletusarvoisesti sallittua,

eikäpalauttavanvaltiontarvitsevarmistua,mikätilannevastaanottavassavaltios-

satodellisuudessaon.

Turvapaikanhakijankannaltahakemuksenkäsittelystävastuussaolevanjäsenval-

tionmääräytyminenonmerkittäväkysymys,silläerijäsenvaltiottulkitsevatGene-

ven pakolaissopimusta eri tavoin. Yksittäisen turvapaikanhakijan kannalta hake-

muksenlopputulosvoiollahyvinkinerilainenriippuensiitä,missä jäsenvaltiossa

hakemuskäsitellään.64KutenPirjolaontodennut, ”kansainväliseensuojeluun liit-

tyvien käsitteiden merkitysten ja niiden käyttötapojen välillä on aina olemassa

kuilu”.65Lain tekstin ja senkäytännön tulkinnanvälilläonkin suuria eroja.Tämä

on näkynytmyös tilastoissa, silläMaahanmuuttoviraston tekemän vertailunmu-

kaan vuosien 2014 ja 2015 aikana eri Euroopanmaiden turvapaikkapäätöksissä

on ollut suurta vaihtelua. Esimerkiksi afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden

myönteisten päätösten määrä on vaihdellut maittain 30–95 prosentin välillä ja

irakilaisten20–100prosentinvälillä.Syyrialaistenjaeritrealaistenturvapaikanha-

62EU:EuropeanCommission2007,s.9;EU:Euroopankomissio2014,s.7.63Asetus604/2013,johdanto-osankohta3.64Goudappel&Raulus2011,s.3–4.65Pirjola2012,s.258.

11

kijoidenkohdallalinjaonsensijaanollutyhtenäisempi.66Tilanteestaonsyystäkin

käytettyenglanninkielistätermiä”asylymlottery”.67

Dublin-järjestelmää luotaessa ei todennäköisesti osattu odottaa nyt nähdyn kal-

taista pakolaistulvaa. Dublin-järjestelmään liittyykin vakavia ongelmia. Dublin-

järjestelmäaiheuttaaerityisensuurtapainettaniillejäsenvaltioille,jotkasijaitsevat

EU:nulkorajoilla, tällä hetkellä erityisestiKreikalle ja Italialle.Kreikan tilannetta

heikentää lisäksi valtion talouskriisi.Dublin-järjestelmä ei sisällä todellisuudessa

minkäänlaistataakanjakoajäsenvaltioidenkeskeneikähuomioirajavaltioidenky-

kyäottaa turvapaikanhakijoita japakolaisiavastaan ja turvataheillekuuluvatoi-

keudet.68Euroopan komissio onkin myöntänyt, että ”Dublin III -asetusta ei ole

suunniteltutoimimaantilanteissa,joissajohonkinjäsenvaltioonkohdistuukohtuu-

tonpaine”.69KreikanjaItalianturvapaikkajärjestelmätovatniinylikuormittuneita,

etteivätnepystyhuolehtimaankaikistaturvapaikanhakijoistajapakolaisista.Tur-

vapaikanhakijoidenympärille saattaakinmuodostuanoidankehä.He lähtevät ko-

kemiaan ihmisoikeusloukkauksia pakoon vain joutuakseen uusien ihmisoikeus-

loukkaustenkohteeksiEuroopassa.

1.4.Palautuskieltopakolaistenviimeisenäturvana

Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita suojelee erityisesti palautuskiellon periaate.70

Palautuskielto elinon-refoulement on yksi tärkeimmistä kansainvälisen pakolais-

oikeuden periaatteista.71Se muodostaa pakolaisten suojelun kulmakiven.72Peri-

aatteenkeskeisenäsisältönäonkieltopalauttaapakolaistataiturvapaikanhakijaa

maahan, jossahäntäuhkaavaino taikidutus.73Kiellettyäonniinmaastakarkotus

kuin veneellä tulleiden paperittomien siirtolaisten maahanpääsyn estäminen ja

palauttaminen takaisin merelle.74Palautuskielto ei sen sijaan velvoita valtiota

myöntämään turvapaikanhakijalle turvapaikkaa.75On hyvä lisäksi huomata, että

66Sundqvist2016.67ECRE2008,s.5,14–15.Ks.myösCostello2012,s.84;Lavrysen2011,s.220.68Lieven2012,s.228;ProAsyl2013,s.4.Ks.myösEU:Euroopankomissio2016,s.3,9.69EU:Euroopankomissio2016,s.9.70Pirjola2002,s.745.71Ibid.,s.741;Duffy2008,s.373;Mink2012,s.119–120;Wouters2009,s.1,23.72FRA2014,s.64.73Duffy2008,s.373;Goodwin-Gill&McAdam2007,s.215,225.74UNHCR1997,kappaleD.75Kälinetal.2011,s.1335.

12

Geneven pakolaissopimus ei sisällä nimenomaista artiklaa, jonkamukaan turva-

paikanhakija tulisi päästää valtion alueelle. Turvapaikanhakijaa suojelee nimen-

omaan palautuskiellon periaate.76Palautuskielto velvoittaa tavallaan välillisesti

käsittelemään turvapaikanhakijan hakemuksen, jotta voidaan selvittää, uhkaako

häntävainokotimaassaantaimuussamaassa,jonnehäntäollaankarkottamassa.

Jottapalautuskieltovoisitoteutuakäytännössä,päätöstäpalautuksestaeivoitehdä

pelkästäänmuodollisinperustein.Palautuseiesimerkiksiautomaattisestiolepa-

kolaissopimuksen mukainen, vaikka vastaanottava valtio olisikin pakolaissopi-

muksenjäsenvaltio.77Yksittäistilanteessapitäisiainavarmistuasiitä,ettähenkilöä

ei uhkaa kidutus valtiossa, jonne häntä ollaan palauttamassa.78Tätä vastuuta ei

poista esimerkiksi Dublin-järjestelmään sisältyvä oletus siitä, ettämuita Dublin-

valtioitapidetäänkolmansienmaidenkansalaisilleturvallisina.

Palautuskiellon sisältöä määriteltäessä oikeuskirjallisuudessa viitataan useimmi-

tenGenevenpakolaissopimuksen33artiklaan.79Palautuskiellonperiaate sisältyy

useisiin muihinkin kansainvälisiin sopimuksiin.80Pakolaisuuden pitkästä histori-

asta huolimatta palautuskiellon periaate on suhteellisen nuori. Palautuskiellon

periaatettaonnoudatetturajoitetussamuodossa1800- ja1900-lukujenvaihtees-

sa,mutta Kansainliiton vuoden 1933 pakolaisten suojelua koskeva sopimus81oli

ensimmäinenkansainvälinenasiakirja,jossaperiaateesiintyi.82Sopimuseikuiten-

kaan vielä tuolloin onnistunut vakiinnuttamaan palautuskiellon asemaa.83Palau-

tuskiellon periaate on sittemmin vakiintunut ja siitä on tullut osa kansainvälistä

tapaoikeutta84eli yleistä käytäntöä, joka hyväksytään oikeudellisesti sitovaksi.85

76Grant2011,s.57.77UNHCR2001,s.4.78Lauterpacht&Bethlehem2003,s.122;UNHCR2001,s.4.79Lauterpacht&Bethlehem2003,s.90;Wouters2009,s.1,525.80PalautuskiellostaonsäädettymuunmuassaYK:nkidutuksenjamuunjulman,epäinhimillisentaihalventavankohteluntairangaistuksenvastaisessayleissopimuksessa(3artikla),Kansalaisoikeuk-sia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (7 artikla) sekä EU:nperusoikeuskirjassa(19artikla).81Pakolaisten suojelua koskeva sopimus. Palautuskielto on sopimuksen3 artiklassa. Sopimuksenratifioivainkahdeksanvaltiota.Ks.sopimuksensivut7–8.82Goodwin-Gill&McAdam2007,s.201–202;Hathaway2005,s.302.83Goodwin-Gill&McAdam2007,s.202;Kälin1982,s.40–41.Vuoden1933sopimustoimikuiten-kinmyöhemminpohjanaGenevenpakolaissopimukselle.Skran2011,s.14.84Allain2001,s.538;Chan2006,s.234–236;Duffy2008,s.387;Goodwin-Gill&McAdam2007,s.354;Kälin1982,s.59;Lauterpacht&Bethlehem2003,s.149;UNHCR1997,kappaleB.85Hakapää2010,s.56.Ks.myösCrawford2012,s.23–30.

13

Palautuskieltoa on pidetty jopa jus cogens -normina86eli yleisen kansainvälisen

oikeudenehdottomansitovananormina.87Sitenmyössellaisetvaltiot, jotkaeivät

ole liittyneet pakolaissopimukseen tai vuoden1967pöytäkirjaan, olisivat velvoi-

tettujanoudattamaanpalautuskiellonperiaatetta.88Oikeuskirjallisuudessaeitosin

ole selkeääkonsensustapalautuskiellon juscogens -norminasemasta.89Palautus-

kiellonmahdollisestajuscogens-statuksestariippumattavaltiotovatpalauttaneet

turvapaikanhakijoitavainonkohteeksi.90

Palautuskiellolleonominaistatietytpiirteet,jotkatoistuvaterisopimuksissa.Täl-

laisiapiirteitäovatmuunmuassahenkilön suojelu joltainuhalta,palautuskiellon

ehdoton tai ei-ehdoton luonne sekä valtion velvollisuudet palautuskiellonperus-

teella.91Dublin-jäsenvaltioiden kannalta merkittävä ilmentymä palautuskiellosta

sisältyyEuroopan ihmisoikeussopimuksen92(jatkossaEIS)3artiklaan, joka sisäl-

tääkidutuksenkiellonperiaatteen.Kidutuksenkieltoonpalautuskiellontavoinosa86JuscogensonmääriteltyvaltiosopimusoikeuttakoskevanWieninyleissopimuksen53artiklassa:”Valtiosopimusonmitätön, jossesentekemisenaikanaonristiriidassayleisenkansainvälisenoi-keuden ehdottomannormin kanssa. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan yleisen kansainvälisenoikeudenehdottomallanormillakansainvälisenvaltioyhteisönkokonaisuudessaanhyväksymää jatunnustamaanormia,jostapoikkeamineneiolesallittujajotavoidaanmuuttaavainmyöhemmälläsamanluonteisellayleisenkansainvälisenoikeudennormilla.”Wieninyleissopimuksen64artiklanmukaan”yleisenkansainvälisenoikeudenuudenehdottomannorminsyntyessäjokainenolemassaolevavaltiosopimus,jokaonristiriidassatämännorminkanssa,tuleemitättömäksijapäättyy”.87Allain2001,s.533–534,538–547,557–558;Farmer2008,s.1–38;UNHCRExCom1982,kohtaB.LisäksiLatinalaistaAmerikkaakoskevanCartagenaDeclarationonRefugees-nimisenjulistuksen5kohdanmukaan palautuskiellon periaate on elintärkeä pakolaisille ja se pitäisikin tunnustaa juscogens-normiksi.88Allain2001,s.541.89Lauterpacht ja Bethlehem pitävät mahdollisena, että palautuskiellon periaate on jus cogens -normi,muttaeivätotakysymykseenyksiselitteisestikantaa.Lauterpacht&Bethlehem2003,s.141.Goodwin-Gill ja McAdam eivät myöskään ota kysymykseen kantaa, vaan toteavat, että valti-okäytännössäpalautuskieltoaonpidetty jopa juscogens -normina: ”Other comments in theyearssince1987haveranged fromsupport for the idea thatnon-refoulement isa long-standingruleofcustomaryinternationallawandevenaruleofjuscogens––.”Goodwin-Gill&McAdam2007,s.218.Zimmermann ja Wennholz puolestaan mainitsevat ohimennen, että aiheesta on käyty paljonkeskustelua:”––thefrequentlycontendedjuscogensnatureofnon-refoulement––.”Zimmermann&Wennholz2011b,s.1413.Chantoteaa,ettäonolemassayleinenkonsensussensuhteen,ettäpalau-tuskielto on osa kansainvälistä tapaoikeutta ja se voimahdollisesti ollamyös juscogens -normi:”Moreover, there is general consensus amongst legal scholars thatnon-refoulement has now ’be-comebindingasamatterofboth treatyandcustomary law ifnotalsoasaso-calledperemptorynormorjuscogens.’”Chan2006,s.235.Duffysensijaanonvakuuttunut,ettäpalautuskiellonperi-aateeiolevielä saavuttanut juscogens -norminasemaa.Hänperustelee tätämuunmuassapako-laissopimuksen33artiklan2kohdanpoikkeussäännöksellä ja1Fartiklanrajauksella, joidenmu-kaankaikkipakolaiset jaturvapaikanhakijateivätnautipalautuskiellonsuojasta. Jospalautuskiel-lollaolisijuscogens-norminasema,siitäeivoisipoiketamillääntavalla.Duffykysyyvielälopuksi,mitätöisikö palautuskiellon periaate jus cogens -normin asemassa Geneven pakolaissopimuksenWieninyleissopimuksen53artiklanmukaisesti.Duffy2008,s.373–377,387–390.Ks.myösBruin&Wouters2003,s.24–26.90Allain2001,s.534.91Wouters2009,s.25–29.92Yleissopimusihmisoikeuksienjaperusvapauksiensuojaamiseksi.

14

kansainvälistä tapaoikeutta.93Kidutuksen kiellon asemasta myös jus cogens -

norminavallitseelaajakonsensus.94MyösEuroopanihmisoikeustuomioistuin(jat-

kossaEIT) katsoiAl-Adsani-ratkaisussa vuodelta 2001, että kidutuksen kielto on

saavuttanutjuscogens-norminaseman.95Kidutuksenkiellonvoidaankatsoavälil-

lisestiantavanpalautuskiellonperiaatteellejuscogens-statuksen,silläkidutuksen

kiellonperiaatteeseenkuuluuolennaisenajaerottamattomanaosanakieltopalaut-

taaketäänmaahan,jossahäntäodottaakidutus.96

EuroopanihmisoikeustuomioistuimellaontärkeäroolivalvoaEIS:nnoudattamis-

ta. Samalla tapaa kuin Geneven pakolaissopimus, EIS oli seurausta toisenmaail-

mansodanaikanakoetuistaihmisoikeusloukkauksista.97EISeisinänsäkoskepako-

laisia tai turvapaikanhakijoita, vaan se on kansainvälinen ihmisoikeussopimus,

jokakoskeekaikkiaihmisiä.DembourinmukaanEIS:nalkuperäisenätarkoitukse-

natosinolisuojellakansalaisia,eiketätahansaihmisiä.98EITonuseaanotteeseen

korostanut, että EIS tai sen lisäpöytäkirjat eivät sisällä oikeutta turvapaikkaan.99

Onhyvähuomata,ettäEIT:ntehtävänäeioleDublin-järjestelmäntulkinta.Seteh-

täväkuuluuEuroopanunioninelimille.100

EIS eroaaGenevenpakolaissopimuksestaoleellisesti siinä, ettäpakolaissopimuk-

seeneiliitysamanlaistavalvontamekanismiakuinEuroopanihmisoikeussopimuk-

seen,jonkanoudattamistaEuroopanihmisoikeustuomioistuinvalvoo.101EIS:ntar-

93Lauterpacht&Bethlehem2003,s.151.94Duffy2008,s.379;denHeijer&vanderWilt2016,s.9;ILC2006,s.188–189;Kolb2016,s.106;Reidy2003,s.8.Ks.myösLauterpacht&Bethlehem2003,s.151–152.95EIT:Al-Adsaniv.Yhdistynytkuningaskunta(35763/97),kappaleet60–61.96UNHCR2007,s.11:”Theprohibitionoftortureisalsopartofcustomaryinternationallaw,whichhasattainedtherankofaperemptorynormofinternationallaw,orjuscogens.Itincludes,asafun-damentalandinherentcomponent,theprohibitionofrefoulementtoariskoftorture,andthusim-posesanabsolutebanonanyformofforciblereturntoadangeroftorturewhichisbindingonallStates,includingthosewhichhavenotbecomepartytotherelevantinstruments.”Ks.myösLauter-pacht&Bethlehem2003,s.150–158.97Raineyetal.2014,s.3.KellynmukaanerityisestiEIS3artiklaoliennenkaikkeamoraalinenreak-tionatsi-Saksantoteuttamaankansanmurhaan.Kelly2011,s.187.98Dembour2015,s.1–3.DembourinmukaanEIS:nvoimaantulon jälkeenmaahanmuuttajienvali-tustenkatsottiinrutiininomaisestiolleenperusteettomia(withoutmerit).Valituksetmyöshylättiintavallisesti jo prosessin varhaisessa vaiheessa. Dembour jatkaa, että EIS:n ei ollut tarkoituskaantukea maahanmuuttajien vaatimuksia. EIT lausuikin maahanmuuttajia koskevasta tapauksestaensimmäistä kertaa vasta vuonna1985 tapauksessaAbdulaziz,CabalesjaBalkandaliv.Yhdistynytkuningaskunta(9214/80;9473/81;9474/81).99EIT: Salah Sheekh v. Alankomaat (1948/04), kappale 135; Vilvarajah ynnämuut v. Yhdistynytkuningaskunta(13163/87;13164/87;13447/87;13448/87),kappale102.100FRA2014,s.108.101Mole&Meredith2010, s.17;Wouters2009, s.528.Goodwin-Gillinmukaanvalvontamekanis-minpuuttumistaonluonnehdittuepänormaaliksi(anomalous)jajopaongelmalliseksi.Kumpikaan

15

kempisisältöonkinkehittynyterityisestiEIT:noikeuskäytännönmyötä.102EITon

EIS3artiklaakoskevassaTyrer-ratkaisussaan todennut, ettäEISonelävä instru-

mentti,jotatäytyytulkitakulloinkinvallitsevienolosuhteidenvalossa.103EIS:nso-

veltamiskäytäntö onkinmuodostunut vahvemmaksi kuin pakolaissopimuksen,104

jota tulkitaan ja sovelletaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa.105Kaikki 47 Euroopan

neuvoston jäsenvaltiota ovat osapuolina Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

MyöskaikkiDublin-jäsenvaltiotovatliittyneetsopimukseen.106EUeiolevielätällä

hetkelläEIS:njäsen,muttasenliittyminensopimukseentulevaisuudessaonmah-

dollista.LiittyminenasetettiinLissaboninsopimuksessa107EU:ntavoitteeksi.108

1.5.Tutkimuksensisältö,rajausjatutkimusmenetelmät

Tarkastelen tutkielmassani EIT:n oikeuskäytäntöä EIS 3 artiklan soveltamisesta

palautuksissa Dublin-järjestelmän puitteissa. Tutkielman keskiössä on nimen-

omaanEIS3 artiklanmukainenpalautuskiellonperiaate. EuroopassaEIS on tär-

kein palautuskieltoa määrittelevä lähde,109mikä puoltaa muiden palautuskiellon

sisältävien kansainvälisten sopimusten rajaamisen tutkielman ulkopuolelle. Eu-

roopan ihmisoikeustuomioistuimen Dublin-palautuksia koskevissa ratkaisuissa

vedotaanpääasiassaEIS:een,kunmuihinsopimuksiinsaatetaanviitatavainlyhy-

esti.Tämäeikuitenkaantarkoita,etteivätkömuutpalautuskiellonsisältävätsopi-

muksetolisivaikuttaneetEIS:ntulkintaanEIT:noikeuskäytännönkautta.Tarkaste-

lentutkielmassanimyösGenevenpakolaissopimusta,silläDublin-järjestelmäpyr-

kiiGenevenpakolaissopimuksentäysimääräiseensoveltamiseenjapalautuskiellon

noudattamiseen.110Käsitellessäni Geneven pakolaissopimusta tässä tutkielmassa

tarkoitansitäyhdessävuoden1967pöytäkirjankanssa.KaikkiDublin-valtiotovat

näistäkuvauksistaeipidähänenmukaansakuitenkaanpaikkaansa.Multilateraaliset ihmisoikeus-sopimukset olivat vasta kehittymässä pakolaissopimuksen laatimisen aikaan. Tuona aikana ei ol-lutkaanpresumtiotataikäytäntöä,jonkamukaanvalvontaatarvittaisiin.Goodwin-Gill2013,s.655.102Reidy2003,s.6–7.103EIT:Tyrerv.Yhdistynytkuningaskunta(5856/72),kappale31.104Mink2012,s.120;Wouters2009,s.528.105Goudappel&Raulus2011,s.1–2.106CouncilofEurope:TreatyOffice.107LissaboninsopimusEuroopanunionistatehdynsopimuksenjaEuroopanyhteisönperustamis-sopimuksenmuuttamisesta.108ECtHR:AccessionoftheEuropeanUnion.109Mink2012,s.129.110Asetus604/2013, johdanto-osankohta3.Vastaavan sisältöinenkohta löytyymyösasetuksen343/2003eliniinsanotunDublinII-asetuksenjohdanto-osankohdasta2.

16

allekirjoittaneetjaratifioineetsekävuoden1951pakolaissopimuksenettävuoden

1967pöytäkirjan.111EUsensijaaneiolekummankaansopimuksenosapuoli.

Rakenteellisestitutkielmanieteneeniin,ettäjohdannonjälkeisessätoisessaluvus-

sa vertailen,miten palautuskiellon periaate onmääritelty Geneven pakolaissopi-

muksessajaEuroopanihmisoikeussopimuksessasekämitenpalautuskieltojatulki-

taan.Vertailemallasopimustenmukaisiapalautuskieltojakeskenäänhahmotetaan

samallaparemminEIS:nmukaisenpalautuskiellonlaajuus.Toisenluvunpääpaino

onEuroopan ihmisoikeussopimuksenmukaisessapalautuskiellossa ja sitäkoske-

vassa oikeuskäytännössä. Toisen luvun jäsentelyssä olen hyödyntänyt erityisesti

JariPirjolanesitystäpalauttamiskiellosta.112Toisessaluvussaselvitetään:

1) Keitäpalautuskieltosuojaa?

2) Mihinvaltioihinpalauttamiseltapalautuskieltosuojaa?

3) Minkälaistakohteluavastaanpalautuskieltosuojaa?

4) Kenenaiheuttamiatekojavastaanpalautuskieltosuojaa?

5) Kuinkatodennäköistäkielletynkohteluntuleeolla?

Keskityn tutkielmassani nimenomaan palautuskieltoa käsitteleviin artikloihin.

Muitaartikloitakäsittelenvainsiltäosinkuinne liittyvätpalautuskieltoon.Nämä

muut käsittelemäni artiklat liittyvät lähinnä sellaisiin kysymyksiin kuten, keitä

palautuskielto koskee ja voiko palautuskieltoa koskevaan artiklaan tehdä va-

raumia.Olenpitkältirajannutmuidenartikloidenkäsittelyntämäntutkielmanul-

kopuolelle. Vaikka muitakin artikloita saatetaan käsitellä tutkimissani EIT:n oi-

keustapauksissa,neeivätsuoranaisestiliitypalautuskieltoon.Tällaisiakysymyksiä

ovatmuunmuassaoikeuselämään(EIS2artikla),oikeusvapauteenjaturvallisuu-

teen (EIS 5 artikla), oikeusnauttia yksityis- ja perhe-elämänkunnioitusta (EIS 8

artikla),oikeustehokkaaseenoikeussuojakeinoon(EIS13artikla),ulkomaalaisten

karkottamista koskevat oikeussuojakeinot (EIS:n seitsemännenpöytäkirjan 1 ar-

tikla) jaulkomaalaisten joukkokarkotuksenkielto (EIS:nneljännenpöytäkirjan4

artikla).Näistäkolmeensinmainittuaheijastavatmielestänipalautuskiellontaus-

talla olevia arvoja, joita palautuskielto pyrkii eri tavoin ja eri suhteissa suojaa-

maan. Neljänneksi ja viidenneksi mainitut ovat prosessuaalisia artikloita, jotka111UN:MultilateralTreatiesDepositedwiththeSecretary-General.112Ks.Pirjola2002,s.741–756.

17

osaltaan turvaavat palautuskiellon toteutumista. Viimeiseksi mainittu täydentää

palautuskieltoa. Sen tarkoituksena on estää ryhmän poistaminen maasta ilman

ryhmänjäsententapauskohtaistentilanteidentarkistamista.113

Kolmannessa luvussa tarkastelen Dublin-järjestelmän historiaa, oikeudellista pe-

rustaa,tarkoitustajajärjestelmäänliittyviäongelmia.Tutkinmyös,mitenDublin-

järjestelmäonuudistunutjamahdollisestiuudistumassa.Selvitänerityisesti,miten

palautuskiellon periaate on huomioitu Dublin-järjestelmässä. Nämä luvut luovat

pohjanneljännelleluvulle,jossaontutkielmanpääpaino.TarkastelensiinäEuroo-

pan ihmisoikeustuomioistuimenoikeuskäytäntöäDublin-palautuksissa. Tarkaste-

lenmyösmuitakuinDublin-tapauksia,josneantavatlisäselvitystätutkimuskysy-

myksiini.Tutkimuskysymyksenijakautuuseuraaviinosakysymyksiin:

1) KuinkalaajapalauttavanDublin-jäsenvaltionselvitysvastuuvastaanottavan

jäsenvaltionoloistaon?

2) Mikä merkitys vastaanottavan jäsenvaltion maahanmuuttoviranomaisten

vakuuksillaonpalautuksensuhteen?

3) Mitämerkitystä turvapaikanhakijanhenkilökohtaisillaoloillaonpalautuk-

sensuhteen?

Ensimmäinenkysymysliittyyvaltionselvitysvastuunlaajuuteen.Tarkoitusonsel-

vittää,voikopalauttavavaltio luottaayleisiinraportteihinvastaanottavanvaltion

turvapaikkajärjestelmästä ja vastaanotto-oloista. Jos raportteja ei ole saatavilla,

tarvitseekopalauttavanvaltiontällöinhankkiatapauskohtaistaselvitystäsuoraan

vastaanottavalta valtiolta.Mitämerkitystä puolestaanon annettava ristiriitaisille

tiedoille.Toinenkysymysliittyyvastaanottavanvaltionantamiinvakuuksiin.Tar-

koitus on selvittää, ovatko vakuudet riittävät, jos vastaanottavan valtion turva-

paikkajärjestelmässä on muita puutteita. Toisaalta on tarkoitus selvittää, minkä

tyyppiset vakuudet tulevat ylipäätään kyseeseen eri tilanteissa. Kolmas kysymys

liittyy turvapaikanhakijan henkilökohtaiseen tilanteeseen. Tarkoituksena on sel-

vittää, vaikuttavatko henkilökohtaiset olot palautukseen ja jos vaikuttavat, niin

miten.Henkilökohtaisiinoloihinkuuluvaterityisestiturvapaikanhakijanperhesta-

tusjahänenterveydentilansa.Yllämainitutkysymyksetliittyvätkiinteästitoisiinsa

113Pölönen2012c,s.899.

18

javaikuttavatsamanaikaisestiEIT:nharkinnassa,mikäpuoltaakysymystenkäsit-

telyä yhdessä. Tutkielman viimeisessä luvussa teen omat johtopäätökseni EIT:n

oikeuskäytännöstäjapohdin,millätavoinDublin-järjestelmäävoisikehittää.

Tutkielmani sijoittuu oikeudenalaltaan pakolaisoikeuden alueelle. Tutkielma on

lainopillinensiinämielessä,ettäselvitän,mikäonpalautuskiellonsisältövoimas-

saolevissa kansainvälisissä sopimuksissa ja miten sen tulkinta on kehittynyt oi-

keuskirjallisuudessa ja erityisesti oikeuskäytännössä. Toisaalta tutkielma on on-

gelmalähtöinen,sillä tarkastelenpuutteitaDublin-palautuksissa.Tutkielmaonai-

heensapuolestamyösluonnostaanoikeuspoliittinen.

Palautuskieltoa Dublin-palautuksissa ei ole juurikaan tutkittu suomenkielisessä

kontekstissa. Englanninkielistä oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita löytyy sekäpa-

lautuskiellostaettäDublin-palautuksista.OikeuskirjallisuudessaonkäsiteltyEIT:n

EIS3artiklaakoskevaaoikeuskäytäntöä ja tapauksetovat liittyneetpalautuskiel-

toon,muttaniissäeiolekuitenkaanjuurikäsiteltypalautuksiaEIS:njäsenvaltiosta

toiseen ja nimenomaan Dublin-järjestelmän puitteissa.114Oikeudellisissa artikke-

leissa Dublin-palautuksia on sen sijaan käsitelty monestakin eri näkökulmasta,

mutta niissä keskitytään yleensä muutamiin keskeisiin oikeustapauksiin.115Lav-

rysenin vuonna 2012 kirjoittama artikkeli aiheesta on erityisesti syytä mainita.

Hän käsittelee artikkelissaan turvapaikkaan liittyvien EU-normien suhdetta

EIS:een. Artikkelissa keskitytään paitsi Dublin-järjestelmään myös vastaanotto-

olosuhteisiin ja turvapaikanhakijoiden säilöönottoon.116Artikkelin kirjoittamisen

jälkeen Dublin-järjestelmää on kuitenkin uudistettu ja kyseisessä artikkelissakin

käsitelläänvainmuutamiaoikeustapauksia.

TässätutkielmassakäsitelläänsekävanhempaaettätuoreempaaEIT:noikeuskäy-

täntöä.Oikeuskäytännöstäotetaanlaajaotos,jottaonylipäätäänmahdollistatehdä

johtopäätöksiä.TapaustenvalinnanpohjanaolenkäyttänytEuroopanihmisoikeus-

114Esimerkiksi Grabenwarterin Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevassa kommentaarissa(Grabenwarter2014)käsitelläänEIS3artiklaanoin20sivunverran,jostaDublin-palautuksiakäsi-tellään14rivinverran.115Moreno-Laxinartikkelissa(Moreno-Lax2012)keskitytäänkolmeenDublin-tapaukseen.Costel-lon(Costello2012)artikkelissakeskitytäänyhteenDublin-tapaukseen,vaikkakinmyösmuutamiinmuihin tapauksiin viitataan. Samoin Costellon ja Mouzourakisin (Costello & Mouzourakis 2014)artikkelissakeskitytäänyhteenDublin-tapaukseenjauseisiinmuihintapauksiinviitataan.116Lavrysen2012.

19

tuomioistuimen heinäkuussa 2015 julkaisemaa listaa Dublin-tapauksista.117Lis-

tassaonyhteensä11keskeistäDublin-tapausta.Tapauksetovatsellaisia, joitaon

Dublin-järjestelmäänliittyvässäenglanninkielisessäoikeuskirjallisuudessatutkittu

paljon eri näkökulmista. Näiden tapausten lisäksi olen käsitellyt muita Dublin-

tapauksia,jotkaliittyvättutkimuskysymyksiini.KaikkienaiheeseenliittyvienDub-

lin-tapaustenkäsittelytämäntutkielmanpuitteissaeikuitenkaanolemahdollista,

sillä tapauksiaon liianpaljon.Kattavammanoikeustapausmateriaalin analysointi

voisikinollajatkotutkimuksenaiheena.

Aiheon tällähetkellä erittäin ajankohtainen, eikäolenäköpiirissä, että aiheolisi

menettämässä ajankohtaisuuttaan. Tämän tyyppistä tutkimusta tarvitaan, koska

senavullavoidaanselvittää,mitenEuroopan ihmisoikeustuomioistuimenoikeus-

käytäntö on kehittynyt tiettyjen spesifisten kysymysten osalta. EIT:n oikeuskäy-

täntösitootosiasiallisestijäsenvaltioitajavaikuttaaniidenomaanratkaisukäytän-

töön.

1.6.Tutkimuksenlähdeaineistosta

Palautuskiellonosaltaolenkäyttänytlähteenäerityisestioikeuskirjallisuutta,sillä

palautuskiellonperiaatteenydinsisältöonvakiintunutsuhteellisenstabiiliksivuo-

siensaatossa.Dublin-palautustenkohdallaolensensijaanhyödyntänytenemmän

oikeudellisia artikkeleita, sillä niissä voidaan nopeammin reagoida Euroopan ih-

misoikeustuomioistuimenalatikehittyväänoikeuskäytäntöön.Eurooppaan laitto-

masti saapuvien siirtolaisten tilastojen osalta olen hyödyntänyt tutkielmassani

Frontexin ja Eurostatin tarjoamia ajantasaisia tilastotietoja.Maailmanpakolaisti-

lanteenselvittämiseksiolentukeutunutYK:npakolaisjärjestönjulkaisuihin.Yhdes-

sänämätilastotluovatkuvansiitä,mistävaltioistapakolaisetjaturvapaikanhaki-

jattulevat,mitäreittiäpitkinhetulevatjamihinEuroopanmaihinhepäätyvät.

YK:npakolaisjärjestönjulkaisuillaonmuutoinkinmerkittäväroolilähdemateriaa-

lissani.YK:npakolaisjärjestöonantanuttapauskohtaisiasuosituksiasekälaatinut

maakohtaisestaturvapaikkatilanteestaraportteja,joitaEITpuolestaanonhyödyn-

tänytomassaoikeuskäytännössään.YK:npakolaisjärjestöntehtävänäonpakolais-

117CouncilofEurope:EuropeanCourtofHumanRights2015.

20

sopimuksenmukaan”valvoapakolaistensuojeluakoskevienkansainvälistenyleis-

sopimusten soveltamista”.118Pakolaissopimuksen 35 artiklassa ja vuoden 1967

pöytäkirjassa on lisäksi asetettu jäsenvaltioille erityinen yhteistoimintavelvoite

YK:n pakolaisjärjestön kanssa.119YK:n pakolaisjärjestö voi antaa jäsenvaltioille

erilaisia ohjeistuksia ja suosituksia. Vaikka ne eivätmuodollisesti sidokaan sopi-

mustenjäsenvaltioita,niillävoikuitenkinollatosiasiallistamerkitystä.120YK:npa-

kolaisjärjestön rooli riippuu pitkälti pakolaissopimukseen liittyneiden valtioiden

halukkuudestatoimiayhteistyössäYK:npakolaisjärjestönkanssa.121

118Pakolaissopimus,johdanto-osankohta6.119Pakolaissopimuksen35artiklan1kohdanmukaansopimusvaltiot”sitoutuvatyhteistoimintaanYhdistyneidenKansakuntienpakolaisasiainpääkomissaarintoimistontaimuunsentilallemahdol-lisestitulevanYhdistyneidenKansakuntienelimenkanssasillekuuluvientehtäviensuorittamisessaja erityisesti helpottamaan sen valvontatyötä tämän sopimuksen määräysten noudattamiseksi”.Vuoden1967pöytäkirjan2artiklan1kohtaonsisällöltäänlähesidenttinen.120Goodwin-Gill&McAdam2007,s.217;Wouters2009,s.40–41.Ks.myösGoodwin-Gill2013,s.657.121Mink2012,s.134.

21

2.PalautuskieltoPakolaissopimuksen33artiklasisältääpalautuskiellonperiaatteen.

”1)Sopimusvaltioeitavallataitoisellasaakarkoittaataipalauttaapako-

laista sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan

uhataanrodun,uskonnon,kansalaisuudenjatiettyynyhteiskunnalliseen

ryhmäänkuulumisentaipoliittisenmielipiteenvuoksi.

2)Ensimmäisessäkohdassaolevaanmääräykseeneikuitenkaanvoive-

dotapakolainen, johonnähdenonperusteltuaaihettaolettaa, ettähän

onvaaraksioleskelumaansaturvallisuudelletaijokaonlainvoimansaa-

neella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on yhteis-

kunnallevaarallinensanotussamaassa.”

EIS3artiklasisältääpuolestaankidutuksenkiellonperiaatteen.

”Ketääneisaakiduttaa,eikäkohdella tairangaistaepäinhimillisellä tai

halventavallatavalla.”

Kidutuksen kiellon esikuvana voidaan pitää Ihmisoikeuksien yleismaailmallista

julistusta, jonka5 artiklanmukaan ”ketään ei saakiduttaa eikäkohdella tai ran-

gaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti”.122Toisin kuin pakolaissopimuk-

sen33artikla,EIS3artiklaonlyhytjavarsinyleisellätasollamuotoiltu.EIS3artik-

lantekstinperusteellaonmahdotontasanoatarkasti,minkälainenkäytösonkiel-

lettyä.Ääripäätontokihelpompitunnistaa,muttaniidenvälissätilanneonongel-

mallisempi.Rajahyväksytynjakielletynvälilläsaattaakinollahäilyvä.Avoinmuo-

toilu toisaaltamahdollistaa sen, ettämyösmuuttuvat kansainvälisen suojelun ti-

lanteeteivätainakaansulkeuduartiklansoveltamisalanulkopuolelle.123

EIS:nmääräyksetovatmuiltakinosinkuinvain3artiklanosaltavarsinyleisluon-

teisia. Määräyksien tarkemman sisällön selvittäminen edellyttää siten tulkintaa.

Pellonpäänmukaanmääräyksiä”tulkittaessaon lähtökohtana,ettäkysymyksessä

onkansainvälinenyleissopimus,jonkatulkinnassaonotettavahuomioonkansain-122Kelly2011,s.186.123Pirjola2012,s.259.

22

välisoikeudellistensopimustentulkinnassayleisestinoudatettavatperiaatteet”.124

Valtiosopimustentulkintaaohjaavatperiaatteetlöytyväterityisestivaltiosopimus-

oikeuttakoskevastaWieninyleissopimuksesta.125EITkatsoi joGolder-ratkaisussa

vuodelta1975126,ettävaltiosopimusoikeuttakoskevanWieninsopimuksen31–33

artiklat127ilmaisevatkansainvälisenoikeudenyleisestihyväksyttyjäperiaatteitaja

niitätulisikäyttääEIS:ntulkinnanapuna.128Wieninsopimuksen31artiklan1koh-

ta sisältää yleisen tulkintasäännön, jonkamukaan ”valtiosopimusta on tulkittava

vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille

niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen

tarkoituksen ja päämäärän valossa”. Tulkinnan lähtökohtana on siten sopimus-

määräyksensanamuoto.Sanamuotoaanalysoitaessatuleekuitenkinottaahuomi-

oon ihmisoikeussopimuksen tarkoitus ja päämäärä.129EIT lausui aiheesta kokoa-

vastiSoering-ratkaisussa.130AllaonPellonpäänkäännösyhdestäratkaisunkeskei-

sestäkohdasta.

”Sopimusta tulkittaessa on kiinnitettävä huomiota sen erityisluontee-

seenihmisoikeuksienjaperusvapauksienkollektiivistaturvaamista(en-

forcement) silmällä pitäen solmittuna sopimuksena… Siten yleissopi-

muksentarkoitusjapäämääräyksityisiäihmisiäsuojaavanaasiakirjana

vaatii,ettäsenmääräyksiä tulkitaan jasovelletaansillä tavoin,ettäso-

pimuksen tarjoamat suojakeinot ovat käytännöllisiä ja tehokkaita…Li-

säksi turvattujen oikeuksien ja vapauksien tulkinnan tulee olla yhden-

mukainen’yleissopimuksen,demokraattisenyhteiskunnanihanteidenja

124Pellonpää2012b,s.284.125Aust2013,s.207.126Wieninsopimuseivieläkyseisenäajankohtanaollutvoimassa.127Sopimuksen 31 artiklassa esitetään yleinen tulkintasääntö, 32 artiklassa täydentäviä tulkinta-keinoja ja 33 artiklassa kahdella tai useammalla kielellä todistusvoimaisen valtiosopimuksen tul-kinta.128EIT:Golderv.Yhdistynytkuningaskunta (4451/70),kappale29: ”TheCourt isprepared tocon-sider––thatitshouldbeguidedbyArticles31to33oftheViennaConventionof23May1969ontheLawofTreaties.–– itsArticles31 to33enunciate inessencegenerallyacceptedprinciplesofinternationallawtowhichtheCourthasalreadyreferredonoccasion.”129Pellonpää2012b,s.285.130EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta (14038/88), kappale87: ”In interpreting theConven-tionregardmustbehadtoitsspecialcharacterasatreatyforthecollectiveenforcementofhumanrightsandfundamentalfreedoms––.Thus,theobjectandpurposeoftheConventionasaninstru-mentfortheprotectionof individualhumanbeingsrequirethat itsprovisionsbeinterpretedandappliedsoastomakeitssafeguardspracticalandeffective––.Inaddition,anyinterpretationoftherightsandfreedomsguaranteedhastobeconsistentwith‘thegeneralspiritoftheConvention,aninstrumentdesignedtomaintainandpromotetheidealsandvaluesofademocraticsociety’––.”

23

arvojen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tarkoitetun asiakirjan, yleisen

hengenkanssa’…”131

EITonlisäksiomassaoikeuskäytännössäänkehittänytomiatulkintaperiaatteitaan.

Yllä olevasta Soering-ratkaisun katkelmasta käy ilmi tehokkuusperiaate. Periaat-

teenmukaanEIS:neioletarkoitusturvataoikeuksia,jotkaovatteoreettisiataiillu-

sorisia, vaan oikeuksia, jotka ovat käytännöllisiä ja tehokkaita.132Autonomisen

tulkinnanperiaateliittyyläheisestitehokkuusperiaatteeseen.Periaatteenmukaan

sopimustekstissäkäytetyilläkäsitteilläonomaitsenäinen,autonominenmerkityk-

sensä, joka saattaa siten poiketa kansallisen oikeuden mukaisesta merkitykses-

tä.133EIT totesiCossey-ratkaisussaan vuodelta 1990, että vaikka se ei ole sidottu

aikaisempiintuomioihinsa,setavallisestiseuraajasoveltaaomiaennakkopäätök-

siäänoikeusvarmuudenjasenomanoikeuskäytännönjärjestelmällisenkehittymi-

senvuoksi.Tämäeikuitenkaanestätuomioistuintapoikkeamastaaiemmastapää-

töksestään,josseolisivakuuttunut,ettätälleonpainaviasyitä.134Tulkinnanmuu-

toksiamyöstapahtuu,koskaEISonennenkaikkeaeläväinstrumentti, jotatäytyy

tulkitakulloinkinvallitsevienolosuhteidenvalossa.Kohtelu,jokaonaiemminollut

hyväksyttyä,saatetaanmyöhemmintulkitaEIS3artiklanvastaiseksi.135EIS:ntul-

kintaonkinkorostetundynaamistajaevolutiivista.136

EIS 3 artiklan tarkempi sisältö on kehittynyt erityisesti EIT:n oikeuskäytännös-

sä.137VaikkaEIS3artiklassaei erikseenmainitapalauttamista,palautuskielto si-

sältyyvälillisestikidutuksenkiellonperiaatteeseen.138Tämänäkemysvahvistettiin

ensimmäisenkerranjuurikinSoering-tapauksessa,jokaeitosinliittynytpakolaisen

tai turvapaikanhakijanpalauttamiseen, vaan rikoksesta epäillyn karkurin luovut-

tamiseen.Tapauksessaolikysesaksalaismiehestä, jotaoltiin lähettämässäYhdis-

tyneestä kuningaskunnasta murhasta syytettäväksi Yhdysvaltoihin, missä häntä131Pellonpää2012b,s.285.132EIT:Aireyv.Irlanti(6289/73),kappale24.133Pellonpää2012b,s.286–287.134EIT:Cosseyv.Yhdistynytkuningaskunta (10843/84),kappale35:”It is truethat,asshesubmit-ted,theCourtisnotboundbyitspreviousjudgments––.However,itusuallyfollowsandappliesitsownprecedents,suchacoursebeingintheinterestsoflegalcertaintyandtheorderlydevelopmentoftheConventioncase-law.Nevertheless,thiswouldnotpreventtheCourtfromdepartingfromanearlierdecisionifitwaspersuadedthattherewerecogentreasonsfordoingso.”135Reidy2003,s.6–7. 136Pellonpää2012b,s.289.137Reidy2003,s.6–7.138Battjes2006,s.10–11;Goodwin-Gill&McAdam2007,s.210;Kälin1982,s.54;Pirjola2002,s.741;Wouters2009,s.187.

24

odottimahdollinenkuolemantuomio.Palauttaminenvaltioon,jossahenkilöäodot-

taakuolemanrangaistuseisinänsäolluttuolloinEIS3artiklanvastaista.139EITpiti

sensijaantodennäköistäjoutumista6–8vuodeksi”kuolemanjonoon”(deathrow)

EIS3artiklanvastaisena.EIT:nmukaanvaltiorikkooEIS:nmukaisiasopimusvel-

voitteitaan, jos se luovuttaa karkurin toiseen valtioon ja tällä on todellinen riski

joutuaEIS3artiklanvastaisestikidutuksentaiepäinhimillisenkohtelunkohteeksi

vastaanottavassavaltiossa.EIT:nmukaanluovutuställaisessatilanteessaolisivas-

toin EIS 3 artiklan henkeä ja tarkoitusta.140Soering-ratkaisu oli käänteentekevä

maahanmuuttajienoikeuksienkannalta.141

PianSoering-ratkaisunjälkeenCruzVaras-tapaustuliEIT:nkäsiteltäväksi.Kysees-

säoliEIT:nensimmäinentapaus,jokakoskikielteisenturvapaikkapäätöksensaa-

nutta turvapaikanhakijaa.142Valittajaa oltiin karkottamassa perheineenRuotsista

kotimaahansa Chileen. EIT:nmukaan Soering-ratkaisussa ilmaistu periaate koski

luovuttamisenlisäksimaastakarkottamista.143Tämänäkemysvahvistettiinuudel-

leenVilvarajah-tapauksessa.144EIT tosin katsoi sekä CruzVaras- ettäVilvarajah-

tapauksessa,ettäEIS3artiklaaeiolerikottu.145

2.1.YleisiähavaintojaPakolaissopimuksen42artiklanjavuoden1967pöytäkirjan7artiklanmukaisesti

sopimuksen jäsenvaltiot voivat tehdä varaumia146kaikkiin muihin sopimuksen

139Tilanneonsittemminmuuttunut,silläPölösenmukaanEIT:nvuonna2010antamanAl-SaadoonjaMufdhi-ratkaisunmyötä”kuolemanrangaistustaonnytpidettäväEuroopassakiellettynäkaikissaolosuhteissa”. Pölönen 2012b, s. 326. Ks. EIT: Al-Saadoon jaMufdhi v. Yhdistynyt kuningaskunta(61498/08),kappaleet116–120.Kappale120:”Thesefigures,togetherwithconsistentStateprac-ticeinobservingthemoratoriumoncapitalpunishment,arestronglyindicativethatArticle2hasbeenamendedsoastoprohibitthedeathpenaltyinallcircumstances.”140EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),kappaleet11,20,88,101–103,111.141Dembour2015,s.196.142Mole&Meredith2010,s.21.143EIT:CruzVarasynnämuutv.Ruotsi(15576/89),kappaleet16,69–70.144EIT: Vilvarajah ynnä muut v. Yhdistynyt kuningaskunta (13163/87; 13164/87; 13447/87;13448/87),kappale103.145Vuoteen2001mennessäEITolikatsonutvainkolmessaturvapaikanhakijaataipakolaistakos-kevassatapauksessa,ettäEIS3artiklaaolisirikottu,joskarkotusolisisuoritettu:Ahmedv.Itävalta(25964/94);Chahalv.Yhdistynytkuningaskunta(22414/93);Jabariv.Turkki(40035/98).Ks.myösDembour2015,s.197–198,235.Dembourkorostaa,ettäEITeioleollutkovinkiinnostunutvahvis-tamaan EIS 3 artiklan rikkomistamaahanmuuttajien karkotustapauksissa, vaikka poikkeuksiakintokilöytyy.146VaraumaonmääriteltyvaltiosopimusoikeuttakoskevanWieninyleissopimuksen2artiklan1Dkohdassa.Varaumallatarkoitetaan”mitentahansamuotoiltuatainimitettyäyksipuolistaselitystä,jonkavaltioantaaallekirjoittaessaan,ratifioidessaantaihyväksyessäänvaltiosopimuksentaisiihen

25

suojaamiin perusoikeuksiin paitsi syrjimiskieltoon, uskonnon vapauteen, oikeu-

teenajaakannetta tuomioistuimessa japalautuskieltoon.Vaikka jäsenvaltioillaei

olekaanmahdollisuutta tehdävaraumaapalautuskiellon sisältävään33artiklaan,

pakolaissopimuksenmukainen palautuskielto ei ole silti luonteeltaan absoluutti-

nen.147Artiklan33ensimmäinenkohtasisältääpääsäännön ja toinenkohtapoik-

keuksen.Poikkeustakäsitellääntarkemminseuraavassaalaluvussa.

EIS3artiklantarjoamasuojaonsiinäsuhteessalaajempikuinpakolaissopimuksen

33 artiklan, että se sisältää absoluuttisenpalautuskiellon.148EIT totesi jo vuonna

1978,ettäEISkieltääabsoluuttisestikidutuksenjaepäinhimillisentaihalventavan

kohtelun tai rangaistuksen, riippumatta uhrin käytöksestä.149Artikla ei sisällä

poikkeusmahdollisuutta jaseonmuotoiltuehdottomaanmuotoon:ketäänei saa.

On kuitenkin hyvä huomata, että EIS ei sisällä lauseketta, jossa kiellettäisiin va-

rauman tekeminen EIS 3 artiklan osalta.150Varauman tekeminen 3 artiklasta on

kuitenkinkäytännössäkielletty,silläEITonomassaoikeuskäytännössäänuseaan

otteeseen korostanut artiklan absoluuttista luonnetta.151EIT:nmukaan EIS 3 ar-

tikla edustaayhtädemokraattisenyhteiskunnanperustavimmista arvoista.152EIS

3artiklastaeivoipoiketaedessodantaimuunhätätilanaikana,jokauhkaakansa-

liittyessäänjajonkatarkoituksenaonvaltiosopimuksentiettyjenmääräystenoikeudellistenvaiku-tusten poistaminen tai muuttaminen sovellettaessa niitä tähän valtioon”. Selitys puolestaan onvaraumaa jossain määrin muistuttava, mutta kuitenkin siitä erillinen oikeudellinen konstruktio.Selitykselläeipyritävapautumaansopimusvelvoitteista,vaanselittämääntai tulkitsemaantiettyäsopimuskohtaa.Kolb2016,s.68.Hakapääkuitenkintoteaa,että”käytännössäselitykselläonvoitupyrkiäsamoihinoikeusvaikutuksiinkuinvaraumalla”.Hakapää2010,s.40.SopimusvaltioteivätoleantaneetselityksiäGenevenpakolaissopimuksen33artiklansisältämänpalautuskiellonsuhteen.147Goodwin-Gill&McAdam2007,s.234;Nykänen2012,s.42.148Duffy 2008, s. 377; Kälin 1982, s. 342–343; Pirjola 2002, s. 746, 756; Pölönen 2012a, s. 372;Wouters2009,s.221,307,563.149EIT: Irlantiv.Yhdistynytkuningaskunta (5310/71), kappale 162: ”The Convention prohibits inabsolute terms torture and inhuman or degrading treatment or punishment, irrespective of thevictim’sconduct.”150EIS57artiklan1kohdanmukaan”valtiotvoivatallekirjoittaessaan tämänyleissopimuksen taitallettaessaanratifioimiskirjansatehdävaraumanyleissopimuksen jonkintietynmääräyksensuh-teensikälikuinjokinsenalueellavoimassaolevalakieivastaatätämääräystä.Tämänartiklanno-jalla ei hyväksytä yleisluontoisia varaumia.” Euroopan ihmisoikeussopimuksen jäsenvaltiot eivätoletehneetvaraumiataiantaneetselityksiäEIS3artiklansuhteen.151Valtiosopimusoikeutta koskevanWienin yleissopimuksen 19 artiklanmukaan valtio voi tehdävarauman,jollei”a)varaumaaolekiellettyvaltiosopimuksessa;b)valtiosopimusmäärää,ettävaintiettyjävaraumia,joihinkyseinenvaraumaeikuulu,voidaantehdä;taic)varaumaataibkohtaankuulumattomissa tapauksissaole ristiriidassavaltiosopimuksen tarkoituksen japäämääränkans-sa”.KoskaajabeivätsovelluEIS:nosalta,sovelletaankohtaac.JosjokinvaltiositenhaluaisitehdävaraumanEIS3 artiklanosalta, tällainenvaraumaolisi todennäköisesti ristiriidassaEIS:n tarkoi-tuksenjapäämääränkanssa.152 EIT: Chahal v. Yhdistynyt kuningaskunta (22414/93), kappaleet 79–81; Saadi v. Italia(37201/06),kappale127;Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),kappale88.

26

kunnanelämää, toisinkuinuseimmistamuistaEIS:nartikloista.153Tämäkinpuol-

taa näkemystä, jonkamukaan varauman tekeminen EIS 3 artiklasta on kielletty.

EIS 3 artiklan absoluuttisesta luonteesta huolimatta suurin osa siihen vetoavista

valittajistahäviääjuttunsajakarkotetaan.154AddojaGriefovattosinkriittisiäEIS

3artiklanabsoluuttisestaluonteesta,silläartiklassaitsessääneimainitasenabso-

luuttisuudesta,eikäEISkäytäylipäätääntermejäkuten”absoluuttinenoikeus”tai

”absoluuttinenkielto”.AddonjaGriefinmukaanEIS3artiklanluonnehdintaabso-

luuttisena on syntynyt lähinnä yleisessä ihmisoikeuskeskustelussa ja oikeuskäy-

tännössä.155

2.2.Keitäpalautuskieltosuojaa?Pakolaissopimuksen 33 artiklan mukainen palautuskielto suojaa sanamuotonsa

mukaisesti pakolaisia. Pakolainen-käsite puolestaan onmääritelty 1A artiklassa.

Jottapakolaissopimuksenmääritelmäävoisisoveltaanykyisiinpakolaisiin,setulee

lukea yhdessä vuoden 1967 pöytäkirjan 2 artiklan kanssa. Pakolaisella tarkoite-

taanhenkilöä:

”jollaonperusteltuaaihettapelätäjoutuvansavainotuksirodun,uskon-

non, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai po-

liittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on

kykenemätön tai sellaisenpelon johdostahaluton turvautumaan sano-

tunmaansuojaan;taijokaolemattaminkäänmaankansalainenoleske-

lee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen

seikkojentähdenonkykenemätöntaisanotunpelonvuoksihalutonpa-

laamaansinne”.

Pakolaisstatuksen määrittämistä koskevassa YK:n pakolaisjärjestön käsikirjassa

todetaan,ettähenkilöonpakolaissopimuksenmukainenpakolainenheti,kunhän

täyttääpakolaismääritelmänkriteerit.Tämähetkionväistämättäennenkuinpa-

kolaisstatus on muodollisesti myönnetty. Pakolaisstatuksen myöntäminen ei tee

henkilöstäpakolaista,vaanainoastaantunnustaahänenolevanpakolainen.156Täs-

153EIS,artikla15.154Dembour2015,s.197.155Addo&Grief1998,s.512–513.156UNHCR2011,s.9:”Apersonisarefugeewithinthemeaningofthe1951Conventionassoonashefulfilsthecriteriacontainedinthedefinition.Thiswouldnecessarilyoccurpriortothetimeat

27

tä syystä pakolaissopimuksen 33 artikla suojaa muodollisen pakolaisstatuksen

saaneidenlisäksi turvapaikanhakijoita.157Tästänäkemyksestävallitseeoikeuskir-

jallisuudessalaajakonsensus.158Henkilölläeisitentarvitseollavalmiiksimuodol-

lista pakolaisstatusta, jotta hän voisi nauttia palautuskiellon tarjoamasta suojas-

ta.159YK:npakolaisjärjestönmukaanjokainenpakolainenonalunperinmyöstur-

vapaikanhakija.Niinpäpalautuskiellontuleesuojataturvapaikanhakijoita,kunnes

heidänmahdollinenpakolaisstatuksensaonratkaistu.160Josnäineiolisi,palautus-

kiellonperiaateeisuojaisitehokkaastikaikkiapakolaisia,silläturvapaikanhakijat

saatettaisiinpalauttaatakaisinvainonkohteeksijorajalla.161Sillä,onkopakolainen

taiturvapaikanhakijatullutmaahanlaillisestitailaittomasti,eiolepalautuskiellon

soveltamisenkannaltamerkitystä.162

Pakolaissopimus sisältää joitakin henkilöryhmiä, joihin pakolaissopimusta ei so-

velleta. Pakolaissopimuksen 1 A artikla sisältää maantieteellisen rajauksen, sillä

pakolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella. Tällä

perusteellamaansisäisetpakolaiseteivätolepakolaissopimuksenmukaisiapako-

laisia,eivätkähesitennautipalautuskiellonsuojaa.Pakolaissopimuksen1Cartik-

lassa määritellään pakolaiset, joihin nähden pakolaissopimuksen soveltaminen

tiettyjenehtojentäytyttyälakkaa.Pakolaissopimuksensoveltaminenlakkaamuun

muassa suhteessa pakolaisiin, jotka ovat vedonneet vapaaehtoisesti uudelleen

kansalaisuusmaansa suojelukseen tai saaneet toisen maan kansalaisoikeudet ja

nauttivatuudenkansalaisuusmaansuojaa.

Pakolaissopimuksenartikloissa1D,1Eja1Fpuolestaanmääritelläänhenkilöta-

hot,joihinpakolaissopimustaeisovelletalainkaanjajotkaeivättätenpääsenaut-

timaan palautuskiellon tarjoamaa suojaa. Artikla 1D sulkee pakolaissopimuksen

soveltamisen ulkopuolelle henkilötahot, jotka jo saavat suojelua joltain muulta

YK:nelimeltäkuinYK:npakolaisjärjestöltä.Artiklan tarkoituson selkeyttääYK:n

whichhisrefugeestatusisformallydetermined.Recognitionofhisrefugeestatusdoesnotthere-foremake him a refugee but declares him to be one. He does not become a refugee because ofrecognition,butisrecognizedbecauseheisarefugee.”157Kälinetal.2011,s.1370.158Goodwin-Gill & McAdam 2007, s. 232–233; Lauterpacht & Bethlehem 2001, s. 116; Nykänen2012,s.41.159Hathaway2005,s.303;Lauterpacht&Bethlehem2003,s.116.160UNHCRExCom1993,s.5.161UNHCR1997,kappaleC.162Kälin1982,s.90.

28

elimien toimivaltasuhteita ja turvata tiettyjen pakolaisryhmien suojelun jatku-

vuus.163Artikla1Ekoskeehenkilötahoja,joillaonsenmaan,johonheovatasettu-

neet asumaan, kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Artikla liittyy

sellaisiinhenkilöihin,jotkasaattavatmuutointäyttääpakolaismääritelmän,mutta

ovat poikkeuksellisesti saaneet lähes kaikki samat oikeudet kuin asuinmaansa

kansalaiset, paitsi kansalaisuutta.164Artiklassa 1 F rajataan pakolaissopimuksen

piiristäpoistietyllätavallakäyttäytyneethenkilöt:

”Tämän yleissopimuksenmääräyksiä ei ole sovellettava henkilöön, jo-

honnähdenonperusteltuaaihettaepäillä,että:

a) hän on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen, tai rikoksen

ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevienkansainvälisten sopi-

mustenmääritelmienmukaisesti;

b)hänon tehnyt törkeänei-poliittisen rikoksenpakomaansaulkopuo-

lellaennenkuinhänetonotettutähänmaahanpakolaisena;

c) hän on syyllistynyt Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja

periaatteidenvastaisiintekoihin.”

Tällätavallakäyttäytyneidenhenkilöideneikatsotaansaitsevanpakolaissopimuk-

senpakolaisilletarjoamaasuojaa.Samallasuojataankansallistaturvallisuuttavaa-

rallistenrikollistenmahdollisilta tuleviltarikoksilta.165Kyseistäartiklaa tulee tul-

kitarajatusti.166Pakolaissopimuksen1Fartiklaliittyyläheisesti33artiklan2koh-

dansisältämäänpoikkeukseen,167jonkatarkoituksenaonpääasiassaestääsellaisia

pakolaisia, jotkaomallakäyttäytymiselläänaiheuttavatperustavanlaatuisenuhan

oleskelumaalleen, nauttimasta palautuskiellon tarjoamaa suojaa.168Pakolaissopi-

muksen33artiklan2kohdantarkoituksenaonsuojellaoleskelumaanturvallisuut-

ta, kun taas 1 F artiklan tehtävä onmääritellä henkilöt, joille ei tulisi ylipäätään

myöntääpakolaisstatusta.169Pakolaissopimuksen33artiklan2kohtasisältääkak-

si poikkeusperustetta 33 artiklan 1 kohdanpääsääntöön. Palautuskieltoon ei voi

senmukaanvedotapakolainen:

163Qafisheh&Azarov2011,s.542.164Marx2011,s.572.165Zimmermann&Wennholz2011a,s.583.166Gilbert2003,s.428.167Zimmermann&Wennholz2011a,s.589–590.168Zimmermann&Wennholz2011b,s.1399.169Bruin&Wouters2003,s.16.

29

1) ”johon nähden on perusteltua aihetta olettaa, että hän on vaaraksi

oleskelumaansaturvallisuudelle”,tai

2)”jokaonlainvoimansaaneellatuomiollatuomittuerityisentörkeästä

rikoksestajaonyhteiskunnallevaarallinensanotussamaassa”.

Pakolaissopimuksen1Fartiklanmukaiseenhenkilööneisovelletalainkaanpako-

laissopimusta, eikä hän nauti myöskään palautuskiellon suojasta. Pakolaissopi-

muksen33artiklan2kohdanmukainenhenkilötaasonsinänsäpakolainenjapa-

kolaissopimusta sovelletaanhäneen,mutta hän ei voi vedotapalautuskieltoon ja

hänet voidaan sitenpalauttaa. Ajallisesti on huomioitava, että 1 F artikla koskee

henkilöä, jotaepäilläänmenneisyydessätehdystärikoksesta,170kuntaas33artik-

lan2kohtakoskeehenkilönaiheuttamaavaaraaoleskelumaanturvallisuudelletai

yhteiskunnalle tulevaisuudessa.Onhyvähuomata, että vaara jonkinmuunmaan

kuinoleskelumaanturvallisuudelle jääsensijaanartiklansoveltamisalueenulko-

puolelle.171Pakolaissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan sisältämät poikkeusperus-

teetmuodostavatsopimuksenainoatsallitutpoikkeuksetpalautuskieltoon.

Lauterpachtin ja Bethleheminmukaan palautuskiellon erityisen tärkeän periaat-

teellisenmerkityksen ja palautuksesta yksittäiselle pakolaiselle aiheutuvien seu-

rausten takia33 artiklan2 kohdanpoikkeussäännöstä tulee tulkita erittäin raja-

tusti ja soveltaa varovaisesti.172Bruin ja Wouters toteavat, että kynnys artiklan

soveltamisellaonkorkea.173Vainpoikkeuksellisensuurivaarakansalliselleturval-

lisuudellevoioikeuttaapalautuskiellonpääsäännöstäpoikkeamisen.174Tällöinkin

onensisijaisestipohdittavamuitavaihtoehtojakuinhenkilönpalauttamistavalti-

oon,jossahäntäuhkaavaino.175Tällöintulisivähintäänkinpyrkiäsiihen,ettähen-

kilöpääsisijohonkinturvalliseenkolmanteenvaltioon.176Josmuitavaihtoehtojaei

kuitenkaanole,yksittäisenpakolaisentaiturvapaikanhakijansuojantarveväistyy

yhteisöneduntieltä.Tällöinhänetvoidaanpalauttaajopavainonkohteeksi.177

170Bruin ja Wouters ovat sitä mieltä, että kyseessä on nimenomaan oleskelumaan ulkopuolellatehdyt rikokset. Bruin&Wouters 2003, s. 16. Artiklan sanamuoto vahvistaa tämän näkemyksentosinvainbkohdanosalta.171Lauterpacht&Bethlehem2003,s.135.172Ibid.,s.133–134.Ks.myösUNHCR1997,kappaleF.173Bruin&Wouters2003,s.16.174Lauterpacht&Bethlehem2003,s.136.175Nykänen2012,s.42.176Lauterpacht&Bethlehem2003,s.134.177Nykänen2012,s.42.

30

Pakolaissopimuksessaeimääritelläyksiselitteisiäkriteereitä,milloin33artiklan2

kohdantilannevoisitullaajankohtaiseksi.Käsitteiden”vaaraoleskelumaanturval-

lisuudelle”, ”erityisen törkeä rikos” ja ”yhteiskunnalle vaarallinen” tulkintaonkin

kansallistenviranomaistenharkinnassa.178Grahl-Madseninmukaanoleskelumaan

turvallisuuteen eli kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat vaarat liittyvät suh-

teellisenvakaviin tekoihin, jotkavaarantavat suoraan taiepäsuoraanhallituksen,

valtionalueellisenkoskemattomuuden,valtionitsenäisyydentaivaltionrauhanti-

lan suhteessa muihin valtioihin. Tällaisiin tekoihin luetaan perinteisesti ainakin

vakoilu,sotilastukikohtiensabotaasijaterroristisetteot.179

Toisenpoikkeusperusteenmukainenlainvoimansaanuttuomiotarkoittaatuomio-

ta, johonei voi enäähakeamuutosta joko sen takia, ettämuutoksenhakuaikaon

umpeutunuteikäasiassaolehaettumuutosta taikoskaasiaon joratkaistuylim-

mässä oikeusasteessa. Rikoksen vakavuudelta edellytetään erityistä törkeyttä.

Tulkittiinpa rikoksen törkeysastettakansallisestimitenvain,henkilövoidaanpa-

lauttaavaltioon,jossahänmahdollisestikohtaavainoavain,joshänonlisäksiyh-

teiskunnalle vaarallinen.180Sekä Grahl-Madsen että Hathaway ovat yksimielisiä

siitä,ettätehdynrikoksentuleeosoittaa,ettähenkilötosiasiallisestiaiheuttaavaa-

ranyhteiskunnalle.Rikoksenjavaaranvälilläonsitenoltavaseuraussuhde.181

Kunpakolaissopimuksen33artiklasuojaaainoastaanpakolaisiajaturvapaikanha-

kijoita, suojaaEIS3artiklakaikkia ihmisiä, joten senhenkilöllinen soveltamisala

onhuomattavastilaajempi.Sesuojaapaitsisopimukseenliittyneidenmaidenkan-

salaisiamyöslaillisestitailaittomastikyseistenvaltioidenalueellaoleskeleviasiir-

tolaisia.182Sesuojaaniinkielteisen turvapaikkapäätöksensaaneitakuinpakolais-

statuksenmenettäneitäkin.183Jaottelulla pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja pa-

perittomiin siirtolaisiin ei siten ole EIS:n kannalta välitöntä relevanssia. Esimer-

kiksiHirsiJamaa -tapauksessaVälimerelläpysäytetytpaperittomatsiirtolaisetei-

vätolleetväitetystiilmoittaneethalustaanhakeaturvapaikkaajaheidätolipalau-

178Goodwin-Gill & McAdam 2007, s. 235; Lauterpacht & Bethlehem 2003, s. 135; UNHCR 1997,kappaleF.179Grahl-Madsen1997,s.140.180Ibid.,s.140,142.181Ibid.,s.142;Hathaway2005,s.351.182Dembour&Kelly2011,s.2.183Mole&Meredith2010,s.25.

31

tettuvälittömästiLibyaan.EITkuitenkintotesi,ettävaikkaheeivätolisikaansel-

västihakeneet turvapaikkaa, tämäeivapauttanut ItaliaanoudattamastaEIS3ar-

tiklan mukaisia velvoitteitaan.184Euroopan ihmisoikeussopimus ei ylipäätään si-

sällä poikkeuksia sen henkilölliseen soveltamispiiriin. Toisin kuin pakolaissopi-

muksen kohdalla, EIS:n turvaamat oikeudet eivät lakkaa mihinkään henkilöryh-

miinnähdeneikämikäänhenkilöryhmäolesensoveltamisenulkopuolella.

EIS1artiklanmukaanEIS:ssamääritellytoikeudet javapaudet taataan jokaiselle

valtion lainkäyttövaltaan kuuluvalle. Tähän ryhmään kuuluvat luonnollisesti niin

ulkomaalaiset kansallisuudesta riippumatta kuin myös maansisäiset pakolaiset.

Lainkäyttövaltakattaaennenkaikkeavaltionalueen.185EITontodennut,ettävalti-

ontoimet, jotkaontehtytaijoillaonvaikutuksiavaltionalueenulkopuolella,voi-

vatvainpoikkeuksellisissatilanteissamerkitäEIS1artiklanmukaista lainkäyttö-

valtaa.186Joissaintilanteissavaltionlainkäyttövallanvoidaankuitenkinnähdäulot-

tuvanvaltionrajojenulkopuolellekin.187EIT:noikeuskäytännössäonuseinkatsot-

tuyksilöidenkuuluvanvaltionlainkäyttövaltaan,kunvaltioonkäyttänytkansain-

välisillävesillävaltaanäihinyksilöihinnähden.188Valtionlainkäyttövaltakansain-

välisillävesilläperustuumerioikeusyleissopimuksen18992artiklan1kohtaan,jon-

kamukaan”aluksetsaavatkäyttäävainyhdenvaltion lippua ja lukuunottamatta

kansainvälisissä sopimuksissa tai tässäyleissopimuksessamainittujapoikkeusta-

pauksia kuuluvat aavalla merellä sen yksinomaiseen lainkäyttövaltaan”. Merioi-

keusyleissopimuksen94artiklan1kohdassajatketaan,että”jokaisenvaltiontulee

tehokkaasti käyttää lainkäyttö- ja valvontavaltaansa hallinnollisissa, teknisissä ja

sosiaalisissakysymyksissäsellaisiinaluksiinnähden,jotkakäyttävätsenlippua”.

Toisin kuin pakolaissopimuksessa, henkilöä ei voida EIS:n puitteissa palauttaa,

vaikkahänolisitehnytterroristisentaimuunvakavanrikoksentaihänentoimin-

184EIT:HirsiJamaaynnämuutv.Italia(27765/09,kappale133.185Pellonpää2012a,s.16.186EIT:Bankovicynnämuutv.Belgiaynnämuut(52207/99),kappale67:”Inkeepingwiththe es-sentiallyterritorialnotionofjurisdiction,theCourthasacceptedonlyinexceptionalcasesthatactsoftheContractingStatesperformed,orproducingeffects,outsidetheirterritoriescanconstituteanexerciseofjurisdictionbythemwithinthemeaningofArticle1oftheConvention.”187FRA2014,s.16.Ks.aiheestatarkemminPellonpää2012a,s.15-27.188EIT:HirsiJamaaynnämuutv.Italia(27765/09,kappaleet76–82;Medvedyevynnämuutv.Rans-ka(3394/03),kappaleet62–67.189YhdistyneidenKansakuntienmerioikeusyleissopimus.

32

tansaolisivaarallistayhteiskunnalle.190EITtotesijoSoering-ratkaisussa,ettäolisi

Euroopan ihmisoikeussopimuksen taustalla olevien arvojen vastaista luovuttaa

karkurivaltioon,jossahänelläontodellinenriskijoutuakidutuksenkohteeksi,oli-

pahänentekemäksiväitettyrikoskuinkavakavatahansa.191

EIT vahvisti uudelleen palautuskiellon ehdottoman luonteen Chahal-ratkaisussa.

Tapauksessaolikyseintialaisestamiehestä,jotaoltiinkarkottamassaYhdistynees-

täkuningaskunnasta Intiaan,koskahänenepäiltiin tukevanterroristitoimintaa ja

hänenoleskelunsamaassakatsottiinolevanvaaraksiyhteiskunnalle.Yhdistyneen

kuningaskunnan viranomaiset perustelivat päätöstä kansallisella turvallisuudella

ja terrorisminvastaisella taistelulla.192Karkotuspäätöksensaatuaanvalittajahaki

turvapaikkaa. EIT totesi, että vaikka se onkin tietoinen valtioiden kohtaamista

haasteistanäidensuojellessayhteiskuntaansaterrorismilta,niinEISkieltääabso-

luuttisesti kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuk-

sen.193EITjatkoi,ettähenkilöntoimintaa,olipasekuinkaepämieluisaataivaaral-

listatahansa,eivoidaottaaratkaisussahuomioon.EIT:nmukaankaltoinkohtelun

uhkaaeivoidakaanpunnitasuhteessavaltionesittämiinkarkotuksensyihin.194EIT

vahvisti, ettäEIS3artiklan tarjoamasuojaon laajempikuinpakolaissopimuksen

32195ja33artiklojentarjoamasuoja.196

Chahal-ratkaisunperiaatteetvahvistettiinuudelleenAhmed-tapauksessa, jossaoli

kyse pakolaisstatuksen saaneesta somalialaismiehestä, joka syyllistyi rikokseen

ItävallassajajotaoltiinkarkottamassatakaisinSomaliaanmuunmuassapakolais-

sopimuksen 33 artiklan 2 kohdan sisältämän poikkeussäännöksen perusteella.

Itävallan viranomaiset perustelivat karkotuspäätöstä miehen tekemän rikoksen

vakavuudella (ryöstön yritys) sekä sillä, ettämiehenmahdollista tulevaa rikolli-

190Pölönen2012a,s.344;Reidy2003,s.19–21.191EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta (14038/88),kappale88:”Itwouldhardlybecompati-blewiththeunderlyingvaluesoftheConvention…wereaContractingStateknowinglytosurren-derafugitivetoanotherStatewherethereweresubstantialgroundsforbelievingthathewouldbeindangerofbeingsubjectedtotorture,howeverheinousthecrimeallegedlycommitted.”192EIT:Chahalv.Yhdistynytkuningaskunta(22414/93),kappale25.193Ibid.,kappale79:”TheCourtiswellawareoftheimmensedifficultiesfacedbyStatesinmoderntimesinprotectingtheircommunitiesfromterroristviolence.However,eveninthesecircumstanc-es,theConventionprohibitsinabsolutetermstortureorinhumanordegradingtreatmentorpun-ishment,irrespectiveofthevictim’sconduct.”194Ibid.,kappaleet80–81.195Pakolaissopimuksen32artiklaliittyysopimusvaltionalueellalaillisestioleskelevienpakolaistenmaastakarkoitukseenkansalliseenturvallisuuteentaiyleiseenjärjestykseenperustuvistasyistä.196EIT:Chahalv.Yhdistynytkuningaskunta(22414/93),kappale80.

33

suuttaeivoitusulkeapois,minkätakiahänolivaaraksiyhteiskunnalle.EITtoisti

näkemyksensäEIS3 artiklanehdottomasta luonteesta ja siitä, etteihenkilön toi-

mintaavoidaottaaasiassahuomioon.197

TuoreemmassaSaadi-tapauksessapuolestaanolikyseTunisiankansalaisesta,jota

oltiin karkottamassa ItaliastaTunisiaan.Hänet oltiin tuomittuTunisiassapoissa-

olevana 20 vuoden vankeusrangaistukseen osallisuudesta terroristiryhmään ja

Italiassa vankeusrangaistukseen salaliitosta. Yhdistynyt kuningaskunta, joka oli

tapauksessa sivuväliintulijan roolissa, yritti saada tuomioistuinta muuttamaan

Chahal-ratkaisunmukaistalinjaansa.Yhdistyneenkuningaskunnanmukaantuskin

yksikäänvaltio,paitsikansalaisenkansallisuusvaltio,olisivalmisvastaanottamaan

omallealueelleenterrorismistaepäiltyähenkilöä.Mahdollisuusturvautuarikosoi-

keudellisiinseuraamuksiineitarjoaisiriittävääturvaayhteiskunnalle.Yhdistyneen

kuningaskunnanmukaanChahal-ratkaisussaomaksuttulinjaeiedustanutuniver-

saalejamoraalisia imperatiiveja ja oli EIS:n alkuperäisten allekirjoittajien tarkoi-

tuksenvastainen,jasiksilinjaustapitäisikinmuuttaajaselkeyttää.Karkotettavaksi

aiotunhenkilönaiheuttamaauhkaatulisiarvioidasuhteessamahdollisenkaltoin-

kohteluntodennäköisyyteenjaluonteeseen.198EIT:nmielestäargumenttiasioiden

punninnastakeskenäänoli täysinvirheellinen.EIT totesikin, ettei henkilönmah-

dollisestiaiheuttamauhkayhteiskunnallesiinätapauksessa,ettähäntäeipalaute-

ta,vähennämillääntavallakaltoinkohtelunuhkaa,joshänetpalautetaan.199

EIT totesi Saadi-ratkaisussa, että vaikka terrorismin uhka olisikin kasvanutCha-

hal-tapauksen jälkeen, tuo asianhaara ei antaisi aihetta kyseenalaistaa Chahal-

ratkaisunjohtopäätöksiäEIS3artiklanabsoluuttisuudesta.200Tämänäkemyssaat-

taa tulla kuitenkin vielä tulevaisuudessa useampaankin otteeseen kyseenalaiste-

tuksi,varsinkinjosterroristisetiskutalkavatyleistyäEuroopassa.Kansalaistenvoi

olla vaikea hyväksyä, että samalla kun valtiot taistelevat terrorismia vastaan, ne

joutuvatsallimaanterroristienoleskelunmaassaan.Dembourtoteaakin,ettäsuuri

197EIT:Ahmedv.Itävalta(25964/94),kappaleet15,17,40–41.198EIT:Saadiv.Italia(37201/06),kappaleet117,122.199Ibid.,kappale139:”TheCourtconsidersthattheargumentbasedonthebalancingoftheriskofharmifthepersonissentbackagainstthedangerousnessheorsherepresentstothecommunityifnotsentbackismisconceived.––Theprospectthathemayposeaseriousthreattothecommunityifnotreturneddoesnotreduceinanywaythedegreeofriskofill-treatmentthatthepersonmaybesubjecttoonreturn.”200Ibid.,kappale141.

34

yleisö ei ole koskaan erityisen myötämielinen ihmisoikeusrikkomusten uhreille,

jotkaovatrikollisia.Dembourkuitenkinjatkaa,ettäihmisoikeuksienydinonjuuri

siinä,ettänekoskevatkaikkiaihmisiä.HänkiitteleekinEuroopanihmisoikeustuo-

mioistuinta siitä, että se on päättäväisesti vahvistanut, että henkilöä ei missään

tapauksessavoidapalauttaavakavankaltoinkohtelunkohteeksi.201Aiemminmai-

nittu Addon ja Griefin kritiikki EIS 3 artiklan absoluuttisuutta kohtaan on tästä

huolimatta syytäottaahuomioon.Periaate, jonkamukaan tehdyn rikoksenvaka-

vuudellaeiolemerkitystälopputuloksenkannalta,onkinkritiikillealtis.

2.3.Mihinvaltioihinpalauttamiseltapalautuskieltosuojaa?Pakolaissopimuksenmukainenpalautuskieltokoskeepalauttamistakaikillesellai-

sillealueille (”sellaistenalueidenrajoille”), joissapakolaisen tai turvapaikanhaki-

janhenkitaivapausonuhattuna.Kyseessäeisitentarvitseollapakolaisentaitur-

vapaikanhakijan palauttaminen kotimaahansa.202Pakolaissopimuksen mukainen

palautuskiellonperiaatekieltääpalauttamisensuoraansiihenvaltioon, jossahen-

kilöäuhkaakidutustaimuuvaino.Palautuskieltosuojaakuitenkinmyöstilantees-

sa, jossa palautettavaa henkilöä ei välittömästi uhkaa vaino ensimmäisessä vas-

taanottavassavaltiossa,vaanonolemassauhka,ettähänetpalautetaansieltäedel-

leenkolmanteenvaltioon,jossahäntäuhkaakidutustaimuuvaino.203Valtio,joka

tosiasiassa palauttaa henkilön kidutuksen tai vainon kohteeksi, on ensisijaisesti

vastuussa,muttamyösensimmäinenpalauttavavaltiovoiollayhteisvastuussa.204

Palautuskieltoeiestäpalauttamastapakolaistataiturvapaikanhakijaakolmanteen

valtioon, jossahäneiolevaarassa.Palauttavanvaltion täytyykuitenkinarvioida,

onkovastaanottavavaltiotodellakinturvallinen.205

Aiemmin jomuutamaanotteeseenmainittuSoering-ratkaisu oli EIT:n ensimmäi-

nen ratkaisu, jossa maasta poistamisen katsottiin johtavan EIS 3 artiklan louk-

kaukseen.206EIT:nmukaanhenkilön luovuttaminen siihen valtioon, jossahänellä

ontodellinenriskijoutuakidutuksentaiepäinhimillisentaihalventavankohtelun

201Dembour2015,s.161,199,249.202Lauterpacht&Bethlehem2003,s.122.203Ibid.;Goodwin-Gill&McAdam2007,s.252;Pirjola2002,s.745.204Goodwin-Gill&McAdam2007,s.252–253.205Lauterpacht&Bethlehem2003,s.122.206Pölönen2012a,s.367.

35

kohteeksi on EIS 3 artiklan vastaista.207EIS:n mukainen palautuskielto käsittää

myösniinsanotunepäsuoranpalautuksenelipalautuksensellaiseenvaltioon,jon-

kakohdallaonolemassariski,ettähenkilö lähetetäänsieltäedelleenkolmanteen

valtioon, jossa häntä uhkaa kidutus tai muu vaino.208Vastaanottavassa valtiossa

tapahtuvankaltoinkohtelunarviointionkuitenkinainaspekulatiivista.209

Epäsuoraa palautusta on käsitelty muun muassa EIT:n T.I.-ratkaisussa vuodelta

2000. Tapauksessa oli kyse srilankalaisesta henkilöstä, jota oltiin palauttamassa

Dublin-järjestelmänpuitteissaYhdistyneestäkuningaskunnastaSaksaan.Hänolijo

aiemmintehnytturvapaikkahakemuksenSaksassa,muttaseolihylätty,koskahän

pelkäsivainoamuuntahonkuinvaltion taholta,eikähänenhakemustaanpidetty

myöskäänuskottavana.HänolisaanutSaksassakarkotuspäätöksen.210Tapauksen

kaikkiosapuoletolivatyhtämieltäsiitä,ettähenkilöäeiuhkaaEIS3artiklanvas-

tainenkohteluSaksassa.Valittajapelkäsisensijaan,ettähänetpalautetaanSaksas-

tasummaarisessamenettelyssätakaisinSriLankaan.EITtotesi,ettähenkilönepä-

suora palauttaminen kolmanteenmaahan voi johtaa palauttavan valtion vastuu-

seen, jos on olemassa todellinen riski, että henkilö palautetaan sieltä edelleen

maahan,missähänvoi joutuaEIS3artiklassakuvatunkohtelunkohteeksi.211EIT

eikuitenkaankatsonutYhdistyneenkuningaskunnanrikkoneenEIS3artiklanmu-

kaisiavelvoitteitaan,silläEIT:nmukaankyseisessätapauksessaeiollutsyytäepäil-

lä,ettäSaksajättäisinoudattamattaEIS3artiklanmukaisiavelvoitteitaan.212

EITvahvistimyöhemmässäK.R.S.-ratkaisussanäkemyksensäensimmäisenpalaut-

tavan valtion vastuusta,mutta tässäkään tapauksessa se ei katsonut palauttavan

valtion rikkovanEIS3 artiklanmukaisia velvoitteitaan.213M.S.S.-tapauksessa lop-

putulosolisensijaanerilainen.Tapauksessaolikyseafganistanilaisestaturvapai-

kanhakijasta, jokapalautettiinBelgiastaKreikkaanDublin-järjestelmänpuitteissa.

EITkatsoi,ettäsekäKreikkaettäBelgiaolivatrikkoneetEIS:nmukaisiavelvoittei-

207EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),kappale88.208Pirjola2002,s.746;Wouters2009,s.320.209Addo&Grief1998,s.520.210EIT:T.I.v.Yhdistynytkuningaskunta(43844/98),s.3.211Ibid., s.15: ”TheCourt finds that the indirect removal in thiscase toan intermediarycountry,whichisalsoaContractingState,doesnotaffecttheresponsibilityoftheUnitedKingdomtoensurethattheapplicantisnot,asaresultofitsdecisiontoexpel,exposedtotreatmentcontrarytoArticle3oftheConvention.”212Ibid.,s.18.213EIT:K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),s.16.

36

taan. Belgia rikkoi EIS 3 artiklaa, sillä Belgianmaahanmuuttoviranomaisten olisi

pitänyt olla tietoisia, että turvapaikanhakijalla ei ollut mitään takeita siitä, että

Kreikan maahanmuuttoviranomaiset käsittelisivät hänen turvapaikkahakemuk-

sensakunnolla.214TurvapaikanhakijaauhkasikinepäsuorapalauttaminenKreikas-

taAfganistaniin.EIT jatkoi, ettäDublin II -asetusta soveltaessaan jäsenvaltioiden

tuleevarmistuasiitä,ettävastaanottavan jäsenvaltionturvapaikkajärjestelmäan-

taariittävättakeet,etteiturvapaikanhakijaapalautetasuoraantaiepäsuoraanko-

timaahansa ilman,ettähänentilannettaanarvioidaanEIS3artiklannäkökulmas-

ta.215

2.4.Minkälaistakohteluavastaanpalautuskieltosuojaa?Pakolaissopimuksen 33 artikla suojaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa vainolta

tietyistäsyistäeli”rodun,uskonnon,kansalaisuudenjatiettyynyhteiskunnalliseen

ryhmäänkuulumisen tai poliittisenmielipiteenvuoksi”. Tämäosa33 artiklaaon

samalla tavallamuotoiltukuin1Aartiklassa.216Goodwin-Gill jaMcAdamovatkin

todenneet,ettäkansainvälisessävaltiokäytännössäeioleeroa,kukaonoikeutettu

saamaanpakolaisstatuksenjakukaonoikeutettunauttimaanpalautuskiellontar-

joamaasuojaa.217Jottahenkilövoisisiissaadapakolaisstatuksenjanauttiapalau-

tuskiellon tarjoamaa suojaa, hänellä on oltava perusteltu aihe joutua vainotuksi

jonkunnäistäviidestäsyystäperusteella.LauterpachtjaBethlehemovattosinsitä

mieltä,ettäpakolaissopimuksen33artiklan1kohtaaeitulisitulkitasananmukai-

sesti.Heidänmukaansamyösjokinmuusyy,jotaeiolemainittuartiklassa,saattaa

aiheuttaa uhanhengelle ja vapaudelle, ja täten estää palauttamisen. Tällainen ti-

lannevoisierityisestiollamaassayleisestivallitsevaväkivaltainentilanne.218

Pakolaissopimuksen 33 artikla suojaa kaikenlaiselta henkeen tai vapauteen koh-

distuvaltauhalta.Tälläuhallaonläheinensuhdepakolaissopimuksen1Aartiklan

pakolaismääritelmään, jossa viitataan pakolaisen perusteltuun aiheeseen pelätä214EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappale358.215Ibid.,kappale342.216Tosinsuomenkielisessäversiossa33artiklassapuhutaankansalaisuudesta,kuntaas1Aartik-lassapuhutaankansallisuudesta.Englanninkielisessäversiossakohdatovatkuitenkintäysinident-tiset.217Goodwin-Gill&McAdam2007,s.234.218Lauterpacht & Bethlehem 2003, s. 126–127. Lauterpachtin ja Bethleheminmukaan tällaisissatilanteissatulisitarkastellaasiaalaajemmin.Merkitystätulisiantaasille,ettätiettyähenkilöäuhkaaobjektiivisesti havaittava vainon uhka tai uhka hänen elämälleen tai vapaudelleen. Syyn täsmä-lliselläidentifioinnillaeipitäisiollamerkitystä.

37

joutuvansa vainotuksi. Lauterpachtin ja Bethlehemin mukaan 33 artiklan sanat

”sellaistenalueidenrajoille,jossahänenhenkeääntaivapauttaanuhataan”sisältää

1Aartiklantarkoittamatalueet,joillapakolaisellataiturvapaikanhakijallaon”pe-

rusteltuaaihettapelätäjoutuvansavainotuksi”.219Grahl-Madsenpäätyierisanoin

samaan lopputulokseen.220Muunlainen näkemys johtaisikin pakolaissopimuksen

soveltamisen sisäiseen ristiriitaan.221Jottavoidaan selvittääminkälaistakohtelua

vastaanpalautuskieltoantaasuojaa,tulisikinensinselvittää,mitätarkoitetaan1A

artiklanperustellullaaiheellapelätäjoutuvansavainotuksi.

Pakolaissopimuksen 1 A artiklassa tarkoitetun vainon käsitettä ei olemääritelty

pakolaissopimuksessa eikä missään muuallakaan.222Hathawayn ja Fosterin mu-

kaan pakolaissopimuksen laatijat olisivatkin tarkoituksellisesti jättäneet vainon

käsitteen määrittelemättä, koska olisi ollut mahdotonta määritellä tyhjentävästi

etukäteenkaikkivainonmuodot,jotkaoikeuttaisivathenkilötnauttimaankansain-

välistäsuojelua.223Vainonkäsitettäonylipäätäänvaikeamääritellä.Siihenkuulu-

vatainakinhengenvaarajavapauteenkohdistuvauhkasekävakavimmatihmisoi-

keuksien loukkaukset, kutenkansanmurhaeli joukkotuhonta sekä rikokset ihmi-

syyttä vastaan.224Yksittäistapauksessa on käytännössä vaikea arvioida, milloin

turvapaikanhakijallaonperusteltuaaihettajoutuavainotuksi.225

EIS 3 artikla sen sijaan suojelee nimenomaan kidutukselta, epäinhimilliseltä tai

halventavaltakohtelultajarangaistukselta.226Kaikenlainenkaltoinkohtelueikuulu

EIS3 artiklan soveltamisalaan.227Kaltoinkohtelunvakavuudeltavaaditaan tiettyä

vähimmäistasoa,jottasekuuluisiEIS3artiklansoveltamisalaan.228Tämätodettiin

jo vuonna 1978 EIT:n ratkaisussa Irlanti v. Yhdistynyt kuningaskunta. EIT totesi

219Ibid.,s.123.220Grahl-Madsen1997,s.138:”Itmaythereforebeheldthatthereferenceto’territorieswherehislifeorfreedomwouldbethreatened’doesnotlenditselftoamorerestrictiveinterpretationthantheconceptof ’well-founded fearofbeingpersecuted’; that is tosay thatanykindofpersecutionwhichentitlesapersontothestatusofaConventionrefugeemustbeconsideredathreattolifeorfreedomasenvisagedinArticle33.”221Lauterpacht&Bethlehem2003,s.123.222Zimmermann&Mahler2011,s.345.223Hathaway&Foster2014,s.182.224Goodwin-Gill&McAdam2007,s.93–94.225Pirjola2012,s.260.226Wouters 2009, s. 534. Käsitteiden ”kidutus”, ”epäinhimillinen kohtelu”, ”halventava kohtelu”eroistaks.tarkemminesimerkiksiPölönen2012a,s.347–366.227EIT:Paposhviliv.Belgia(41738/10),kappale174.228Reidy2003,s.10.DembourinmukaanEITeitosinyleensäperustele,miksikohtelueioleyltänytvaaditullevähimmäistasolle.Dembour2015,s.227.

38

lisäksi, että vakavuuden vähimmäistason arviointi on suhteellista: se riippuu ta-

pauksenkaikistaolosuhteista,kutenkohtelunkestosta,senfyysisistätaipsyykki-

sistävaikutuksistasekäjoissaintapauksissamyösuhrinsukupuolesta,iästäjater-

veydentilasta.229Soering-ratkaisussaEIT jatkoi, että yllämainittujen lisäksi vaka-

vuudenvähimmäistasoonvaikuttavatkohteluntairangaistuksenluontojaasiayh-

teyssekäsentoteutustapa.230

EIS3artiklasisältääviisielementtiä:1)kidutus,2)epäinhimillinen,3)halventava,

4)kohteluja5)rangaistus.231Aivankutenvainonkäsitettäpakolaissopimuksessa,

myöskäänEIS:ssaeiolemääriteltynäitäkäsitteitä.EIT totesi Irlantiv.Yhdistynyt

kuningaskunta-ratkaisussa,ettäepäinhimillinenkohtelujakidutuseroavataiheu-

tetun kärsimyksen intensiteetin suhteen. Tapauksessa oli kyse Pohjois-Irlannin

käyttämistä viidestä kuulustelutekniikasta (pakottaminen seisomaan seinää vas-

tenerittäinepämukavissaasennoissa,päänpeittäminenhupulla,altistaminenme-

lulle,nukkumisenestäminen,ravinnotta jättäminen), joitaEITeipitänytkidutuk-

senavaanepäinhimillisenäjahalventavanakohteluna.Teoteivätaiheuttaneetniin

intensiivistäjajulmaakärsimystä,ettäniitäolisiEIT:nmukaanpidettäväkidutuk-

sena.Kidutus liittyy tarkoituksellisenepäinhimillisenkohtelunaiheuttamaaneri-

tyisenvakavaanjajulmaankärsimykseen.232Kidutusonsiisepäinhimillisenkohte-

luntörkeämuoto.233Dembourinmukaanepäinhimillisentaihalventavankohtelun

käsitteellätarkoitettiinalunperinjotakin,jokaeiihanylläfyysisentaipsyykkisen

kidutuksenvähimmäistasolle.234

Aksoyv.Turkki oli ensimmäinen tapaus, jossa sopimusvaltionkatsottiin syyllisty-

neen kidutukseen. 235 Valittaja joutui niin sanotun ”Palestinian hanging” -

menettelynkohteeksi,elihänetriisuttiinalasti,kädetsidottiinseläntaaksejahän-

täroikotettiinkäsistä.EIT:nmielestätällainentoimintasaattoiollavaintahallaan

aiheutettuajasensuorittaminenonedellyttänyttietynmääränvalmisteluajapon-

nistelua. Menettelyn tarkoituksena on ilmeisesti ollut tunnustuksen tai tietojen

saaminenuhrilta.Menettelyonlääketieteellisentodistusaineistonperusteellajoh-

229EIT:Irlantiv.Yhdistynytkuningaskunta(5310/71),kappale162.230EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),kappale100.231Reidy2003,s.11.232EIT:Irlantiv.Yhdistynytkuningaskunta(5310/71),kappale167.233Pölönen2012a,s.347.234Dembour2015,s.225.235Pölönen2012a,s.348.

39

tanut molempien käsien jonkin aikaa kestäneeseen halvaantumiseen. EIT:n mu-

kaan menettely oli luonteeltaan niin vakavaa ja julmaa, että sitä ei voida pitää

muuna kuin kidutuksena.236Reidy on määritellyt EIT:n oikeuskäytännön perus-

teellakolmeoleellista elementtiä, jotkakuuluvatkidutukseen:1) vakavanhenki-

sen tai fyysisen kivun tai kärsimyksen aiheuttaminen, 2) kivun tarkoituksellinen

tai harkittu aiheuttaminen, 3) tiettyyn tavoitteeseen pyrkiminen, kuten tiedon-

saanti,rangaistustaipelottelu.237

Joskaltoinkohtelueiylläkidutuksentasolle,koskaseeioleriittävänintensiivistä

taisiltäpuuttuutarkoitus,sevoidaanluokitellaepäinhimilliseksitaihalventavak-

si.238Pölönen on kuitenkin todennut, ettei kidutuksen ja muun epäinhimillisen

kohtelunvälisellärajanvedollaolesuurtamerkitystä,koskarajatapauksetkinkat-

sotaanEIS3artiklanvastaisiksiepäinhimillisenäkohteluna.239EITtoistiSelmouni-

ratkaisussanäkemyksensä,ettäEISonelävä instrumentti, jota täytyy tulkitakul-

loinkinvallitsevienolosuhteidenvalossa.Niinpätietytteot,jotkaaiemminluokitel-

tiinepäinhimilliseksitaihalventavaksikohteluksikidutuksensijaan,saatetaantu-

levaisuudessaluokitellaeritavoin.240

Kohtelu on epäinhimillistä, jos sillä aiheutetaan tahallisesti vakavaa fyysistä tai

psyykkistä kärsimystä.241Epäinhimillinen kohtelu liittyy muun muassa vankila-

oloihin, joissauhritovatkokeneetvakavaakaltoinkohtelua,muttakaltoinkohtelu

ei ole kuitenkaanniin intensiivistä, että kyse olisi kidutuksesta.242Halventavassa

kohtelussapuolestaaneiolekysefyysisentaipsyykkisenkärsimyksenaiheuttami-

sesta,toisinkuinkidutuksessajaepäinhimillisessäkohtelussa.243Halventavakoh-

teluonsellaista,jokanöyryyttääjahalventaayksilöä,osoittaakunnioituksenpuu-

tetta tai väheksyy hänen ihmisarvoaan, tai herättää pelon, ahdistuksen tai alem-

muuden tunteita, jotka voivat murtaa yksilön moraalisen ja fyysisen vastarin-

nan.244

236EIT:Aksoyv.Turkki(21987/93),kappale64.237Reidy2003,s.11–14.238Ibid.,s.16.239Pölönen2012a,s.351.240EIT:Selmouniv.Ranska(25803/94),kappale101241Grabenwarter2014,s.34.242Reidy2003,s.16.243Grabenwarter2014,s.36.244EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappale220:”Treatmentisconsideredtobe’degrad-ing’whenithumiliatesordebasesanindividual,showingalackofrespectfor,ordiminishing,hisor

40

Grabenwarterin mukaan EIT viittaakin halventavuuden kohdalla usein juuri ih-

misarvonkäsitteeseen (humandignity).Kohteluonhalventavaa, jos se väheksyy

henkilön ihmisarvoa.245Suhteellisilla tekijöillä, kuten uhrin iällä ja sukupuolella,

voiolla suurempimerkityssitäarvioitaessa,onkokysehalventavastakohtelusta,

kuin joskyseolisiepäinhimillisestäkohtelusta taikidutuksesta, sillähalventavan

kohtelunarviointionsubjektiivisempaa.246Halventavaltakohtelultaeivälttämättä

vaadita, että uhria nöyryytetään muiden silmissä. Riittävää saattaakin olla, että

häntä nöyryytetäänhänenomissa silmissään.247Grabenwarterinmukaanhalven-

tavakohtelutairangaistusonvähäisinmuotoEIS3artiklanrikkomisesta.248Kaik-

kiEIS3artiklansoveltamisalaankuuluvatkaltoinkohtelunmuodotovatkuitenkin

samallatavoinkiellettyjä,kuuluivatpanekumpaanääripäähäntahansa.249

ReidynmukaanuseimpiaEIS3artiklaaloukkaaviatekojavoidaanpitää”kohtelu-

na”,mutta joissaintilanteissakyseonnimenomaanuhriinkohdistuvastarangais-

tuksesta,joltaosintäytyykinottaakantaa,onkorangaistusepäinhimillinentaihal-

ventava.250EITkäsitteliasiaaTyrer-tapauksessa,jossaolikyse15-vuotiaallepojal-

leannetustarangaistuksesta.Hänelleannettiinpoliisiasemallakolmeraipaniskua

koivunoksallapaljaillepakaroille.EITkatsoi,ettärangaistuseiyltänytkidutuksen

taiepäinhimillisenrangaistuksenasteelle,vaankatsoikyseessäolevanhalventava

rangaistus.EITtotesi,ettäjopelkkärangaistussaattaanöyryyttäähenkilöä.EIS3

artiklan kannalta oleellista kuitenkin on, ettei pelkkä rangaistus nöyryytä häntä,

vaan rangaistuksen toteutustapa.Koska rangaistukseen sisältyy jokseenkin luon-

taisena osana nöyryyttäminen, vaaditaan rangaistukselta jotain muutakin, jotta

sitävoisi luonnehtiaepäinhimilliseksitaihalventavaksi.Nöyryytyksentaihalven-

tamisentuleesaavuttaatiettyvähimmäistaso,jottarangaistusvoidaankatsoahal-

ventavaksi.Tämänvähimmäistasonarviointionsuhteellista.251

herhumandignity,orarousesfeelingsoffear,anguishorinferioritycapableofbreakinganindivid-ual’smoralandphysicalresistance.”245Grabenwarter2014,s.36.Ks.myösEIT:Valasinasv.Liettua(44558/98),kappale102.246Reidy2003,s.17.247EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappale220.248Grabenwarter2014,s.36.249Addo&Grief1998,s.512.250Reidy2003,s.17.251EIT:Tyrerv.Yhdistynytkuningaskunta(5856/72),kappaleet29–30.

41

EIS 3 artiklan soveltamisala on siinä mielessä pakolaissopimusta laajempi, että

siinäeiasetetaehtoja(kutenrotutaiuskonto),milläperusteillahenkilöntuleeal-

tistuakidutukselletaimuullevainolle,jottahänolisioikeutettuEIS3artiklantar-

joamaan suojaan. Pirjola onkin todennut, että ”Geneven pakolaissopimus liittää

palauttamiskiellonsiihen,kukaihminenontaimihinhänuskoo”.252Jossensijaan

onolemassaEIS3artiklanmukainentodellinenuhkajoutuavainonkohteeksi,syil-

läeiolemerkitystä.253Merkitystäonvainsillä,minkälainenkohteluhenkilöäodot-

taamaassa,jonnehäntäollaanpalauttamassa.254

2.5.Kenenaiheuttamiatekojavastaanpalautuskieltosuojaa?Vainossayksitaiuseampihenkilöaiheuttaavahinkoatoisellehenkilölletaihenki-

löryhmälle.Vainoajatvoivatollajokohenkilöitä,jotkatoimivatvaltionpuolestatai

valtiosta riippumattomia henkilöitä. Jos vainoajat ovat valtiosta riippumattomia

tahoja,merkitystäonvaltion reagoinnilla tällaiseenvainoon.255Pakolaissopimuk-

senosaltaollaanyleisestisitämieltä,ettäpakolaisentuleepelätävainoajokosuo-

raanvaltiontoimestataikoskavaltioonkykenemätöntaihalutontarjoamaanpa-

kolaisellesuojaa.256Pakolaissopimuksen1Aartiklan2kohdassaeiedellytetä,että

vainon pitäisi tulla nimenomaan valtion taholta. YK:n pakolaisjärjestö on lisäksi

todennut, että se olisi ristiriidassa pakolaissopimuksen hengen ja tarkoituksen

kanssajatekisikokokansainvälisenpakolaistensuojeluntehottomaksi,josturva-

paikanhakijoiltaevättäisiinsuoja,elleivaltiotavoitaisipitäävastuussamyösmuun

tahonkuinvaltionaiheuttamistaihmisoikeuksienrikkomisesta257

MyösEIS3artiklankohdallaluonnollisenalähtökohtanaonsuojeluvaltiontaholta

tulevienihmisoikeusloukkaustenuhkaavastaan.EITonomassaoikeuskäytännös-

säänottanutkantaamuulta taholta tulevaanuhkaan.258Ahmed-tapauksessavalit-

tajaa oltiin palauttamassa Somaliaan, jossa vallitsi tapauksen aikaan sisällissota

252Pirjola2002,s.749.253Mole&Meredith2010,s.25.254Pirjola2002,s.749.255Zimmermann&Mahler2011,s.358.256Mole&Meredith2010,s.26–27;Pirjola2002,s.752.257UNHCR1995,kappale3: ”Clearly, the spirit andpurposesof theConventionwouldbecontra-venedandthesystemfortheinternationalprotectionofrefugeeswouldberenderedineffectiveifitweretobeheldthatanasylumseekershouldbedeniedneededprotectionunlessaStatecouldbeheld accountable for the violation of his/her fundamental human rights by a non-governmentalactor.”258Pirjola2002,s.752.

42

klaanientaistellessavallastajamaassaeiolluttoimivaavaltiovaltaa.EIT:nmukaan

valtiovallanpuuttumisellaeiollutmerkitystäarvioitaessasitä,altistuukovalittaja

EIS 3 artiklan vastaiselle kohtelulle, jos hänet palautetaan Somaliaan.259Vuotta

myöhemmässäH.L.R.-ratkaisussaolikysehuumerikoksestaRanskassatuomitusta

kolumbialaisestavalittajasta,jokatarjosipoliisilletietojahuumekaupasta.Valittaja

pelkäsi joutuvansakotimaassaanhuumekartellinkostotoimienkohteeksi ja täten

EIS3artiklanvastaisenkohtelunkohteeksi.EITtotesi,ettäeivoidasulkeapoissitä

mahdollisuutta,ettäEIS3artiklanvastaistasaattaaollamyösmuualtakuinjulki-

senvallantaholtatulevauhka.Tällöintuleekuitenkinosoittaa,ettäuhkaontodel-

linen jaettävastaanottavanvaltionviranomaiseteivätkykenepoistamaanuhkaa

tarjoamallariittävääsuojaa.260

EITtoistiH.L.R.-ratkaisussaomaksumansanäkemyksenvuonna2007SalahSheekh

-ratkaisussa,muttamyöstarkensisitä.261EITtotesinytsuoraan,ettäEIS3artikla

voitullakyseeseenmyöstilanteissa,joissauhkatuleemuualtakuinjulkisenvallan

taholta.262TuoreemmassaN.v.Ruotsi-ratkaisussavuodelta2010afganistanilaisen

naisen palauttaminen kotimaahansa katsottiin EIS 3 artiklan vastaiseksi, koska

hänenkatsottiinjoutuvansielläpuolisonsa,hänenomanjapuolisonsaperheenja

ylipäätäänAfganistaninyhteiskunnankaltoinkohtelemaksi.263

2.6.Kuinkatodennäköistäkielletynkohteluntuleeolla?

Pakolaissopimuksen1Aartiklan2kohdanmukaanpakolaisellaonoltavaperustel-

tu aihe pelätä vainoa. Koska pelko on subjektiivista, pakolaismääritelmä sisältää

subjektiivisenelementin.Pelkoononkuitenkinoltavaperusteltuaihe,eliobjektii-

visentilanteentuleetukeatätäpelkoa.264Pirjolanmukaan”perusteltuvainonpel-

kotarkoittaasitä,ettäeiriitä,ettähenkilösubjektiivisestipelkäävainoa,vaanvai-

259EIT:Ahmedv.Itävalta(25964/94),kappaleet44,46–47.260EIT:H.L.R.v.Ranska(24573/94),kappale40:”Owingtotheabsolutecharacteroftherightguar-anteed,theCourtdoesnotruleoutthepossibilitythatArticle3oftheConvention(art.3)mayalsoapplywherethedangeremanatesfrompersonsorgroupsofpersonswhoarenotpublicofficials.”261EIT:SalahSheekhv.Alankomaat(1948/04),kappale137.262Ibid.,kappale147:”––theexistenceoftheobligationnottoexpelisnotdependentonwhethertheriskof the treatmentstemfromfactorswhich involve theresponsibility,director indirect,oftheauthoritiesofthereceivingcountry,andArticle3maythusalsoapplyinsituationswherethedangeremanatesfrompersonsorgroupsofpersonswhoarenotpublicofficials.”263EIT:N.v.Ruotsi(23505/09),kappale62.264UNHCR2011,s.11.

43

nonpelolle onoltava lisäksi todellisia, objektiivisiaperusteita”.265Perusteltu vai-

non pelko sisältää siten sekä subjektiivisen että objektiivisen elementin ja mo-

lemmatelementit tuleeottaahuomioonsitäselvitettäessä,onkokyseessä todella

perusteltuvainonpelko.266

Subjektiivista elementtiä arvioitaessa tulee huomioida turvapaikanhakijan per-

soonallisuus,koskaeriyksilöidenreaktioteivätvälttämättäolesamanlaisiaident-

tisissätilanteissa.Koskasubjektiiviselleelementilleannetaanniinpaljonmerkitys-

tä, väitteen uskottavuuden arviointi on välttämätöntä, jos tapaus ei ole riittävän

selvätodisteidenperusteella.Subjektiivistapelkoaarvioitaessatuleeottaahuomi-

oon turvapaikanhakijan perhe- ja henkilökohtainen tausta, hänen jäsenyytensä

tietyssä rodullisessa, uskonnollisessa, kansallisessa, sosiaalisessa tai poliittisessa

ryhmässä,hänenomatulkintansaomastatilanteestaansekähänenhenkilökohtai-

set kokemuksensa. Objektiivisen elementin osalta viranomaisten täytyy arvioida

turvapaikanhakijanlausuntojajaverrataniitätietoihinkyseisenmaanolosuhteis-

ta.267

EIT:n oikeuskäytännönmukaanEIS3 artiklanmukainenpalautuskielto tulee so-

vellettavaksi, kun kidutuksen tai muun vainon uhka on todellinen. EIT totesi jo

Soering-ratkaisussa,ettähenkilönluovuttaminentoiseenmaahanvoirikkoaEIS3

artiklaa,josonvahvojaperusteitauskoa,ettähänelläonriskijoutuaEIS3artiklas-

sa kielletyn kohtelun kohteeksi.268Turvapaikanhakijan on käytännössä kuitenkin

vaikea todistaa, että hänellä on todellinen riski joutua kaltoinkohdelluksi. Todis-

teetovatuseinvaillinaisia,pirstaleisiajaniidentodistusarvovaihtelee.Silminnäki-

jälausuntojaeitavallisestiolekäytettävissäjatarkkaanforensiseentutkimukseen

ei ole juuri mahdollisuuksia. Todisteiden saatavuus vaihtelee myös maittain.269

Todistustaakkajakautuulähtökohtaisestiniin,ettäonvalittajanaolevanturvapai-

kanhakijan tehtävä esittää todisteita, jotka osoittavat, että hänellä on olemassa

todellinenriskijoutuaEIS3artiklanvastaisenkohtelunkohteeksi,joshänetpalau-

tetaan.Joshänpystyyesittämääntällaisiatodisteita,todistustaakkakääntyyjavas-

265Pirjola2002,s.753.266UNHCR2011,s.11.267Ibid.,s.11–12.268EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),kappale91.269Kelly 2011, s. 185, 190–191. Kelly toteaa esimerkinomaisesti, että toisin kuin Kongon demo-kraattisessatasavallassataiSomaliassa,Iranintapahtumatondokumentoitusuhteellisenhyvin.

44

taajanaolevanvaltionvastuullaonpyrkiä todistamaan,että tällaista riskiäeiole

olemassa.270Dembour kuitenkin toteaa, että todellisuudessa valtioilla on proses-

sissavahvaasema,koskaEITolettaavaltioidenolevanlähtökohtaisestiluotettavia,

toisinkuinvalittajien.271

EIT on katsonut, että aiemmin tapahtunut kaltoinkohtelu on vahva osoitus sen

suhteen, että on olemassa todellinen uhka, että henkilö tulevaisuudessa altistuu

EIS3artiklanvastaisellekohtelulle.Edellytyksenätällöinon,ettähenkilöonteh-

nyt yhdenmukaisesti ja uskottavasti selkoa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Ku-

vauksenpitää lisäksiolla yhdenmukainenmaatiedonkanssa.272EITantaaylipää-

tään merkitystä erilaisille raporteille, jotka koskevat tietyssä maassa vallitsevaa

tilannetta.273Koska todistusaineistoa on vaikea hankkia, tärkein todiste on usein

turvapaikanhakijan oma kertomus tapahtuneesta. Myös oikeuslääketieteellisiä

lausuntojakäytetääntodisteina.274YK:npakolaisjärjestönmukaanturvapaikanha-

kijan kertomus on uskottava, kun hänen antama kuvaus on johdonmukainen ja

vakuuttava,seeioleristiriidassayleisesti tunnettujenfaktojenkanssa jaonsiten

tasapainoinenjauskottavissa.275

EITlausuiOthman-ratkaisussavuodelta2012,ettätutkiessaan,onkokaltoinkohte-

lunuhkatodellinenvastaanottavassavaltiossa,EIThuomioisekäkyseisenvaltion

yleisenihmisoikeustilanteenettävalittajanerityispiirteet.Josvastaanottavavaltio

270EIT:Saadiv.Italia (37201/06),kappale129: ”It is inprinciple for theapplicant toadduceevi-dencecapableofprovingthattherearesubstantialgroundsforbelievingthat,ifthemeasurecom-plainedofweretobeimplemented,hewouldbeexposedtoarealriskofbeingsubjectedtotreat-mentcontrarytoArticle3––.Wheresuchevidenceisadduced, it is fortheGovernmenttodispelanydoubtsaboutit.”Ks.myösDembour2015,s.213–214.271Dembour2015,s.245.Siirtolaisetkohtaavatmuutoinkinsuuriahaasteitaoikeudellistenongel-mienselvittämisessä.Tilanneonerityisenhankala,jossiirtolainenonluvattomastimaassa,pidätet-tynätaisäilössätaijomaastapoistettu.Dembour2015,s.506–507.272EIT:J.K.ynnämuutv.Ruotsi(59166/12),kappale102:”TheCourtconsidersthatthefactofpastill-treatmentprovidesastrongindicationofafuture,realriskoftreatmentcontrarytoArticle3,incases inwhichanapplicanthasmadeagenerallycoherentandcredibleaccountofevents that isconsistentwithinformationfromreliableandobjectivesourcesaboutthegeneralsituationinthecountryatissue.”Maatiedonkanssaontosinseongelma,ettäsevoiosoittaa,ettäkidutustajakal-toinkohteluaesiintyy,muttasevoivainharvoinvahvistaa,ettäjuuritiettyähenkilöäkidutettiintaikohdeltiinkaltoin.Kelly2011,s.199.273EIT:Saadiv.Italia(37201/06),kappale131:“––asregardsthegeneralsituationinaparticularcountry,theCourthasoftenattachedimportancetotheinformationcontainedinrecentreports––.”274Kelly2011,s.191.275UNHCR1998,s.3:”Credibilityisestablishedwheretheapplicanthaspresentedaclaimwhichiscoherentandplausible,notcontradictinggenerallyknownfacts,andthereforeis,onbalance,capa-bleofbeingbelieved.”

45

onantanutvakuudetsensuhteen,ettävalittajaakohdellaanasianmukaisesti,nämä

vakuudet muodostavat lisäperusteen, jonka tuomioistuin ottaa kokonaisarvioin-

nissaanhuomioon.Vakuuksienpainoarvovaihtelee tapauksittain.Vakuudeteivät

kuitenkaanitsessäänriitätakaamaanriittävääsuojaakaltoinkohteluavastaan.Ta-

pauksittainonkintutkittava,turvaavatkovakuudetvalittajaariittävällätavallakal-

toinkohtelun uhalta. Vakuuksille annettava painoarvo riippuu jokaisessa tapauk-

sessakyseisenäajankohtanavallitsevistaolosuhteista.276

EITonkorostanut, ettäEIS3artiklanabsoluuttisesta luonteesta johtuenkaltoin-

kohtelunuhanolemassaoloontutkittavaperusteellisesti.277EITtotesiVilvarajah-

ratkaisussa, että kaltoinkohtelun uhan tutkinnan on keskityttävä nimenomaan

mahdollisenpalautuksenennakoitavissaoleviinseurauksiin.Tapauksessaolikyse

viidentamili-nuorukaisenjosuoritetustapalauttamisestaYhdistyneestäkuningas-

kunnasta Sri Lankaan. EIT:nmukaan palautuksen aikaan olimahdollista, että he

joutuisivatpidätetyiksi japahoinpidellyiksiSriLankassa,muttapelkästään tällai-

nenmahdollisuuseioleriittävä,jottapalautuksenkatsottaisiinrikkovanEIS3ar-

tiklaa.278

EITonkatsonutlisäksi,ettävalittajaankohdistuvanuhantuleeollayksilöllinen.279

Useimmissa tapauksissa maassa yleisesti vallitseva väkivaltainen tilanne ei riko

EIS3artiklaa.280Pölönenonkintodennut,että”3artiklanloukkauksentoteaminen

tietyssämaassavallitsevienyleistenolosuhteidenperusteellaonhyvinepätoden-

näköistä”.281DembourkritisoikintätäEIT:nomaksumaakohtuuttomanrajoittavaa

tulkintaaepäinhimillisentaihalventavankohtelunsisällöstäjasitä,ettäEITpitää

tiukastikiinninäkemyksestään,ettähenkilöönkohdistuvanuhantuleeollayksilöl-

linen.282Vilvarajah-ratkaisussa EIT totesi, että tilanne Sri Lankassa oli sinänsä

epävakaa,mutta valittajien henkilökohtainen tilanne ei ollut sen huonompi kuin

276EIT:Othman(AbuQatada)v.Yhdistynytkuningaskunta(8139/09),kappale187.277EIT: Vilvarajah ynnä muut v. Yhdistynyt kuningaskunta (13163/87; 13164/87; 13165/87;13447/87; 13448/87), kappale 108: ”The Court’s examination of the existence of a risk of ill-treatmentinbreachofArticle3(art.3)attherelevanttimemustnecessarilybearigorousoneinviewoftheabsolutecharacterofthisprovisionandthefactthatitenshrinesoneofthefundamen-talvaluesofthedemocraticsocietiesmakinguptheCouncilofEurope.”278Ibid.,kappaleet108,111.279Pirjola2002,s.754;Pölönen2012a,s.369.280FRA2014,s.71.281Pölönen2012a,s.369.EITonkinkatsonutomassaoikeuskäytännössäänvainharvoin,ettäylei-sestivallitsevaväkivaltainentilanneestääpalautuksen.Dembour2015,s.231.282Dembour2015,s.199.

46

muillakaantamileilla.ValittajatoltiinsiispalautettuSriLankaan jaheistäkolmea

oltiinkertomansamukaanpahoinpidelty.EITkuitenkintotesi,ettäheidäntapauk-

sissaaneiollutmitäänerityispiirteitä(specialdistinguishing features), joidenpe-

rusteellaYhdistyneenkuningaskunnanvaltiosihteeriolisivoinutennakoidatällai-

senkohtelun.283

EIT totesiNA.-ratkaisussa, ettei se ole omassa oikeuskäytännössään kertaakaan

sulkenutpoissellaistamahdollisuutta,että jossakinmaassavallitsisiniinväkival-

tainen yleistilanne, että jokainen palautus kyseiseenmaahan olisi EIS 3 artiklan

vastaista. EIT kuitenkin jatkoi, että se voisi omaksua mainitun lähestymistavan

vainäärimmäisenvakavissayleisenväkivallan tilanteissa.284SufijaElmi -ratkaisu

ontoistaiseksiainoatapaus, jossaEITonkatsonuttilanteenylittäväntämänkyn-

nyksen.EITtotesi,ettäobjektiiviseninformaationvaltavamääräosoittaavakuut-

tavasti, ettäMogadishussavallitsevaväkivaltainen tilanneonniinvakava,ettäse

aiheuttaisikenelletahansatodellisenriskinaltistuaEIS3artiklanvastaisellekoh-

telulle.285

Molen jaMeredithinmukaanonvaikea sovittaaEIS3 artiklan tarjoamaehdoton

suoja näkemykseen, jonka mukaan yksilön ei tule vain todistaa, että hänellä on

todellinen uhka joutua vainotuksi, vaan että hänellä on suhteellisesti suurempi

uhkakuinmuillavastaavassahaavoittuvassaasemassaolevilla.286Pirjolatotesi jo

vuonna2002,ettäEIT:n linjaolisikuitenkinmuuttunuteikä tuomioistuinantaisi

enääniinpaljonpainoa”yksilönerottautumisellesopimusloukkauksenuhriksi”.287

Tätänäkemystätukeemyöstuoreempioikeuskäytäntö.SalahSheekh-tapauksessa

valittajakuuluiniinsanottuunAshraf-vähemmistöön,javalittajanmukaanhäntäja

hänen perhettään kaltoinkohdeltiin juuri vähemmistöön kuulumisen takia. EIT

283EIT: Vilvarajah ynnä muut v. Yhdistynyt kuningaskunta (13163/87; 13164/87; 13165/87;13447/87;13448/87),kappaleet111–112.DembourspekuloiEIT:nratkaisuntaustallamahdolli-sestivaikuttavianäkökohtia, joidentakiaEITeihalunnutvahvistaaEIS3artiklanrikkomista.EITmahdollisesti pelkäsi, että jospäätösolisi valittajillemyönteinen,Vilvarajah-ratkaisusta tulisi en-nakkotapaus,johonmonettulisivatvetoamaan.Tämäpuolestaan”murtaisipadot”aina,kunmaail-mallailmenisiakuuttejakriisitilanteita.Dembour2015,s.231.284EIT:NA.v.Yhdistynytkuningaskunta(25904/07),kappale115.Ks.myösEIT:Mohammedv.Itä-valta(2283/12),kappale109.285EIT: Sufi ja Elmi v. Yhdistynyt kuningaskunta (8319/07; 11449/07), kappale 248: ”The CourtconsidersthatthelargequantityofobjectiveinformationoverwhelminglyindicatesthatthelevelofviolenceinMogadishuisofsufficientintensitytoposearealriskoftreatmentreachingtheArticle3thresholdtoanyoneinthecapital.”286Mole&Meredith2010,s.43.287Pirjola2002,s.754.

47

totesi, että valittajalta ei voida vaatiaminkään erityispiirteidenolemassaolon to-

distamistasennäyttämiseksi,ettähänonhenkilökohtaisestivaarassa. Josvalitta-

jalta edellytettäisiin Ashraf-vähemmistöön kuulumisen lisäksi erityispiirteiden

olemassaoloa,EIS3artiklantarjoamasuojavoisiEIT:nmukaanmuuttuavainnä-

ennäiseksi.288EITon toistanut tämännäkemyksenuseissa tapauksissa.289Valitta-

jan täytyy kuitenkin pystyä todistamaan jäsenyytensä ryhmässä, ja että kaltoin-

kohtelujohtuunimenomaanjäsenyydestä.290

Turvapaikanhakijavoidaankaikestahuolimattapalauttaakotimaahansa,joshänei

pysty vakuuttamaan viranomaisille olevansa todellisessa vaarassa joutua vainon

kohteeksikotimaassaan.Dembourinmukaantämävoijohtuauseistakinerisyistä.

Turvapaikanhakijaeivälttämättäpystyhankkimaan tarpeeksivakuuttavaa todis-

tusaineistoa, joka todistaisi aiemman kaltoinkohtelun. Hänen kertomuksensa ei

välttämättämuutoinkaanoletäysinuskottava.Ehkähäneierotumuistaihmisistä

tilanteessa, jossa maassa vallitsee yleisesti väkivaltainen tilanne, eikä ole syytä

uskoa,ettähänolisihenkilökohtaisestivaarassa.Tilannevastaanottavassavaltios-

sa saattaamyösnäyttää varsin lupaavalta sinä hetkenä, kun asiaa arvioidaan vi-

ranomaisessataituomioistuimessa.Voiollamyösniin,ettähänenkotimaassaanon

tiettyalue,jonnehänetvoitaisiinpalauttaailmanriskiäkaltoinkohtelusta,olipatuo

paikkahänellekuinkavierastahansa.291Syitävoiollauseitamuitakin.

288EIT:SalahSheekhv.Alankomaat(1948/04),kappale148.289EIT:Muminovv.Venäjä (42502/06), kappale 95;NA.v.Yhdistynytkuningaskunta(25904/07),kappale116;Ryabikinv.Venäjä(8320/04),kappale114.290Mole&Meredith2010,s.44.291Dembour2015,s.244.

48

3.Dublin-järjestelmä

3.1.Järjestelmänperusta

Kolmannenmaan kansalaisen tekemän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vas-

tuussaolevanjäsenvaltionmäärittäminenonjopitkäänollutEU:nprioriteetteja.292

Turvapaikkahakemustenvastuunmäärittelystäsäädettiinalunperinvuoden1990

Schengenin yleissopimuksella293 ja Dublinin yleissopimuksella294. Schengenin

yleissopimus tuli voimaan 26.3.1995. Sen 28–38 artikloissa määritellään, mikä

Schengen-valtio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Sopimuksen

mukaan vain yksi sopimusvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä.295More-

no-Laxinmukaansopimuksentarkoituksenaolimuunmuassaestääturvapaikka-

hakemustenkeskittyminensellaisiinvaltioihin,joidenkatsottiinkohtelevanturva-

paikanhakijoitaparhaiten.Vastuunmäärittelyntoivottiinjakavanturvapaikanhaki-

joitatasaisemminjäsenvaltioidenkeskenestämällähakijoiltavapausvalitavaltio,

jokakäsitteleehakemuksen.296

SchengeninyleissopimuksenturvapaikkaakoskevatartiklatkorvautuivatDublinin

yleissopimuksellasentullessavoimaan1.9.1997.Sopimustenartiklatovatoleelli-

siltaosiltaan samankaltaisia.Dublininyleissopimuksessakorostettiin entisestään

joSchengeninyleissopimuksessanoudatettuaperiaatetta,ettävainyksijäsenvaltio

on vastuussa hakemuksen käsittelystä.297Sopimuksen johdanto-osanmukaan jä-

senvaltiotpyrkivät takaamaan turvapaikanhakijoille,että ”jokin jäsenvaltiokäsit-

telee heidän hakemuksensa ja ettei turvapaikanhakijoita lähetetä jäsenvaltiosta

toiseen,ilmanettämikäännäistävaltioistamyöntääolevansatoimivaltainenkäsit-

telemäänturvapaikkahakemuksen”.298

PeersinmukaanvaltiotallekirjoittivatDublininyleissopimuksen,koskanepelkä-

sivät EU:n sisäisten rajatarkastusten poistamisen johtavan rinnakkaisten turva-

292Moreno-Lax2012,s.1.293Tarkastustenasteittaisestalakkauttamisestayhteisillärajoilla14päivänäkesäkuuta1985Bene-lux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdynSchengeninsopimuksensoveltamisestatehtyyleissopimus.294Yleissopimus Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystävastuussaolevanvaltionratkaisemisesta.295Schengeninyleissopimus,artikla29,kohta3.296Moreno-Lax2012,s.2.297Ibid.,s.2–3.298Dublininyleissopimus,johdanto-osankohta4.

49

paikkahakemusten(elisamanhakijanuseammassajäsenvaltiossatekemienturva-

paikkahakemusten) lisääntymiseen. Ilman yhteisiä vastuunmäärittämissääntöjä

jäsenvaltiot tulkitsisivateri tavoin,mikätaimitkä jäsenvaltiotovatvastuussaha-

kemuksen käsittelystä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Dublinin yleissopimuk-

seen sisällytettiin hierarkkiset kriteerit299, jotka määräävät mikä jäsenvaltio on

vastuussaturvapaikkahakemuksenkäsittelystä.300

Dublinin yleissopimuksen korvasi 1.9.2003 vastuunmäärittämisasetus301eli niin

sanottuDublinII-asetus.DublinII-asetuksessavahvistettiinDublininjaSchenge-

nin yleissopimusten pääperiaatteet.302Asetuksen myötä koko Dublin-järjestelmä

tuotiin EU:n hallinnon alaisuuteen. Dublinin yleissopimuksenmukaiset vastuun-

määrittämiskriteeritpitkältisäilytettiin,muttaniitäselvennettiin.303Edelleenyksi

ainoa jäsenvaltio käsitteli turvapaikkahakemuksen. Asetuksessa korostettiin tur-

vapaikkahakemustenkäsittelystävastuussaolevan jäsenvaltionnopeaamääritte-

lyä jamyös itse turvapaikkahakemustenkäsittelynnopeutta.304Asetuksen tavoit-

teena oli osaltaan rationalisoida ja tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä

verrattunaaiempaan.305DublinII -asetussisältäälisäyksiä jamuutoksiaperustei-

den etusijajärjestykseen.306Lisäksi asetus paransi perheiden asemaa ja nopeutti

turvapaikanhakijoidensiirtoprosessiajäsenvaltioidenvälillä.307

DublinII-asetusonosaEuroopanyhteistäturvapaikkajärjestelmää(CommonEu-

ropean Asylum System, CEAS), jonka luomisen Eurooppa-neuvosto oli asettanut

299Ibid., artiklat 4–8.Yksinkertaistetusti hierarkiaon seuraava:1) Jäsenvaltio, jossa turvapaikan-hakijallaonperheenjäsen,jolleonmyönnettypakolaisstatus,2)Jäsenvaltio,jossaturvapaikanhaki-jallaonvoimassaolevaoleskelulupataiviisumi,3) Jäsenvaltio, johonturvapaikanhakijaon jäsen-valtioidenalueellesaapuessaanensimmäisenä luvattomasti tullut,4) Jäsenvaltio, jokaonvelvolli-nensuorittamaanulkomaalaisenmaahantulotarkastuksenjäsenvaltioidenalueellesaavuttaessa,5)Jolleimuutperusteetsovellu,vastuussaonensimmäinenjäsenvaltio,jossaturvapaikkahakemusonjätetty.TämähierarkiaeiolemuuttunutperusteiltaanmyöhemmissäDublin-asetuksissa.300Peers2011,s.357–366.Ks.myösRaitio2011,s.113–115.301Asetus343/2003.302Ibid.,johdanto-osankohta5.303Fratzke2015,s.3.304Asetus343/2003,johdanto-osankohta4.305EUT:N.S.vastaanSecretaryofStatefortheHomeDepartmentjaM.E.ynnämuutvastaanRefugeeApplications Commissioner jaMinister for Justice, Equality and Law Reform (C411/10; C493/10),kappale79(jatkossaN.S.jaM.E.v.Yhdistynytkuningaskunta).Ks.myösNi2014,s.75.306Erityisestionsyytämainita,ettähierarkianylimmälleportaallenostettiinilmanhuoltajaatule-vat alaikäiset. Tällöin vastuussa 6 artiklan mukaan on jäsenvaltio, jossa ”joku hänen perheen-jäsenensä laillisestioleskelee,mikäli tämäonalaikäisenedunmukaista. Jolleialaikäiselläoleper-heenjäsentä, turvapaikkahakemuksenkäsittelystäonvastuussase jäsenvaltio, jossaalaikäinenontehnytturvapaikkahakemuksensa.”307Asetus343/2003,artikla17.Vrt.Dublininyleissopimus,artikla11.

50

vuoden1999Tampereen kokouksessaan tavoitteekseen. Euroopan yhteinen tur-

vapaikkajärjestelmä perustuu ”Geneven yleissopimuksen täysimääräiseen ja ko-

konaisvaltaiseen soveltamiseen, jolloin varmistetaan, että ketään ei palauteta ta-

kaisinvainottavaksi,elinoudatetaanedelleenpalauttamiskiellonperiaatetta”.Eu-

rooppa-neuvostoasettijärjestelmäntavoitteeksioikeudenmukaisen,tehokkaanja

yhdenmukaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen.308Dublin-järjestelmä perus-

tuukinepäsuoraanoletukseensiitä,ettäturvapaikanhakijatsaavatnauttiasaman-

laisistaelinoloistajaoikeuksistakaikissajäsenvaltioissa.309

DublinII-asetuksenkorvasipuolestaanvuonna2013uusivastuunmäärittämisase-

tus310eliniinsanottuDublinIII-asetus.DublinIII-asetustasovelletaanturvapaik-

kahakemuksiin,jotkaonjätetty1.1.2014taisenjälkeen.311UusiDublin-järjestelmä

eioleoleellisiltaosiltaanmuuttunutaiempaanverrattuna,muttaturvapaikanhaki-

joidenasemaonparantunutjonkinverranuudistuneenDublinIII-asetuksenmyö-

tä.Dublin II -asetukseenverrattunauudenDublin III -asetuksenmyötä turvapai-

kanhakijoiden tiedonsaantioikeudet ovat lisääntyneet, hakijoiden henkilökohtai-

nen puhuttelu on nykyään lähtökohtaisesti pakollista, alaikäisten asemaa on pa-

rannettu,312perheenjäsentenjasukulaistenmääritelmiäonlaajennettu,siirtopää-

töksiin liittyvät oikeussuojakeinot ovat monipuolistuneet, takaisinottopyyntöjen

aikarajoja on pidennetty ja säilöönotto siirtämistä varten on tehty poikkeuksel-

liseksimenettelyksi.313

EuroopanyhteinenturvapaikkajärjestelmämuodostuunykyäänDublinIII-asetus

mukaan luettunaviidenEU-norminmuodostamastakokonaisuudesta.Turvapaik-

kamenettelyjäkoskevalladirektiivillä314pyritäänluomaanyhdenmukainenjärjes-

telmä turvapaikkahakemustenkäsittelyyn.Vastaanotto-olosuhteitakoskevalladi-

rektiivillä315pyritäänvarmistamaanriittävänhyvätjayhdenmukaisetvastaanotto-

308Eurooppa-neuvosto1999,kappaleet13–15. 309Guildetal.2015b,s.58.310Asetus604/2013. 311Ibid.,artikla49.312Asetuksen johdanto-osan 13 kohdanmukaisesti asetusta sovellettaessa tulisi ylipäätään ottaaensisijaisestihuomioonlapsenetu.Lapsenetuaarvioitaessatulisihuomioida”erityisestialaikäisenhyvinvointijasosiaalinenkehitys,turvallisuusnäkökohdatsekäalaikäisennäkemyksethänenikän-säjakehitystasonsamukaisesti,mukaanlukienhänentaustansa”.313Asetus604/2013,artiklat2,4–6,23,27–28.314Direktiivi2013/32.315Direktiivi2013/33.

51

olotkaikkiallaunionissa.Asemanmäärittelyäkoskevassadirektiivissä316määritel-

lään perusteet kansainvälisen suojelunmyöntämiselle. Eurodac-asetuksella317on

perustettuEU:nsormenjälkitietokanta.318

Euroopankomissiojättitoukokuussa2016ehdotuksensaniinsanotuksiDublinIV

-asetukseksi,jokakorvaisiDublinIII-asetuksen.Komissionmukaantavoitteenaon

tehdäEuroopanyhteiseenturvapaikkajärjestelmäänmittavauudistus, johonkuu-

luumyösEurodac-asetuksenkorvaaminenuudellajaEuroopanturvapaikkaviras-

tonperustaminen.Ehdotuksentavoitteinaonerityisesti:1)”parantaajärjestelmän

kykyätehokkaastimäärittääyksiainoajäsenvaltio,jokavastaatietynkansainvälis-

täsuojeluakoskevanhakemuksenkäsittelystä”,2)”varmistaaoikeudenmukainen

vastuunjakojäsenvaltioidenvälillätäydentämällänykyistäjärjestelmääkorjaavalla

jakomekanismilla, jokakäynnistyisi automaattisesti tilanteissa, joissa jäsenvaltiot

joutuisivatkäsittelemäänsuhteettomansuurtaturvapaikanhakijoidenmäärää”, ja

3) ”ehkäistä väärinkäytöksiä ja hakijoiden edelleen liikkumista EU:ssa erityisesti

asettamalla hakijoille selkeästi velvollisuus tehdä hakemuksensa jäsenvaltiossa,

johon he ovat ensiksi tulleet, ja jäädä jäsenvaltioon, jonka onmääritetty olevan

vastuussahakemuksenkäsittelystä”.319

EhdotetunasetuksenmerkittävimmätmuutoksetsuhteessaDublinIII-asetukseen

ovat korjaavan jakomekanismin perustaminen,320perheenjäsenten määritelmän

laajentaminen sisällyttämällä käsitteeseenmyös hakijan sisarukset, velvollisuuk-

sien asettaminen hakijalle ja seuraukset velvollisuuksien noudattamatta jättämi-

sestä,321 nopeutettu menettely tietyissä tilanteissa,322esiprosessin perustami-

316Direktiivi2011/95.317Asetus603/2013.318EU:Euroopankomissio2014,s.2–3.319EU:Euroopankomissio2016,s.2–3.320Korjaava jakomekanismi liittyy tilanteeseen, jossa jokin jäsenvaltioonvastaanottanutsuhteet-tomansuurenmäärän turvapaikkahakemuksia, joidenkäsittelystä seon itsevastuussa. Jokaisellajäsenvaltiollaonomaviiteluku,jokaperustuupuoliksivaltionväkilukuunjapuoliksibruttokansan-tuotteeseen. Korjaava jakomekanismi aktivoituu, jos turvapaikkahakemusten määrä ylittää 150prosenttiavaltionviiteluvusta.Kaikkijakomekanisminaktivoitumisenjälkeisetuudetturvapaikka-hakemuksetjaetaanDublin-valtioidenkesken.Ibid.,s.70–72.321Ehdotuksen mukaan luvattomasti jäsenvaltioiden alueelle tulleen tai jäsenvaltiossa laillisestioleskelevanhenkilönontehtävähakemusjäsenvaltiossa,johonhäntuliensin,joshänhaluaahakeakansainvälistäsuojelua.Turvapaikanhakijallaolisimyösvelvoiteesittää”puhuttelunaikanakaikkihakemuksenkäsittelystävastuussaolevanjäsenvaltionmäärittämisenkannaltaolennaisetseikatjatiedotjatehtäväyhteistyötä”.Joshakijaeinoudataensinmainittuavelvollisuutta,hakemuskäsitel-läännopeutetussamenettelyssä.Ibid.,s.42–43.

52

nen323jamenettelyn eri vaiheidenmääräaikojen lyhentäminen. Perusteiden hie-

rarkkisuussensijaansäilyysamanlaisena.Osaanperusteistatuleepieniämuutok-

sia.324Ehdotuksessakorostetaansitä,että”oikeushakeakansainvälistäsuojeluaei

sisällähakijanoikeuttavalitakansainvälistäsuojeluakoskevanhakemuksenkäsit-

telystävastuussaolevanvaltio”.325

3.2.Järjestelmäntarkoitus

3.2.1.Järjestelmäntavoitteetjaperusteidenhierarkia

Dublin III -asetus muodostaa Dublin-järjestelmän kulmakiven. Dublin III -

asetuksentarkoituksenaonmääritellämahdollisimmannopeastijayksiselitteises-

ti turvapaikkahakemuksenkäsittelystä vastuussaolevaDublin-jäsenvaltio ja var-

mistaahakijoilletehokaspääsyturvapaikkamenettelyyn.326Näinestetäänse,ettei

turvapaikanhakijoita vain siirrellä jäsenvaltiosta toiseen, ilman että yksikään jä-

senvaltio ottaisi vastuuta hakemuksen käsittelystä (refugees in orbit -ilmiö).327

Toisena tavoitteenaonestää turvapaikkamenettelyjenväärinkäyttöä eli sitä, että

turvapaikanhakija jättää useita turvapaikkahakemuksia eri jäsenvaltioissa. Muu-

toin turvapaikanhakija voisi paitsi pidentää oleskeluaan jäsenvaltioiden alueella

myösparantaamahdollisuuksiaansaadaturvapaikkaedesjostainjäsenvaltiosta.328

322Esimerkiksijoshakijankatsotaan”olevanvaaraksijäsenvaltionkansalliselleturvallisuudelletaiyleiselle järjestykselle”, hänen katsotaan tulevan turvallisesta kolmannestamaasta tai jos hän einoudata edellisessä alaviitteessä mainittua velvollisuuttaan tehdä turvapaikkahakemus tietyssävaltiossa.Ibid.323Kyseinenprosessi tapahtuuennenhakemuksestavastuussaolevan jäsenvaltionmäärittämistä.Siinä tarkistetaan, puuttuvatko turvapaikkahakemukselta ”käsiteltäväksi ottamisen edellytyksetsillä perusteella, että hakija on tullutmaahan ensimmäisestä turvapaikkamaasta tai turvallisestakolmannestamaasta”.Ibid.,s.15,42.324Ibid.,s.15–20,39,42–43,47–51,70–72.325Ibid., s. 44. Hruschkanmukaan ylipäätään useimmat ehdotetuista muutoksista pyrkivät teke-määnturvapaikanhakijallaselväksisen,ettähänelläeioleoikeuttavalitahakemuksenkäsittelystävastuussaolevaavaltiota.Hruschka2016,kappale11.Ehdotusonsaanutpaljonkritiikkiäosakseen.Progin-Theuerkaufinmielestä ehdotuksenmukainen asetus asettaisi suurimman taakan edelleenEU:n ulkorajoille. Hän ei usko, että jakomekanismia sovellettaisiin lainkaan, koska viitelukuja eisaavutettaisi.Tätähänperusteleesillä,ettäTurkkikatsottaisiinturvalliseksivaltioksi,jotenTurkinkauttatulleetturvapaikanhakijatpalautettaisiinhetiesiprosessinjälkeensinne.Esiprosessintakiaturvapaikkahakemuksen saaminen käsiteltäväksi vaikeutuisi muutenkin entisestään. Progin-Theuerkauf 2016, kappaleet 15–16. ECREn kritiikki kohdistuumuunmuassa esiprosessiin ja no-peutettuunprosessiin.ECREnmielestänetulisipoistaa,koskanesivuuttavatperhesiteidenmerki-tyksen,luovatuudentyöläänprosessivaiheenjalisäävätulkorajavaltioidentaakkaa.ECRE2016,s.2.Ks.myösProAsyl2016.326Asetus604/2013,johdanto-osankohta5.327Brekke&Brochmann2015,s.147.328Battjes2006,s.387–388;EU:Euroopankomissio2008,s.3.

53

Dublin-järjestelmässäpyritäänyllämainittuihintavoitteisiinsiten,ettäyksiainoa

jäsenvaltio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Turvapaikanhakijan nä-

kökulmasta katsottuna voidaan sanoa, että joku jäsenvaltio on aina velvollinen

käsittelemään turvapaikkahakemuksen.329Jos turvapaikkahakemuksenkäsittelys-

tävastuussaolevajäsenvaltioantaakielteisenturvapaikkapäätöksen,muutjäsen-

valtiottunnustavattämänpäätöksen.Myönteistäturvapaikkapäätöstämuutjäsen-

valtioteivätsensijaantunnusta.330

Dublin III -asetuksessamääritelläänhierarkkiset kriteerit, joidenmukaan arvioi-

daan,mikä jäsenvaltioonvastuussa turvapaikkahakemuksenkäsittelystä.331Käy-

tännössä yleisin kriteeri on ensimmäinen Dublin-jäsenvaltio, johon turvapaikan-

hakija on saapunut, vaikka tämä kriteeri onkin hierarkiassa vasta neljäntenä.332

Toinenyleisestikäytettykriteerionoleskeluluvantaiviisuminmyöntäminen.Eu-

roopanparlamentinjaneuvostonvuonna2016julkaisemassaasetusehdotuksessa

Dublin IV -asetukseksi todetaan, että ”Eurodac-tiedot ja viisumitietojärjestelmän

(VIS)tiedothyväksytääntodisteinamelkeinkaikissajäsenvaltioissa,janeovatkin

vastuun määrittämisessä yleisimmin käytetyt todisteet”. Perhesiteisiin liittyviä

perusteitasensijaan”käytettiinharvoin lähinnäsenvuoksi,ettäperheen jäljittä-

minentaitodisteidenhankkiminenperhesiteistäonvaikeaa”.Turvapaikanhakijoi-

denonkinuseinvaikeatarjotaasiakirjatodisteita,kutensyntymä-taivihkitodistus-

ta,vaikkajuurinämäolisivatkeskeisiätodisteitaperhesiteistä.333

329Asetus604/2013,artikla3,kohta1.330Guildetal.2015a,s.43.Guildetal.toteavat,ettäjosturvapaikanhakijanhakemustaeihyväksytäyhdessä jäsenvaltiossa ja hän hakee tämän jälkeen turvapaikkaa toisessa jäsenvaltiossa, toinenjäsenvaltio voi kieltäytyä tutkimasta hakemusta, koska se tunnustaa ensimmäisen jäsenvaltiontekemän kielteisen päätöksen oikeudellisen pätevyyden. Toisen jäsenvaltion tulee tämän jälkeenpyytääensimmäistävaltiotaottamaan turvapaikanhakijaDublin-järjestelmänmukaisesti takaisin.Jos turvapaikanhakijalle puolestaanmyönnetään turvapaikka ja hän siirtyy luvatta toiseen jäsen-valtioontämänjälkeenjahakeesielläturvapaikkaa,toinenjäsenvaltiovoikatsoahakemuksenpe-rusteettomaksijahylätäsentutkimattahakemusta.Guildetal.2015a,s.43.Guildetal.toteavatkintoisessajulkaisussa,ettätämäjättääturvapaikanhakijallerajatutvaihtoehdot:ensimmäisenjäsen-valtion tekemän kielteisen turvapaikkapäätöksen myötä hänet voidaan joko evätä koko unioninalueella tai hänet voidaaneristäämyönteisen turvapaikkapäätöksen tehneen jäsenvaltion rajojensisään.Tämäsaattaakinmotivoidaturvapaikanhakijoitasiirtymääntoiseenjäsenvaltioontekemäänsiellä turvapaikkahakemus, jos pakolaisstatuksen saaneiden olot ensimmäisessä valtiossa ovatselvästipuutteelliset.Guildetal.2015b,s.30.Osaturvapaikanhakijoistamyöstiedostaa,ettätietys-sä jäsenvaltiossa turvapaikkahakemuksen menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuinjossakinmuussajäsenvaltiossa.331Asetus604/2013,artikla7,kohta1.332Guildetal.2015b,s.17.333EU:Euroopankomissio2016,s.9–10.

54

Yksinkertaistetustihierarkiaonseuraava:334

1.Alaikäiset: Jos hakija on ilmanhuoltajaa oleva alaikäinen, hakemuk-

sen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa hänen asetuksessa

määriteltyperheenjäsentaisukulainenlaillisestioleskelee,mikälitämä

onalaikäisenedunmukaista.

2.Kansainvälistäsuojeluasaavattaihakevatperheenjäsenet:Joshakijal-

laonperheenjäsen,jonkaonsallittuoleskellajäsenvaltiossakansainvä-

listä suojelua saavanahenkilönä tai perheenjäsenen turvapaikkaa kos-

kevaahakemustaeiolevieläratkaistu,kyseinenjäsenvaltioonvastuus-

sahakemuksesta.

3.Oleskelulupientaiviisumienmyöntäminen:Joshakijallaonvoimassa

oleva oleskelulupa tai viisumi, hakemuksen käsittelystä on vastuussa

luvan tai viisumin myöntänyt jäsenvaltio. Oleskeluluvan tai viisumin

myöntänyt jäsenvaltioonvastuussahakemuksenkäsittelystämäärätyn

ajanmyössiitähetkestä,kunoleskeluluvantaiviisuminvoimassaoloon

päättynyt.

4.Maahantuloja/taioleskelu:Jostodisteidenperusteellavoidaantode-

ta,ettähakijaonylittänytjäsenvaltionrajanluvattomastimaitse,merit-

se tai lentoteitse kolmannesta maasta käsin, turvapaikkahakemuksen

käsittelystä vastaa se jäsenvaltio, johon henkilö on tällä tavoin tullut.

Tämä vastuu päättyy vuoden kuluttua luvattomasta rajan ylittämises-

tä.335

5.Viisumivapaamaahantulo:Joskolmannenmaankansalainentaikan-

salaisuudetonhenkilösaapuusellaisenjäsenvaltionalueelle,jossahäntä

koskeva viisumipakko on poistettu, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa

turvapaikkahakemuksenkäsittelystä.

334Ks.tarkemminasetus604/2013,artiklat7–15.335EhdotuksessaDublin IV -asetukseksi tämä vuodenmääräaika onpoistunut. EU: Euroopan ko-missio2016,s.50–51.Tämätarkoittaisisitä,ettäEU:nrajavaltioidenvastuutällaistensiirtolaistenmahdollisten turvapaikkahakemusten käsittelystä ei loppuisi koskaan, ellei luonnollisesti jokintoinenperustesiirtäisivastuuta toiselle jäsenvaltiolle tai toinen jäsenvaltioottaisivastuutahake-muksestavapaaehtoisesti.

55

6. Hakemuksen tekeminen lentokentän kansainvälisellä kauttakulku-

alueella:Joskolmannenmaankansalainentaikansalaisuudetonhenkilö

tekeeturvapaikkahakemuksen jäsenvaltion lentokentänkansainvälisel-

lä kauttakulkualueella, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen

käsittelystä.

7. Josmikään yllämainituista kriteereistä ei sovellu, turvapaikkahake-

muksenkäsittelystäonvastuussaensimmäinenjäsenvaltio,jossaturva-

paikkahakemusonjätetty.336

Jos turvapaikanhakija hakee turvapaikkaa valtiossa, joka ei ole Dublin III -

asetuksenmukaisestivastuussahakemuksenkäsittelystä,kyseinenvaltiovoipyy-

tää hakemuksesta vastuussa olevaa jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan. Vas-

taanottopyynnönesittävänjäsenvaltiononaloitettavasiirtoprosessisäädetynajan

kuluessa,muutoinvastuusiirtyysilleitselleen.337Vastaanottopyyntöäesittäessään

valtiontuleeesittääasetuksessasäädetyt todisteet, jotkaosoittavat,ettävastaan-

ottavavaltio todellisuudessaonvastuussahakemuksenkäsittelystä.338Todisteina

toimivatmuunmuassayllämainitutperhesiteet,oleskelulupa,viisumijamaahan-

tulo.Josvastaanottopyyntööneivastatasäädetyssäajassa,vastaanottopyyntökat-

sotaan hyväksytyksi ja vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä siirtyy vas-

taanottavalle valtiolle.339Siirrettävällä turvapaikanhakijalla on mahdollisuus ha-

keamuutostasiirtopäätökseentaisenuudelleenkäsittelyätuomioistuimessa.340

Jotta Dublin-järjestelmä voisi toimia optimaalisesti, palauttavan jäsenvaltion vi-

ranomaisten on pystyttävä luottamaan siihen, että vastaanottavan jäsenvaltion

viranomaiset käsittelevät turvapaikkahakemuksen asianmukaisesti.341Tätä vaati-

mustaeipoistaedesmahdollisuushyödyntääDublin III -asetuksenniinsanottua

suvereenisuuslauseketta. Suvereenisuuslausekkeenmukaankukin jäsenvaltio voi

336Asetus604/2013,artikla3,kohta2.337Ibid., artikla21,kohta1.Yleissääntönäon, että jäsenvaltionon tehtävävastaanottopyyntövii-meistäänkolmenkuukaudenkuluessaturvapaikkahakemuksenjättämispäivästä. JoshakijastasensijaansaadaanEurodac-osuma,pyyntöonlähetettäväjokahdenkuukaudenkuluessaosumansaa-misesta.338Ibid.,artikla21,kohta3.339Ibid.,artikla22,kohdat1,7.Pyyntöönonvastattavapääsääntöisestikahdenkuukaudenkulues-sapyynnönvastaanottamisesta.340Ibid.,artikla27.341Goudappel&Raulus2011,s.4.

56

päättääkäsitelläturvapaikkahakemuksenitse,vaikkaseeiolisisiitävastuussa.342

Jäsenvaltioillaontämämahdollisuusaina,eikäseoleriippuvainenturvapaikanha-

kijantaitoisenjäsenvaltionsuostumuksesta.Jäsenvaltioillaontätenmyösitsenäis-

tä harkintavaltaa. Dublin-järjestelmään ei ole missään vaiheessa kuulunutkaan

ehdotonta velvollisuutta palauttaa turvapaikanhakija hakemuksen käsittelystä

vastuussaolevaanDublin-valtioon.

3.2.2.Eurodac-järjestelmä

DublinIII-asetustatukeeerityisestiEurodac-järjestelmä,jonkamukaisestikaikilta

vähintään 14-vuotiailta laittomasti maahan tulleilta sekä turvapaikkaa hakevilta

henkilöiltäotetaan sormenjäljet, jotka siirretäänEurodac-tietojärjestelmään. Sor-

menjälkitietoja vertaamalla voidaan varmistua turvapaikanhakijan henkilöllisyy-

destäjatarkistaaturvapaikkahakemuksenkäsittelystävastuussaolevajäsenvaltio

ja onko henkilö mahdollisesti jo tehnyt turvapaikkahakemuksen jossain Dublin-

jäsenvaltiossa.343Jos turvapaikanhakijaonsaapunut laittomastiEurooppaan,eikä

hänelläoleperhesiteitäkansainvälistäsuojeluasaaviin,Eurodac-rekisteröintisaat-

taalopultamäärittäähakemuksenkäsittelystävastuussaolevanjäsenvaltion.

Turvapaikanhakijatovatmonestitietoisiasiitä,ettähevoivatlähtökohtaisestiha-

kea turvapaikkaa vain siinä valtiossa, johon he ensimmäisenä Euroopassa tule-

vat.344Tämä saattaakin motivoida turvapaikanhakijoita välttelemään Eurodac-

rekisteröintiätietyissäjäsenvaltioissa,joshehaluavattehdäturvapaikkahakemuk-

sensa jossain muussa jäsenvaltiossa. Walkila onkin todennut kärjistetysti, että

”turvapaikanhakijat pyrkivät tunnetusti salaamaanmatkareittinsä, viimeisimmän

oleskelupaikkansataiyhdestäjäsenvaltiostatoiseentapahtuneensiirtonsa”.345

Walkilatoteaalisäksi,että”tarpeellistenasiakirjojenpuuttuessajahakijanhenki-

löllisyydensekämatkareitinjäädessänäinepäselväksi,toisenjäsenvaltionsaami-

342Asetus604/2013,artikla17.343Asetus603/2013,artiklat1,9,14,17.344UNGeneralAssembly2012,s.17.345Walkila2011,s.354.

57

nen vakuuttuneeksi sille kuuluvasta vastuusta on usein vaivalloista”.346Dublin-

järjestelmä saattaa toisaaltamyösmotivoida sellaisia turvapaikanhakijoita, joista

onjoolemassaEurodac-rekisteröintijajoitaollaanpalauttamassaturvapaikkaha-

kemuksenkäsittelystävastuussaolevaanjäsenvaltioon,olemaanilmoittautumatta

viranomaisillejaelämäänpaperittominayhteiskunnanulkopuolella.

3.3.PalautuskieltoDublin-järjestelmässä

3.3.1.OletusmuidenDublin-valtioidenturvallisuudesta

Dublin III -asetuksen johdanto-osassa todetaan, että EUpyrkii kohti yhteistä eu-

rooppalaistaturvapaikkajärjestelmää, jokaperustuuvuoden1951Genevenpako-

laissopimuksen, sellaisena kuin se on täydennettynä vuoden 1967 pöytäkirjalla,

täysimääräiseensoveltamiseenjapalautuskiellonnoudattamiseen.Asetuksenjoh-

danto-osassatodetaanlisäksi,että”jäsenvaltioita,jotkakaikkinoudattavatpalaut-

tamiskiellon periaatetta, pidetään kolmansien maiden kansalaisille turvallisina

maina”.347Koko Dublin-järjestelmä perustuu oletukseen muiden jäsenvaltioiden

turvallisuudesta.348Turvallisuus perustetaan siihen muodolliseen seikkaan, että

Dublin-valtiot ovat osapuolina sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa että Ge-

neven pakolaissopimuksessa, joissa määrätään muun muassa palautuskiellosta.

Kyseonkeskinäisestäluottamuksesta,jokaonylipäätäänEU-valtioidenyhteistyön

perusta. Jäsenvaltiot luottavat siihen, ettämuut jäsenvaltiot kunnioittavat turva-

paikanhakijoidenihmisoikeuksia.349

Tämäntyyppistenoletusten(turvallisuudesta)käytöntarkoituksenaonmuunmu-

assa turvapaikkamenettelyjen nopeuttaminen.350Samalla käytännössä oletetaan,

etteivätpalautuksetDublin-järjestelmänpuitteissajohdapalautuskiellonrikkomi-

seen.351Tällainenoletusonkuitenkinvaarallinen, silläDublin-järjestelmää luota-

essaeihuomioitutaihaluttuhuomioida,ettäjäsenvaltioteivätvälttämättänoudata

346Ibid.Walkilakuitenkinkorostaa,että”käytännönviranomaistoimintaanliittyvistähankaluuksis-ta huolimatta turvapaikanhakijoita tulee kohdella mahdollisen kansainvälisen suojelun tarpeenomaavinahenkilöinä,eikärikoksentekijöinä”.347Asetus604/2013,johdanto-osankohta3.348Moreno-Lax2012,s.4–5.349Brouwer2013,s.135,138.350Hathaway2011,s.1–2;UNHCR2001,s.9.351Moreno-Lax2012,s.4.

58

kansainvälisiäsopimuksia, joiden jäseniäne itseovat.352Nollinmukaanoletusten

tarkoituksenaonvähentäämonimutkaisuutta,muttaDublin-järjestelmäänkuulu-

vat oletukset toimivat päinvastoin.353KutenGoodwin-Gillmainiosti toteaa, ei ole

mahdollistaollatäysinvarma,etteikaikkeinhyvämaineisinkaanvaltioolisivoinut

edesyhdenkerrantuottaapakolaista.354Pelkkäkansainvälisiinsopimuksiinliitty-

minen ei takaa riittävää suojaa ihmisoikeusloukkauksia vastaan. 355 Dublin-

järjestelmä itsessään tavallaanmahdollistaapalautuskiellonperiaatteen rikkomi-

sen.356Dublin-valtioiden käytännössä palautuskieltoa ei olekaan noudatettu täy-

simääräisesti.357

Senarviointi,onkoDublin-järjestelmänmukainenpalautuslaillinenkansainvälisen

oikeudenmukaan, onNollinmukaanmonimutkainen operaatio.Hännäkee siinä

kolmevaihetta.Ensintuleearvioida,onkoturvapaikanhakijallasuorariski(direct

risk) joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi kotimaas-

saan.Tämäedellyttääkattavaaaineellistatutkimusta.Joshakijallavoidaankatsoa

olevansuorariski,edetääntoiseenvaiheeseen.Toisessavaiheessaarvioidaan,on-

kohakijallaepäsuorariski (indirect risk)vastaanottavassaDublin-valtiossa.Epä-

suorallariskillätarkoitetaanriskiäsiitä,ettävastaanottavavaltiolähettäähakijan

edelleen hänen kotimaahansa. Toisessa vaiheessa valtion tulee analysoida vas-

taanottavanDublin-valtion lainsäädäntö ja käytäntö suhteessahakijankaltaiseen

henkilöön. Jos on olemassa epäsuora riski, että hakija lähetetään edelleen koti-

maahansa, edetään kolmanteen vaiheeseen. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan,

onkohenkilöäkotimaassaodottavakohtelupalautuskiellonkansainvälisenmerki-

tyksenvastaista.Jospalautuseirikopalautuskieltoa,Dublin-siirtoonlaillinen.Jos

sepuolestaan rikkoopalautuskieltoa,palauttavavaltio rikkoisi kansainvälistäoi-

keutta. Siinä tapauksessa palauttavan valtion tulee soveltaa suvereenisuuslause-

ketta.358

352Atak&Crépeau2013,s.246;Lieven2012,s.227.Esimerkiksipelkästäänse,ettäpalauttaminentapahtuutoiseenEIS-sopimusvaltioonei tarkoitasitä,etteiköEIS3artiklaavoisi tuolloin loukata.Pölönen2012a,s.374.353Noll2001,s.182.354Goodwin-Gill1992,s.248:”Howcanwebesufficientlysurethateventhemostrespectableandreputableofregimeshasnot,justthisonce,producedarefugee?”355Pakolaisneuvonta2011.356Mink2012,s.123.357Battjes2006,s.420;Mink2012,s.120.Ks.myösEU:Euroopankomissio2016,s.2.358Noll2001,s.181–182.Ks.myösMoreno-Lax2012,s.28–29.

59

AiemminmainitussaT.I.-ratkaisussa EIT totesi, että Dublin-jäsenvaltio ei voi au-

tomaattisesti nojata Dublin-järjestelmän sisältämiin vastuunmäärittämissääntöi-

hin.359M.S.S.-ratkaisussa EIT tarkensi tätä näkemystä toteamalla, että Dublin-

asetusta sovellettaessa jäsenvaltioiden tulee varmistua siitä, että vastaanottavan

jäsenvaltion turvapaikkaprosessi tarjoaariittävät takeet,ettei turvapaikanhakijaa

palautetasuoraantaivälillisestimaahan,jossahänvoijoutuaEIS3artiklanvastai-

senkohtelunkohteeksi.EITjatkoi,ettäkotimaistenlakienolemassaolojaliittymi-

nen kansainvälisiin sopimuksiin eivät takaa riittävää suojaa kaltoinkohtelua vas-

taan, kun luotettavien lähteidenmukaanvaltionviranomaisetovat joko itsehar-

joittaneettaisietäneettoimintaa,jokaontäysinEIS:nperiaatteidenvastaista.360

DublinII-asetuksessaeimainittu,onkooletusmuidenDublin-jäsenvaltioidentur-

vallisuudestaehdotonvaionkosekumottavissa.361Euroopanunionintuomioistuin

(jatkossaEUT) otti kuitenkin tähän kantaa. EUT:nN.S. jaM.E. -ratkaisussa tode-

taan,ettäpelkkäkansainvälistensopimustenratifiointieitakaakyseistensopimus-

ten noudattamista. Niinpä oletusmuiden jäsenvaltioiden turvallisuudesta on ku-

mottavissa.362LähtökohtanaonkuitenkinoletusmuidenDublin-valtioidenturval-

lisuudestakolmansienmaidenkansalaisille.

3.3.2.DublinIII-asetuksenuudistus

UudenDublinIII-asetuksen3artiklan2kohdan2alakohtamerkitseeuudistusta

suhteessaDublinII-asetukseennimenomaanpalautustenosalta:

”Jos hakija onmahdotonta siirtää jäsenvaltioon, joka on alunperinni-

mettyhakemuksenkäsittelystävastuussaolevaksijäsenvaltioksi,koska

on perusteltuja syitä katsoa, että kyseisessä jäsenvaltiossa on turva-

paikkamenettelyssä ja hakijoiden vastaanotto-olosuhteissa systeemisiä

puutteita, jotkasaattavat johtaaEuroopanunioninperusoikeuskirjan4

artiklassa tarkoitettuun epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun,

määrittämisestävastaavanjäsenvaltiononjatkettavaIIIluvussavahvis-

tettujen perusteiden tarkastelua senmäärittämiseksi, voidaanko jokin

359EIT:T.I.v.Yhdistynytkuningaskunta(43844/98),s.15.360EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappaleet342,353.361Moreno-Lax2012,s.5.362EUT:N.S.jaM.E.v.Yhdistynytkuningaskunta(C411/10;C493/10),kappaleet80,103–104.

60

toinen jäsenvaltio nimetä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi

jäsenvaltioksi.”

Mainittu artikla asettaa palauttavalle valtiolle vastuun varmistua vähintään siitä,

onko vastaanottavan Dublin-valtion turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotto-

olosuhteissa systeemisiä puutteita. Jos henkilöä ei tämän artiklan soveltumisen

myötävoidasiirtäämihinkäänmuuhunDublin-valtioon,tuleepalauttavastavalti-

osta turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.363Ippolito kui-

tenkinharmittelee,ettälainsäätäjäeioleselventänyt,millaisissaoloissavoisiolla

kyse systeemisistä puutteista.364Dublin II -asetuksessa, puhumattakaanDublinin

yleissopimuksesta,eisamansisältöistäartiklaaollut.Vastaavaperiaateonkuiten-

kinmuotoutunutjoaiemminEIT:nM.S.S.-ratkaisuaseuranneessaEUT:nN.S.jaM.E.

-ratkaisussa. N.S. jaM.E. -ratkaisu onkin yllä mainitun artiklakohdan esikuva.365

N.S.jaM.E. -ratkaisunmukaanDublin-valtioeivoi siirtää turvapaikanhakijaa tur-

vapaikkahakemuksenkäsittelystävastuussaolevaanDublin-valtioon, josseeivoi

olla tietämätönsiitä, ettävastaanottavanvaltion ”turvapaikkamenettelyyn ja tur-

vapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteisiin liittyvät systeemiset puutteet ovat

uskottavia perusteita uskoa, että turvapaikanhakija altistuisi todelliselle vaaralle

joutuaperusoikeuskirjan4 artiklassa tarkoitetunepäinhimillisen taihalventavan

kohtelunkohteeksi”.366

N.S. jaM.E. -ratkaisun ongelmana on pidetty sen sanamuotoa. Yhden tulkinnan

mukaan EUT loi uuden vaatimuksen verrattunaM.S.S.-ratkaisuun. Tämän tulkin-

nan mukaan vain todisteet systeemisistä puutteista voisivat kumota oletuksen,

jonkamukaan jäsenvaltiotnoudattavatkansainvälisiävelvoitteitaanpakolaisia ja

turvapaikanhakijoitakohtaan.Monet jäsenvaltiotovatkintoimineettämäntulkin-

nanmukaisesti.367Costellokuitenkintyrmäätämäntulkinnan,koskaEUT:llaeiole

valtuuksiatulkitaperusoikeuskirjan4artiklaatavalla,jokaheikentääEIT:ntulkin-

taaEIS3artiklansuhteen.M.S.S.-ratkaisussaEITtokivahvistisysteemistenpuut-

teidenolemassaolon,muttaniidenolemassaoloeiollutEIS3artiklanrikkomisen

edellytyksenä. Lisäksi, CostellonmukaanEUTpainottiN.S.jaM.E. -ratkaisussaan,

363Asetus604/2013,artikla3,kohta2,alakohta3. 364Ippolito2013,s.270.365Ibid.366EUT:N.S.jaM.E.v.Yhdistynytkuningaskunta(C411/10;C493/10),kappaleet86,94.367ELENA2015,s.3.

61

ettäsenimenomaisestinoudattiM.S.S.-ratkaisua.Costellonmukaanolisikinsuosi-

teltavampaatulkitaN.S.jaM.E.-ratkaisuasiten,ettäsysteemistenpuutteidenmah-

dollinenolemassaoloonvainosatapauksenarviointia.HänenmukaansaEIS3ar-

tiklanvastaisenkohtelunuhkaeiolesensuurempitaipienempiliittyipäsesitten

systeemisiintaiepäsysteemisiintekijöihin.368

Euroopankomissioehdotti,ettäDublinIII-asetukseensisällytettäisiinartikla,joka

koskee siirtojen väliaikaista keskeyttämistä. Ehdotuksen mukaan komissio voisi

jokoomastataijäsenvaltionaloitteestakeskeyttääkaikkiDublin-siirrotjäsenvalti-

oon,jossa”vallitsevatolosuhteetsaattavatjohtaasiihen,ettäkansainvälistäsuoje-

luahakevienhenkilöidensuojeluntasoeivastaayhteisön lainsäädännössä jaeri-

tyisestiturvapaikanhakijoidenvastaanottoajäsenvaltioissakoskevistavähimmäis-

vaatimuksista annetussa direktiivissä –– ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja

vaatimuksia”.Euroopankomissioehdottilisäksi,ettäjäsenvaltio,jonkavastaanot-

tokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poik-

keuksellisensuurirasitus,voisipyytääDublin-siirtojenkeskeyttämistäkomissiol-

ta.369Ehdotetut kohdat eivät kuitenkaan päätyneet lopulliseen versioon. Osa jä-

senvaltioistaolisitämieltä,ettäartiklaheikentäisiDublin-järjestelmäntoimivuut-

ta.370Alkuperäiseenehdotukseeneisensijaansisältynytyllämainittua3artiklan2

kohdan2alakohtaa.KyseinenkohtaonsäilytettyidenttisenäehdotuksessaDublin

IV-asetukseksi.371

3.4.Dublin-järjestelmänaiheuttamaEuroopansulkeutuminen

SiirtolaistenihmisoikeuskysymyksiinerikoistunutYK-asiantuntijaFrançoisCrépe-

auontodennut,ettärajavalvontaajapaperitontasiirtolaisuuttakoskevathaasteet

eivätoleEU:lleuusitaiainutlaatuinenilmiö.Vainoapakenevattaiparempiatule-

vaisuuden näkymiä etsivät siirtolaiset ovat aina ylittäneet rajoja ympäri maail-

maa.372EU:ssakansalaistensisäistävapaataliikkuvuuttaovatkuitenkintäydentä-

neet tiukat turvatoimetEU:nulkorajoilla.Eurooppaa saatetaankinkutsua linnak-

368Costello2012,s.89.369EU:Euroopankomissio2008,s.53–54.370O’Nions2014,s.93–94.371EU:Euroopankomissio2016,s.41–42.372UNGeneralAssembly2012,s.3.

62

keeksitailinnoitukseksi(FortressEurope).373Tiukanrajavalvonnantarkoituksena

on osaltaan estää paperittomien siirtolaisten tulo maahan ja siten pääsy turva-

paikkaprosessiin.374Valtioidenrajavalvontaanlaittamatresurssittarkoittavatkui-

tenkin samalla, että paperittomat siirtolaiset ottavat yhä enemmän riskejä pääs-

täkseen rajan yli.375He valitsevat yhä vaarallisempia meri- ja maareittejä, mikä

puolestaanhyödyttääerityisestiihmissalakuljettajia.376

Valtioillasaattaavälilläollahaastavatehtävänoudattaakansainvälisiäsopimuksia

ja toisaalta turvata samanaikaisesti omia rajojaan. EIT totesiM.S.S.-ratkaisussa,

ettävaltiotvoivatestäälaitontamaahantuloa,muttaniidenpitääsamallanoudat-

taa kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat erityisesti pakolaissopimuksesta ja

Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. EITmyönsi, että valtioilla on oikeutettu in-

tressi estää yhä lukuisammat yritykset kiertää maahanmuuttorajoituksia, mutta

tämä ei saa riistää turvapaikanhakijoilta yllä mainittujen sopimusten tarjoamaa

suojaa.377Kuten Goodwin-Gill toteaa, tarkoitus ei pyhitäminkä tahansa keinojen

käyttöä.378EITonkin todennut toistuvasti, että se tiedostaaEuroopan rajavaltioi-

denkantamantaakanjaniidenkohtaamanmaahanmuuttopaineen.Seonkuitenkin

samallakorostanut,ettäsiirtolaistentulvaeivapautavaltioitanoudattamastaEIS3

artiklaa,jokaonluonteeltaanehdoton.379

Euroopan komissio on todennut, että ”hallitsematon joukoittainen maahantulo

rasittaa jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä liikaa”,380ja tämä pitää varmasti

paikkansa.Dublin-järjestelmäänkuuluvaajatus, että turvapaikkahakemuksenkä-

sittelystä vastaa se jäsenvaltio, jolla onollut suurin rooli hakijanmaahantulossa,

kannustaa jäsenvaltioita suojaamaan mahdollisimman tehokkaasti omia rajo-

373Dembour2015,s.16;Grant2011,s.51;Lavrysen2012,s.241.374Atak&Crépeau2013,s.228–229,240.375Dembour&Kelly2011,s.5.376Grant2011,s.48.377EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappale216:”TheCourtreiteratesthattheconfine-mentofaliens,accompaniedbysuitablesafeguardsforthepersonsconcerned,isacceptableonlyinorder to enable States topreventunlawful immigrationwhile complyingwith their internationalobligations,inparticularunderthe1951GenevaConventionrelatingtotheStatusofRefugeesandtheEuropeanConventiononHumanRights.States’ legitimateconcernto foil the increasingly fre-quent attempts to circumvent immigration restrictions must not deprive asylum-seekers of theprotectionaffordedbytheseconventions––.”378Goodwin-Gill2013,s.654.379EIT:HirsiJamaaynnämuutv.Italia(27765/09),kappaleet122,176;Khlaifiaynnämuutv.Italia(16483/12),kappale184;M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappale223.380EU:Euroopankomissio2016,s.2.

63

jaan.381Dublin-valtioiden välisen todellisen taakanjaon puuttuminen onkin osal-

taanvaikuttanutEU:nrajavaltioiden joennestääntiukanrajavalvonnantiukentu-

miseen. Tiukentuneen rajavalvonnan seurauksena on kuitenkin ollut pakolaisso-

pimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa olevan palautuskiellon rikko-

minen.382Muunmuassameritse laittomasti saapuvia siirtolaisia on pysäytetty ja

käännytetty takaisin jo ennen kuin he ovat ehtineet saapua valtion alueelle.383

Esimerkiksi Libyasta Italiaan laittomasti saapuneita siirtolaisia on palautettu

summaarisestitakaisinlähtömaahan.384

EIT:n Hirsi Jamaa -tapauksessa Italian rajavalvontaviranomaiset pysäyttivät

6.5.2009VälimerelläLibyastatulleitaSomalianjaEritreankansalaisia japalautti-

vatheidättakaisinLibyaantutkimattalainkaan,ovatkohekansainvälisensuojelun

tarpeessa. Italian hallituksenmukaan Libya oli turvallinenmaa. Italian silloinen

sisäministeri RobertoMaroni perusteli kyseisenlaista toimintaa Italian ja Libyan

väliselläsopimuksella,jokaolitullutvoimaan4.2.2009.Maroninmukaantoiminta

olierittäintehokaskeinopaperittomansiirtolaisuudenestämiseen.Italianrajaval-

vontaviranomaiset suorittivat yhteensä yhdeksän vastaavanlaista operaatiota

vuonna 2009.385EIT totesi, että asianosaiset olivat olleet Italian lainkäyttövallan

alaisia ollessaan Italian rajavalvontaviranomaisten aluksessa. EIT vahvisti Italian

rikkoneensekäEIS3artiklaaettäEIS:nneljännenpöytäkirjan4artiklaa,jokakiel-

tää ulkomaalaisten joukkokarkotuksen.386Tämä oli vasta toinen kerta, kun EIT

katsoijäsenvaltionrikkoneenEIS:nneljännenpöytäkirjan4artiklaa.387

ErityisenongelmallistapalautuksissaLibyaanonse,ettäLibyaeioleGenevenpa-

kolaissopimuksen eikä vuoden 1967 pöytäkirjan jäsenvaltio.388Goudappelin ja

RauluksenmielestäLibyallaeitätenolemyöskäänkansainvälistävelvoitettatarjo-

ta suojaa turvapaikanhakijoille tai noudattaa palautuskiellon periaatetta.389Jos

palautuskiellonperiaatettapidetäänjuscogens-normina,niinLibyantuleenoudat-

381Mouzourakis2014,s.11.382Mink2012,s.120–121;ProAsyl2013,s.4,11,14–15.383Grant2011,s.54;Mink2012,s.120–121.384Goudappel&Raulus2011,s.12.385EIT:HirsiJamaaynnämuutv.Italia(27765/09),kappaleet9,11–14,97.386Ibid.,kappaleet76–82,136–138,186.387EnsimmäinenoliČonkav.Belgia(51564/99).388UN:MultilateralTreatiesDepositedwiththeSecretary-General.389Goudappel&Raulus2011,s.12.

64

taapalautuskiellonperiaatetta,vaikkaseeioleliittynytkumpaankaanyllämaini-

tuistasopimuksista.Eriasiakuitenkinon,noudattaakoLibyasitäkäytännössä.

SamoinTurkistaKreikkaanlaittomastisaapuviasiirtolaisiaonpysäytettyKreikan

rajalla tai estetty tulemasta veneellä maihin.390Vaikka paperittomat siirtolaiset

olisivatonnistuneetpääsemäänKreikkaan,heidätonsiltisaatettupalauttaatakai-

sinTurkkiintutkimattalainkaan,tarvitsevatkohekansainvälistäsuojelua.391Jotta

palautuskieltovoisitoteutuakäytännöntasolla,rajavalvontaviranomaistenonsel-

vitettävä,ovatkomerelläpysäytetyttaipelastetuthenkilötkansainvälisensuojelun

tarpeessa ja suojaako heitä siten palautuskiellon periaate. Tämän selvittäminen

edellyttääkunnollistaturvapaikkamenettelyä,jotaeiolemahdollistatehdämerel-

lä.392

Vuonna2015Euroopassanähtiinturvapaikanhakijoidenmääränrajukasvu,mutta

samalla myös erinäisiä keinoja estää tai rajoittaa laitonta maahantuloa. Vuoden

2015 syksyllä eri puolilla Eurooppaa otettiin käyttöön rajatarkastukset. Unkari,

SloveniajaItävaltaalkoivatsamanasyksynäaidatarajojaan.Makedonia,Serbiaja

Slovenia ilmoittivatmarraskuussa2015päästävänsä läpi ainoastaan sellaisiapa-

kolaisia, jotka tulevatmaista, joissaonsota.Vuoden2016maaliskuussaMakedo-

nia,SerbiajaSloveniailmoittivatsulkevansarajansakokonaan.393Itävaltapuoles-

taanilmoittihelmikuussa2016,ettäsevastaanottaisi jatkossavain80turvapaik-

kahakemustapäivittäinjapäästäisipäivittäin3200ihmistäkulkemaanmaanläpi

Saksaan.394Käytännössä tällaiset kiintiöt ja rajojen sulkemiset tarkoittavat, että

kaikkieivätvoihakeaturvapaikkaa.MoniEU-jäsenvaltiorikkookinavoimestiGe-

nevenpakolaissopimusta.Saksatoisaaltapäättiollakäännyttämättämaahantule-

via syyrialaisturvapaikanhakijoita ja hyödynsi Dublin-järjestelmään kuuluvaa

mahdollisuuttakäsitellä turvapaikkahakemus, vaikkavaltioeiolisikaan siitävas-

tuussa.395

390UNHCR2014b,s.6–8.391Ibid.,s.7.392Bruin2011,s.29.393Ks.aiheestakootustiPärssinen2016.394Stenroos2016.395Pärssinen2016.

65

Yllä olevat esimerkit kuvastavat Dublin-järjestelmään liittyviä ongelmia. Vaikka

jokaisellapitäisiollaoikeusanoaturvapaikkaa,näineikuitenkaanainakäytännös-

sätapahdu.Crépeautotesivuonna2013,ettäEUpyrkiimonimutkaistenpolitiikko-

jenjaohjelmienavullavarmistamaan,ettärajavalvontaaeitoteutettaisiEU:nfyy-

sisilläulkorajoilla.EUpyrkiisensijaansiirtämäänvastuutapaperittomansiirtolai-

suuden estämisestä lähtö- tai kauttakulkumaihin.396Crépeaun kommentti oli

vuonna2016erityisenajankohtainen,kunEUneuvotteliTurkinkanssasopimuk-

sen, jonkamyötäpaperittomiensiirtolaistentuloTurkinkauttaEU:nalueellevai-

keutuimerkittävästi. Goodwin-Gillin jaMcAdaminmukaan aikana, jolloin valtiot

pyrkivät estämään turvapaikanhakijoiden tulon omalle alueelleen laatimalla luo-

via,joskinkyseenalaisia,maahantulonestäviäpolitiikkoja,kansainvälisensuojelu-

järjestelmän rakenteella ja sisällöllä on erityisen suurimerkitys.Valtioiden tulee

muistaaoikeudellisetvelvoitteet, joihinneovatvapaaehtoisesti sitoutuneet sopi-

muksienjaomienkäytäntöjensäkautta.397

396UNGeneralAssembly2012,s.14.397Goodwin-Gill&McAdam2007,s.V.

66

4.PalauttavanDublin-valtionvastuun laajuusEuroopan ihmisoi-keustuomioistuimenoikeuskäytännössä

4.1.PalauttavanDublin-valtionselvitysvastuuvastaanottavanDublin-valtionoloistaPalauttavalla Dublin-valtiolla on tietty selvitysvastuu vastaanottavan valtion tur-

vapaikkaoloista. Vastuun laajuus kuitenkin vaihtelee riippuen vastaanottavasta

valtiosta.Selvitysvastuuseensaattaakuuluamaakohtaistenraporttienhuomioimi-

nen taimahdollisesti lisäselvityksen pyytäminen suoraan vastaanottavan valtion

viranomaisilta.Tilannettahankaloittavatristiriitaisettiedotvastaanottavanvaltion

tilanteesta. Tilanne vastaanottavassa valtiossa saattaamuuttua prosessin aikana.

Myös YK:n pakolaisjärjestön kannanotolle vastaanottavan valtion turvapaikkati-

lanteesta tulee antaa jotainmerkitystä. EIT on ottanut omassa oikeuskäytännös-

säänkantaaerityisestiKreikan,ItalianjaUnkarinturvapaikkajärjestelmientoimi-

vuuteenjapuutteisiin.

4.1.1.EIT:noikeuskäytännönkehittyminen

4.1.1.1.LähtökohtanaK.R.S.-ratkaisu

EITantoiratkaisunsaK.R.S.-tapauksessa2.12.2008.Tapauksessaolikyse iranilai-

sesta turvapaikanhakijasta, jokaoli tullutKreikankautta11.11.2006Yhdistynee-

seen kuningaskuntaan, josta hän haki turvapaikkaa. Yhdistynyt kuningaskunta

katsoi, että Kreikka oli vastuussa hakemuksen käsittelystä ja pyysi Dublin II -

asetuksen mukaisesti Kreikkaa ottamaan turvapaikkahakemuksen käsiteltäväk-

seen.Kreikkasuostuivastaanottopyyntöönjasiirtoolitarkoituserinäistenvaihei-

denjälkeensuorittaalopulta14.8.2008.398YK:npakolaisjärjestöoli15.4.2008jul-

kaistussa kannanotossaan suositellut kaikkia EU:n jäsenvaltioita pidättäytymään

toistaiseksi turvapaikanhakijoiden palautuksista Kreikkaan. Samalla se suositteli

jäsenvaltioitahyödyntämäänDublinII-asetuksensuvereenisuuslauseketta399,jon-

kamukaanjäsenvaltiovoiottaaturvapaikkahakemuksenkäsiteltäväkseen,vaikka

kyseinenvaltioeiolisikaansiitävastuussa.YK:npakolaisjärjestöolierityisestihuo-

lissaan sellaisten turvapaikanhakijoiden pääsystä turvapaikkaprosessiin, joiden

aiemmat turvapaikkahakemukset olivat keskeytyneet, koska he olivat lähteneet

398EIT:K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),s.1–3.399Asetus343/2003,artikla3,kohta2.

67

Kreikastakeskenturvapaikkaprosessin.YK:npakolaisjärjestöottiesiinmyösKrei-

kan turvapaikkahakemusten alhaiset hyväksymisprosentit ja turvapaikkapäätös-

tenheikonlaadun.400

SamoihinaikoihinYK:npakolaisjärjestönkannanotonkanssakolmekansalaisjär-

jestöä, Norwegian Organisation for Asylum Seekers (NOAS), the NorwegianHel-

sinkiCommittee(NHC)jaGreekHelsinkiMonitor(GHM), julkaisivat9.4.2008yh-

teisenraportin, jossakäsitelläänturvapaikanhakijoidenolojaKreikassa.Raportis-

satodettiinmuunmuassa,ettäturvapaikanhakijoidenpitäminenpoliisinhuostas-

saonyleinenkäytäntö,turvapaikkahakemustenkäsittelyynonkäytettyvainvähän

resursseja,vainharvatsaavatoikeudellistaneuvontaajavainharvatsaavatturva-

paikan. Raportinmukaan Kreikan turvapaikkajärjestelmä ei taannut edes turva-

paikanhakijoidenvähimmäissuojelua.Kansalaisjärjestötolivatkinsitämieltä,ettei

turvapaikanhakijoidensiirtäminenDublin-järjestelmänmukaisestiKreikkaanollut

toistaiseksi turvallista.YK:npakolaisjärjestöntapaankansalaisjärjestötsuositteli-

vatkaikkiajäsenvaltioitasoveltamaanDublinII-asetuksensuvereenisuuslauseket-

ta.401SamaasuosittelimyösAmnestyInternationalomassalehdistötiedotteessaan

27.2.2008.402

EIT huomioi yllämainitut raportit ja jopa korosti YK:n pakolaisjärjestön riippu-

mattomuutta,luotettavuuttajaobjektiivisuutta.EITkuitenkintotesi,ettäpalautus

Kreikkaan ei esty raporttien esittämistä huolenaiheista huolimatta. EIT perusteli

ratkaisuaanmuunmuassasiten,etteiKreikkakyseisellähetkelläpalauttanutihmi-

siä Iraniin, ja jos se aloittaisikinpalautukset sinne, Yhdistyneenkuningaskunnan

viranomaiset voisivat soveltaaDublin II -asetuksen suvereenisuuslauseketta. EIT

totesilisäksi,ettäturvapaikanhakijoillaKreikassaonoikeusvalittaakarkotuspää-

töksistä ja pyytää EIT:ta antamaan tuomioistuimen työjärjestyksen 39 säännön

(jatkossa39sääntö)mukaisen valtiota sitovan403väliaikaismääräyksen, jolla voi-

daanesimerkiksikeskeyttääsuunniteltusiirto.EIT:nmielestäKreikansäilöönotto-

olotolivat jokseenkinhuolestuttavia,mutta tapauksen lopputulemanaoli kuiten-

400UNHCR2008,kappaleet4,9,11,14,26.401NOASetal.2008,s.5–6.402AmnestyInternational2008. 403Väliaikaismääräyksenonkatsottusitovanvaltioitavuodesta2005 lähtienEIT:nMamatkulovjaAskarovv.Turkki-ratkaisun(46827/99;46951/99)myötä.Dembour2015,s.413.

68

kin,ettävalitusonilmeisenperusteetoneikäsitävoidaottaatutkittavaksi.404EIT

eipohtinutratkaisussalainkaansitäperuuttamatontavahinkoa,jotavalittajatulisi

Kreikassamahdollisestikohtaamaan.405

Costellokritisoierityisestikolmeapiirrettäratkaisussa.EITensinnäkin tarkasteli

ratkaisussaliiaksiitsesiirtoa,vaikkasenolisitulluttarkastellaKreikanturvapaik-

kajärjestelmää yleisemmin. Toiseksi, oletus siitä, että EIS 3 artiklan rikkomista-

pauksetkäsiteltäisiinriittävällätavallaKreikankansallisessaoikeusjärjestelmässä,

olikyseenalainen.KolmaspiirreoliCostellonmielestäerityisenongelmallinen.Sen

mukaanratkaisuperustuioletukselle,ettäkokoEU:nturvapaikkajärjestelmäsuo-

jelisi turvapaikanhakijoiden perustavanlaatuisia oikeuksia. Costellonmukaan ta-

pauksessa ei käytännössä tehty yksilöllistä arviointia valittajalle aiheutuvasta

uhasta.406Moreno-LaxinmukaanEITkatsoi,etteivätraporteissaesitetythuolenai-

heet voineet kumota oletusta muiden jäsenvaltioiden turvallisuudesta. EIT teki

hänenmukaansakehäpäätelmänelilistasimuodollisetsyyt,joidenperusteellaole-

tusturvallisuudestaolioikeutettu.EIT:nolisipitänytsensijaanesittäätodistusai-

neistoa,jollaoltaisiinkiistettyvalittajanväitteet,joitapuolestaantukivatuseateri

raportit.407BrouwerinmukaanratkaisusalliijäsenvaltioidensoveltavanDublinII-

asetustailman,ettänehuomioivatEU:nturvapaikkajärjestelmänkäytännönpuut-

teet javastaanottavienvaltioidenerityisetolosuhteet.Brouwerkuitenkinkorosti

EIT:n tehneen ratkaisussa selväksi, ettei se pitänyt oletusta muiden Dublin-

valtioidenturvallisuudestaehdottomana.408

YK:npakolaisjärjestönkesäkuussa2010antamanraportinmukaanvaltioidenDub-

lin-politiikka suhteessa Kreikkaan vaihteli K.R.S.-ratkaisun jälkeen merkittävästi.

Tuomioistuimetviittasivatuseissatapauksissakyseiseenratkaisuun.Jotkinkansal-

lisettuomioistuimet409hyväksyivätsiirrot,koskaKreikanvoitiinolettaakunnioit-

tavankansainvälisiävelvoitteitaanjaasiaankuuluvatdirektiivitolisaatettuosaksi

Kreikankansallista lainsäädäntöä.Tuomioistuimetkatsoivat lisäksi, ettäolisiEu-

404EIT:K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),s.16–18.405Moreno-Lax2012,s.16.406Costello2012,s.85.407Moreno-Lax2012,s.15.408Brouwer2013,s.140.Ks.myösEIT:K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),s.18:”Intheabsenceofanyprooftothecontrary,itmustbepresumedthatGreecewillcomplywiththatobliga-tioninrespectofreturneesincludingtheapplicant.”409ErityisestiAlankomaiden,Belgian,Norjan,RuotsinjaSuomenkansallisettuomioistuimet.

69

roopan komission tehtävä puuttua Dublin II -asetuksenmahdolliseen puutteelli-

seen implementointiin. Jotkin kansalliset tuomioistuimet410sen sijaan katsoivat,

että siirtoja Kreikkaan ei tulisi suorittaa, koska siirrot rikkoivat kansainvälisen

oikeudenjaEIS:nmukaisiavelvoitteita.Tätäperusteltiinsillä,ettäsiirrotmahdol-

listivatepäsuoranpalautuskiellonrikkomisen ja turvapaikanhakijoidenolotKrei-

kassaolivatmuutoinkinpuutteelliset,eikäturvapaikanhakijoillaollutpääsyätasa-

puoliseenjatehokkaaseenturvapaikkaprosessiin.Turvapaikanhakijatolivatmyös

enenevässä määrin alkaneet pyytää EIT:lta 39 säännön mukaisia väliaikaismää-

räyksiä.411YK:npakolaisjärjestökatsoi,ettäasiaanliittyväoikeuskäytäntöoliepä-

selvä.TästäsyystäEIT:ltajaEUT:ltatarvittaisiinuusiatuomioita,jottasekäDublin

II -asetuksen että kansainvälisen pakolaisoikeuden asettamien velvoitteiden tul-

kinta selkeytyisi.412Käänteentekevä tuomio julkaistiin lopulta noin puoli vuotta

raportinjälkeen.

4.1.1.2.M.S.S.-ratkaisunmuuttunutlinja

EIT:n kanta muuttui huomattavasti K.R.S.-ratkaisua seuranneessa M.S.S.-

ratkaisussa, jonka EIT antoi 21.1.2011. Tapauksessa oli kyse afganistanilaisesta

turvapaikanhakijasta, joka kertomansa mukaan oli paennut Afganistanista alku-

vuodesta2008,koskaTalibanoliyrittänytmurhatahänet.Kostoiskuoliseurausta

siitä, että hän oli toiminut tulkkina Kabulissa toimiville kansainvälisille ilmavoi-

mienjoukoille.ValittajatuliIraninjaTurkinkauttaKreikkaan,missähäneltäotet-

tiin sormenjäljet 7.12.2008. Hän ei hakenut Kreikassa turvapaikkaa, vaan jatkoi

sensijaanRanskankauttaBelgiaan,minnehänsaapui10.2.2009jahakiturvapaik-

kaa.Belgianmaahanmuuttoviranomaisetpyysivät18.3.2009Kreikanviranomaisia

ottamaan turvapaikkahakemus käsiteltäväkseen.413YK:n pakolaisjärjestö lähetti

2.4.2009Belgianmaahanmuuttoasioistavastaavalleministerillekirjeen, jossaar-

vosteltiin turvapaikkamenettelyä ja ylipäätään vastaanotto-olosuhteita Kreikassa

sekäsuositeltiinkeskeyttämäänDublin-siirrotKreikkaan.Kirjeestälähetettiinko-

pio maahanmuuttoasioista vastaavalle yksikölle. Belgian viranomaiset kuitenkin

katsoivat, ettei ollut syytä epäillä Kreikan rikkovan kansainvälisiä velvoitteitaan.

410ErityisestiItalian,Itävallan,Ranskan,RomanianjaUnkarinkansallisettuomioistuimet.411Vuonna2009pyyntöjäolinoin500ja1.1.–30.4.2010pyyntöjäolinoin265.412UNHCR2010,s.2,4–12,16,19.413EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappaleet1,9–12,14,31.

70

Valittaja haki vielä 11.6.2009 EIT:lta 39 säännön mukaista väliaikaismääräystä,

jolla suunniteltu Dublin-siirto oltaisiin keskeytetty, muttaK.R.S.-ratkaisua seura-

ten414EITeisuostunuttähän.Siirtosuoritettiinkin15.6.2009.415

SaavuttuaanKreikkaanM.S.S.otettiinvälittömästisäilöönpieneentilaan,jossaoli

hänenlisäkseen20muutasäilöönotettuahenkilöä.Wc:henpääsivainvartijoiden

luvalla,ulkoilmaaneiollutpääsyälainkaan,ruokaaolivainvähänjavalittajanoli

nukuttavajokolikaisellapatjallatai lattialla.Säilöstävapauttamisenjälkeenvalit-

tajaasuiAteenankeskustassapuistossa,koskahänelläeiollutmitääntoimeentu-

loa.MyöhemminhänyrittipoistuaKreikastaväärennetyllähenkilöllisyystodistuk-

sella, mutta hänet pidätettiin ja hänen mukaansa poliisit pahoinpitelivät häntä.

NoinpuolivuottaKreikkaansaapumisenjälkeen26.1.2010valittajalleolilöytynyt

majoituspaikka,muttahäntäeivoituinformoidaasiasta,koskahänelläeiollutyh-

teysosoitetta. Häntä ei informoitu asiasta myöhemminkään hänen asioidessaan

poliisiasemalla uudistamassa turvapaikanhakuun liittyvää asiakirjaa (pink card).

Valittajayrittijälleensyksyllä2010lähteäKreikastaItaliaan,muttapoliisipysäytti

hänet ja aikoi valittajanmukaankarkottaahänet välittömästiTurkkiin.Karkotus

jäikuitenkintoteuttamattaTurkinpoliisiviranomaistenläsnäolontakia.416

EITviittaaratkaisussaanyhteensä23raporttiin,jotkaonjulkaistuvuosien2006–

2010aikana.Raporttejaovat julkaisseetniinkansalliset,kansainvälisetkuinkan-

salaisjärjestötkin. Raportit käsittelevät erityisesti turvapaikanhakijoiden säi-

löönotto-javastaanotto-olojasekäturvapaikkaprosessiaKreikassa.EIT:nmukaan

raportit osoittavat, että turvapaikanhakijoita pidetään systemaattisesti säilössä

muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen heidän saavuttuaan maahan. Säi-

löönottotilatovatylikansoitettuja,likaisiajailmastoimattomia.Patjojaonliianvä-

häneikäturvapaikanhakijoillaoleyksityisyyttätaivapaatapääsyäwc:hen.Raport-

tienmukaansäilöstävapautetuilleturvapaikanhakijoilleeiannettumitääntietoja

majoittumismahdollisuuksista. Ongelmia oli ylipäätään turvapaikanhakijoiden

pääsyssä turvapaikkaprosessiin. Tämä koski sekä sellaisia turvapaikanhakijoita,

jotkatulivatKreikkaanensimmäistäkertaaettäsellaisia, jotkapalautettiinKreik-

kaanDublin-järjestelmänpuitteissa.Vainharvatturvapaikkahakemuksistahyväk-

414Ks.Dembour2015,s.413,416–418.415EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappaleet16–17,28,31–32.416Ibid.,kappaleet34,37,43–44,49–50,53.

71

syttiin.417EIT veti raporteista myös johtopäätöksen, että turvapaikanhakijoiden

teoreettinenpääsytuomioistuimeeneikäytännössätoteudu,eivätkäturvapaikan-

hakijatpystymyöskäänhakemaan39säännönmukaisiaväliaikaistoimia.EITtote-

si lisäksi, että palautuskiellon suora tai epäsuora rikkominen on jatkuvasti ajan-

kohtainenuhka.418

EITperusteli vielä jälkikäteisestiK.R.S.-ratkaisuaanM.S.S.-ratkaisunperusteluissa

todeten,että tuomioistuimenmielestäK.R.S.-tapauksenaikaansekäYhdistyneellä

kuningaskunnalla että EIT:lla oli silloin saatavilla olleen tiedon perusteellamah-

dollistaolettaaKreikannoudattavanvelvoitteitaaneikälähettävänketääntakaisin

Iraniin.419M.S.S.-tapauksessahan Belgia luotti K.R.S.-ratkaisun linjaukseen, että

Kreikka noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan. Sitä paitsi, EIT ei ollut itsekään

katsonut aiheelliseksi antaa väliaikaismääräystä, jollaM.S.S.:n siirto olisi keskey-

tetty,vaikkahäntällaistahaki.420EITkuitenkinperusteliuuttalinjaustaankolmel-

laperusteella.Ensinnäkin,K.R.S.-ratkaisunjälkeenolijulkaistuuseitauusiaraport-

teja,jotkaosoittivat,millaisiakäytännönongelmiaDublin-järjestelmänsoveltami-

seenKreikassaliittyi.Raportitosoittivatmyöspuutteitaitseturvapaikkaprosessis-

sa.Raporttienperusteellavoitiinmyöshavaitakäytäntö,jossaturvapaikanhakijoi-

tapalautettiinsuorasti taiepäsuorasti,sekäyksittäinettäkollektiivisesti.EIT jat-

koi,ettäkyseisiäraporttejaolijulkaistutasaisinväliajoinvuodesta2006lähtienja

vieläuseamminvuosina2008–2009.Suurinosamainituistaraporteistaolijulkais-

tu ennen kuin Belgia teki valittajaa koskeneen karkotuspäätöksen.421EIT antoi

toiseksierityisensuurtamerkitystäyllämainitulleYK:npakolaisjärjestönlähettä-

mällekirjeelle.Kolmanneksi,EITtotesi,ettäEU:ssaolialkanutturvapaikkajärjes-

telmänuudistamisprojekti,jonkatavoitteenaoliturvapaikanhakijoidenoikeuksien

vahvistaminen. EIT totesi, että tällaisessa tilanteessa Kreikan yleinen tilanne oli

Belgian tiedossa. Belgian viranomaiset olivat soveltaneetDublin II -asetusta sys-

417YK:npakolaisjärjestönraportinmukaanvuonna2008Kreikassatehtiin19880turvapaikkaha-kemusta.EnsimmäisessäkäsittelyasteessaGenevenpakolaissopimuksenmukaisenpakolaisstatuk-sen sai 11 turvapaikanhakijaa eli 0,04%. Oleskeluluvan humanitaarisen tai toissijaisen suojelunperusteellasai18turvapaikanhakijaaeli0,06%.Muutoksenhaunkauttayhteensä36turvapaikan-hakijaasaijokopakolaisstatuksentaioleskeluluvanhumanitaarisentaitoissijaisensuojelunperus-teella.Ibid.,kappaleet125–126.418Ibid.,kappaleet159–162,168,173,182–184,192.419Ibid.,kappale343:”IntheCourt’sopinion,inviewoftheinformationavailableatthetimetotheUnitedKingdomGovernmentandtheCourt,itwaspossibletoassumethatGreecewascomplyingwithitsobligationsandnotsendinganybodybacktoIran,theapplicant’scountryoforigin.”420Ibid.,kappaleet150,327,329,345.421Ibid.,kappaleet347–348.

72

temaattisestisensijaan,ettäolisivatpohtineetmahdollisuuttapoiketasiitä.Belgi-

an viranomaisten olisi kyseisenlaisessa tapauksessa tullut selvittää, kuinka Krei-

kan viranomaiset käytännössä soveltavat turvapaikkalainsäädäntöään, eikä vain

olettaa,ettävalittajaakohdellaanEIS:nstandardienmukaisesti.Belgiankatsottiin-

kinrikkoneentapauksessaEIS3artiklaa,koskaseoli lähettänytvalittajanKreik-

kaan, vaikka Belgia oli ollut tietoinen Kreikan turvapaikkajärjestelmän puutteis-

ta.422

Mitä puolestaan tulee valittajan säilöönotto- ja elinoloihin Kreikassa, EIT katsoi

ensinnäkinKreikanrikkoneentapauksessaEIS3artiklaa.BelgianosaltaEITtoisti

näkemyksensä, että tietoa turvapaikanhakijoiden säilöönotto- ja elinoloista Krei-

kassaoliollutennensiirtoavapaastisaatavillauseistaerilähteistä.EITviittasisa-

moihin yllä käsiteltyihin raportteihin. EIT katsoikin, että siirtämällä valittajan

KreikkaanBelgiaaltistihänettietoisestisellaisillesäilöönotto- jaelinoloille, jotka

täyttivät halventavan kohtelun kriteerit. Belgian katsottiin rikkoneenmyös tällä

perusteellaEIS3artiklaa.423

M.S.S.-ratkaisussakäsiteltyjenraporttienjoukossaolimyösK.R.S.-ratkaisussaviita-

tutkolmeraporttia.Merkillepantavaaon,ettäEIT:llaoliollutkäytettävissäK.R.S.-

tapauksen ratkaisuhetkellä mainitut kolme raporttia mukaan luettuna yhteensä

yhdeksänsamaaraporttia,joitasekäsitteliM.S.S.-ratkaisussa.424ToisinkuinK.R.S.-

ratkaisussa,M.S.S.-ratkaisussaEITeikuitenkaankyseenalaistanutraporttientodis-

tusvoimaa.425EIT lausuiK.R.S.-ratkaisunperusteluissa, ettämuutaosoittavien to-

disteidenpuuttuessaonoletettava,ettäKreikkanoudattaaEIS3artiklanmukaisia

velvoitteitaan.426M.S.S.-ratkaisussaEITomaksuitoisenlaisenkannan.

TuomariBratzaesittiM.S.S.-ratkaisustaosittaineriävänmielipiteen.Häneivoinut

hyväksyäenemmistönjohtopäätöstä,ettätilanneKreikassajaturvapaikanhakijoi-

hinkohdistuvatuhatolisivatpalautushetkelläolleetniinselkeitä,ettäBelgianvoi-

tiinkatsoarikkoneenEIS3artiklaa.Hänenmielestääntuomioistuimenenemmistö

eiottanutriittävällätavallahuomioonK.R.S.-tapauksenyksimielistäpäätöstävalit-

422Ibid.,kappaleet349–350,352,359–360.423Ibid.,kappaleet233–234,263–264,366–368.424Ibid.,kappaleet159–160.425Moreno-Lax2012,s.22.426EIT:K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),s.18.Ks.myösLavrysen2012,s.223.

73

tajanpalauttamisestaKreikkaan.Kyseinenratkaisuannettiinvainnoinkuusikuu-

kauttaennenM.S.S.:nsiirtoaKreikkaanjasiihenolivatnojanneetsenjälkeenniin

kansalliset viranomaiset kuinmyös EIT torjuessaan useita pyyntöjä 39 säännön

mukaisistaväliaikaistoimista.Bratzanmielestä jäsenvaltiotolivatK.R.S.-ratkaisun

mahdollisesti virheellisestä lopputuloksesta riippumatta oikeutettuja noudatta-

maanjasoveltamaanomaksuttualinjaa,koskaeiollutilmennytuusia,selkeitäto-

disteita,ettätilanneKreikassaolisimuuttunutratkaisunjälkeen.Vaikkauusiara-

portteja olikin tullut kiihtyvään tahtiin K.R.S.-ratkaisun jälkeen, niiden sisältö ei

Bratzanmielestäollutmuuttunutoleellisesti.427

DembourinmukaantuomariBratzanpohdintaonmoitteettomanlooginen,428mis-

tä olen itse täysin samaa mieltä. Ratkaisujen erilainen lopputulos onkin jossain

määrin kyseenalainen. Tilanne Kreikassa oli muuttunut vain marginaalisesti ta-

pauksienvälillä.429KutenMoreno-Laxtoteaa,EITpäätyierilopputuloksiin,vaikka

kyseessä oli analogiset faktat. EIT ei myöntänyt vain korjanneensa K.R.S.-

ratkaisussa tekemänsävirheen.430DembourinmukaanEIT:nomaoikeuskäytäntö

esti sitä jo aiemmin puuttumasta Kreikkaan suoritettuihin Dublin-siirtoihin. Jos

EITolisiollut tarpeeksi tiukkapalautustensuhteen joaiemmin,kuntilanneKrei-

kassajoolikauhea(abysmal),nähdynkaltaistaongelmaaeiolisisyntynyt.Noidan-

kehälleeinäyttänytkääntulevanloppua.Dembourinmukaanjoillekintuomareille

tulivarmastipakottavatarverikkoatuo itse itseäänylläpitävänoidankehä.EIT:n

aiemmanoikeuskäytännönperusteella ylipäätäänolisi voinut olettaa, ettäM.S.S.-

tapausolisivainsummaarisestihylätty,muttanytsiitätulikinsuurenjaostonrat-

kaisujavieläpälähesyksimielinensellainen.431

Lavryseninmukaan EIT:n antama tuomioM.S.S.-tapauksessa tarkoittaa keskinäi-

senluottamuksenloppuaeurooppalaisessaturvapaikkaoikeudessa.432Moreno-Lax

on samoilla linjoilla, mutta hän on maltillisempi. Moreno-Laxin mielestäM.S.S.-

ratkaisu ei hylkää oletusta muiden jäsenvaltioiden turvallisuudesta täydellisesti,

muttasemuuttaakuitenkinoletuksenmerkitystä.Oletusitsessääneivoienäätar-

427EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),s.110–117.428Dembour2015,s.416.429Ibid.430Moreno-Lax2012,s.20.431Dembour2015,s.403,416.432Lavrysen2012,s.224.

74

jota oikeutusta Dublin-siirroille, vaan jäsenvaltioiden tulee ensin varmistua, että

vastaanottava valtio täyttää käytännössä kansainväliset suojeluvelvoitteensa.433

BrouwerinmukaanEITpäättiratkaisunmyötävihdoinollahyväksymättäoletusta

luottamuksesta,mitätuleeturvapaikanhakijoidenkohteluunKreikassa.434Samoin

Lieveninmukaan keskinäinen luottamus ei riitä turvaamaan ihmisoikeuksien te-

hokastasuojelua.435

PalauttavanDublin-valtiontäytyykinarvioidaobjektiivisinperusteinvastaanotta-

vanDublin-valtion turvapaikkatilannetta.Palauttavavaltioeivoi sokeasti luottaa

siihen,ettävastaanottavavaltionoudattaakansainvälisiävelvoitteitaan,jotkakos-

kevatpakolaistenjaturvapaikanhakijoidenoikeussuojaa.Palauttavanvaltiontulee

huomioidasellaisettodisteet,jotkaosoittavat,ettäturvapaikanhakijaeioleturvas-

savastaanottavassavaltiossajaollapalauttamattahenkilöätällaisessatapaukses-

sa.436Lavrysenin mukaan valtioilla on velvollisuus soveltaa suvereenisuuslause-

ketta,jostilanneniinvaatii.437Kutenoikeuskirjallisuudestavoihuomata,ratkaisul-

laonollutmerkittäviävaikutuksiapaitsiDublin-järjestelmäänmyösturvapaikan-

hakijoidenasemaan.RatkaisuonkinmonellatapaayksimerkittävimmistäDublin-

tapauksista.438

4.1.1.3.K.R.S.-jaM.S.S.-tapaustenvälitila

EIT:n Sharifi-ratkaisu noudatteleeK.R.S.-ratkaisun linjausta. Kyseessä on tapaus,

jostaEITantoiratkaisunsanoinkolmevuottaM.S.S.-ratkaisunantamisen jälkeen.

TapauksentapahtumatsijoittuvatkuitenkinK.R.S.-tapauksenaikaan.Tapauksessa

olikyseafganistanilaisestaturvapaikanhakijasta,jokaolitullutKreikankauttaEu-

rooppaan,muttahäneiolluttehnytturvapaikkahakemustaKreikassa,vaanolijat-

kanut Itävaltaan, jossa teki hakemuksen5.7.2008. Itävallanmaahanmuuttoviran-

omaiset tekivät kielteisen turvapaikkapäätöksen, koska Kreikka oli Dublin-

433Moreno-Lax2012,s.29.434Brouwer2013,s.140.435Lieven2012,s.231.436Goudappel&Raulus2011,s.13.437Lavrysen2012,s.224.438Ks.ratkaisunlaaja-alaisempianalyysiDembour2015,s.402–441.Dembourinmukaanratkaisuensinnäkin haavoitti merkittävällä tavalla Dublin-järjestelmää ylipäätään. Toisekseen, Dembourkärjistää,ettäEITeinormaaliintapaansaollutprosessissavaltionpuolella,vaansekevensivalitta-jan todistustaakkaaeikäuskonutkaikkea,mitävastaajavaltiotkertoivat.Kolmanneksi,EIT:nomaoikeuskäytäntöseisoiM.S.S.-ratkaisuntiellä.Dembour2015,s.408–410,412.

75

järjestelmän mukaan vastuussa hakemuksen käsittelystä. Valittaja siirrettiin

Kreikkaan20.10.2008.MateriaalinosaltaEITviittasi tapauksessa suoraanM.S.S.-

ratkaisussa käytettyihin materiaaleihin. Lisäksi viitattiin toukokuussa 2008 jul-

kaistuun Ruotsinmaahanmuuttoviranomaisten raporttiin delegaation vierailusta

Kreikkaan.Valittaja tiedosti, ettäEIT:nolisi hankalamääritellä tarkkaajankohta,

jolloinKreikaneienääkatsottunoudattavanturvapaikkaprosessilta javastaanot-

to-oloilta vaadittavaa vähimmäistasoa.439Sen ajankohdan olisi oltava jossain

K.R.S.-jaM.S.S.-tapaustenvälissä.

EIT:nmukaanitsesiirtohetkelläsaatavillaolleidenmateriaalienperusteellaturva-

paikanhakijoiden yleistilanne Kreikassa on ollut epävakaa ja nopeasti kehittyvä

(volatileandrapidlydeveloping).Raporttienperusteellatilanneonolluthuolestut-

tava, mitä tulee turvapaikkaprosessiin pääsyyn sekä säilöönotto- ja elinoloihin.

Toisaalta samaan aikaan on tullut myös ristiriitaista tietoa, kuten yllä mainittu

Ruotsin maahanmuuttoviranomaisten raportti. YK:n pakolaisjärjestön jo K.R.S.-

ratkaisussakäsitellystäkannanotostaEITpuolestaantotesi,ettävaikkasiinäyksi-

selitteisesti suositellaan lopettamaan siirrotKreikkaan, YK:n pakolaisjärjestö piti

samanaikaisesti Kreikan turvapaikkajärjestelmän uudistamistoimia tervetulleina.

EITpitimerkityksellisenämyössitä,etteivalittajanturvapaikanhaku-jasiirtopro-

sessinaikaanyksikäänEU:njäsenvaltioollutsystemaattisesti lopettanutkaikkien

turvapaikanhakijoidensiirtojaKreikkaan.EIThuomauttivielä,ettäYK:npakolais-

järjestöeiolluttapauksenaikaanosoittanutItävallanviranomaisillekirjettä,jossa

seolisiyksiselitteisestipyytänytlopettamaanturvapaikanhakijoidensiirrotKreik-

kaan, kuten se oli lähettänyt BelgialleM.S.S.-tapauksen aikaan. EIT katsoi, että

vaikkaItävallanviranomaisetolisivatolleetkintietoisiavakavistapuutteistaKrei-

kanturvapaikkaprosessissajasäilöönotto-jaelinoloissa,kaikkiolosuhteethuomi-

oiden Itävallan viranomaisten ei olisi pitänyt tietää kyseisten puutteiden olevan

EIS3artiklanvastaisia.440

TässäyhteydessäonsyytämainitamyösSafaii-ratkaisu,vaikkatapaussijoittuukin

osittainmyöhempäänajankohtaankuinM.S.S.-tapaus.EITantoiasiassaratkaisun-

salähesneljävuottaM.S.S.-ratkaisunantamisenjälkeen.AfganistanilainenSafaiioli

tullutvaimonsakanssaAfganistanistaIraninkauttaKreikkaan,jostaheolivatjon-439EIT:Sharifiv.Itävalta(60104/08),kappaleet1,6–8,10,15,21,26.440Ibid.,kappaleet34,36,38.

76

kinajankuluttuajatkaneetmatkaansaItävaltaan.HehakivatItävallassaturvapaik-

kaa 19.8.2008. Itävallan maahanmuuttoviranomaiset katsoivat kuitenkin, että

Kreikka oli vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Valittaja siirrettiin

25.11.2008Kreikkaan.Hänenvaimonsaolisiirrettyjoaiemmin.Valittajanmielestä

Itävallan maahanmuuttoviranomaisten olisi pitänyt huolestua raporteista, jotka

käsittelivät turvapaikanhakijoiden tilannetta Kreikassa. Hänen mukaansa viran-

omaiset olivat tienneet Kreikan epäinhimillisistä oloista, mutta olivat siirtäneet

hänetsiitähuolimatta.441

Materiaalin osalta EIT viittasi yllä käsitellyn Sharifi-ratkaisun tavoin suoraan

M.S.S.-ratkaisussa käytettyihin materiaaleihin. EIT:n mukaan Safaii-tapauksen

pääkysymysolise,tiesivätköItävallanviranomaisettaiolisikoheidänpitänyttie-

tää,ettävalittajansiirtoKreikkaanrikkoisiEIS3artiklaa.EITtunnusti,ettäsiirto-

hetkelläonollutsaatavillarunsaastiraporttejauseistaerilähteistä.Tosinsaman-

aikaisestiontullutilmimyösristiriitaistatietoa,kutenSharifi-ratkaisussamainit-

tiin.MyösK.R.S.-ratkaisuonosaltaanollut ristiriidassa raporttienkanssa.EIT jat-

koi,ettäItävallassakäydynturvapaikkaprosessinjavalittajansiirronaikaanyksi-

käänEU:njäsenvaltioeiollutsystemaattisestilopettanutkaikkienturvapaikanha-

kijoidensiirtojaKreikkaan.EITlisäsiSharifi-ratkaisuntapaan,ettäYK:npakolais-

järjestöeiolluttapauksenaikaanosoittanutItävallanviranomaisillekirjettä,jossa

pyydetään lopettamaanturvapaikanhakijoidensiirrotKreikkaan.VaikkaYK:npa-

kolaisjärjestö oli lähettänyt kyseisenlaisen kirjeen Belgialle, ei ollut olemassa

merkkejä siitä, että Itävallan viranomaiset olisivat olleet tietoisia tästä kirjeestä.

EITkatsoiSharifi-ratkaisun tapaan, ettävaikka Itävallanviranomaisetolisivatkin

olleet tietoisia vakavista puutteista Kreikan turvapaikkajärjestelmässä, heidän ei

voidaolettaaolleentietoisia,ettäkyseisetpuutteetolisivatEIS3artiklanvastaisia.

Niinpä valittajan siirto Kreikkaan ei rikkonut EIS 3 artiklaa.442Sharifi- ja Safaii-

ratkaisujenperusteluistavoipäätellä,ettäYK:npakolaisjärjestönkirjeelläonollut

keskeinenmerkitys sen suhteen, ettäEITonM.S.S.-ratkaisussavahvistanutEIS3

artiklanloukkauksenBelgianosalta.

441EIT:Safaiiv.Itävalta(44689/09),kappaleet1,6,8,13–14,37.442Ibid.,kappaleet18,45–48,50–51.

77

4.1.1.4.M.S.S.-ratkaisunjälkeinenoikeuskäytäntö

EIT noudatti M.S.S.-ratkaisussa omaksumaansa linjausta Sharifi ynnä muut -

ratkaisussa,jossaolikyse32afganistanilaisen,kahdensudanilaisenjayhdenerit-

realaisen siirtolaisen joukkokarkotuksesta Italiasta Kreikkaan. He olivat tulleet

Barin,AnconanjaVenetsiansatama-alueilleeriaikoinatammikuun2008jahelmi-

kuun 2009 välisenä aikana. Italian hallituksen mukaan vain yksi valittajista oli

päässytItalianmaa-alueelle,kunmuutolipysäytettysatama-alueellajakarkotettu

välittömästi takaisin Kreikkaan, josta he olivat tulleet. Heillä ei ollut tehokasta

mahdollisuutta tehdä turvapaikkahakemusta Italiassa ja heidät oli palautettu ta-

kaisin Kreikkaan tutkimatta lainkaan, olisivatko he mahdollisesti kansainvälisen

suojeluntarpeessa.443

Italianhallitusperustelitoimintaansasiten,ettäDublin-järjestelmänmukaanvain

Kreikallaoli toimivaltapäättääkyseistenvalittajienmahdollisista turvapaikkaha-

kemuksista.Tämäargumenttionkuitenkin täysinkestämätön, silläkutenEuroo-

pan ihmisoikeustuomioistuinkin totesi, Italian viranomaisten olisi pitänyt tutkia

yksilöllisestijokaisenvalittajantilannesenselvittämiseksi,onkoKreikallatodelli-

suudessatoimivaltaasiassa.444ItaliarikkoitapauksessatälläperusteellaEIS:nnel-

jännenpöytäkirjan4artiklaa,jokakieltääulkomaalaistenjoukkokarkotuksen.

KäsitellessäänKreikassa olevien turvapaikanhakijoidenoloja ja itse turvapaikka-

prosessia, EIT viittasi M.S.S.-ratkaisussa käytettyihin asiakirjoihin ja raporttei-

hin.445EITkorosti,ettäpalauttavanvaltion, jopaDublin-järjestelmässä, tuleevar-

mistua siitä, että vastaanottavan valtion turvapaikkajärjestelmä tarjoaa riittävät

takeet sen suhteen, ettei henkilöä karkoteta takaisin kotimaahansa tutkimatta

lainkaanniitäuhkia,joitahänsielläkohtaa.446MitätuleeItalianvastuuseenvalitta-

jienkarkottamisestaKreikkaan,EITeinähnytperusteitapoiketaM.S.S.-ratkaisun

443EIT:Sharifiynnämuutv.ItaliajaKreikka(16643/09),kappaleet6,8–11.444Ibid.,kappaleet195,215–217,223.445Ibid.,kappale97.446Ibid.,kappale232:”––ilappartientàl’Étatquiprocèdeaurefoulementdes’assurer,mêmedanslecadredusystèmedeDublin,quelepaysdedestinationoffredesgarantiessuffisantespermettantd’éviterquelapersonneconcernéenesoitexpulséeverssonpaysd’originesansuneévaluationdesrisquesqu’ellecourt.”

78

päätelmistään.447EIT katsoikin Italian rikkoneen EIS 3 artiklaa sillä perusteella,

ettävalittajistaneljääuhkasivälillinenpalautusKreikastaAfganistaniin.448Peersin

mukaanSharifiynnämuut -ratkaisuvahvistinäkemyksen,että jäsenvaltiot rikko-

vat EIS:ta, jos ne estävät turvattomasta maasta pakenevia turvapaikanhakijoita

tulemastaylipäätäänmaahan.449

MohammedHussein -tapauksessaolikysesomalinaisen jahänenkahdenlapsensa

Dublin-siirrosta Alankomaista Italiaan. EIT totesi, että vastaanotto-oloja Italiassa

kuvaavat raportit osoittavat joitakin puutteita turvapaikanhakijoiden yleistilan-

teessajaelinolosuhteissaItaliassa.PuutteeteivätkuitenkaanEIT:nmielestäosoita

systemaattistaepäonnistumistatarjotatukeajatilojaturvapaikanhakijoille,kuten

olikäynytM.S.S.-tapauksessa.450EITontoistanuttämännäkemyksenuseissamuis-

sakinratkaisuissaan.451

4.1.2.Turvapaikkatilanteenmuuttuminenvastaanottavassavaltiossa

Ylläkäsitellyissätapauksissasiirtooli jotapahtunut,kunasiatulivireilleEIT:ssa.

Tapauksissaarvioitiinkin sitä,oliko toteutettu siirto tosiasiallisestiEIS3artiklan

vastainen. Usein siirtoa ei kuitenkaan ehditä suorittaa, vaan siirto keskeytetään

EIT:n toimesta 39 säännönmukaisella väliaikaismääräyksellä ja vasta tämän jäl-

keenotetaankantaa,onkomahdollinensiirtoEIS3artiklanvastainen.Näissä ta-

pauksissakeskeistäonarvioidasitä,onkoolemassatodellinenriski,ettävalittaja

joutuuEIS3 artiklan vastaisenkohtelunkohteeksi, joshänet karkotetaan.Koska

valittajaaeiolevieläkarkotettu,uhan todennäköisyyttäarvioidaansinäajankoh-

tana, kun EIT käsittelee asiaa. Tilanteella itse ratkaisuhetkellä on siis ratkaiseva

merkitys.452Tilanneonkuitenkinvoinutmuuttuahyvinkinpaljonsiitä,kunsiirto

447Ibid.,kappale234:”Quantàlaresponsabilitédel’ItaliedécoulantdurefoulementdesrequérantsverslaGrèce,laCournevoitpasderaisonsvalablesdes’écarterdesconclusionsauxquelleselleestparvenuedansl’arrêtM.S.S.c.BelgiqueetGrèce––àl’égarddelaBelgique.”448Ibid.,kappale235.449Peers2014,kappale7.450EIT:MohammedHusseinynnämuutv.AlankomaatjaItalia(27725/10),kappale78.451EIT:Abubekerv.ItävaltajaItalia(73874/11),kappale72;DaytbegovajaMagomedovav.Itävalta(6198/12),kappale66;Halimiv.ItävaltajaItalia(53852/11),kappale68.452EIT: Chahal v. Yhdistynyt kuningaskunta (22414/93), kappale 86; Saadi v. Italia (37201/06),kappale 133. Ks. myös EIT: Vilvarajah ynnä muut v. Yhdistynyt kuningaskunta (13163/87;13164/87;13447/87;13448/87),kappale107.

79

olialunperintarkoitussuorittaa,koskaaikaaonsaattanutkuluauseitakinvuosia

ennenratkaisunantamista.

Mohammed-tapauksessa oli kyse sudanilaisen turvapaikanhakijan siirtämisestä

Itävallasta Unkariin Dublin-järjestelmän puitteissa. Siirto oli tarkoitus suorittaa

12.1.2012.YK:npakolaisjärjestönItävallantoimistooliottanuttoiseentapaukseen

liittyen Itävallan turvapaikka-asioita käsittelevän tuomioistuimen pyynnöstä kir-

jeessään 17.10.2011 kantaa Unkarin turvapaikanhakijoiden tilanteeseen. Kirjeen

mukaan Unkarin turvapaikkajärjestelmässä ilmeni seuraavia ongelmia: yleinen

käytäntö ottaa turvapaikanhakijoita säilöön, säilöönoton pitkittynyt kesto, puut-

teet itsesäilöönottotiloissa,poliisiväkivaltasäilöönottotiloissa jaSerbiaanpalaut-

tamisenuhka.LisäksiDublin-järjestelmänpuitteissasiirrettyjäturvapaikanhakijoi-

ta pidettiin Unkarissa toisen turvapaikkahakemuksen tehneinä,mikä puolestaan

johti siihen, että hakemusten tullessa hylätyiksi valitukset eivät lykänneetkään

täytäntöönpanoa. HungarianHelsinki Committee raportoi kolmessa raportissaan

vuodelta2011samankaltaisistaongelmista.453

Mohammed-ratkaisussakäsiteltiinmyös tuoreempiaraportteja, jotkaoli julkaistu

senjälkeen,kunasiaolitullutEIT:nkäsiteltäväksi.NiistäviimeisinoliYK:npako-

laisjärjestönvuoden2012 joulukuussa julkaisemaraportti.RaportinmukaanUn-

karinhallitusoli tehnytuseita lakimuutoksia jaaloitteita, jotkaparansivat turva-

paikanhakijoidenasemaa.454EITesittihuolensaraporttiensisällöstä japitierityi-

sesti säilöönottokäytäntöjä ja vastaanotto-oloja vähintäänkin kyseenalaisina (ar-

guable).EITantoimerkitystämyössille,etteiYK:npakolaisjärjestöollutmissään

vaiheessasuositellutkeskeyttämäänDublin-siirtojaUnkariin.EITkatsoi,ettävalit-

tajanmahdollinenpalauttaminenUnkariineiolisiEIS3artiklanvastaista.EITko-

rosti, että arvioidessaan, onko palauttaminen EIS 3 artiklan vastaista, se suoritti

arvioinninnimenomaankyseisenEIT:ssakäynnissäolevanoikeusprosessin aika-

na.EITei toisinsanoenarvioinutsitä,olisikopalautusollutEIS3artiklanvastai-

nen suunnitellulla palautushetkellä 12.1.2012.455EIT antoikin erityisen suurta

merkitystätuoreimmalleraportille,jonkaperusteellavalittajaeienääolisitodelli-

453EIT:Mohammedv.Itävalta(2283/12),kappaleet1,17,28,32–36,43–46.454Ibid.,kappaleet48–50.455Ibid.,kappaleet102–103,105.

80

sessa vaarassa joutua kohdelluksi EIS 3 artiklan vastaisesti.456Rivien välistä voi

lukea, että jos palautus olisi suoritettu alun perin suunnitellusti, se olisi tuolloin

UnkaristasaatavillaolleidentietojenperusteellavoinuthyvinkinollaEIS3artiklan

vastaista.

Noin vuosi Mohammed-ratkaisun antamisen jälkeen EIT antoi ratkaisunsa Mo-

hammadi-tapauksessa. Myös tässä tapauksessa oli kyse turvapaikanhakijan siir-

rosta ItävallastaUnkariin.Afganistanilainenalaikäinenvalittajaoli tullutKreikan

jaUnkarinkauttaItävaltaan20.10.2011jatehnytsamanapäivänäturvapaikkaha-

kemuksen.HänetoltiinpidätettyaiemminKreikassa,muttahäneiolluttehnytsiel-

läturvapaikkahakemusta.JatkettuaanUnkariinhänetolijälleenpidätettyjakuvai-

lemansamukaanpakotettutekemäänturvapaikkahakemussiellä.Siirtoolitarkoi-

tus suorittaa 22.11.2012,mutta EIT:n pyynnöstä siirto keskeytettiin toistaiseksi.

EIT:n tuliottaakantaasamoihinkysymyksiinkuinMohammed-ratkaisussa ja tut-

kiaerityisesti,onkotuonratkaisunjälkeentapahtunutmerkittäviämuutoksiatur-

vapaikanhakijoiden,erityisestiDublin-siirrettyjen,tilanteessaUnkarissa.457

MateriaalinosaltaMohammadi-ratkaisussaviitattiinsamoihinaineistoihin,joitaoli

käytettyMohammed-ratkaisunperusteluissa.LisäksiviitattiinYK:nalaisenelimen

(UNWorkingGrouponArbitraryDetention)vierailuunUnkarissa23.9.–2.10.2013

sekäHungarianHelsinkiCommitteenneljäänuuteen asiakirjaan, joista kolmeoli

julkaistu2013 jayksi2014.VertailemallaerityisestiHungarianHelsinkiCommit-

teenasiakirjojentiivistelmiäMohammed- jaMohammadi-ratkaisuissahuomataan,

että turvapaikanhakijoiden säilöönottaminen oli edelleen yleistä Unkarissa. EIT

pitiMohammadi-ratkaisussasamoinkuinMohammed-ratkaisussasäilöönottokäy-

täntöjäjavastaanotto-olojavähintäänkyseenalaisina.EITtotesilisäksi,ettävaikka

turvapaikanhakijoiden säilöönottaminenoli edelleen yleistä, se ei ollut enääniin

systemaattista kuin aiemmin. Sittemmin lainsäädäntö tarjosi myös vaihtoehtoja

säilöönottamiselle,jasäilöönotonenimmäiskestoaoltiinlyhennettykahdestatoista

kuuteenkuukauteen.Säilöönotto-olojenpuutteistahuolimattaniissäolinähtävissä

parannuksia.EITantoimerkitystäsamallatavoinkuinMohammed-ratkaisussasil-

456Ibid.,kappale106:”––inviewoftherecentreportmadebytheUNHCR,theapplicantwouldnolongerbeatarealandindividualriskofbeingsubjectedtotreatmentinviolationofArticle3oftheConventionuponatransfertoHungaryundertheDublinRegulation.”457EIT:Mohammadiv.Itävalta(71932/12),kappaleet1,7–9,16–17,65.

81

le,ettäYK:npakolaisjärjestöeiollutsuositellutkeskeyttämäänDublin-siirtojaUn-

kariin.EITkatsoi,etteivalittajansiirtäminenUnkariinolisiEIS3artiklanvastais-

ta.458

Ratkaisujenperusteluistaeivalitettavastivoipäätellä sitä,mitenEIT tulkitsee ti-

lanteenmuuttumistavastaanottavassavaltiossa.Onylipäätäänmahdotontasanoa,

pohtiikoEIT ylipäätään tilanteenmuuttumista vai keskittyykö se ainoastaan rat-

kaisuhetkenmukaiseen tilanteeseen, koska vain ratkaisuhetkenmukaisella tilan-

teellaonoikeudellistarelevanssiaratkaisunkannalta.

4.1.3.YK:npakolaisjärjestönkannanotonmerkitys

EIT:n suhtautuminen YK:n pakolaisjärjestön kannanottoon tietyn maan turvalli-

suudesta tai turvattomuudesta on saanut hyvin erilaisia merkityksiä tapausten

lopputuloksenkannalta.K.R.S.-tapauksessaYK:npakolaisjärjestöolinimenomaan

suositellutomassa julkaisussaankeskeyttämäänpalautuksetKreikkaan,mutta se

ei silti vaikuttanut lopputulokseen.M.S.S.-ratkaisussa EIT antoi YK:n pakolaisjär-

jestönvastaavallesuosituksellepuolestaanerityisenmerkityksen.Kyseisensuosi-

tuksenpainoarvoatosinlisäsise,ettäsuositusoliannettusuoraanBelgialle.Tämä

käyilmisekäSharifi-ratkaisunettäerityisestiSafaii-ratkaisunperusteluista,joissa

EITtoteaa,ettäYK:npakolaisjärjestöeiolluttapaustenaikoihinlähettänytkirjettä

ItävallanviranomaisillepyytääkseenheitälopettamaansiirrotKreikkaan,kutense

oli toiminutM.S.S.-tapauksessa. EIT jatkoiSafaii-ratkaisussa, että Itävallan viran-

omaisillaeimyöskäänolluttietoaBelgiallelähetetystäkirjeestä.459Mohammed-ja

Mohammadi-ratkaisujen perusteluissa EIT huomautti, ettei YK:n pakolaisjärjestö

ollutsuositellutDublin-siirtojenkeskeyttämistäUnkariin.460

Mohammed-jaMohammadi-ratkaisuissaEIThuomauttinimenomaisesti,ettäYK:n

pakolaisjärjestöeiollutantanutyleistäkannanottoa(positionpaper),jossaseolisi

suositellutkaikkienDublin-siirtojenkeskeyttämistäUnkariin. Jos seolisi antanut

458Ibid.,kappaleet28–45,68–70.459EIT:Safaiiv.Itävalta(44689/09),kappale48;Sharifiv.Itävalta(60104/08),kappale36.460EIT:Mohammedv.Itävalta(2283/12),kappale105:”However,theCourtnotesthattheUNHCRneverissuedapositionpaperrequestingEuropeanUnionMemberStatestorefrainfromtransfer-ring asylum-seekers to Hungary under the Dublin Regulation.”Mohammadiv.Itävalta -ratkaisun(71932/12)sanamuotoonlähesidenttinen.Ks.kappale69.

82

kannanoton,tapaustenlopputulematolisivatvoineetollaerilaiset.K.R.S.-jaSharifi-

tapaustenyhteydessäsesensijaanolitehnyttällaisenkannanotonKreikanosalta,

mutta ratkaisu oli siitä huolimatta valittajille kielteinen.Sharifi-tapauksessa ylei-

nenkannanottoitsessääneiollutriittävä,vaanEITedellyttinimenomaistakirjettä

M.S.S.-tapauksen tapaan. Näiden esimerkkien perusteella YK:n pakolaisjärjestön

kannanotonmerkitystapaustenlopputuloksiinjääjokseenkinepäselväksi,lukuun

ottamattaM.S.S.-ratkaisua,jossasenmerkitysolikiistattasuuri.Tuntuisisiltä,että

EITtulkitsee, taionainakintulkinnut,kannanotonmerkitystäsillä tavoin,ettäse

tukeeEIT:nratkaisua.

4.2.Palautuksentoteuttamiseenvaikuttavattekijät

4.2.1.Vakuudet

4.2.1.1.Vakuuksistayleisesti

Dublin-palautusten, kuten muidenkin palautusten kohdalla, vakuudet saattavat

muista puutteista huolimatta mahdollistaa palautuksen. Valtiot eivät voi kuiten-

kaanautomaattisestiluottaavakuuksiin.Niidenpainoarvovaihteleetilanteittainja

maittain.Vakuudetmyösliittyväthyvinkinerilaisiintilanteisiinjaovatsisällöltään

erilaisia. Joissain tilanteissa vakuuksilla pyritään esimerkiksi varmistamaan, että

siirrettävälleturvapaikanhakijalleturvataanoikeudenmukainenprosessivastaan-

ottavassa valtiossa, kun taas toisissa tilanteissa pyritään varmistamaan, että tur-

vapaikanhakijaakohdellaanmuutoin tasapuolisesti. Vakuudet voivat liittyämyös

tilanteeseen,jossavakavastisairastaturvapaikanhakijaaollaansiirtämässätoiseen

valtioon. Tällöin voidaan edellyttää vakuuksia, joilla varmistetaan, että riittävää

hoitoaon saatavilla.461Vakuuksien sisältöön ja tarpeeseenvaikuttavat ylipäätään

turvapaikanhakijanhenkilökohtainentilannejatarpeet.

EITonkäsitellytvakuuksienmerkitystä laajastiOthman-ratkaisussa, jokaei tosin

oleniinsanottuDublin-tapaus.Arvioidessaan,onkovalittajavaarassajoutuaEIS3

artiklanvastaisenkaltoinkohtelunkohteeksi,EITtarkasteleevastaanottavanvalti-

on yleistä ihmisoikeustilannetta ja valittajan erityispiirteitä. Jos tapauksessa on

tarjottuvakuuksia,nämävakuudetmuodostavat lisätekijän, jonkaEITottaahuo-

461Ks.EIT:Paposhviliv.Belgia(41738/10),kappale191.

83

mioon.EITkorosti,ettävakuudeteivätoleitsessäänriittäväsuojakaltoinkohtelua

vastaan.Yksittäistapauksittaintuleearvioida,suojaavatkovakuudetriittävällä ta-

vallavalittajaakaltoinkohtelulta.EITpohtiiensin,estääkövastaanottavanvaltion

yleinenihmisoikeustilannehyväksymästäminkäänlaisiavakuuksia.Vainharvoissa

tapauksissaihmisoikeustilanneonniinhuono,ettävakuuksilleeiannettaisimitään

merkitystä.YleensäEITarvioiensinannettujenvakuuksienlaadunjapohtiitämän

jälkeen,ovatkovakuudetluotettavatvaltionkäytännönperusteella.Vakuuksiaar-

vioidessaan tuomioistuin huomioi muun muassa seuraavia kysymyksiä: ovatko

vakuudetyksityiskohtaisiavaiyleisiäjaepämääräisiä,kukavakuudetonantanutja

sitovatkotämänhenkilönantamatvakuudetvaltiota,lähettävänjavastaanottavan

valtion välisen diplomaattisen yhteistyön kesto ja vakaus, miten vastaanottava

valtioonaiemminnoudattanutsamanlaisiavakuuksia,jaonkovalittajaakohdeltu

aiemminkaltoinvastaanottavassavaltiossa.462

Vakuuksilla oli merkitystämyös Soering-tapauksessa. Yhdistyneen kuningaskun-

nanviranomaisetpyysivätYhdysvaltainviranomaisiltavakuutta, etteikuoleman-

rangaistustapantaisi täytäntöön, josSoeringtuomitaanmurhasta jahänellemää-

rätään kuolemanrangaistus. Yhdysvaltain syyttäjäviranomainen antoi kuitenkin

vainsellaisenvakuuden,että josSoeringtuomitaankuolemanrangaistukseen,Yh-

distyneen kuningaskunnan nimissä tehdään esitys, ettei kuolemanrangaistusta

tulisipannatäytäntöön.EIT:nmukaanYhdysvaltainantamanvakuudenolisitullut

ainakin vähentää merkittävästi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon riskiä,

jottasilläolisiollutmerkitystä.Yhdistyneenkuningaskunnanviranomaisetmyön-

sivät, että tapauksessa oli olemassa jonkinlainen riski (some risk) kuolemanran-

gaistuksen täytäntöönpanosta.463Bruin jaWouters toteavat, että vakuuksilla (tai

oikeastaanniidenpuutteella)olikeskeinenmerkitysratkaisussa.JosYhdysvaltain

viranomaisetolisivatantaneetriittävätvakuudet,etteikuolemanrangaistustapan-

na täytäntöön, ei olisi ollutmyöskään riskiä joutua ”kuolemanjonoon”, eikä siten

olisi ollut riskiä EIS 3 artiklan rikkomisesta. Bruin jaWouters jatkavat, että va-

kuuksillaonyksinkertaisempipuuttua tuomion täytäntöönpanoonkuinvaikkapa

kidutukseentaiepäinhimilliseentaihalventavaankohteluuntairangaistukseen.464

462EIT:Othman(AbuQatada)v.Yhdistynytkuningaskunta(8139/09),kappaleet187–189.463EIT:Soeringv.Yhdistynytkuningaskunta(14038/88),kappaleet15,20,93.464Bruin&Wouters2003,s.27.

84

Mole jaMeredith edellyttäisivät lisäksi, että vastaanottavan valtion sanaan tulee

voida luottaa,vakuuksienpitääollasitoviasenomanoikeusjärjestelmänmukaan

ja valtion aiemman toiminnan tulee osoittaa, että semyös noudattaa antamiaan

vakuuksia. Molen ja Meredithin mukaan vakuuksia tosin pyydetään enenevässä

määrin myös sellaisissa tapauksissa, joissa vastaanottava valtio ei täytä yhtään

näistäkriteereistä.465Voitaneenkuitenkinajatella,ettäDublin-valtiotlähtökohtai-

sestitäyttävätnämäkriteerit.

T.I.-tapausoliylipäätäänEIT:nensimmäinenDublin-tapaus.Seolisamallaensim-

mäinenDublin-tapaus,jossakäsiteltiinvakuuksienmerkitystä.Saksanhallitusan-

toi tapauksessavakuudet, ettäYhdistyneestäkuningaskunnastaDublininyleisso-

pimuksen mukaisesti Saksaan palautettavaa turvapaikanhakijaa ei palautettaisi

Saksasta välittömästi tai summaarisesti Sri Lankaan, vaanhän saisi tehdäuuden

turvapaikkahakemuksen. EIT jatkoi, että valittajaa ei voitaisi palauttaa enää yli

kaksi vuotta vanhan karkotuspäätöksen perusteella, vaan karkotus edellyttäisi

uuttakarkotuspäätöstä.EIT:nmielestävakuudetolivatriittävät.466Vakuuksillaoli

kyseisessätapauksessamerkittävärooli,467vaikkakinniitäkäsiteltiintapauksessa

varsinlyhyesti.VastamyöhemmissäDublin-tapauksissavakuuksienmerkitystäon

käsiteltytarkemmin.

4.2.1.2.Yleisetjayksityiskohtaisetvakuudet

K.R.S.-tapauksessa ei annettu suoraan kyseiseen tapaukseen liittyviä vakuuksia,

vaan vakuudet olivat sisällöltään yleisemmät. Kreikan ja Yhdistyneen kuningas-

kunnan maahanmuuttoviranomaisten keskinäisessä kirjeenvaihdossa Kreikan

maahanmuuttoyksikönjohtajakirjoitti,etteiyhtäkäänturvapaikanhakijaakarkote-

tamaasta,elleivätkaikkiGenevenpakolaissopimuksenjapalautuskiellonmukaiset

turvapaikkaprosessin vaiheet ole päättyneet ja kaikki oikeuskeinot käytetty. Kir-

jeessä jatkettiin, että kaikilla turvapaikanhakijoilla on sitä paitsi oikeus valittaa

karkotuspäätöksestäjahakeaEIT:lta39säännönmukaisiaväliaikaistoimia.468EIT

antoi vakuuksille jonkin verranpainoarvoa,mutta ratkaisutekstinperusteella on465Mole&Meredith2010,s.62–63.466EIT:T.I.v.Yhdistynytkuningaskunta (43844/98), s. 16: ”It is satisfied by the German Govern-ment’sassurancesthattheapplicantwouldnotriskimmediateorsummaryremovaltoSriLanka.”467Mole&Meredith2010,s.78–79.468EIT:K.R.S.v.Yhdistynytkuningaskunta(32733/08),s.4,17.

85

vaikeapäätellä,millainenpainoarvovakuuksilleontarkalleenannettu.469Vakuuk-

sia on käsitelty ratkaisussa varsin lyhyesti, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö

niilläolisiollutoleellistamerkitystä.Moreno-Laxtulkitsi,ettävakuuksilleannettiin

ratkaisussasuurimerkitys.470

M.S.S.-tapauksenmahdollistaepäsuoraapalautustaAfganistaniinpohtiessaanBel-

gianhallitusperusteli karkotuspäätöstäänmuunmuassa viitaten yllämainittuun

K.R.S.-tapaukseen,jossaKreikanhallitusolivakuuttanut,etteiturvapaikanhakijoita

palautetamaihin kuten Afganistan, Irak, Iran, Somalia, Sudan tai Eritrea, vaikka

heidänturvapaikkahakemuksensahylättäisiinkin.471LisäksiBelgianhallituskertoi

hankkineensa riittävät vakuudetKreikanviranomaisilta, että valittajaa ei odotta-

nutEIS:nvastainenkohteluKreikassa.EITkuitenkintotesi,ettäpelkkäkansallis-

tenlakienolemassaolojakansainvälisiinsopimuksiinliittymineneivätturvaariit-

tävällä tavalla kaltoinkohtelun uhalta, varsinkin kun luotettavien lähteiden mu-

kaan Kreikan viranomaiset ovat joko itse harjoittaneet tai sietäneet käytäntöjä,

jotka ovat selvästi EIS:n periaatteiden vastaisia. EIT oli sitämieltä, että Kreikan

antamatdiplomaattisetvakuudeteivätolleetriittävät.472

EITperusteli tätänäkemystäänensinnäkinsiten,ettäKreikanviranomaisetsuos-

tuivat ottamaan vastuun turvapaikkahakemuksen käsittelystä vasta sen jälkeen,

kun valittaja oli jo saanut karkotuspäätöksen Belgiassa. Dublin-siirto Belgiasta

KreikkaanperustuisitenKreikanhiljaiseenhyväksyntään.Toisekseen,päätöstur-

vapaikkahakemuksenvastuunottamisestaonmuotoiltukaavamaisesti eikäsisäl-

tänytmitääntakuuta, jokaolisikoskenutvalittajaahenkilökohtaisesti.EITtotesi-

kin lopuksi, että valittajankarkotushetkelläBelgianviranomaiset tiesivät taihei-

dänolisipitänyttietää,etteivalittajallaollutmitääntakeita,ettähänenturvapaik-

kahakemuksensa käsiteltäisiin Kreikassa kunnolla. Belgialla olisi ollut mahdolli-

suusollasiirtämättähäntäKreikkaan.473TuomariBratzakritisoiosittaineriävässä

mielipiteessääntuomarienenemmistönmielipidettä,ettävakuudetolivatluonteel-

469Ibid.,s.17:”However,theCourtnotesinthisregardthatassuranceswereobtained––.”470Moreno-Lax2012,s.15–16.471EIT: M.S.S. v. Belgia ja Kreikka (30696/09), kappale 329; K.R.S. v. Yhdistynyt kuningaskunta(32733/08),s.4.472EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappaleet353–354.473Ibid.,kappaleet354,358.

86

taan liianyleiset.BratzanmukaanmyösK.R.S.-tapauksessavakuudetolivatolleet

yleisluontoiset,muttaniilleannettiinsiltijotainpainoarvoa.474

Suurinmerkitys vakuuksilla on ollut Tarakhel-ratkaisussa, jossa EIT katsoi, että

turvapaikanhakijansiirtoItaliaanolisiEIS3artiklanvastainen,josSveitsieihank-

kisi Italian viranomaisilta yksilöllisiä vakuuksia. Tapaus koski afganistanilaisia

puolisoita ja heidänkuutta alaikäistä lastaan, jotkaolivat saapuneetEurooppaan

Italiankautta ja jatkaneet Italiasta ItävallankauttaSveitsiin.Valittajatpelkäsivät,

ettäjosheidätpalautettaisiinSveitsistäItaliaan,healtistuisivatepäinhimilliselleja

halventavallekohtelulle,silläheolivatvaarassajäädäkokonaanasunnottataiettä

asumisolot olisivat vähintään epäinhimilliset tai halventavat. Valittajien mukaan

riski johtui siitä, että heiltä puuttuivat yksilölliset vakuudet sen suhteen, miten

heistäpidettäisiinhuolta.Taustallaoli turvapaikanhakijoidenyleisestikohtaamat

järjestelmällisetpuutteetvastaanotto-oloissa.475

EITtotesi,ettäturvapaikanhakijoidenvastaanottokapasiteettiItaliassaoliselvästi

liian alhainen ja vastaanotto-oloissaolimuutenkinpuutteita. Italiassa vallitsevaa

tilannettaeiEIT:nmukaankuitenkaanvoinutmitenkäänverrataKreikassaM.S.S.-

tapauksenaikanavallinneeseentilanteeseen.EITtotesi,ettäpuutteetvastaanotto-

oloissasinänsäeivätvoiestääkaikkiapalautuksiaItaliaan,muttaaiheuttavatkui-

tenkinhuolta järjestelmänkapasiteetista. Valittajien väitettä siitä, että useat tur-

vapaikanhakijat jäävätasunnotta tai joutuvatasumaanyliasutuissa tiloissa ilman

yksityisyyttätaijopaväkivaltaisissaolosuhteissa,eivoidakuitenkaanpitääperus-

teettomana.EITtotesi,ettäturvapaikanhakijantilannevastaanottavassavaltiossa

onarvioitavaperusteellisesti jayksilöllisesti, jotta lähettävänvaltionsiirtopäätös

olisilaillinen.Sveitsinviranomaistenvelvollisuutenaolisikinolluthankkiavakuu-

det Italian viranomaisilta, että valittajien saapuessa Italiaan he pääsevät tiloihin,

jotkaovatsopivialastenkehityksellejaettäperhepidetäänyhdessä.Italianviran-

omaiset olivat informoineet Sveitsin viranomaisia, että jos valittajat palautetaan

Italiaan, heidät majoitetaan tiettyyn keskukseen Bolognassa. EIT ei kuitenkaan

pitänyttätäriittävänävakuutena,koskakeskuksesta,fyysisistävastaanotto-oloista

eikäperheenyhdessäpitämisestäollutannettutarkkaajaluotettavaainformaatio-

474Ibid.,s.115.475EIT:Tarakhelv.Sveitsi(29217/12),kappaleet1,3,10,12–13,15–16.

87

ta.Niinpäsiirto Italiaan ilmanyksilöllisiävakuuksiaolisiollutEIS3artiklanvas-

taista.476

Kolme tuomaria esittiTarakhel-ratkaisussa yhdessä osittain eriävänmielipiteen.

Tuomaritpohtivatsitä,aiheuttivatkovalittajienkuvailematvastaanotto-olotkonk-

reettisenriskinEIS3artiklanvastaisellekohtelulle.Heidänmielestäänoleellistaei

ollut,ettämonetturvapaikanhakijatolivatjääneetasunnotta.Oleellisempaaolisen

sijaan se,miten Sveitsinmaahanmuuttoviranomaiset olisivat pystyneet päättele-

määnvalittajienhenkilökohtaistenolojenperusteella, ettäheillä oli olemassa to-

dellinenriski joutuakaltoinkohdelluiksi Italiassa.Perheolikuitenkinpäässytno-

peasti vastaanottokeskukseen Italiassa, kun he olivat alun perin saapuneet Itali-

aan.Valittajateivätmyöskäänmissäänvaiheessaväittäneet,ettäheitäitseäänolisi

Italiassaollessaankohdeltukaltoin tai erotettu toisistaan.Eriäväämieltäolevien

tuomareidenmielestäpelkästäänpuutteet itseelinoloissaeivätvoisaavuttaasitä

vähimmäistasoa,jokaEIS3artiklanrikkomiseltavaaditaan.SitäpaitsiYK:npako-

laisjärjestöeiollutsuositellutDublin-jäsenvaltioitakeskeyttämäänsiirtojaItaliaan,

toisinkuinM.S.S.-tapauksessaKreikanosalta.477

EriäväämieltäolevientuomareidenmielestäSveitsiäeivoipitäätapauksessavas-

tuussaEIS3artiklanrikkomisesta,silläriskijoutuaEIS3artiklanvastaisestikoh-

delluksi ei ollut tarpeeksi konkreettinen.Hemyönsivät, että lastenpitkäaikainen

oleskelu puutteellisissa vastaanottotiloissa saattaa olla EIS 3 artiklan vastaista,

muttasiitäolisivastuussaItaliaeikäSveitsi.EIT:nlinjausolieriäväämieltäolevien

tuomareidenmielestämyössenoman tuoreenoikeuskäytännönvastaista. Italian

viranomaiset olivat sitä paitsi informoineet Sveitsin viranomaisia, että valittajat

majoitettaisiintiettyynvastaanottokeskukseen.Enemmistötuomareistaeikuiten-

kaanpitänyt tätäriittävänävakuutena.Ongelmanaeriäväämieltäolevientuoma-

reidenmielestäonkinse,pitääköratkaisunmyötäkaikkienItaliaanpalautettavien

turvapaikanhakijoiden–jotkaM.S.S.-ratkaisunmukaanovaterityisensuojeluntar-

peessa jahaavoittuvassaasemassa–kohdallavaatiayksilöllisiävakuuksiavaiai-

noastaan lapsiperheiden kohdalla.478Costellon jaMouzourakisinmukaanmikään

Tarakhel-ratkaisunperusteluissaeiviittaasiihen,ettävaatimuskoskisivainlapsi-

476Ibid.,kappaleet104,110–112,114–115,120–122.477Ibid.,s.53–57. 478Ibid.

88

perheitä.479Tarakhel-ratkaisun seurauksenaSveitsi keskeytti kaikki lapsiperheitä

koskevatDublin-siirrotItaliaanjaalkoisystemaattisestiedellyttääyksityiskohtai-

sempiayksilöllisiävakuuksia.480

EITeisensijaanvaatinutvakuuksia,kunseantoinoinkolmekuukauttaTarakhel-

ratkaisunsa jälkeen ratkaisun asiassa A.M.E. Tapauksessa oli kyse somalialaisen

turvapaikanhakijanDublin-siirrostaAlankomaista Italiaan.Valittajakatsoisiirron

olevanEIS3artiklanvastainensilläperusteella,ettähänelläoliItaliassauhkaaltis-

tuahuonoilleelinoloille.Hänpelkäsimyös,ettähänetkarkotetaansuoraanSoma-

liaantutkimattahänenturvapaikkahakemustaankunnolla.VaikkaEITtotesivalit-

tajankuuluvanturvapaikanhakijanaerityisensuojeluntarpeessajahaavoittuvassa

asemassaolevaanihmisryhmään,sekatsoivalituksenolevanperusteeton.EITtois-

tiTarakhel-ratkaisunnäkemyksensä,jonkamukaanItaliassavallitsevaatilannetta

eivoinutmitenkäänverrataKreikassaM.S.S.-tapauksenaikanavallinneeseentilan-

teeseen. EIT totesiA.M.E.-tapauksen eroavanTarakhel-tapauksesta erityisesti si-

ten,ettänytkyseessäolikykenevänuori,suunnitellullasiirtohetkellämahdollises-

ti25-vuotiasmies,jollaeiolluthuollettavia.481

Onhyvähuomata, ettäEITei katsonutTarakhel- eikäA.M.E.-ratkaisuissa, että ti-

lanne Italiassa olisi verrattavissa tilanteeseen KreikassaM.S.S.-tapauksen aikaan.

EITkatsoisensijaanTarakhel-tapauksessa,ettäjuurivalittajillaonolemassatodel-

linen riski joutua EIS 3 artiklan vastaisen kohtelun kohteeksi Italiassa. A.M.E.-

tapauksessatätäriskiäeinähtyolevan.482AiemminmainittuDublin-järjestelmään

kuuluvaoletus turvallisuudestaonkinoikeuskäytännönperusteella kumottavissa

kahdellaperusteella.Ensimmäinenperusteonrakenteellisetpuutteetvastaanotta-

van Dublin-valtion turvapaikkamenettelyssä, kuten tapahtui M.S.S.-tapauksessa.

Toinenperusteon,ettävalittajallaontodellinenriskijoutuaEIS3artiklanvastai-

sen kohtelun kohteeksi vastaanottavassa Dublin-valtiossa, kuten tapahtui Ta-

rakhel-tapauksessa.483

479Costello&Mouzourakis2014,s.410.480ELENA2015,s.4.481EIT:A.M.E.v.Alankomaat(51428/10),kappaleet1,11,22–23,32,34–35.482Nicolosi2015,kappale15.483Ibid.,kappale11.

89

Fratzke toteaa, ettäTarakhel-ratkaisunmyötä valtioilla onhaastava tehtävä tun-

nistaa tilanteet, joissa vakuuksia edellytetään. Kuten Tarakhel-ratkaisu osoittaa,

vakuuksiasaatetaanedellyttäämyöstilanteessa,jossavastaanottavanvaltiontur-

vapaikkajärjestelmässä ei ole rakenteellisia puutteita.484Costello ja Mouzourakis

ovat sitämieltä, että jos vastaanottavanvaltion turvapaikkajärjestelmässäon ra-

kenteellisia puutteita, yksityiskohtaisetkaan vakuudet eivät ole riittäviä. Heidän

mukaansaTarakhel-ratkaisu estää automaattisetDublin-siirrot korostaessaan jo-

kaisentapauksenperusteellistajayksilöllistäarviointia.Tämäpuolestaanolisijä-

senmaille uusi kannustin käsitellä turvapaikkahakemukset sen sijaan, että toi-

meenpannaan Dublin-siirtoja.485Peers puolestaan totesi, että Tarakhel-ratkaisu

antaa selkeän viestin, että oikeuskäytännöstä ei voida yksinkertaisesti päätellä,

milloinkaikkiDublin-siirrotpitäisikeskeyttääjamilloinkaikkiDublin-siirrotvoi-

daansuorittaa.PeersinmukaanTarakhel-ratkaisumuodostaakinomantapausten

luokan, jonka suhteen jäsenvaltioiden on jatkossa edettävä varoen. Tämä väistä-

mättämonimutkaistaaDublin-järjestelmää ja tekee siitämyöskalliimman,mutta

seonmonestiainoakeinovarmistaa,ettäihmisoikeuksiasuojellaantehokkaasti.486

EITonselventänytTarakhel-ratkaisussaomaksumaansakantaaerityisestiS.M.H.-

ratkaisussavuodelta2016.Tapauksessaolikysesomalialaisenyksinhuoltajaäidin

jahänenkolmenpienenlapsensaDublin-siirrostaAlankomaistaItaliaan.Valittajan

mukaansiirto ItaliaanolisiEIS3artiklanvastainen,koska Italianhallituseiollut

tarjonnutmitäänvakuuksiasensuhteen,ettävalittajallaolisimahdollisuushakea

turvapaikkaaItaliassa,taiettähänellejahänenlapsilleentarjottaisiinpaikkavas-

taanottokeskuksesta turvapaikkapäätöstä odottaessa.487Alankomaiden hallitus

viittasi vastineessaanEIT:nkahteen tuoreeseen ratkaisuun488sekä Italianuuteen

käytäntöön,jokakäyilmikahdestaItaliansisäministeriönDublin-yksikönmuiden

jäsenvaltioidenDublin-yksiköillelähettämästäkirjeestä.489

484Fratzke2015,s.24.Ks.myösELENA2015,s.19–20.485Costello&Mouzourakis2014,s.410–411.486Peers2014,kappale24:”YettheclearmessagefromtheTarakhelcaseisthatthereisnotasim-plebinarydistinctionbetweencaseswhenallDublin transfersshouldstop,ontheonehand,andcaseswhenallDublin transfers shouldgoaheadat full speed,on theother. Instead, likea trafficlight,yesterday’sjudgmentcreatesanintermediatecategoryofcasesinwhichnationaladministra-tionsmustproceedwithcaution.Thiswillundoubtedlymake theDublinsystemmorecostlyandcomplex to administer, but that is often theonlyway to ensure that human rights areprotectedeffectively.”487EIT:S.M.H.v.Alankomaat(5868/13),kappaleet1,26,38.488EIT:A.T.H.v.Alankomaat(54000/11);J.A.ynnämuutv.Alankomaat(21459/14).489EIT:S.M.H.v.Alankomaat(5868/13),kappale40.

90

Ensimmäisessä kirjeessä, joka on päivätty 8.6.2015 ja johon viitattiin kahdessa

muussakin mainitussa tapauksessa, Italian Dublin-yksikkö vahvisti, että Italian

viranomaisillaonuusikäytäntö, jokakoskeenimenomaanpienten lastenperhei-

densiirtoaItaliaan.Kirjeenmukaanuusikäytäntöolitarpeen,koskaItaliaansiir-

rettäville lapsiperheille tarkoitetut vastaanottotilat pysyivät monesti käyttämät-

töminä,koskaperheetolivat lähteneettuntemattomaankohteeseenennensiirtoa

taituomioistuinoliestänytsiirron.NiinpäItalianviranomaisetvarasivatyhteensä

161paikkaaerivastaanottokeskuksista,jottaperheetvoisivatpysyäyhdessä.Kir-

jeessätodettiinlisäksi,ettämääräälisätään,josontarvetta.490N.A.-ratkaisustakäy

ilmi, että kyseisellä kirjeellä korvattiin vielä vanhempi kirje, joka oli päivätty

27.3.2015.TuonkirjeenmukaanItaliatoivoimuidenvaltioidenpyytävänItalialta

yksilöllisiävakuuksiavähintään15vuorokauttaennensiirtoa.491Tätävanhempaa

kirjettäeikäsiteltyS.M.H.-ratkaisussa.

Alankomaidenhallituksenmukaan8.6.2015päivätystäkirjeestävoidaanpäätellä,

ettätämänkattavanvakuudenontarkoitusvälttäävakuuksientarveyksittäisissä

tapauksissa. Alankomaiden hallitus totesi lisäksi, että Alankomaiden Dublin-

yksikköaikoojatkossakininformoidaItalianDublin-yksikköäaikaisessavaiheessa

ennen lapsiperheiden aiottua siirtoa. Alankomaiden hallitus oli sitä mieltä, että

Italian uusi käytäntö tarjoaa riittävät takeet sen suhteen, että perheet, joissa on

alaikäisiä lapsia, pidetään yhdessä sellaisissa majoitustiloissa, jotka ovat sopivia

heidän tarpeilleen.492Myöhempi Italian Dublin-yksikön muiden jäsenvaltioiden

Dublin-yksiköille lähettämä kirje oli päivätty 15.2.2016. Kirjeessä ItalianDublin-

yksikköantoitiedoksipäivitetynlistanprojekteista,joidenpuitteissalapsiperheet

majoitetaan kunnioittaen heidän perusoikeuksiaan ja erityisiä haavoittuvuuksi-

aan.493

EIThyväksyiItalianperustelut,etteisenvoidaolettaapitävänpitkiäaikojatyhjil-

lään paikkoja tietyissä vastaanottokeskuksissa. Kun siirtävä valtio on saanut ta-

kuun turvapaikanhakijan sijoittamisesta keskukseen, siirron tulisi tapahtua niin

490Ibid.,kappale34.491EIT:N.A.ynnämuutv.Tanska(15636/16),kappale12.492EIT:S.M.H.v.Alankomaat(5868/13),kappale34.493Ibid.,kappale36.

91

nopeastikuinmahdollista.EITymmärsivalittajanhuolensiitä,että lapsiperheille

varattujenpaikkojenmääräonriittämätön,mutta tästäeikuitenkaanollutkonk-

reettisiatodisteita.Valittajaeiollutosoittanut,etteiköhänlapsineensaisipaikkaa

saapuessaanItaliaan.EITkatsoikinvalituksenolevanilmeisenperusteetonjahyl-

käsivalituksen.494

EITolipäätynytsamaanlopputulemaanelivalituksenhylkäämiseenmyöskahdes-

saAlankomaidenviittaamassaratkaisussa.Ratkaisutoliannettumarraskuun3.ja

17.päivävuonna2015.MolemmissatapauksissaolikyseDublin-siirrostanimen-

omaanAlankomaistaItaliaan.A.T.H.-tapauksessaolikyseetiopialaisenäidinjahä-

nen ratkaisuhetkellä viisivuotiaan tyttärensä Dublin-siirrosta.495J.A.-tapauksessa

olikyseiranilaisenäidinjahänenkahdentyttärensä,joistatoinenoliratkaisuhet-

kellä16jatoinen18vuottavanha,Dublin-siirrosta.496

EIT tiedusteli samanaikaisestimolempienoikeustapaustenpuitteissaAlankomai-

denhallitukselta,mitäkäytännönvaikutuksiaTarakhel-ratkaisulleoliannettu,sillä

Tarakhel-ratkaisu annettiin kesken mainittujen oikeusprosessien. Alankomaiden

7.1.2015 antaman vastauksenmukaan lapsiperheiden kohdalla siirto suoritettiin

vasta, kun oli saatu Italian viranomaisilta vakuudet, että perhe pysyy yhdessä.

Alankomaatvaati lisäksitiedonnimenomaisestakeskuksesta, jonneperheolitar-

koitusmajoittaa,jottavoitiinvarmistua,ettäolotsielläolisivatsopivatlastenikään

nähden.JottaItalianviranomaisetvoisivatantaanämävakuudetjatiedot,itsesiir-

rostailmoitettiinItalialle10–15vuorokauttaetukäteen.Josvakuuksiaeisaatusii-

nä ajassa, joka Dublin-järjestelmässä onmääritelty siirron suorittamisen takara-

jaksi, kyseiset turvapaikanhakijat ohjattaisiin Alankomaiden turvapaikkaproses-

siin.497Alankomaiden viranomaiset antoivat molemmissa tapauksissa Italian vi-

ranomaisille tiedon, että siirrettävien henkilöiden joukossa on alaikäisiä. A.T.H.-

tapauksessa Italian sisäministeriön maahanmuutosta vastaavan osaston kanslia-

päällikkö toimitti lisäksiAlankomaidenDublin-yksikölle sähköpostitseasiakirjan,

jossavakuutettiin siirrettävänperheenpääsevän Italiassa sellaisiinmajoitustiloi-

494Ibid.,kappaleet51–52.495EIT:A.T.H.v.Alankomaat(54000/11),kappaleet1,22.496EIT:J.A.ynnämuutv.Alankomaat(21459/14),kappaleet1,20.497EIT: A.T.H. v.Alankomaat (54000/11), kappale 19; J.A. ynnämuut v.Alankomaat (21459/14),kappale14.

92

hin, jotkaovatsopivia lasten ikäännähden jaettäperhepidetäänyhdessä.498EIT

katsoimolemmissa tapauksissa,ettäAlankomaidenviranomaisetolivat informoi-

neetItalianviranomaisiaasianmukaisestivalittajienperhetilanteestajasuunnitel-

lustasaapumisesta.499

Molemmissamainituissa tapauksissavalittajatolivathuolissaanvastaanottopaik-

kojenriittävyydestä jahalusivatnimenomaanyksilöllisiävakuuksia.Vastaanotto-

paikkojenriittämättömyydestäeiollutkuitenkaankonkreettistanäyttöäkummas-

sakaantapauksessa.500EITkatsoimolemmissatapauksissa,ettäsiirtoeioleEIS3

artiklanvastainen.ToisinkuinTarakhel-ratkaisussa,EIT ei edellyttänyt yhdessä-

kään näistä kolmesta tapauksesta Italian tarjoavan yksilöllisiä taimuitakaan va-

kuuksia.ToisinsanoenItalianuudet järjestelyt jasiirtävienvaltioiden informoin-

nin lisääminenosoittautuivatriittäviksi toimiksi.Uudettapauksetmyösselventä-

vät jossain määrin Tarakhel-ratkaisun jälkeen vallinnutta epäselvää oikeustilaa.

Yksilöllisiävakuuksiaei tarvitsevaatiakaikkien turvapaikanhakijaperheiden,pu-

humattakaankaikkienturvapaikanhakijoiden,Dublin-siirroissaItaliaan.Riittäväk-

si on osoittautunut, että turvapaikanhakijaperheet pidetään yhdessä ja heille on

tarjolla lasten ikäännähdensopivatolot.Lisäksi Italianviranomaisilleonpitänyt

tarjotatietosiirrettävistähenkilöistäjohyvissäajoin.

4.2.1.3.Muuntyyppisiävakuuksia

AiemminlyhyestikäsitellyssäMohammed-tapauksessaYK:npakolaisjärjestönItä-

vallantoimistoolikirjeessään17.10.2011esittänythuolensaUnkarinturvapaikka-

järjestelmään liittyvistäongelmista. Itävallanhallituskorosti, että seoli joennen

suunniteltuapalautustaUnkariinollutyhteistyössäUnkarinmaahanmuuttoviran-

omaistenkanssa.Itävallanmaahanmuuttoviranomaisetolivattutkineet,rikkoivat-

koDublin-siirrotUnkariin ihmisoikeuksia. Itävallanmaahanmuuttoviranomaisten

mukaanUnkarinmaahanmuuttoviranomaisetolivatantaneetuskottavatvakuudet

sensuhteen,ettäYK:npakolaisjärjestönItävallantoimistonkirjeensisältämättie-

498EIT: A.T.H. v.Alankomaat (54000/11), kappale 22; J.A. ynnämuut v.Alankomaat (21459/14),kappale20.499EIT: A.T.H. v.Alankomaat (54000/11), kappale 38; J.A. ynnämuut v.Alankomaat (21459/14),kappale30.500EIT: A.T.H. v. Alankomaat (54000/11), kappaleet 21, 24, 39; J.A. ynnä muut v. Alankomaat(21459/14),kappaleet17,21,31.

93

dotperustuivatosittainvirheelliseen tietoon. Itävallanmaahanmuuttoviranomai-

set luottivatUnkarinnoudattavankansainvälisiä velvoitteitaan ja ihmisoikeuksia

turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa. Itävallan maahanmuuttoviranomaiset

olivatkin perustaneet ratkaisunsa uusiin ja päivitettyihin tietoihin Unkarin säi-

löönotto-oloista ja turvapaikkaprosessista. EIT huomioi, että Itävallan maahan-

muuttoviranomaiset olivat ottaneet kirjeen sisältämät tiedot riittävän tosissaan,

ettäolivatpyytäneetUnkarinmaahanmuuttoviranomaisiaottamaankantaaesitet-

tyynkritiikkiin.501Itävallanviranomaisettoimivattapauksessaesimerkillisesti.He

eivätvain luottaneetrutiininomaisesti,ettäUnkari täyttääkansainvälisetvelvoit-

teensa,vaanhankkivatlisäselvitystä.

4.2.2.Turvapaikanhakijanhenkilökohtaisetolot

Turvapaikanhakijan henkilökohtaisella tilanteella on merkitystä, kun pohditaan,

onkopalautusEIS3artiklanmukainen.MerkitystävoidaanEIT:noikeuskäytännön

perusteella antaamuunmuassa turvapaikanhakijan iälle, sukupuolelle ja tervey-

dentilalle.502EIT on itse antanutmerkitystämyös turvapaikanhakijan statukselle

turvapaikanhakijana.

4.2.2.1.Turvapaikanhakijanstatusturvapaikanhakijana

EITonpitänyttuoreessaoikeuskäytännössäänturvapaikanhakijoitaerityisenhaa-

voittuvan ryhmän jäseninä. Haavoittuvan ryhmän käsite ylipäätään esiintyi en-

simmäisen kerran EIT:n oikeuskäytännössä vuoden 2001 Chapman-ratkaisussa,

jossaviitattiinromanivähemmistöön.503Chapman-ratkaisunjälkeenEITonlaajen-

tanut ja tarkentanut haavoittuvan ryhmän käsitettä. Se on paitsi vahvistanut ro-

manien haavoittuvuuden erilaisissa konteksteissa myös lisännyt haavoittuvien

ryhmienlistaanuusiahenkilöryhmiä.HaavoittuviaryhmiäovatEIT:nmukaanih-

miset,joillaonmielenterveysongelmia,HIViäsairastavatjaturvapaikanhakijat.EIT

eikäytäkuitenkaanenäähaavoittuvanryhmänkäsitettävaanerityisenhaavoittu-

vanryhmän(particularlyvulnerablegroup)käsitettä.PeroninjaTimmerinmukaan

tämä alleviivaa sitä, että näihin ryhmiin kuuluvat jäsenet ovat haavoittuvampia

501EIT:Mohammedv.Itävalta(2283/12),kappaleet90,101.502EIT:A.T.H.v.Alankomaat(54000/11),kappale34.503EIT:Chapmanv.Yhdistynytkuningaskunta(27238/95),kappale93.

94

kuinmuutihmiset.PeroninjaTimmerinmukaanEITeiolekuitenkaanvieläkehit-

tänytyhtenäistä indikaattorien joukkoa, jokamäärittäisi,mikätekeetietystäryh-

mästähaavoittuvan.504VenturinmukaanEIT:noikeuskäytäntöosoittaa, ettähaa-

voittuvuudenkäsiteonniinvivahteikas,joustavajamonikerroksinen,ettätäsmäl-

lisenmääritelmänluominenonmahdotonta.505

OttaessaanM.S.S.-ratkaisussa kantaa siihen, olivatko turvapaikanhakijan elinolot

KreikassaEIS3artiklanvastaisia,EITantoihuomattavanmerkityksenhänensta-

tukselleen turvapaikanhakijana ja siten erityisen huono-osaisen ja haavoittuvan

ryhmänjäsenenä,jokaonerityisensuojeluntarpeessa.506Kaikkienturvapaikanha-

kijoidenkatsotaansitenolevanerityisensuojeluntarpeessa.EITperusteliM.S.S.:n

haavoittuvaaasemaakaikellahänenmuuttojensaaikanakokemallaanjatraumaat-

tisilla kokemuksilla, joita hän oli todennäköisesti läpikäynyt aiemmin.507Kuten

Peroni ja Timmer toteavat, edeltävän virkkeen sanamuoto osoittaa äkkiseltään,

että tässä viitattaisiin turvapaikanhakijan omiin spesifisiin kokemuksiin. Tästä

syntyykinhelpostikäsitys,ettäyksilöllisilläkokemuksillaolisikeskeisinmerkitys

sen suhteen, onko turvapaikanhakija haavoittuva.508M.S.S.-ratkaisun seuraavassa

kappaleessa EIT kuitenkin totesi, että turvapaikanhakijan tilanteeseen turvapai-

kanhakijana luontaisesti liittyvä haavoittuvuus korosti valittajan ahdistusta.509

Peroni ja Timmer toteavat, että tässä ratkaisun jälkimmäisessä kappaleessa EIT

käsittelee turvapaikanhakijoiden erityistä haavoittuvuutta huomattavasti yleis-

luontoisemmin,ikäänkuinhaavoittuvuusolisikinkokoturvapaikanhakijoidenka-

tegorianluontainenominaisuus.510

Tuomari Sajó esitti osittain yhtenevän ja osittain eriävän mielipiteensä M.S.S.-

ratkaisusta.Häntotesi,ettävaikkamonetturvapaikanhakijatovatkinhaavoittuvia

ihmisiä,heitäeivoiehdoittapitääerityisenhaavoittuvanaryhmänäsiinämielessä,

504Peroni&Timmer2013,s.1063–1064.505Venturi2016,kappale14.506EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka (30696/09), kappale251: ”TheCourt attaches considerable im-portancetotheapplicant’sstatusasanasylum-seekerand,assuch,amemberofaparticularlyun-derprivilegedandvulnerablepopulationgroupinneedofspecialprotection––.”507Ibid.,kappale232:“Inthepresentcase,theCourtmusttakeintoaccountthattheapplicant,be-inganasylum-seeker,wasparticularlyvulnerablebecauseofeverythinghehadbeenthroughdur-inghismigrationandthetraumaticexperienceshewaslikelytohaveenduredpreviously.”508Peroni&Timmer2013,s.1068.509EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),kappale233:”––theapplicant’sdistresswasaccen-tuatedbythevulnerabilityinherentinhissituationasanasylum-seeker.”510Peroni&Timmer2013,s.1068.

95

ettäkaikkiryhmänjäsenetansaitsisivaterityissuojelua.511Sajónmielestäerityisen

haavoittuvalle ryhmälle on EIT:n oikeuskäytännössä kehittynyt tietty merkitys,

johoneivätkuulukategorisestikaikkiturvapaikanhakijat.Sajójatkoi,ettäonmah-

dollista, että monetkin turvapaikanhakijat ovat haavoittuvia, mutta tästä ei voi

tehdä oletusta kaikkiin turvapaikanhakijoihin nähden. Turvapaikanhakijat eivät

ole homogeeninen ryhmä.512Tuomari López Guerra yhtyi tähän tuomari Sajón

mielipiteeseenomassaeriävässämielipiteessäänV.M.-ratkaisussa.LópezGuerran

mukaan turvapaikanhakijoiden haavoittuvuuden aste vaihtelee riippuen heidän

keinoistaanhankkia toimeentulonsa,minkälaiselle kohtelulle tai vainolle heovat

altistuneettaitodennäköisestitulevataltistumaan,heidäniästään,perhetilantees-

taan,terveydentilastaantaivammaisuudestaan.513

EIT on kuvannut turvapaikanhakijoita erityisen suojelun tarpeessa olevinamyös

muunmuassa ratkaisuissaMohammedHussein jaA.M.E.A.S.-tapauksessa puoles-

taan valittaja totesi itse kuuluvansa erityisen suojelun tarpeessa olevaan ihmis-

ryhmään.Sitäonkuitenkinvaikeaarvioida,mikämerkitysryhmäänkuulumisella

onollutlopputuloksienkannalta,silläkahdessaensinmainitussatapauksessavali-

tukset katsottiinperusteettomiksi ja viimeksimainitussa tapauksessaEITkatsoi,

ettäDublin-siirtoeiollutEIS3artiklanvastainen.514

M.S.S.-ratkaisuoliEIT:nensimmäinenratkaisu,jossasekatsoiturvapaikanhakijoi-

denylipäätäänolevanerityisen suojelun tarpeessa.Tapaus laajensihaavoittuvan

ryhmänkäsitettämerkittävästi.515EITtotesikinV.M.-ratkaisunyhteydessä,ettäse

muuttiM.S.S.-ratkaisulla oikeuskäytäntöään.516Turvapaikanhakijoiden haavoittu-

vanasemanmerkitysonkuitenkinjäänytvielätoistaiseksiepäselväksi,vaikkaEIT

on toistanut näkemyksensä jo useassa tapauksessa. Erilaisten haavoittuvuuden

511EIT:M.S.S.v.BelgiajaKreikka(30696/09),s.101:”Tomymind,althoughmanyasylum-seekersare vulnerable persons, they cannot be unconditionally considered as a particularly vulnerablegroup,inthesenseinwhichthejurisprudenceoftheCourtusestheterm––whereallmembersofthegroup,duetotheiradversesocialcategorization,deservespecialprotection.”512Ibid.,s.102:”Asylum-seekersarefarfrombeinghomogenous,ifsuchagroupexistsatall.”513EIT:V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),(suurenjaostonratkaisu),s.11:”However,thefactisthatasylum-seekersmayvaryintheirdegreeofvulnerabilityaccordingtotheirmeansofsubsist-ence,thetypeoftreatmentorpersecutionofwhichtheyhavebeenorareliabletobevictims,theirage,theirfamilysituationortheirstateofhealthortheirdisability.”514EIT:A.M.E.v.Alankomaat (51428/10), kappale 32;A.S.v.Sveitsi (39350/13), kappale 18;Mo-hammedHusseinynnämuutv.AlankomaatjaItalia(27725/10),kappale76.515Peroni&Timmer2013,s.1068.516EIT:V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),kappale136:”WithM.S.S.v.BelgiumandGreece––theCourtinitiatedachangeinitscase-law.”

96

asteidensuhdetoisiinsa janiidenmerkityspalautuksensuhteenonvieläselvittä-

mättä.517

4.2.2.2.Turvapaikanhakijanterveydentila

A.S.-tapauksessaolikysesyyrialaisenturvapaikanhakijanDublin-siirrostaSveitsis-

täItaliaan.Valittajallaolivakavatraumaperäinenstressihäiriöjahänkärsilisäksi

selkäkivuista.KaksihänensisartaanasuiSveitsissä,muttaheitäeikatsottukuiten-

kaanperheenjäseniksiDublin II -asetuksen2artiklanmukaisesti.Valittaja totesi,

että Italian vastaanottojärjestelmän systemaattistenpuutteiden takiahän ei saisi

kunnollisiaasumisolojajariittäväälääketieteellistähoitoaItaliassa.SiirtoItaliaan

heikentäisi hänenmielenterveyttään ja asettaisi hänet merkittävään itsemurhan

riskiin.ItsemurhariskinosaltaEITtotesi,ettäkarkotuspäätöksensaaneenhenkilön

uhkausitsemurhastaeiedellytäkarkotuspäätöksentoimeenpanonkeskeyttämistä,

jotenseeikäsitellyttätäkysymystäsenlaajemmalti.518

EITviittasiasiassaaiempaanoikeuskäytäntöönsä,jossaonkäsiteltyvakavastisai-

raidenhenkilöidenkarkottamista.519EITolikoonnutsovellettaviaperiaatteitaeri-

tyisestiN.v.Yhdistynytkuningaskunta -ratkaisussa, jossaolikyseAIDSiasairasta-

vanturvapaikanhakijanpalauttamisestaUgandaan.Valittajanterveydentilaolita-

pauksenkäsittelynaikaanstabiili.EIT:nmukaankarkotettavathenkilöteivätperi-

aatteessavoivedotaoikeuteenpysyäjäsenvaltionalueella,jottavoisivatjatkossa-

kin hyötyä karkottavan jäsenvaltion tarjoamasta lääketieteellisestä, sosiaalisesta

taimuuntyyppisestätuestajapalveluista.Vaikkavalittajanolot,mukaanluettuna

hänen eliniänodotteensa, heikentyisivät huomattavastikin karkotuksen seurauk-

sena,tämäeiitsessäänoleEIS3artiklanvastaista.Päätöskarkottaavakavastafyy-

sisestä tai psyykkisestä sairaudestakärsiväulkomaalainenmaahan, jossa sairau-

denhoitomahdollisuudetovathuonommat,saattaaosoittautuaEIS3artiklanvas-

taiseksivainerittäinpoikkeuksellisissatapauksissa (veryexceptionalcases), joissa

517Zimmermann2014,kappale15.518EIT:A.S.v.Sveitsi(39350/13),kappaleet5–7,19,34. 519Ibid.,kappale31.

97

karkotustavastaanpuhuvathumanitaarisetperusteetovatpakottavat.520N.kuoli

muutamankuukaudenkuluessaUgandaanpalauttamisenjälkeen.521

Toinen ratkaisu, johon EIT viittasi A.S.-ratkaisun yhteydessä oli D. v. Yhdistynyt

kuningaskunta, jossa oli kyse AIDSia sairastavan henkilön palauttamisesta Saint

Kittsinsaarelle.Kyseisessätapauksessatilanteestatekipoikkeuksellisense,ettäD.

olikriittisessätilassajavaikuttiolevanlähelläkuolemaa.Hänelleeivoitutaatami-

täänhoitoakotimaassaan,eikähänelläollutsielläperhettä,jokaolisihalunnuttai

voinuthoitaahäntätaitarjotahänelleedesperustasoistaruokaa,suojaataisosiaa-

lista tukea.EITkatsoikin,ettäkarkotustavastaanpuhuvathumanitaarisetperus-

teet ovat pakottavat ja karkotus olisi EIS 3 artiklan vastainen.522EIT totesiA.S.-

ratkaisunperusteluissa,samoinkuinseolitodennutN.v.Yhdistynytkuningaskunta

-ratkaisun perusteluissa, että se ei poissulje mahdollisuutta, että olisi olemassa

muitaerittäinpoikkeuksellisiatapauksia,joissahumanitaarisetnäkökohdatolisivat

yhtäpakottavat.EITolikuitenkinsitämieltä,ettäsenpitäisi jatkossakinylläpitää

omaksumaansakorkeaakynnystä.523EITlinjauskorkeastakynnyksestäonsaanut

kuitenkinosakseenmyöspaljonkritiikkiä,koskasenonnähtyolevanvastoinEIS3

artiklanhenkeä.524

EITviittasiA.S.-ratkaisussamyösBensaid-ratkaisuun,jokaliittyyvakavistamielen-

terveysongelmista kärsivien ihmisten karkottamiseen. Tapauksessa oli kyse skit-

sofreniaasairastavanalgerialaisenmiehenkarkotuksestaYhdistyneestäkuningas-

kunnastaAlgeriaan.Valittajanmukaan lääkityksen saamisenvaikeudet ja stressi,

joka aiheutuupalaamisestaAlgeriaan, alueelle jossaonväkivaltaa ja terrorismia,

vaarantavathänenhenkensä.Valittajanmukaanhänenmielenterveytensäheikke-

neminenvoiaiheuttaahallusinaatioidenjapsykoottistenharhojenuusiutumisenja

sitenitsetuhoisuuttajakärsimystämuille.EIT:nmukaantällaiseenrelapsiinliitty-

väkärsimysvoisiperiaatteessakuuluaEIS3artiklanalaan.EIT:nmukaanrelapsin

uhkaonkuitenkinolemassa,vaikkahäntäeikarkotettaisikaan,sillävalittajansai-

rausonpitkäaikainen jaedellyttää jatkuvaahoitoa.EITmyönsi,ettäkarkotus to-

520EIT:N.v.Yhdistynytkuningaskunta(26565/05),kappaleet1,3,11,42.521Dembour2015,s.239.522EIT:D.v.Yhdistynytkuningaskunta(146/1996/767/964),kappaleet6,8,51–54.523EIT:A.S.v.Sveitsi (39350/13), kappale31;N.v.Yhdistynytkuningaskunta (26565/05), kappale43.524Brems2015,kappale1;ELENA2015,s.5.

98

dennäköisesti nostaisi relapsin riskiä. EIS 3 artiklan kannalta ratkaisevaa ei kui-

tenkaanole se, että valittajanolosuhteetAlgeriassa olisivat vähemmän suotuisat

kuinYhdistyneessäkuningaskunnassa.EIT:nmukaanvalittajansairaudenhuonon-

tuminenAlgeriaankarkottamisenjohdosta,taietteihänsaisisielläriittäväähoitoa,

ovatpitkältispekulatiivisia.EITtunnustivalittajansairaudenvakavuuden,muttaei

katsonuttilanteenylittävänEIS3artiklanrikkomiseltavaadittavaakynnystä.525

EIT toisti A.S.-ratkaisun perusteluissa Tarakhel-ratkaisussa esittämänsä huolen

Italianvastaanottojärjestelmänkapasiteetista,muttatotesi,ettäpuutteetvastaan-

ottojärjestelyjenrakenteessajayleisessätilanteessaeivätvoiestääkaikkiapalau-

tuksia Italiaan. EIT pohti valittajan henkilökohtaista tilannetta,mutta totesi, että

valittaja ei ollut ratkaisuhetkellä kriittisesti sairas. Ei ollut olemassa myöskään

merkkejä siitä, etteikö valittaja saisi Italiassa riittävää psykologista hoitoa ja sa-

mankaltaisia masennuslääkkeitä kuin Sveitsissä. Tapaus ei EIT:n mielestä ollut-

kaan niin poikkeuksellinen kuin yllämainittuD.v.Yhdistynytkuningaskunta. EIT

katsoi,ettävalittajansiirtäminenItaliaaneiolisiEIS3artiklanvastaista.526

Pian A.S.-ratkaisun jälkeen EIT antoi ratkaisunsa A.M.-tapauksessa. A.M.-tapaus

muistuttiA.S.-tapaustamonella tapaa.A.M.-tapauksessa oli kyse syyrialaisen tur-

vapaikanhakijansiirrostaSveitsistäItaliaan.Hänelläolisisko, jokaoleskeliväliai-

kaisen oleskeluluvanperusteella Sveitsissä. A.M. kärsi A.S.:n tavoin traumaperäi-

sestästressihäiriöstäjaselkäkivusta,muttaA.M.kärsilisäksimasennuksesta.Valit-

tajanmukaan Italian heikot vastaanotto-olot ja sopivanhoidonpuute hänen sai-

rautensa osalta altistaisivat hänet EIS 3 artiklan vastaiselle kohtelulle, jos hänet

siirrettäisiin Italiaan. EIT toisti muun muassa Bensaid- ja A.S.-ratkaisuissa teke-

mänsälinjauksen.EIT:nmukaanA.M.-tapauseieroaA.S.-tapauksesta.EITkatsoikin

valituksenolevanilmeisenperusteetonjahylkäsivalituksen.527

A.T.H.-tapauksessaolikyseHIV-positiivisenetiopialaisenäidinjahänenalaikäisen

lapsensasiirrostaAlankomaistaItaliaan.Valittajaeiollutniinkäänhuolissaansiitä,

etteiköhänsaisiriittäväähoitoaItaliassa,vaanetteihänsaisiriittäväähoitoatar-

peeksinopeastiItaliaansiirronjälkeen.ValittajaeikuitenkaanEIT:nmukaanollut

525EIT:Bensaidv.Yhdistynytkuningaskunta(44599/98),kappaleet1,7,29,37–40.526EIT:A.S.v.Sveitsi(39350/13),kappaleet36–38.527EIT:A.M.v.Sveitsi(37466/13),kappaleet1,3–6,16,18–21.

99

tarjonnutpäivitettyätietoahänenterveydentilastaan,saamastaanhoidostataisiir-

ronaiheuttamistaseurauksistahänenterveydentilaansa.EIT:nmukaanItalianvi-

ranomaisille oltiin ilmoitettu asianmukaisesti hänen tilanteestaan ja hänellä oli

Italiassa lakisääteinenoikeustullarekisteröidyksi julkiseenterveydenhoitojärjes-

telmään.Valittajaeiollutnäyttänyt,etteiköhänsaisiItaliassatarvitsemaansahoi-

toa.528

EIT teki loppuvuodesta2016merkittävänuudelleenlinjauksenottaessaankantaa

Paposhvili-tapaukseen.529Kyseessä ei ole suoranaisesti Dublin-tapaus, vaikka ta-

paukseen liittyykinDublin-prosessi,530mutta ratkaisulla voi hyvinkin ollamerki-

tystätulevissaDublin-tapauksissa.Tapauksessaolikysevakavastisairaangeorgia-

laisen maahanmuuttajan karkotuksesta Belgiasta Georgiaan. Valittaja kuoli, kun

tapausolivielävireilläEIT:ssa,muttavalittajanvaimojaheidänkolmelastaantoi-

voivat, että oikeusprosessia jatkettaisiin tästä huolimatta. EIT ei poistanutkaan

valitusta asialistalta, vaan viittasi EIS 37 artiklan1 kohtaan, jonkamukaan ”tuo-

mioistuinkuitenkinjatkaavalituksentutkimista,josyleissopimuksessajasenpöy-

täkirjoissatunnustettujenihmisoikeuksienkunnioittaminensitävaatii”.531

Valittajallaoliperussairautenakrooninen lymfaattinen leukemia, jokaoltiindiag-

nosoitu2006.Vuonna2008häneneliniänodotteensaolinoin3–5vuotta.Lääkäri

arvioilausunnossaantoukokuussa2015,ettähoidonkeskeyttäminenjohtaisivalit-

tajankuolemaan.Hänoli lisäksisairastunutvuonna2000tuberkuloosiin, jokaoli

uusiutunutvuonna2008.Tuberkuloosinseurauksenavalittajallekehittyikeuhko-

ahtaumatauti. Hänellä oltiin lisäksi diagnosoitu vuonna 2006 C-hepatiitti, johon

liittyimaksakirroosi.Valittajanmukaanhänenterveydentilaansauhkaisivakavaja

nopeaheikkeneminen,jokajohtaisinopeaanjavarmaankuolemaan,joshänetkar-

kotettaisiinGeorgiaan.Valittajakatsoi,ettätästäsyystähäntäuhkasiEIS3artiklan

vastainenepäinhimillinenjahalventavakohtelu.532

528EIT:A.T.H.v.Alankomaat(54000/11),kappale1,5,40.529EIT:Paposhviliv.Belgia(41738/10).530ValittajaolitullutItaliankauttaBelgiaanvuonna1998vaimonsajalapsensakanssa.HetekivätturvapaikkahakemuksenBelgiassa,muttaBelgiapyysiItalianviranomaisiaottamaanturvapaikka-hakemukset käsiteltävikseen ja Italia suostuikin tähän.Heidän siirtoaan jouduttiin kuitenkin lyk-käämään,sillävalittajanvaimooliraskaana.Siirtoalykättiinerinäisistäsyistäuseampaankertaan,eikäsiirtoasuoritettulopultalainkaan.Ibid.,kappaleet11,18,20,69–72.531Ibid.,kappaleet1,3,124–133.532Ibid.,kappaleet34–53,134,148.

100

EITtotesi,ettäN.v.Yhdistynytkuningaskunta-ratkaisunjälkeisessäoikeuskäytän-

nössäeiollutollutyhtäänerittäinpoikkeuksellistatapausta.533EIT jatkoi,ettäsen

omaoikeuskäytäntö,jonkamukaanEIS3artiklasoveltuuvainsellaisiintapauksiin,

joissakarkotettavahenkilöonlähelläkuolemaa,onriistänytEIS3artiklanhyödyn

sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat vakavasti sairaita,mutta joiden terveydentila ei

ole yhtä kriittinen.534EIT tunnisti, että sen N. v. Yhdistynyt kuningaskunta -

ratkaisunjälkeinenoikeuskäytäntöeioletarjonnutyksityiskohtaisempaaohjausta

sensuhteen,mitätarkoitetaanerittäinpoikkeuksellisillatapauksilla, jotenlähesty-

mistapaa tulisikinselventää.535EIT totesi,ettäerittäinpoikkeuksellisillatapauksil-

la, jotka saattavat tulla kyseeseen EIS 3 artiklaa sovellettaessa, tarkoitetaan ta-

pauksia, joissa karkotetaan vakavasti sairas henkilö, jonka kohdalla on painavia

syitäuskoa,ettävaikkakyseinenhenkilöeiolekaanvälittömässävaarassakuolla,

hänkohtaatodellisenriskinaltistuavakavalle,nopeallejaperuuttamattomalleter-

veydentilanrappeutumiselle,jokajohtaavoimakkaaseenkärsimykseentaieliniän-

odotteen merkittävään vähentymiseen, koska vastaanottavassa valtiossa ei ole

tarjollariittäväähoitoataisellaiseenhoitooneiolepääsyä.536EITkatsoi,ettäEIS3

artiklaaolisirikottu,josvalittajaoltaisiinpalautettuGeorgiaan.537

PeroninmukaanEIT:nuusilinjauspehmentääaiempaakohtuuttomanrajoittavaa

lähestymistapaa, jota oltiin noudatettu vakavasti sairaiden karkottamista koske-

vassa oikeuskäytännössä. Uuden linjauksenmyötä tilanne voi olla poikkeukselli-

nenmyösmuissatapauksissakuinvainsellaisissa,joissahenkilöäuhkaalähesväli-

tön kuolema. Peroninmielestä EIT ei kuitenkaan hylännyt korostamaansa EIS 3

artiklan korkeaa kynnystä, vaan pikemminkin sovelsi sitä rajoitetummin. Peroni

otti silti ilollavastaanEIT:npehmeämmän lähestymistavan, jokasopiiparemmin

533Ibid.,kappale178.534Ibid.,kappale181:”TheCourtconcludesfromthisrecapitulationofthecase-lawthattheappli-cation of Article 3 of the Convention only in caseswhere the person facing expulsion is close todeath, which has been its practice since the judgment inN.v. theUnitedKingdom, has deprivedalienswhoareseriouslyill,butwhoseconditionislesscritical,ofthebenefitofthatprovision.”535Ibid.,kappaleet181–182.536Ibid.,kappale183:”TheCourtconsidersthatthe’otherveryexceptionalcases’withinthemean-ing of the judgment inN.v.theUnitedKingdom (§ 43)whichmay raise an issue under Article 3shouldbeunderstoodtorefertosituationsinvolvingtheremovalofaseriouslyillpersoninwhichsubstantialgroundshavebeenshownforbelievingthatheorshe,althoughnotatimminentriskofdying,would facearealrisk,onaccountof theabsenceofappropriatetreatment inthereceivingcountryorthelackofaccesstosuchtreatment,ofbeingexposedtoaserious,rapidandirreversibledeclineinhisorherstateofhealthresultinginintensesufferingortoasignificantreductioninlifeexpectancy.”537Ibid.,kappale206.

101

yhteenEIS3artiklanhengenkanssa.Peronikuvailee ratkaisuamahdollisestiyh-

deksi vuoden 2016 tärkeimmistä ratkaisuista.538Lienee vain ajan kysymys, kun

EITkatsoo,ettäturvapaikanhakijanterveydentilaestääDublin-siirron.

4.2.2.3.Perheellinenturvapaikanhakija

Aiemmin tarkemmin käsitellyssä Tarakhel-ratkaisussa perhestatus sai keskeisen

merkityksen. EIT toisti ratkaisussa näkemyksensä, että turvapaikanhakijat ovat

erityisensuojeluntarpeessa.EIT:nmukaanvaatimuserityisestäsuojelustaoneri-

tyisen tärkeä,kunkyseon lapsista, silläheilläonerityisiä tarpeita jaheovatää-

rimmäisenhaavoittuvia.Heovaterityisensuojeluntarpeessa,vaikkaheolisivatkin

vanhempiensa seurassa. Turvapaikanhakijalasten vastaanotto-oloissa onkin huo-

mioitava lasten ikä, jotta olot eivät aiheuta heille stressiä ja ahdistusta.Muutoin

vastaanotto-olotovatEIS3artiklanvastaisia.539MyöhemmässäA.M.E.-ratkaisussa

EITperustelitapaukseneroavuuttaTarakhel-tapaukseensillä,ettänytkyseessäoli

kykenevänuorimies,jollaeiolluthuollettavia.540Myöstästävoipäätellä,ettäper-

hestatuksellaonollutmerkittävärooliTarakhel-ratkaisunlopputulokseen.

Noin puolitoista vuotta ennen Tarakhel-ratkaisua EIT ottiMohammedHussein -

ratkaisussa kantaa somalinaisen ja hänen kahden lapsensaDublin-siirtoonAlan-

komaistaItaliaan.ValittajanmukaanhänjahänenlapsensaaltistuisivatEIS3artik-

lan vastaiselle kohtelulle Italiassa, koska heille ei tarjottaisi valtion kustantamaa

majoitusta, elatusta, lääketieteellistä tukea tai sairausvakuutusta, ja heidän olisi

pakko asua kadulla. EIT ei kuitenkaan perusteluissaan juurikaan pohtinut lasten

asemaa taimerkitystä siirronkannalta.EIT totesi lähinnä, ettäAlankomaidenvi-

ranomaisetantavat Italianviranomaisilleennakkoilmoituksenvalittajan jahänen

lastensasiirrosta, jottaItalianviranomaisetvoivatvarautuaheidänsaapumiseen-

sa.541Lasten merkitystä onkin alettu pohtia enemmän vasta Tarakhel-ratkaisun

jälkeen.

538Peroni2016,kappaleet1,7.539EIT:Tarakhelv.Sveitsi(29217/12),kappaleet118–119.540EIT:A.M.E.v.Alankomaat(51428/10),kappale34.541EIT:MohammedHusseinynnämuutv.AlankomaatjaItalia (27725/10),kappaleet1,56,77.EITonkatsonutoikeuskäytännössään,ettähenkilönpalauttaminenvaltioon,jossahänentaloudellinentilanteensaonhuonompikuinkarkottavassavaltiossa,eisaavutaEIS3artiklanmukaiseltakaltoin-kohtelultavaadittavaakynnystä.EIS3artiklaneivoidamyöskääntulkitaedellyttävän,ettäjokaisel-lejärjestetäänomaasunto.EIS3artiklaeimyöskäänsisälläyleistävelvoitettatarjotaturvapaikan-

102

EIT:n jaostonkäsittelemässäV.M.-tapauksessaolikyse turvapaikanhakijaperheen

Dublin-siirrosta Belgiasta Ranskaan ja palautusta edeltäneistä elinolosuhteista

Belgiassa. Kyseessä oli romanitaustainen serbialaispariskunta ja heidän viisi las-

taan, joistayksisyntyiturvapaikkaprosessinaikanajayksiolivammainen.Belgia

pyysi Ranskaa ottamaan turvapaikkahakemukset käsiteltäväkseen Dublin-

järjestelmänmukaisesti.Ranskaeiensinsuostunuttähän,muttamuuttikantaansa

Belgiantoisenpyynnönjälkeen.ValittajatmäärättiinpoistumaanBelgiastaviikon

kuluessa ja ilmoittautumaan Ranskan viranomaisille rajalla. Valittajat valittivat

Belgiassa kielteisestä oleskelulupapäätöksestä ja hakivat karkotuspäätöksen lyk-

käämistä tuloksetta.MuutamapäivämyöhemminperhehäädettiinBelgiassavas-

taanottokeskuksesta,koskaheeivätolleetenääoikeutettujaturvapaikanhakijoille

tarjottavaan materiaaliseen avustukseen. Häädön jälkeen he elivät noin viikon

BrysselinSchaerbeekissakaupunginaukiollajaläheskolmeviikkoaBrysselinpoh-

joisellarautatieasemallailmanmitääntoimeentuloajamajoitusta,ennenkuinhy-

väntekeväisyysjärjestö järjestiheilleBelgianmaahanmuuttoviranomaistenpaluu-

ohjelmanmukaisen paluun Serbiaan. Noin kaksi kuukautta Serbiaan palaamisen

jälkeenperheenvammainenlapsikuoli.542

EIT toiperusteluissaensinnäkinesiinomanoikeuskäytäntönsä, jokakoskeevan-

hempienseurassataiyksinolevienlastenvastaanottoa.EIT:nmukaanviranomais-

tentuleehuomioida,ettähenkilönstatus lapsenaonmerkityksellisempikuinhä-

nen statuksensa luvattomasti saapuneena siirtolaisena. 543 EIT toisti V.M.-

ratkaisussaTarakhel-ratkaisussaomaksumansanäkemyksen,että turvapaikanha-

kijoidenhaavoittuvuuskorostuulapsiperheidenkohdallajaerityisensuojelunvaa-

timus on lasten kohdalla erityisen tärkeä. EIT:nmukaan vaatimus on kyseisessä

tapauksessa vielä voimakkaampi, sillä kyseessä on erittäin nuoria lapsia, joihin

kuuluutässätapauksessavauvajavammainenlapsi.Lapsetovatjosinälläänhau-

hakijoille ja pakolaisille taloudellista avustusta, jotta he voisivat pitää yllä tiettyä elintasoa. EIT:Halimiv.ItävaltajaItalia(53852/11),kappale58.542EIT:V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),kappaleet1–2,14–19,22,24,42–43,50,53.543Ibid., kappale 138: ”In cases concerning the reception of accompanied or unaccompaniedmi-nors,theCourthasalsoestablishedthattherelevantauthoritiesshouldconsiderthatthestatusofchildprevailedoverthatofillegalimmigrant––.”

103

raita,muttaperustarpeidenpuuttuessaheovatvielähaavoittuvampiakuinaikui-

set.544EIT:njaostokatsoiBelgianrikkoneenEIS3artiklaa.545

BelgiapyysikuitenkintapauksensiirtämistäsuurellejaostolleEIS43artiklanmu-

kaisestijasuurenjaostonlautakuntahyväksyitämänpyynnön.Valittajienedustaja

ilmoitti,ettähäneiollutollutmissäänyhteydessävalittajiinjaostonprosessinlop-

puvaiheen jälkeen, vaikka oli yrittänyt useaan otteeseen tavoittaa heitä. Hän ei

myöskääntiennytheidänsilloistaosoitettaan.Häntotesi,ettäsuurenjaostontulisi

tästähuolimattajatkaaitsevalituksenkäsittelyäjatotesi,ettähänetolivaltuutettu

edustamaanvalittajialäpikokoprosessin.EITkuitenkintulkitsi,ettävalittajatoli-

vatmenettäneetmielenkiintonsaprosessiakohtaan,eivätkä37artiklan1Akoh-

danmukaisestiaikoneetviedävalitustaanpidemmälle,koskaheeivätolleetpitä-

neetyhteyttäasianajajaansaeivätkäolleetilmoittaneettälleosoitettaantaimuuta

yhteydenpitotapaa.EITkatsoilisäksi,etteioleolemassaperusteitasoveltaa37ar-

tiklan1kohdanmukaistamahdollisuutta”jatkaavalituksentutkimista,josyleisso-

pimuksessajasenpöytäkirjoissatunnustettujenihmisoikeuksienkunnioittaminen

sitävaatii”.EITpäättisitenpoistaavalituksenasialistalta, jotenaiemmallaratkai-

sullaeiollutenääoikeudellistavaikutusta.546

TuomariLópezGuerraesittiasiassaeriävänmielipiteen,johontuomaritSicilianos

jaLemmensyhtyivät.LópezGuerraolimuutentuomiostasamaamieltäenemmis-

tönkanssa,muttahänenmielestään tuomioistuimenolisi tullut jatkaavalituksen

tutkimista yllämainitun 37 artiklan 1 kohdanmukaisesti, koska tapauksessa oli

olemassa erityisiä olosuhteita, jotka liittyvät ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Hänenmielestäännäilläerityisilläolosuhteillaolimerkitystälaajemmaltikuinvain

tapauksenosapuoltenkohdalla.547Hänviittasierityisestisuurenjaostonaiempaan

ratkaisuun F.G. v.Ruotsi -tapauksessa. Kyseisessä tapauksessa oli V.M.-ratkaisun

tavoin mahdollista poistaa valitus asialistalta. EIT kuitenkin katsoi, että tapauk-

seen liittyi tärkeitä kysymyksiä, jotka koskivat erityisesti turvapaikkaprosessin544Ibid., kappale 153: ”–– requirement of ’special protection’ is particularly importantwhen thepersons concerned are children. It is an even stronger requirement in the present case, in theCourt’sview,giventhepresenceofveryyoungchildren,includingababyandadisabledchild,whowerethemselvesinherentlyfragileandmorevulnerablethanadultswhenfacedwithdeprivationoftheirbasicneeds.”545Ibid.,kappale163.546EIT:V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),(suurenjaostonratkaisu),kappaleet5,32,34–36,39–41.547Ibid.,s.10.

104

osapuolten velvoitteita. Niinpä tapauksen vaikutus ulottui laajemmalle kuin vain

kyseiseentapaukseen.548LópezGuerranmielestä tässätapauksessavallitsivatsa-

manlaisetnäkökohdat.HänenmielestäänEIT:llaolisiollutoivamahdollisuustäs-

mentää taimuuttaa aiemmin käsittelemääni haavoittuvuuden käsitettä. EIT olisi

voinutmyös selventää valtioiden ja turvapaikanhakijoiden velvollisuuksia.549Nyt

tätämahdollisuuttaeikuitenkaankäytetty,vaanvalituspoistettiinasialistalta.550

S.M.H.-tapauksessa oli kyse yksinhuoltajaäidin ja hänen kolmen pienen lapsensa

Dublin-siirrostaAlankomaistaItaliaan.Kaikkikolmelastaolivatsyntyneetvalitta-

jan Alankomaissa oleskelun aikana. EIT:nmukaan valittajan tilanne kolmen ala-

ikäisenlapsenyksinhuoltajaäitinäonyksimerkityksellinentekijäsenarvioimises-

sa,olisikosiirtoEIS3artiklanvastainen.551EITontodennuttämänmonissamuis-

sakintapauksissa.552S.M.H.-tapausmuistuttiTarakhel-tapaustasiinämielessä,että

kyseolialaikäisistä lapsista.EIT:nmukaan tapauspoikkesiTarakhel-tapauksesta

kuitenkin siinä, että Alankomaiden viranomaiset päättävät yhteistyössä Italian

viranomaisten kanssa, miten ja milloin Dublin-siirto suoritetaan. Varsinkin kun

kyseonlapsiperheestä,Italianviranomaisilleannetaanennakkoilmoitussiirrosta,

jottavastaanottavanvaltionviranomaisetvoivatselvittää,missäontarjollariittä-

vät majoitustilat. Kyseisessä tapauksessa Alankomaiden viranomaiset olivat il-

moittaneet asianmukaisesti valittajan perhetilanteesta ja perheen suunnitellusta

saapumisesta.Heidätoli tarkoitussijoittaa johonkin lapsiperheillevarattuunvas-

taanottokeskukseen.553

548EIT:F.G.v.Ruotsi(43611/11),kappale82:”TheCourtnotesthatthereareimportantissuesin-volvedinthepresentcase,notablyconcerningthedutiestobeobservedbytheparties inasylumproceedings.Thus,theimpactofthecurrentcasegoesbeyondtheparticularsituationoftheappli-cant,unlikemostofthesimilarcasesonexpulsiondecidedbyaChamber.”549EIT:V.M.ynnämuutv.Belgia(60125/11),(suurenjaostonratkaisu),s.10–11.550Dembourin mukaan on olemassa laajempikin trendi poistaa asialistalta kaikkein lupaavimpiamaahanmuuttoon liittyviä oikeustapauksia. Dembour 2015, s. 325. Ks. myös Baumgärtel 2017,kappaleet1,8.551EIT:S.M.H.v.Alankomaat(5868/13),kappaleet12,19,21,43.552EIT: A.T.H. v.Alankomaat (54000/11), kappale 35; J.A. ynnämuut v.Alankomaat (21459/14),kappale26;N.A.ynnämuutv.Tanska(15636/16),kappale25.553EIT:S.M.H.v.Alankomaat(5868/13),kappaleet48,50–51.

105

5.LopuksiEnsimmäinentutkimuskysymyksenioli,kuinkalaajaonpalauttavanDublin-valtion

selvitysvastuuvastaanottavanjäsenvaltionoloista.Asianselvittäminenosoittautui

varsinhaastavaksitehtäväksi.EITeioletutkimanimateriaalinperusteellakäsitel-

lyt asiaa selkeästi muutamaa oikeustapausta lukuun ottamatta. Selvitysvastuun

laajuudenanalysointiavaikeuttimyösse,olikopalautusjosuoritettu,kunasiatuli

EIT:n käsiteltäväksi. Monessa tapauksessa EIT oli 39 säännönmukaisella väliai-

kaismääräyksellä estänyt palautuksen. EIT:n pitikin ottaa kantaa, olisiko tuleva

Dublin-siirtoEIS3artiklanvastainen.NäissätapauksissaEITottihuomioonmyös

vastaanottavan valtion turvapaikkatilannetta koskevan tuoreemman materiaalin

eli alunperin suunniteltua siirtoamyöhemmin julkaistunmateriaalin.Uusien ra-

porttienkuvaamatilanneolikinsaattanutparantuaaiempaanverrattunaniinpal-

jon, että siirron ei katsottu ratkaisuajankohtana olevan EIS 3 artiklan vastainen.

EITeikuitenkaanyksiselitteisestiottanutkantaa,olisikosiirtorikkonutEIS3ar-

tiklaa, jos siirto olisi suoritettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tällaiset

kannanototolisivatantaneet tällekin tutkielmallepaljon tärkeää lisäaineistoa.Ne

antaisivattoisaaltamyösvaltioilletärkeäälisätietoa.

K.R.S.-jaM.S.S.-tapauksetolivatajallisenläheisyytensäjaratkaisujenerilaisenlop-

putuloksentakiaerityisenmielenkiinnonjaanalyysinkohteina.VaikkaEITonpi-

tänytkiinnimolemmistaratkaisuistaan,ratkaisujenerilainenlopputulosonherät-

tänyt paljon kritiikkiä oikeuskirjallisuudessa.M.S.S.-ratkaisunmyötä valtiot eivät

voiautomaattisestiluottaavastaanottavanDublin-valtionnoudattavankansainvä-

lisiä velvoitteitaan.Niiden tuleekin selvittää,miten vastaanottavan valtion viran-

omaisetsoveltavatturvapaikkalainsäädäntöään.Eilienerealististaedellyttää,että

palauttavavaltioselvittäisikaikkienvastaanottavienDublin-valtioidenkohdallaja

jokaisenyksittäisensiirronkohdalla,onkoturvapaikanhakijallariski joutuaEIS3

artiklanvastaisenkohtelunkohteeksivastaanottavassavaltiossa.Erijärjestöjenja

erityisestiYK:npakolaisjärjestönkannanototjaraportittietynDublin-valtiontur-

vapaikkatilanteestatulisikuitenkinottaatosissaan.Joskannanototjaraportittuo-

vat esiin ongelmia vastaanottavan valtion turvapaikkajärjestelmässä tai -

tilanteessa, palauttavan valtion tulisi vähintään hankkia lisäselvitystä. EIT:ta voi

kritisoidasiitä,ettäseeioleriittävällä tavallahuomioinutYK:npakolaisjärjestön

106

kannanottoja ja raportteja, kuten huomataan erityisesti K.R.S.- ja Sharifi-

ratkaisuista.

VaikkaM.S.S.-ratkaisu olimonella tapaamerkittävä, Dembour kärjistää, että rat-

kaisua ei tule ymmärtää siten, että EIT olisi senmyötä erityisenmyötämielinen

Eurooppaansaapuvienturvapaikanhakijoidenahdinkoakohtaan.Dembourinmu-

kaanM.S.S.-ratkaisunjasenjälkeisenoikeuskäytännönperusteellavoidaantodeta,

ettäkynnysEIS3artiklanrikkomisenvahvistamiselleonedelleenkorkea.554M.S.S.-

ratkaisussamerkillepantavaaolierityisestitarjollaolevanmateriaalinlaajuus.Ra-

porttejaoliperäti23janeolivatuseidenjärjestöjentekemiä.Dembourtoteaakin,

ettävaikkatästäolivalittajallesuurihyöty,niinkaikillaturvapaikanhakijoillaeiole

mahdollisuutta esittää EIT:lle (tai ylipäätään kansallisille tuomioistuimille ja vi-

ranomaisille) yhtä laajaa dokumenttiaineistoa. Tästä herääkin kysymys, kuinka

paljon materiaalia tarvitaan, jotta EIT katsoisi turvapaikanhakijoiden tilanteen

ylipäätäänolevanjossainvaltiossaniinhuolestuttava,ettäpalautussinneolisiEIS

3 artiklanvastainen.Dembourinmukaanoikeuskäytäntö ei paljasta,millaisia ar-

vosteluperusteitaEITkäyttää.555

Tässä yhteydessä on syytämainita myös Sufi jaElmi -ratkaisu, joka ei tosin ole

Dublin-tapaus.Kyseisessä ratkaisussaviitataan20raporttiin.556Dembourkuiten-

kin kysyy aiheellisesti, kuinka monella turvapaikanhakijalla on varaa sellaiseen

oikeudelliseen edustukseen, joka pystyy esittämään tuomioistuimelle näin laajan

materiaalin. Dembour viittaa toisaalta Singh ynnämuut v. Belgia -ratkaisuun557,

jossaEITarvioi turvapaikanhakijoiden tilannettaAfganistanissaviittaamallakah-

teenYK:npakolaisjärjestönraporttiin,joistamyöhempiviittaaitseasiassauseisiin

muihinraportteihin.Dembourtoteaa,ettätämäriitti todistamaan,ettävalittajilla

oli perusteltu vaara altistua EIS 3 artiklan vastaiselle kohtelulle, jos heidät olisi

palautettuAfganistaniin.558Ei lienekäänmahdollistaantaayksiselitteistävastaus-

ta, kuinka paljon materiaalia tarvitaan sen todistamiseksi, että tilanne jossakin

maassayltäisiEIS3artiklanrikkomiseltavaadittavalletasolle.

554Dembour2015,s.424,436.555Ibid.,s.438.556EIT:SufijaElmiv.Yhdistynytkuningaskunta(8319/07;11449/07),kappaleet80–195.Raportte-jaolivattehneetniinNorjan,YhdistyneenkuningaskunnanjaYhdysvaltojenhallinnotkuinmyösYKjakansainvälisetjärjestöt.557EIT:Singhynnämuutv.Belgia(33210/11),kappaleet44–48.558Dembour2015,s.439.Ks.EIT:Singhynnämuutv.Belgia(33210/11),kappale105.

107

Toinentutkimuskysymyksenioli,mikämerkitysvastaanottavanjäsenvaltionmaa-

hanmuuttoviranomaistenvakuuksillaonpalautuksensuhteen.Tämänkysymyksen

selvittäminen oli siinämielessä helpompi tehtävä, ettämateriaalia oli enemmän.

Vakuuksienkohdallamerkillepantavaaoli,ettäniidensisältöjamerkitysvaihteli-

vat hyvinkin paljon tapauksittain. Valtionmaahanmuuttoviranomaiset saattoivat

viitataesimerkiksijonkinmuuntapauksenyhteydessäannettuihinvakuuksiinpe-

rustellessaanomaatoimintaansa.Vakuudetsaattoivatollamuotoiltuhyvinkinylei-

sellätasolla.EITeikaikissakäsittelemissäniratkaisuissatuonutselvästiesilleva-

kuuksien merkitystä, mikä olisi ollut toivottavaa. Selvimmin se otti vakuuksien

merkitykseenkantaaTarakhel-ratkaisussa, jossayksilöllistenvakuuksienhankki-

minenoli lapsiperheensiirronedellytyksenä.M.S.S.-ratkaisussaannetutvakuudet

olivat EIT:n mielestä sen sijaan liian yleisluontoiset ja kaavamaiset. Dembourin

mukaan diplomaattisia vakuuksia ylipäätään ei kuitenkaan ole EIT:n oikeuskäy-

tännössä kovin herkästi sivuutettu.559Tämä pitää paikkansamyös tutkimieni oi-

keustapaustenkohdalla.Onkuitenkinhyvämuistaa,ettävakuudeteivätitsessään

suojaariittävästikaltoinkohtelunuhalta.560

Kolmasjaviimeinentutkimuskysymyksenioli,mitämerkitystäturvapaikanhakijan

henkilökohtaisilla oloilla on palautuksen suhteen. Turvapaikanhakijan statuksen

turvapaikanhakijanamerkitysjäiaineistonperusteellajossainmäärinepäselväksi.

EIT korostiM.S.S.-ratkaisussa statuksen merkitystä, mutta sen merkitys Dublin-

tapaustenlopputuloksiinjäisiitähuolimattaepäselväksi.Onkuitenkinajateltavis-

sa,että turvapaikanhakijantilannettaarvioidaaneri tavallakuinsellaisenvalitta-

jan, joka ei ole yhtä haavoittuvassa asemassa.561EIT:n kanta turvapaikanhakijan

terveydentilanvaikutuksestahänenkarkotukseensakävisensijaanvarsinselvästi

ilmi käsitellyistä oikeustapauksista. Turvapaikanhakijan terveydentilan merkitys

Dublin-siirronkannaltaosoittautuikäytännössämerkityksettömäksi.Terveydenti-

lallaonmerkitystävainerittäinpoikkeuksellisissatilanteissa,jotkaajankohtaistu-

vatsuhteellisenharvoin.ToistaiseksieioleolemassayhtäänDublin-tapausta,jossa

559Dembour2015,s.245.560EIT:Othman(AbuQatada)v.Yhdistynytkuningaskunta (8139/09), kappale 187: ”However, as-surances are not in themselves sufficient to ensure adequate protection against the risk of ill-treatment.”561Peroni&Timmer2013,s.1079.Ks.myösDembour2015,s.424–425.

108

EIT olisi katsonut valittajan terveydentilan estävän Dublin-siirron EIS 3 artiklan

perusteella.562

TurvapaikanhakijanperhetilannesensijaansaiTarakhel-ratkaisunmyötäsuuren

merkityksen.Tarakhel-ratkaisussa vakuuksien tarve liittyi nimenomaan perheen

alaikäisten lasten suojelemiseen. Tarakhel-ratkaisun jälkeisellä oikeuskäytännöl-

lään, erityisesti S.M.H.-ratkaisun myötä, EIT on onnistunut selventämään omaa

linjaustaan.Kaikkien turvapaikanhakijaperheidenDublin-siirtojenkohdallaeiole

tarvetta vaatia yksilöllisiä vakuuksia. Riittäväksi on sen sijaan osoittautunut se,

ettäsiirrettävälleperheelletarjotaanlastenikäännähdensopivatvastaanotto-olot,

jaettäperheetpidetäänyhdessä.Siirrettävistähenkilöistäontullutmyösilmoittaa

hyvissäajoinvastaanottavallevaltiolle.Tarakhel-ratkaisustajailmanoikeudellista

merkitystäjääneestäjaostontekemästäV.M.-ratkaisustavoidaanhavaita,ettäper-

hestatuksellaonollutmerkittävävaikutusDublin-siirtoihin.

Käsittelemieni oikeustapausten perusteella voidaan päätellä, että useampi tekijä

vaikuttaa samanaikaisesti EIT:n ratkaisuharkinnassa. Palautuksen voidaankin

usein katsoa olevan EIS 3 artiklan vastainen usean tekijän yhteisvaikutuksesta.

Yksittäisten tekijöiden painoarvo ei tällöin välttämättä selviä ratkaisun peruste-

luista.Tietyillätekijöillävoitoisaaltaollalopputuloksenkannaltahyvinkinkeskei-

nenmerkitys,kutenperhestatuksellataivakuuksilla.Tietyillätekijöilläonpuoles-

taan lähinnä suhteellistamerkitystä, kuten turvapaikanhakijan statuksella turva-

paikanhakijana.Eritekijöidenmerkityseimyöskäänolestabiilisiinämielessä,ett-

eikömerkitysvoisiuudenoikeuskäytännönmyötämuuttua.Tutkimienioikeusta-

paustenperusteellavoidaankuitenkinpäätellä,ettäEIT:noikeuskäytäntöonvar-

sin yhdenmukaista. Poikkeuksiakin toki löytyy, kuten K.R.S.- ja M.S.S.-ratkaisut

osoittavat.EIT:noikeuskäytäntöeimyöskäänmuutulyhyelläaikavälilläkovinher-

kästi.EITonsiltivalmismyösmuuttamaanjamuokkaamaanvakiintunuttaoikeus-

käytäntöään,kutenPaposhvili-ratkaisuosoittaa.

Pohditaanvielä lopuksiDublin-järjestelmäntoimivuuttaylipäätään jasenvaihto-

ehtoja.LavryseninmukaanDublin-järjestelmäpainottaaliiaksitehokkuuttajataa-

kanjakoa, ei niinkään ihmisoikeuksia. Dublin-järjestelmään sisältyvä oletus, että562Paposhvili-tapausta ei voida pitää Dublin-tapauksena, vaikka sillä onkin liityntä Dublin-järjestelmään.

109

vastaanottavat jäsenvaltiot suojaavat turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia, ei

olekaan toteutunut.563Itse olen tosin taakanjaosta samoilla linjoilla Claytonin

kanssa.Claytoninmukaantaakanjakoeitodellisuudessatoteudu,silläetenkinPoh-

jois-Euroopassa sijaitsevat valtiot eivät Dublin-järjestelmänmukaanmonesti ole

vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä.564Sekä Fratzke että Guild et

al. menevät johtopäätöksissään jopa pidemmälle todetessaan, että Dublin-

järjestelmääeioleylipäätäänsuunniteltutasaamaantai jakamaantaakkaa.565Jär-

jestelmänpäätarkoitusonpikemminkinluodamekanismi,jokamäärittäänopeasti

turvapaikkahakemuksenkäsittelystävastuussaolevanjäsenvaltion.566

Taakanjaon puuttuminen jäsenvaltioiden kesken onkin yksi Dublin-järjestelmän

suurimpiaongelmia.Turvapaikanhakijatkuormittavaterityisestitiettyjäjäsenval-

tioita,jakuormitusylittäänäidenvaltioidenturvapaikka-javastaanottokapasitee-

tit.Euroopankomissiomyöstiedostaatämän,silläseontodennut,että”EU:ntur-

vapaikkasäännöissä on perustavammanlaatuisia rakenteellisia heikkouksia, jotka

jäytävät sääntöjen toimivuutta ja estävät kestävän vastuunjaon”.567Van Hövellin

mukaankuormituseioleyhtävoimakaskaikissavaltioissa,joteneiolemyöskään

olemassayksinkertaistataivainyhtäratkaisua.568Asiantuntijatovatvuosiensaa-

tossaesitelleetuseitaerilaisiaratkaisumalleja.569

Yhden esitetyn ratkaisumallin mukaan turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota täysi

vapaus valita, missä jäsenvaltiossa he jättävät turvapaikkahakemuksensa.570Täl-

laisenvapaanvalinnanmallinetunaolisiyksinkertaisuus.571Tätämalliavoisivielä

täydentää järjestelyllä, joka tarjoaisi turvapaikanhakijoille turvallisenpääsynEu-

rooppaan. Tällöin turvapaikanhakijat voisivat mahdollisesti välttää vaarallisen

merimatkan.572Tämä malli ei kuitenkaan todennäköisesti tasaisi jäsenvaltioiden

kuormaa, vaan päinvastoin kuormittaisi tiettyjä jäsenvaltioita entisestään. EU:n

eteläistenjaitäistenrajavaltioidenkuormitustoisaaltamahdollisestivähenisi.Eu-

563Lavrysen2012,s.241. 564Clayton2011,s.760. 565Fratzke2015,s.1;Guildetal.2015b,s.23.566Fratzke2015,s.1.567EU:Euroopankomissio2016,s.2.568vanHövell2011,s.69.569Ks.esimerkiksiGuildetal.2015b,s.27–36.570ECRE2008,s.29–30;Guildetal.2015a,s.10.571Guildetal.2015a,s.10.572Ibid.,s.53.

110

roopankomissioonkintodennut,ettäpidemmälläaikavälillätavoitteenaon”lopet-

taa luvaton ja vaarallinen liikkuminen sekä ihmissalakuljettajien toimintamalli ja

korvataneturvallisillajalaillisillakeinoillapäästäEU:nalueelle”jalisäksikehittää

suojeluajoihmistenkotiseudullajapakolaisten”uudelleensijoittamistasieltäEU:n

alueelle”.573Tällainen kehitys olisi toivottavaa,mutta ongelmana lienee tällä het-

kelläpoliittinentahtojajärjestelmänkustannukset.

Toisenesitetynratkaisumallinmukaanyksittäinenkansainvälinenelin,kutenEu-

roopanneuvostotai jokinEU:nvirasto,käsittelisikaikki turvapaikkahakemukset.

Myönteisenpäätöksen saaneet turvapaikanhakijat jaettaisiin jäsenvaltioidenkes-

kenkiintiöidenperusteella.574Tämänmallinlähtökohtaisenaetunaolisimielestäni

turvapaikkapäätösten(oletettu)yhdenmukaisuusjatasapuolisuus.Mallikuitenkin

siirtäisipäätöksenteonpoiskansalliselta tasolta ja jäsenvaltioillaeiolisienääyk-

sinomaistavaltaapäättää,ketkäpääsevätvaltionalueelle.575Tämäntakiakyseisen

mallinlaajakannatusvaikuttaakinjokseenkinepätodennäköiseltä.

Jotta taakanjakovoisiylipäätään toteutua, taakanjaonkriteerienpitäisi saavuttaa

laajaa kannatusta ja pakkoa tulisi välttää.576Vaikka solidaarisuutta tarvittaisiin,

pysyvästätaakanjaostasopiminenpoliittisestivaikuttaaerittäinhaastavaltatehtä-

vältä. Jo Geneven pakolaissopimuksen johdanto-osan kohdassa 4 todettiin, että

”turvapaikkaoikeudenmyöntäminensaattaaasettaakohtuuttomanraskaantaakan

tietyillemaille”,jaettä”tyydyttäväänratkaisuuneivoidapäästäilmankansainvä-

listäyhteistyötä”.Tämäpitääyhätänäpäivänäpaikkansa.

EU:ssaonnistuttiinsyyskuussa2015sopimaanyhteensä160000turvapaikanhaki-

jan uudelleensijoittamisesta Italiasta ja Kreikastamuihin EU-jäsenvaltioihin kah-

denseuraavanvuodenaikana.Unkarinkinolitarkoituskuuluajärjestelyyn,mutta

sejäilopultaomastatahdostaanjärjestelynulkopuolelle.TanskajaYhdistynytku-

ningaskunta päättivät puolestaan olla osallistumatta järjestelyyn vastaanottavina

valtioina.577Euroopan komissionmukaan10.4.2017mennessä kuitenkin vain 16

340 turvapaikanhakijaa oli uudelleensijoitettu järjestelmän puitteissa. Itävalta,

573EU:Euroopankomissio2016,s.2.574Clarke2011,s.18.Ks.myösGuildetal.2015a,s.10,58–59.575Mouzourakis2014,s.24.576Guildetal.2015b,s.36.577EU:EuropeanParliament2015,s.3–4.

111

UnkarijaPuolaeivätolleetvastaanottaneetvieläyhtäänturvapaikanhakijaa.Kuusi

valtiota578oli kukin vastaanottanut alle neljäkymmentä turvapaikanhakijaa.579

Nämätilastotkuvastavatjärjestelyntehottomuutta.VaikkaEU:ssaonnistuttiinso-

pimaan järjestelystä, jäsenvaltioilla ei ole toistaiseksi ollut halua ottaa vastaan

kiintiönsämukaistamäärää turvapaikanhakijoita.Oikeudenmukaista taakanjakoa

jäsenvaltioidenkeskeneipoliittisestivälttämättäsaavutetakoskaan,muttamaltil-

lisempimuutosolisivarmastimahdollinen.

VaikkaEuroopassaonluotuyhteinenturvapaikkajärjestelmä,jäsenvaltioidentur-

vapaikkaa koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu vain rajatusti.580Euroopan yh-

teinenturvapaikkajärjestelmäperustuuajatukseen,ettälopputuloksenpitäisiolla

ainasama,riippumattasiitä,missäjäsenvaltiossaturvapaikkahakemustehdään.581

Eri jäsenvaltioissakuitenkin tulkitaanGenevenpakolaissopimusta ja relevantteja

EU-normeja eri tavoin. Myös sääntöjen noudattamisessa ylipäätään on suuria

puutteita.582Seurauksenaonkin,ettäturvapaikanhakijavoisaadaturvapaikanto-

dennäköisemmintietyssävaltiossa,kuntaastoisessavaltiossahänenmahdollisuu-

tensasaattavatollahyvinkinheikot.NämäerotkumoavatDublin-järjestelmänpe-

rusoletuksen siitä, ettei sillä olemerkitystä lopputuloksenkannalta,missä jäsen-

valtiossaturvapaikkahakemustehdään.583Samallanämäerotmotivoivatturvapai-

kanhakijoita liikkumaan,vaarallisiakinreittejäpitkin,valtiosta toiseenEuroopas-

sa,kunEuroopanyhteisenturvapaikkajärjestelmänolitarkoitusestääjuuritällais-

ta liikkumista.Muita liikkumiseenmotivoivia tekijöitäovatmuunmuassavaltion

elintaso,työllistymismahdollisuudetsekäsosiaalietuudet.584Liikehdintäätapahtuu

sekä ennen turvapaikkahakemuksen jättämistä että sen jälkeen.585Guild et al.

ovatkin sitä mieltä, että Dublin-järjestelmän vastuunmäärittämismekanismi ei

toimi,koskaetenkinItaliajaKreikkapitävätsitäpilkkanaan.586

578Bulgaria,Kroatia,Liechtenstein,Ruotsi,SlovakiajaTšekki.579EU:EuropeanCommission2017,s.1.EnitenturvapaikanhakijoitaovatvastaanottaneetSaksa(3511),Ranska(3157)jaAlankomaat(1636).Suomionvastaanottanutneljänneksieniten(1340).580Brouwer2013,s.145.Ks.myösIppolito2013,s.262.581EU:Euroopankomissio2014,s.3.582EU:Euroopankomissio2016,s.2.583Fratzke2015,s.2.584Brekke&Brochmann2015,s.146,148.585Fratzke2015,s.1.586Guildetal.2015a,s.54.

112

Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määräytyminen

saattaa olla turvapaikanhakijan kannalta erittäin tärkeä kysymys. Eurodac-

rekisteröintitaisenonnistunutvälttäminensaattavatosoittautuahyvinkinratkai-

seviksi tekijöiksi turvapaikanhakijankannalta.Turvapaikanhakijat eivät sitenole

yhdenvertaisessaasemassakeskenään.Tämälisäätiettyjenvaltioidenvetovoimaa

turvapaikanhakijoidenmääränpäänä.Samallaselisäätiettyjenvaltioidenkuormi-

tustasuhteessamuihinvaltioihin.Optimaalisintaolisi,ettäkaikissajäsenvaltioissa

käytettäisiinsamojakriteereitä,joitamyöstulkittaisiinsamallatavoin.Jäsenvaltiot

saattavat tosin olla haluttomia yhdenmukaistamaan turvapaikkaa koskevan lain-

säädännön ja politiikan.587Toinen vaihtoehto voisi olla jo yllämainittu ratkaisu-

malli yhdestä virastosta, joka käsittelisi kaikki turvapaikkahakemukset. Tällöin

turvapaikkahakemustenratkaisukäytäntöolisilähtökohtaisestiyhdenmukaista.

Pakolaisuus kosketti Eurooppaa vuonna 2015 ennennäkemättömällä tavalla. Sa-

manlaisiavuosiavoiollamyöstulevaisuudessa.Vaikkasamanlaistavuottaeivält-

tämättä nähtäisikään ihan lähitulevaisuudessa, Eurooppaan saapuu jatkossakin

paljonpaperittomiasiirtolaisia,jotkaetsivättäältäturvaa.Dublin-järjestelmälläon

keskeinen rooli sen suhteen,missä ja kuinka nopeasti turvapaikanhakijat turvaa

saavat.KaikestaDublin-järjestelmäänkohdistetustakritiikistähuolimatta,silläon

tärkeä tehtävä määritellä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva

jäsenvaltio ja jäsenvaltioille kuuluvat velvoitteet.588Kuten Euroopan komission

ehdotuksessauudeksiDublinIV-asetukseksitodetaan,ilmansitä”jäsenvaltiotjou-

tuisivatturvautumaanerityissopimuksiin,kutenennenDublin-asetuksenantamis-

ta,mikä tekisi jäsenvaltioiden välisen vastuunjaonmäärittämisestä äärimmäisen

vaikeaa”.589

Uuden,paremman järjestelmän luominenedellyttääkuitenkin laaja-alaistapoliit-

tista tahtoa. Vaikka tahtoa olisikin, uuden järjestelmän vaikutukset saattaisivat

osoittautua ennakoitua huonommiksi. Helpommin toteutettavissa olisi Dublin-

järjestelmänkehittäminen.Euroopankomissioilmoittikeväällä2016”pyrkivänsä

uudistamaan unionin nykyistä turvapaikkakehystä, luomaan kestävän ja oikeu-

denmukaisen järjestelmän turvapaikkahakemusten käsittelystä vastuussa olevan

587Walkila2011,s.356.588Fratzke2015,s.6.589EU:Euroopankomissio2016,s.8.

113

jäsenvaltionmäärittämiseksi, tehostamaanEurodac-järjestelmää,edistämääntur-

vapaikkajärjestelmän sääntöjen lähentymistä ja ehkäisemään siten edelleen liik-

kumista ––”.590Toisaalta Eurooppa-neuvosto asetti jo vuoden 1999 Tampereen

kokouksessaan tavoitteekseen että ”pidemmällä aikavälillä yhteisön säännöillä

olisi luotavayhteinen turvapaikkamenettely jakokounionissayhtenäinenasema

turvapaikan saaneille”.591Toistaiseksi tässä tavoitteessa ei ole onnistuttu, mutta

tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Turvapaikanhakijan kannalta ei pitäisi olla

merkitystäsillä,missäjäsenvaltiossahänturvapaikkahakemuksensatekee.

590Ibid.,s.2.591Eurooppa-neuvosto1999,kappale15.